Psykoosisairauksiin liittyvä fyysinen sairastavuus ja toimintakyvyn rajoitukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Psykoosisairauksiin liittyvä fyysinen sairastavuus ja toimintakyvyn rajoitukset"

Transkriptio

1 tieteessä Satu Viertiö FT, tutkija Jonna Perälä LL, tutkija Samuli I. Saarni LT, FT, dosentti, erikoistutkija apulaisylilääkäri HUS, psykiatrian toimiala Helsingin yliopisto Krista Partti LL, tutkija Suoma Saarni LT, erikoistutkija Helsingin kaupungin terveyskeskus, Auroran sairaala, psykiatriaosasto Jaana Suokas LT, dosentti, osastonylilääkäri HUS/HYKS, psykiatrian tulosyksikkö Annamari Tuulio-Henriksson FT, dosentti, johtava tutkija Kela, tutkimusosasto Jouko Lönnqvist LKT, professori Jaana Suvisaari LT, dosentti, ylilääkäri Psykoosisairauksiin liittyvä fyysinen sairastavuus ja toimintakyvyn rajoitukset Lähtökohdat Skitsofreniaan ja muihin psykooseihin liittyy usein fyysisiä terveysongelmia ja suurentunut ennenaikaisen kuoleman riski. Tässä tutkimuksessa verrattiin sairauksista kärsivien fyysistä sairastamista ja toimintakyvyn vajauksia samanikäiseen yleisväestöön. Menetelmät Terveys 2 on vuosina 2 2 toteutettu tutkimus suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista, johon kutsuttiin osallistumaan 8 28 satunnaisesti valittua, 3 vuotta täyttänyttä suomalaista. Tutkimukseen kuului perusteellinen terveystarkastus ja toimintakyvyn arviointi. Psykoosit diagnosoitiin Terveys 2 -tutkimusta syventävässä Psykoosit Suomessa -tutkimuksessa. Tulokset Skitsofreniaa sairastavilla todettiin tyypin 2 diabeteksen 22, % (95 %:n LV 3,6 33,5) ja metabolisen oireyhtymän 36,2 % (95 %:n LV 23,7 5,4) suuri esiintyvyys. Erityisesti ylipainoisuus, keskivartalolihavuus, hypertriglyseridemia ja HDL-kolesterolin pieni pitoisuus olivat heillä tavallisia. Skitsofreniaa sairastavilla havaittiin muuhun väestöön verrattuna pienempi D-vitamiinipitoisuus ja heikompi luuston terveys. Heidän liikkumiskykynsä, arkielämän toimintakykynsä ja kognitiivinen toimintakykynsä olivat huomattavasti huonommat kuin samanikäisellä yleisväestöllä, ja heillä todettiin myös muuta väestöä heikompi kauko- ja lähinäkö. Samankaltaisia, mutta lievempiä vaikeuksia todettiin myös muita ei-mielialaoireisia psykooseja sairastavilla. Sen sijaan mielialaoireisen n sairastaneiden fyysinen terveys ja toimintakyky eivät juuri eronneet samanikäisestä yleisväestöstä. Psykoosisairauksiin liittyi heikentynyt elämänlaatu, johon vaikuttivat erityisesti masennusoireet. Päätelmät Psykoosiin sairastuneiden fyysinen sairastavuus ja toimintakyvyn rajoitukset ovat huomattavasti yleisempiä kuin yleisväestöllä. Fyysisten sairauksien ja toimintakykyrajoitusten tunnistamiseen sekä niiden syiden selvittämiseen ja hoitoon on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Masennuksen aktiivisella hoidolla voidaan vaikuttaa potilaiden elämänlaatuun. Tässä artikkelissa esitellään Psykoosit Suomessa -tutkimuksessa saatuja, sairauksin liittyvää sairastavuutta koskevia tuloksia (alkuperäisviitteet,2,3,52). Vertaisarvioitu VV Skitsofreniaan ja muihin psykooseihin liittyy usein fyysisiä terveysongelmia ja suurentunut ennenaikaisen kuoleman riski (,2). Yleisiä terveysongelmia ovat esimerkiksi ylipainoisuus, metabolinen oireyhtymä ja aikuistyypin diabetes (3,4,5). Fyysistä sairastavuutta selittävät osittain epäterveelliset elintavat, kuten tupakointi ja vähäinen liikunnan harrastaminen, mutta näyttää myös siltä, että skitsofreniaa ja muita psykooseja sairastavien fyysiseen terveydentilaan ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Runsaan sairastavuuden ja vähäisemmän hoitoon hakeutumisen ja pääsemisen vuoksi 2-vuotiaan skitsofreniaa sairastavan odotettavissa oleva elinikä on noin 25 vuotta lyhyempi kuin muun väestön (2). Skitsofrenia heikentää toimintakykyä ja johtaa usein pysyvään työkyvyttömyyteen (6). Paitsi työelämästä syrjäytyminen myös asumiseen ja arkielämästä selviytymiseen liittyvät vaikeudet ja parisuhteen puuttuminen ovat tavallisia skitsofreniaa sairastavilla (7). Pitkään a sairastaneet arvioivat oman elämänlaatunsa kuitenkin yleensä paremmaksi kuin sen voisi olettaa olevan heillä esiintyvien vaikeuksien perusteella (8). Vertailevaa tietoa eri en elämänlaatuvaikutuksista ei ole. Vuosituhannen alussa tehdyn Terveys 2 -tutkimuksen ja sen osana toteutetun Psykoosit 863

2 Kirjallisuutta Laursen TM, Munk-Olsen T, Nordentoft M, Mortensen PB. Increased mortality among patients admitted with major psychiatric disorders: a register-based study comparing mortality in unipolar depressive disorder, bipolar affective disorder, schizoaffective disorder, and schizophrenia. J Clin Psychiatry 27;68: Tiihonen J, Lönnqvist J, Wahlbeck K, ym. -year follow-up of mortality in patients with schizophrenia: a population-based cohort study (FIN study). Lancet 29;374: Laakso M, Uusitupa M. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy. Duodecim 27;23: Saari KM, Lindeman SM, Viilo KM, ym. A 4-fold risk of metabolic syndrome in patients with schizophrenia: the Northern Finland 966 Birth Cohort study. J Clin Psychiatry 25;66: De Hert M, Correll CU, Bobes J ym. Physical illness in patients with severe mental disorders. I. Prevalence, impact of medications and disparities in health care. World Psychiatry 2;: Kiviniemi M, Suvisaari J, Pirkola S ym. Five-year follow-up study of disability pension rates in firstonset schizophrenia with special focus on regional differences and mortality. Gen Hosp Psychiatry 2;33: Salokangas RK, Honkonen T, Stengård E, Koivisto AM. Subjective life satisfaction and living situations of persons in Finland with long-term schizophrenia. Psychiatr Serv 26;57: Heikkilä J, Korkeila J, Aalto S, Sourander A, Karlsson H. Avohoidon skitsofreniapotilaiden elämänlaatu ja hoitotilanne. Suom Lääkäril 2;56: Heistaro S, toim. Menetelmäraportti. Terveys 2 -tutkimuksen toteutus, aineisto ja menetelmät. Helsinki: Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B6;25. Perälä J, Suvisaari J, Saarni SI ym. Lifetime prevalence of psychotic and bipolar I disorders in a general population. Arch Gen Psychiatry 27;64:9 28. Suvisaari J, Perälä J, Saarni SI ym. Type 2 diabetes among persons with schizophrenia and other psychotic disorders in a general population survey. Eur Arch Psychiatry Clin Neurosci 28;258: Suvisaari JM, Saarni SI, Perälä J ym. Metabolic syndrome among persons with schizophrenia and other psychotic disorders in a general population survey. J Clin Psychiatry 27;68: Suvisaari J, Perälä J, Saarni SI ym. Coronary heart disease and cardiac conduction abnormalities in persons with psychotic disorders in a general population. Psychiatry Res 2;75: Research Triangle Institute. SU- DAAN Language Manual, Release 9.. Research Triangle Institute, Reseach Triangle Park, NC 24. Suomessa -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia psykoottisia häiriöitä sairastavien somaattinen terveydentila ja toimintakyky ovat ja verrata niitä samanikäiseen yleisväestöön, jolloin ongelmien todellinen laajuus tulee esille. Tässä artikkelissa esittelemme Psykoosit Suomessa -tutkimuksessa tähän mennessä saatuja tuloksia. Aineisto ja menetelmät Terveys 2 -tutkimus Terveys 2 on vuosina 2 ja 2 toteutettu väestötutkimus suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista, johon kutsuttiin osallistumaan 8 28 satunnaisesti valittua, 3 vuotta täyttänyttä suomalaista. Tutkimuksesta vastasi pääasiassa silloinen Kansanterveyslaitos (KTL), nykyään Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), mutta mukana oli myös muita sosiaali- ja terveysalan organisaatioita. Terveystarkastuksen aluksi tehtiin oirehaastattelu, johon sisältyi strukturoidut kysymyssarjat kroonisen bronkiitin, sepelvaltimotautiin viittaavien rintakipuoireiden, alaraajojen valtimoiden ahtaumaan viittaavien katkokävelyoireiden sekä allergiaoireiden esiintymisestä. Mittauksiin sisältyi mm. lepo-ekg, verenpaine ja syke, pituus, paino, kehonkoostumuksen mittaus bioimpedanssitutkimuksella, spirometria ja kantaluun kaikututkimus. Tutkittavien verinäytteistä määritettiin mm. kokonaiskolesteroli, HDL-kolesteroli, LDL-kolesteroli, triglyseridit, glukoosi, glutamyylitransferaasi, uraatti, D-vitamiini ja herkkä CRP. Toimintakykymittauksessa tutkittiin mm. näkö ja kuulo, reaktioaika, puristusvoima ja tasapaino, ja siihen sisältyi myös muistia ja sanasujuvuutta mittaavia kognitiivisia tehtäviä. Näöntarkkuus mitattiin lähi- ja kaukonäkötauluilla omia silmälaseja käyttäen, jolloin saatiin selville se näkökyky, jonka avulla tutkittavan piti tulla selviytyä päivittäisessä elämässä. Kliinisessä tutkimuksessa lääkäri arvioi keskeisimmät pitkäaikaiset sairaudet, määritti niiden aiheuttaman hoidon tarpeen ja arvioi tutkittavan toimintakykyisyyden. Statukseen kuului mm. sydämen ja keuhkojen auskultaatio, perifeeristen valtimoiden tutkimus, huolellinen tuki- ja liikuntaelimistön tutkimus ja neurologisen tilan selvittäminen (9). Psykoosit Suomessa -tutkimus Psykoosit Suomessa -tutkimuksessa tunnistettiin n mahdollisesti sairastaneet Terveys 2 -tutkimukseen osallistuneiden joukosta tutkimusta varten kehitettyä seulaa käyttäen (). Psykoositutkimukseen seuloutuneet sekä satunnaisotos muista tutkimukseen osallistuneista kutsuttiin tarkempaan mielenterveyshaastatteluun. Psykoosisairaudet diagnosoitiin strukturoidun Structured Clinical Interview for DSM-IV eli SCID-haastattelun ja sairauskertomustietojen perusteella käyttäen DSM-IV-tautiluokituksen diagnostisia kriteereitä. Tutkimuksen analyysivaiheessa sairaudet ryhmiteltiin kolmeen ryhmään: ) skitsofrenia, 2) muut ei-mielialaoireiset t (skitsoaffektiivinen häiriö, skitsofreenistyyppinen häiriö, harhaluuloisuushäiriö, lyhytkestoinen psykoottinen häiriö ja tarkemmin määrittämätön psykoottinen häiriö) ja 3) mielialaoireiset t (tyypin I kaksisuuntainen mielialahäiriö ja vakava masennus psykoottisin oirein). Psykoosit Suomessa -tutkimuksen aineistoon kuuluville tehtiin neuropsykologinen tutkimus, jossa arvioitiin kielellistä kyvykkyyttä, kuulonvaraista ja näönvaraista tarkkaavaisuutta, kielellistä ja näönvaraista työmuistia, kielellistä oppimista, oppimisstrategioiden käyttöä, lyhyen ja pitkän viiveen mieleenpalautusta, tunnistusmuistia, psykomotorista nopeutta ja toiminnanohjausta. Sekä Terveys 2 -tutkimuksessa että Psykoosit Suomessa -tutkimuksessa tutkittavat saivat ennen tutkimuksen alkua kattavasti suullista ja kirjallista tietoa tutkimuksesta, jonka perusteella he antoivat kirjallisen, tietoon perustuvan suostumuksen tutkimukseen. Tutkimuksella on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän eettisen toimikunnan tutkimuslupa (644/E3/2). Fyysisen terveyden ja toimintakyvyn muuttujat Tyypin 2 diabetes diagnosoitiin käyttäen WHO:n vuoden 999 diagnostisia kriteereitä joko aikaisemmin todetun, hoidossa olevan diabeteksen perusteella tai jos paastoglukoosi oli 7, mmol/l. Mikäli henkilö ei ollut paastonnut edellytettyä neljää tuntia, glukoosiarvon piti olla, mmol/l (). Metabolisen oireyhtymän diagnosointiin käytettiin yhdysvaltalaisen National Cholesterol Education Program (NCEP) -asiantuntijapaneelin määritelmää vuodelta 2. Oireyhtymän 864

3 tieteessä Taulukko. Somaattisten sairauksien ja sairauden oireiden ikä- ja sukupuolivakioitu esiintyvyys a sairastavilla henkilöillä (%). Sairaus tai riskitekijä koko väestö Skitsofrenia Muu ei- Mielialamielialaoireinen oireinen n n, n, n Tyypin 2 diabetes 6, 22, 3,4** 3,4 Metabolinen oireyhtymä 3, 36,2 4,4 25, Plasman glukoosi 6, mmol/l 3, 23,7 9, 9,3 Verenpaine 3/85 6,5 4,7** 69, 44,8 Seerumin triglyseridipitoisuus 32,6 46,2** 36,8 2,6,7 mmol/l HDL-kolesterolipitoisuus 33,8 5,8* 34, 44,9 (miehet <, mmol/l, naiset <,3 mmol/l) Vyötärönympärys 39,8 5,5 58,7** 44,5 (miehet > 2 cm, naiset > 88 cm) Q-aaltoinfarkti,35 4,3* Varma tai mahdollinen,8 4,8 8,8 4,6 sepelvaltimotauti Tilastollinen merkitsevyys verrattuna koko väestöön: *p <,5; ** p <,; p <, National Cholesterol Education Programin vuoden 2 kriteerit 5 Saarni SE, Saarni SI, Fogelholm M ym. Body composition in psychotic disorders: a general population survey. Psychol Med 29;39:8. 6 Partti K, Heliövaara M, Impivaara O ym. Skeletal status in psychotic disorders: a population-based study. Psychosom Med 2;72: Viertiö S, Laitinen A, Perälä J ym. Visual impairment in persons with psychotic disorder. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 27;42: Viertiö S, Sainio P, Koskinen S ym. Mobility limitations in persons with psychotic disorder: findings from a population-based survey. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 29;44: Viertiö S, Tuulio-Henriksson A, Perälä J ym. Activities of daily living, social functioning and their determinants in persons with psychotic disorder. European Psychiatry 2 Mar 3 (Epub ahead of print). 2 Tuulio-Henriksson A, Perälä J, Saarni SI ym. Cognitive functioning in severe psychiatric disorders: a general population study. Eur Arch Psychiatry Clin Neurosci 2;26: Saarni SI, Viertio S, Perala J, ym. Quality of life of people with schizophrenia, bipolar disorder and other psychotic disorders. Br J Psychiatry 2;97: Salokangas RKR. Skitsofreniapotilaan somaattiset sairaudet. Duodecim 29;25:55 2. kriteerit ovat nykyisin käytettyjä tiukemmat ja edellyttävät, että henkilöllä on vähintään kolme seuraavista: keskivartalolihavuus, jossa vyötärön ympäryksen raja-arvona naisilla oli 88 cm ja miehillä 2 cm, suurentunut veren triglyseridipitoisuus (>,7 mmol/l), pieni HDL-kolesterolipitoisuus: miehillä <, mmol/l ja naisilla <,3 mmol/l, kohonnut verenpaine: systolinen verenpaine on 3 mmhg tai diastolinen verenpaine on 85 mmhg tai paastoverensokeri (IFG) > 6, mmol/l (2). Varman tai mahdollisen sepelvaltimotaudin diagnoosi perustui lääkitys- ja hoitotietoihin sekä tutkimuksessa otettuun EKG:hen, jonka perusteella arvioitiin myös, oliko henkilö sairastanut Q-aaltoinfarktin (3). Bioimpedanssimäärityksessä arvioitiin kehon rasvamassa, rasvaton massa ja niiden suhde sekä arvioitiin myös kehon lihasmassa. Kantaluun kaikututkimuksesta saatiin kaksi muuttujaa, äänen nopeus (speed of sound, SOS) ja vaimentuma (broadband ultrasound attenuation, BUA), jotka raportoinnissa standardoitiin suhteessa kunkin ikäryhmän keskiarvoon ja hajontaan nähden. Kotihaastattelussa tutkittavat arvioivat oman selviytymisensä itsestä huolehtimisessa, kuten syömisessä ja pukemisessa, kotitöiden tekemisessä, kuten ruoanlaitossa ja kaupassa asioimisessa sekä sosiaalisessa toimintakyvyssä. Tutkittavan oma arvio liikkumiskyvystä kysyttiin myös kotihaastattelussa, ja kävely- ja portaidennousutestit tehtiin yli 55-vuotiaille osallistujille terveystarkastuksessa. Terveyteen liittyvällä elämänlaadulla tarkoitetaan niitä elämänlaadun osia, joihin terveys ja terveydenhuolto voivat vaikuttaa; tämä korostaa yksilölle riittävää toimintakykyä. Terveyteen liittyvää elämänlaatua mitattiin varsinkin Suomessa paljon käytetyllä 5D-kyselyllä (www.5dinstrument.net) sekä kansainvälisesti laajalti tunnetulla EQ-5D-kyselyllä (www.euroqol.org). Terveys 2 -tutkimuksen toteutus, aineisto, menetelmät ja tulokset on raportoitu aiemmin suomeksi (9). Tilastomenetelmät Aineisto poimittiin ositettuna ryväsotantana. Otanta-asetelma on otettu huomioon analyyseissa. Analyysit on tehty pääosin väestötutkimukseen suunnitellulla SUDAAN-ohjelmalla (4). Tulokset on ilmoitettu ikä- ja sukupuolivakioituina prevalensseina ja riskisuhteina (OR). Lisäksi tilastollisina menetelminä ryhmien välisiä eroja tarkasteltaessa on käytetty luokitelluille muuttujille χ 2 -testiä ja jatkuville muuttujille t- testiä. Fyysisten terveysongelmien riskiin vaikuttavia tekijöitä on analysoitu logistisella tai jatkuvien muuttujien kohdalla lineaarisella regressiomallilla. Tulokset Keskeisten fyysisten sairauksien ja terveysongelmien esiintyvyydet on kuvattu taulukossa. Tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys skitsofreniaa ja muita ei-mielialaoireisia psykooseja sairastavilla oli merkitsevästi yleisempää kuin yleisväestössä ja mielialaoireista a sairastavien ryhmässä. Skitsofreniaa sairastavilla myös veren paastoglukoosi ja -insuliinipitoisuudet olivat merkitsevästi suurentuneet. Psykoosilääkitystä käyttävät sairastivat diabetesta merkitsevästi enemmän kuin muu väestö. Tämä päti sekä perinteisiä että toisen polven lääkkeitä käyttäviin (). Metaboliseen oireyhtymään kuuluvat keskivartalolihavuus, glukoosi- ja lipidiaineenvaihdunnan häiriöt sekä kohonnut verenpaine. Kriteerit täyttyivät skitsofreniaa ja muita ei-mielialaoireisia psykooseja sairastavien osalta 865

4 Kuvio. Kantaluun ultraäänen vaimentuma (BUA) standardoituina Z-arvoina. Z-arvo (95 %:n LV),5,5,5 MIEHET 23 Koponen H. Painonnousu psyykenlääkkeiden haittavaikutuksena. Suom Lääkäril 2;66: Hummer M, Malik P, Gasser RW ym. Osteoporosis in patients with schizophrenia. Am J Psychiatry 25;62: Meaney AM, Smith S, Howes OD, ym. Effects of long-term prolactinraising antipsychotic medication on bone mineral density in patients with schizophrenia. Br J Psychiatry 24;84: Bergemann N, Mundt C, Parzer P ym. Plasma concentrations of estradiol in women suffering from schizophrenia treated with conventional versus atypical antipsychotics. Schizophr Res 25;73: Huber TJ, Tettenborn C, Leifke E, Emrich HM. Sex hormones in psychotic men. Psychoneuroendocrinology 25;3: Smith D, Pantelis C, McGrath J, Tangas C, Copolov D. Ocular abnormalities in chronic schizophrenia: clinical implications. Aust NZ J Psychiatry 997;3: Ungvari GS, Tang WK, Wong WK, Chiu HF. Distant visual acuity in chronic psychiatric patients. A pilot study. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 22;37: Punukollu B, Phelan M. Visual acuity and reported eye problems among psychiatric in-patients. Psychiatric Bulletin 26;3: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Käypä hoito -suositus. Skitsofrenia. Päivitetty kh/suositukset 32 Archie SM, Goldberg JO, Akhtar- Danesh N ym. Psychotic disorders, eating habits, and physical activity: who is ready for lifestyle changes? Psychiatr Serv 27;58: Saarni SI, Pirkola S. Psykiatristen potilaiden elämänlaatu. Duodecim 2;26: NAISET n = 2 n = 2 n = 23 n = 28 n = 36 n = 4 Skitsofrenia Muu ei-mielialaoireinen Mielialaoireinen useammin kuin yleisväestössä, vaikka ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Alle 55-vuotiaiden kohdalla erot yleisväestön ja skitsofreniaa sekä muita ei-mielialaoireisia psykooseja sairastavien välillä olivat vielä suuremmat. Skitsofreniaa sairastavilla oli yleisväestöön verrattuna merkitsevästi suurempi veren triglyseridipitoisuus, pienempi HDL-kolesterolin pitoisuus, korkeampi paastoglukoositaso ja suurempi vyötärönympärys, kun taas systolinen verenpaine oli heillä matalampi kuin yleisväestössä. Muita ei-mielialaoireisia psykooseja sairastavilla kaikki metabolisen oireyhtymän piirteet, myös kohonnut verenpaine, olivat tavallisempia kuin yleisväestössä, mutta ero oli tilastollisesti merkitsevä vain suuren vyötärönympäryksen osalta. Perinteisten lääkkeiden käyttö oli yhteydessä metaboliseen oireyhtymään (2). Sepelvaltimotauti ei ollut merkitsevästi yleisempää a sairastavilla kuin muulla väestöllä. Sairastettu Q-aaltoinfarkti oli kuitenkin yleisempi skitsofreniaa sairastavilla kuin muilla (3). Bioimpedanssimittauksen mukaan skitsofrenia on yhteydessä lihavuuteen, vyötärölihavuuteen ja suurempaan rasvaprosenttiin. Myös rasvattoman massan vähäisyys ja pienentynyt lihasmassa vartalossa sekä yläraajoissa niillä, jotka sairastivat sairautta, viittasivat metaboliselle oireyhtymälle sekä sydän- ja verisuonitaudeille altistavaan kehonkoostumukseen (5). Skitsofreniaa sairastavilla (38,9 nmol/l) havaittiin merkitsevästi muuta väestöä (45, nmol/l) pienempiä D-vitamiinipitoisuuksia. Muuta ei-mielialaoireista a sairastavien D-vitamiinipitoisuus oli 45,2 nmol/l ja mielialaoireista a sairastavien 4,5 nmol/l. Kantaluun kaikututkimusten perusteella varsinkin skitsofreniaa sairastavilla naisilla ja mielialaoireista a sairastavilla miehillä oli heikompi luusto (kuvio ) ja ero säilyi merkitsevänä myös tärkeimpien osteoporoosin riskitekijöiden ja D-vitamiinipitoisuuksien kontrolloimisen jälkeen (6). Skitsofreniaa sairastavilla oli viisinkertainen heikentyneen kaukonäön ja kuusinkertainen heikentyneen lähinäön riski (kuvio 2). Kysyttäessä lääkärin toteamista sairauksista, sairautta sairastavat eivät ilmoittaneet kaihia, silmänpainetautia tai silmänpohjan rappeumaa merkitsevästi useammin kuin yleisväestö. Kuitenkin vain 44 % skitsofreniaa sairastavista oli käynyt näöntarkastuksessa viiden viime vuoden aikana, kun yleisväestöstä niin oli tehnyt 7 %. Fenotiatsiiniryhmän lääkkeiden (klooripromatsiini, levomepromatsiini, flufenatsiini, perfenatsiini ja tioridatsiini) käytön todettiin olevan yhteydessä huonontuneeseen lähinäköön, mutta ei kaukonäköön. Fenotiatsiinien antikolinerginen vaikutus saattaa heikentää silmän akkommodaatiokykyä, mikä vaikuttaa erityisesti lähinäköön. Diabetes ei selittänyt skitsofreniaa sairastavien heikentynyttä näköä (7). Vaikeudet jokapäiväisessä liikkumisessa, johon kuuluvat eripituisten matkojen käveleminen ja portaiden nousu, ovat yleisempiä skitsofreniaa ja muita ei-mielialaoireisia psykooseja sairastavilla kuin yleisväestöllä (kuviot 3 ja 4). Skitsofreniaa sairastavat ilmoittivat enemmän vaikeuksia kuin muut ei-mielialaoireista a sairastavat, jotka taas suoriutuivat liikkumista mittaavissa testeissä vielä huonommin kuin skitsofreniaa sairastavat. Negatiiviset oireet ja ikä selittivät itsenäisinä tekijöinä kävelyvaikeuksia, kun muut liikkumiskykyyn vaikuttavat tekijät, kuten tupakointi, lihavuus, tyypin 2 diabetes, sydäntaudit sekä polven ja lonkan artroosi, oli otettu huomioon. Psykoosipotilaista liikuntaa harrastamattomia oli merkitsevästi enemmän (39,6 %) kuin yleisväestössä (28, %) (8). Skitsofreniaa sairastavat ilmoittivat monia vaikeuksia arkielämän toimintakyvyssä (kuvio 5). Kun ikä ja sukupuoli otettiin huomioon, heillä oli yli kaksinkertainen vaikeuksien riski itsestään huolehtimisessa (vuoteesta nousu, pukeutuminen, syöminen, peseytyminen ja WC:ssä käyminen), melkein -kertainen riski 866

5 tieteessä Taulukko 2. Heikentyneen näkökyvyn, liikkumiskyvyn, arkielämän toimintakyvyn ja sosiaalisen toimintakyvyn esiintyvyys a sairastavilla henkilöillä (%). Toimintakyvyn heikkenemä Koko väestö Skitsofrenia Muu ei- Mielialamielialaoireinen oireinen n n, n, n Heikentynyt lähinäkö 4,3 5,4 6,4 5,3 Heikentynyt kaukonäkö 4,, 8,7 3,9 Itseilmoitettu vaikeus kävelyssä,3 27, 25,** 9,9 Testattu vaikeus kävelyssä 28, 36,9 5,2 27, Itseilmoitettu vaikeus portaidennousussa, 28,9 3,8 3,4 Testattu vaikeus portaidennousussa 23,7 37,2* 36,9 34,6 Vaikeus itsestä huolehtimisessa 9, 4,4* 2,* 8,6 Vaikeus ainakin yhdessä kotityössä 24, 64,2 53,5 25,9 Vaikeus sosiaalisessa toimintakyvyssä, 45,4 35,3 5, Tilastollinen merkitsevyys verrattuna koko väestöön: *p <,5; ** p <,; p <, Vain yli 54-vuotiaat osallistuivat testeihin Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Satu Viertiö: Apuraha (Emil Aaltosen säätiö). Samuli I. Saarni: Luentopalkkiot (Lundbeck, Orion, Astra-Zeneca, Pfizer, Servier, MSD, Fennomed), matka-, majoitus tai kokouskulut (Astar-Zeneca, Servier). Jaana Suvisaari: Apurahat (Suomen Akatemia, Sigrid Juseliuksen säätiö, NARSAD). Jonna Perälä, Krista Partti, Suoma Saarni, Jaana Suokas, Annamari Tuulio-Henriksson, Jouko Lönnqvist: Ei sidonnaisuuksia. Kuvio 2. Ikä- ja sukupuolivakioitu heikentynyt näkökyky (näöntarkkuus <,5) verrattuna yleisväestöön. Riskisuhde Skitsofrenia = p <, Muu eimielialaoireinen Kaukonäkö Lähinäkö Mielialaoireinen kotitöitten tekemisessä (ruoanlaitto, pyykinpesu ja siivoaminen) ja yli 2-kertainen riski sosiaalisessa toimintakyvyssä (puhelimen käyttäminen, asioiden hoitaminen virastoissa ja julkisilla liikennevälineillä matkustaminen). Muuta ei-mielialaoireista a sairastavilla oli yli kaksinkertainen vaikeuksien riski itsestä huolehtimisessa, melkein nelinkertainen riski kotitöistä selviytymisessä ja melkein viisinkertainen riski sosiaalisessa toimintakyvyssä. Mielialaoireista a sairastavista vaikeuksia ilmoitti suunnilleen yhtä usea kuin yleisväestöstäkin. Tekijöitä, jotka vaikuttivat heikentyneeseen arkielämän ja sosiaaliseen toimintakykyyn, olivat negatiiviset oireet, masennusoireet, korkeampi ikä, kielellisen muistin ongelmat, puheen tuottamisen ongelmat ja heikentynyt kaukonäkö (9). Kognitiivisia toimintoja ovat mm. erilaiset tiedon vastaanottamiseen, tallentamiseen, käsittelyyn ja käyttöön liittyvät prosessit. Skitsofreniaa sairastavilla havaittiin yleistynyt kognitiivisen toimintakyvyn heikentyminen, joka ilmeni kaikissa tehdyissä neuropsykologisissa testeissä. Muita ei-mielialaoireisia psykooseja sairastavilla oli vaikeuksia kielellisessä muistissa ja psykomotorisessa nopeudessa. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla ei tässä aineistossa havaittu häiriöitä kognitiivisissa toiminnoissa, mutta vakavaa masennusta sairastavien psykomotorinen nopeus oli hidastunut (2). Kaikkiin yksittäisiin sairauksiin liittyi 5D:llä mitattuna tilastollisesti merkitsevästi heikompi elämänlaatu kuin yleisväestöllä, mutta EQ-5D ei havainnut eroa yleisväestöön harhaluuloisuushäiriössä ja tyypin I kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä. Tässä tutkimuksessa molempien mittarien mukaan sairauksista huonoin elämänlaatu oli skitsoaffektiivista häiriötä sairastavilla. Seuraavaksi huonoin se oli skitsofreniaa sairastavilla, sitten tyypin I kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla. Masennusoireet selittivät suurimman osan elämänlaadun menetyksistä: kun masennus vakioitiin, terveyteen liittyvä elämänlaatu oli heikentynyt vain skitsofreniaa ja skitsoaffektiivista häiriötä sairastavilla (2). Pohdinta Skitsofreniaan ja muihin ei-mielialaoireisiin psykooseihin liittyi huomattavasti suurentunut aikuistyypin diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän esiintyvyys. Erityisesti skitsofreniaa sairastavilla keskivartalolihavuus, hypertriglyseridemia, pieni HDL-pitoisuus ja hyperglykemia olivat yleisiä ja niihin sopien myös hyperinsulinemia, niilläkin joilla ei vielä todettu aikuistyypin diabetesta. Nämä tekijät ovat keskeisiä sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa elämäntapamuutoksilla (3). Useiden aikaisempien tutkimusten mukaan skitsofreniaa sairastavista 42 6 %:lla on ylipainoa, 2 68 %:lla on metabolinen oireyhtymä, diabeteksen yleisyys on 4 5-kertainen ja sydänja verisuonisairauden yleisyys 2 3-kertainen 867

6 Kuvio 3. Ikä- ja sukupuolivakioitu vaikeus kävelyssä verrattuna yleisväestöön. Kuvio 4. Ikä- ja sukupuolivakioitu vaikeus portaiden nousussa verrattuna yleisväestöön. Tästä asiasta tiedettiin Psykoosisairaudet ovat yleisimpiä pysyvään työkyvyttömyyteen johtavia sairauksia Suomessa. Skitsofreniaan liittyy usein laaja-alaisia kognitiivisen toiminnan vaikeuksia. Skitsofreniaan ja muihin psykooseihin liittyy usein fyysisiä terveysongelmia ja suurentunut ennenaikaisen kuoleman riski. Tämä tutkimus opetti Skitsofreniaa sairastavilla on yleisväestöä useammin metabolinen oireyhtymä, tyypin 2 diabetes, sairastettu sydäninfarkti sekä heikentynyt luuston terveys, kognitiivinen suoriutuminen ja elämänlaatu. Samoja ongelmia todettiin myös muita ei-mielialaoireisia psykooseja sairastavilla. Näiden potilaiden liikkumiskyky ja arkielämän toimintakyky ovat huomattavasti heikentyneet johtuen mm. lähi- ja kaukonäön huononemisesta. Psykoosipotilaille tulisi järjestää vuosittainen terveystarkastus, jossa otetaan huomioon psykooseihin liittyvä fyysinen sairastaminen ja toimintakyvyn vaikeudet. Riskisuhde Skitsofrenia ** = p <, = p <, Itseilmoitettu vaikeus kävelyssä Mitattu vaikeus kävelyssä Muu eimielialaoireinen Mielialaoireinen yleisväestöön verrattuna (5). Tämän tutkimuksen fyysisiä sairauksia koskeva tutkimusaineisto kerättiin vuosina 2 2. Sen jälkeen skitsofreniaa sairastavien fyysiseen terveydentilaan on kiinnitetty paljon huomiota erityisesti glukoosi- ja lipidiaineenvaihdunnan häiriöiden lääkehoidon osalta. Skitsofreniaa sairastavien kardiometabolisten riskitekijöiden ja sairauksien seurannasta sekä hoidosta (22) ja painonhallinnasta (23) on julkaistu äskettäin kattavat yleiskatsaukset, ja ohjeet pätevät kaikkien pitkäkestoista sairautta sairastavien potilaiden kohdalla. Lääkehoidon lisäksi hoitojärjestelmässä kannattaisi panostaa myös riittävän pitkäkestoisiin, elintapamuutoksiin tähtääviin interventio-ohjelmiin. Vähemmän huomiota saaneita, tässäkin tutkimuksessa ilmenneitä, terveysongelmia ovat luuston rakenteen heikentyminen erityisesti skitsofreniaa sairastavilla naisilla sekä skitsofreniaa sairastavien yleinen D-vitamiinin puutos, mikä on riskitekijä osteoporoosin kannalta. Aiemmissa tutkimuksissa skitsofreniaan on liitetty suurentunut osteoporoosiriski erityisesti lääkityksen aiheuttaman hyperprolaktinemian ja tästä seuraavan sukuhormonien puutostilan pohjalta (24,25). Tosin on myös tutkimuksia, joiden mukaan skitsofreniaan sinänsä voisi liittyä samankaltainen sukuhormonien puutostila (26,27). Skitsofreniaa sairastavien muuta väestöä epäterveellisemmät elintavat, kuten runsas tupakointi, puutteellinen ravinto ** Riskisuhde Skitsofrenia * = p <,5 = p <, * Muu eimielialaoireinen Itseilmoitettu vaikeus portaiden nousussa Mitattu vaikeus portaiden nousussa Mielialaoireinen ja vähäinen liikunta voivat myös altistaa osteoporoosille. Tutkimuksemme pohjalta skitsofreniaa sairastavat naiset saattavat olla riskiryhmä, jolle kannattaisi tehdä luuntiheysmittaus. Tarvittaisiin kuitenkin lisätutkimusta, jotta voitaisiin arvioida, missä iässä mittaus kannattaisi tehdä ja onko osalla potilaista erityinen riski. D- vitamiinipitoisuus kannattaa määrittää vuosittaisten terveystarkastusten yhteydessä ja aloittaa tarvittaessa D-vitamiinilisä. Heikentynyt kauko- ja varsinkin lähinäkökyky oli tutkimuksessamme merkittävästi yleisempää skitsofreniaa sairastavilla kuin yleisväestöllä. Koska tutkimukseen ei sisältynyt silmälääkärin tarkastusta, tulokset eivät kerro, johtuiko tämä pelkästään puutteellisista silmälaseista vai myös diagnosoimattomista sairauksista. Näköä on aikaisemmin tutkittu vähän ja vain kliinisissä aineistoissa, joissa heikentynyt näkökyky on ollut 6 75 %:lla (28,29,3). Säännölliset vuosittaiset näöntarkastukset olisivat tärkeitä sekä mahdollisten silmäsairauksien havaitsemiseksi että sopivien silmälasien saamiseksi. Jotkut aineistomme a sairastavista käyttivät jopa sukulaisensa vanhoja tai muuten epäsopivia laseja. Vuonna 28 päivitetyssä skitsofrenian Käypä hoito -suosituksessa yhtenä kymmenestä hoidon laatukriteeristä on potilaalle tehtävä somaattisten pitkäaikaissairauksien ja niiden riskitekijöiden selvittelyn sisältävä kliininen tutkimus (3). Tällainen kartoitus on tehtävä vuosit- 868

7 tieteessä Psykoosipotilaiden somaattisten sairauksien hoitoon ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. English summary > in english Physical comorbidity and functional limitations in psychotic disorders in Finland Kuvio 5. Ikä- ja sukupuolivakioitu vaikeus arkielämän toimintakyvyssä verrattuna yleisväestöön. Riskisuhde * Skitsofrenia * = p <,5 = p <, * Muu eimielialaoireinen Itsestä huolehtiminen Kotitöistä selviytyminen Sosiaalinen toimintakyky Mielialaoireinen tain. Kiinteä yhteistyö perusterveydenhuollon ja muiden erikoisalojen lääkärien kanssa on tärkeää, kun psykiatrisella potilaalla todettua somaattista sairautta hoidetaan. On tärkeää sopia alueellisesti eri toimijoiden kesken toimivista käytännöistä pitkäaikaisesta sta kärsivien potilaiden somaattisen terveyden seurannassa ja hoidossa (22). Arkielämän ja sosiaalisen toimintakyvyn heikkenemiseen oli tutkimustemme mukaan yhteydessä asioita, joista joihinkin voitaisiin vaikuttaa skitsofreniaa sairastavan hoidossa. Esimerkiksi masennuksen tunnistaminen ja sen oikeanlainen hoitaminen olisi tärkeää. Lähinäön ongelmat vaikeuttavat arkipäivän askareista selviytymistä ja kaukonäön ongelmat taas saattavat vaikeuttaa sosiaalista kanssakäymistä ihmisten kanssa. Kotikäyntien merkitys avohoidossa olevan potilaan tilanteen kartoittamisessa on suuri, jotta arkielämän toimintakyvystä saadaan oikea kuva. Skitsofreniaa tai muuta ei-mielialaoireista a sairastavilla oli merkittävästi enemmän vaikeuksia liikkumiskyvyssä kuin yleisväestöllä, mikä vaikeuttaa arkielämässä selviytymistä. Esimerkiksi portaiden nousu ja pitempien matkojen käveleminen oli jo alle 55-vuotiailla vaikeutunutta. Psykoosisairauksista kärsivät harrastavat vähemmän liikuntaa kuin yleisväestö. Poikittaistutkimuksessa ei pystytty selvittämään, johtuuko liikunnan harrastamisen vähyys siitä, että liikkumiskyky on huono, vai aiheutuiko huono liikkumiskyky vähäisestä liikunnan harrastuksesta. Potilaita motivoidaan yleensä liikkumaan ylipainon ja pitkäaikaissairauksien, kuten diabeteksen hoitamiseksi. Heidät pitäisi saada motivoitua fyysisen kunnon kohottamiseen myös, jotta liikkumiskyky ei heikkenisi. Tutkimusten mukaan a sairastavat ovat usein valmiimpia elämäntapamuutoksiin kuin terveydenhuoltohenkilöstö uskookaan (32). Psykoosipotilaiden elämänlaatu on heikentynyt, mutta ei välttämättä niin paljoa kuin objektiivisesta toimintakyvyn laskusta voisi päätellä. Ilmiö selittynee osittain kroonisiin sairauksiin liittyvänä sopeutumisena. Käytännössä potilaat voivat olla suhteellisen tyytyväisiä huonosta terveydentilastaan tai puutteellisista elinoloistaan huolimatta. Tämä korostaa terveydenhuollon vastuuta hoitojen aktiivisessa tarjoamisessa (33). Elämänlaadun näkökulmasta skitsofreniapotilaiden masennuksen hoitoon tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Masennuksen merkitys elämänlaadulle on suurempi kuin positiivisten oireiden, vaikka hoito kohdistuukin usein ensisijaisesti niihin. Kognitiiviset vaikeudet ovat yleisiä a ja erityisesti skitsofreniaa sairastavilla. Ne hankaloittavat päivittäisistä toiminnoista selviytymistä ja heikentävät vuorovaikutusmahdollisuuksia sekä yleistä psykososiaalista toimintakykyä. Ne voivat myös vaikeuttaa erilaisten hoitoon liittyvien asioiden ymmärtämistä ja muistamista. Psykoosisairaus on yleisimpiä mielenterveyssyistä johtuvia eläkkeelle siirtymisen syitä, joka usein tapahtuu jo nuorella aikuisiällä. Yksilöllinen neuropsykologinen ja muu kognitiivinen kuntoutus ja/tai tuettu työllistyminen voivat olla keinoja parantaa a sairastavien mahdollisuuksia osallistua työelämään, mikä voi suoraan kohentaa potilaiden elämänlaatua. n Kiitokset Kiitämme kaikkia Terveys 2 - ja Psykoosit Suomessa -tutkimuksiin osallistuneita, Terveys 2 -tutkimusta johtanutta professori Arpo Aromaata, Terveys 2 -tutkimuksen toteuttanutta kenttäorganisaatiota sekä Psykoosit Suomessa -tutkimuksen haastattelijoita Tuula Monosta, Merja Blomia, Helena Kurrua ja Marjut Keinänen-Guillaumea. 869

8 ENGLISH SUMMARY Satu Viertiö Ph.D., Researcher National Insitute for Health and Welfare Department of Mental Health and Substance Abuse Services Jonna Perälä Samuli I. Saarni Krista Partti Suoma Saarni Jaana Suokas Annamari Tuulio-Henriksson Jouko Lönnqvist Jaana Suvisaari Physical comorbidity and functional limitations in psychotic disorders in Finland Background Schizophrenia and other psychotic disorders are associated with increased risk of developing medical comorbidity and 2- to 3-fold risk of premature death from medical illnesses. A nationally representative sample allows a comparison of somatic disorders and functional capacity between persons with psychotic disorder and those without. Methods The Health 2 study was based on a nationally representative survey of 828 persons aged 3 or older. The fieldwork consisted of a home interview and a health examination. The Psychoses in Finland study is a substudy of the Health 2 survey. Persons with possible psychotic disorder were screened and interviewed using SCID-I. Results The prevalence estimate of type 2 diabetes was significantly higher among subjects with schizophrenia or other non-affective psychotic disorders (ONAP) than in the general population. Users of all types of antipsychotic medication had increased prevalence of type 2 diabetes. The criteria of metabolic syndrome were fulfilled more often in subjects with schizophrenia or ONAP than in those without psychotic disorder, though not statistically significantly. However, subjects with schizophrenia had significantly lower HDL cholesterol and higher triglyceride and glucose levels and larger waist circumference, but lower systolic blood pressure than the remaining study population. Coronary heart disease was not more common among subjects with psychotic disorder than in the general population, but large Q-waves suggesting past myocardial infarction were more frequent in subjects with schizophrenia. Schizophrenia was associated with obesity, abdominal obesity and high body fat percentage. Women with schizophrenia and men with affective psychosis had significantly lower bone ultrasound values than the general population. Subjects with schizophrenia had also lower vitamin D levels, which is a risk for osteoporosis. Both near and distant vision were reduced in subjects with schizophrenia but not in subjects with psychotic disorders. Self-reported problems with vision were more common in subjects with schizophrenia and vision had been examined less often during the previous 5 years than in subjects with other psychotic disorders. Self-reported and test-based mobility limitations were highly prevalent in subjects with schizophrenia and ONAP as was weak muscle strength. Even participants under 55 years reported more difficulties in walking, stair climbing and running than the general population. Schizophrenia and ONAP were associated with limitations in activities and instrumental activities of daily living as well as in social functioning. One significant predictor of problems was reduced vision, which at least in some situations could be easily corrected. Subjects with schizophrenia had generalised cognitive impairment, while those with ONAP were impaired in verbal memory and processing. Schizoaffective disorder was associated with the largest loss of quality of life, with bipolar I disorder associated with similar or smaller loss than schizophrenia. Current depressive symptoms explained most of the loss of quality of life. Conclusions Medical problems and functional limitations were significantly more common in subjects with psychotic disorder than in the general population. Annual health examinations are necessary in order to more effectively discover these problems. More attention should be paid to active treatment of depression. 869a

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Skitsofreniaa sairastavan henkilön somaattisen terveydentilan seuranta Psykiatrian klinikka LSHP

Skitsofreniaa sairastavan henkilön somaattisen terveydentilan seuranta Psykiatrian klinikka LSHP Skitsofreniaa sairastavan henkilön somaattisen terveydentilan seuranta -2011. Psykiatrian klinikka LSHP Terveyttä Lapista 2015 Johanna Erholtz Ylihoitaja, psykiatrisen hoidon tulosalue/ LSHP Suuri kuolleisuus-

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten

Lisätiedot

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL Työ- ja toimintakyky Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL Mitä toimintakyky tarkoittaa? kykyä selviytyä itseään tyydyttävällä tavalla jokapäiväisen elämänsä toiminnoista omassa elinympäristössään toimintakyky

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki 28.8.2007 Skitsofrenia - epidemiologiaa Suomessa 50 000 skitsofreniapotilasta yli puolet psykiatristen

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari 24.1.2017 Liikkumisen ongelmat ja niiden tunnistaminen vanhustyössä Sari Arolaakso, lehtori, Geronomi-koulutus Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Selviytyminen

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

TULE- vaivat, liikunta ja terveys

TULE- vaivat, liikunta ja terveys TULE- vaivat, liikunta ja terveys Jukka Pekka Kouri Kipuklinikan ylilääkäri, ORTON Fysiatrian ja yleislääket. erikoislääkäri Kivunhoidon erityispätevyys Kuntoutuksen erityispätevyys 2 Sisältö Tule- vaivojen

Lisätiedot

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Hoitokäytännöt muuttuneet Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Leikkauksen jälkeisen mobilisaation varhaistaminen Vammojen aktiivisempi hoito Harri Helajärvi, LL (väit.)

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Number of patients entitled kustannukset ( )

Number of patients entitled kustannukset ( ) Taulukko 3.12. Kroonisen verenpainetaudin (205) erityiskorvattaviin oikeutetut ja kustannukset korvauksia saanutta kohti vuonna 2009. Kustannuksia laskettaessa on otettu mukaan vain ne henkilöt, joiden

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Miksi koulun liikunnasta ei Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Säätytalo 11.4.2013 kannata

Lisätiedot

Elämänkulku ja vanheneminen

Elämänkulku ja vanheneminen Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto FASD - diagnoosi ja seuranta Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto Aiheet Mikä on FASD Mitä diagnoosin teko edellyttää Mitä tulee

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS . KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos. Johdanto Suomalaisen terveyttä ja sydän- ja verisuonisairauksien

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Milloin määrittää ja miten seurata D-vitamiinipitoisuuksia? Christel Lamberg-Allardt 27.11.2014 Yleislääkärit

Milloin määrittää ja miten seurata D-vitamiinipitoisuuksia? Christel Lamberg-Allardt 27.11.2014 Yleislääkärit Milloin määrittää ja miten seurata D-vitamiinipitoisuuksia? Christel Lamberg-Allardt 27.11.2014 Yleislääkärit Jones 2013 Jones 2013 Jones 2013 Norman and Bouillon 2013 Norman and Bouillon 2013 D-vitamiiniitilanteen

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa LL Sergei Iljukov Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Terveys on täydellinen fyysisen,

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Ikäinnovaatio hanke

Ikäinnovaatio hanke Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 22.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa Erkki Vartiainen, professori, Terveysosaston johtaja 11.10.2016 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 2 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Asumispaikan myöntämisen yleiset kriteerit... 4 3. Dementiayksikön paikan myöntämiskriteerit... 4 4. RAI-arviointi... 5

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa Toimintakykykyselyn tuloksia Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa 24.11.2016 Toimintakyvyn kartoituksen tavoitteet luoda Sovatek-säätiön ja Jyväskylän Katulähetyksen asiakasprofiilien kuvaus kerätä

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 106088 Työsuojelurahaston valvoja Riitta-Liisa Lappeteläinen Raportointikausi 1.1 2006-31.12 2008 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen ruokavalion välillä.

Lisätiedot

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Sisällöstä Riskitekijät istuminen ja liikunnan puute Kaksi erillistä riskitekijää tarvitsee kahdet erilaiset toimenpiteet

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne 11.11.2014 Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne Merja Rantakokko, TtT Gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Osallisuus Mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja

Lisätiedot

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga KYSELYLOMAKE: FSD2619 LAPSESTA AIKUISEKSI: 50-VUOTIAIDEN TERVEYSTUTKIMUS 2009 QUESTIONNAIRE: FSD2619 JYVÄSKYLÄ LONGITUDINAL STUDY OF PERSONALITY AND SOCIAL DEVELOPMENT (JYLS): MEDICAL EXAMINATIONS OF 50-YEAR-OLDS

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Turun partyn kokemuksia ammatillisesta kuntoutuksesta yli 1000pv työttömillä (keskiarvo n. 5 10v) Tk lääkäri, Turun Party hanke Ylilääkäri, A klinikka,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijät ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijät ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijät ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Unto Häkkinen ja Maria Vaalavuo 19.12.2013 19.12.2013 Unto Häkkinen 1 Tutkimuksen tavoite Tutkimukseen perustuvat kriteerit

Lisätiedot

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to Specsavers Tutkimusraportti Syksy 2015 Being More 1 Tutkimuksen perustiedot Tutkimus toteutettiin elokuussa 2015 markkinatutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internet-paneelissa. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi

Lisätiedot

Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073

Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073 Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073 1 Lähes 2000 kohtaamista kokemuksia kainuulaisten työnhakijoiden terveyden edistämisestä terveydenhoitaja Marjut Ristolainen 2 taustaa kohtaamisille

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Skitsofrenian Käypä hoito -suosituksen toteutuminen Niuvanniemen sairaalassa

Skitsofrenian Käypä hoito -suosituksen toteutuminen Niuvanniemen sairaalassa Terveydenhuoltotutkimus tieteessä Heli Tuppurainen LT, ma. ylilääkäri oikeuspsykiatrian yksikkö heli.tuppurainen@niuva.fi Päivi Kivistö tutkimuskoordinaattori oikeuspsykiatrian yksikkö Eila Repo-Tiihonen

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02. Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden

Lisätiedot

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten

Lisätiedot

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 1 Heikoimmassa asemassa olevat nuoret V. 2014 Suomessa noin 45

Lisätiedot

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Liikuntalääketieteen päivät 2015 Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto MIKSI? Ikääntyvien

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Volanen S-M Sense of coherence. Determinants and consequences. Hjelt-instituutti, Department of Public Health, University of Helsinki Väitöskirjatyö, tammikuu

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin

Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Alkuperäistutkimus Britta Sohlman, Sami Pirkola ja Kristian Wahlbeck Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Hoitoajat ovat lyhentyneet psykiatrisessa sairaalahoidossa

Lisätiedot