MONIKULTTUURIYHDISTYS FAMILIA CLUB RY:N TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MONIKULTTUURIYHDISTYS FAMILIA CLUB RY:N TOIMINNAN KEHITTÄMINEN"

Transkriptio

1 MONIKULTTUURIYHDISTYS FAMILIA CLUB RY:N TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Saija Palmutie Tiina Sillah Opinnäytetyö, kevät 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja Kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 Abstract Palmutie, Saija & Sillah, Tiina Young Unemployed Immigrants and Bicultural Relationships: two projects in cooperation with Multicultural Association Familia Club Ry Helsinki, spring pages 4 appendices Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree Programme in Social Welfare, Health Care and Education. The aim of this thesis is to describe two projects of the Multicultural Association Familia Club in Helsinki, Finland. The projects that we started in cooperation with the Association were a Finnish language course for young unemployed immigrants and a peer support group for women in relationships with men from abroad. Also, one purpose was to look at the development needs of the association. The projects were started in autumn 2002 and ran through spring The Finnish language course project was run in co-operation with the City of Helsinki and labour office. The purpose of project was to teach Finnish language to young unemployed immigrants and facilitate their adaptation to the society. One purpose was also to make it easier for students to get employment in the future. The purpose of peer support group was to give reciprocal support for women having the same kind of life situations. In this group, we discussed relations between different cultures and relationships between women and men. Women had the possibility to tell and exchange their experiences and thoughts. In our study, we first analyze the needs of development of the Multicultural Association Familia Club. The second part examines and assesses the two projects about our projects. Finally, we evaluate the situation of the association in spring Key words: project, multicultural, language course, peer support groups, adaptation, integration, unemployment, bicultural relationships

3 TIIVISTELMÄ Palmutie, Saija Sillah, Tiina MONIKULTTUURIYHDISTYS FAMILIA CLUB RY:N TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Helsinki, Kevät sivua 4 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry:n toiminnan kehittämisen tarpeita sekä käsitellä kahta itse käynnistämäämme hanketta, joilla pyrimme kehittämään yhdistyksen toimintaa. Opinnäytetyömme käsittää ajanjakson kevät 2002 kevät Yhdistyksessä käynnistämämme hankkeet olivat suomen kielen opetus nuorille työttömille maahanmuuttajille ja vertaistukiryhmä ulkomaalaisen kanssa parisuhteessa eläville naisille. Tutustuimme yhdistyksen toimintaan keväällä Varsinaiset hankkeemme käynnistyivät syksyllä Suomen kielen opetushankkeessa yhteistyökumppaneina olivat työvoimatoimisto ja Helsingin kaupungin Uuteen Työhön yksikkö. Vertaistukitoiminta käynnistettiin ilman yhteistyökumppaneita. Suomen kielen opetus nuorille maahanmuuttajille alkoi syksyllä Opetusta jatkettiin myös kevätlukukaudella Hankkeen tavoitteena oli opettaa maahanmuuttajille suomen kieltä ja samalla helpottaa heidän kotoutumistaan Suomeen. Välillisenä tavoitteena oli helpottaa opiskelijoiden pääsemistä suomalaiseen työelämään. Vertaistukiryhmän käynnistämisen tavoitteena oli tarjota vastavuoroista tukea samankaltaisessa elämäntilanteessa eläville naisille. Ryhmässä keskusteltiin kahden kulttuurin väliseen parisuhteeseen liittyvistä kokemuksista ja ongelmatilanteista. Kirjallisessa osiossa jäsennetään yhdistyksen kehittämistarpeita sekä hankkeiden toteutuksen eri vaiheet. Lopuksi arvioimme yhdistyksen tilannetta keväällä 2003 Asiasanat: kehittämisprojektit, monikulttuurisuus, suomen kieli, vertaisryhmät

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Yhdistys keväällä 2002 kehittämistarpeita Yhdistyksen tilanne syksyllä SUOMEN KIELEN KURSSITOIMINNAN KEHITTÄMINEN Hankkeen tehtävät, tavoitteet ja suunnittelu Hankkeen toteutus Arviointi Syksyn 2002 arviointi Kevään 2003 arviointi KAHDEN KULTTUURIN PARISUHTEEN VERTAISTUKITOIMINNAN KEHITTÄMINEN Hankkeen tehtävät, tavoitteet ja suunnittelu Hankkeen toteutus Arviointi YHDISTYKSEN TILANNE KEVÄÄLLÄ Yhdistyksen varainhankinta Yhdistyksen johtaminen Yhdistyksen markkinointi ja tiedottaminen JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA... 43

5 1 JOHDANTO Opinnäytetyömme tarkoituksena on käsitellä ja kuvata Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry:n kehittämistarpeita sekä kahta hanketta, jotka itse käynnistimme yhdistyksessä. Käynnistämämme hankkeet olivat suomen kielen opetus nuorille maahanmuuttajille sekä vertaistukiryhmä ulkomaalaisen kanssa parisuhteessa eläville naisille. Hankkeet käynnistimme syksyllä 2002 ja ne päättyivät toukokuussa Opinnäytetyömme käsittää kuvauksen ajanjaksolta tammikuu 2002 maaliskuu Työmme liittyy tiiviisti käytännön työelämään ja oman ammatillisuuden kehittämiseen. Kiinnostuksemme maahanmuuttajia ja monikulttuurista yhteiskuntaa koskeviin asioihin lähtee omista kokemuksistamme sekä työ- että yksityiselämässä. Tämän aihepiirin koimme luonnollisena valintana miettiessämme opinnäytetyömme aihetta. Toinen meistä on asunut ja työskennellyt pitkään ulkomailla. Uuteen kulttuuriin ja kielen oppimiseen liittyvät vaikeudet tulivat eri maissa asumisen myötä omakohtaisesti koetuiksi. Toinen on puolestaan naimisissa ulkomaalaisen kanssa. Kahden kulttuurin perheen jäsenenä oleminen on käytännössä opettanut mitä erityistarpeita tällaisilla perheillä on ja minkälaisia vaikeuksia maahanmuuttaja joutuu kokemaan yrittäessään sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan. Omat kokemuksemme vaikuttivat keskeisesti siihen, kenelle suuntasimme omat hankkeemme. Sitä ammattitaitoa ja erikoisosaamista, jota tarvitaan maahanmuuttajien ja monikulttuuristen perheiden parissa työskenneltäessä tullaan tulevaisuudessa edellyttämään työntekijöiltä yhä enemmän. Sosiaalialan työntekijät tarvitsevat entistä enemmän tietoa ja taitoa erilaisten kulttuurien kohtaamisesta ja kulttuurien erityispiirteitten ymmärtämisestä. Näemme myös oman ammattikuntamme mahdollisuutena kehittää vanhoja ja luoda uusia toimintoja, joiden avulla voidaan helpottaa maahanmuuttajien ja heidän perheidensä kotoutumista Suomeen.

6 6 Kansainvälisyysosaaminen on tulevaisuudessa yksi sosiaalialan oleellisista osaamisalueista. Sosiaalialalla yhä suurempi osa asiakkaista on syntyperältään vierasmaalaisia. Asiakkaan ammatillinen kohtaaminen ja auttaminen edellyttävät asiakkaan kulttuuristen ja uskonnollisten erityispiirteitten ymmärtämistä. Toisaalta myös kollegat ja yhteistyökumppanit saattavat olla ulkomaalaisia. (Metsämuuronen 2000,141.) Tammikuussa 2002 otimme yhteyttä Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry:n toiminnanjohtajaan kysyäksemme voisimmeko tehdä opinnäytetyömme heidän asiakaspiiristään. Toiminnanjohtaja suhtautui positiivisesti ajatukseemme, mutta hänellä ei ollut erityisiä toiveita siitä, mitä voisimme tutkia. Tekemämme työharjoittelut keväällä 2002 ja keväällä 2003 auttoivat meitä opinnäytetyömme aiheen valinnassa ja sen eteenpäin viemisessä. Ensimmäinen työharjoittelu auttoi varsin pian oivaltamaan, että hankkeen muotoon tehty opinnäytetyö palvelisi parhaiten yhdistyksen toimintaa. Huomasimme, että Familia Clubin toiminnan jatkuvuuden kannalta oli tärkeää lähteä kehittämään yhdistyksen toimintaa monipuolisemmaksi, suunnitelmallisemmaksi ja ammattimaisemmaksi. Näimme, että yhdistyksen kokonaisvaltainen kehittäminen oli tarpeellista. Omien hankkeidemme kautta halusimme edistää yhdistyksen toiminnan kehittymistä. Alustava työ nuorten maahanmuuttajien suomen kielen koulutuksen osalta tehtiin jo keväällä ja kesällä Koulutuksen toteuttaminen vaati runsaasti etukäteisvalmisteluja sekä yhteydenottoja eri viranomaistahoihin. Vertaistukiryhmä ulkomaalaisen kanssa parisuhteessa eläville naisille käynnistyi lokakuussa Ryhmän toiminta herätti kiinnostusta myös muissa monikulttuuristatyötä tekevissä tahoissa.

7 7 Tammikuussa 2003 siirtyi konaisvaltainen yhdistyksen toiminnan suunnittelu ja kehittäminen kokonaan meille. Toimenkuvamme yhdistyksen toiminnanjohtajana ja puheenjohtajana merkitsivät vastuun sekä työmäärän lisääntymistä. Uuteen haasteeseen tarttuminen on osoittautunut mielenkiintoiseksi ja erittäin haastavaksi. Opinnäytetyömme esitellään yhdistyksen johtokunnalle, koska myös heidän on tärkeätä tietää, mitä yhdistyksessä on tapahtunut viimeisen vuoden aikana. Opinnäytetyömme palvelee sekä johtokuntaa että meitä yhdistyksen kehittämisessä ja toiminnan arvioinnissa myös tulevaisuudessa. Opinnäytetyön alkuosassa esitellään Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry sekä yhdistyksen tilanne keväällä 2002 ja syksyllä Tämän jälkeen käsitellään käynnistämiemme hankkeiden suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Lopuksi työssä kerrotaan yhdistyksen tilanteesta keväällä 2003 sekä tehdään johtopäätöksiä hankkeista ja yhdistyksen toiminnan kehittämisestä. 2 MONIKULTTUURIYHDISTYS FAMILIA CLUB RY Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry on yksityinen, vuonna 1988 perustettu yhdistys, joka on rekisteröitiin alunperin nimellä Kansainvälinen Ystäväseura Familia Club, kunnes nimi muutettiin 1995 nykyiseen muotoon. Yhdistyksen perustivat muutamat suomalaiset naiset, jotka olivat joko itse asuneet pitkään ulkomailla tai heillä oli omassa perheessään ulkomaalaista syntyperää oleva perheenjäsen. Aluksi he kokoontuivat yksityiskoteihin, kunnes Familia Club sai käyttöönsä Helsingin kaupungin ilmaiseksi tarjoamat tilat. Näin syntyi pääkaupunkiseudun ensimmäinen suomalaisten ja ulkomaalaisten yhteinen kohtaamispaikka. (Yhdistyksen toimintakertomus 1988.)

8 8 Yhdistyksen toimitilojen sijainti on vaihtunut vuosien aikana useamman kerran. Tällä hetkellä yhdistys toimii Helsingin Kalliossa, osoitteessa Pengerkatu 19 A. Yhdistys edustaa kolmatta sektoria, joka tuottaa palveluita jäsenilleen ja samalla täydentää valtion ja kunnan palvelujärjestelmää monikulttuurisen työn kentässä. Yhdistyksen pyrkimyksenä on tukea monikulttuurisen yhteiskunnan rakentamista. Monikulttuurisuus rakentuu yhdistyksessä seuraaville asioille, jotka on kirjattu yhdistyksen säännöissä (1988, 2 ). Yhdistyksen tarkoituksena on luoda mahdollisuuksia suomalaisille ja ulkomaalaisille tutustua toisiinsa, antamalla puitteet yhteiseen toimintaan ja yhdessäoloon. Yhdistys pyrkii kokoamaan yhteen kaikenikäisiä ihmisiä uskontoon, kansallisuuteen, ihonväriin, yhteiskunnalliseen taustaan tai poliittiseen mielipiteeseen katsomatta. Monikulttuurisuudella yhdistyksen tavoitteissa tarkoitetaan siis erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista sekä tasa-arvoa yksilöiden ja eri kulttuureista tulevien välillä. Lisäksi yhdistyksen säännöissä ( ) kerrotaan yhdistyksen tarkoituksen olevan tiedon jakaminen yhteiskunnallisista asioista, maahanmuuttajien oman äidinkielen ja kulttuurin säilymisen tukeminen sekä ulkomaalaisten oikeuksien ja yhteiskunnallisten olojen kehittymisen seuranta Suomessa. Familia Clubin toiminta jakautuu sosiaalitoimintaan sekä kulttuuri- ja opetustoimintaan. Sosiaalitoiminnalla tarkoitetaan sosiaalityötä sekä suomalaisten että ulkomaalaisten parissa. (Toimintakertomus 2001). Sosiaalitoiminnan eräitä muotoja ovat; palveleva puhelin ja maahanmuuttajien henkilökohtainen neuvonta suomalaiseen byrokratiaan liittyvissä asioissa. Sosiaalitoiminnan tärkein kohde vuonna 2001 olivat kotona lasten kanssa olevat maahanmuuttajanaiset. Heille järjestettiin ohjattua toimintaa yhdistyksen tiloissa. Tällä pyrittiin ehkäisemään äitien ja lasten syrjäytymistä. Kulttuuritoimintaa on yhdistyksessä ollut laajasti, muun muassa erilaisia taide- ja käsityökerhoja sekä musiikkiryhmiä. Myös eri kulttuurien edustajien järjestämät illanvietot ovat kuuluneet Familia Clubin

9 9 toimintamuotoihin. Familia Clubissa on pitkät perinteet lasten kielikerhojen järjestämisessä. Vuonna 2001 yhdistyksellä oli kielikerhoja kahdeksella eri kielellä. Ikääntyville maahanmuuttajille on järjestetty suomen kielen opetusta vuodesta Menneiden vuosien toimintakertomuksista voi lukea, että yhdistyksellä on ollut monipuolista ja laajaa toimintaa. Toiminnassa on huomioitu kaikki ikäryhmät ja monet eri kulttuurit. Familia Club on usein toiminut uranuurtajana monikulttuurisentyön kentässä, kuten esimerkiksi ikääntyvien maahanmuuttajien opetuksen järjestämisessä. Yhdistys on myös aikoinaan järjestänyt paljon retkiä sekä esitelmä- ja koulutustilaisuuksia. Eri toimintamuodot ovat kuitenkin viime vuosina supistuneet tai loppuneet kokonaan. 2.1 Yhdistys keväällä 2002 kehittämistarpeita Tullessamme mukaan yhdistyksen toimintaan keväällä 2002 havaitsimme, että yhdistyksen toimintaa pitäisi jollakin tavalla lähteä kehittämään. Toimintaan liittyvät lyhyen ja pitkän aikavälin suunnitelmat olivat hauraita, koska työntekijät kokivat, ettei heidän aikansa riittänyt suunnitelmien tekoon. Oli selkeästi nähtävissä, että yhdistys tarvitsisi muutosta, jotta sen toiminta edelleen jatkuisi. Niin ihminen kuin organisaatiokin väistelee todellista muutosta usein pitkään. Pieniä muutoksia saatetaan tehdä, mutta ratkaiseva uudistuminen voi viivästyä, vaikka monet tunnusmerkit kertovat ongelmien alkaneen kasaantua. (Ylikoski 1995, 9.) Lähdimme liikkeelle siitä, että teimme kyselyn (Liite 1) yhdistyksen jäsenille, sillä yhdistyksessä päätösvalta on jäsenillä. Yhdistyksen olemassaolon tarkoituksena on tuottaa jäsenilleen palveluita ja edistää säännöissään mainitun aatteellisen tarkoituksen toteuttamista. (Loimu 2000, 55, 69.) Ajatuksemme oli, että yhdistyksen työntekijät voisivat huomioida jäseniltä saadut palautteet ja hyödyntää niitä tulevaa toimintaa suunnitellessaan.

10 10 Tarkoituksenamme oli selvittää jäsenten toiveita ja odotuksia yhdistyksen toiminnan suhteen. Kyselyn avulla halusimme löytää yhdistyksen vahvoja puolia sekä niitä asioita, joihin jäsenet toivoivat muutosta. Kyselyt lähetettiin 50 aktiiviselle jäsenelle, joista 16 vastasi. Kyselyyn osallistujat valitsi yhdistyksen jäsenrekisteristä huolehtiva työntekijä. Kyselyihin vastanneet jäsenet olivat ikäjakaumaltaan 4 70 vuotiaita. Nelivuotiaan jäsenen vastauksen oli kirjoittanut lapsen äiti. Vastaajista puolet oli ulkomaalaista syntyperää olevia ja puolet suomalaisia. Asiakaskyselyissä tuli esille, että jäsenet olivat huolissaan vapaaehtoistyöstä kiinnostuneiden jäsenten puutteesta. Myös yhdistyksen tiedottamisessa koettiin olevan heikkouksia. Yhdistyksen toivottiin löytävän uusia yhteistyökumppaneita, jotta toiminta kehittyisi. Vastauksissa esitettiin toiveita, että yhdistys voisi järjestää enemmän eri kulttuureista kertovia te toja, käsityö- ja taidekerhoja sekä liikuntakerhoja. Lapsille tarkoitettua toimintaa toivottiin myös enemmän. Vastausten perusteella saattoi tulkita, että jäsenet kaipasivat samoja toimintoja takaisin, joita Familia Clubissa oli vuosien varrella aikaisemmin järjestetty. Kyselyyn vastanneet kertoivat, että Familia Clubin toimintaan osallistuminen on kehittänyt ihmissuhdetaitoja sekä auttanut tutustumaan eri kulttuureista tuleviin ihmisiin. Toiminta on edesauttanut erilaisuuden hyväksymistä ja ymmärtämistä. Tärkeäksi koettiin myös se, että monikulttuurisen perhetaustan omaavat lapset saattoivat kerhoissa tutustua muihin samankaltaisen perhetaustan omaaviin lapsiin. Tekemämme asiakaskysely sekä Familia Clubissa keväällä 2002 suoritettu työharjoittelu antoivat mahdollisuuden tarkastella yhdistyksen ongelmakohtia lähempää sekä miettiä mielestämme oleellisia yhdistyksen toiminnan kehittämistarpeita. Ajatuksemme oli, että toimintaa kehittämällä voitaisiin ratkaista joitakin yhdistyksen toimintaan liittyviä ongelmia. Borgman ja Packalen (2002, 22) mainitsevat, että toiminnan jatkuva ja systemaattinen kehittäminen on organisaation aktiivista ongelmien ratkaisemista ja oppimista.

11 11 Määrittelimme yhdistyksen kehittämistarpeiksi seuraavat asiat: toiminnan suunnittelu ja arviointi yhteistyökumppaneiden etsiminen yhdistyksen työntekijöiden hallinnolliset työtaidot tiedotustoiminnan tehostaminen yhdistyksen jäsenten aktivoiminen toimintaan Toukokuussa 2002 yhdistyksen taloudellinen tilanne oli heikko. Yhdistyksen toimintaresursseja heikensi myös se, että yhdistyksen toimitilat irtisanottiin vuokranantajan toimesta samana keväänä. Oli etsittävä uusi toimitila, jonka vuokrataso olisi suhteellisen edullinen. Toimitilojen hankinta annettiin opiskelijan tehtäväksi. Tila löytyi, mutta se oli puolta pienempi kuin aikaisempi toimitila. 2.2 Yhdistyksen tilanne syksyllä 2003 Yhdistyksen toimitilojen vaihtuessa pienemmiksi, toimintoja jouduttiin supistamaan radikaalisti. Toimintoja, jotka olivat olleet jäsenten suosiossa lakkautettiin, esimerkiksi äiti lapsi-kerho. Toimitilojen vaihtuminen vaikutti myös siihen, miten asiakaskyselyistä saatuja tuloksia pystyttiin hyödyntämään. Suurinta osaa jäsenten toiveista ei pystytty syksyllä toteuttamaan koska tilat koettiin ahtaiksi ja epäkäytännöllisiksi. Oli mahdotonta järjestää esimerkiksi kulttuuri-iltoja tai liikuntakerhoja. Näimme kuitenkin tärkeänä yhdistyksen toiminnan jatkumisen. Olihan yhdistyksellä jo pitkät perinteet. Halusimme lähteä kokeilemaan uusia toimintoja. Yhdistyksen aatteelliset lähtökohdat ja säännöt velvoittivat siihen, että yhdistys pyrkii helpottamaan maahanmuuttajien elämää ja heidän kotoutumistaan Suomessa. Yhdistyksen asiakirjoista on myös luettavissa se, että Familia Club on aina toiminut kohtaamispaikkana, jossa on mahdollisuus viettää aikaa ja keskustella erilaisten

12 12 ihmisten kanssa. Edellä mainittujen asioiden pohjalta lähdimme miettimään sitä, mitä hankkeita voisimme itse yhdistyksessä käynnistää. Tärkeätä oli myös saada työntekijöiden suostumus ja tuki hankkeiden käynnistämiselle. Lähtökohtina omien hankkeidemme käynnistämiselle oli tekemämme asiakaskysely ja yhdistyksessä keväällä 2002 suoritettu työharjoittelu, jotka antoivat meitä tarkastelemaan yhdistyksen kehittämisen ja muutoksen tarpeellisuutta. Hanketoiminta on yksi ammatillisen oppimisen ja työn kehittämisen muoto, joka on sekä yksilön että koko työyhteisön ja organisaation oppimisprosessi. Työelämässä on tärkeää, että työntekijä on valmis laajentamaan omaa henkilökohtaista osaamistaan ja osallistumaan oman työyhteisönsä jatkuvaan kehittämiseen. (Jalava & Virtanen 1995, ) Hankkeet käynnistyivät syksyllä Vastuun nuorille maahanmuuttajille tarkoitetun suomen kielen opetuksen käynnistämisestä otti Saija Palmutie ja Tiina Sillah puolestaan otti vastuun vertaistukiryhmän suunnittelusta ja toteutuksesta. Koska toinen meistä oli työllistynyt yhdistykseen kesällä 2002 helpottui omien hankkeidemme käynnistäminen. Työntekijän roolissa oli myös mahdollisuus seurata tiiviimmin ja lähempää hankkeiden etenemistä. Toimintojen vähäisyys ja yhdistyksen kyvyttömyys uudistumiseen olivat vähitellen johtaneet myös jäsenmäärän rajuun vähenemiseen. Yhdistyksen säännöissä (3 ) on maininta siitä, että yhdistys pyrkii luomaan jäsenilleen sellaisia toimintamuotoja, joissa he voivat käyttää hyväkseen koulutustaan, tietojaan ja taitojaan. Loimu (2000, ) toteaa, mikäli jäseniä ei näy yhdistyksen tilaisuuksissa, vika ei ole jäsenten passiivisuudessa, vaan siinä, että yhdistys ei pysty tarjoamaan jäsenille mitään sellaista, mikä heitä kiinnostaisi. Loimun mukaan yhdistyksen on muututtava jos yhdistyksen tarjonta ja jäsenten tarpeet halutaan saada kohtaamaan

13 13 Pohdimme syksyn aikana sitä, että yhdistyksen toimivuuden kannalta olisi tärkeätä, että jäsenmäärän laskeminen saataisiin pysähtymään. Määrittelimme keinoja, joilla tilanteeseen pystyttäisiin vaikuttamaan: työntekijöiden ja jäsenten välinen avoimuus jäsenten aktiivinen kuuntelu jäsenten taitojen hyödyntäminen jäseniä kiinnostavan toiminnan järjestäminen. 3 SUOMEN KIELEN KURSSITOIMINNAN KEHITTÄMINEN Yksi Familia Clubin tavoite on helpottaa maahanmuuttajien elämää Suomessa ja edistää heidän kotoutumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Aikaisemmin yhdistys on järjestänyt suomen kielen opetusta ikääntyville maahanmuuttajille ja maahanmuuttajaäideille. Näimme tärkeäksi lähteä kehittämään suomen kielen opetuksen tarjontaa myös nuorille työikäisille maahanmuuttajille. Jotta maahanmuuttajien työllistyminen ylipäätään olisi mahdollista, on maahanmuuttajilla oltava suomen kielen taito. Suomen kielen opiskelu tulisi aloittaa mahdollisimman pian maahantulon jälkeen, koska silloin opiskelumotivaatio on korkea. Myös työministeriö toteaa, että maahanmuuttajan kotoutumisen kannalta olisi tärkeää, että hän voisi osallistua suomen kielen opetukseen pian maahantulonsa jälkeen. Koulutuksen ajoituksen pitäisi olla tarkoituksenmukainen, jonotusajat kursseille ovat joillakin paikkakunnilla kohtuuttoman pitkät. (Työministeriö ) Kaikki Suomen kunnat on velvoitettu tekemään omat kotouttamisohjelmansa. Kotouttamisohjelmassa otetaan huomioon kaikki kunnassa asuvat maahanmuuttajat, ei ainoastaan pakolaisia. Ohjelma tehdään yhteistyössä

14 14 sosiaalitoimen, asuntotoimen, sivistystoimen, työvoimahallinnon ja kansaneläkelaitoksen kanssa. Lain mukaan ohjelmaa laadittaessa ja toteutettaessa kuullaan myös maahanmuuttajia, kansalaisjärjestöjä, työntekijä- ja työnantajajärjestöjä ja muita paikallisia tahoja.(työministeriö 2002, 23.) 3.1 Hankkeen tehtävät, tavoitteet ja suunnittelu Hankkeemme perustuu voimaan astuneeseen kotouttamislakiin. Lain tavoitteena on Edistää maahanmuuttajien kotoutumista, tasa-arvoa ja valinnanvapautta toimenpiteillä, jotka tukevat yhteiskunnassa tarvittavien keskeisten tietojen ja taitojen saavuttamista, sekä turvata turvapaikanhakijoiden välttämätön toimeentulo ja huolenpito, järjestämällä turvapaikanhakijoiden vastaanotto. (Kotouttamislaki 1 ). Hankkeen tehtävänä oli antaa nuorille työttömille maahanmuuttajille suomen kielen opetusta, kielitaitoa voidaan pitää onnistuneen kotoutumisen kannalta keskeisenä asiana. Hankkeen tavoitteena oli helpottaa nuorten kotoutumista Suomalaiseen yhteiskuntaan sekä välillisesti auttaa nuorten sijoittumista työelämään Suomessa. Kotouttamislain mukaan kotouttamista tukevien toimenpiteiden piiriin voi kuulua Suomeen muuttanut henkilö, jolla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa. Lain siirtymäsäännöksen mukaan oikeus kotoutumissuunnitelmaan oli myös maahanmuuttajilla, jotka olivat saaneet kotikunnan Suomessa kaksi vuotta ennen lain voimaantuloa. (Työministeriö 2002, 14.) Eri viranomaisten järjestämiä toimenpiteitä ja voimavaroja, joilla edistetään maahanmuuttajien kotoutumista kutsutaan kotouttamiseksi. (Kotouttamislaki 2, 1999). Kotouttaminen vaatii kunnissa monien eri hallinnonalojen yhteistyötä. Maahanmuuttaja-asiakkaat tulee huomioida kaikkia kunnan palveluja

15 15 järjestettäessä. Käytännön kotouttamistyöhön osallistuvat työvoimaviranomaiset, koulutusta järjestävät tahot ja kolmas sektori. Kolmannen sektorin toimijana Familia Clubilla oli siis myös mahdollisuus osallistua maahanmuuttajien kotoutumista edistävään työhön. Aluksi kartoitimme ne julkiset tahot, joiden vastuulle maahanmuuttajien suomen kielen opetus kuuluu. Kotouttamislain mukaan maahanmuuttajien yhteiskuntaan kotouttamisen ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton kehittäminen, suunnittelu ja yhteensovittaminen kuuluu työministeriölle (Työministeriö 2002, 15). Lisäksi etsimme tietoa oppilaitoksista, jotka jo opettivat maahanmuuttajanuoria. Kotouttamislaki velvoittaa kunnat vastaamaan lain täytäntöönpanosta, joten otimme yhteyttä Helsingin kaupungin koulutus- ja kehittämiskeskuksen päällikköön ja kerroimme hänelle ideastamme. Tiedustelimme myös kaupungin mahdollisuutta myöntää rahoitusta hankkeelle. Meille kerrottiin, että kaupunki ei voi myöntää rahoitusta, mutta hankkeeseen oli mahdollisuus saada kaupungin palkkaama suomen kielen opettaja. Helsingin kaupungin tavoitteena on edistää maahanmuuttajien kotoutumista tukemalla suomen kielen oppimista, koulutusta, työllistymistä ja osallistumista kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintaan (Helsingin kaupungin kanslia 1999, 25). Seuraavaksi pidimme palaverin Haapaniemenkadun työvoimatoimiston maahanmuuttajaosaston työntekijän kanssa. Saimme positiivista palautetta suunnitelmaamme kohtaan, työntekijä kehotti ottamaan seuraavaksi yhteyttä Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskukseen (TE-keskus) hankkeen rahoitukseen liittyvissä asioissa. Otimme puhelimitse yhteyttä TE-keskuksen maahanmuuttoasioista vastaavaan päällikköön. Kerroimme hänelle suunnitelmistamme aloittaa työttömille maahanmuuttajille suomen kielen alkeisopetus Familia Clubin tiloissa. TEkeskuksesta todettiin, että olimme pyrkimässä alueelle, joka on ollut vallattuna jo

16 16 pitkään. Lisäksi työntekijä kertoi, että tarjouskilpailussa voittajia ovat suuret oppilaitokset, joilla on laaja opetustarjonta maahanmuuttajille. Kaikesta huolimatta laitoimme tarjouspyynnöt TE-keskukselle toukokuussa 2002 ja syyskuussa Molemmat tarjouspyynnöt hylättiin. Aluksi aioimme perääntyä suunnitelmastamme. Otimme uudelleen yhteyttä työvoimatoimistoon, Lisääntyvä maahanmuutto merkitsee lisääntyviä ja uudenlaisia paineita kielikoulutuksen järjestämiseen. Työministeriön mukaan koulutuksen tuottajien kirjoa olisi laajennettava ja saatava mukaan uusia toimijoita, esimerkiksi vapaan sivistystyön sektorilta. (Työministeriö 2002, 73.) Työvoimatoimistosta saimme tällä kertaa tiedon, että yhdistyksen tarjoama koulutus voitaisiin hyväksyä niin sanotuksi rinnasteiseksi koulutukseksi. Tämä edellytti sitä, että laadimme mainoksen koulutuksesta työvoimatoimistoa varten. Saimme myös tietää, että rinnasteisessa koulutuksessa opiskelevat saavat opiskeluajaltaan rahallisen korvauksen. Kotouttamislaissa säädetään rinnasteisista toimenpiteistä. Tällä tarkoitetaan sitä, että työvoimatoimisto voi päättää erilaisista työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin rinnasteisista opiskelun, työharjoittelun ja muun osallistumisen muodoista erityisesti kolmannen sektorin alueella. (Työministeriö 2002, 27.) Kesäkuussa 2002 pidimme palaverin työvoimatoimiston maahanmuuttajaosaston työntekijän kanssa. Palaverissa keskustelimme työvoimatoimiston roolista opiskelijoiden hankinnassa. Saimme opastusta siihen, miten laatia ilmoitus maahanmuuttajille alkavasta koulutuksesta. Työvoimatoimiston työntekijä kertoi myös minne kyseisiä ilmoituksia kannattaisi laittaa esille, kuten Helsingin sosiaaliviraston maahanmuuttajayksikköön, Nokiantien työttömien yhdistykseen, työvoimatoimistojen ilmoitustauluille ja sosiaalitoimistoihin. Yhteistyöneuvottelujen tuloksena saimme kurssille Helsingin kaupungin Uuteen Työhön yksiköltä heidän valitsemansa ja palkkaamansa opettajan.

17 Hankkeen toteutus Opetus käynnistyi Opiskelijoiksi otettiin 14 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Ehtona opiskelujen aloittamiselle Familia Clubissa oli, että opiskelija oli käynyt ilmoittautumassa työvoimatoimistossa työttömäksi työnhakijaksi ja että kotouttamissuunnitelma oli laadittu. Näiden ehtojen täytyttyä opiskelijan oli mahdollisuus saada koulutuksen aikana työttömyyskorvausta. Työvoimahallinto ja kunta ovat sitoutuneet tekemään työttömille maahanmuuttajille henkilökohtaiset ja perhekohtaiset kotoutumissuunnitelmat. Kotoutumissuunnitelma on sopimus, jonka maahanmuuttaja, työvoimaviranomaiset ja kunta tekevät yhteistyössä keskenään. (Räty 2002, 145.) Kotoutumissuunnitelmaan on oikeutettu maahanmuuttaja, joka ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi tai hakee toimeentulotukea. Kotoutumissuunnitelma on mahdollista saada kolmen vuoden ajan siitä, kun maahanmuuttaja on merkitty väestörekisteriin pysyvästi Suomessa asuvaksi. (Lepola 2002, 224.) Kotoutumissuunnitelmalla on tarkoitus tukea maahanmuuttajaa ja hänen perhettään yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen hankkimisessa (Lepola 2002, 224). Suunnitelmaa laadittaessa käydään läpi maahanmuuttajan kieli- ja ammattikoulutustarpeet ja suunnitellaan hänen pääsyään työmarkkinoille. Alkuvaiheessa maahanmuuttaja yleensä opiskelee suomen kieltä ja yhteiskuntatietoa. (Räty 2002, 145.) Opiskelu tapahtui viitenä päivänä viikossa. Päivittäinen opiskeluaika oli kuusi tuntia. Opiskelijoiden keski-ikä oli noin 30 -vuotta. Opiskelijat olivat lähtöisin yhdeksästä eri maasta. Opinnot aloitettiin suomen kielen tasolta 0. Syksyn aikana opiskelijat edistyivät suomen kielen tasolle 1 2. Suomen kielen kurssilla käytettiin Heikkilä & Majakankaan kirjaa Hyvin menee! Suomea aikuisille sekä lisämateriaalina Satu Heikkilän kirjoittamaa Jäänmurtaja kertomuksia ja tietoa Suomesta. Suomen kieliopin lisäksi kurssilaiset perehtyivät

18 18 suomalaiseen yhteiskuntaan ja elämään. Tavoitteena oli toiminnallinen kielitaito, itsenäisen puheen tuottaminen ja luetun sekä puhutun kielen ymmärtäminen. Yhteistyö työvoimatoimiston kanssa jatkui keväällä Helsingin kaupungin koulutus- ja kehittämiskeskukselle jätettiin anomus kurssia opettaneen opettajan työsopimuksen jatkamisesta toukokuun loppuun 2003 saakka. Anomus hyväksyttiin ja opiskelijoille avautui mahdollisuus jatkaa suomen kielen opiskeluaan tasolle 3 4. Edellytyksenä opiskelijoiden opintojen jatkamiselle oli, että he kävivät anomassa Haapaniemenkadun työvoimatoimistossa pääsyä rinnasteiseen koulutukseen väliseksi ajaksi. Kaksi opiskelijaa syksyn kurssilaisista ei halunnut jatkaa suomen kielen opiskeluja enää keväällä. 3.3 Arviointi Oman arviointimme lisäksi pyysimme kurssin opettajalta ja oppilailta arvioinnin kurssin onnistumisesta. Joulukuussa 2002 arviointikyselyyn vastasi opettaja ja kahdeksan oppilasta. Keväällä 2003 teimme haastattelun neljälle oppilaalle. Opettajalta ja neljältä muulta oppilaalta saimme kirjalliset arvioinnit kurssista Syksyn 2002 arviointi Syksyllä 2002 tehdyssä kyselyssä opiskelijat mainitsivat kurssin hyviksi puoliksi seuraavat asiat: luokan ilmapiiri, sopivan kokoinen ryhmä, opettaja ja hänen käyttämänsä opetusmetodit sekä oppituntien päivittäinen alkamis- ja päättymisaika, joka oli kello

19 19 Kurssin huonoiksi asioiksi opiskelijat mainitsivat luokkahuoneen valaistuksen, vaikean oppikirjan, päivittäisen lukujärjestyksen puuttumisen sekä sen, että heillä ei ollut mahdollisuutta käyttää kielistudiota. Kehitettävinä asioina mainittiin että opettajan tulisi ankarammin suhtautua myöhästeleviin oppilaisiin, lisäksi toivottiin enemmän retkiä erilaisiin paikkoihin, esimerkiksi museoihin. Kurssin opettaja piti huonona asiana sitä, että oppilaat olivat niin eri tasoisia. Hän koki myös, että jatkossa olisi tarpeellista antaa heikommille oppilaille lisätehtäviä. Opettaja oli samaa mieltä oppilaiden kanssa siitä, että kurssin ilmapiiri oli hyvä Kevään 2003 arviointi Maaliskuussa 2003 tehdyssä arvioinnissa oppilaat pitivät ryhmää onnistuneena, opiskelijoiden määrä oli kevään kurssilla sopiva (12 opiskelijaa), luokan ilmapiiri oli hyvä ja oppilaat olivat motivoituneita oppimaan suomen kieltä. Positiivisena asiana koettiin myös, että opiskelijat olivat lähtöisin eri maista. Tämä edesauttoi heitä kommunikoimaan myös kahvitauoilla suomen kielellä. Kuuden tunnin opiskelu päivittäin sekä lukuisten esitelmien pitäminen kurssilla mainittiin myös hyvinä asioina. Kevään aikana opiskelijoiden tasoerot olivat ilmeisesti kasvaneet. Kaikki arviointiin osallistuneet opiskelijat mainitsivat kurssin huonona puolena sen, että opiskelijat olivat eri tasoilla suomen kielen oppimisessaan. Monia opiskelijoita vaivasi se, että tietyt opiskelijat olivat useimmilla tunneilla aina hiljaa. Lisäksi muutamia opiskelijoita häiritsi toisten opiskelijoiden jatkuva myöhästely oppitunneilta. Opiskelijat toivoivat, että heillä olisi ollut vielä enemmän puheharjoituksia ja keskusteluja pienryhmissä sekä kirjoittamista. Opettajaa pidettiin kuitenkin pätevänä ja hänen käyttämiään metodeja hyvinä. Opettajalta odotettiin, että hän

20 20 pakottaisi keskusteluihin mukaan myös luokan heikommat oppilaat, jotta näidenkin puheentuottamisen taito kehittyisi. Opiskelijat kokivat, että heillä oli ollut paljon hyötyä suomen kielen kurssista. Osalla opiskelijoista oli jatkosuunnitelmissa opiskella suomen kieltä lisää kesäyliopistossa tai jonkun muun tahon järjestämällä suomen kielen kurssilla. Muutamat toivoivat, että Familia Clubissa pystyttäisiin järjestämään jatkokurssi seuraavana syksynä. Kurssin opettaja piti kurssia onnistuneena. Hänen mielestään eri kulttuureista tulevat ihmiset olivat sulautuneet yhteen ja luokkaan oli muodostunut miellyttävä ilmapiiri. Hankaluutena hän koki oppilaiden suomen kielen tasoerot, oppilaiden myöhästymiset ja poissaolot. Jotkut opiskelijoista olivat olleet hieman kärsimättömiä toisia opiskelijoita kohtaan tai häirinneet tuntia epäasiallisilla kysymyksillä. Opettajan arvioinnissa mainittiin myös, että opetukseen järjestetty tila ja pöydät olisivat voineet olla isommat, lisäksi hän olisi kaivannut itselleen omaa opettajannurkkaa. Myös työvälineissä (kynät, kalvot yms.) olisi ollut parantamisen varaa. Suomen kielen opetuksen kehittämisen kannalta opettaja toivoi, että koulutusta järjestävät eri tahot tekisivät yhteistyötä keskenään. Maaliskuussa opettaja teetti oppilailla suomen kielen tasotestin 4. Testitulosten perusteella opiskelijoista kuusi pääsi kielitasolle neljä, eli puolet kurssin opiskelijoista. Työministeriön loppuraportissa (2002, 71) viitataan Pällin ja Latomaan (1997) aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen taitoa käsittelevään tutkimukseen, joka tukee myös Familia Clubissa saatua tulosta. Tutkimuksessa selvitettiin suomen kielen oppimisen tavoitteisiin pääsyä noin vuoden koulutuksen jälkeen. Suomen kielen tason tavoitteeksi oli määritelty yleisen kielitutkinnon taso 4. Vajaa puolet tutkimukseen osallistuneista 90 maahanmuuttajasta saavutti kielitutkinnossa yleistason 4, tavoitetason saavuttivat parhaiten ne maahanmuuttajat, jotka käyttivät suomea myös arkielämässään ja sosiaalisessa verkossaan luokkahuoneen ulkopuolella.

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Työhön iloisella mielellä ja suomen kielellä! Õnne Kankainen 23.5.2013

Työhön iloisella mielellä ja suomen kielellä! Õnne Kankainen 23.5.2013 Työhön iloisella mielellä ja suomen kielellä! Õnne Kankainen 23.5.2013 Tee tööd ja näe vaeva, siis tuleb ka armastus! Anton Hansen Tammsaare Onnenkieli Oy Õnne, õnn, õnne onni Onnellinen kieli! Olen onnellinen,

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa Henkilö- ja yhteystiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Kansalaisuus ja äidinkieli (-kielet) Puhelin Sähköposti Siviilisääty Maahantulopäivä Muutto pvm. tähän kuntaan Lähimmän omaisen nimi ja yhteystieto Oleskeluluvan

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 tavoite: kotoutumiskoulutuksen jälkeisen palvelun kehittäminen ja mallintaminen mallintamisessa hyödynnetään pilottihankkeita pilottihankkeiden hakuaika on 1.2.2016-31.3.2016

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV Ulla Siimes, toiminnanjohtaja Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

TURVAPAIKANHAKIJAT:

TURVAPAIKANHAKIJAT: TURVAPAIKANHAKIJAT: ARKIPÄIVÄISET HALLINNON JA HALLINNAN KÄYTÄNNÖT JUSSI S. JAUHIAINEN URMI & TURUN YLIOPISTO jusaja@utu.fi Aineisto on peräisin YK:n (UNHCR), EU:n (Eurostat) ja Migrin tilastotietokannoista.

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam.

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam. test_eu_speak_fi EU-Speak2 Euroopan komissio rahoittaa tätä projektia. Arvoisa opetusalan toimija Kutsumme sinut osallistumaan uuteen, kiinnostavaan projektiin, jossa kehitetään verkossa tapahtuvaa opettajankoulutusta

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä 30.3.2009 Itä-Lapin Ammattioppilaitos 30.3.2009 Sirkku Valve, Mt ja Päihdehanke ja Erkki Vartiainen, LaPsyKe-hanke Kuva: Sirkku Valve Sirkku Valve ja Erkki Vartiainen

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1 Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kunnassa 27.11.06 Meiju Hiitola 1 Miksi lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa? Lasten ja nuorten erityistarpeet vaativat huomiomista Lapsilla ja nuorilla

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Hyvä koulu lapselle ja aikuiselle sisältää kuusi keskeistä seikkaa:

Hyvä koulu lapselle ja aikuiselle sisältää kuusi keskeistä seikkaa: Lausunto 1(5) Lapsiasiavaltuutetun vuosikirjaan Lausuntopyyntö 29.10.2015 Lausunto lapsiasiavaltuutetun vuosikirjaan: Eriarvoistuva koulu? -verkosto lausuu lapsiasiavaltuutetun vuosikirjaan 2016 seuraavaa:

Lisätiedot

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista Riitta Metsänen Tampere 5.10.2016 Opettajien käsityksiä ja näkemyksiä osaamisen arvioinnista (Metsänen 2015) Opettajien

Lisätiedot

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva!

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! 1 of 9 03.02.2015 14:47 JUDGES_EXPERTMEMBERS_FINLAND_3_12_2014 Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! Tämä tiedonkeruulomake on osa neljän maan verlututkimusta Legitimacy and Fallibility

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Maaseudun Sivistysliitto Aluepäällikkö Elina Vehkala Monikulttuurisuus maaseudulla Toimimme globaalissa yhteisössä,

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot