MONIKULTTUURIYHDISTYS FAMILIA CLUB RY:N TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Transkriptio

1 MONIKULTTUURIYHDISTYS FAMILIA CLUB RY:N TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Saija Palmutie Tiina Sillah Opinnäytetyö, kevät 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja Kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 Abstract Palmutie, Saija & Sillah, Tiina Young Unemployed Immigrants and Bicultural Relationships: two projects in cooperation with Multicultural Association Familia Club Ry Helsinki, spring pages 4 appendices Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree Programme in Social Welfare, Health Care and Education. The aim of this thesis is to describe two projects of the Multicultural Association Familia Club in Helsinki, Finland. The projects that we started in cooperation with the Association were a Finnish language course for young unemployed immigrants and a peer support group for women in relationships with men from abroad. Also, one purpose was to look at the development needs of the association. The projects were started in autumn 2002 and ran through spring The Finnish language course project was run in co-operation with the City of Helsinki and labour office. The purpose of project was to teach Finnish language to young unemployed immigrants and facilitate their adaptation to the society. One purpose was also to make it easier for students to get employment in the future. The purpose of peer support group was to give reciprocal support for women having the same kind of life situations. In this group, we discussed relations between different cultures and relationships between women and men. Women had the possibility to tell and exchange their experiences and thoughts. In our study, we first analyze the needs of development of the Multicultural Association Familia Club. The second part examines and assesses the two projects about our projects. Finally, we evaluate the situation of the association in spring Key words: project, multicultural, language course, peer support groups, adaptation, integration, unemployment, bicultural relationships

3 TIIVISTELMÄ Palmutie, Saija Sillah, Tiina MONIKULTTUURIYHDISTYS FAMILIA CLUB RY:N TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Helsinki, Kevät sivua 4 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry:n toiminnan kehittämisen tarpeita sekä käsitellä kahta itse käynnistämäämme hanketta, joilla pyrimme kehittämään yhdistyksen toimintaa. Opinnäytetyömme käsittää ajanjakson kevät 2002 kevät Yhdistyksessä käynnistämämme hankkeet olivat suomen kielen opetus nuorille työttömille maahanmuuttajille ja vertaistukiryhmä ulkomaalaisen kanssa parisuhteessa eläville naisille. Tutustuimme yhdistyksen toimintaan keväällä Varsinaiset hankkeemme käynnistyivät syksyllä Suomen kielen opetushankkeessa yhteistyökumppaneina olivat työvoimatoimisto ja Helsingin kaupungin Uuteen Työhön yksikkö. Vertaistukitoiminta käynnistettiin ilman yhteistyökumppaneita. Suomen kielen opetus nuorille maahanmuuttajille alkoi syksyllä Opetusta jatkettiin myös kevätlukukaudella Hankkeen tavoitteena oli opettaa maahanmuuttajille suomen kieltä ja samalla helpottaa heidän kotoutumistaan Suomeen. Välillisenä tavoitteena oli helpottaa opiskelijoiden pääsemistä suomalaiseen työelämään. Vertaistukiryhmän käynnistämisen tavoitteena oli tarjota vastavuoroista tukea samankaltaisessa elämäntilanteessa eläville naisille. Ryhmässä keskusteltiin kahden kulttuurin väliseen parisuhteeseen liittyvistä kokemuksista ja ongelmatilanteista. Kirjallisessa osiossa jäsennetään yhdistyksen kehittämistarpeita sekä hankkeiden toteutuksen eri vaiheet. Lopuksi arvioimme yhdistyksen tilannetta keväällä 2003 Asiasanat: kehittämisprojektit, monikulttuurisuus, suomen kieli, vertaisryhmät

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Yhdistys keväällä 2002 kehittämistarpeita Yhdistyksen tilanne syksyllä SUOMEN KIELEN KURSSITOIMINNAN KEHITTÄMINEN Hankkeen tehtävät, tavoitteet ja suunnittelu Hankkeen toteutus Arviointi Syksyn 2002 arviointi Kevään 2003 arviointi KAHDEN KULTTUURIN PARISUHTEEN VERTAISTUKITOIMINNAN KEHITTÄMINEN Hankkeen tehtävät, tavoitteet ja suunnittelu Hankkeen toteutus Arviointi YHDISTYKSEN TILANNE KEVÄÄLLÄ Yhdistyksen varainhankinta Yhdistyksen johtaminen Yhdistyksen markkinointi ja tiedottaminen JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA... 43

5 1 JOHDANTO Opinnäytetyömme tarkoituksena on käsitellä ja kuvata Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry:n kehittämistarpeita sekä kahta hanketta, jotka itse käynnistimme yhdistyksessä. Käynnistämämme hankkeet olivat suomen kielen opetus nuorille maahanmuuttajille sekä vertaistukiryhmä ulkomaalaisen kanssa parisuhteessa eläville naisille. Hankkeet käynnistimme syksyllä 2002 ja ne päättyivät toukokuussa Opinnäytetyömme käsittää kuvauksen ajanjaksolta tammikuu 2002 maaliskuu Työmme liittyy tiiviisti käytännön työelämään ja oman ammatillisuuden kehittämiseen. Kiinnostuksemme maahanmuuttajia ja monikulttuurista yhteiskuntaa koskeviin asioihin lähtee omista kokemuksistamme sekä työ- että yksityiselämässä. Tämän aihepiirin koimme luonnollisena valintana miettiessämme opinnäytetyömme aihetta. Toinen meistä on asunut ja työskennellyt pitkään ulkomailla. Uuteen kulttuuriin ja kielen oppimiseen liittyvät vaikeudet tulivat eri maissa asumisen myötä omakohtaisesti koetuiksi. Toinen on puolestaan naimisissa ulkomaalaisen kanssa. Kahden kulttuurin perheen jäsenenä oleminen on käytännössä opettanut mitä erityistarpeita tällaisilla perheillä on ja minkälaisia vaikeuksia maahanmuuttaja joutuu kokemaan yrittäessään sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan. Omat kokemuksemme vaikuttivat keskeisesti siihen, kenelle suuntasimme omat hankkeemme. Sitä ammattitaitoa ja erikoisosaamista, jota tarvitaan maahanmuuttajien ja monikulttuuristen perheiden parissa työskenneltäessä tullaan tulevaisuudessa edellyttämään työntekijöiltä yhä enemmän. Sosiaalialan työntekijät tarvitsevat entistä enemmän tietoa ja taitoa erilaisten kulttuurien kohtaamisesta ja kulttuurien erityispiirteitten ymmärtämisestä. Näemme myös oman ammattikuntamme mahdollisuutena kehittää vanhoja ja luoda uusia toimintoja, joiden avulla voidaan helpottaa maahanmuuttajien ja heidän perheidensä kotoutumista Suomeen.

6 6 Kansainvälisyysosaaminen on tulevaisuudessa yksi sosiaalialan oleellisista osaamisalueista. Sosiaalialalla yhä suurempi osa asiakkaista on syntyperältään vierasmaalaisia. Asiakkaan ammatillinen kohtaaminen ja auttaminen edellyttävät asiakkaan kulttuuristen ja uskonnollisten erityispiirteitten ymmärtämistä. Toisaalta myös kollegat ja yhteistyökumppanit saattavat olla ulkomaalaisia. (Metsämuuronen 2000,141.) Tammikuussa 2002 otimme yhteyttä Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry:n toiminnanjohtajaan kysyäksemme voisimmeko tehdä opinnäytetyömme heidän asiakaspiiristään. Toiminnanjohtaja suhtautui positiivisesti ajatukseemme, mutta hänellä ei ollut erityisiä toiveita siitä, mitä voisimme tutkia. Tekemämme työharjoittelut keväällä 2002 ja keväällä 2003 auttoivat meitä opinnäytetyömme aiheen valinnassa ja sen eteenpäin viemisessä. Ensimmäinen työharjoittelu auttoi varsin pian oivaltamaan, että hankkeen muotoon tehty opinnäytetyö palvelisi parhaiten yhdistyksen toimintaa. Huomasimme, että Familia Clubin toiminnan jatkuvuuden kannalta oli tärkeää lähteä kehittämään yhdistyksen toimintaa monipuolisemmaksi, suunnitelmallisemmaksi ja ammattimaisemmaksi. Näimme, että yhdistyksen kokonaisvaltainen kehittäminen oli tarpeellista. Omien hankkeidemme kautta halusimme edistää yhdistyksen toiminnan kehittymistä. Alustava työ nuorten maahanmuuttajien suomen kielen koulutuksen osalta tehtiin jo keväällä ja kesällä Koulutuksen toteuttaminen vaati runsaasti etukäteisvalmisteluja sekä yhteydenottoja eri viranomaistahoihin. Vertaistukiryhmä ulkomaalaisen kanssa parisuhteessa eläville naisille käynnistyi lokakuussa Ryhmän toiminta herätti kiinnostusta myös muissa monikulttuuristatyötä tekevissä tahoissa.

7 7 Tammikuussa 2003 siirtyi konaisvaltainen yhdistyksen toiminnan suunnittelu ja kehittäminen kokonaan meille. Toimenkuvamme yhdistyksen toiminnanjohtajana ja puheenjohtajana merkitsivät vastuun sekä työmäärän lisääntymistä. Uuteen haasteeseen tarttuminen on osoittautunut mielenkiintoiseksi ja erittäin haastavaksi. Opinnäytetyömme esitellään yhdistyksen johtokunnalle, koska myös heidän on tärkeätä tietää, mitä yhdistyksessä on tapahtunut viimeisen vuoden aikana. Opinnäytetyömme palvelee sekä johtokuntaa että meitä yhdistyksen kehittämisessä ja toiminnan arvioinnissa myös tulevaisuudessa. Opinnäytetyön alkuosassa esitellään Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry sekä yhdistyksen tilanne keväällä 2002 ja syksyllä Tämän jälkeen käsitellään käynnistämiemme hankkeiden suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Lopuksi työssä kerrotaan yhdistyksen tilanteesta keväällä 2003 sekä tehdään johtopäätöksiä hankkeista ja yhdistyksen toiminnan kehittämisestä. 2 MONIKULTTUURIYHDISTYS FAMILIA CLUB RY Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry on yksityinen, vuonna 1988 perustettu yhdistys, joka on rekisteröitiin alunperin nimellä Kansainvälinen Ystäväseura Familia Club, kunnes nimi muutettiin 1995 nykyiseen muotoon. Yhdistyksen perustivat muutamat suomalaiset naiset, jotka olivat joko itse asuneet pitkään ulkomailla tai heillä oli omassa perheessään ulkomaalaista syntyperää oleva perheenjäsen. Aluksi he kokoontuivat yksityiskoteihin, kunnes Familia Club sai käyttöönsä Helsingin kaupungin ilmaiseksi tarjoamat tilat. Näin syntyi pääkaupunkiseudun ensimmäinen suomalaisten ja ulkomaalaisten yhteinen kohtaamispaikka. (Yhdistyksen toimintakertomus 1988.)

8 8 Yhdistyksen toimitilojen sijainti on vaihtunut vuosien aikana useamman kerran. Tällä hetkellä yhdistys toimii Helsingin Kalliossa, osoitteessa Pengerkatu 19 A. Yhdistys edustaa kolmatta sektoria, joka tuottaa palveluita jäsenilleen ja samalla täydentää valtion ja kunnan palvelujärjestelmää monikulttuurisen työn kentässä. Yhdistyksen pyrkimyksenä on tukea monikulttuurisen yhteiskunnan rakentamista. Monikulttuurisuus rakentuu yhdistyksessä seuraaville asioille, jotka on kirjattu yhdistyksen säännöissä (1988, 2 ). Yhdistyksen tarkoituksena on luoda mahdollisuuksia suomalaisille ja ulkomaalaisille tutustua toisiinsa, antamalla puitteet yhteiseen toimintaan ja yhdessäoloon. Yhdistys pyrkii kokoamaan yhteen kaikenikäisiä ihmisiä uskontoon, kansallisuuteen, ihonväriin, yhteiskunnalliseen taustaan tai poliittiseen mielipiteeseen katsomatta. Monikulttuurisuudella yhdistyksen tavoitteissa tarkoitetaan siis erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista sekä tasa-arvoa yksilöiden ja eri kulttuureista tulevien välillä. Lisäksi yhdistyksen säännöissä ( ) kerrotaan yhdistyksen tarkoituksen olevan tiedon jakaminen yhteiskunnallisista asioista, maahanmuuttajien oman äidinkielen ja kulttuurin säilymisen tukeminen sekä ulkomaalaisten oikeuksien ja yhteiskunnallisten olojen kehittymisen seuranta Suomessa. Familia Clubin toiminta jakautuu sosiaalitoimintaan sekä kulttuuri- ja opetustoimintaan. Sosiaalitoiminnalla tarkoitetaan sosiaalityötä sekä suomalaisten että ulkomaalaisten parissa. (Toimintakertomus 2001). Sosiaalitoiminnan eräitä muotoja ovat; palveleva puhelin ja maahanmuuttajien henkilökohtainen neuvonta suomalaiseen byrokratiaan liittyvissä asioissa. Sosiaalitoiminnan tärkein kohde vuonna 2001 olivat kotona lasten kanssa olevat maahanmuuttajanaiset. Heille järjestettiin ohjattua toimintaa yhdistyksen tiloissa. Tällä pyrittiin ehkäisemään äitien ja lasten syrjäytymistä. Kulttuuritoimintaa on yhdistyksessä ollut laajasti, muun muassa erilaisia taide- ja käsityökerhoja sekä musiikkiryhmiä. Myös eri kulttuurien edustajien järjestämät illanvietot ovat kuuluneet Familia Clubin

9 9 toimintamuotoihin. Familia Clubissa on pitkät perinteet lasten kielikerhojen järjestämisessä. Vuonna 2001 yhdistyksellä oli kielikerhoja kahdeksella eri kielellä. Ikääntyville maahanmuuttajille on järjestetty suomen kielen opetusta vuodesta Menneiden vuosien toimintakertomuksista voi lukea, että yhdistyksellä on ollut monipuolista ja laajaa toimintaa. Toiminnassa on huomioitu kaikki ikäryhmät ja monet eri kulttuurit. Familia Club on usein toiminut uranuurtajana monikulttuurisentyön kentässä, kuten esimerkiksi ikääntyvien maahanmuuttajien opetuksen järjestämisessä. Yhdistys on myös aikoinaan järjestänyt paljon retkiä sekä esitelmä- ja koulutustilaisuuksia. Eri toimintamuodot ovat kuitenkin viime vuosina supistuneet tai loppuneet kokonaan. 2.1 Yhdistys keväällä 2002 kehittämistarpeita Tullessamme mukaan yhdistyksen toimintaan keväällä 2002 havaitsimme, että yhdistyksen toimintaa pitäisi jollakin tavalla lähteä kehittämään. Toimintaan liittyvät lyhyen ja pitkän aikavälin suunnitelmat olivat hauraita, koska työntekijät kokivat, ettei heidän aikansa riittänyt suunnitelmien tekoon. Oli selkeästi nähtävissä, että yhdistys tarvitsisi muutosta, jotta sen toiminta edelleen jatkuisi. Niin ihminen kuin organisaatiokin väistelee todellista muutosta usein pitkään. Pieniä muutoksia saatetaan tehdä, mutta ratkaiseva uudistuminen voi viivästyä, vaikka monet tunnusmerkit kertovat ongelmien alkaneen kasaantua. (Ylikoski 1995, 9.) Lähdimme liikkeelle siitä, että teimme kyselyn (Liite 1) yhdistyksen jäsenille, sillä yhdistyksessä päätösvalta on jäsenillä. Yhdistyksen olemassaolon tarkoituksena on tuottaa jäsenilleen palveluita ja edistää säännöissään mainitun aatteellisen tarkoituksen toteuttamista. (Loimu 2000, 55, 69.) Ajatuksemme oli, että yhdistyksen työntekijät voisivat huomioida jäseniltä saadut palautteet ja hyödyntää niitä tulevaa toimintaa suunnitellessaan.

10 10 Tarkoituksenamme oli selvittää jäsenten toiveita ja odotuksia yhdistyksen toiminnan suhteen. Kyselyn avulla halusimme löytää yhdistyksen vahvoja puolia sekä niitä asioita, joihin jäsenet toivoivat muutosta. Kyselyt lähetettiin 50 aktiiviselle jäsenelle, joista 16 vastasi. Kyselyyn osallistujat valitsi yhdistyksen jäsenrekisteristä huolehtiva työntekijä. Kyselyihin vastanneet jäsenet olivat ikäjakaumaltaan 4 70 vuotiaita. Nelivuotiaan jäsenen vastauksen oli kirjoittanut lapsen äiti. Vastaajista puolet oli ulkomaalaista syntyperää olevia ja puolet suomalaisia. Asiakaskyselyissä tuli esille, että jäsenet olivat huolissaan vapaaehtoistyöstä kiinnostuneiden jäsenten puutteesta. Myös yhdistyksen tiedottamisessa koettiin olevan heikkouksia. Yhdistyksen toivottiin löytävän uusia yhteistyökumppaneita, jotta toiminta kehittyisi. Vastauksissa esitettiin toiveita, että yhdistys voisi järjestää enemmän eri kulttuureista kertovia te toja, käsityö- ja taidekerhoja sekä liikuntakerhoja. Lapsille tarkoitettua toimintaa toivottiin myös enemmän. Vastausten perusteella saattoi tulkita, että jäsenet kaipasivat samoja toimintoja takaisin, joita Familia Clubissa oli vuosien varrella aikaisemmin järjestetty. Kyselyyn vastanneet kertoivat, että Familia Clubin toimintaan osallistuminen on kehittänyt ihmissuhdetaitoja sekä auttanut tutustumaan eri kulttuureista tuleviin ihmisiin. Toiminta on edesauttanut erilaisuuden hyväksymistä ja ymmärtämistä. Tärkeäksi koettiin myös se, että monikulttuurisen perhetaustan omaavat lapset saattoivat kerhoissa tutustua muihin samankaltaisen perhetaustan omaaviin lapsiin. Tekemämme asiakaskysely sekä Familia Clubissa keväällä 2002 suoritettu työharjoittelu antoivat mahdollisuuden tarkastella yhdistyksen ongelmakohtia lähempää sekä miettiä mielestämme oleellisia yhdistyksen toiminnan kehittämistarpeita. Ajatuksemme oli, että toimintaa kehittämällä voitaisiin ratkaista joitakin yhdistyksen toimintaan liittyviä ongelmia. Borgman ja Packalen (2002, 22) mainitsevat, että toiminnan jatkuva ja systemaattinen kehittäminen on organisaation aktiivista ongelmien ratkaisemista ja oppimista.

11 11 Määrittelimme yhdistyksen kehittämistarpeiksi seuraavat asiat: toiminnan suunnittelu ja arviointi yhteistyökumppaneiden etsiminen yhdistyksen työntekijöiden hallinnolliset työtaidot tiedotustoiminnan tehostaminen yhdistyksen jäsenten aktivoiminen toimintaan Toukokuussa 2002 yhdistyksen taloudellinen tilanne oli heikko. Yhdistyksen toimintaresursseja heikensi myös se, että yhdistyksen toimitilat irtisanottiin vuokranantajan toimesta samana keväänä. Oli etsittävä uusi toimitila, jonka vuokrataso olisi suhteellisen edullinen. Toimitilojen hankinta annettiin opiskelijan tehtäväksi. Tila löytyi, mutta se oli puolta pienempi kuin aikaisempi toimitila. 2.2 Yhdistyksen tilanne syksyllä 2003 Yhdistyksen toimitilojen vaihtuessa pienemmiksi, toimintoja jouduttiin supistamaan radikaalisti. Toimintoja, jotka olivat olleet jäsenten suosiossa lakkautettiin, esimerkiksi äiti lapsi-kerho. Toimitilojen vaihtuminen vaikutti myös siihen, miten asiakaskyselyistä saatuja tuloksia pystyttiin hyödyntämään. Suurinta osaa jäsenten toiveista ei pystytty syksyllä toteuttamaan koska tilat koettiin ahtaiksi ja epäkäytännöllisiksi. Oli mahdotonta järjestää esimerkiksi kulttuuri-iltoja tai liikuntakerhoja. Näimme kuitenkin tärkeänä yhdistyksen toiminnan jatkumisen. Olihan yhdistyksellä jo pitkät perinteet. Halusimme lähteä kokeilemaan uusia toimintoja. Yhdistyksen aatteelliset lähtökohdat ja säännöt velvoittivat siihen, että yhdistys pyrkii helpottamaan maahanmuuttajien elämää ja heidän kotoutumistaan Suomessa. Yhdistyksen asiakirjoista on myös luettavissa se, että Familia Club on aina toiminut kohtaamispaikkana, jossa on mahdollisuus viettää aikaa ja keskustella erilaisten

12 12 ihmisten kanssa. Edellä mainittujen asioiden pohjalta lähdimme miettimään sitä, mitä hankkeita voisimme itse yhdistyksessä käynnistää. Tärkeätä oli myös saada työntekijöiden suostumus ja tuki hankkeiden käynnistämiselle. Lähtökohtina omien hankkeidemme käynnistämiselle oli tekemämme asiakaskysely ja yhdistyksessä keväällä 2002 suoritettu työharjoittelu, jotka antoivat meitä tarkastelemaan yhdistyksen kehittämisen ja muutoksen tarpeellisuutta. Hanketoiminta on yksi ammatillisen oppimisen ja työn kehittämisen muoto, joka on sekä yksilön että koko työyhteisön ja organisaation oppimisprosessi. Työelämässä on tärkeää, että työntekijä on valmis laajentamaan omaa henkilökohtaista osaamistaan ja osallistumaan oman työyhteisönsä jatkuvaan kehittämiseen. (Jalava & Virtanen 1995, ) Hankkeet käynnistyivät syksyllä Vastuun nuorille maahanmuuttajille tarkoitetun suomen kielen opetuksen käynnistämisestä otti Saija Palmutie ja Tiina Sillah puolestaan otti vastuun vertaistukiryhmän suunnittelusta ja toteutuksesta. Koska toinen meistä oli työllistynyt yhdistykseen kesällä 2002 helpottui omien hankkeidemme käynnistäminen. Työntekijän roolissa oli myös mahdollisuus seurata tiiviimmin ja lähempää hankkeiden etenemistä. Toimintojen vähäisyys ja yhdistyksen kyvyttömyys uudistumiseen olivat vähitellen johtaneet myös jäsenmäärän rajuun vähenemiseen. Yhdistyksen säännöissä (3 ) on maininta siitä, että yhdistys pyrkii luomaan jäsenilleen sellaisia toimintamuotoja, joissa he voivat käyttää hyväkseen koulutustaan, tietojaan ja taitojaan. Loimu (2000, ) toteaa, mikäli jäseniä ei näy yhdistyksen tilaisuuksissa, vika ei ole jäsenten passiivisuudessa, vaan siinä, että yhdistys ei pysty tarjoamaan jäsenille mitään sellaista, mikä heitä kiinnostaisi. Loimun mukaan yhdistyksen on muututtava jos yhdistyksen tarjonta ja jäsenten tarpeet halutaan saada kohtaamaan

13 13 Pohdimme syksyn aikana sitä, että yhdistyksen toimivuuden kannalta olisi tärkeätä, että jäsenmäärän laskeminen saataisiin pysähtymään. Määrittelimme keinoja, joilla tilanteeseen pystyttäisiin vaikuttamaan: työntekijöiden ja jäsenten välinen avoimuus jäsenten aktiivinen kuuntelu jäsenten taitojen hyödyntäminen jäseniä kiinnostavan toiminnan järjestäminen. 3 SUOMEN KIELEN KURSSITOIMINNAN KEHITTÄMINEN Yksi Familia Clubin tavoite on helpottaa maahanmuuttajien elämää Suomessa ja edistää heidän kotoutumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Aikaisemmin yhdistys on järjestänyt suomen kielen opetusta ikääntyville maahanmuuttajille ja maahanmuuttajaäideille. Näimme tärkeäksi lähteä kehittämään suomen kielen opetuksen tarjontaa myös nuorille työikäisille maahanmuuttajille. Jotta maahanmuuttajien työllistyminen ylipäätään olisi mahdollista, on maahanmuuttajilla oltava suomen kielen taito. Suomen kielen opiskelu tulisi aloittaa mahdollisimman pian maahantulon jälkeen, koska silloin opiskelumotivaatio on korkea. Myös työministeriö toteaa, että maahanmuuttajan kotoutumisen kannalta olisi tärkeää, että hän voisi osallistua suomen kielen opetukseen pian maahantulonsa jälkeen. Koulutuksen ajoituksen pitäisi olla tarkoituksenmukainen, jonotusajat kursseille ovat joillakin paikkakunnilla kohtuuttoman pitkät. (Työministeriö ) Kaikki Suomen kunnat on velvoitettu tekemään omat kotouttamisohjelmansa. Kotouttamisohjelmassa otetaan huomioon kaikki kunnassa asuvat maahanmuuttajat, ei ainoastaan pakolaisia. Ohjelma tehdään yhteistyössä

14 14 sosiaalitoimen, asuntotoimen, sivistystoimen, työvoimahallinnon ja kansaneläkelaitoksen kanssa. Lain mukaan ohjelmaa laadittaessa ja toteutettaessa kuullaan myös maahanmuuttajia, kansalaisjärjestöjä, työntekijä- ja työnantajajärjestöjä ja muita paikallisia tahoja.(työministeriö 2002, 23.) 3.1 Hankkeen tehtävät, tavoitteet ja suunnittelu Hankkeemme perustuu voimaan astuneeseen kotouttamislakiin. Lain tavoitteena on Edistää maahanmuuttajien kotoutumista, tasa-arvoa ja valinnanvapautta toimenpiteillä, jotka tukevat yhteiskunnassa tarvittavien keskeisten tietojen ja taitojen saavuttamista, sekä turvata turvapaikanhakijoiden välttämätön toimeentulo ja huolenpito, järjestämällä turvapaikanhakijoiden vastaanotto. (Kotouttamislaki 1 ). Hankkeen tehtävänä oli antaa nuorille työttömille maahanmuuttajille suomen kielen opetusta, kielitaitoa voidaan pitää onnistuneen kotoutumisen kannalta keskeisenä asiana. Hankkeen tavoitteena oli helpottaa nuorten kotoutumista Suomalaiseen yhteiskuntaan sekä välillisesti auttaa nuorten sijoittumista työelämään Suomessa. Kotouttamislain mukaan kotouttamista tukevien toimenpiteiden piiriin voi kuulua Suomeen muuttanut henkilö, jolla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa. Lain siirtymäsäännöksen mukaan oikeus kotoutumissuunnitelmaan oli myös maahanmuuttajilla, jotka olivat saaneet kotikunnan Suomessa kaksi vuotta ennen lain voimaantuloa. (Työministeriö 2002, 14.) Eri viranomaisten järjestämiä toimenpiteitä ja voimavaroja, joilla edistetään maahanmuuttajien kotoutumista kutsutaan kotouttamiseksi. (Kotouttamislaki 2, 1999). Kotouttaminen vaatii kunnissa monien eri hallinnonalojen yhteistyötä. Maahanmuuttaja-asiakkaat tulee huomioida kaikkia kunnan palveluja

15 15 järjestettäessä. Käytännön kotouttamistyöhön osallistuvat työvoimaviranomaiset, koulutusta järjestävät tahot ja kolmas sektori. Kolmannen sektorin toimijana Familia Clubilla oli siis myös mahdollisuus osallistua maahanmuuttajien kotoutumista edistävään työhön. Aluksi kartoitimme ne julkiset tahot, joiden vastuulle maahanmuuttajien suomen kielen opetus kuuluu. Kotouttamislain mukaan maahanmuuttajien yhteiskuntaan kotouttamisen ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton kehittäminen, suunnittelu ja yhteensovittaminen kuuluu työministeriölle (Työministeriö 2002, 15). Lisäksi etsimme tietoa oppilaitoksista, jotka jo opettivat maahanmuuttajanuoria. Kotouttamislaki velvoittaa kunnat vastaamaan lain täytäntöönpanosta, joten otimme yhteyttä Helsingin kaupungin koulutus- ja kehittämiskeskuksen päällikköön ja kerroimme hänelle ideastamme. Tiedustelimme myös kaupungin mahdollisuutta myöntää rahoitusta hankkeelle. Meille kerrottiin, että kaupunki ei voi myöntää rahoitusta, mutta hankkeeseen oli mahdollisuus saada kaupungin palkkaama suomen kielen opettaja. Helsingin kaupungin tavoitteena on edistää maahanmuuttajien kotoutumista tukemalla suomen kielen oppimista, koulutusta, työllistymistä ja osallistumista kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintaan (Helsingin kaupungin kanslia 1999, 25). Seuraavaksi pidimme palaverin Haapaniemenkadun työvoimatoimiston maahanmuuttajaosaston työntekijän kanssa. Saimme positiivista palautetta suunnitelmaamme kohtaan, työntekijä kehotti ottamaan seuraavaksi yhteyttä Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskukseen (TE-keskus) hankkeen rahoitukseen liittyvissä asioissa. Otimme puhelimitse yhteyttä TE-keskuksen maahanmuuttoasioista vastaavaan päällikköön. Kerroimme hänelle suunnitelmistamme aloittaa työttömille maahanmuuttajille suomen kielen alkeisopetus Familia Clubin tiloissa. TEkeskuksesta todettiin, että olimme pyrkimässä alueelle, joka on ollut vallattuna jo

16 16 pitkään. Lisäksi työntekijä kertoi, että tarjouskilpailussa voittajia ovat suuret oppilaitokset, joilla on laaja opetustarjonta maahanmuuttajille. Kaikesta huolimatta laitoimme tarjouspyynnöt TE-keskukselle toukokuussa 2002 ja syyskuussa Molemmat tarjouspyynnöt hylättiin. Aluksi aioimme perääntyä suunnitelmastamme. Otimme uudelleen yhteyttä työvoimatoimistoon, Lisääntyvä maahanmuutto merkitsee lisääntyviä ja uudenlaisia paineita kielikoulutuksen järjestämiseen. Työministeriön mukaan koulutuksen tuottajien kirjoa olisi laajennettava ja saatava mukaan uusia toimijoita, esimerkiksi vapaan sivistystyön sektorilta. (Työministeriö 2002, 73.) Työvoimatoimistosta saimme tällä kertaa tiedon, että yhdistyksen tarjoama koulutus voitaisiin hyväksyä niin sanotuksi rinnasteiseksi koulutukseksi. Tämä edellytti sitä, että laadimme mainoksen koulutuksesta työvoimatoimistoa varten. Saimme myös tietää, että rinnasteisessa koulutuksessa opiskelevat saavat opiskeluajaltaan rahallisen korvauksen. Kotouttamislaissa säädetään rinnasteisista toimenpiteistä. Tällä tarkoitetaan sitä, että työvoimatoimisto voi päättää erilaisista työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin rinnasteisista opiskelun, työharjoittelun ja muun osallistumisen muodoista erityisesti kolmannen sektorin alueella. (Työministeriö 2002, 27.) Kesäkuussa 2002 pidimme palaverin työvoimatoimiston maahanmuuttajaosaston työntekijän kanssa. Palaverissa keskustelimme työvoimatoimiston roolista opiskelijoiden hankinnassa. Saimme opastusta siihen, miten laatia ilmoitus maahanmuuttajille alkavasta koulutuksesta. Työvoimatoimiston työntekijä kertoi myös minne kyseisiä ilmoituksia kannattaisi laittaa esille, kuten Helsingin sosiaaliviraston maahanmuuttajayksikköön, Nokiantien työttömien yhdistykseen, työvoimatoimistojen ilmoitustauluille ja sosiaalitoimistoihin. Yhteistyöneuvottelujen tuloksena saimme kurssille Helsingin kaupungin Uuteen Työhön yksiköltä heidän valitsemansa ja palkkaamansa opettajan.

17 Hankkeen toteutus Opetus käynnistyi Opiskelijoiksi otettiin 14 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Ehtona opiskelujen aloittamiselle Familia Clubissa oli, että opiskelija oli käynyt ilmoittautumassa työvoimatoimistossa työttömäksi työnhakijaksi ja että kotouttamissuunnitelma oli laadittu. Näiden ehtojen täytyttyä opiskelijan oli mahdollisuus saada koulutuksen aikana työttömyyskorvausta. Työvoimahallinto ja kunta ovat sitoutuneet tekemään työttömille maahanmuuttajille henkilökohtaiset ja perhekohtaiset kotoutumissuunnitelmat. Kotoutumissuunnitelma on sopimus, jonka maahanmuuttaja, työvoimaviranomaiset ja kunta tekevät yhteistyössä keskenään. (Räty 2002, 145.) Kotoutumissuunnitelmaan on oikeutettu maahanmuuttaja, joka ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi tai hakee toimeentulotukea. Kotoutumissuunnitelma on mahdollista saada kolmen vuoden ajan siitä, kun maahanmuuttaja on merkitty väestörekisteriin pysyvästi Suomessa asuvaksi. (Lepola 2002, 224.) Kotoutumissuunnitelmalla on tarkoitus tukea maahanmuuttajaa ja hänen perhettään yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen hankkimisessa (Lepola 2002, 224). Suunnitelmaa laadittaessa käydään läpi maahanmuuttajan kieli- ja ammattikoulutustarpeet ja suunnitellaan hänen pääsyään työmarkkinoille. Alkuvaiheessa maahanmuuttaja yleensä opiskelee suomen kieltä ja yhteiskuntatietoa. (Räty 2002, 145.) Opiskelu tapahtui viitenä päivänä viikossa. Päivittäinen opiskeluaika oli kuusi tuntia. Opiskelijoiden keski-ikä oli noin 30 -vuotta. Opiskelijat olivat lähtöisin yhdeksästä eri maasta. Opinnot aloitettiin suomen kielen tasolta 0. Syksyn aikana opiskelijat edistyivät suomen kielen tasolle 1 2. Suomen kielen kurssilla käytettiin Heikkilä & Majakankaan kirjaa Hyvin menee! Suomea aikuisille sekä lisämateriaalina Satu Heikkilän kirjoittamaa Jäänmurtaja kertomuksia ja tietoa Suomesta. Suomen kieliopin lisäksi kurssilaiset perehtyivät

18 18 suomalaiseen yhteiskuntaan ja elämään. Tavoitteena oli toiminnallinen kielitaito, itsenäisen puheen tuottaminen ja luetun sekä puhutun kielen ymmärtäminen. Yhteistyö työvoimatoimiston kanssa jatkui keväällä Helsingin kaupungin koulutus- ja kehittämiskeskukselle jätettiin anomus kurssia opettaneen opettajan työsopimuksen jatkamisesta toukokuun loppuun 2003 saakka. Anomus hyväksyttiin ja opiskelijoille avautui mahdollisuus jatkaa suomen kielen opiskeluaan tasolle 3 4. Edellytyksenä opiskelijoiden opintojen jatkamiselle oli, että he kävivät anomassa Haapaniemenkadun työvoimatoimistossa pääsyä rinnasteiseen koulutukseen väliseksi ajaksi. Kaksi opiskelijaa syksyn kurssilaisista ei halunnut jatkaa suomen kielen opiskeluja enää keväällä. 3.3 Arviointi Oman arviointimme lisäksi pyysimme kurssin opettajalta ja oppilailta arvioinnin kurssin onnistumisesta. Joulukuussa 2002 arviointikyselyyn vastasi opettaja ja kahdeksan oppilasta. Keväällä 2003 teimme haastattelun neljälle oppilaalle. Opettajalta ja neljältä muulta oppilaalta saimme kirjalliset arvioinnit kurssista Syksyn 2002 arviointi Syksyllä 2002 tehdyssä kyselyssä opiskelijat mainitsivat kurssin hyviksi puoliksi seuraavat asiat: luokan ilmapiiri, sopivan kokoinen ryhmä, opettaja ja hänen käyttämänsä opetusmetodit sekä oppituntien päivittäinen alkamis- ja päättymisaika, joka oli kello

19 19 Kurssin huonoiksi asioiksi opiskelijat mainitsivat luokkahuoneen valaistuksen, vaikean oppikirjan, päivittäisen lukujärjestyksen puuttumisen sekä sen, että heillä ei ollut mahdollisuutta käyttää kielistudiota. Kehitettävinä asioina mainittiin että opettajan tulisi ankarammin suhtautua myöhästeleviin oppilaisiin, lisäksi toivottiin enemmän retkiä erilaisiin paikkoihin, esimerkiksi museoihin. Kurssin opettaja piti huonona asiana sitä, että oppilaat olivat niin eri tasoisia. Hän koki myös, että jatkossa olisi tarpeellista antaa heikommille oppilaille lisätehtäviä. Opettaja oli samaa mieltä oppilaiden kanssa siitä, että kurssin ilmapiiri oli hyvä Kevään 2003 arviointi Maaliskuussa 2003 tehdyssä arvioinnissa oppilaat pitivät ryhmää onnistuneena, opiskelijoiden määrä oli kevään kurssilla sopiva (12 opiskelijaa), luokan ilmapiiri oli hyvä ja oppilaat olivat motivoituneita oppimaan suomen kieltä. Positiivisena asiana koettiin myös, että opiskelijat olivat lähtöisin eri maista. Tämä edesauttoi heitä kommunikoimaan myös kahvitauoilla suomen kielellä. Kuuden tunnin opiskelu päivittäin sekä lukuisten esitelmien pitäminen kurssilla mainittiin myös hyvinä asioina. Kevään aikana opiskelijoiden tasoerot olivat ilmeisesti kasvaneet. Kaikki arviointiin osallistuneet opiskelijat mainitsivat kurssin huonona puolena sen, että opiskelijat olivat eri tasoilla suomen kielen oppimisessaan. Monia opiskelijoita vaivasi se, että tietyt opiskelijat olivat useimmilla tunneilla aina hiljaa. Lisäksi muutamia opiskelijoita häiritsi toisten opiskelijoiden jatkuva myöhästely oppitunneilta. Opiskelijat toivoivat, että heillä olisi ollut vielä enemmän puheharjoituksia ja keskusteluja pienryhmissä sekä kirjoittamista. Opettajaa pidettiin kuitenkin pätevänä ja hänen käyttämiään metodeja hyvinä. Opettajalta odotettiin, että hän

20 20 pakottaisi keskusteluihin mukaan myös luokan heikommat oppilaat, jotta näidenkin puheentuottamisen taito kehittyisi. Opiskelijat kokivat, että heillä oli ollut paljon hyötyä suomen kielen kurssista. Osalla opiskelijoista oli jatkosuunnitelmissa opiskella suomen kieltä lisää kesäyliopistossa tai jonkun muun tahon järjestämällä suomen kielen kurssilla. Muutamat toivoivat, että Familia Clubissa pystyttäisiin järjestämään jatkokurssi seuraavana syksynä. Kurssin opettaja piti kurssia onnistuneena. Hänen mielestään eri kulttuureista tulevat ihmiset olivat sulautuneet yhteen ja luokkaan oli muodostunut miellyttävä ilmapiiri. Hankaluutena hän koki oppilaiden suomen kielen tasoerot, oppilaiden myöhästymiset ja poissaolot. Jotkut opiskelijoista olivat olleet hieman kärsimättömiä toisia opiskelijoita kohtaan tai häirinneet tuntia epäasiallisilla kysymyksillä. Opettajan arvioinnissa mainittiin myös, että opetukseen järjestetty tila ja pöydät olisivat voineet olla isommat, lisäksi hän olisi kaivannut itselleen omaa opettajannurkkaa. Myös työvälineissä (kynät, kalvot yms.) olisi ollut parantamisen varaa. Suomen kielen opetuksen kehittämisen kannalta opettaja toivoi, että koulutusta järjestävät eri tahot tekisivät yhteistyötä keskenään. Maaliskuussa opettaja teetti oppilailla suomen kielen tasotestin 4. Testitulosten perusteella opiskelijoista kuusi pääsi kielitasolle neljä, eli puolet kurssin opiskelijoista. Työministeriön loppuraportissa (2002, 71) viitataan Pällin ja Latomaan (1997) aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen taitoa käsittelevään tutkimukseen, joka tukee myös Familia Clubissa saatua tulosta. Tutkimuksessa selvitettiin suomen kielen oppimisen tavoitteisiin pääsyä noin vuoden koulutuksen jälkeen. Suomen kielen tason tavoitteeksi oli määritelty yleisen kielitutkinnon taso 4. Vajaa puolet tutkimukseen osallistuneista 90 maahanmuuttajasta saavutti kielitutkinnossa yleistason 4, tavoitetason saavuttivat parhaiten ne maahanmuuttajat, jotka käyttivät suomea myös arkielämässään ja sosiaalisessa verkossaan luokkahuoneen ulkopuolella.