Juho Karjalainen, Yöhiihtäjä, LAPPEENRANNAN MUSEOT

Transkriptio

1 Juho Karjalainen, Yöhiihtäjä, LAPPEENRANNAN MUSEOT 2017

2 2 ETELÄ-KARJALAN MUSEO Kristiinankatu 15, Lappeenrannan linnoitus puh puh Avoinna Talvi ja ti-su Kesä ma-pe la-su Etelä-Karjalan museo on suljettu 1.1., pääsiäinen vappu , helatorstai juhannus itsenäisyyspäivä joulu ja Pääsyliput Linnoituksen museoiden yhteislippu aikuiset 8 eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, ryhmät/hlö (väh. 10 hlö/ryhmä) 7 Alle 18-vuotiaat vapaa pääsy Etelä-Karjalan museoon vapaa pääsy , avoinna perusnäyttely Vapaa pääsy museoperjantaisin Kevät 6.1., 3.2., 3.3., 7.4., 5.5. Syksy 1.9., 6.10., 3.11., Museokauppa palvelee museon aukioloaikoina. Etelä-Karjalan museo toimii Lappeenrannan linnoituksen pohjoiskärjessä, 1800-luvun alussa tykkivarikoiksi rakennetuissa makasiineissa. Rakennukset poikkeavat muista alueen uusklassismin aikaisista tiilikasarmeista, koska rakennusmateriaalina on käytetty paikallista kiveä. Perusnäyttely Rajalla Kolme karjalaista kaupunkia kertoo Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen kaupunkien keskeisistä vaiheista. Kaupunkien historiaan on vaikuttanut niiden sijainti lännen ja idän rajalla sekä hyvät kulkureitit. Kaupunkeja on leimannut monien rajakaupunkien tapaan monikulttuurisuus. Koska Rajalla -näyttely on suunniteltu useita vuosia esillä olevaksi perusnäyttelyksi, löytyy siitä aineksia useaan museovierailuun. Perusnäyttelyssä on esillä myös Viipurin pienoismalli. Se esittää Viipuria sellaisena kuin kaupunki oli 2. syyskuuta Museon pienoisteatterissa on mahdollista katsoa Lappeenrannasta, Viipurista ja Käkisalmesta kertovia filmejä. Perusnäyttely pyrkii tarjoamaan tietoa ja elämyksiä oman kotiseudun historiasta eri-ikäisille kävijöille. Lapsille on museossa oma pienoisnäyttely sekä leikkinurkkaus, josta löytyy myös leikkilotja Pekka. Etelä-Karjalan museon kokoelmat sisältävät esineistöä sekä valokuvia Lappeenrannasta, Etelä-Karjalan maakunnan alueelta sekä menetetyltä Karjalankannakselta. Omia kokoelmia esitellään perusnäyttelyssä sekä museon vaihtuvissa näyttelyissä. Näyttelytoiminnan lisäksi Etelä-Karjalan museo tarjoaa opastuksia, tapahtumia ja työpajoja.

3 ETELÄ-KARJALAN MUSEON VAIHTUVAT NÄYTTELYT Väri on valoa - Saimaalta itään värivalokuvin Venäläinen värivalokuvauksen pioneeri Sergei Prokudin- Gorski otti ensimmäiset värikuvansa Saimaan kanavalla Suomessa vuonna Etelä- Karjalan museon Väri on valoa -näyttelyssä esitellään kuvia muun muassa Saimaalta, Vienasta, Aunuksesta, Permistä ja Tveristä Prokudin-Gorskin kuvausmatkoilta vuosilta Saimaan kanavan kaunein paikka, 1903 Lauritsala Sodan värit värivalokuvia talvi- ja jatkosodasta Etelä-Karjalan museon näyttelyssä tutustutaan harvinaisiin värivalokuviin toisen maailmansodan ajalta. Aidoista sota-ajan värivalokuvista tehdyt suurennokset esittelevät vaikuttavalla tavalla sotavuosien elämän kirjoa niin rintamalla kuin rintaman takanakin. Talvisodan värivalokuvat ovat löytyneet vasta vuosikymmeniä sodan päättymisen jälkeen. Niiden kuvaajaksi on osoittautunut ruotsalainen Punaisen ristin sotalääkäri Carl-Erik Groth. Näyttely koostuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, yksityisten kokoelmien, Puolustusvoimien SA-kuva-arkiston ja Punaisen ristin kuvista. 3./RaskPsto 28:n tulenjohtaja luutnantti Tossavainen ja tuntematon ylikersantti. Kuva: SKS/ Eino Malm. Reprokuva: Museo Militaria/ Sirkka Ojala.

4 4 Sadonkorjuuta Alastaron pelloilla. SKS/KRA/Antti Hämäläinen. Reprokuva: Museo Militaria/ Sirkka Ojala. Kirjailija, luutnantti Olavi Paavolainen Aunuksessa asemasotasyksynä SA-Kuva/Kim Borg. Punaisen ristin sotasairaala Ruotsista oli ensimmäinen kansainvälinen apu Suomelle talvisodassa. Kuva: Savonlinnan maakuntamuseo Suur-Merijoen kartano jugendin helmi Viipurin lähellä sijainnut Suur-Merijoen kartano valmistui Sen rakennutti pietarilainen liikemies Maximilian Neuscheller. Arkkitehtitoimisto Gesellius-Lindgren- Saarinen toteutti ylellisen kokonaistaideteoksen huonekaluja ja tekstiilejä myöten. Nykyisin menneestä loistosta ovat jäljellä vain sammaloituneet rauniot. Näyttelyssä perehdytään kartanon tarinaan ja sen ainutkertaiseen esineistöön. Esillä on huonekaluja, sisustusesineitä ja veistoksia sekä museoiden että keräilijöiden kokoelmista. Lisäksi kävijä voi tutustua upeisiin arkkitehtisuunnitelmiin ja valokuviin. Näyttely on tamperelaisen Museo Milavidan tuottama. Eliel Saarinen, Suur-Merijoen halli, taustalla musiikkihuone, Documents Architecture Moderne. Suur-Merijoen kartano, Neljä naista -veistos (1903). Kuva: Saana Säilynoja, Tampereen museot.

5 5 LAPPEENRANNAN TAIDEMUSEO Kristiinankatu 8-10, Lappeenrannan linnoitus puh puh Avoinna Talvi ja ti-su Kesä ma-pe la-su Museokauppa Sulotar palvelee museon aukioloaikoina. Lappeenrannan taidemuseo on suljettu 1.1., näyttelynvaihto pääsiäinen vappu näyttelynvaihto juhannus näyttelynvaihto itsenäisyyspäivä joulu Pääsyliput Linnoituksen museoiden yhteislippu aikuiset 8 eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, ryhmät/hlö (väh. 10 hlö/ryhmä) 7 Alle 18-vuotiaat vapaa pääsy Vapaa pääsy museoperjantaisin Kevät 6.1., 3.2., 3.3., 7.4., 5.5. Syksy 1.9., 6.10., 3.11., Lappeenrannan taidemuseo sijaitsee Lappeenrannan linnoituksessa ortodoksista kirkkoa vastapäätä uusklassistisissa vuonna 1798 rakennetuissa kasarmirakennuksissa. Taidemuseo toimii Kaakkois-Suomen aluetaidemuseona. Taidemuseon kokoelmat koostuvat lähinnä suomalaisesta kuvataiteesta 1800-luvulta nykypäivään. Suuri ja tärkeä kokoelma on Viipurin Taiteenystävät ry:n kokoelma. Kokoelmahankinnoissa on huomioitu erityisesti kaakkoissuomalainen taide. Unto Pusa, Kolme sulotarta, Museon näyttelyt käsittelevät taiteen eri ilmiöitä hyvin monipuolisesti. Pääpaino on nykytaiteella, mutta vanhempaa taidetta esitellään myös säännöllisesti. Näyttelyissä yksi tärkeä painopiste on kaakkoissuomalainen taide. Välillä mukaan mahtuu myös ulkomaista taidetta esitteleviä näyttelyitä. Näyttelytoiminnan lisäksi taidemuseo tarjoaa opastuksia, tapahtumia ja työpajoja.

6 6 LAPPEENRANNAN TAIDEMUSEON NÄYTTELYT Tunteella liikkeellä Juha Metson retrospektiivi Päiviö Pyöttiälä itseoppinut surrealisti Kotkassa syntynyt taiteilija Päiviö Pyöttiälä ( ) maalasi paljon satama- ja rautatieaiheisia teoksia sekä yhteiskunnallisia aiheita omaperäisellä tyylillään. Pyöttiälän maalauksia on luonnehdittu sekä surrealistisiksi että naivistisiksi. Näyttelyn on tuottanut historian ja nykytaiteen museo Aboa Vetus & Ars Nova. Juha Metso, Jää jää Ice Stay, We Shall Overcome taidemuseon kokoelmia ja 70-luvuilta Mikko Vento. Kun maailma rappeutuu -valokuvanäyttely Päiviö Pyöttiälä, Omakuva mäyräkoiravuosiltani, Karjalan kasvot Näyttelyssä Karjalaa ja sen eri kasvoja, metsiä, maisemia, kaupunkeja, kyliä ja ihmisiä esitellään niin vanhempien kuin joidenkin uudempienkin teosten kautta. Näyttelyn Karjala kattaa niin rajan taakse jääneet alueet kuin Pohjois- ja Etelä-Karjalankin. Näyttely on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Väinö Rautio, Viipurin Patterinmäeltä, Markus Collin, Perunannostoa Itä-Karjalassa, Ilmari Aalto, Suursaaren taloja, 1928.

7 7 Juho Karjalainen, Ikaros, Juho Karjalainen Vuonna vuotta täyttävän Juho Karjalaisen juhlanäyttely esittelee taidokkaan graafikon aivan uusimpia teoksia. Lisäksi esillä on hänen varhaisempaa tuotantoaan. Näyttely on tuotettu yhteistyössä Jyväskylän ja Kajaanin taidemuseoiden kanssa Pitkä kaari Tarja Heilimo ja kokoelmat Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset (Kaski) Klassikot kiertueella 2017 Tarja Heilimo, Voimatassu I, Kuva: Tommi Kähärä. Eero Järnefelt, Raatajat rahanalaiset (Kaski) (1893). Kansallisgalleria/Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen. Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset / Kaski (1893) kiertää Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi viidessä suomalaisessa taidemuseossa Ateneumin taidemuseon Klassikot kiertueella näyttelyssä.

8 8 WOLKOFFIN TALOMUSEO Kauppakatu 26, Lappeenranta puh puh Avoinna Talvi ja la-su Kesä ma-pe la-su Wolkoffin talomuseo on suljettu 1.1., , vappu juhannus itsenäisyyspäivä joulu ja Muina aikoina avoinna tilauksesta varaukset puh Draamaopastukset Koulu- ja päiväkotiryhmät Pääsyliput aikuiset 8 eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, ryhmät/hlö (väh. 10 hlö/ryhmä) 7 Alle 18-vuotiaat vapaa pääsy Museoon tutustutaan vain opastetuilla kierroksilla, jotka alkavat Wolkoffin puodista: suomeksi, audio-opastus venäjäksi ja englanniksi: 10:00 vain kesällä 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 vain kesällä venäjäksi tai englanniksi vain kesällä :30 vain ma-pe 11:30 12:30 13:30 14:30 15:30 16:30 vain ma-pe Wolkoffin talomuseon yhteydessä on myös pieni museokauppa, Wolkoffin puoti. Wolkoffin talona tunnetun kauppakartanon rakennutti liikemies Jacob Claudelin ja se valmistui vuonna Talon Ainonkadun puoleinen siipi valmistui Jaroslavilainen Ivan Wolkoff ( ) saapui Lappeenrantaan 1840-luvulla. Hän aloitti uransa puutarhurina, teurastajana ja kauppiaana. Myöhemmin Ivan sai Suomen kansalais- ja kauppiasoikeudet. Ivanilla ja hänen vaimollaan Ljubovilla oli 10 lasta, joista pojat Mihail ja Nikolai jatkoivat isänsä liiketoimia. Nikolai asui Kauppakadun talossa pietarilaisen vaimonsa Marian ja heidän lastensa Johanneksen ja Annan kanssa. Johannes opiskeli agronomiksi ja vastasi kasvitarhan sekä maatilojen hoidosta. Hän asui synnyinkodissaan vaimonsa Martan ja heidän viiden lapsensa kanssa. Anna opiskeli kieliä ja valmistui maisteriksi. Hän asui avioiduttuaan Imatralla. Kun Annan mies Väinö Nissinen kuoli junaonnettomuudessa, muutti Anna Wolkoff- Nissinen takaisin lapsuudenkotiinsa Kauppakadulle. Vuonna 1946 hän sai viran Lappeenrannan Lyseosta. Hänet muistetaan legendaarisena saksan ja venäjän kielten opettajana. Wolkoffin talo on neljän sukupolven aikainen koti, jonka perikunta päätti lahjoittaa museoksi vuonna Museoksi talo vihittiin kesällä 1993.

9 9 Wolkoffin pääsiäinen Avoinna la 8.4. su ti to la su Wolkoffin museo koristellaan pääsiäisenä suvun perinteiden mukaan. Pääsiäinen on ortodoksisen kirkkovuoden tärkein juhla ja silloin salin pikkupöydille katettiin pääsiäisherkut, pashat, babat ja kulitsat. Pääsiäisaika loppuu helatorstaina, johon asti ikonien koristemunat ja kirkossa siunatut pajunoksat pidettiin paikoillaan. Wolkoffin joulu Avoinna ti su ti pe ke la ti su Wolkoffin joulupuoti avoinna myös pe 8.12 su Wolkoffin museon joulua vietetään Johannes Wolkoffin perheen tapaan. Ruokasaliin koristellaan kattoon asti ulottuva kuusi, joulutervehdyksinä saadut kukkakorit ja Martta Wolkoffin kasvattamat amaryllikset kuuluvat tunnelmaan. Aattoiltaa perhe vietti suomalaiseen tapaan, vaikka ortodoksisen kirkkovuoden perinteitä noudatettiin muuten tarkasti.

10 10 RATSUVÄKIMUSEO Kristiinankatu 2, Lappeenrannan linnoitus puh puh Avoinna Kesä ma-pe la-su Ratsuväkimuseo on suljettu juhannus Muina aikoina avoinna tilauksesta Pääsyliput Linnoituksen museoiden yhteislippu aikuiset 8 eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, ryhmät/hlö (väh. 10 hlö/ryhmä) 7 Ratsuväkimuseoon voi ostaa myös erillislipun hintaan aikuiset 4 eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, ryhmät/hlö (väh. 10 hlö/ryhmä) 3 Alle 18-vuotiaat vapaa pääsy Ratsuväkimuseo toimii Lappeenrannan linnoituksessa vuonna 1772 venäläiselle varuskunnalle rakennetussa vartiotuvassa. Museo perustettiin vuonna Museon näyttely esittelee suomalaisen ratsuväen historiaa alkaen 1600-luvun Ruotsin vallan aikaisista hakkapeliitoista aina nykypäivän perinteeseen asti. Pääpaino on Lappeenrannassa toimineissa Ratsuväen joukoissa. Suomen Rakuunarykmentin ( ) tulolla Lappeenrantaan oli suuri merkitys kaupungille. Rykmentti sijoittui nykyiselle Rakuunamäelle. Vuosina kasarmialue oli venäläisen ratsuväen käytössä. Suomen itsenäistyttyä perustettiin vuonna 1921 Ratsuväkiprikaati, joka muodostettiin Uudenmaan Rakuunarykmentistä ja Hämeen Ratsurykmentistä. Luurankotakkiset ja punahousuiset rakuunat ja ratsumiehet hevosineen kuuluivat Lappeenrannan kaupunkikuvaan 1920-luvulta 1940-luvun lopulle asti HOPLAA! suomenhevosia Katriina Viljamaa-Rissanen värikynä-pastellitöitä Ratsuväkimuseon kesänäyttelyssä juhlitaan 110 vuotta täyttävää suomenhevosta. Katriina Viljamaa-Rissasen värikynä-pastellitöitä on esillä myös Galleria Kaakaopavussa, Lappeenrannan kuvataidekoulun galleriassa Katriina Viljamaa- Rissanen, Lännenlokari, Hoplaa!, 2016.

11 VIHREÄ MAKASIINI 11 Kristiinankatu 6 Lappeenrannan linnoitus Vapaa pääsy Onnen kaukomaa hyvän elämän kuvia Soli Perttu tutki eteläkarjalaisten ihmisten kanssa yhteisötaiteen keinoin suhdetta kunkin omaan elämään ja kotiseutuun Ludwig Heinrich von Nicolay ( ) Monrepos n kartanon ja puiston kolmannen omistajan paroni ja kirjailija Ludwig Heinrich von Nicolayn syntymästä tulee syksyllä 2017 kuluneeksi 280 vuotta. Näyttely kertoo tarinan merkittävästä henkilöstä, hänen elämästään, ystävistään ja sukulaisistaan. GALLERIA LAURA Kauppakatu 25, Tasihinin talo, Lappeenranta Taito-kauppa: puh Tiedustelut museon näyttelystä: puh Vapaa pääsy Galleria Laura sijaitsee Kauppakadun varrella olevassa Tasihinin kauppiastalossa, jossa toimii kotiteollisuusneuvos Laura Korpikaivo-Tammisen mukaan nimetyn Galleria Lauran lisäksi Taito Etelä-Karjala ry. ja kivijalan pieni myymälä. Etelä-Karjalan museo järjestää vuosittain yhden näyttelyn Galleria Lauran tiloissa Muotiasusteita Wolkoffin tyyliin Galleria Lauran vuoden 2017 näyttely esittelee muotiasusteita Wolkoffin tyyliin. Näyttelyssä voi nähdä lumoavat Maria Wolkoffin hääkengät ja muita kauniita Wolkoffin suvun asusteita: käsilaukkuja, hattuja, kenkiä ja muutamia pukujakin eri vuosikymmeniltä. Wolkoffin asusteiden siivittämänä näyttelyssä voi aistia tuulahduksen menneiden aikojen muotiin Lappeenrannassa. Maria Wolkoffin hääkengät.

12 MUSEOIDEN TOIMISTO PL 239, Lappeenranta Käyntiosoite: Kristiinankatu 9 puh museot@lappeenranta.fi Ryhmävaraukset Opastustilaukset ryhmille Tilojen vuokraus Jos kaipaat seuraa tai tukea museossa käyntiisi, voit pyytään mukaasi SPR:n kouluttaman vapaaehtoisen Piristäjän. Varaa Piristäjä numerosta Lappeenrannan museot: Tutustu Lappeenrannan museoiden kokoelmiin verkossa: Etelä-Karjalan museoportaali: Tutustu Linnoitukseen älypuhelimella tai tabletilla: Museokauppa Sulotar: MUUTOKSET MAHDOLLISIA