ISTUTA HARKITEN! Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeinokeskus 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ISTUTA HARKITEN! Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeinokeskus 2008"

Transkriptio

1 ISTUTA HARKITEN! Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeinokeskus 2008

2 2 (16) Sisältö Johdanto... 3 Istutettavat kalakannat - mitä kantoja millekin vesistöalueelle?... 5 Mihin istutuksiin on haettava istutuslupa?... 7 Kalastuslaki Kalastuslaki Rikoslaki 48 a luvun Alueelliset istutustarpeet kalalaji- ja kantakohtaisesti... 8 Lajikohtaiset istukastarpeet... 9 Kantakohtaiset istukastarpeet Suosituksia istutustiheyksistä keskeisimpien istukaslajien osalta Miten havaita mahdolliset ongelmat? Muut istutustoimintaan liittyvät menettelytavat Istutusten tuloksellisuus Istutusten dokumentointi Kuvat: Heli Peura

3 3 (16) Johdanto Suomen yleisimpään kalavesien hoitomuotoon, kalojen istuttamiseen, käytetään koko maassa noin kahtakymmentä eri kalalajia ja kahta eri rapulajia. Useimmista lajeista on lisäksi käytettävissä useita eri kantoja, ja istutuksia tehdään useilla eri poikasikäryhmillä. Viime vuosina istutuksiin on vuosittain käytetty noin 16 miljoonaa euroa. Mikäli istutusten tuloksellisuutta voidaan parantaa tai muutoin istutuksia tehostaa muutamalla prosentilla, tietäisi se huomattavaa rahallista säästöä istuttajalle. Joissain tapauksissa istutukset voidaan jopa jättää toteuttamatta. Säästyneet varat voidaan käyttää muihin kalavesien hoitotoimiin, kuten esim. luontaisen lisääntymisen edistämiseen. Istutustapahtumien määrä on vaihdellut Pohjois-Karjalassa vuosina välillä istutustapahtumaa vuosittain. Vuosittaisten istutusten arvo on samalla aikavälillä ollut keskimäärin noin , josta rahoituksesta velvoiteistutusten osuus on 25 %, kalastuksenhoitomaksujen 11 %, valtion kalanviljelyn 21 %, metsähallituksen 4 %, osakaskuntien 19 %, kalastusalueiden 15 % ja muun rahoituksen osuus 5%. Vuosina yleisimpien istukaslajien istutusmäärät olivat keskimäärin: 1-kesäinen harjus kpl, 1-vuotiaat ja sitä vanhemmat järvilohet kpl, 1-vuotiaat ja sitä vanhemmat järvitaimenet kpl, kirjolohi kpl, nieriä kpl, 1-kesäinen kuha kpl ja 1-kesäinen planktonsiika kpl. Istukasmäärissä on merkittäviä vaihtelua eri vuosien välillä mm. istukkaiden saatavuuden mukaan. Istukkaiden laatuun ja istutustoiminnan tuloksellisuuteen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota, mutta käytännössä poikaskaupassa lähtökohtana on edelleen lähes yksinomaan istukkaiden pituus ja/tai paino. Istukkaiden laadusta ne eivät anna riittävää kuvaa, vaan niiden merkitys pohjautuu pitkälti käytössä olleeseen kalaistukkaiden hinnoitteluun. Mm. istukkaiden alkuperä ja kantakysymys sekä kalatautien merkitys istukkaiden laadun arvioinnissa ja istukkaiden hankinnassa on saanut yhä enemmän merkitystä ja huomiota. Poikasten laadun kattava valvonta ja vastuun ottaminen istutuksista on vaikeaa, sillä istutuksia toteuttavia tahoja on lukuisia. Tästäkin syystä toiminnassa mukana olevien tahojen välinen yhteistyö on tärkeää. Kalaistutusten kehittämistyöryhmä esitti muistiossaan (MMM 2004:6) perustettavaksi alueelliset istutusten suunnittelutyöryhmät koordinoimaan ja kehittämään kalaistutuksia alueellaan. Suunnittelutyöryhmän tavoitteeksi oli asetettu: 1. Istukkaiden geneettisen laadun varmistaminen ja monimuotoisuuden säilyttäminen 2. Istutusten liittäminen osaksi kalavesien hoidon kokonaisuutta 3. Valistustoiminta ja yhteistyön tehostaminen Alueellisessa istutusten suunnittelutyöryhmässä tuli selvittää ja sopia, mitä kalakantoja eri vesistöalueilla voidaan käyttää istutuksiin sekä mihin on haettava työvoima- ja elinkeinokeskuksen lupa ja minkä lajien/kantojen osalta. Samalla tuli sopia myös muista mahdollisista istutustoimintaan liittyvistä menettelyistä. Kalaistutusten kehittämistyöryhmän muistio (MMM 2004:6) löytyy osoitteesta:

4 4 (16) Pohjois-Karjalan kalavesien hoidon suunnittelutyöryhmän puheenjohtajana toimii kalatalousjohtaja Veli-Matti Kaijomaa, sihteerinä kalastusmestari Heli Peura ja suunnittelutyöryhmän jäseninä seuraavat henkilöt: Voitto Pakkanen Raimo Puruskainen Toivo Korhonen Tero Muikku Kari Kujala Yrjö Lankinen Jorma Piironen Päivi Kiiskinen Asiantuntijana Risto Tarikka Pielisen kalastusalue Keski-Karjalan kalastusalue Koitereen ja Koitajoen kalastusalueet Karjalan Kalapojat Oy Pro-Agria Pohjois-Karjala ry. Savon Taimen Oy RKTL / Joensuun riistan- ja kalantutkimus P-K:n kalatalouskeskus ry. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry. Nyt käsillä oleva ISTUTA HARKITEN! opas on Pohjois-Karjalan kalavesien hoidon suunnittelutyöryhmässä käsitelty ohjeistus kalojen ja rapujen istuttajille. Opas sisältää ohjeet ja menettelytavat eri kala- ja rapulajien istuttamisessa sekä pääperiaatteet ja näkemykset muusta istutustoiminnasta. Opas ei ole sitova, mutta koska linjaukset ja periaatteet ovat yleishyödyllisiä, kalakantojen tuotavuutta edistäviä sekä alkuperäisiä ja arvokkaita lajeja suojelevia, ei istutustoiminnasta vastuuta kantavilla tahoilla liene syytä poiketa tämän oppaan linjauksista. Kaikkien istutuksia toteuttavien tahojen on aina tiedostettava laji- ja kantakysymys, istutuksen luvanvaraisuus, istukkaan laatu ja alkuperä sekä odotettavissa oleva hyöty istutuksesta. Tavoitteena on luoda kalavesien hoidosta harkittu kokonaisuus, jossa istutuksiin turvaudutaan vasta sitten, kun muut kalavesien hoitomuodot eivät ole soveltuvia. Kalavesien hoidossa istutuksia tulee toteuttaa vain, jos luonnollista lisääntymistä ei ole tai sitä ei pystytä turvaamaan muilla tavoin. Istutusten tavoitteena on kalaveden arvon kohentaminen esim. luomalla luontaisesti lisääntyvä kalakanta, tukemalla olemassa olevaa kalakantaa tai istuttamalla kaloja vain kalastuksen tarpeisiin. Istutuksen tuloksellisuudelle asetettu tavoite määrittelee siten käytettävän kalalajin ja kannan, parhaiten soveltuvan istukkaan iän ja koon sekä istutusmäärän. Osakaskuntien ja kalastusalueiden toteuttaman kalaveden hoidon ensisijainen tarkoitus on parantaa välittömästi kalastuksen kohteena olevia kalakantoja. Arvokkaiden ja kalastuksen kohteena olevien uhanalaisten kalalajien kohdalla vastuun kantajia ovat ensisijaisesti valtion viranomaiset ja kalanviljely. Tässä työssä tavoitteetkin joudutaan asettamaan yleensä pidemmälle aikavälille. Muita kuin istutustoimintaa koskevia, kalavesien hoidon suunnittelutyöryhmälle asetettuja tavoitteita suunnittelutyöryhmä käsittelee erikseen myöhemmin.

5 5 (16) Istutettavat kalakannat - mitä kantoja millekin vesistöalueelle? Pohjois-Karjalan kalavedet sijaitsevat Jänisjoen (01), Kiteen - Tohmajoen (02) ja Vuoksen (04) vesistöalueilla. Istutusten suunnittelussa on otettava huomioon tiettyjen vesistöjen erityisasema rajavetenä, etenkin Suomesta laskevien vesistöjen osalta. Pohjois-Karjalan viidestätoista (15) kalastusalueesta maakunnan kaakkoisosassa sijaitsevien Jänisjoen ja Kitee - Tohmajoen kalastusalueiden kalavesistä valtaosa kuuluu vesistöalueisiin 01 ja Jänisjoen vesistöalue 2. Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalue 4. Vuoksen vesistöalue Myös Oriveden kalastusalueen itäisimmät kalavedet kuuluvat Kitee - Tohmajoen (02) vesistöalueeseen. Muiden kalastusalueiden vesistöt kuuluvat pääsääntöisesti Vuoksen vesistöalueeseen (04). Laji Järvilohi Istutuksissa käytettävät kannat Järvilohta on olemassa vain Vuoksen vesistön kantaa (VUV). Myös yksittäisten istukaserien taustalla olevien emokalojen perinnöllisen monimuotoisuuden tulee täyttää laadulliset kriteerit. Järvitaimen Istutuksissa käytetään vain Vuoksen vesistön kantaa (VUV). Myös yksittäisten istukaserien taustalla olevien emokalojen perinnöllisen monimuotoisuuden tulee täyttää laadulliset kriteerit. Saimaannieriä Saimaannieriän istutuksissa käytetään vain Kuolimon kantaa (KUO). Muut nieriät Muiden nieriäkantojen/lajien istuttaminen ratkaistaan tapauskohtaisesti. Harjus Harjus-istutuksissa käytetään aina maakunnan omia kantoja. Maakunnan alkuperäisiä kantoja ovat Lieksanjoen (LIE), Pielisen (PIE) ja Puruveden (PUR) kannat. Muiden harjuskantojen istuttaminen on aina luvanvaraista. Kirjolohi Kirjolohta voidaan istuttaa, etenkin pyyntikokoisina, kaikkiin vesistöihin. Kirjolohi-istutuksissa ei ole vaatimuksia kannan alkuperän suhteen, istutuksissa tulee kiinnittää erityistä huomiota kalojen terveydentilan suhteen. (Kirjolohi ei saa kohtuuttomasti haitata järvitaimenen ja järvilohen poikastuotantoa koskialueilla.)

6 6 (16) Kuha Kuhan osalta on syytä käyttää istutuksissa aina paikallista kantaa, mikäli sitä on saatavissa. Muussa tapauksessa istutetaan pääsääntöisesti niitä kantoja, joita on jo aiemmin käytetty istutuksissa ko. vesialueella. Siika Siikaistutuksissa käytetään maakunnan alueella vain Koitajoen kantaa (KOI) olevaa planktonsiikaa. Ankerias, hauki, lahna, made, karppi jne. Ankeriasta esiintyy hyvin vähän maakunnassa, istuttaminen on luvanvaraista ja ratkaistaan aina tapauskohtaisesti (KL 121, mm. tuonti- ja karanteenikysymykset). Pääsääntöisesti ankeriasta ei ole tarpeen istuttaa. Hauen, lahnan, mateen, karpin jne. siirtoistutukset edellyttävät aina työvoima- ja elinkeinokeskuksen lupaa. Rapu ja täplärapu Rapujen siirtoistutuksissa tarvitaan aina KL 121 :n lupa. Pohjois-Karjalassa ei anneta istutuslupia täpläravulle. Uudet kalalajit Pääsääntöisesti uusien, alueella luontaisesti esiintymättömien, kala- ja rapulajien sekä -kantojen istuttamiseen ja kotiuttamiseen maakunnan vesiin suhtaudutaan pidättyvästi. Mahdollisten uusien lajien istutusluvat ratkaistaan tapauskohtaisesti. Kaikki kantakysymykset eivät välttämättä ole toteutettavissa, sillä kaikkia vesistökokonaisuuksia varten ei ole olemassa ylläpidettyä emokalastoa / poikastuotantoa eikä toteuteta mädinhankintaa luonnosta. Kun kalaa istutetaan rajavesistöihin, pääasiallinen vastuu istutustapahtumasta on istutuksen tilaajalla. Venäjän puolelle ulottuvien vesistöjen osalta on huolehdittava siitä, että Mahdolliset kalataudit eivät pääse leviämään naapurivaltion kalakantoihin. Istutetut kalat eivät saa vaeltaa Venäjän puolelle, koska ne voivat aiheuttaa pysyvää haittaa sikäläisille kalakannoille mm. sotkemalla alkuperäisten kalakantojen perinnöllisiä ominaisuuksia. Lisäksi istuttajan on hyvä muistaa, että esim. kalastusalue toimii istutuksissaan viranomaisvastuulla.

7 7 (16) Mihin istutuksiin on haettava istutuslupa? Kalastuslaki ( /286, muut /252) 121 Jos vesialueelle istutetaan kala- tai rapulajia tai niiden kantaa, jota siellä ei ennestään ole, tai alueelle suoritetaan kalojen tai rapujen siirtoistutus, on toimenpiteelle saatava työvoima- ja elinkeinokeskuksen lupa. Luvassa voidaan antaa määräyksiä toimenpiteen suorittamisesta. Tässä ohjeistuksessa esitetyt istutuskannat on otettava huomioon suosituksina hankittaville istukkaille ja kannasta poikkeamiseen on aina haettava TE-keskukselta lupa. Istuttajan on hyvä muistaa myös se, että siirtoistutus on aina luvanvarainen. Kalastuslaki ( /286, muut /518) 108 Joka tahallaan tai huolimattomuudesta 7) istuttaa vesialueelle kala- tai rapulajin tai sen kannan, jota siellä ei ennestään ole, taikka suorittaa alueelle kalojen tai rapujen siirtoistutuksen ilman 121 :ssä tarkoitettua lupaa tai lupaehdon vastaisesti on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, kalastusrikkomuksesta sakkoon. Rikoslaki (muut /515) 48 a luvun 2 Kohta 4) joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta luvattomasti kalastuslain vastaisesti istuttaa tai siirtää vesialueelle kala- tai rapulajia tai niiden kantaa, jota siellä ei ennestään ole siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vaaraa tai vahinkoa kalakannalle tai kalavedelle, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, kalastusrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Istutustoiminnassa noudatetaan kalastuslain lisäksi myös muita säädöksiä ja ohjeita, esim. MMM:n ja EU:n säädökset, ohjeet ja sopimukset kalojen tuonnista ja viennistä, rajavesistöistä, vesiviljelyn tulokaslajeista sekä siirtorajoitukset kalatautien leviämisen ehkäisemiseksi.

8 8 (16) Alueelliset istutustarpeet kalalaji- ja kantakohtaisesti Alueelliset kalalaji- ja kantakohtaiset istutustarpeet vaihtelevat Pohjois-Karjalan kalastusalueilla melko paljon. Istukasmäärät tulisi voida selvittää eri toimijoiden istutussuunnitelmista tai esim. tietyn kalalajin tai kannan toimenpideohjelmasta. Tällaista tietoa löytyy velvoitehoidosta, valtion kalanviljelystä ja osittain kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmista. Tarkkoja istutusmääriä on vaikea laskea taikka ennustaa niiden kehityssuuntia kattavasti, sillä noin % istutuksista tapahtuu osakaskuntien toimesta, eikä näistä ole etukäteen saatavilla tarkkaa tietoa. Siksi alueellisesti istutustarpeita (esim. vesistökohtaisesti) on lajikohtaisissa istukastarpeissa kommentoitu vain niiden lajien osalta, jotka rahoitetaan pääsääntöisesti valtion varoin tai kalataloudellisina velvoitteina. Mm. kalastusalueiden vesistöjen luonne ja koko, kalastuksen laatu ja määrä sekä kalavesien hoidon tarve ja tarkoitus vaihtelevat merkittävästi. Tietyillä kalastusalueilla painopiste voi olla vaelluskalakantojen hoidossa, tietyillä kalastusalueilla saalisvarmuuden parantamisessa tai esimerkiksi pienvesien istutuksissa. Kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmiin tuleekin ottaa entistä kattavammin koko kalastusaluetta koskeva istutussuunnitelma, jossa on mahdollisesti eritelty alueen päävesistöön ja pienvesiin kohdistuvat hoitotoimet.

9 9 (16) Lajikohtaiset istukastarpeet Lajikohtaisia istukastarpeita arvioitaessa lähtökohtana on pidetty mm. vuosien istutusmäärien keskiarvoja ja vaihtelua eri vuosina. kpl Harjuksen, järvilohen, järvitaimenen, kirjolohen ja nieriän istutusmäärät (kpl) vuosina Pohjois-Karjalassa Istukasmäärien vaihtelut ovat riippuvaisia mm. poikastuotantomateriaalin saatavuudesta ja kalanviljelyn onnistumisesta kpl Kuhan ja planktonsiian istutusmäärät (kpl) vuosina Pohjois-Karjalassa harjus järvilohi, ei mspa-vk järvitaimen, ei mspavk kirjolohi nieriä 0 kuha planktonsiika Kuvat: Keskeisimpien lajien istutusmäärien kehitys vuosina (kpl/vuosi), mspa = silmäpisteasteella oleva mäti, vk = vastakuoriutunut poikanen Järvilohi- ja järvitaimenkantojen hoidossa voidaan lisätä pienpoikasistutuksia siellä, missä on käyttökelpoista poikastuotantoaluetta. Pitkällä tähtäimellä tämä on suorastaan välttämätöntä kantojen elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Laitosoloissa kasvatetun istukkaan laatu ei yleensä vastaa luonnossa poikasvaiheen eläneen poikasen laatua. 2-vuotiaiden järvilohi- ja taimenistukkaiden istutusajankohta on mahdollisimman varhain keväällä, veden lämpötilan ollessa selvästi alle +10 C. Istutukset tulee toteuttaa esim. jokialueelle siten, että istukkailla on mahdollisuus leimautua istutusvesistöön. Mikäli kannanhoidollisissa istutuksissa käytetään ns. ylempää kokoluokkaa olevia 1-vuotiaita smoltteja, tulee istutuksen tilaajan varmistaa poikasten laatu ja käyttökelpoisuus esim. asiantuntijalta tai saada muu pätevä näyttö poikasten vaellusvalmiudesta. Koska ei ole riittävästi tietoa 1-vuotiaiden smolttien istutusten tuloksellisuudesta, tulee tämän ikäryhmän käyttämiseen suhtautua aina varauksella. Kun istutuksen tarkoitus on vaikuttaa suoraan saaliin määrään kohdevesistössä, suositellaan järvilohi- ja järvitaimenistutuksissa käytettäväksi 3-vuotiaita tai vanhempia istukkaita. Mikäli 2- vuotiaita järvilohia tai -taimenia käytetään järvialtaille suuntautuvissa istutuksissa, jotka palvelevat kalastusta, tulee istutusvaiheen olla keväällä mahdollisimman myöhäinen, kuitenkin alle +10 C veden lämpötilassa. Myöhäisemmällä istutusajankohdalla pyritään siihen, että poikasten vaellusvietti on heikentynyt ja täten ne jäisivät paremmin istutusvesistöön. 3-vuotiaita ja sitä vanhempia voidaan istuttaa myös myöhäisempänä ajankohtana lämpimämmän veden aikaan. Kaikissa järvilohi- ja järvitaimenistutuksissa tulee noudattaa mm. istutusten kehittämistyöryhmän esittämiä istukkaiden laatukriteerejä. Myös muiden lajien kohdalla noudatetaan yleisesti käytössä olevia istutusohjeita sekä suosituksia.

10 10 (16) Seuraavassa taulukossa esitetyt nykyiset istutusmäärät (kpl/vuosi) eri ikäryhmittäin on laskettu Pohjois-Karjalan TE-keskuksen istutusrekisteristä ja ne perustuvat vuosien keskiarvoihin sekä eri vuosien väliseen vaihteluun. Laji Järvilohi Suositus istukasmääristä ikäluokittain Järvilohi-istutuksissa noudatetaan järvilohistrategiaa. Silmäpisteasteella olevaa mätiä (mspa) ja/tai vastakuoriutuneita (vk) poikasia istutetaan vuosittain erikseen valittuihin kohteisiin. Nykyinen istutusmäärä on noin kpl/vuosi. Määrää voidaan lisätä, mikäli kohdevesistöissä on riittävästi poikastuotantopotentiaalia. 1k ja 1v -järvilohien istutusmäärää tiettyjen vesistöjen (esim. Ala- Koitajoki, Lieksanjoki) osalta voidaan kasvattaa vesistön tuotantopotentiaali huomioon ottaen, siten että se olisi yhteensä esim kpl vuodessa. Nykyinen 1k-ja 1v-ikäisten istutusmäärä on noin kpl/vuosi. Niillä alueilla, joissa tapahtuu emokalapyyntiä, voidaan istukasmääriä lisätä. 2-kesäisiä ei tulisi istuttaa lainkaan, ei ainakaan järvialtaille. Ns. ylempää kokoluokkaa olevien 1-vuotiaiden käyttöä istutuksissa järvialtaille tulee harkita tapauskohtaisesti poikasten laadun perusteella. 2-vuotiaiden istukasmäärää tulee kasvattaa järvilohistrategian tavoitteiden mukaisesti siten, että jo pelkästään Pielisjokeen istutetaan kpl laadukkaita vaelluspoikasia / vuosi. Nykyinen 2-vuotiaiden istutusmäärä koko maakunnan alueelle on noin kpl/vuosi. Yli 2v järvilohia istutetaan lähinnä vastaamaan pyyntikokoista järvitaimenta esim. erityiskalastuskohteisiin. Istuttajan on otettava huomioon kalojen merkitseminen niillä alueilla, joilla toteutetaan emokalapyyntiä! Nykyinen istutusmäärä on noin kpl/vuosi. Määrää voisi lisätä. Järvitaimen Silmäpisteasteella olevaa mätiä (mspa) ja/tai vastakuoriutuneita (vk) poikasia istutetaan vuosittain erikseen valittuihin kohteisiin kannanhoidollisessa tarkoituksessa ottaen kuitenkin huomioon istutusvesistön tuotantopotentiaalin. Nykyinen istutusmäärä on noin kpl vuodessa, määrää voidaan lisätä merkittävästi eri puolilla maakuntaa virtavesien hoidossa. 1k ja 1v -poikasten istuttaminen tulee suunnata niihin virtavesiin, missä on edellytyksiä poikastuotannolle. Nykyinen istutusmäärä on noin kpl vuodessa, määrää voidaan lisätä jossain määrin virtavesien hoitamiksi.

11 11 (16) 2-kesäisiä ei tulisi istuttaa lainkaan, ei ainakaan järvialtaille. Ns. ylempää kokoluokkaa olevien 1-vuotiaiden käyttöä istutuksissa järvialtaille tulee harkita tapauskohtaisesti poikasten laadun perusteella. 2v -istukkaita voidaan istuttaa vaellusreitille ja järvialtaille eri puolille maakuntaa. Nykyinen 2-vuotiaiden istutusmäärä on noin kpl/vuosi. Niillä alueilla, missä ei ole välittömiä kannan hoitotarpeita, vaan kyseessä on kalastettavan kantojen ylläpito, suositellaan ainakin osa 2-vuotiasta istukkaista korvattavaksi vanhemmilla, esim. 3-vuotiailla poikasilla. Osakaskuntien ja kalastusalueiden tärkein tehtävä kalakantojen hoidossa on turvata saaliita kalastajille. Istuttajan on otettava huomioon kalojen merkitseminen niillä alueilla, joilla toteutetaan emokalapyyntiä! Nykyinen yli 2-vuotiaiden istutusmäärä on noin kpl/vuosi. Määrää voidaan lisätä saalisvarmuuden kohentamiseksi etenkin vesistöissä, joissa on voimakas petovaikutus. Saimaannieriä Saimaannieriä -istutukset luonnonvesiin toteutetaan nieriän toimenpideohjelman mukaisesti. Istutuksia ei toteuteta eikä tueta Pohjois-Karjalassa julkisin varoin. Muut tahot voivat harkita nieriäistutuksia ja niiden tuloksellisuutta kalastustarkoituksessa tapauskohtaisesti esim. virkistyskalastuskohteisiin. Istutusmäärä oli vuonna 2006 vain 130 kpl 4-kesäistä nieriää ns. erityiskalastuskohteeseen ja muita ikäryhmiä ei istutettu lainkaan. Harjus Harjus istutetaan 1-kesäisenä. Esikesäisten istutuksia ei suositella. Kantakysymys on erittäin tärkeä! Istutusmäärät vaihtelevat istutusmateriaalin saatavuuden mukaan. Mikäli ei ole saatavilla vesistön omaa kantaa olevia istukkaita, tulee istutuksesta pidättäytyä kokonaan. Nykyinen istutusmäärä on yhteensä noin kpl/vuosi, määrää voidaan kasvattaa hieman. Tulevissa istutuksissa noudatetaan myöhemmin valmistuvan Vuoksen vesistön harjuskantojen hoitosuunnitelman suosituksia. Kirjolohi Istutetaan monin paikoin mm. vastaamaan pyyntikokoisia järvitaimenia. Reittivesissä tulee istutuksia harkita tarkoin, sillä kirjolohi valtaa reviiriä järvilohelta ja järvitaimenelta eikä tiettävästi myöskään hyödynnä kohdevesistön tuottoa (lisäkasvua) kattavasti. Pääasiassa istutukset suunnataan esim. voimalaitosten välisille jokiosuuksille ja erityiskalastuskohteisiin. Nykyinen istutusmäärä on noin kpl/vuosi, määrä voi kasvaa hieman tulevina vuosina.

12 12 (16) Kuha Kuha istutetaan pääsääntöisesti 1-kesäisinä poikasina. Esikesäisten istuttamista tulee harkita tarkoin. Nykyinen istutusmäärä on noin kpl/vuosi ja istutusmäärää voi pienentää hyvien kantojen vallitessa. Mikäli vesistössä on jo vahva kuhakanta ja/tai kuha lisääntyy luontaisesti vesistössä, on syytä pidättäytyä kuhaistutuksista etenkin, jos ko. vesistön omaa kantaa olevia poikasia ei ole saatavilla ja luontaisen lisääntymisen olosuhteet ovat olleet suotuisia. Siika Planktonsiika istutetaan 1-kesäisenä. Istutukset kannattaa suunnata mm. loistilanteesta johtuen pääsääntöisesti pienvesiin. Nykyinen istutusmäärä on noin kpl/vuosi ja määrä voidaan pitää ennallaan. Muut kalalajit ja rapu Muut istukastarpeet määräytyvät kysynnän perusteella, eikä niitä voida juurikaan arvioida ennakkoon. Mikäli halutaan istuttaa muita, yleensä luvanvaraisia kalalajeja tai rapuja, istukkaiden hankinta on istuttajan vastuulla. Nykyiset istutusmäärä vaihtelevat huomattavasti lajeittain ja eri vuosien välillä. Rapuja istutetaan keskimäärin kpl vuodessa. Kantakohtaiset istukastarpeet Kantakohtaisesti istukastarpeet voidaan määrittää edellä esitettyjen kokonaismäärien ja istutusvesistöjen koon perusteella. Kanta on otettava erityisesti huomioon rajavesistöissä, sekä lajeittain järvitaimenen, -lohen, nieriän, harjuksen ja siian istutuksissa sekä nykyistä enemmän myös kuhaistutuksissa.

13 13 (16) Suosituksia istutustiheyksistä keskeisimpien istukaslajien osalta Istutukset tulee aina sopeuttaa vesistön ravintovaroihin sekä mahdolliseen omaan poikastuotantoon. Alla olevaan taulukkoon on koottu keskeisimpien lajien suositellut istutustiheydet. Suositukset sopivat vesistöihin, joissa istutettavat lajit eivät lisäänny luontaisesti ja joissa on kohtalaisen runsaasti istutuskaloihin kohdistuvaa kalastusta. Pohjois-Karjalan suurilla järvialtailla järvilohen ja järvitaimenen istutustiheydet eivät ole olleet erityisen suuria vesialueiden pinta-alaan nähden (kpl/ha). Pienpoikasistutukset suhteutetaan vesistöjen käyttökelpoisiin poikastuotantoalueisiin. Kuha- ja siikaistutuksissa on erityisesti otettava huomioon vesistössä luontaisesti tapahtuva lisääntyminen, jotta ei syntyisi ylitiheää kantaa ja sen myötä liiallista kilpailua. Laji Järvilohi Järvitaimen Harjus Kuha Siika Suositeltava istutustiheys Koskialueilla silmäpisteastemätiä kpl/100 m 2, tai kpl/kuoppa vastakuoriutuneita kpl/100 m 2 tasaisesti levitettynä 1-kesäisiä ja 1-vuotiaita 5 50 kpl/100 m 2 suojapaikkojen tuntumaan 2-kesäisiä ja 2-vuotiaita noin 10 kpl/100 m 2 Järvialueilla 2-3 -vuotiaita 1 5 kpl/ha suhteutettuna ravintovaroihin Koskialueilla silmäpisteastemätiä kpl/100 m 2, tai kpl/kuoppa vastakuoriutuneita kpl/100 m 2 tasaisesti levitettynä 1-kesäisiä ja 1-vuotiaita 5 50 kpl/100 m 2 suojapaikkojen tuntumaan 2-kesäisiä ja 2-vuotiaita noin 10 kpl/100 m 2 Järvialueilla 2-3 -vuotiaita 1 5 kpl/ha suhteutettuna ravintovaroihin Koskialueilla vastakuoriutuneita kpl/100 m 2 tasaisesti levitettynä 1-kesäisiä kpl/100 m 2 Järvialueilla 1-kesäisiä kpl/ha, tai 1 3 kpl/rantametri, huolellinen levitys Järvialueilla 1-kesäisiä kpl/ha tai vähemmän Järvialueilla 1-kesäisiä kpl/ha tai vähemmän Kaikkien istukaslajien kohdalla on pyrittävä siihen että istutuspaikalla on todennäköisesti vain vähän petokaloja. Oikea istutusajankohta tulee sovittaa istutuksen tavoitteeseen ja vesistön lämpötilakehitykseen. Useimmiten myöhäisiä syysistutuksia tulee välttää, jotta poikaset ehtivät sopeutua uuteen ympäristöönsä ja mahdollisesti kerätä vararavintoa ennen talvea.

14 14 (16) Miten havaita mahdolliset ongelmat? Joskus kaikki ei mene niin kuin pitäisi. Miten istutuksen vastaanottaja voi havaita mahdolliset ongelmat? Apuna havainnoinnissa voi käyttää esim. alla olevaa listausta. Maa- ja metsätalousministeriön ohjeen kalatalousvelvoitteiden toimeenpanosta ja valvonnasta sekä kalatalousmaksujen käytöstä (dnro 2644/717/2007, ) mukaisesti istukaserä hylätään kokonaan tai siltä osin, kun siinä on kaloja, joiden osalta täyttyvät seuraavat tunnusmerkit: Istukkaat ovat kuolleita, erityisen heikkokuntoisia tai sairastavat kala- tai raputautia. Näkyvää vesihometta kantavat kalat, tarvittaessa koko kalaparvi, hylätään jo kasvatuspaikalla, vaikka valvoja ei olisikaan paikalla. Kaloissa on selkärangan vääristymiä, erityisen pahoja eväkulumia, kiduskannet ovat vaurioituneet niin, että kidukset näkyvät niiden alta, evien juuressa on verestystä tai suomupeite on selvästi vaurioitunut tai kalat ovat sokeita (ilmenee poikkeavan tummana värityksenä). Istukkaiden silmät eivät sokeudesta johtuen saa olla täysin valkoisia. Istukkaat eivät täytä lupapäätöksen tai viranomaisen hyväksymän suunnitelman määräämiä koko- ja ikäehtoja. Ne ovat väärää lajia tai kantaa. Tarkastusmittausten tuloksena saadaan kuormakirjassa ilmoitettua määrää vähemmän istukkaita. Tällaisissa tapauksissa vähennetään kuorman lopullisesta määrästä tarkastusmittauksissa todettu puuttuva määrä. Petosyrityksissä asia saatetaan poliisitutkintaan. Kuormakirjaa tai muuta istukkaiden määrää ja kokoa ilmaisevaa asiapaperia ei pyynnöistä huolimatta ole täytetty kuormauspaikalla eikä istukaserästä ole saatavissa luotettavia tietoja. Valvontaviranomaiselle ei ole kerrottu ennakkoon istutustapahtumasta. Käytännössä istukkaat vastaanottaa useimmiten paikallisen osakaskunnan edustaja. Hän voi tehdä silmämääräisiä havaintoja kalojen terveydentilasta. Kalojen tulee uida normaalisti ja vaikuttaa elinvoimaisilta. Silmin havaittavia poikkeamia kalojen käyttäytymisessä ovat mm. seuraavat: pakoreaktio puuttuu, kaloja ui erillään muusta parvesta, makailee pohjalla, tulo- tai poistovesityspisteen liepeillä tai ui pinnassa, kalat uivat pyrähdellen, kierteisesti, kyljellään tai muutoin epänormaalissa asennossa tai vilauttelevat kylkiään, mikä voi viitata esim. loistartuntaan, haukkovat ilmaa pinnasta, hengittävät tiuhaan. Ilman lämpötilan ollessa alle -5 C, ei istukkaiden käsittely ja kuormaus ole hyväksyttävää, sillä käsittelyssä tapahtuva kalojen ilmaan nostaminen vahingoittaa niiden terveyttä mm. kidusten ja ihon osalta. Kuljetusveden lämpötilan on aina oltava yli +0 C eikä istutusvesi saa olla alijäähtynyttä. Vastaavasti ongelmia voi ilmetä myös liian lämpimissä olosuhteissa. Istutusveden ja kuljetusveden välinen lämpötilaero on tasattava, jos se on enemmän kuin 4 astetta. Alle 5 asteen ja yli 15 asteen lämpötiloissa jo 2 asteen lämpötilaero edellyttää tasausta. Tasaus tehdään sekoittamalla istutuspaikan vettä kuljetusveteen ja tasausnopeus on noin 4 astetta tunnissa. Happipakkauksessa olevan veden lämpötila voidaan tasata sijoittamalla pakkaus istutusveteen. Pakkausta liikutellaan säännöllisesti hapen saannin varmistamiseksi. Kalojen kuljettamisesta on olemassa omia määräyksiä. Suuri kuolleisuus kuljetuksessa kielii yleensä teknisestä viasta kuljetuskalustossa. Kuljetuskaluston tulee olla asianmukainen, kuljetusveden hyvälaatuista - kuljetusveden pinnalla oleva öljymäinen esiintymä voi olla esim. bakteerien aiheuttamaa. Suolainen vesi rauhoittaa kalaa, kuljetustankin vettä tulee hapettaa, kuitenkin niin ettei vesi ylikyllästy, vettä tulee myös tuulettaa mm. hiilidioksidin poistumiseksi. Hapenpuutetta kärsivät kalat ovat istutuksen jälkeen velttoja ja liikaa happea saaneet hyppivät epänormaalin vilkkaasti. Esim. kaasukuplatauti on tekninen häiriö kuljetuksessa, joka voi johtaa suureen kuolleisuuteen. Sen oireet ovat mm. kaasukuplia ihossa, evissä, silmän ympärillä ja silmässä kaasukuplataudin voi todeta pistämällä käden kuljetusveteen, jolloin se peittyy heti kuplilla.

15 15 (16) Muut istutustoimintaan liittyvät menettelytavat Istukkaiden laatuun ja istutusmenettelyyn on yhä kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Seuraavassa on listattu muita istutustoimintaan liittyviä työryhmässä käsiteltyjä menettelytapoja, jotka liittyvät joko istutusten tuloksellisuuteen tai istutusten dokumentointiin. Istutustiedot kerätään TE-keskuksen istutusrekisteriin, tietoja käytetään mm. kalavesien hoidon suunnittelun ja yleisen kalatalousedun valvonnan tukena. P-K:n kalavesien hoidon suunnittelutyöryhmä suosittelee, että jokainen istuttaja Pohjois-Karjalassa noudattaa tätä ISTUTA HARKITEN! asiakirjaa. Istutustoimintaa kokonaisuudessaan (mm. istutettavia lajeja, istutustiheyksiä, istukkaiden kokoa ja laatua, istutusajankohtia ja lämpötiloja, istutusvesistön vaatimuksia, istukaskuorman tekoa ja kuljetusta, istutusten valvontaa sekä istutusten seurantaa ja kannattavuuden laskentaa) käsitteleviä oppaita on julkaistu eri tahojen toimesta useita, ja Pohjois-Karjalan kalavesien hoidon suunnittelutyöryhmä suositteleekin että istuttajan on hyvä tutustua myös erilaisiin istutustoiminnan oppaisiin sekä esim. MMM:n työryhmien ohjeisiin ja suosituksiin. Istutusten tuloksellisuus Istutukset on toteutettava parhaan mahdollisen hoitotuloksen saavuttamiseksi eikä istukastuotannon ja istutustekniikan taloudellisten tekijöiden sanelemilla ehdoilla. Istutukset on nähtävä pelkästään luonnonkalakantoja tarvittaessa täydentävänä toimena. Kalastuksessa tulee ensisijaisesti hyödyntää luonnonvaraisesti lisääntyvä kantoja. Istutusten tarkoitus, tavoitteet, merkitys ja seuranta perustuvat suunnitelmallisuuteen. Istutussuunnitelma voi olla esim. jonkin kalalajin tai kannan toimenpideohjelma, kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma tai osakaskunnan istutussuunnitelma. Suunnitelmissa tulee olla myös tieto siitä, miten istutusten tuloksellisuutta seurataan (esim. kalastustiedustelut määrävuosien välein). Julkisilla varoilla toteutettavissa taimen- ja järvilohi-istutuksissa otetaan erityisesti huomioon kannan monimuotoisuus ja mahdollisuus luonnonvalintaan mm. eri ikäryhmien istutuksina. Lisäksi julkisilla varoilla tehtävissä istutuksissa noudatetaan aina myös istutusten kehittämistyöryhmän esittämiä istukkaiden laatukriteerejä. Kalatautien leviämisriskit on otettava huomioon kaikissa istutuksissa sekä myös istutuslupamenettelyssä. Tautien vastustamiseen liittyviä eläinlääkintäviranomaisten määräyksiä ja ohjeita noudatetaan kaikessa istutustoiminnassa (esim. maa- ja metsätalousministeriön päätös 1086/98 sekä määräykset kalatauteihin ja loisiin liittyvistä suoja-alueista). Istutukset on sovitettava alueella voimassa olevan käyttö- ja hoitosuunnitelman tavoitteisiin ja istutuksissa on otettava huomioon niiden suhde alueen luontaisiin kalakantoihin ja kalojen luontaiseen lisääntymiseen. Käyttö- ja hoitosuunnitelmien päivityksessä otettava selkeästi kantaa toteutettavaan istutustoimintaan. Istutuksissa on pyrittävä pitkäaikaisiin toimitussopimuksiin. Osakaskunnat voivat tehdä yhteistyötä/sopimuksia istukkaiden hankintatoimessa kalastusalueiden kanssa.

16 16 (16) Istutukset on toteutettava biologisin perustein kulloinkin istutettavalle lajille sopiville alueille ja istuttajan on pyrittävä huolehtimaan siitä, etteivät istukkaat joudu uudessa elinympäristössään välittömästi petokalojen saaliksi. Vaelluskalat on istutettava siten, että ne leimautuvat vesistöön, ja jossa ne eivät aiheuta uhkaa perinnölliselle monimuotoisuudelle. Poikkeuksena ne istutukset, joiden tavoite on palvella kalastettavuutta. Useimpien lajien kohdalla vältetään erityisen myöhäisiä syysistutuksia. Kalastusalueiden kannattaa tehdä aluekohtaiset istutuspaikkasuunnitelmat, missä määritetään sekä kuljetus- että istutusteknisesti sopivat istutuspaikat. Se helpottaa toteutusta ja säästää kustannuksia. Tiedot tulee toimittaa istutuksia toteuttavien tahojen käyttöön. Istutuksissa käytetään aina vesistön omaa kantaa tai ko. vesistössä aikaisemmin istutuksissa käytettyä kantaa. Jos haluttua kantaa ei ole saatavilla tai riittävästi, pidättäydytään silloin istutuksesta kokonaan tai istutetaan vain saatavilla olevien laadukkaiden istukkaiden verran. Istutusten dokumentointi Istukkaiden tuottajilla on oltava dokumentoitu täydellinen kanta-, kasvatus-, tauti- ja hoitohistoria tuottamistaan poikasista. Istuttajan on aina tiedettävä istukkaiden alkuperä ja kasvatushistoria vaadittava tiedot istukkaiden tuottajalta. Tiedot merkitään tarpeellisin osin istutuspöytäkirjaan. Kaikista kala- ja rapuistutuksista laaditaan aina istutuspöytäkirja ja toimitetaan se huolella täytettynä TE-keskukseen. Myös mahdollisista kalakuolemista, evävaurioista jne. kannattaa tehdä merkintä istutuspöytäkirjan Lisätietoja -kenttään tai kirjata erillisenä istutuspöytäkirjan liitteeksi. TE-keskus huolehtii istutustietojen tallentamisesta istutusrekisteriin. ISTUTA HARKITEN JA SEURAA TULOKSIA! Tämä opas on saatavissa Pohjois- Karjalan TE-keskuksen kalatalousyksiköstä, se löytyy myös TE-keskuksen internetsivuilta osoitteesta: Kalatalouden sivuilta kohdasta Kalavesien hoito - Kalojen ja rapujen istuttaminen pdf-muotoisena.

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous Rajavesistöjen kalatalous Yhteistä rajaa 1324 kilometriä Lukuisia vesistöjä; jokia ja järviä Latvavesistöjä ja joitakin isompia jokireittejä Yli kymmenen laajaa valuma-aluetta Suomen vesistöalueet Vesistöalue

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet

Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet Miksi kaloja istutetaan? Kalakantojen luontaisen lisääntymisen turvaaminen, tukeminen ja palauttaminen Kalastusmahdollisuuksien

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON TE-KESKUS

ETELÄ-SAVON TE-KESKUS TEHOA ISTUTUKSIIN ETELÄ-SAVON TE-KESKUS 2007 KALAISTUTUSTEN TULOKSELLISUUDEN PARANTAMIS- TOIMENPITEET ETELÄ-SAVOSSA Kalaistutusten kehittämistyöryhmä on esittänyt muistiossaan (työryhmämuistio MMM 2004:6,

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

OULUJÄRVEN KALANHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019

OULUJÄRVEN KALANHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019 Suunnitelma 1 (5) Jakelu KAINUUN ELY-keskus Kalatalous PL 115 87101 KAJAANI Kirjaamo.Kainuu@ely-keskus.fi Korvaa Pohjois-Pohjanmaan aluehallintoviraston päätöksellään 5.7.2011 nro 43/11/2 hyväksymän Oulujärven

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Rauhoitusalue... 5 3. LÄHTEET... 5 4. LIITTEET...

Lisätiedot

Istutusohjeita Keski-Suomen kalavesille Istutus- ja viljelytarvetyöryhmän muistio 2008

Istutusohjeita Keski-Suomen kalavesille Istutus- ja viljelytarvetyöryhmän muistio 2008 2 Istutusohjeita Keski-Suomen kalavesille Istutus- ja viljelytarvetyöryhmän muistio 2008 Toimittaja: Valokuvat: Kuvat 3, 7 ja 8: Veli-Matti Paananen Veli-Matti Paananen RKTL, Kala-atlas Kannen valokuvat:

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta www.itapuula.net - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14

Lisätiedot

Kalamiehet ry:n kurssi Teemana "kalataloudelliset velvoitteet" 16.03.2005 Oulu

Kalamiehet ry:n kurssi Teemana kalataloudelliset velvoitteet 16.03.2005 Oulu Kalamiehet ry:n kurssi Teemana "kalataloudelliset velvoitteet" 16.03.2005 Oulu OHJELMA 11.30 Tilaisuuden avaus Jukka Mankki, puheenjohtaja, Kalamiehet ry 11.45 Velvoitehoidon historia ja lainsäädännölliset

Lisätiedot

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Sipoonjoki, Mustijoki-Mäntsälänjoki, Porvoonjoki, Ilolanjoki, Koskenkylänjoki, Loviisanjoki & Taasianjoki Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Lahti 16.8.2013 Sampo Vainio

Lisätiedot

SOTKAMON REITIN ISTUTUSVELVOITTEEN TOIMEENPANO 2012-2016 Hyväksytyn suunnitelman mukainen toimeenpano

SOTKAMON REITIN ISTUTUSVELVOITTEEN TOIMEENPANO 2012-2016 Hyväksytyn suunnitelman mukainen toimeenpano Suunnitelma 1 (3) päivitys Liite suunnitelmaan 25.10.2012 GEN-OJO-561 SOTKAMON REITIN ISTUTUSVELVOITTEEN TOIMEENPANO 2012-2016 Hyväksytyn suunnitelman mukainen toimeenpano Sotkamon reitin kalanistutusten

Lisätiedot

Ohje kalojen ja rapujen siirtäjille ja istuttajille

Ohje kalojen ja rapujen siirtäjille ja istuttajille Esittelijä Tuula Lundén Sivu/sivut 1 / 6 Tässä ohjeessa ohjeistetaan kalojen ja rapujen kasvattajia ja muita alan toimijoita kala- ja raputautien vastustamista koskevasta lainsäädännöstä, mikä koskee kalojen

Lisätiedot

Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin

Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin 1 Vuoden 1983 alussa otettiin käyttöön uudistettu kalastuslaki luotiin paikallistasolle kalastusaluejärjestelmä Yhteisaluelain, kalastuslain

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Po)1)-t0,/ 1/c )Y. - /. LYY

Po)1)-t0,/ 1/c )Y. - /. LYY Po)1)-t0,/ 1/c )Y. - /. LYY b\l L Elinkeino-, liikenne- ja ymparistokeskus j PÄÄTÖS Dnro 1216/5722 2012 kalatalousvelvoitteen toteuttamissuunnitelma 1 7.42014 Annettu julkipanon jälkeen ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Vaelluskalojen kestävä kalastus Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien

Lisätiedot

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013 aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla

Lisätiedot

PÄÄTÖSLUONNOS Dnro 33/5710-2012 31.1.2014

PÄÄTÖSLUONNOS Dnro 33/5710-2012 31.1.2014 O Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 31.1.2014 PÄÄTÖSLUONNOS Dnro 33/5710-2012 Kalastuslain (286182) 11 :n mukainen onkimis-, pilkkimis- ja viehekalas tuskielto Ala-Koitajoella, Joensuu ja Ilomantsi

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka

Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka Tapio Keskinen,Luonnonvarakeskus Mari Nykänen, Pohjois-Savon ELY Jämsä 18.11. 2015 Taustaa MN ja TK laatineet esityksen seurantaohjelmaksi

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 LAIN TAVOITTEET Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvitaimen... 4 1.2 Harjus... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ...

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta

Lisätiedot

Hyväksytty 29.01.2014

Hyväksytty 29.01.2014 Hyväksytty 29.01.2014 Haukiveden viehekalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma Haukiveden viehekalastusalueen hoitokunta ja Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-2014. Rantasalmi

Lisätiedot

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalataloutta koskevia linjauksia Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Osakaskunnan päätöksenteko Kalastuslaki 5 Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta

Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta Petri Heinimaa Vaelluskalafoorumi, Espoo 24.3.2017 Valtion vesiviljelytoiminta Uhanalaisten kalakantojen säilyttäminen ja elvyttäminen Alkuperältään ja viljelytaustaltaan

Lisätiedot

Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta

Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvilohi...4 1.2 Järvitaimen...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Lohikalojen

Lisätiedot

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio 8.-9.10.2013 Rovaniemi Kalatalouspäällikkö Pentti Pasanen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

- toiminnanharjoittajan

- toiminnanharjoittajan Kalatalousvelvoitteen joustavuusesimerkkejä - toiminnanharjoittajan kokemuksia ja näkemyksiä Marja Savolainen, Fortum Vaelluskalafoorumin työpaja II 4.3.2016 Sisältö Millaiset lupamääräykset ja miten on

Lisätiedot

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Kalatalousvelvoitteen joustavuus

Kalatalousvelvoitteen joustavuus Kalatalousvelvoitteen joustavuus case-esimerkkejä -------------- Viranomaisen kokemuksia ja näkemyksiä Markus Huolila Lapin ELY-keskus Vaelluskalafoorumin työpaja 4.3.2016, Helsinki Iijoen vesistön joki-

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen... 5 2.2 Saaliskiintiö... 5 2.3 Koukkumäärärajoitus...

Lisätiedot

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 POHJOIS-,ETELÄ JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUEET Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 Tomi Ranta 1, Olli Urpanen 2, Timo Meronen 2 & Jukka Syrjänen 3 Hämeen Kalatalouskeskus

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten

Lisätiedot

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012 15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta

Lisätiedot

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv. 1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen...5 2.2 Saaliskiintiö...5 2.3 Koukkumäärärajoitus...5

Lisätiedot

HÄMEEN TE-KESKUS Kalatalousyksikkö Moniste 11 LAATUA JA TEHOA KALAISTUTUKSIIN. Hämeen maakuntien istutus- ja viljelytyöryhmän muistio

HÄMEEN TE-KESKUS Kalatalousyksikkö Moniste 11 LAATUA JA TEHOA KALAISTUTUKSIIN. Hämeen maakuntien istutus- ja viljelytyöryhmän muistio HÄMEEN TE-KESKUS Kalatalousyksikkö Moniste 11 LAATUA JA TEHOA KALAISTUTUKSIIN Hämeen maakuntien istutus- ja viljelytyöryhmän muistio Hämeenlinna 2007 2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. Johdanto 3 1.1 Työryhmän

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa

Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa Siida 11.6.2009 / Inarin Kalastusalue K. Kyrö Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa Ukko Hautuumaasaaret Kaamasjoki Tsiuttajoki Juutua Paatsjoki Sarmivuono

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvilohi... 4 1.2 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Lohikalojen nousuväylä... 5 3.

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Kalatalouspalvelut. 2. vaihe

Kalatalouspalvelut. 2. vaihe Kalatalouspalvelut 2. vaihe Kuvattavat palvelut Kalavarojen hoito Kalojen elinympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen Kalatalousyritysten kehittämispalvelut Kalavarojen hoidon vaikuttavuustavoite:

Lisätiedot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely Jarmo Makkonen viljelypäällikkö Enonkoski 26.8.2008 Vesiviljely-yksikön organisaatio vesiviljelyjohtaja johtotiimi (J) / johtoryhmä tiimit (A,K,V)

Lisätiedot

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki

Lisätiedot

Kala- ja vesijulkaisuja nro 217. Sauli Vatanen. Lokkiluodon ja Koirasaarenluotojen läjitysalueet. Kalatalousvelvoitteiden toteuttamissuunnitelma

Kala- ja vesijulkaisuja nro 217. Sauli Vatanen. Lokkiluodon ja Koirasaarenluotojen läjitysalueet. Kalatalousvelvoitteiden toteuttamissuunnitelma Kala- ja vesijulkaisuja nro 217 Sauli Vatanen Lokkiluodon ja Koirasaarenluotojen läjitysalueet Kalatalousvelvoitteiden toteuttamissuunnitelma KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika:

Lisätiedot

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin Naruska-Kullajärven kalastusyhtymä on mökkiläisten perustama yhteisö Itä-Lapissa, Sallan kunnan pohjoisosassa sijaitsevalla Naruskajärvellä. Kalastusyhtymä

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Jänhiälän vesialueiden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Jänhiälän vesialueiden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Jänhiälän vesialueiden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 4 2.1 Solmuvälirajoitus... 4 3. LÄHTEET... 4

Lisätiedot

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella Veli-Matti Kaijomaa/ELY-kalatalouspalvelut / Järvi- Suomi 3.12..2015 1 Valikoiva kalastus Valikoivassa kalastuksessa kalastaja ohjaa

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012 Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalatiestrategian taustaa ( Vanhasen II) hallitusohjelmaan sisältynyt asia Hanketta valmisteli

Lisätiedot

Lisätietoja Kalastusbiologi Perttu Tamminen, puhelimitse tai sähköpostilla

Lisätietoja Kalastusbiologi Perttu Tamminen, puhelimitse tai sähköpostilla KUULUTUS asian vireillä olosta VARELY/1557/5723/2017 9.11.2017 Asia Hangon Suursuon jätevedenpuhdistamon kalatalousvelvoitteen toteutussuunnitelman hyväksyntä vuodesta 2018 alkaen. Kalatalousvelvoitteen

Lisätiedot

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Harjus hoitokalana Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Unelmakala sieltä jostakin Kuva: Ari Savikko Harjuksen hyviä puolia Paikallinen kala - ei

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Solmuvälirajoitus...

Lisätiedot

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne

Lisätiedot

A. PERUSTIETO-OSA 2. KALASTUSALUEEN KUVAUS 2.1 ALUEEN KUVAUS

A. PERUSTIETO-OSA 2. KALASTUSALUEEN KUVAUS 2.1 ALUEEN KUVAUS 1 1. JOHDANTO Käyttö- ja hoitosuunnitelman tulee KaL 82 :n mukaan olla ohjeena kalakantojen hoidossa ja kalastuksen järjestämisessä. Tämän suunnitelman tavoitteena on helpottaa kalastusalueen ja osakaskuntien

Lisätiedot

JÄRVILOHISTRATEGIA. Saimaan järvilohikannan säilymisen ja kestävän käytön turvaaminen

JÄRVILOHISTRATEGIA. Saimaan järvilohikannan säilymisen ja kestävän käytön turvaaminen JÄRVILOHISTRATEGIA Saimaan järvilohikannan säilymisen ja kestävän käytön turvaaminen Strategian tavoite ja päämäärä Strategian tavoitteena on turvata Saimaan järvilohikannan olemassaolo, perinnöllisen

Lisätiedot

Mäntyharjunreitin kestävän kalastuksen ohjelma ja kalataloudellinen kehittämissuunnitelma

Mäntyharjunreitin kestävän kalastuksen ohjelma ja kalataloudellinen kehittämissuunnitelma RAPORTTEJA 79 2014 Mäntyharjunreitin kestävän kalastuksen ohjelma ja kalataloudellinen kehittämissuunnitelma JOONAS RAJALA TEEMU HENTINEN Mäntyharjunreitin kestävän kalastuksen ohjelma ja kalataloudellinen

Lisätiedot

Kalatalouden neuvontajärjestöt vaelluskalakantojen hoitajina. Kalajoki Tapio Kangas Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

Kalatalouden neuvontajärjestöt vaelluskalakantojen hoitajina. Kalajoki Tapio Kangas Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Kalatalouden neuvontajärjestöt vaelluskalakantojen hoitajina Kalajoki 20.11.2017 Tapio Kangas Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Tässä esityksessä esittelen: Perämeren vaellussiikakantojen hoito

Lisätiedot

Istutusrekisteri - Kappalemäärät (laajempi) 1(5)

Istutusrekisteri - Kappalemäärät (laajempi) 1(5) Istutusrekisteri - Kappalemäärät (laajempi) 1(5) ELY-keskus: 04 Istutusvesi: KAIKKI Kalastusalue: Längelmävesi Aihtianjärvi 27.11.2012 Enojärvi 4.9.2012 Aihtianjärvi - Planktonsiika Koitajoki 1k 132 14,8

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

kalakannan kehittäminen

kalakannan kehittäminen -Kestävä kalastus ja suunnitelmallinen kalakannan kehittäminen - Projektikoordinaattori Manu Vihtonen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL): Kalavarojen käyttö

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

Montan Lohi Oy / Jussi Tulokas Marja Savolainen GEN-OJO-561 SOTKAMON REITIN ISTUTUSVELVOITTEEN TOIMEENPANO

Montan Lohi Oy / Jussi Tulokas Marja Savolainen GEN-OJO-561 SOTKAMON REITIN ISTUTUSVELVOITTEEN TOIMEENPANO Suunnitelma 1 (5) SOTKAMON REITIN ISTUTUSVELVOITTEEN TOIMEENPANO 2012-2016 1 JOHDANTO Sotkamon reitin Koivukosken, Kallioisen ja Katerman vesivoimalaitosten rakentamislupiin sekä Onto-, Kiimas-, Kaitain-,

Lisätiedot

Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen

Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen Vesa Vanninen Varsinais-Suomen ELY-keskus Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Valtion alueellinen kalataloushallinto uudistui v. 2015 alusta lähtien 1.1.2020

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus 100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014 Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus Evon kalanviljelylaitos Lammi 1892 Myllypuron kalanviljelylaitos Ylöjärvi 1916 toiminta

Lisätiedot

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET LOHIKALAT... 4 1.1 Järvilohi... 4 1.2 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Vekaransalmen nousuväylä... 5 3.

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 14.5.2012 KALATALOUSKESKUS RY PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Puh 0400 735 286 E-mail: timo.meronen@ahven.net

KESKI-SUOMEN 14.5.2012 KALATALOUSKESKUS RY PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Puh 0400 735 286 E-mail: timo.meronen@ahven.net KESKI-SUOMEN 14.5.2012 KALATALOUSKESKUS RY PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Puh 0400 735 286 E-mail: timo.meronen@ahven.net Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO MMM:n lausuntopyyntö kalastuslain

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

VMK/P-K ELY-keskus

VMK/P-K ELY-keskus VMK/P-K ELY-keskus 26.3.2013 Järvilohen elinalueet Ala-Koitajoen-Pielisjoen kalasto Ala-Koitajoen-Pielisjoen kalastoon ovat luontaisesti kuuluneet mm. harjus, jokikutuinen siika, järvitaimen ja järvilohi.

Lisätiedot

28.2.2002 Drno --/---/2002

28.2.2002 Drno --/---/2002 28.2.2002 Drno --/---/2002 Puulan kalastusalue Isännöitsijä Harri Liikanen Mikkelin kalatalouskeskus Viite puhelu 21.2.2002 Lausunto verkkokalastuksen järjestämisestä Puulalla Puulan kalastusalue on käyttö-

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN VAPAA-AJANKALATALOUDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2013

POHJOIS-KARJALAN VAPAA-AJANKALATALOUDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2013 POHJOIS-KARJALAN VAPAA-AJANKALATALOUDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2013 Työvoima- ja elinkeinokeskus POHJOIS-KARJALAN VAPAA-AJANKALATALOUDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2013 Pohjois-Karjalan TE-keskus Kalatalousyksikkö

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET LOHIKALAT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Solmuvälirajoitus...

Lisätiedot

Kalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut

Kalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut Kalatalousavustukset Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus 29.5.2017 Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hallinnoimat määrärahat,

Lisätiedot

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Heinolan kalastusalue ja sen kotipaikka on Heinolan kaupunki. Kalastusalue käsittää yleispiirteittään

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kylänlahden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kylänlahden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kylänlahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 4 2.1 Solmuvälirajoitus... 4 2.2 Rauhoitusalue... 4 3.

Lisätiedot

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16 o övv Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16 Liite 8 Kalataloudellisen vahingon korvaaminen vesialueen omistajille, kalatalousmaksu ja rantakiinteistöjen virkistyskäyttöhaitta Kalaraloudellisen

Lisätiedot

Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020

Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 VESA TIITINEN ETELÄ KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA 4 2. KALASTUSALUEEN

Lisätiedot