LAPPEENRANNAN MUSEOT. KASARI s. 4. Löydä itsesi museossa. PARATIISIN HEDELMIÄ s. 7. Sari Poijärvi: Sam Yaffa, Michael Monroe / Hanoi Rocks, 1982.

Transkriptio

1 Löydä itsesi museossa KASARI s. 4 Sari Poijärvi: Sam Yaffa, Michael Monroe / Hanoi Rocks, LAPPEENRANNAN MUSEOT 2014 PARATIISIN HEDELMIÄ s. 7 Eugeniusz-Brozek, Paholaisia-lohikäärmeitä, 1983.

2 2 ETELÄ-KARJALAN MUSEO Kristiinankatu 15, Lappeenrannan linnoitus p p Avoinna Talvi ja ti-su Kesä ma-pe la-su Pääsyliput Talvi 5/4, yhteislippu linnoituksen museoihin Kesä 7/6 tai 9,00/7,50 yhteislippu linnoituksen museoihin Alle 16-v. vapaa pääsy Vapaa pääsy museoperjantaisin Kevät 3.1., 7.2., 7.3., 4.4., 2.5. Syksy 5.9., 3.10., 7.11., Etelä-Karjalan museo on suljettu 1.1., pitkäperjantai, pääsiäislauantai, 2. pääsiäispäivä, 1.5., helatorstai, juhannusaatto, juhannuspäivä, 6.12., ja Museokauppa palvelee museon aukioloaikoina. Etelä-Karjalan museo toimii Lappeenrannan linnoituksen pohjoiskärjessä, 1800-luvun alussa tykkivarikoiksi rakennetuissa makasiineissa. Rakennukset poikkeavat muista alueen uusklassismin aikaisista tiilikasarmeista, koska rakennusmateriaalina on käytetty paikallista kiveä. Perusnäyttely Kolme karjalaista kaupunkia kertoo Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen kaupunkien keskeisistä vaiheista. Kaupunkien historiaan on vaikuttanut niiden sijainti lännen ja idän rajalla sekä hyvät kulkureitit. Kaupunkeja on leimannut monien rajakaupunkien tapaan monikulttuurisuus. Koska Kolme karjalaista kaupunkia on suunniteltu useita vuosia esillä olevaksi perusnäyttelyksi, löytyy siitä aineksia useaan museovierailuun. Perusnäyttelyssä on esillä myös Viipurin pienoismalli. Se esittää Viipuria sellaisena kuin kaupunki oli 2. syyskuuta Museon pienoisteatterissa on mahdollista katsoa Lappeenrannasta, Viipurista ja Käkisalmesta kertovia filmejä. Perusnäyttely pyrkii tarjoamaan tietoa ja elämyksiä oman kotiseudun historiasta eri-ikäisille kävijöille. Lapsille on museossa oma pienoisnäyttely sekä leikkinurkkaus, josta löytyy myös leikkilotja Pekka. Etelä-Karjalan museon kokoelmat sisältävät esineistöä sekä valokuvia Lappeenrannasta, Etelä-Karjalan maakunnan alueelta sekä menetetyltä Karjalankannakselta. Omia kokoelmia esitellään niin perusnäyttelyssä, kuin museon vaihtuvissa näyttelyissä. Näyttelytoiminnan lisäksi Etelä-Karjalan museo tarjoaa opastuksia, tapahtumia ja työpajoja.

3 ETELÄ-KARJALAN MUSEON VAIHTUVAT NÄYTTELYT Olli Rumpu Valokuvia Etelä-Karjalasta 1960 ja 1970-luvuilta Valokuvaaja Olavi Rummun ( ) mittavasta mustavalkonegatiivien arkistosta koottu näyttely esittelee aitoa ajankuvaa menneiltä vuosikymmeniltä. Etelä-Saimaan lehtikuvaajanakin työskennellyt Rumpu tallensi laajasti maakunnan elämää; arkipäivän askareita, tapahtumia, kolareita, tulipaloja, urheilukilpailuja, valtioiden johtohenkilöiden sekä presidentti Kekkosen vierailuja. Olli Rumpu: Kimpisen uimala Olli Rumpu: Kirjamoinsalmi This is Lake Saimaa Calling This is Lake Saimaa Calling tutkii nykyteknologian suomia mahdollisuuksia esittää ja taltioida ympäröivää lähiluontoamme. Näyttely koostuu mediataiteilija Kai Kuntolan Nokia-matkapuhelimella kuvatuista valokuvista ja videoinstallaatioista. Kai Kuntolan näyttelyn oheen on koottu Saimaan syntyä ja esihistoriaa sekä vesistön ja norpan suojelua esittelevät osiot yhteistyössä Pien-Saimaan suojeluyhdistyksen, Suomen Luonnonsuojeluliiton ja paikallisten asiantuntijoiden kanssa.

4 Arjen aakkoset Arjen aakkoset kertoo tuiki tavallisista asioista A:sta Ö:hön. Kaksikymmentäyhdeksän aakkosta antaa alkukirjaimen sanoille, jotka kuljettavat näyttelyn tarinaa eri ajoissa ja paikoissa. Näyttelyssä vieraat voivat itse puuhata kaikenlaista: kokea, kokeilla ja oivaltaa, millaista elämä on ollut ennen. Lapsille suunnatun tarinan päähenkilöitä ovat pieni koululainen ja hänen päiväkotiikäinen sisaruksensa. Näyttelyn on tuottanut Työväenmuseo Werstas luvun kauppa Arjen aakkoset -näyttelyssä. Kuva: Työväenmuseo Werstas Kasari Valokuvataiteilija Sari Poijärven näyttely esittelee värikkään vuosikymmenen valokuvauksen opiskelijan, lehtikuvaajan ja valokuvataiteilijan silmin. Näyttely kertoo myös 80-luvun henkisestä ilmapiiristä ja nuoresta kaupunkikulttuurista: tapahtumista, bileistä, klubeista ja lukuisista rauhanmarsseista. Monipuolisen aineiston kautta käsitellään myös kulttuurista murrosta suomalaisessa valokuvataiteessa ja rakennetaan 80-luvun valokuvahistoriaa. Vuosikymmen oli myös aikaa naiskuvaajien esiinmarssille, jonka etujoukoissa Sari Poijärvi oli. Sari Poijärvi: Pave Maijanen, Sari Poijärvi: Kari Kontio / Sturm und Drang, Vanha Ylioppilastalo, Helsinki, Sari Poijärvi: Kasarimuotia 1983.

5 5 ETELÄ-KARJALAN TAIDEMUSEO Kristiinankatu 8-10, Lappeenrannan linnoitus p p Avoinna Talvi ja ti-su Kesä ma-pe la-su Pääsyliput Talvi 5/4, yhteislippu linnoituksen museoihin Kesä 7/6 tai 9,00/7,50 yhteislippu linnoituksen museoihin Alle 16-v. vapaa pääsy Vapaa pääsy museoperjantaisin Kevät 3.1., 7.2., 4.4., 2.5. Syksy 5.9., 3.10., 7.11., Etelä-Karjalan taidemuseo on suljettu 1.1., pitkäperjantai, pääsiäislauantai, 2. pääsiäispäivä, 1.5., helatorstai, juhannusaatto, juhannuspäivä, 6.12., ja Museokauppa Sulotar palvelee museon aukioloaikoina. Etelä-Karjalan taidemuseo sijaitsee Lappeenrannan linnoituksessa ortodoksista kirkkoa vastapäätä uusklassistisissa vuonna 1798 rakennetuissa kasarmirakennuksissa. Taidemuseo toimii Kaakkois-Suomen aluetaidemuseona. Taidemuseon kokoelmat koostuvat lähinnä suomalaisesta kuvataiteesta 1800-luvulta nykypäivään. Suuri ja tärkeä kokoelma on Viipurin Taiteenystävät ry:n kokoelma. Kokoelmahankinnoissa on huomioitu erityisesti kaakkoissuomalainen taide. Unto Pusa, Kolme sulotarta, Museon näyttelyt käsittelevät taiteen eri ilmiöitä hyvin monipuolisesti. Pääpaino on suomalaisella nykytaiteella, mutta vanhempaa taiteen historiaa esittelevää taidetta esitellään myös säännöllisesti. Yksi tärkeistä painopisteistä on kaakkoissuomalainen taide. Välillä mukaan mahtuu myös ulkomaista taidetta esitteleviä näyttelyitä. Näyttelytoiminnan lisäksi taidemuseo tarjoaa opastuksia, tapahtumia ja työpajoja.

6 6 ETELÄ-KARJALAN TAIDEMUSEON NÄYTTELYT Häkki Tapio Sinisalo Kotkalaisen kuvanveistäjän 60-vuotisnäyttely Tammikuun nahka uutta ja vanhaa kokoelmiin Näyttely esittelee taidemuseon uusimpia hankintoja ja lahjoituksia. Tapio Sinisalo, Särjetyt sanat, Kuva: Tuukka Sinisalo. Ismo Kajander, Paloma Picasso. Yksityiskohta. Kuva: Leena Räty. Juha Okko, Jouko Lempinen, Eeva-Kaisa Jakkila ja Jussi Valtakari. Akvarellit: Jussi Valtakari Vai ihmistä kohti Eeva-Kaisa Jakkila, Jouko Lempinen, Juha Okko ja Jussi Valtakari Ihminen on kaiken keskiössä neljän erilaisen taiteilijan yhteisnäyttelyssä. Juha Okko, Kaatuminen, Mind Activator Ilkka Pärnin taidetta Imatralla syntynyt ruotsinsuomalainen taiteilija esittelee konstruktivistia teoksiaan Etelä-Karjalassa. Ilkka Pärni, Valtatien ulkopuolella, Kuva: Tord Lund.

7 Paratiisin hedelmiä Puolalaista nykykansantaidetta 7 Etelä-Karjalan taidemuseon kesänäyttely Paratiisin hedelmiä puolalaista nykykansantaidetta esittelee puolalaisten itseoppineiden taiteilijoiden teoksia Onnelaa etsimässä ITE kohtaa nykytaiteen Jan Novak, Jochym Marcen kylästä, Sleesian museon kokoelma. Nykykansantaidetta nykytaiteen näkökulmasta tarkasteluna Paratiisin puu ITE kaakossa Näyttely esittelee kaakkoissuomalaista nykykansantaidetta Kukin tyylillään tilan ja ajan vuoropuheluja Etelä-Karjalan taidemuseon kokoelman teokset käyvät keskenään erilaisia mm. tilaa ja aikaa koskevia vuoropuheluja. Vihreän makasiinin kesänäyttely Happy Journey mediataidetta ja vuorovaikutteisia installaatioita (Juho Hautala, Varpu Hautala, Jussi Romppanen, Olli Romppanen ja Kaisu Sirviö) Adam Zegadło, Lunastus, Leszek Macakin kokoelma. Olli Romppanen, Elegia I, 2013.

8 8 WOLKOFFIN TALOMUSEO Kauppakatu 26, Lappeenranta p p Avoinna Talvi ja la-su Kesä ma-pe la-su Pääsyliput 6,50/5,50 Alle 16-v. vapaa pääsy Wolkoffin talomuseo on suljettu , juhannusaatto, juhannuspäivä, Muina aikoina avoinna tilauksesta varaukset p Draamaopastukset Koulu- ja päiväkotiryhmät Museoon tutustutaan vain opastetuilla kierroksilla, jotka alkavat Wolkoffin puodista: suomeksi, audio-opastus venäjäksi ja englanniksi: 10:15 vain kesällä 11:15 12:15 13:15 14:15 15:15 16:15 17:15 vain kesällä venäjäksi tai englanniksi vain kesällä :45 vain ma-pe 11:45 12:45 13:45 14:45 15:45 16:45 vain ma-pe Wolkoffin talona vuodesta 1872 lähtien tunnettu kauppakartano on valmistunut vuonna Sen rakennutti liikemies J. Claudelin Kauppakadun varrelle, jonne myös tori ja raatihuone siirtyivät linnoituksesta. Claudelinien jälkeen, 1860-luvulla, talon omistajia ehtivä olla kauppiaat Sotikoff, Sohin, Slasnikov sekä Žirjakov. Jaroslavilainen Ivan Wolkoff ( ) saapui Lappeenrantaan jo 1840-luvulla, mutta vasta vuonna 1856 hänet on merkitty ortodoksikirkon kirjoihin. Hän aloitti uransa puutarhurina, teurastajana ja kauppiaana toisen, jo 1700-luvun lopulla maaorjana tulleen Kuvsinovin perheen luona linnoituksessa. Suomen kansalais- ja kauppiasoikeudet hän sai vuonna Ivanilla ja vaimollaan Ljubovilla oli 10 lasta, joista pojat Mihail ( ) ja Nikolai ( ) jatkoivat isän liiketoimia. Kauppakadun talossa asui Nikolai pietarilaisen vaimonsa Marian ( ) ja kahden lapsensa Johanneksen ( ) ja Annan ( ) kanssa. Tuolloin vuonna 1905 valmistui talon Ainonkadun puoleinen siipi. Johannes opiskeli agronomiksi ja asui synnyinkodissaan vaimonsa Martan ( ) sekä viiden lapsensa kanssa. Hän vastasi kasvitarhan ja maatilojen hoidosta. Anna luki kielten maisteriksi ja

9 9 asui naimisiin mentyään Imatralla. Miehensä DI Väinö Nissisen kuoltua vuonna 1938, hän jatkoi opettamista Imatralla, kunnes sai Lappeenrannan lyseon viran vuonna 1946 ja asettui asumaan veljensä perheen luo. Lehtori Anna Wolkoff-Nissinen muistetaan legendaarisena saksan ja venäjän kielten opettajana. Wolkoffin talo on neljän sukupolven aikainen koti, jonka Johannes Wolkoffin perilliset päättivät lahjoittaa museoksi vuonna Kauppahuoneiston lisäksi talossa on seitsemän huonetta ja keittiö. Museoksi talo vihittiin kesällä Entinen kauppa toimii museopuotina ja sieltä alkavat opastukset kodin puolelle. Nyt pihan vuodelta 1848 peräisin olevassa sivurakennuksessa toimii ravintola ja päärakennuksen kivijalassa viiniravintola. Wolkoffin pääsiäinen la12.4. su 13.4., ti to17.4. ja la19.4. su Wolkoffin museo koristellaan pääsiäisenä suvun perinteiden mukaisesti. Pääsiäinen on ortodoksisen kirkkovuoden tärkein juhla ja silloin saliin katettiin valkoliinaisille pikkupöydille pääsiäisherkut, pashat, babat, kulitsat ja koristeet. Paasto päättyy suuren lauantain yönä, jolloin kirkossa mukana siunattavana olleet leivonnaiset ja maalatut munat tuotiin kotiin nautittaviksi. Kattaus oli esillä seuraavan viikon ajan vieraita varten, siksi leivonnaisia tehtiin runsaasti. Pääsiäisaika loppuu helatorstaina, johon asti ikonien koristemunat ja kirkossa siunatut pajunoksat pidettiin paikoillaan. Wolkoffin joulu ti ti 23.12, pe ti ja pe 2.1. ti Wolkoffin museon joulua vietetään Johannes Wolkoffin perheen tapaan. Ruokasaliin koristellaan kattoon asti ulottuva kuusi. Kuusia tuotiin Lavolan tilalta hevoskuormallisia ja niitä lahjoitettiin linnoituksen kirkkoon, pappilaan ja tutuillekin. Joulutervehdyksinä saadut kukkakorit ja Martta Wolkoffin kasvattamat amaryllikset kuuluivat tunnelmaan. Aattoiltaa perhe vietti suomalaiseen tapaan, vaikka ortodoksisen kirkkovuoden perinteitä noudatettiin muuten tarkasti. Aikaisemmin lahjat jaettiin jouluaamuna, jolloin paasto päättyy loppiaiseen asti kestävään juhlakauteen. Ivan Wolkoff

10 10 RATSUVÄKIMUSEO Kristiinankatu 2, Lappeenrannan linnoitus p p Avoinna Kesä ma-pe la-su Muina aikoina avoinna tilauksesta Pääsyliput 3,50/2,50 9,00/7,50 yhteislippu linnoituksen museoihin Alle 16-v. vapaa pääsy Ratsuväkimuseo toimii Lappeenrannan linnoituksessa, vuonna 1772 venäläiselle varuskunnalle rakennetussa vartiotuvassa. Museo perustettiin ratsuväen perinnejoukko-osastojen ja yhdistysten sekä Lappeenrannan kaupungin yhteistyönä vuonna Museon näyttely esittelee suomalaisen ratsuväen historiaa alkaen 1600-luvun Ruotsin vallan aikaisista hakkapeliitoista aina nykypäivän perinteeseen asti. Pääpaino on Lappeenrannassa toimineissa Ratsuväen joukoissa. Suomen Rakuunarykmentti ( ) oli ensimmäinen suomalainen Suomen sodan jälkeinen ratsuväkiosasto. Sen tulolla Lappeenrantaan, varta vasten rykmentille rakennetulle kasarmialueelle eli nykyiselle Rakuunamäelle, oli suuri merkitys kaupungille. Suomen itsenäistyttyä venäläisen ratsuväen hallussa vuosina olleelle kasarmialueelle perustettiin vuonna 1921 Ratsuväkiprikaati. Se muodostettiin Uudenmaan Rakuunarykmentistä ja Hämeen Ratsurykmentistä. Luurankotakkiset ja punahousuiset rakuunat ja ratsumiehet hevosineen kuuluivat Lappeenrannan kaupunkikuvaan 1920-luvulta 1940-luvun lopulle asti. Asepukuja Ratsuväkimuseossa

11 11 GALLERIA LAURA Kauppakatu 25, Tasihinin talo, Lappeenranta p Taito-kauppa p Tiedustelut museon näyttelystä Etelä-Karjalan museo järjestää vuosittain yhden näyttelyn Galleria Lauran tiloissa. Näyttelyn teema vaihtuu vuosittain, mutta keskiössä ovat erilaiset käsityöt Matkalla Matkalla -näyttely kertoo matkalla olemisen lisäksi matkan suunnittelusta, matkalle lähtemisestä sekä sieltä palaamisesta. Muutamia tuliaisiakin on saattanut tarttua mukaan. Vapaa pääsy Galleria Laura sijaitsee Kauppakadun varrella olevassa Tasihinin talossa. Vuosina rakennetun empiretalon aikaisempia omistajia ennen Tasihinejä olivat kauppiaat Kuvšinov, Aleksandrov ja Žirjakov. Tveristä 1890-luvulla tulleet Tasihinit lopettivat herkkukauppansa pidon jo vuonna Vuonna 1979 Tasihinit myivät kiinteistönsä kaupungille. Vuonna 2008 kunnostetussa talossa toimii kotiteollisuusneuvos Laura Korpikaivo-Tammisen mukaan nimetyn Galleria Lauran lisäksi Taito Etelä-Karjala ry. ja kivijalan pieni myymälä. Laura Korpikaivo-Tamminen Hollannin tulppaaniretkellä vuonna 1978

12 MUSEOKLUBI Lappeenrannan museoiden museoklubi on avoin kaikille museotoiminnan aihepiireistä kiinnostuneille. Museoklubi kokoontuu 19.2., 7.5., ja Klubi-illat ovat maksuttomia MUSEOIDEN TOIMISTO PL 239, Lappeenranta Käyntiosoite: Kristiinankatu 9 p museot@lappeenranta.fi Tarkemmat tiedot : Ryhmävaraukset Opastustilaukset ryhmille Tilojen vuokraus Museokauppa Sulotar: Tutustu Linnoitukseen älypuhelimella tai tabletilla: MUUTOKSET MAHDOLLISIA