13-14 LAPPEENRANNAN MUSEOIDEN TIEDOTE KOULUILLE JA PÄIVÄKODEILLE

Transkriptio

1 MuseoOn LAPPEENRANNAN MUSEOIDEN TIEDOTE KOULUILLE JA PÄIVÄKODEILLE

2 Sisällys Yhteystiedot ja aukioloajat 4 Henkilökunta 5 Etelä-Karjalan museo Perusnäyttely: Rajalla - kolme karjalaista kaupunkia 6 Toimintaa lapsille ja koululaisille 8 Vaihtuvat näyttelyt 10 Etelä-Karjalan taidemuseo Näyttelyt 14 Kulttuuripolut 20 Oheisohjelmat Etelä-Karjalan taidemuseon lainattavat näyttelyt ja teokset 22 Lainattavat filmit 23 Museot lapsille - Lappeenrannan museot verkossa 24 Etelä-Karjalan taidemuseon verkkonäyttelyt 25 Etelä-Karjalan museon verkkonäyttelyt 26 Onnistunut museovierailu Ohjeita opettajille ja ryhmien ohjaajille 28 Museoiden käytösohjeet 29 Museokauppa 30 Kannen kuva: Arvo Velling ja 3-vuotias Pirre-pystykorva. Valokuva: Olli Rumpu, Toimitus: Mona Taipale Taitto: Tuomas Nokelainen Lappeenrannan museotoimi 2013

3 MuseoOn Uuden lukuvuoden alettua haluamme jälleen toivottaa alueen kaikki lapset ja nuoret tervetulleiksi Linnoituksen museoihin! Kulttuuriperintömme, jota museot tallentavat, tutkivat ja esittelevät, on yhteinen ja kuuluu jokaiselle. Lappeenrannan museoiden vaihtuvia näyttelyitä suunniteltaessa pyritään ottamaan huomioon erilaiset kävijäryhmät. Tavoitteena on, että ohjelmistosta löytyy mielenkiintoista nähtävää mahdollisimman monelle. Kulttuuri- ja taidekasvatus on tärkeä osa museoiden työtä. Museot tarjoavat nuorille kävijöilleen elämyksiä, uutta nähtävää ja koettavaa, tietoa ja pohdittavaa. Päämääränä on, että käynti museossa olisi positiivinen ja innostava kokemus. Museovierailut voivat olla kouluissa usean eri oppiaineen opetuksen osana tai tukena. Käynti museossa voi rikastuttaa esimerkiksi historian, yhteiskuntaopin, kuvataiteen, äidinkielen ja kielten opetusta. Alueen päiväkoti- ja koululaisryhmille ja ryhmien ohjaajille museovierailut ovat maksuttomia. Nämä ryhmät muodostavatkin merkittävän osan museokävijöistä. Tämä tiedotuslehti esittelee Lappeenrannan museoiden näyttelyjä syksystä 2013 kesään 2014 saakka. Etelä-Karjalan museon syksyn avaa Olli Rumpu valokuvia Etelä-Karjalasta ja 1970-luvuilta. Myöhemmin keväällä museo esittelee Saimaata Kai Kuntolan valokuvin ja videoin. Taidemuseon syksyssä loistavat Joutsenosta valtakunnan kuuluisuuteen noussut ekspressionisti Leena Luostarinen sekä lappeenrantalainen Eeva Vesterinen. Joulun alla avautuvat kotkalaisen kuvanveistäjä Tapio Sinisalon Häkki sekä taidemuseon uusimpia kokoelmahankintoja esittelevä Tammikuun nahka. Keväällä nähdään Ilkka Pärnin konstruktivistista taidetta sekä Eeva-Kaisa Jakkilan, Jouko Lempisen, Juha Okon ja Jussi Valtakarin Vai ihmistä kohti. Näyttelyihin liittyy erilaisia tehtäviä lapsille ja nuorille. Museoissa on myös runsaasti tapahtumia, luentoja ja työpajoja. MuseoOn!-tiedotuslehdestä löytyvät myös tiedossa olevat tapahtumat sekä infoa museoiden lainattavista näyttelyistä, verkkonäyttelyistä ja muista palveluista. Olemme liittäneet lehteen myös ohjeita opettajille ja ohjaajille onnistuneeseen museokäyntiin. Ajankohtaisin tieto tapahtumista löytyy museon netti- ja Facebook-sivuilta. Seuraa ilmoittelua! ja Leena Luostarinen: Sunrise Tiger, 1981, Rafaela & Kaj Forsblom kokoelma, kuva: Jussi Tiainen 3

4 Yhteystiedot ja aukioloajat Postiosoite kaikkiin toimipisteisiin PL 239, Lappeenranta MUSEOTOIMI, museoiden hallinnollinen toimisto Kristiinankatu 9, Linnoitus Lappeenranta (05) , yhteydenotot virka-aikana ETELÄ-KARJALAN MUSEON KUVA-ARKISTO Kristiinankatu Lappeenranta yhteydenotot virka-aikana ETELÄ-KARJALAN MUSEO Kristiinankatu Lappeenranta (05) Avoinna talvikaudella ti-su 11-17, ma suljettu. HUOM! Sisääntulonaulan kattoremontin vuoksi museo on suljettuna Kesäkaudella ma-pe 10-18, la-su ETELÄ-KARJALAN TAIDEMUSEO Kristiinankatu Lappeenranta (05) Avoinna talvikaudella ti-su 11-17, ma suljettu. Kesäkaudella ma-pe 10-18, la-su RATSUVÄKIMUSEO Kristiinankatu Lappeenranta (05) Avoinna kesäkaudella ma-pe 11-18, la-su WOLKOFFIN TALOMUSEO Kauppakatu 26, Lappeenranta (05) Avoinna talvikaudella la-su 11-17, arkisin tilauksesta. Suljettu tammi-helmikuussa. Kesäkaudella avoinna ma-pe 10-18, la-su Museoon tutustutaan opastetuilla kierroksilla, jotka alkavat 15 min. yli täyden tunnin. Kysy myös Wolkoffin talon lastenkierroksia! 4

5 Henkilökunta sähköposti: HALLINTO JA MUSEOTOIMEN YHTEISET VAKANSSIT hallinto ja johto Päivi Partanen, museotoimenjohtaja, puh toimisto, ryhmävaraukset, tiedustelut Ulla Loisa, toimistonhoitaja, puh (05) , tekninen henkilökunta Seppo Mustola, museomestari, puh Raimo Kaapro, näyttelymestari, puh avoinnapito Virpi Järvelä, museoassistentti, työlomalla Sari Piiroinen, asiakasneuvoja, vuorotteluvapaalla Tuija Parjanen-Saborit, museoapulainen, puh ETELÄ-KARJALAN MUSEO näyttelyt, yksikön johto Satu Eiskonen, intendentti, vuorotteluvapaalla näyttelyt Noora Niemi, ts. amanuenssi, puh kokoelmat, Etelä-Karjalan museo ja Galleria Laura Reija Eeva, amanuenssi, puh kokoelmat Helena Karvinen, museoapulainen, puh Jaana Kiero, museoassistentti, puh kokoelmat ja konservointi Eira Räisänen, konservaattori, puh rakennustutkimus Miikka Kurri, amanuenssi, puh maakuntamuseotyö puh valokuva-arkisto ja kokoelmat Elina Vuori, amanuenssi, puh museokauppa ja kokoelmat puh ETELÄ-KARJALAN TAIDEMUSEO kokoelmat, yksikön johto Leena Räty, intendentti, puh alue- ja yleisötyö Mona Taipale, amanuenssi, puh näyttelyt Mikko Pirinen, amanuenssi, puh

6 Perusnäyttely: Kolme karjalaista kaupunkia Etelä-Karjalan museon perusnäyttely Kolme karjalaista kaupunkia kertoo Lappeenrannasta, Viipurista ja Käkisalmesta. Etelä-Karjalan museon kokoelmissa on näiden kolmen kaupungin esineistöä. Museon kokoelmapolitiikka kattaa juuri nämä alueet, Viipurin ja Käkisalmen ajalta ennen sotia ja Lappeenrannan tähän päivään saakka. Kolme karjalaista kaupunkia käsittelee kustakin kaupungista niiden keskeisiä vaiheita. Kaupunkien vaiheet muistuttavat monessa suhteessa toisiaan. Niiden historiaan on vaikuttanut sijainti rajal- 6

7 Pienoisteatterin filmit Suomalainen ratsuväki 1963, (17 min 36 s) 1963 valmistunut filmi kuvaa suomalaisen ratsuväen historiaa ja toimintaa Suomen sodissa. Kiertoajelu Viipurissa 1939, (16 min 30 s) Tutustu vanhan Viipurin kaupunkikuvaan ja tunnettuihin rakennuksiin. Filmi on koottu sekä Viipurin pienoismallissa että aidoilla kohteilla kuvatusta materiaalista. Vanhaa Viipuria 1993, (16 min 14 s) Näkymiä muistorikkaasta Viipurista vuodelta Viipuri - vähän historiaa 1994, (23 min 8 s) Video kertoo Viipurin kehityksestä ja kasvusta pienoismallin, asemakaavojen, karttojen ja kuvamateriaalin avulla 1200-luvulta lähtien aina toiseen maailmansotaan saakka. la sekä raja-alueille tyypillinen monikulttuurisuus. Näyttelyssä kaupunkien vaiheista kerrotaan tekstien, kuvien, karttojen, piirustusten ja esineiden sekä ääninauhojen ja videoiden avulla. Tarkoituksena on, että jokainen kävijä löytäisi sieltä jotakin sellaista, mikä saa aikaan tuttuuden tunteen. Jokin esine tai valokuva voi tuoda mieleen jonkin tapahtuman tai tunnelman omasta elämästä. Koska kyseessä on useita vuosia esillä oleva perusnäyttely, siitä löytyy aineksia useampaan museovierailuun. Näyttelyyn tutustumisen voikin tehdä vaiheittain ja pienemmissä osissa, sillä tietoa on tarjolla paljon yhdellä kertaa omaksuttavaksi. Tekstien lukeminen, ääninauhojen kuunteleminen sekä valokuvien ja videoiden katseleminen vie runsaasti aikaa, joten yhdellä kertaa voi tutustua yhteen asiaan ja toisella kerralla toiseen. Näyttelyyn on lisäksi sijoitettu jonkun verran kirjoja, jotka kuuluvat näyttelykokonaisuuteen. Näihin kirjoihin tutustumalla voi vielä kotona syventää tietojaan Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen vaiheista. Käkisalmea ja Viipuria katsotaan osana Suomen ja suomalaisten historiaa, vaikka niiden vaiheet tuodaan esille tähän päivään saakka Käkisalmi kotiseutumatkailun kohteena ja Viipuri turistikohteena ja ostospaikkana. Sininen Saimaa kesto (12 min) Kesäinen höyrylaivamatka Saimaalla Lappeenrannasta Mikkelin, Punkaharjun, Savonlinnan, Varkauden ja Joensuun kautta Kolille. Lappeenranta 300 v. 1949, (9 min 33 s) Filmi on kuvattu Lappeenrannan kaupungin 300-vuotisjuhlien kunniaksi 1949 ja siinä esitellään kaupungin historiallisia vaiheita ja elämää juhlavuonna. Käkisalmi 1928, (10 min 45 s) Oskar Talvenheimo kuvaa mykkäfilmissään Käkisalmen kaupunkia ja sitä ympäröivää luonnonmaisemaa. Saimaan kanava 1938, (8 min 57 s) Puutavaralotja matkaa Saimaan kanavaa pitkin Lauritsalasta Viipuriin. Runsaasti kuvamateriaalia sulutuksista. Vanha Viipurimme 1940, (7 min 30 s) Näkymiä vuoden 1940 Viipurista. 7

8 Toimintaa lapsille ja koululaisille Etelä-Karjalan museo tarjoaa koululaisryhmille opetusmateriaalia. Perusnäyttelyn Kolme karjalaista kaupunkia osioon on laadittu esiopetuksen, ala- ja yläkoulujen ja lukioiden ryhmille omat tehtävä- ja kysymyslomakkeet, joita ryhmän ohjaaja voi käyttää suoraan tai muokata niistä omille oppilailleen sopivimman kokonaisuuden. Kaikki näyttelyyn liittyvät tehtävät ja niiden oheismateriaali on tulostettavissa museon internetsivuilta (Museot lapsille). Pienimpien museovieraiden suosiossa on lasten leikkilotja Pekka. Vuosina eläneen taipalsaarelaisen lotjamestari Pekka Väkevän mukaan nimetyn Pekan kannella voi leikkiä lotjan kapteenia tai vaikka kahvilan emäntää. Leikkinurkkauksesta löytyy myös lasten kirjoja, näyttelykohtaisia väritystai muita tehtäviä ja piirustusvälineitä. Lastennurkkauksen vieressä esillä on pienoisnäyttely Saimaan sukelluslöydöistä. Näyttely raottaa katsojalle vedenalaista maisemaa ja esittelee eteläisen Saimaan hylkylöytöjä. 8

9 Etelä-Karjalan museon lastennurkkauksessa asuvat myös Museokuoriainen ja Kummitus. Olipa kerran kuoriainen, joka halusi asua museossa, koska kuoriaisen mielestä se oli maailman mielenkiintoisin paikka asua. Mikä onkaan hauskempaa kuin elellä keskellä eriskummallisia esineitä ja asioita. Mutta museon vintillä taitaakin asua jo joku... Kuka kumma käy siirtelemässä museon esineitä öisin, eikä anna kuoriaisen touhuta rauhassa... Ajan myötä kuoriainen ja kummitus ystävystyivät. Molemmat tykkäävät siirrellä museo-esineitä. Museonuket on suunnitellut ja toteuttanut Emma Jussila-Scherman. Nukeilta voi tilata näytöksiä palkkiota vastaan. Tiedustelut: 9

10 Vaihtuvat näyttelyt Tulipalo Karjala-talossa, Lappeenranta, Valokuvaaja Olavi Matti Rumpu ( ) oli valokuvaaja, joka tallensi laajasti maakunnan elämää. Vuosikymmenten aikana kuvia kertyi mittava kokoelma, yli negatiivia. Näistä kuvista näyttelyyn on koottu monipuolinen katsaus, joka tarjoaa kurkistuksen menneiden vuosikymmenten arkeen ja juhlaan. Näyttely juhlistaa samalla 100 vuotta täyttävää Itä-Suomen Lehtimiesyhdistystä. Olavi Matti Rumpu oli kotoisin Lappeelta, asui välillä Taipalsaarella, mutta työuransa ajan pääosin Lappeenrannassa. Hän toimi yrittäjänä omistaen Kuva-Rumpu -valokuvausliikkeen Lappeenrannassa. Sen lisäksi että hän oli itsenäinen yrittäjä, hän oli myös aikansa ensimmäisiä lehtikuvaajia. Hän otti lähes kaikki maakuntalehti Etelä-Saimaan uutiskuvat vuosina Etelä-Saimaan ohella hän kuvasi myös muille lehdille sekä yrityksille. Tekniikan kehittyessä hän kuvasi myös liikkuvaa kuvaa Yleisradiolle. Rummun tyttären omistuksessa olevasta mustavalkonegatiivien arkistosta koottu näyttely esittelee aitoa ajankuvaa luvuilta. Näyttelyyn on koostettu erilaisia teemoja; kuvakokonaisuuksissa esitellään mm. arkipäivän askareita, onnettomuustilanteita, kulttuuri- ja muita tapahtumia, urheilukilpailuja sekä valtioiden johtohenkilöiden vierailuja. Näyttelyssä on kehystettyinä tulosteina Kekkonen ja Väinö Okko SM-kisoissa, Lappeenranta

11 esillä lähes 100 kuvaa, lisäksi kuvia on katseltavissa digitaalisessa muodossa. Kehystetyt kuvat ovat pääosin Etelä-Saimaassa julkaistuja, ja niihin on liitetty arkistosta poimitut tiedot lehtijutun sisällöstä ja ajankohdasta. Vanha sokkeloinen puutalo Lappeenrannan keskustassa osoitteessa Koulukatu 20 oli 1960-luvulla mielenkiintoinen paikka. Sinne, Kuva-Rumpuun, kertyi vuosien mittaan huikea määrä kuvallisia dokumentteja sen ajan Etelä-Karjalasta. Sieltä käsin toimi avustajineen valokuvaaja Olavi Matti Rumpu, Rummun Olli, jonka kaikki lappeenrantalaiset tunnistivat. Missä Olli kameroineen kulki, siellä oli jo tapahtunut jotain tai siellä ainakin odotettiin jotain tapahtuvan. Kannatti olla Ollin lähellä, saattoi päästä lehteen. Näin aloittaa aikalaistoimittaja ja työtoveri toimittaja Antti Munnukka Olli Rummun esittelyn. Teksti on kokonaisuudessaan luettavissa tulevassa näyttelyssä. 11

12 This is Lake Saimaa Calling Kuva: Kai Kuntola This is Lake Saimaa Calling näyttely tutkii nykyteknologian suomia mahdollisuuksia esittää ja taltioida ympäröivää lähiluontoamme. Taipalsaarelainen valokuvaaja ja mediataiteilija Kai Kuntola on kuvannut omaa lähiluontoaan Saimaata Nokia N8 -matkapuhelimella. Näyttely koostuu matkapuhelimella kuvatuista valokuvista ja videoinstallaatioista. Näyttelyllä Kuntola haluaa herättää meidät huomaamaan oman lähiluontomme monipuolisuuden sekä mahdollisuuden tallentaa sitä yksinkertaisin välinein. Näyttely on myös kannanotto tekniikan kovalle kehitykselle. Haluan myös herättää keskustelua meidän kaikkien omasta hiilijalanjäljestä. Niin me valokuvaajat, kuin kaikki muutkin, kuljemme sokeasti kehityksen mukana. Viimeisin tekniikka mahdollistaa tarkemmat ja korkealaatuisimmat kuvat ja videot. Tuskin opimme täysin käyttämään työkalujamme, kun on jo tullut aika vaihtaa uusimpiin malleihin. Halusin myös haastaa itseni kokeilemaan, kuinka yksinkertaisin välinein voi luontokuvanäyttelyn toteuttaa. Näyttely on myös pieni kannanotto tuota kehitystä vastaan. Toisaalta näyttely on myös osoitus siitä, että kuka tahansa joka kulkee kännykkä taskussa, voi dokumentoida omaa elinympäristöään, lähiluontoa. Kai Kuntolan materiaalin lisäksi näyttelyyn kootaan Saimaan syntyä ja esihistoriaa sekä vesistön ja norpan suojelua esittelevät osiot yhteistyössä Pien-Saimaan suojeluyhdistyksen, Saimaan luonnonsuojelukeskuksen ja paikallisten asiantuntijoiden kanssa. Suur-Saimaan muinaisrantojen kantoja. Kuva: Ismo Marttinen Kuva: Kai Kuntola 12

13 Käsityömuseon helmiä Laura Korpikaivo-Tammisen käsityömuseon kokoelma 30 vuotta -näyttely Kotiteollisuusneuvos Laura Korpikaivo-Tamminen syntyi Urjalassa Kotiteollisuusopettajaksi Korpikaivo-Tamminen valmistui vuonna 1927 ja oman yritystoiminnan hän aloitti Lappeenrannassa vuonna Yritystoiminnan päätyttyä 1970-luvun alussa kotiteollisuusneuvos keskitti tarmonsa oman museon perustamiseen. Haave museosta toteutuikin vuonna 1983, jolloin Kimpisen kaupunginosaan Korpikaivo-Tammisen omakotitalon viereiselle tontille rakennettiin käsityömuseo. Kotiteollisuusneuvos oli lahjoittanut jo 1970-luvun lopussa Kimpisen kaupunginosassa Kantokadulla sijaitsevan omakotitalonsa irtaimistoineen sekä viereisen tontin ja 1000 esineen käsityökokoelman sillä ehdolla, että kaupunki rakentaa tyhjälle tontille käsityömuseon. Museo sai nimekseen Laura Korpikaivo-Tammisen käsityömuseo. Arkkitehti Reino Ahjopalon suunnittelema käsityömuseo valmistui vuonna 1983 ja samana vuonna avautui jo käsityömuseon ensimmäinen näyttely. Käsityömuseo jatkoi toimintaansa Kimpisessä 20 vuotta. Elokuun lopussa vuonna 2003 Laura Korpikaivo-Tammisen käsityömuseon ovet sulkeutuivat viimeistä kertaa. Lappeenrannan kaupunki päätti myydä käsityömuseon Korpikaivo-Tammisen perikunnan suostumuksella. Vaikka käsityömuseo Kimpisessä lopetti toimintansa, käsityömuseon kokoelma siirtyi omaksi kokonaisuudekseen osaksi Etelä-Karjalan museon kokoelmia. Kiinteistön myymisen jälkeen Lappeenrannan kaupunki kunnosti Tasihinin talon yhteyteen gallerian, joka kantaa kotiteollisuusneuvoksen kunniaksi nimeä Laura. Galleria Laurassa on esitelty vuodesta 2008 lähtien Laura Korpikaivo-Tammisen käsityömuseon kokoelmia vuosittain. Käsityömuseon helmiä Laura Korpikaivo-Tammisen käsityömuseon kokoelma 30 vuotta on juhlanäyttely pyöreitä vuosia täyttävälle kokoelmalle. Näyttelyssä esitellään läpileikkaus käsityömuseon kokoelman tekstiileistä ja esillä on myös pienesineistöä kotiteollisuusneuvoksen kotoa. Galleria Laura Kauppakatu Lappeenranta Puhelin: Avoinna: ma 12 17, ti pe 10 17, la Lisätietoja näyttelystä: Reija Eeva Etelä-Karjalan museo Kristiinankatu 9 / PL 239 / Lappeenranta Puhelin: Sähköposti: reija.eeva@lappeenranta.fi 13

14 Etelä-Karjalan taidemuseo Näyttelyt Leena Luostarinen tiikerinpiirtäjä Sivellyksiä Eeva Vesterinen Häkki - Tapio Sinisalo Tammikuun nahka uutta ja vanhaa kokoelmiin Vai ihmistä kohti Eeva-Kaisa Jakkila, Jouko Lempinen, Juha Okko ja Jussi Valtakari Mind Activator Ilkka Pärni Paratiisin hedelmiä Puolalaista nykykansantaidetta Kotimaista nykytaidetta Anni Rapinoja, Anne Tompuri, (vuoden 2015 alkupuoli) Annu Vertanen, Johanna Ilvessalo, Maija Helasvuo, Helinä Hukkataival 14

15 Leena Luostarinen tiikerinpiirtäjä Villi ekspressionisti, lyyrinen romantikko Leena Luostarinen: Lootuskukka, 1995, öljy kankaalle, Helsingin taidemuseo Sfinksejä, iibislintuja, lootuksenkukkia ja tietysti kissapetoja. Joutsenosta maanmaineeseen nousseen Leena Luostarisen ( ) odotettu retrospektiivi esittelee klassikkoja ja yllätyksiä taiteilijan 40-vuotiselta uralta. Leena Luostarisen voimakkaat ja värikylläiset maalaukset ovat koskettaneet ja järisyttäneet suomalaista taideyleisöä vuosikymmenten ajan. Suomen Taideyhdistyksen tuottaman, Etelä-Karjalan taidemuseossa nähtävän näyttelyn teokset tuovat esiin Luostarisen ainutlaatuisen maalarinkäsialan, samanaikaisesti villin ja lempeän. Näyttelyssä nähdään Luostarisen uran kirjoa 1980-luvun alun läpimurtoteoksista tuoreisiin maalauksiin. Suurten ekspressiivisten maalausten mestarin lisäksi kattauksesta nousee esiin intiimimpi, pienieleisempi Luostarinen: mukana on herkkiä akvarelleja sekä lyyrisempiä maalauksia, jotka epäilemättä tasoittavat kuvaa Luostarisesta räiskyvänä ekspressionistina. Leena Luostarinen syntyi vuonna 1949 Porissa ja kuoli kesällä 2013 Helsingissä. Luostarinen kävi koulunsa Joutsenossa ja aloitti taideopintonsa Lappeenrannan Taiteenystävien piirustuskoulussa. Tämän jälkeen hän opiskeli Kuvataideakatemiassa, jossa hän myöhemmin myös opetti. Hän täydensi opintojaan New Yorkin Pratt Institutessa 1980-luvun puolivälissä. Lukuisia yksityisnäyttelyjä pitäneen Luostarisen teoksia on tärkeimmissä suomalaisissa kokoelmissa. Etelä-Karjalan taidemuseossa Leena Luostarisella oli yksityisnäyttely vuonna Hän on saanut useita palkintoja ja apurahoja, kuten Pro Finlandia -mitalin vuonna

16 Sivellyksiä Eeva Vesterinen Luonnon salaperäisyyttä hehkuvia tunnelmakuvia, hauraita väripintoja ja abstrakteja rakenteita Eeva Vesterinen (s. 1943) on pitkänlinjan maalari, jonka ura on kestänyt yli 50 vuotta. Täydellä taiteilijaeläkkeellä oleva taidemaalari on edelleen erittäin aktiivinen ja uusia maalauksia syntyy niin akvarelleina kuin öljymaalauksina. Etelä-Karjalan taidemuseossa avautuva näyttely esitteleekin taiteilijan uusinta tuotantoa aivan muutamalta viimeiseltä vuodelta. Pienet yksityiskohdat, kävyt, pyhän sinivuokon lehti, arkkitehtoniset yksityiskohdat sulautuvat osaksi selkeitä väripintoja, joissa on elävää pintastruktuuria. Monet päälle maalatut pinnat, joita taiteilija raapii, pyyhkii auki, muodostavat kuultavia ja muuntuvia värirakenteita, joissa on freskojen keveyttä ja läpikuultavuutta. Ne ovat tunnetilojen tulkkeja, hetkeen piirtyviä havaintoja ajasta ja ajattomuudesta. Havaittavan todellisuuden kauneus, ihmisen ja luonnon olemassaolon arvo välittyvät teoksista herkkinä, hauraina ja kuulaina väripintoina. Eeva Vesterinen: (vasen), Kulkija I, (oikea) Kulkija II, , kuvat: Tuomas Nokelainen Vuodesta 1975 eteenpäin Lappeenrannassa asunut Eeva Vesterinen on paitsi maalannut myös opettanut kymmeniä tulevia taiteilijoita Varkaudessa, Imatralla, Sulkavalla, Simpeleellä ja Lappeenrannassa. Hänen oppilainaan on ollut mm. Hannele Kumpulainen, Anu Torikka ja Reetta Ahonen. Varkaudessa hänestä tuli myös aktiivinen TUTKA -ryhmän jäsen. Ryhmä perustettiin vuonna 1971 Väinö Rouvisen ateljeessa Varkaudessa kuopiolaisten ja varkautelaisten taiteilijoiden kokoonpanona. Valtakunnallisesti erityisen merkittävä oli ryhmän Helsingin Taidehallin näyttely ja sitä seurannut kiertonäyttely eri puolilla Suomea Taiteilijan ura oli Eeva Vesteriselle selviö jo viisitoistavuotiaana sisäisen pakon sanelema. Kouluttautuminen kuvataiteilijaksi alkoi vuonna 1959 Imatran Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun hän aloitti Opettajina olivat mm. Erkki Koponen, Erik Enroth ja Kauko Rantala. Opettajista Enroth on jäänyt Eeva Vesterisen mieleen ankarana, mutta merkityksellisenä ohjaajana. Opiskelukaverista läheisempiä olivat Saara Tikka ja Raija Rantanen. Eeva Vesterinen: Kaamostanssi, 2012, kuva: Seppo Pelkonen 16

17 Häkki Tapio Sinisalo Kotkalaisen kuvanveistäjä Tapio Sinisalon 60-vuotisjuhlanäyttely. Kuvanveistäjä Tapio Sinisalon Häkki -näyttely kostuu näennäisen yksinkertaisista veistoksista ja tiloista, joiden usein käsitteelliset ja materiaaliset rinnastukset synnyttävät teosten kantaaottavuuden ja huumorin. Maalarina uransa aloittanut kuvanveistäjä Tapio Sinisalo (s Kotka) opiskeli Viron taideakatemiassa (Eesti Riiklik Kunstiinstituut, Tallinna) kahdeksankymmentäluvun alussa. Vapaaksi taiteilijaksi Sinisalo heittäytyi vuonna 1991 saamansa apurahan myötä. Samaan aikaan maalaukset muuttuivat kolmiulotteisiksi pinnoiksi ja 1990-luvun puolivälissä kolmiulotteiset pinnat muuttuivat veistoksiksi. Tämän jälkeen veistoskokonaisuudet ovat levinneet usein laajentuneet erilaisiksi tilataideteoksiksi. Mind Activator Ilkka Pärni Imatralla syntyneen ruotsinsuomalaisen Ilkka Pärnin näyttely nojaa ei-esittävään taiteen konstruktivistiseen perinteeseen. Pärni aloitti 1980-luvulla vapaan ja lyyrisenilmaisun edustajana, mutta hänen vierailunsa New Yorkissa sai hänet siirtymään teoksissaan selkeisiin ja jopa jyrkkiin geometrisiin muotoihin. Pärni on perehtynyt perinpohjaisesti ruotsalaisten abstraktin taiteen pioneerien kuten GAN:in (Gösta Adrian-Nilsson), Otto G. Carlsundin ja Olle Baertlingin taiteeseen. Lisäksi arkkitehti Frank Lloyd Wrightin arkkitehtuuri on vaikuttanut Pärniin voimakkaasti. Selkeistä geometrisistä muodoista huolimatta, Pärnin maalauksissa on nähty, yllättävien väriyhdistelmien ja muodoilla leikittelyn vuoksi, myös konstruktivistiselle taiteelle usein harvinaista spontaaniutta ja huumoria. Useissa Eurooppaan maissa näyttelyitä järjestänyt taiteilija esiintyy ensi kertaa Suomessa Helsingin ulkopuolella. Tammikuun nahka uutta ja vanhaa kokoelmiin Etelä-Karjalan taidemuseon kokoelmanäyttely esittelee museon uusimpia hankintoja, lahjoituksia ja talletuksia viimeisiltä vuosilta. Näyttelyssä on mukana niin uudempaa kuin myös vanhempaa taidetta. Vai ihmistä kohti Eeva-Kaisa Jakkila, Jouko Lempinen, Juha Okko, Jussi Valtakari Vai ihmistä kohti -näyttelyn taiteilijoiden aihe ja intohimo on ihminen läheltä ja intiimisti tarkasteltuna. Kaikki työskentelevät ihmisfiguurin, ihmisten välisten suhteiden ja ihmistyyppien kuvauksen parissa. Eeva-Kaisa Jakkilalle keskeinen aihe on ystävä rakkauden ja kunnioituksen kohteena. Jouko Lempiselle maalaamisen motiivi on rakastamisessa ja poissaolossa kaipuussa, kun taas Juha Okolle keskeinen aihe on lapsi identiteettiä rakentavana yksilönä. Jussi Valtakari puolestaan kuvaa yksilöitä aktiivisina ja toimessa. Hahmot ovat tunnistettavia, aitoja, koettuja ja fiktiivisiä. Taiteilijoiden maantieteellinen sekä henkilökohtainen yhteys ovat Koillismaa ja Lappeenranta: Jakkila ja Valtakari ovat aviopari, joka asuu Jakkilan kotipaikkakunnalla Taivalkoskella. Juha Okko on syntynyt Rovaniemellä, mutta käynyt koulunsa Pudasjärvellä Taivalkosken naapurissa. Jouko Lempinen sitä vastoin on aloittanut taiteen tekemisen Pudasjärvellä. Lappeenrantalaisen Lempisen ohella myös Valtakari on viettänyt lapsuus- ja nuoruusvuotensa Lappeenrannassa. 17

18 Paratiisin hedelmiä Puolalaista nykykansantaidetta Paratiisin hedelmiä -näyttely esittelee Puolan nykykansantaidetta. Näyttely on osa Maaseudun Sivistysliiton toteuttamaa kansainvälistä Puusta pitkään -hanketta. Vuosina toteutettava kansainvälinen yhteistoimintahanke edesauttaa maaseutuperinteen säilyttämistä ja sen uudistamista tarjoamalla näyttelyitä, yhteisötapahtumia ja työpajoja ITE-taiteilijoille ja muille kansanomaisille kuvanveistäjille ja kädentaitajille. Hankkeen avulla maaseutualueilla toimivat taiteilijat voivat tutustua kansainvälisiin taiteilijakollegoihinsa. Tekemällä yhdessä taideteoksia he voivat oppia toisiltaan ja opettaa toisiaan sekä hyödyntää uusia kokemuksia omissa töissään. Taiteesta kiinnostuneelle yleisölle hanke tarjoaa nykykansantaiteen näyttelyitä, esitelmiä ja työpajoja. 18

19 Kotimaista nykytaidetta Samanaikaisesti Paratiisin hedelmiä -näyttelyn kanssa on museon toisessa siivessä esillä suomalaista nykykansantaidetta dokumentoivaa tai siitä inspiraationsa saavaa nykytaidetta. Yhdessä näyttelyt peilaavat ammattitaiteilijoiden ja itseoppineiden taiteilijoiden välisiä eroja, mutta toisaalta myös hämärtävät tätä rajanvetoa. Anni Rapinoja, Anne Tompuri, Annu Vertanen, Johanna Ilvessalo, Maija Helasvuo ja Helinä Hukkataival (päättyy vuoden 2015 alkupuolella) Teofil Ociepka: Suuri viidakko, 1959 Hankkeeseen kuuluva puolalaisen nykykansantaiteen näyttely Paratiisin hedelmiä esittää rikasta puolalaista puunveistoperinnettä, itseoppineiden taiteilijoiden maalauksia ja grafiikkaa sekä puolalaisen seimiperinteen helmiä. Teokset ovat Sleesian museon, Krakovan Etnografisen museon ja keräilijä Leszek Macakin kokoelmasta. Näyttely kokoaa yhteen kuuden eri-ikäisen ja eri puolilla Suomea työskentelevän taiteilijan ensi katsomalla hyvinkin erilaisia teoksia. Teosten teemat liikkuvat arkisista askareista pyhyyteen, ruumiillisuudesta pelkoihin, inhimillisistä tunteista kuolemaan ja jälleensyntymään. Kullakin ryhmän taiteilijalla on oma tunnistettava ilmaisutapansa ja muotokielensä. Siitä huolimatta heitä yhdistää paitsi monivuotinen yhteistyö, myös ennakkoluuloton ja usein totutusta poikkeava materiaalien ja ilmaiskeinojen käyttö. 19

20 Kulttuuripolut 2 lk. VILLIKISSAN VAELLUS ETELÄ-KARJALAN TAIDEMUSEOSSA Tutustutaan taiteilija, tiikerinpiirtäjä Leena Luostarisen taiteeseen ja tehdään oma villikissan vaellus. Taiteilija Soli Perttu ohjaa. Ajankohta: loka-marraskuut Tiedustelut: Mona Taipale p , mona.taipale@lappeenranta.fi 4 lk. KULTTUURIPOLKU ETELÄ-KARJALAN TAIDEMUSEOSSA Mediakasvatusaiheinen kulttuuripolku yhteistyössä Saimaan Mediakeskuksen kanssa. Sisältö ja ajankohta tarkentuvat joulukuussa. Ajankohta: kevät Tiedustelut: Mona Taipale p , mona.taipale@lappeenranta.fi 5 lk. ARKKITEHTUURI- JA HISTORIAPOLKU RAATIHUONEELLA Tutustutaan Lappeenrannan kaupungin historiaan ja arkkitehtuurin peruskäsitteisiin. Ajankohta: syys- ja kevätlukukausi Tiedustelut: Elina Vuori, p tai elina.vuori@lappeenranta.fi 7 lk. AIKAMATKAPOLKU ETELÄ-KARJALAN MUSEOSSA Aikamatka 1800-luvun Lappeenrantaan draaman kautta. Draamakasvattaja Raili Leino ohjaa. Ajankohta: syys- ja kevätlukukausi Tiedustelut: Raili Leino, p tai raili.leino@pp1.inet.fi Koululaisia kulttuuripolulla Etelä-Karjalan taidemuseossa. 20

21 Oheisohjelmat 2013 Lokakuu klo Museoperjantai Vapaa pääsy Etelä-Karjalan taidemuseoon (Etelä-Karjalan museo suljettu näyttelyvaihdon ja remontin johdosta) klo 10-15, Vihreä makasiini Syyskirppu. Linnoituksen puotien ja museokauppojen poistomyyntituotteita, kirppistavaraa, makasiinikahvio ym. Outojen otusten työpaja la klo Askarrellaan eläinhahmoja vanhoista tuoleista ja kierrätysmateriaaleista. Työpajaa vetää taiteilija Soli Perttu. Työpajamaksu klo 16 Johannes Vesterisen cembalo-konsertti Etelä-Karjalan taidemuseossa Sivellyksiä Eeva Vesterinen näyttelyn tiloissa. Museon pääsylippu Etelä-Karjalan taidemuseo Mennään museoon! Koululaisten museoviikko. Ohjelma tarkentuu. Etelä-Karjalan museo suljettu näyttelyvaihdon ja remontin johdosta. Marraskuu klo Museoperjantai Vapaa pääsy Etelä-Karjalan taidemuseoon (Etelä-Karjalan museo suljettu näyttelyvaihdon ja remontin johdosta) klo Linnoituksen Kekri markkinatapahtuma klo Museoklubi, ohjelma tarkentuu Komendantintalo, Kristiinankatu 9 Lisätietoja mona.taipale@lappeenranta.fi Vapaa pääsy klo 9:30-11 Vauvojen musiikki- ja maalaustyöpaja 1-vuotiaille Etelä-Karjalan taidemuseo yhteistyössä Lappeenrannan musiikkiopiston ja Etelä-Karjalan Osuuskaupan kanssa. Metkat-lastenkulttuuriviikkojen ohjelmaa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset mona.taipale@lappeenranta.fi 5 per osallistuva aikuinen, lapset ilmaiseksi klo 9:30-11 Vauvojen musiikki- ja maalaustyöpaja 1-vuotiaille Etelä-Karjalan taidemuseo yhteistyössä Lappeenrannan musiikkiopiston ja Etelä-Karjalan Osuuskaupan kanssa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset mona.taipale@lappeenranta.fi 5 per osallistuva aikuinen, lapset ilmaiseksi Joulukuu Linnoituksen adventti klo 19 Lappeenrannan kaupunginorkesterin joulusoitto Etelä-Karjalan taidemuseo. Lisätietoja: Linnoituksen joulutori Vihreä makasiini klo Museoperjantai Vapaa pääsy Etelä-Karjalan museoon (Etelä-Karjalan taidemuseon suljettu näyttelyvaihdon johdosta) ja sekä klo Wolkoffin joulu Wolkoffin talomuseo, Kauppakatu 26 Museon pääsylippu Muutokset mahdollisia! Kevätkauden ohjelma ilmestyy joulukuussa Vauvojen musiikki- ja maalaustyöpaja Outojen otusten työpaja 21

22 Etelä-Karjalan taidemuseon lainattavat näyttelyt ja teokset Aarno Karimo: Lemminkäisen lähtö saarelta. Lemminkäinen saarella, 89. runo, 1950-luvun alku Aarno Karimon Kalevalainen kansa Etelä-Karjalan taidemuseosta voi tällä hetkellä lainata taidemuseon kokoelmista kootun Aarno Karimon Kalevalainen kansa -näyttelyn tai toiminnallisen Muistipeliä-hernepussitaideteoksen. Kalevalainen kansa on turvallisesti kehystetty ja helposti ripustettava pieni vesivärimaalausnäyttely, joka soveltuu hyvin mm. koululuokkiin, päiväkoteihin, kirjastoihin ja terveyskeskusten auloihin. Parikkalasta kotoisin ollut Aarno Karimo ( ) oli taidemaalari, kirjailija ja sotilas, jota kiehtoivat erityisesti historialliset ja kansantarustoon liittyvät aiheet. Hän maalasi Kalevalan tunnetuimpien runojen aiheista useita eri versioita, joista osa julkaistiin Kuva-Kalevalassa. Kalevalainen kansa -näyttely on suunniteltu sekä lapsille että aikuisille. Näyttelyssä on 23 teosta, jotka on pakattu kahteen pienehköön laatikkoon sekä tietolehtinen, jossa kerrotaan taiteilijasta ja teoksista. Taidemuseo on vakuuttanut näyttelyt. Lainaus on maksutonta. Lainauksesta tehdään aina lainaussopimus. Lainaaja maksaa näyttelyn kuljetuskustannukset palautuksen osalta. Muistipeliä-hernepussitaideteos Muistipeliä on kouvolalaisen tekstiilitaiteilija Sanna Majanderin tekemä toiminnallinen taideteos taidemuseon Muisku!-näyttelyyn vuonna Teos koostuu 28 hernepussista, joihin on kerätty eskarilaisten ajatuksia siitä, mitä päivittäin pitäisi muistaa. Sanna Majander on kirjonut muistettavat asiat lahjoituskankaista ompelemiinsa hernepusseihin. Muistettavat asiat on koottu Taipalsaaren Metsäpolun päiväkodissa, jossa on myös ideoitu hernepussien käyttöä päiväkodissa. Pusseista voi esim. rakentaa radan ja lapset voivat etsiä pussin, jossa on oman nimen kirjain ja hypätä sen päälle tai vaikkapa harjoitella ryhdikästä kävelyä hernepussi pään päällä. Tiedustelut: Mona Taipale p

23 Lainattavat filmit Etelä-Karjalan taidemuseon lainattavat DVD:t Kuvataiteilijat-video sisältää kuuden kaakkoissuomalaisen taiteilijan taiteilijavideot Johannes Takanen (7 min) Tunnetun kuvanveistäjän muistonäyttely Etelä-Karjalan taidemuseossa vuodenvaihteessa Tuotanto: AVS ja Etelä-Karjalan taidemuseo Feodor Porokara (15 min) Pyhtääläisen akvarellistin esittelyvideo. Tuotanto: Etelä-Karjalan taidemuseo Sinikka Kurkinen (10 min) Imatralaisen taidemaalarin esittelyvideo. Käsikirjoitus : Eeva-Kaisa Hakulinen ja Marjatta Räsänen. Kuvaus ja tuotanto: Kari Pirilä Ky. Esko Tirronen (11 min) Kouvolalaisen taiteilijan esittelyvideo. Käsikirjoitus: Merja Ilola ja Marjatta Räsänen. Kuvaus ja tuotanto: Kari Pirilä Ky. Eeva Vesterinen (10 min) Lappeenrantalaisen taiteilijan esittely. Tuotanto: AVS ja Etelä-Karjalan taidemuseo. Unto Ahjotuli (23 min) Taiteilijaesittely pohjaa vuonna 1998 Lappeenrannassa esillä olleeseen laajaan retrospektiiviseen näyttelyyn. Työryhmä: Unto Ahjotuli, Eeva-Kaisa Hakulinen, Marjatta Räsänen. Tuotanto: AVS Oy. Tapio Sinisalo (28 min) Kotkalaisen kuvanveistäjän esittelyvideo. Työryhmä: Marjatta Räsänen, Leena Räty, Jorma Lehtonen, Tapio Sinisalo Kuvaus: Jorma Lehtonen, Jorma Luoma, Kauko Pajala, Jorma Piiparinen Editointi: Jorma Lehtonen Tiedustelut: Mona Taipale p mona.taipale@lappeenranta.fi Etelä-Karjalan museon lainattavat DVD:t Lappeenranta 300 vuotta 1949 (10 min) Valmistunut kaupungin juhlavuodeksi Oiva tapa tutustua kaupungin kehitykseen Linnoituksesta puutalovaltaiseksi kaupungiksi. Tuotanto: Suomi-Filmi. Originaali: Suomen Elokuva-arkisto. Filmi on mustavalkoinen ja äänitetty. Vähän historiaa Viipurista 1994 (23 min) Video kertoo Viipurin kehityksestä ja kasvusta pienoismallin, asemakaavojen, karttojen ja kuvamateriaalin avulla 1200-luvulta lähtien aina toiseen maailmansotaan saakka. Työryhmä: Riitta Thuneberg, Juha Lankinen, Ronny Virtanen ja Elina Vuori. Tuottaja: AVS, Lappeenranta. Maasaippua 1995 (8 min) Perinteisen saippuan valmistus ja käyttö. Kuvaus ja tuotanto: Vesa-Ville Saarinen, AVS. Käsikirjoitus: Anne Niemi ja Jukka Luoto. Työtä kivessä 1998 (60 min) Video esittelee kiventyöstön historiaa mm. Virolahdella. Käsikirjoitus: Mervi Palonen. Kuvaus: Vesa-Ville Saarinen. Tuotanto: AVS. Elonkorjuuta entiseen tapaan rukiin leikkuu ja riihitys 1976 (20 min) Filmi on kuvattu Savitaipaleen Pöntylän kylässä. Tuottaja: Etelä-Karjalan museon kuva-arkisto. Käsikirjoitus: Soile Rinno ja Liisa-Maria Hakala, Etelä-Karjalan museo. Kuvaus: Onni Havo, Kaakon Kaitakuvaajat. Lainattavissa on myös VHS filmejä. Tiedustelut: Etelä-Karjalan museo, amanuenssi Elina Vuori, puh , elina.vuori@lappeenranta.fi 23

24 Museot lapsille Lappeenrannan museot verkossa Lappeenrannan museoiden verkkosivuilta löytyy Museot lapsille -osio. Sinne on koottu kaikki museoiden palvelut lapsille ja koululaisille sekä myös aikuisia kiinnostavaa tietoa. Sivusto antaa vastauksia museoihin liittyviin kysymyksiin kuten mitä museoissa oikein tapahtuu, ketä museoissa työskentelee, miksi museot ovat olemassa ja ovatko ne aina pölyisiä, pimeitä ja hiljaisia. Museo-oppaina toimivat esihistoriallinen Piinalle sekä taidemuseokissa Muusa. He opettavat museoaakkosia ja antavat ohjeet onnistuneeseen museovierailuun. Sivuilta löytyy myös museoihin liittyviä tehtäviä, linkkejä muualla verkossa oleville mielenkiintoisille museosivuille sekä opettajia ja ohjaajia kiinnostavaa tietoa. Lisäksi Museot lapsille -sivuilta löytyy verkkonäyttelyitä, joita opettajat ja oppilaat voivat käyttää tietolähteenä oppitunteja, esitelmiä tai kirjoitelmia valmistellessaan. Osa näyttelyistä soveltuu myös tutustumiseen oppitunnin aikana yhdessä tai itsenäisesti. Museot lapsille -sivusto syntyi syksyllä 2009 alkaneen Kysy amalta hankkeen tuloksena alun perin nimellä Museoaapinen. Hankkeen tarkoituksena oli uudistaa museon internetsivuja palvelemaan entistä paremmin opetuskäyttöä sekä edistää opetuskäyttöön soveltuvien materiaalien saavutettavuutta sekä selvittää vuorovaikutteisuuden lisäämistä. Museot lapsille 24

25 Etelä-Karjalan taidemuseon verkkonäyttelyt Lappeenrannan kaupungin julkiset veistokset ja muistomerkit Lappeenrannan kaupungin julkiset veistokset ja muistomerkit kuvaavat monin ilmein kaupungin asemaa rajalla, idän ja lännen välissä. Veistokset ja muistomerkit löytyvät sivustolta kaupunginosittain, tekijän ja teoksen nimellä aakkosjärjestyksessä. Jokaisesta teoksesta ja taiteilijasta löytyy sivustolta lyhyt esittely. Ilja Repin elämää ja tutkimusta Kesän 2006 taidemuseon erittäin suosittuun Ilja Repinin näyttelyyn liittyvä nettikokonaisuus, joka keskittyy taiteilijan elämään Kuokkalan Penatyhuvilassa ja hänen suhteisiinsa Suomeen. 25

26 Etelä-Karjalan museon verkkonäyttelyt Lappeenrannan kaupungin historiaa Artikkeleita ja kuvia Lappeenrannan historiasta Kauskilan kappelinmäestä ja kaupungin perustamisesta 1649 vuoden 1918 sisällissotaan. Sivustoon liittyvä kysymyslomake on tulostettavissa museon internetsivuilta. Lappeenrannan Linnoituksen historia Runsaasti kuvia ja informatiiviset kuvatekstit, jotka johdattavat linnoituksen historiaan Lappeenrannan perustamisesta 1910-luvulle Linnoituksen viimeiseen suuren rakentamisvaiheeseen. Lauritsalan kauppala Vuonna 1932 toimintansa aloittanut Lauritsalan kauppala perustettiin kokoamaan Saimaan kanavan läheisyyteen nopeasti kasvaneet teollisuus- ja asuinalueet omaksi itsenäiseksi kunnakseen. Nuori kauppala sai vaalittavakseen vankat historialliset perinteet kanavan suulle muodostuneena teollisuusyhdyskuntana, jonka oli kyettävä kehittymään modernien tarpeiden mukaisesti. Lauritsalan kauppala ehti toimia 35 vuotta itsenäisenä alueenaan ennen kuin se lakkautettiin ja liitettiin kuntaliitoksessa osaksi Lappeenrannan kaupunkia vuonna Keväällä 2007, kun kuntaliitoksesta oli kulunut 40 vuotta, Etelä-Karjalan museo järjesti valokuvanäyttelyn Lauritsalan kauppalasta luvuilla. Näyttelyn valokuvat oli ottanut Pekka V. Virtanen (s.1929), joka nimitettiin vuonna 1955 Lauritsalan kauppalangeodeetiksi ja kiinteistöinsinööriksi. Taitavana harrastajavalokuvaajana Virtanen kuvasi monipuolisesti kotikauppalaansa tallentaen niin arkipäivän tapahtumia ja näkymiä kuin merkittäviä juhlahetkiä ja muutoksia. Lauritsalan kauppalan monikasvoinen luonne näyttäytyy Virtasen valokuvien runsaiden kuva-aiheiden myötä. Lappeenrannan muuttuvat kasvot Matti Strengell muistelee 1900-luvulla tapahtuneita muutoksia Kauppakadulla entiseltä bussiasemalta Hotelli Patrian talolle. Katsele valokuvia eri vuosikymmeniltä ja kuuntele Strengellin tarinointia. Kadonnutta ja katoavaista Lappeenrantaa Pentti Nikulainen ( ) halusi tallentaa Lappeenrannan kaupunkinäkymiä jälkipolville. Nämä valokuvat vievät katsojan rakennusten ja katunäkymien myötä myös entisen pikkukaupungin tunnelmiin ja kurkistavat sen asukkaiden elämänmenoon. Viipurissa syntynyt sekä filosofian että yhteiskuntatieteiden maisteri Nikulainen muutti Lappeenrantaan vuonna 1958 työväenopiston rehtoriksi. Valokuvausta hän oli harrastanut jo aikaisemmassa toimittajan työssään. Nikulaisen viimeisistä kuvista on kulunut jo neljännesvuosisata luvun alkupuolen jälkeen monet Lappeenrannan keskustan kaupunginosat ovat muuttuneet ja muuttuvat jatkuvasti purkamisen ja uudisrakentamisen myötä niin paljon, että nuoremman polven on vaikea niitä enää kaikista otoksista tunnistaa. 26

27 Etelä-Karjalan esihistoriaa ja muinaisjäännöksiä Kattava tietopaketti Etelä-Karjalan esihistoriasta ja muinaisjäännöskohteista. Sivuilta löytyy myös tietoa arkeologin työstä ja muinaisjäännöksistä osana kulttuurimaisemaa. Lappeenrannan lähikylien rakennusinventointi Oman asuinalueen ja lähialueiden tuntemus vahvistaa omaa identiteettiä ja lisää kiinnostusta omaa kotiseutua kohtaan. Tämän sivuston tarkoitus on herättää kiinnostusta ympäröivään maaseutuun ja sen kulttuurimaisemiin sekä toimia virikkeenä omaehtoiseen tutustumiseen joko kävellen, pyöräillen tai autoillen. Sivuilta löytyy myös runsaasti kuvitettu tietopaketti maaseudun rakennustyypeistä. Kauskilan kalmiston arvoitus -peli Lähde Vilin kanssa tutkimusretkelle Kauskilaan. Se on vanha paikka, jossa asuttiin ennen kuin Lappeenrannan kaupunkia oli olemassakaan. Pääset Vilin mukana arkeologisille kaivauksille selvittämään, mitä Kauskilan vanhasta kalmistosta löytyy. Matka Saimaan kanavalla Postikortit ja valokuvat vievät sinut matkalle 150-vuotiaalle Saimaan kanavalle. Kuvat kattavat kanavan historian 1890-luvulta, kanavamatkailun kultakaudelta, 1970-luvulle, jolloin kanavaan oli juuri tehty viimeisimmät uudistukset. Sisältää myös Saimaan kanavan lyhyen historian. Hei Hoplaa! Sivusto on tehty lapsille ja aikuisille kertomaan lähes 300 valokuvan avulla Rakuunamäen jokapäiväisestä elämästä ennen toista maailmansotaa. Pääosassa ovat hevoset ja ratsuväessä palvelleet. Sivuilla ei kerrota upseerien eikä sotajoukkojen urotöistä vaan pyritään välittämään kuvaa arkisesta aherruksesta ja luomaan mielikuvia sotilaiden ja hevosten täyttämästä suljetusta kasarmialueesta. Valitettavasti sivusto ei pysty välittämään alueelta kantautuneita ääniä, koulutuskomentoja, hevosten hirnahduksia, tallien tuoksua tai tantereen töminää. Nämä jäävät valokuvien katsojan mielikuvituksen varaan. Mitkä ovat hurmahousut? Mitä tarkoittaa hoplaus? Onko ratsumestari mestarillinen ratsastaja vai millainen henkilö? Ratsuväkeen liittyy monia nykyajan lapsille outoja sanoja ja käsitteitä, eivätkä ne ole välttämättä tuttuja vanhemmillekaan. Sivustoon liittyy sanasto sekä opettajan opas, joista on apua sivuston hyödyntämisessä opetuksessa sekä suunniteltaessa retkeä Rakuunamäen alueelle. Keisarillisia matkoja Kaakkois-Suomessa Kaikki Suomen autonomian ajan keisarit Aleksanteri I:stä Nikolai II:een vierailivat useita kertoja Suomen suuriruhtinaskunnassa. Sivusto kertoo kuvin ja tarinoin heidän matkoistaan Kaakkois-Suomen alueella. 27

28 Onnistunut museovierailu Ohjeita opettajille ja ryhmien ohjaajille Museovierailu on hyvä suunnitella etukäteen. Vierailuun valmistautuminen ja näyttelyn teemaan tutustuminen voidaan aloittaa ryhmän kanssa hyvissä ajoin koulussa tai päiväkodissa. Opettaja voi käydä tutustumassa näyttelyyn maksutta valmistautuessaan ryhmän vierailuun. Opettajan kannattaa käydä ryhmänsä kanssa läpi myös museoiden käytösohjeet ennen vierailua. Maksullisia opastuksia voi varata museoiden toimistosta Opastukset on varattava aina hyvissä ajoin. Opastusta varatessa kannattaa kertoa mahdollisista erityistoiveista, jotta käynti voidaan räätälöidä ryhmälle sopivaksi. Suositeltava ryhmäkoko on henkilöä. Museossa on mahdollista vierailla myös aukioloaikojen ulkopuolella arkiaamuisin. Kaikista ryhmäkäynneistä on sovittava etukäteen soittamalla toimistolle tai avoinnapitoihin (Etelä-karjalan museo) tai (Etelä-karjalan taidemuseo). Näyttelyihin liittyen kävijöille on usein tarjolla myös lisämateriaalia netissä näyttelyn sivuilla tai tehtäväpapereita, joita opettajat ja ohjaajat voivat hyödyntää museovierailunsa aikana. Jos ryhmällä on varattu käyntiin aikaa yli tunti, kannattaa vierailuun sisällyttää toiminnallinen osuus, kuten erilaiset kirjalliset tai piirustustehtävät. Tehtävien tekoa varten museoilta saa kirjoitusalustoja. 28

29 Museoiden käytösohjeet Museossa saa puhua, keskustella, kommentoida, kysellä, pohtia, ihastella ja ihmetellä. Kuiskaaminen ei ole tarpeen. Museoiden tehtävänä on säilyttää kulttuuriperintöä. Vaikka jotkut esineet ja taideteokset joskus houkuttelisivatkin koskettamaan, niihin ei kuitenkaan saa koskea, kuten ei myöskään teosten kehyksiin tai esineiden alla oleviin jalustoihin. Koskettaminen voi vaurioittaa esineitä ja teoksia. Joskus näyttelyissä on mukana myös kosketeltavia teoksia, mutta tästä opas tai opasteet kertovat aina erikseen. Seiniä tai teosjalustoja vasten ei saa kirjoittaa, vaan tehtävien tekoon käytetään kirjoitusalustoja. Laukut ja reput on hyvä jättää eteiseen, missä museovieraiden käytössä ovat naulakot ja taidemuseossa myös lukolliset kaapit. Näyttelysaleihin viedyt suuret reput ja laukut saattavat vahingossa osua näyttelyesineisiin ja vahingoittaa niitä. Museon tiloissa on otettava huomioon myös muut museokävijät. Siksi museossa on liikuttava rauhallisesti. Kännykkäpuhelutkin ehtii hoitamaan vierailun jälkeen. 29

30 Museokauppa Etelä-Karjalan museon museokauppa Museoiden yhteydessä toimivat museokaupat. Museokaupoissa on myynnissä museoiden julkaisuja, koruja, postikortteja, makeisia ja näyttelyiden teemoihin liittyviä erikoistuotteita. Museokauppojen valikoimissa on paljon sellaisia tuotteita, joita ei löydy muista paikkakunnan kaupoista. Museokaupat ovat avoinna museoiden aukioloaikoina. Etelä-Karjalan taidemuseolla sijaitsee museokauppa Sulotar. Sulottaresta löytyy laaja valikoima taideaiheisia tuotteita, muun muassa kirjanmerkkejä, muistikirjoja ja jääkaappimagneetteja. Paikallisten korutaiteilijoiden yksilölliset ja laadukkaat korut ovat hyvin edustettuina kaupan valikoimissa. Etelä-Karjalan museon museokauppa sijaitsee museon sisääntuloaulassa. Museokaupassa on paljon tuotteita, joihin inspiraatiota on haettu museon kokoelmista. Tällaisia omia tuotteita ovat esimerkiksi Pommac-tarjotin, keisarimenu-keittiöpyyhe ja -tiskirätti sekä erilaiset jääkaappimagneetit ja kirjanmerkit. Nalle-koira ja Kalle-hevonen, parivaljakko 1920 luvun Rakuunanmäeltä, löytyvät mm. muistikirjan kannesta. Wolkoffin talon museokauppa, Wolkoffin puoti, sijaitsee alkuperäisen myymälän tiloissa, ja kaupan sisätilat henkivät mennyttä aikaa. Tuotevalikoimasta löytyy monenlaisia vanhahtavia tuotteita mustekynistä ja pulloista nostalgisiin peltileluihin ja paperinukkeihin. Wolkoffin perheen ortodoksisuuden hengessä tarjolla on mm. erilaisia koristemunia, ikoneja ja tuohuksia. Jouluna ja pääsiäisenä Wolkoffin puodin valikoimista löytyy paljon ihania koristeita ja lahjoiksi sopivia tuotteita. Museokauppatuotteita on myynnissä myös netissä. Museon verkkokauppa Sulotar löytyy osoitteesta Kis-Kis Kippurahäntä - kirjanmerkki 30

31 31

32 Löydä itsesi museossa 32