Skitsofreniaa sairastavan henkilön somaattisen terveydentilan seuranta Psykiatrian klinikka LSHP

Transkriptio

1 Skitsofreniaa sairastavan henkilön somaattisen terveydentilan seuranta Psykiatrian klinikka LSHP Terveyttä Lapista 2015 Johanna Erholtz Ylihoitaja, psykiatrisen hoidon tulosalue/ LSHP

2 Suuri kuolleisuus- ja sairastavuusriski Skitsofreniaa sairastavilla on moninkertainen niin kuolleisuus- kuin sairastuvuusriskikin useisiin sairauksiin kuten keuhko-, sydän ja verisuoni- ja ruoansulatuskanavan sairauksiin, metaboliseen oireyhtymään sekä itsemurhiin ja tapaturmiin (Laursen ym. 2011). Heidän elinikänsä on lyhentynyt vuotta (noin 20 %) muuhun väestöön verrattuna (Parks ym. 2006). Yleisiä terveysongelmia ovat ylipainoisuus, aikuistyypin diabetes, sepelvaltimotauti ja keuhkosairaudet metabolinen oireyhtymä (De Hert ym. 2011c).

3 Oireet vakavampia, hoitoon pääsy ongelmallista (Brown ym. 2000, Kisely ym. 2009, Laursen ym. 2009, Newman ja Bland 1991, Vahia ym. 2008) Somaattiset sairaudet ovat usein oireiltaan vakavampia kuin muilla saman diagnoosin saaneilla ja silti useammin hoitamattomia tai jopa diagnosoimattomia Somaattiseen hoitoon pääsyn jälkeenkin on ongelmia: skitsofreniaa sairastavien somaattyisten sairauksien hoito on usein riittämätöntä ja vähemmän intensiivistä kuin muilla saman diagnoosin saaneilla

4 Taulukko 1. Somaattisten sairauksien, sairauden oireiden ja toimintakyvyn vaikeuksien ikä- ja sukupuolivakioitu esiintyvyys psykoosia sairastavilla henkilöillä Psykoosit Suomessa -tutkimuksen mukaan (%) Eskelinen ym Koko väestö SCH sairastavat Muuta ei- mielialaoireista psykoosia sairastavat Mielialaoiresta psykoosia sairastavat Osallistujien lukumäärä Tyylin 2 diabetes 6, ,4 3,4 Metabolinen oireyhtymä 1 30,1 36,2 41,4 25 Varma tai mahdolinen sebelvaltimotauti 10,8 14,8 8,8 4,6 Q -aaltoinfarkti 0,35 4,3 0 0 Hekentynyt lähinäkö 4,3 15,4 6,4 5,3 Heikentynyt kaukonäkö 4,1 11,1 8,7 3,9 Vaikeus kävelyssä 11,3 27,1 25,1 9,9 vaikeus portaiden nousussa 11 28,9 30,8 13,4 Vaikeus itsestä huolehtimisessa 9,1 14,4 20 8,6 Vaikeus ainakin yhdessä kotityössä 24,1 64,2 53,5 25,9 Vaikeus sosiaalisessa toimintakyvyssä 11 45,4 35,3 15

5 Päätelmä Viertiö ym Psykoosiin sairastuneiden fyysinen sairastavuus ja toimintakyvyn rajoitukset ovat huomattavasti yleisempiä kuin yleisväestöllä. Fyysisten sairauksien ja toimintakykyrajoitusten tunnistamiseen sekä niiden syiden selvittämiseen ja hoitoon on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Masennuksen aktiivisella hoidolla voidaan vaikuttaa psykoosipotilaiden elämänlaatuun.

6 Skitsofreniaa sairastavan henkilön terveysseurannan pilotointi, LSHP psykiatrian klinikka, v. 2011

7 Pilotointi (2kk) Tavoite rakentaa skitsofreniaa sairastavan henkilön vuosittaista somaattisen terveysseurannan mallia, jota voitaisiin kohtuudella toteuttaa niin kunnissa kuin sairaanhoitopiirissä Skitsofrenia dg Toteutus: Lshp psykiatrian klinikka Osana muuta hoitoa, kirjaus potilasasiakirjoihin Seurantaan osallistui 22 potilasta, iältään vuotiasta. Keski-ikä 44 vuotta. Skitsofrenia diagnoosi 20, kahdella tutkimukset kesken

8 Poikkeamat 5 virtsatieinfektiota lääkitys. Hygienia puutteellista 5 verensokeri ylitti viitearvon. 2 aloitettiin lääkitys ja kolmella seurantaan. Ruokavalio ym. ohjaus. 1 kolestroli hiukan koholla. Seurantaan

9 Paino Painoindeksin keskiarvo 27,8 Vaikeaa alipainoa tai merkittävää alipainoa ei ilmaantunut. 8 normaali paino 8 lievä lihavuus 4 merkittävä lihavuus 1 vaikea lihavuus 1 sairaalloinen lihavuus Sarja1

10 Verenpaine Systolisen paineen keskiarvo oli 122,7. Korkeimmillaan 164 (1) ja alhaisimmillaan 80 (1). Diastolisen keskiarvo oli 77,4. Korkeimmillaan diastolinen paine oli 89 (1) ja alimmillaan 52 (1).

11 Keuhkofunktiot 12 potilasta 100 FEV 1 < 80 % 6 potilaalla 80 Alhaisin 63 % 60 Kaikki 6 lähetettiin 40 jatkotutkimusiin 20 Haasteet: puhallustekniikka, yleinen väsymys ja heikkous FEV 1 (uloshengityksen sekuntikapasiteetti %) :-

12 Suun terveys Kysymykset: Sateenvarjo projektin tuotoksesta Huolehdi hampaistasi vahvista terveyttäsi - oppaasta, joka suunniteltu ohjaamaa mielenterveyskuntoutujan suun terveyden hoitamista. kaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/32508_hu olehdi_hampaistasi_net.pdf Tulokset: pitkäaikaisessa hoidossa olevilla potilailla hampaat yleensä hoidettu, muilla tilanne päinvastainen Suurin osa käynyt (oman arvion mukaan) suun terveydenhoidon piirissä lähivuosina, 3 ei muistanut milloin käynyt

13 4 potilaalla hampaat olivat hyvin huonossa kunnossa. 1 oli suussa 7-8 kuollutta hammastynkää 1 puuttuivat ylhäältä etuhampaat kokonaan ja alhaalla oli vain 1 hammas. 1 purentavika, jonka hammaslääkäri oli todennut. 2 hammasproteesien käyttäjällä oli ongelmia proteesiensa kanssa; toisella proteesit painoivat ikeniä ja toisella proteesit olivat väljät.

14 Haasteet: Pelko käydä hoidattamassa hampaita taloudellinen tilanne huono

15 Kuulo ja näkö Kuulotutkimuksissa (n=22) yhden potilaan kuulo oli merkittävästi heikentynyt. Näön tutkimuksessa (n=14) kahdeksalla ilmeni vakava näön ongelma (tarkkuus <0.5), yhdellä näkövammaisuus (<0.1) ja yhdellä alkava kaihi. Monikaan tutkittavista ei kyennyt huolehtimaan aiemmin saaduista silmälaseista ja tarvittavista näön jatkotutkimuksista, mikä vaikutti ilmeisen selvästi arkielämästä selviytymiseen.

16 Liikuntakyky Yleistä tutkimisesta: Tarvitsee todentamisen kommunikaatioon liittyviä ongelmia Normaali kävely onnistui pääasiallisesti hyvin 2 km matka edellytti tauon n. 60 %

17 Tupakointi 15 potilasta tupakoi Savukkeita: 10/ vrk. 6,7%,1 20/vrk. 40%, 6 30/vrk. 13,3%, 2 Irtotupakkaa: 0,5 pss/vrk.13,3%, 2 1 pss/vrk 26,7%, 4

18 Alkoholi Käyttää 10 potilasta Audit (Riskit) 0-7 vähäiset lievästi kasvaneet selvästi kasvaneet suuret erittäin suuret 0

19 Huumeet Potilaista 7 kokeillut tai joskus käyttänyt 4 kokeillut Kannabista 1 käyttänyt Kannabista 3 vuotta, käyttänyt Subutexia viimeksi v käyttänyt kokaiinia 3 kk:n ajan v. 1991

20 Selvitys naisten gynekologisesta tutkimuksesta (PAPA), n 11 3 ei muistanut milloin PAPA-tutkimus oli viimeksi tehty. 7 tehty viiden vuoden sisällä 1 kieltäytynyt PAPA-tutkimusten joukkoseulonnoista.

21 Elämän tyytyväisyys -kysymykset.(koivumaa- Honkanen et al, 2000; 2001) Neljä kysymystä: elämän kiinnostavuus, onnellisuus, helppous ja yksinäisyyden kokemus. Vastanneista (n=12) 1 oli elämäänsä täysin tyytyväinen Kokemus yksinäisyydestä korostui eniten

22 Psykososiaalisen elämäntilanteen kartoitus ASUMINEN 6 asuu itsenäisesti 1 ei asuntoa 4 asuu vanhemman kanssa 4 asuu tai on asunut ennen sairaalaan tuloa ryhmäkodissa 6 ollut vuosia jo sairaalahoidossa

23 Yleistä: - Toimintakyvyn alenemaa ja kotona pärjääminen haastavaa. - Jos asuu kotona, tarvitsee paljon apua - Omaiset ja läheiset suuressa roolissa - Oireet vaikeuttavat sosiaalista elämää, yksinäisyyttä - Taloudellisia ongelmia - Laitoksessa olevat kaipaavat vapautta

24 Lopuksi Potilaiden hoidossa tulisi kiinnittää erityistä huomiota terveellisten elintapojen edistämiseen ja somaattisten sairauksien ehkäisyyn, tutkimiseen ja hoitoon (Skitsofrenia: Käypä hoito -suositus, 2008) Hoitojärjestelmätaso: psykiatristen potilaiden akuuttihoidon siirron somaattisten sairaaloiden yhteyteen on arveltu voivan edistää psykiatristen potilaiden lääketieteellisessä mielessä kokonaisvaltaisen hoidon toteutumista (Salokangas 2009).

25 Ideaalitilanne: terveydenhuolto toimii siten, että skitsofreniaa sairastavat saavat perusterveydenhuollosta kaikki tarvitsemansa peruspalvelut ilman erityisjärjestelyjä (Heiskanen ym. 2010) Skitsofreniapotilaat on ryhmä, joka jää ilman erityisiä tukitoimia muiden potilasryhmien tarpeiden. (Viertiö ym. 2012) Kuntien mielenterveysstrategioita laadittaessa on tärkeää, että yhdeksi tavoitteeksi asetetaan vakavaa mielenterveyshäiriötä sairastavien terveyserojen kaventaminen.

26 Kiitos