Psykoosisairauksiin liittyvä fyysinen sairastavuus ja toimintakyvyn rajoitukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Psykoosisairauksiin liittyvä fyysinen sairastavuus ja toimintakyvyn rajoitukset"

Transkriptio

1 tieteessä Satu Viertiö FT, tutkija Jonna Perälä LL, tutkija Samuli I. Saarni LT, FT, dosentti, erikoistutkija apulaisylilääkäri HUS, psykiatrian toimiala Helsingin yliopisto Krista Partti LL, tutkija Suoma Saarni LT, erikoistutkija Helsingin kaupungin terveyskeskus, Auroran sairaala, psykiatriaosasto Jaana Suokas LT, dosentti, osastonylilääkäri HUS/HYKS, psykiatrian tulosyksikkö Annamari Tuulio-Henriksson FT, dosentti, johtava tutkija Kela, tutkimusosasto Jouko Lönnqvist LKT, professori Jaana Suvisaari LT, dosentti, ylilääkäri Psykoosisairauksiin liittyvä fyysinen sairastavuus ja toimintakyvyn rajoitukset Lähtökohdat Skitsofreniaan ja muihin psykooseihin liittyy usein fyysisiä terveysongelmia ja suurentunut ennenaikaisen kuoleman riski. Tässä tutkimuksessa verrattiin sairauksista kärsivien fyysistä sairastamista ja toimintakyvyn vajauksia samanikäiseen yleisväestöön. Menetelmät Terveys 2 on vuosina 2 2 toteutettu tutkimus suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista, johon kutsuttiin osallistumaan 8 28 satunnaisesti valittua, 3 vuotta täyttänyttä suomalaista. Tutkimukseen kuului perusteellinen terveystarkastus ja toimintakyvyn arviointi. Psykoosit diagnosoitiin Terveys 2 -tutkimusta syventävässä Psykoosit Suomessa -tutkimuksessa. Tulokset Skitsofreniaa sairastavilla todettiin tyypin 2 diabeteksen 22, % (95 %:n LV 3,6 33,5) ja metabolisen oireyhtymän 36,2 % (95 %:n LV 23,7 5,4) suuri esiintyvyys. Erityisesti ylipainoisuus, keskivartalolihavuus, hypertriglyseridemia ja HDL-kolesterolin pieni pitoisuus olivat heillä tavallisia. Skitsofreniaa sairastavilla havaittiin muuhun väestöön verrattuna pienempi D-vitamiinipitoisuus ja heikompi luuston terveys. Heidän liikkumiskykynsä, arkielämän toimintakykynsä ja kognitiivinen toimintakykynsä olivat huomattavasti huonommat kuin samanikäisellä yleisväestöllä, ja heillä todettiin myös muuta väestöä heikompi kauko- ja lähinäkö. Samankaltaisia, mutta lievempiä vaikeuksia todettiin myös muita ei-mielialaoireisia psykooseja sairastavilla. Sen sijaan mielialaoireisen n sairastaneiden fyysinen terveys ja toimintakyky eivät juuri eronneet samanikäisestä yleisväestöstä. Psykoosisairauksiin liittyi heikentynyt elämänlaatu, johon vaikuttivat erityisesti masennusoireet. Päätelmät Psykoosiin sairastuneiden fyysinen sairastavuus ja toimintakyvyn rajoitukset ovat huomattavasti yleisempiä kuin yleisväestöllä. Fyysisten sairauksien ja toimintakykyrajoitusten tunnistamiseen sekä niiden syiden selvittämiseen ja hoitoon on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Masennuksen aktiivisella hoidolla voidaan vaikuttaa potilaiden elämänlaatuun. Tässä artikkelissa esitellään Psykoosit Suomessa -tutkimuksessa saatuja, sairauksin liittyvää sairastavuutta koskevia tuloksia (alkuperäisviitteet,2,3,52). Vertaisarvioitu VV Skitsofreniaan ja muihin psykooseihin liittyy usein fyysisiä terveysongelmia ja suurentunut ennenaikaisen kuoleman riski (,2). Yleisiä terveysongelmia ovat esimerkiksi ylipainoisuus, metabolinen oireyhtymä ja aikuistyypin diabetes (3,4,5). Fyysistä sairastavuutta selittävät osittain epäterveelliset elintavat, kuten tupakointi ja vähäinen liikunnan harrastaminen, mutta näyttää myös siltä, että skitsofreniaa ja muita psykooseja sairastavien fyysiseen terveydentilaan ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Runsaan sairastavuuden ja vähäisemmän hoitoon hakeutumisen ja pääsemisen vuoksi 2-vuotiaan skitsofreniaa sairastavan odotettavissa oleva elinikä on noin 25 vuotta lyhyempi kuin muun väestön (2). Skitsofrenia heikentää toimintakykyä ja johtaa usein pysyvään työkyvyttömyyteen (6). Paitsi työelämästä syrjäytyminen myös asumiseen ja arkielämästä selviytymiseen liittyvät vaikeudet ja parisuhteen puuttuminen ovat tavallisia skitsofreniaa sairastavilla (7). Pitkään a sairastaneet arvioivat oman elämänlaatunsa kuitenkin yleensä paremmaksi kuin sen voisi olettaa olevan heillä esiintyvien vaikeuksien perusteella (8). Vertailevaa tietoa eri en elämänlaatuvaikutuksista ei ole. Vuosituhannen alussa tehdyn Terveys 2 -tutkimuksen ja sen osana toteutetun Psykoosit 863

2 Kirjallisuutta Laursen TM, Munk-Olsen T, Nordentoft M, Mortensen PB. Increased mortality among patients admitted with major psychiatric disorders: a register-based study comparing mortality in unipolar depressive disorder, bipolar affective disorder, schizoaffective disorder, and schizophrenia. J Clin Psychiatry 27;68: Tiihonen J, Lönnqvist J, Wahlbeck K, ym. -year follow-up of mortality in patients with schizophrenia: a population-based cohort study (FIN study). Lancet 29;374: Laakso M, Uusitupa M. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy. Duodecim 27;23: Saari KM, Lindeman SM, Viilo KM, ym. A 4-fold risk of metabolic syndrome in patients with schizophrenia: the Northern Finland 966 Birth Cohort study. J Clin Psychiatry 25;66: De Hert M, Correll CU, Bobes J ym. Physical illness in patients with severe mental disorders. I. Prevalence, impact of medications and disparities in health care. World Psychiatry 2;: Kiviniemi M, Suvisaari J, Pirkola S ym. Five-year follow-up study of disability pension rates in firstonset schizophrenia with special focus on regional differences and mortality. Gen Hosp Psychiatry 2;33: Salokangas RK, Honkonen T, Stengård E, Koivisto AM. Subjective life satisfaction and living situations of persons in Finland with long-term schizophrenia. Psychiatr Serv 26;57: Heikkilä J, Korkeila J, Aalto S, Sourander A, Karlsson H. Avohoidon skitsofreniapotilaiden elämänlaatu ja hoitotilanne. Suom Lääkäril 2;56: Heistaro S, toim. Menetelmäraportti. Terveys 2 -tutkimuksen toteutus, aineisto ja menetelmät. Helsinki: Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B6;25. Perälä J, Suvisaari J, Saarni SI ym. Lifetime prevalence of psychotic and bipolar I disorders in a general population. Arch Gen Psychiatry 27;64:9 28. Suvisaari J, Perälä J, Saarni SI ym. Type 2 diabetes among persons with schizophrenia and other psychotic disorders in a general population survey. Eur Arch Psychiatry Clin Neurosci 28;258: Suvisaari JM, Saarni SI, Perälä J ym. Metabolic syndrome among persons with schizophrenia and other psychotic disorders in a general population survey. J Clin Psychiatry 27;68: Suvisaari J, Perälä J, Saarni SI ym. Coronary heart disease and cardiac conduction abnormalities in persons with psychotic disorders in a general population. Psychiatry Res 2;75: Research Triangle Institute. SU- DAAN Language Manual, Release 9.. Research Triangle Institute, Reseach Triangle Park, NC 24. Suomessa -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia psykoottisia häiriöitä sairastavien somaattinen terveydentila ja toimintakyky ovat ja verrata niitä samanikäiseen yleisväestöön, jolloin ongelmien todellinen laajuus tulee esille. Tässä artikkelissa esittelemme Psykoosit Suomessa -tutkimuksessa tähän mennessä saatuja tuloksia. Aineisto ja menetelmät Terveys 2 -tutkimus Terveys 2 on vuosina 2 ja 2 toteutettu väestötutkimus suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista, johon kutsuttiin osallistumaan 8 28 satunnaisesti valittua, 3 vuotta täyttänyttä suomalaista. Tutkimuksesta vastasi pääasiassa silloinen Kansanterveyslaitos (KTL), nykyään Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), mutta mukana oli myös muita sosiaali- ja terveysalan organisaatioita. Terveystarkastuksen aluksi tehtiin oirehaastattelu, johon sisältyi strukturoidut kysymyssarjat kroonisen bronkiitin, sepelvaltimotautiin viittaavien rintakipuoireiden, alaraajojen valtimoiden ahtaumaan viittaavien katkokävelyoireiden sekä allergiaoireiden esiintymisestä. Mittauksiin sisältyi mm. lepo-ekg, verenpaine ja syke, pituus, paino, kehonkoostumuksen mittaus bioimpedanssitutkimuksella, spirometria ja kantaluun kaikututkimus. Tutkittavien verinäytteistä määritettiin mm. kokonaiskolesteroli, HDL-kolesteroli, LDL-kolesteroli, triglyseridit, glukoosi, glutamyylitransferaasi, uraatti, D-vitamiini ja herkkä CRP. Toimintakykymittauksessa tutkittiin mm. näkö ja kuulo, reaktioaika, puristusvoima ja tasapaino, ja siihen sisältyi myös muistia ja sanasujuvuutta mittaavia kognitiivisia tehtäviä. Näöntarkkuus mitattiin lähi- ja kaukonäkötauluilla omia silmälaseja käyttäen, jolloin saatiin selville se näkökyky, jonka avulla tutkittavan piti tulla selviytyä päivittäisessä elämässä. Kliinisessä tutkimuksessa lääkäri arvioi keskeisimmät pitkäaikaiset sairaudet, määritti niiden aiheuttaman hoidon tarpeen ja arvioi tutkittavan toimintakykyisyyden. Statukseen kuului mm. sydämen ja keuhkojen auskultaatio, perifeeristen valtimoiden tutkimus, huolellinen tuki- ja liikuntaelimistön tutkimus ja neurologisen tilan selvittäminen (9). Psykoosit Suomessa -tutkimus Psykoosit Suomessa -tutkimuksessa tunnistettiin n mahdollisesti sairastaneet Terveys 2 -tutkimukseen osallistuneiden joukosta tutkimusta varten kehitettyä seulaa käyttäen (). Psykoositutkimukseen seuloutuneet sekä satunnaisotos muista tutkimukseen osallistuneista kutsuttiin tarkempaan mielenterveyshaastatteluun. Psykoosisairaudet diagnosoitiin strukturoidun Structured Clinical Interview for DSM-IV eli SCID-haastattelun ja sairauskertomustietojen perusteella käyttäen DSM-IV-tautiluokituksen diagnostisia kriteereitä. Tutkimuksen analyysivaiheessa sairaudet ryhmiteltiin kolmeen ryhmään: ) skitsofrenia, 2) muut ei-mielialaoireiset t (skitsoaffektiivinen häiriö, skitsofreenistyyppinen häiriö, harhaluuloisuushäiriö, lyhytkestoinen psykoottinen häiriö ja tarkemmin määrittämätön psykoottinen häiriö) ja 3) mielialaoireiset t (tyypin I kaksisuuntainen mielialahäiriö ja vakava masennus psykoottisin oirein). Psykoosit Suomessa -tutkimuksen aineistoon kuuluville tehtiin neuropsykologinen tutkimus, jossa arvioitiin kielellistä kyvykkyyttä, kuulonvaraista ja näönvaraista tarkkaavaisuutta, kielellistä ja näönvaraista työmuistia, kielellistä oppimista, oppimisstrategioiden käyttöä, lyhyen ja pitkän viiveen mieleenpalautusta, tunnistusmuistia, psykomotorista nopeutta ja toiminnanohjausta. Sekä Terveys 2 -tutkimuksessa että Psykoosit Suomessa -tutkimuksessa tutkittavat saivat ennen tutkimuksen alkua kattavasti suullista ja kirjallista tietoa tutkimuksesta, jonka perusteella he antoivat kirjallisen, tietoon perustuvan suostumuksen tutkimukseen. Tutkimuksella on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän eettisen toimikunnan tutkimuslupa (644/E3/2). Fyysisen terveyden ja toimintakyvyn muuttujat Tyypin 2 diabetes diagnosoitiin käyttäen WHO:n vuoden 999 diagnostisia kriteereitä joko aikaisemmin todetun, hoidossa olevan diabeteksen perusteella tai jos paastoglukoosi oli 7, mmol/l. Mikäli henkilö ei ollut paastonnut edellytettyä neljää tuntia, glukoosiarvon piti olla, mmol/l (). Metabolisen oireyhtymän diagnosointiin käytettiin yhdysvaltalaisen National Cholesterol Education Program (NCEP) -asiantuntijapaneelin määritelmää vuodelta 2. Oireyhtymän 864

3 tieteessä Taulukko. Somaattisten sairauksien ja sairauden oireiden ikä- ja sukupuolivakioitu esiintyvyys a sairastavilla henkilöillä (%). Sairaus tai riskitekijä koko väestö Skitsofrenia Muu ei- Mielialamielialaoireinen oireinen n n, n, n Tyypin 2 diabetes 6, 22, 3,4** 3,4 Metabolinen oireyhtymä 3, 36,2 4,4 25, Plasman glukoosi 6, mmol/l 3, 23,7 9, 9,3 Verenpaine 3/85 6,5 4,7** 69, 44,8 Seerumin triglyseridipitoisuus 32,6 46,2** 36,8 2,6,7 mmol/l HDL-kolesterolipitoisuus 33,8 5,8* 34, 44,9 (miehet <, mmol/l, naiset <,3 mmol/l) Vyötärönympärys 39,8 5,5 58,7** 44,5 (miehet > 2 cm, naiset > 88 cm) Q-aaltoinfarkti,35 4,3* Varma tai mahdollinen,8 4,8 8,8 4,6 sepelvaltimotauti Tilastollinen merkitsevyys verrattuna koko väestöön: *p <,5; ** p <,; p <, National Cholesterol Education Programin vuoden 2 kriteerit 5 Saarni SE, Saarni SI, Fogelholm M ym. Body composition in psychotic disorders: a general population survey. Psychol Med 29;39:8. 6 Partti K, Heliövaara M, Impivaara O ym. Skeletal status in psychotic disorders: a population-based study. Psychosom Med 2;72: Viertiö S, Laitinen A, Perälä J ym. Visual impairment in persons with psychotic disorder. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 27;42: Viertiö S, Sainio P, Koskinen S ym. Mobility limitations in persons with psychotic disorder: findings from a population-based survey. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 29;44: Viertiö S, Tuulio-Henriksson A, Perälä J ym. Activities of daily living, social functioning and their determinants in persons with psychotic disorder. European Psychiatry 2 Mar 3 (Epub ahead of print). 2 Tuulio-Henriksson A, Perälä J, Saarni SI ym. Cognitive functioning in severe psychiatric disorders: a general population study. Eur Arch Psychiatry Clin Neurosci 2;26: Saarni SI, Viertio S, Perala J, ym. Quality of life of people with schizophrenia, bipolar disorder and other psychotic disorders. Br J Psychiatry 2;97: Salokangas RKR. Skitsofreniapotilaan somaattiset sairaudet. Duodecim 29;25:55 2. kriteerit ovat nykyisin käytettyjä tiukemmat ja edellyttävät, että henkilöllä on vähintään kolme seuraavista: keskivartalolihavuus, jossa vyötärön ympäryksen raja-arvona naisilla oli 88 cm ja miehillä 2 cm, suurentunut veren triglyseridipitoisuus (>,7 mmol/l), pieni HDL-kolesterolipitoisuus: miehillä <, mmol/l ja naisilla <,3 mmol/l, kohonnut verenpaine: systolinen verenpaine on 3 mmhg tai diastolinen verenpaine on 85 mmhg tai paastoverensokeri (IFG) > 6, mmol/l (2). Varman tai mahdollisen sepelvaltimotaudin diagnoosi perustui lääkitys- ja hoitotietoihin sekä tutkimuksessa otettuun EKG:hen, jonka perusteella arvioitiin myös, oliko henkilö sairastanut Q-aaltoinfarktin (3). Bioimpedanssimäärityksessä arvioitiin kehon rasvamassa, rasvaton massa ja niiden suhde sekä arvioitiin myös kehon lihasmassa. Kantaluun kaikututkimuksesta saatiin kaksi muuttujaa, äänen nopeus (speed of sound, SOS) ja vaimentuma (broadband ultrasound attenuation, BUA), jotka raportoinnissa standardoitiin suhteessa kunkin ikäryhmän keskiarvoon ja hajontaan nähden. Kotihaastattelussa tutkittavat arvioivat oman selviytymisensä itsestä huolehtimisessa, kuten syömisessä ja pukemisessa, kotitöiden tekemisessä, kuten ruoanlaitossa ja kaupassa asioimisessa sekä sosiaalisessa toimintakyvyssä. Tutkittavan oma arvio liikkumiskyvystä kysyttiin myös kotihaastattelussa, ja kävely- ja portaidennousutestit tehtiin yli 55-vuotiaille osallistujille terveystarkastuksessa. Terveyteen liittyvällä elämänlaadulla tarkoitetaan niitä elämänlaadun osia, joihin terveys ja terveydenhuolto voivat vaikuttaa; tämä korostaa yksilölle riittävää toimintakykyä. Terveyteen liittyvää elämänlaatua mitattiin varsinkin Suomessa paljon käytetyllä 5D-kyselyllä (www.5dinstrument.net) sekä kansainvälisesti laajalti tunnetulla EQ-5D-kyselyllä (www.euroqol.org). Terveys 2 -tutkimuksen toteutus, aineisto, menetelmät ja tulokset on raportoitu aiemmin suomeksi (9). Tilastomenetelmät Aineisto poimittiin ositettuna ryväsotantana. Otanta-asetelma on otettu huomioon analyyseissa. Analyysit on tehty pääosin väestötutkimukseen suunnitellulla SUDAAN-ohjelmalla (4). Tulokset on ilmoitettu ikä- ja sukupuolivakioituina prevalensseina ja riskisuhteina (OR). Lisäksi tilastollisina menetelminä ryhmien välisiä eroja tarkasteltaessa on käytetty luokitelluille muuttujille χ 2 -testiä ja jatkuville muuttujille t- testiä. Fyysisten terveysongelmien riskiin vaikuttavia tekijöitä on analysoitu logistisella tai jatkuvien muuttujien kohdalla lineaarisella regressiomallilla. Tulokset Keskeisten fyysisten sairauksien ja terveysongelmien esiintyvyydet on kuvattu taulukossa. Tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys skitsofreniaa ja muita ei-mielialaoireisia psykooseja sairastavilla oli merkitsevästi yleisempää kuin yleisväestössä ja mielialaoireista a sairastavien ryhmässä. Skitsofreniaa sairastavilla myös veren paastoglukoosi ja -insuliinipitoisuudet olivat merkitsevästi suurentuneet. Psykoosilääkitystä käyttävät sairastivat diabetesta merkitsevästi enemmän kuin muu väestö. Tämä päti sekä perinteisiä että toisen polven lääkkeitä käyttäviin (). Metaboliseen oireyhtymään kuuluvat keskivartalolihavuus, glukoosi- ja lipidiaineenvaihdunnan häiriöt sekä kohonnut verenpaine. Kriteerit täyttyivät skitsofreniaa ja muita ei-mielialaoireisia psykooseja sairastavien osalta 865

4 Kuvio. Kantaluun ultraäänen vaimentuma (BUA) standardoituina Z-arvoina. Z-arvo (95 %:n LV),5,5,5 MIEHET 23 Koponen H. Painonnousu psyykenlääkkeiden haittavaikutuksena. Suom Lääkäril 2;66: Hummer M, Malik P, Gasser RW ym. Osteoporosis in patients with schizophrenia. Am J Psychiatry 25;62: Meaney AM, Smith S, Howes OD, ym. Effects of long-term prolactinraising antipsychotic medication on bone mineral density in patients with schizophrenia. Br J Psychiatry 24;84: Bergemann N, Mundt C, Parzer P ym. Plasma concentrations of estradiol in women suffering from schizophrenia treated with conventional versus atypical antipsychotics. Schizophr Res 25;73: Huber TJ, Tettenborn C, Leifke E, Emrich HM. Sex hormones in psychotic men. Psychoneuroendocrinology 25;3: Smith D, Pantelis C, McGrath J, Tangas C, Copolov D. Ocular abnormalities in chronic schizophrenia: clinical implications. Aust NZ J Psychiatry 997;3: Ungvari GS, Tang WK, Wong WK, Chiu HF. Distant visual acuity in chronic psychiatric patients. A pilot study. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 22;37: Punukollu B, Phelan M. Visual acuity and reported eye problems among psychiatric in-patients. Psychiatric Bulletin 26;3: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Käypä hoito -suositus. Skitsofrenia. Päivitetty kh/suositukset 32 Archie SM, Goldberg JO, Akhtar- Danesh N ym. Psychotic disorders, eating habits, and physical activity: who is ready for lifestyle changes? Psychiatr Serv 27;58: Saarni SI, Pirkola S. Psykiatristen potilaiden elämänlaatu. Duodecim 2;26: NAISET n = 2 n = 2 n = 23 n = 28 n = 36 n = 4 Skitsofrenia Muu ei-mielialaoireinen Mielialaoireinen useammin kuin yleisväestössä, vaikka ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Alle 55-vuotiaiden kohdalla erot yleisväestön ja skitsofreniaa sekä muita ei-mielialaoireisia psykooseja sairastavien välillä olivat vielä suuremmat. Skitsofreniaa sairastavilla oli yleisväestöön verrattuna merkitsevästi suurempi veren triglyseridipitoisuus, pienempi HDL-kolesterolin pitoisuus, korkeampi paastoglukoositaso ja suurempi vyötärönympärys, kun taas systolinen verenpaine oli heillä matalampi kuin yleisväestössä. Muita ei-mielialaoireisia psykooseja sairastavilla kaikki metabolisen oireyhtymän piirteet, myös kohonnut verenpaine, olivat tavallisempia kuin yleisväestössä, mutta ero oli tilastollisesti merkitsevä vain suuren vyötärönympäryksen osalta. Perinteisten lääkkeiden käyttö oli yhteydessä metaboliseen oireyhtymään (2). Sepelvaltimotauti ei ollut merkitsevästi yleisempää a sairastavilla kuin muulla väestöllä. Sairastettu Q-aaltoinfarkti oli kuitenkin yleisempi skitsofreniaa sairastavilla kuin muilla (3). Bioimpedanssimittauksen mukaan skitsofrenia on yhteydessä lihavuuteen, vyötärölihavuuteen ja suurempaan rasvaprosenttiin. Myös rasvattoman massan vähäisyys ja pienentynyt lihasmassa vartalossa sekä yläraajoissa niillä, jotka sairastivat sairautta, viittasivat metaboliselle oireyhtymälle sekä sydän- ja verisuonitaudeille altistavaan kehonkoostumukseen (5). Skitsofreniaa sairastavilla (38,9 nmol/l) havaittiin merkitsevästi muuta väestöä (45, nmol/l) pienempiä D-vitamiinipitoisuuksia. Muuta ei-mielialaoireista a sairastavien D-vitamiinipitoisuus oli 45,2 nmol/l ja mielialaoireista a sairastavien 4,5 nmol/l. Kantaluun kaikututkimusten perusteella varsinkin skitsofreniaa sairastavilla naisilla ja mielialaoireista a sairastavilla miehillä oli heikompi luusto (kuvio ) ja ero säilyi merkitsevänä myös tärkeimpien osteoporoosin riskitekijöiden ja D-vitamiinipitoisuuksien kontrolloimisen jälkeen (6). Skitsofreniaa sairastavilla oli viisinkertainen heikentyneen kaukonäön ja kuusinkertainen heikentyneen lähinäön riski (kuvio 2). Kysyttäessä lääkärin toteamista sairauksista, sairautta sairastavat eivät ilmoittaneet kaihia, silmänpainetautia tai silmänpohjan rappeumaa merkitsevästi useammin kuin yleisväestö. Kuitenkin vain 44 % skitsofreniaa sairastavista oli käynyt näöntarkastuksessa viiden viime vuoden aikana, kun yleisväestöstä niin oli tehnyt 7 %. Fenotiatsiiniryhmän lääkkeiden (klooripromatsiini, levomepromatsiini, flufenatsiini, perfenatsiini ja tioridatsiini) käytön todettiin olevan yhteydessä huonontuneeseen lähinäköön, mutta ei kaukonäköön. Fenotiatsiinien antikolinerginen vaikutus saattaa heikentää silmän akkommodaatiokykyä, mikä vaikuttaa erityisesti lähinäköön. Diabetes ei selittänyt skitsofreniaa sairastavien heikentynyttä näköä (7). Vaikeudet jokapäiväisessä liikkumisessa, johon kuuluvat eripituisten matkojen käveleminen ja portaiden nousu, ovat yleisempiä skitsofreniaa ja muita ei-mielialaoireisia psykooseja sairastavilla kuin yleisväestöllä (kuviot 3 ja 4). Skitsofreniaa sairastavat ilmoittivat enemmän vaikeuksia kuin muut ei-mielialaoireista a sairastavat, jotka taas suoriutuivat liikkumista mittaavissa testeissä vielä huonommin kuin skitsofreniaa sairastavat. Negatiiviset oireet ja ikä selittivät itsenäisinä tekijöinä kävelyvaikeuksia, kun muut liikkumiskykyyn vaikuttavat tekijät, kuten tupakointi, lihavuus, tyypin 2 diabetes, sydäntaudit sekä polven ja lonkan artroosi, oli otettu huomioon. Psykoosipotilaista liikuntaa harrastamattomia oli merkitsevästi enemmän (39,6 %) kuin yleisväestössä (28, %) (8). Skitsofreniaa sairastavat ilmoittivat monia vaikeuksia arkielämän toimintakyvyssä (kuvio 5). Kun ikä ja sukupuoli otettiin huomioon, heillä oli yli kaksinkertainen vaikeuksien riski itsestään huolehtimisessa (vuoteesta nousu, pukeutuminen, syöminen, peseytyminen ja WC:ssä käyminen), melkein -kertainen riski 866

5 tieteessä Taulukko 2. Heikentyneen näkökyvyn, liikkumiskyvyn, arkielämän toimintakyvyn ja sosiaalisen toimintakyvyn esiintyvyys a sairastavilla henkilöillä (%). Toimintakyvyn heikkenemä Koko väestö Skitsofrenia Muu ei- Mielialamielialaoireinen oireinen n n, n, n Heikentynyt lähinäkö 4,3 5,4 6,4 5,3 Heikentynyt kaukonäkö 4,, 8,7 3,9 Itseilmoitettu vaikeus kävelyssä,3 27, 25,** 9,9 Testattu vaikeus kävelyssä 28, 36,9 5,2 27, Itseilmoitettu vaikeus portaidennousussa, 28,9 3,8 3,4 Testattu vaikeus portaidennousussa 23,7 37,2* 36,9 34,6 Vaikeus itsestä huolehtimisessa 9, 4,4* 2,* 8,6 Vaikeus ainakin yhdessä kotityössä 24, 64,2 53,5 25,9 Vaikeus sosiaalisessa toimintakyvyssä, 45,4 35,3 5, Tilastollinen merkitsevyys verrattuna koko väestöön: *p <,5; ** p <,; p <, Vain yli 54-vuotiaat osallistuivat testeihin Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Satu Viertiö: Apuraha (Emil Aaltosen säätiö). Samuli I. Saarni: Luentopalkkiot (Lundbeck, Orion, Astra-Zeneca, Pfizer, Servier, MSD, Fennomed), matka-, majoitus tai kokouskulut (Astar-Zeneca, Servier). Jaana Suvisaari: Apurahat (Suomen Akatemia, Sigrid Juseliuksen säätiö, NARSAD). Jonna Perälä, Krista Partti, Suoma Saarni, Jaana Suokas, Annamari Tuulio-Henriksson, Jouko Lönnqvist: Ei sidonnaisuuksia. Kuvio 2. Ikä- ja sukupuolivakioitu heikentynyt näkökyky (näöntarkkuus <,5) verrattuna yleisväestöön. Riskisuhde Skitsofrenia = p <, Muu eimielialaoireinen Kaukonäkö Lähinäkö Mielialaoireinen kotitöitten tekemisessä (ruoanlaitto, pyykinpesu ja siivoaminen) ja yli 2-kertainen riski sosiaalisessa toimintakyvyssä (puhelimen käyttäminen, asioiden hoitaminen virastoissa ja julkisilla liikennevälineillä matkustaminen). Muuta ei-mielialaoireista a sairastavilla oli yli kaksinkertainen vaikeuksien riski itsestä huolehtimisessa, melkein nelinkertainen riski kotitöistä selviytymisessä ja melkein viisinkertainen riski sosiaalisessa toimintakyvyssä. Mielialaoireista a sairastavista vaikeuksia ilmoitti suunnilleen yhtä usea kuin yleisväestöstäkin. Tekijöitä, jotka vaikuttivat heikentyneeseen arkielämän ja sosiaaliseen toimintakykyyn, olivat negatiiviset oireet, masennusoireet, korkeampi ikä, kielellisen muistin ongelmat, puheen tuottamisen ongelmat ja heikentynyt kaukonäkö (9). Kognitiivisia toimintoja ovat mm. erilaiset tiedon vastaanottamiseen, tallentamiseen, käsittelyyn ja käyttöön liittyvät prosessit. Skitsofreniaa sairastavilla havaittiin yleistynyt kognitiivisen toimintakyvyn heikentyminen, joka ilmeni kaikissa tehdyissä neuropsykologisissa testeissä. Muita ei-mielialaoireisia psykooseja sairastavilla oli vaikeuksia kielellisessä muistissa ja psykomotorisessa nopeudessa. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla ei tässä aineistossa havaittu häiriöitä kognitiivisissa toiminnoissa, mutta vakavaa masennusta sairastavien psykomotorinen nopeus oli hidastunut (2). Kaikkiin yksittäisiin sairauksiin liittyi 5D:llä mitattuna tilastollisesti merkitsevästi heikompi elämänlaatu kuin yleisväestöllä, mutta EQ-5D ei havainnut eroa yleisväestöön harhaluuloisuushäiriössä ja tyypin I kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä. Tässä tutkimuksessa molempien mittarien mukaan sairauksista huonoin elämänlaatu oli skitsoaffektiivista häiriötä sairastavilla. Seuraavaksi huonoin se oli skitsofreniaa sairastavilla, sitten tyypin I kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla. Masennusoireet selittivät suurimman osan elämänlaadun menetyksistä: kun masennus vakioitiin, terveyteen liittyvä elämänlaatu oli heikentynyt vain skitsofreniaa ja skitsoaffektiivista häiriötä sairastavilla (2). Pohdinta Skitsofreniaan ja muihin ei-mielialaoireisiin psykooseihin liittyi huomattavasti suurentunut aikuistyypin diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän esiintyvyys. Erityisesti skitsofreniaa sairastavilla keskivartalolihavuus, hypertriglyseridemia, pieni HDL-pitoisuus ja hyperglykemia olivat yleisiä ja niihin sopien myös hyperinsulinemia, niilläkin joilla ei vielä todettu aikuistyypin diabetesta. Nämä tekijät ovat keskeisiä sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa elämäntapamuutoksilla (3). Useiden aikaisempien tutkimusten mukaan skitsofreniaa sairastavista 42 6 %:lla on ylipainoa, 2 68 %:lla on metabolinen oireyhtymä, diabeteksen yleisyys on 4 5-kertainen ja sydänja verisuonisairauden yleisyys 2 3-kertainen 867

6 Kuvio 3. Ikä- ja sukupuolivakioitu vaikeus kävelyssä verrattuna yleisväestöön. Kuvio 4. Ikä- ja sukupuolivakioitu vaikeus portaiden nousussa verrattuna yleisväestöön. Tästä asiasta tiedettiin Psykoosisairaudet ovat yleisimpiä pysyvään työkyvyttömyyteen johtavia sairauksia Suomessa. Skitsofreniaan liittyy usein laaja-alaisia kognitiivisen toiminnan vaikeuksia. Skitsofreniaan ja muihin psykooseihin liittyy usein fyysisiä terveysongelmia ja suurentunut ennenaikaisen kuoleman riski. Tämä tutkimus opetti Skitsofreniaa sairastavilla on yleisväestöä useammin metabolinen oireyhtymä, tyypin 2 diabetes, sairastettu sydäninfarkti sekä heikentynyt luuston terveys, kognitiivinen suoriutuminen ja elämänlaatu. Samoja ongelmia todettiin myös muita ei-mielialaoireisia psykooseja sairastavilla. Näiden potilaiden liikkumiskyky ja arkielämän toimintakyky ovat huomattavasti heikentyneet johtuen mm. lähi- ja kaukonäön huononemisesta. Psykoosipotilaille tulisi järjestää vuosittainen terveystarkastus, jossa otetaan huomioon psykooseihin liittyvä fyysinen sairastaminen ja toimintakyvyn vaikeudet. Riskisuhde Skitsofrenia ** = p <, = p <, Itseilmoitettu vaikeus kävelyssä Mitattu vaikeus kävelyssä Muu eimielialaoireinen Mielialaoireinen yleisväestöön verrattuna (5). Tämän tutkimuksen fyysisiä sairauksia koskeva tutkimusaineisto kerättiin vuosina 2 2. Sen jälkeen skitsofreniaa sairastavien fyysiseen terveydentilaan on kiinnitetty paljon huomiota erityisesti glukoosi- ja lipidiaineenvaihdunnan häiriöiden lääkehoidon osalta. Skitsofreniaa sairastavien kardiometabolisten riskitekijöiden ja sairauksien seurannasta sekä hoidosta (22) ja painonhallinnasta (23) on julkaistu äskettäin kattavat yleiskatsaukset, ja ohjeet pätevät kaikkien pitkäkestoista sairautta sairastavien potilaiden kohdalla. Lääkehoidon lisäksi hoitojärjestelmässä kannattaisi panostaa myös riittävän pitkäkestoisiin, elintapamuutoksiin tähtääviin interventio-ohjelmiin. Vähemmän huomiota saaneita, tässäkin tutkimuksessa ilmenneitä, terveysongelmia ovat luuston rakenteen heikentyminen erityisesti skitsofreniaa sairastavilla naisilla sekä skitsofreniaa sairastavien yleinen D-vitamiinin puutos, mikä on riskitekijä osteoporoosin kannalta. Aiemmissa tutkimuksissa skitsofreniaan on liitetty suurentunut osteoporoosiriski erityisesti lääkityksen aiheuttaman hyperprolaktinemian ja tästä seuraavan sukuhormonien puutostilan pohjalta (24,25). Tosin on myös tutkimuksia, joiden mukaan skitsofreniaan sinänsä voisi liittyä samankaltainen sukuhormonien puutostila (26,27). Skitsofreniaa sairastavien muuta väestöä epäterveellisemmät elintavat, kuten runsas tupakointi, puutteellinen ravinto ** Riskisuhde Skitsofrenia * = p <,5 = p <, * Muu eimielialaoireinen Itseilmoitettu vaikeus portaiden nousussa Mitattu vaikeus portaiden nousussa Mielialaoireinen ja vähäinen liikunta voivat myös altistaa osteoporoosille. Tutkimuksemme pohjalta skitsofreniaa sairastavat naiset saattavat olla riskiryhmä, jolle kannattaisi tehdä luuntiheysmittaus. Tarvittaisiin kuitenkin lisätutkimusta, jotta voitaisiin arvioida, missä iässä mittaus kannattaisi tehdä ja onko osalla potilaista erityinen riski. D- vitamiinipitoisuus kannattaa määrittää vuosittaisten terveystarkastusten yhteydessä ja aloittaa tarvittaessa D-vitamiinilisä. Heikentynyt kauko- ja varsinkin lähinäkökyky oli tutkimuksessamme merkittävästi yleisempää skitsofreniaa sairastavilla kuin yleisväestöllä. Koska tutkimukseen ei sisältynyt silmälääkärin tarkastusta, tulokset eivät kerro, johtuiko tämä pelkästään puutteellisista silmälaseista vai myös diagnosoimattomista sairauksista. Näköä on aikaisemmin tutkittu vähän ja vain kliinisissä aineistoissa, joissa heikentynyt näkökyky on ollut 6 75 %:lla (28,29,3). Säännölliset vuosittaiset näöntarkastukset olisivat tärkeitä sekä mahdollisten silmäsairauksien havaitsemiseksi että sopivien silmälasien saamiseksi. Jotkut aineistomme a sairastavista käyttivät jopa sukulaisensa vanhoja tai muuten epäsopivia laseja. Vuonna 28 päivitetyssä skitsofrenian Käypä hoito -suosituksessa yhtenä kymmenestä hoidon laatukriteeristä on potilaalle tehtävä somaattisten pitkäaikaissairauksien ja niiden riskitekijöiden selvittelyn sisältävä kliininen tutkimus (3). Tällainen kartoitus on tehtävä vuosit- 868

7 tieteessä Psykoosipotilaiden somaattisten sairauksien hoitoon ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. English summary > in english Physical comorbidity and functional limitations in psychotic disorders in Finland Kuvio 5. Ikä- ja sukupuolivakioitu vaikeus arkielämän toimintakyvyssä verrattuna yleisväestöön. Riskisuhde * Skitsofrenia * = p <,5 = p <, * Muu eimielialaoireinen Itsestä huolehtiminen Kotitöistä selviytyminen Sosiaalinen toimintakyky Mielialaoireinen tain. Kiinteä yhteistyö perusterveydenhuollon ja muiden erikoisalojen lääkärien kanssa on tärkeää, kun psykiatrisella potilaalla todettua somaattista sairautta hoidetaan. On tärkeää sopia alueellisesti eri toimijoiden kesken toimivista käytännöistä pitkäaikaisesta sta kärsivien potilaiden somaattisen terveyden seurannassa ja hoidossa (22). Arkielämän ja sosiaalisen toimintakyvyn heikkenemiseen oli tutkimustemme mukaan yhteydessä asioita, joista joihinkin voitaisiin vaikuttaa skitsofreniaa sairastavan hoidossa. Esimerkiksi masennuksen tunnistaminen ja sen oikeanlainen hoitaminen olisi tärkeää. Lähinäön ongelmat vaikeuttavat arkipäivän askareista selviytymistä ja kaukonäön ongelmat taas saattavat vaikeuttaa sosiaalista kanssakäymistä ihmisten kanssa. Kotikäyntien merkitys avohoidossa olevan potilaan tilanteen kartoittamisessa on suuri, jotta arkielämän toimintakyvystä saadaan oikea kuva. Skitsofreniaa tai muuta ei-mielialaoireista a sairastavilla oli merkittävästi enemmän vaikeuksia liikkumiskyvyssä kuin yleisväestöllä, mikä vaikeuttaa arkielämässä selviytymistä. Esimerkiksi portaiden nousu ja pitempien matkojen käveleminen oli jo alle 55-vuotiailla vaikeutunutta. Psykoosisairauksista kärsivät harrastavat vähemmän liikuntaa kuin yleisväestö. Poikittaistutkimuksessa ei pystytty selvittämään, johtuuko liikunnan harrastamisen vähyys siitä, että liikkumiskyky on huono, vai aiheutuiko huono liikkumiskyky vähäisestä liikunnan harrastuksesta. Potilaita motivoidaan yleensä liikkumaan ylipainon ja pitkäaikaissairauksien, kuten diabeteksen hoitamiseksi. Heidät pitäisi saada motivoitua fyysisen kunnon kohottamiseen myös, jotta liikkumiskyky ei heikkenisi. Tutkimusten mukaan a sairastavat ovat usein valmiimpia elämäntapamuutoksiin kuin terveydenhuoltohenkilöstö uskookaan (32). Psykoosipotilaiden elämänlaatu on heikentynyt, mutta ei välttämättä niin paljoa kuin objektiivisesta toimintakyvyn laskusta voisi päätellä. Ilmiö selittynee osittain kroonisiin sairauksiin liittyvänä sopeutumisena. Käytännössä potilaat voivat olla suhteellisen tyytyväisiä huonosta terveydentilastaan tai puutteellisista elinoloistaan huolimatta. Tämä korostaa terveydenhuollon vastuuta hoitojen aktiivisessa tarjoamisessa (33). Elämänlaadun näkökulmasta skitsofreniapotilaiden masennuksen hoitoon tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Masennuksen merkitys elämänlaadulle on suurempi kuin positiivisten oireiden, vaikka hoito kohdistuukin usein ensisijaisesti niihin. Kognitiiviset vaikeudet ovat yleisiä a ja erityisesti skitsofreniaa sairastavilla. Ne hankaloittavat päivittäisistä toiminnoista selviytymistä ja heikentävät vuorovaikutusmahdollisuuksia sekä yleistä psykososiaalista toimintakykyä. Ne voivat myös vaikeuttaa erilaisten hoitoon liittyvien asioiden ymmärtämistä ja muistamista. Psykoosisairaus on yleisimpiä mielenterveyssyistä johtuvia eläkkeelle siirtymisen syitä, joka usein tapahtuu jo nuorella aikuisiällä. Yksilöllinen neuropsykologinen ja muu kognitiivinen kuntoutus ja/tai tuettu työllistyminen voivat olla keinoja parantaa a sairastavien mahdollisuuksia osallistua työelämään, mikä voi suoraan kohentaa potilaiden elämänlaatua. n Kiitokset Kiitämme kaikkia Terveys 2 - ja Psykoosit Suomessa -tutkimuksiin osallistuneita, Terveys 2 -tutkimusta johtanutta professori Arpo Aromaata, Terveys 2 -tutkimuksen toteuttanutta kenttäorganisaatiota sekä Psykoosit Suomessa -tutkimuksen haastattelijoita Tuula Monosta, Merja Blomia, Helena Kurrua ja Marjut Keinänen-Guillaumea. 869

8 ENGLISH SUMMARY Satu Viertiö Ph.D., Researcher National Insitute for Health and Welfare Department of Mental Health and Substance Abuse Services Jonna Perälä Samuli I. Saarni Krista Partti Suoma Saarni Jaana Suokas Annamari Tuulio-Henriksson Jouko Lönnqvist Jaana Suvisaari Physical comorbidity and functional limitations in psychotic disorders in Finland Background Schizophrenia and other psychotic disorders are associated with increased risk of developing medical comorbidity and 2- to 3-fold risk of premature death from medical illnesses. A nationally representative sample allows a comparison of somatic disorders and functional capacity between persons with psychotic disorder and those without. Methods The Health 2 study was based on a nationally representative survey of 828 persons aged 3 or older. The fieldwork consisted of a home interview and a health examination. The Psychoses in Finland study is a substudy of the Health 2 survey. Persons with possible psychotic disorder were screened and interviewed using SCID-I. Results The prevalence estimate of type 2 diabetes was significantly higher among subjects with schizophrenia or other non-affective psychotic disorders (ONAP) than in the general population. Users of all types of antipsychotic medication had increased prevalence of type 2 diabetes. The criteria of metabolic syndrome were fulfilled more often in subjects with schizophrenia or ONAP than in those without psychotic disorder, though not statistically significantly. However, subjects with schizophrenia had significantly lower HDL cholesterol and higher triglyceride and glucose levels and larger waist circumference, but lower systolic blood pressure than the remaining study population. Coronary heart disease was not more common among subjects with psychotic disorder than in the general population, but large Q-waves suggesting past myocardial infarction were more frequent in subjects with schizophrenia. Schizophrenia was associated with obesity, abdominal obesity and high body fat percentage. Women with schizophrenia and men with affective psychosis had significantly lower bone ultrasound values than the general population. Subjects with schizophrenia had also lower vitamin D levels, which is a risk for osteoporosis. Both near and distant vision were reduced in subjects with schizophrenia but not in subjects with psychotic disorders. Self-reported problems with vision were more common in subjects with schizophrenia and vision had been examined less often during the previous 5 years than in subjects with other psychotic disorders. Self-reported and test-based mobility limitations were highly prevalent in subjects with schizophrenia and ONAP as was weak muscle strength. Even participants under 55 years reported more difficulties in walking, stair climbing and running than the general population. Schizophrenia and ONAP were associated with limitations in activities and instrumental activities of daily living as well as in social functioning. One significant predictor of problems was reduced vision, which at least in some situations could be easily corrected. Subjects with schizophrenia had generalised cognitive impairment, while those with ONAP were impaired in verbal memory and processing. Schizoaffective disorder was associated with the largest loss of quality of life, with bipolar I disorder associated with similar or smaller loss than schizophrenia. Current depressive symptoms explained most of the loss of quality of life. Conclusions Medical problems and functional limitations were significantly more common in subjects with psychotic disorder than in the general population. Annual health examinations are necessary in order to more effectively discover these problems. More attention should be paid to active treatment of depression. 869a

Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria

Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria Fyysisten ja psyykkisten sairauksien yhteyksistä Osa somaattisista sairauksista oirekuvaan kuuluu

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Psykoosien esiintyvyys ja alueellinen vaihtelu Suomessa

Psykoosien esiintyvyys ja alueellinen vaihtelu Suomessa tieteessä Jaana Suvisaari LT, dosentti, ylilääkäri, Mielenterveys ja päihdepalvelut -osasto jaana.suvisaari@thl.fi Jonna Perälä LL, tutkija Satu Viertiö FT, tutkija Samuli I. Saarni LT, FT, dosentti, erikoistutkija

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Tiina Talaslahti Psykiatrian el, vs. apulaisylilääkäri Hyks Vanhuspsykiatria SPGY 20 vuotta 8.10.2010 Iäkkäät skitsofreniapotilaat Yli 65-vuotiaita

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Kohti parempaa vanhuutta Konsensuskokous 6.-8.2.2012 Hanasaari IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Seppo Koskinen, Päivi Sainio ja Tuija Martelin Esityksen sisältö 1. Mitä toimintakyky tarkoittaa? 2. Toimintakyky ja

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN?

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN? PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN? Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Kliinisen lääketieteen laitos, psykiatria Terveystieteiden laitos Oulun yliopisto

Lisätiedot

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Kansanterveyslaitos Folkhälsoinstitutet

Kansanterveyslaitos Folkhälsoinstitutet Iäkkäiden kaatumistapaturmien ehkäisy tutkimusten valossa Sanna Sihvonen, erikoistutkija, TtT Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn yksikkö Kansanterveyslaitos sanna.sihvonen@ktl.fi www.ktl.fi/ikina

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Skitsofreniapotilaan somaattiset sairaudet

Skitsofreniapotilaan somaattiset sairaudet Raimo K. R. Salokangas KATSAUS Skitsofreniapotilaan somaattiset sairaudet Sydän- ja verisuonisairaudet ja niiden riskiä lisäävät metaboliset häiriötilat, kuten lihavuus, diabetes ja metabolinen oireyhtymä,

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat

Lisätiedot

Ikämiesten seksuaalisuus

Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

TOIMINTAKYKY VÄESTÖTUTKIMUKSISSA

TOIMINTAKYKY VÄESTÖTUTKIMUKSISSA 01.02.2011 TOIMINTAKYKY VÄESTÖTUTKIMUKSISSA TOIMIAn tietokannan julkistamisseminaari, Helsinki Seppo Koskinen ja muut TOIMIAn väestötutkimusryhmän jäsenet 01.02.2011 Toimintakyky väestötutkimuksessa -

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL Työ- ja toimintakyky Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL Mitä toimintakyky tarkoittaa? kykyä selviytyä itseään tyydyttävällä tavalla jokapäiväisen elämänsä toiminnoista omassa elinympäristössään toimintakyky

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA

SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA KEVA-PÄIVÄ 2015 Kevan auditorio, Helsinki, SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA Seppo Koskinen Esityksen sisältö 1. Miten elinaika on kehittynyt? 2. Piteneekö elinaika edelleen? 3. Terveyden ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Number of patients entitled kustannukset ( )

Number of patients entitled kustannukset ( ) Taulukko 3.12. Kroonisen verenpainetaudin (205) erityiskorvattaviin oikeutetut ja kustannukset korvauksia saanutta kohti vuonna 2009. Kustannuksia laskettaessa on otettu mukaan vain ne henkilöt, joiden

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella

Lisätiedot

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair.

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Psykiatripäivät 17.-18.3.2016

Psykiatripäivät 17.-18.3.2016 Alustava ohjelma 15.12.2015 Psykiatripäivät 17.-18.3.2016 Torstai 17.3.2016 09.00 09.15 Psykiatripäivien avaus, yhdistyksen puheenjohtaja Sami Pirkola Plenaari AHDISTAAKO? 09.15-10.00 Ahdistus: peritty

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Liikkuva koulu -seminaari 24.3.2010 Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Sisältö Lasten ja nuorten liikunta Lasten ja

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

POTILAIDEN ELÄMÄNLAADUN PARANTAMINEN PSYKIATRISESSA HOITOTYÖSSÄ

POTILAIDEN ELÄMÄNLAADUN PARANTAMINEN PSYKIATRISESSA HOITOTYÖSSÄ POTILAIDEN ELÄMÄNLAADUN PARANTAMINEN PSYKIATRISESSA HOITOTYÖSSÄ Anneli Pitkänen, TtT, ylihoitaja Psykiatrisen hoidon tutkintotoimikunnan kehittämispäivä Kuopio, 30.9.2011 MIELENTERVEYSHÄIRIÖ Mielenterveyteen

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit

Lisätiedot

NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET 20.9.2004 ARPO AROMAA

NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET 20.9.2004 ARPO AROMAA NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET TILANTEEN KUVAUS Vuosi 0 Tutkimus tavoitteineen Suostumus Näytteet Muut tiedot Vuosi 10-30 Tutkimus: uusi vai entinen käyttötarkoitus

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Miksi koulun liikunnasta ei Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Säätytalo 11.4.2013 kannata

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Ikääntyneiden näköongelmien kustannusvaikuttavuus

Ikääntyneiden näköongelmien kustannusvaikuttavuus Ikääntyneiden näköongelmien kustannusvaikuttavuus Taina Lupsakko, LT Geriatrian erikoislääkäri Lempäälän TK Näkövammaisuuden syyt ikääntyneillä Näkövamma; Visus paremmassa silmässä ja parhaalla lasikorjauksella

Lisätiedot

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää

Lisätiedot

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Ikääntyneiden ravitsemusfoorumi 10. 11.11.2011 Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Geriatrisen hoidon tutkimuskeskus Gerho http://www.uef.fi/gerho/etusivu

Lisätiedot

Ikäkuljettajien seurantatutkimus IÄKÄSTAITO2. Heini Sarias ja Heikki Summala LINTU-seminaari 2.2.2011

Ikäkuljettajien seurantatutkimus IÄKÄSTAITO2. Heini Sarias ja Heikki Summala LINTU-seminaari 2.2.2011 Ikäkuljettajien seurantatutkimus IÄKÄSTAITO2 Heini Sarias ja Heikki Summala LINTU-seminaari 2.2.2011 Tavoitteet Koulutusinterventio ja sen vaikutukset Mitä 75 ikävuoden kohdalla tapahtuu Ikääntyminen kuljettajapopulaatiossa

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lihavuus ja liitännäissairaudet Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lisätiedot

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö

Lisätiedot

Elämänkulku ja vanheneminen

Elämänkulku ja vanheneminen Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden

Lisätiedot

TULE- vaivat, liikunta ja terveys

TULE- vaivat, liikunta ja terveys TULE- vaivat, liikunta ja terveys Jukka Pekka Kouri Kipuklinikan ylilääkäri, ORTON Fysiatrian ja yleislääket. erikoislääkäri Kivunhoidon erityispätevyys Kuntoutuksen erityispätevyys 2 Sisältö Tule- vaivojen

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009

Lisätiedot