Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Esiselvitys 2016
|
|
- Jere Mattila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Esiselvitys 2016 GENDIATUR, QUE REIUNT EXPLABO. UT ASINCTIIS DE VOLLACCAB ISUNT ET EOS QUATIANDANDI DELLECU LLUPTIIST 1
2 JOHDANTO 2
3 SELVITYKSEN TAVOITTEET JA MENETELMÄT Tässä työssä tehtävänä on ollut selvittää, millaisia asemanseutujen kehittämiskonsepteja on käytössä ja millaisia investointimalleja on käytössä/käytetty Suomessa ja maailmalla. Työssä muodostetaan ensiaskeleet kansallisen asemanseutujen kehittämisen osalta. Työhön valittiin kuusi suomalaista case-asemanseutua sekä viisi ulkomaista asemanseutua tarkasteltavaksi. Valitut case-kohteet haluttiin edustavan erilaisia konsepteja. Valitut asemanseudut ovat myös kehittämisprosessin eri vaiheissa Selvitys tulokset perustuvat haastatteluihin, joita toteutettiin hankkeen aikana 24 valittujen asemanseutujen kehittäjille sekä myös mm. muille kiinteistökehittäjille. Arvokasta aineistoa saatiin myös ohjausryhmäkeskusteluista sekä MAL-verkoston järjestämän asemanseutu- seminaarin tuloksista (Helsinki ) Työ on laadittu Ympäristöministeriön, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY), Helsingin seudun liikenteen (HSL), Uudenmaan liiton toimeksiannosta marraskuun 2015 ja helmikuun 2016 välisenä aikana. Työstä ovat vastanneet Sweco Ympäristössä projektipäälliköt Susanna Harvio ja Veera Lehto sekä prof. Ari Hynynen, tutkimuspäällikkö Jari Kolehmainen, Kaupunkitutkimus TA:sta kaupunkitutkija Seppo Laakso ja Sweco PM:stä Jenni Matikka. 3
4 KOHDEALUEET Asemaseudut Suomessa: Tikkurila (hub lentoasemalle ja muualla, vaihtoasema, aseman rooli Tikkurilan rakenteessa hyvin keskeinen) Pasila (kehittyvä hub, vaihtoasema, kantakaupungin pohjoinen keskus/kehittyvän kaupunginosan keskus, uusi rooli) Leppävaara (nykyinen aluekeskus, rooli vahvistuu: kaukoliikenne, Raide-Jokeri) Kerava (kehittyvä asema, työpaikka/asumiskeskittymä osana kaupunkikeskustaa, liityntäpysäköinti, Helsingin kehysalueen asemanseutu) Seinäjoki (Smart station konsepti, maakuntakeskus, uusi kaupunginosa, vahva rooli kaupunkirakenteen kehittämisessä) Oulu (maakuntakeskus, Northern capital, kehittyvä asema) Asemanseudut muualla Euroopassa: Malmö, Station Triangeln (kantakaupungin metroasema, vaihtopaikka, maanalainen asema, ei palveluita), Ruotsi (ks. haastattelut) Göteborg, Ruotsi, Station Centralen, pääteasema (vrt. hki asema) Utrecht, Hollanti - Sustainable redevelopment station-esimerkki, liityntäpysäköinnin onnistuneet käytännöt, pyöräilyn palvelukonseptit Ørestad, Köpenhamn Metron ja sen asemien rahoitusmallina maanarvon nousu Bremen, Pohjois-Saksa (Asema kaupungin käyntikorttina, kaukoliikenteen vaihtoasema) 4
5 ASEMANSEUTU- KEHITTÄMISEN YLEISIÄ LÄHTÖKOHTIA 5
6 ASEMANSEUTUKEHITTÄMISEN YLEISIÄ LÄHTÖKOHTIA Osaamisvetoisen kaupunkikehittämisen kolmas aalto. 6
7 ASEMANSEUDUT MIKSI JUURI NYT? Potentiaali ja vetovoima Muutosajurit ja työntövoimatekijät Laukaisevat tekijät Asemanseutujen kehittämisen lähtökohtia 7
8 Muutosajureita ja työntövoimatekijöitä asemanseutujen kehittämisessä Asemanseudut kaupunkikehittämisen nousevana elementtinä (ytimessä elinkeino- ja innovaatiopolitiikka) Asemanseutujen kehittämisedellytykset suhteessa aluerakenteeseen ja liikenneverkkoon (solmu-paikka dynamiikka), Asemat matkaketjujen ja liikennepalveluiden noodeina Verkostomaisen aluerakenteen kehittyminen: asemat alue- ja paikalliskeskusten ytiminä Työssäkäyntialueiden toimivuus ja tehokkuus Kaupunkikeskustojen tiivistämis- ja kehittämistrendi Muutokset maankäytössä > logistiikalta vapautuvat ratapihat Taloudelliset edellytykset ja vaatimukset Eri liikennemuotojen ja operaattoreiden välinen kilpailu Liikkuminen palveluna Vähähiilisyys Liikenteen ruuhkautuminen: siirtymä raideliikenteeseen tuo vaatimuksia asemille 8
9 ASEMANSEUTUKEHITTÄMISEN YLEISIÄ LÄHTÖKOHTIA SOLMU-PAIKKA -MALLI 9
10 ASEMANSEUTUKEHITTÄMISEN YLEISIÄ LÄHTÖKOHTIA TALOUDELLINEN POTENTIAALI Asemaseudun taloudellinen potentiaali riippuu Sijainnista yhdyskuntarakenteessa Väestö ja työpaikat lähietäisyydellä, esim. 1 km säteellä Roolista paikallisena solmukohtana, esim. bussi- ja raitiotieyhteydet Asemasta liikenneverkossa seudullisesti ja valtakunnallisesti Paikan toiminnallisista rajoituksista Paikan saavutettavuus suhteessa taloudellisen toiminnan keskittymiin vaikuttaa maan arvoon Paikallinen saavutettavuus Seudullinen saavutettavuus Valtakunnallinen ja kansainvälinen saavutettavuus Riittävä taloudellinen potentiaali on välttämätön edellytys asemaseudun kehittämiselle Liike- ja toimitilojen & asuntojen kysyntä Hinta- ja vuokrataso Rakennusoikeuden hinta 10
11 CASE- ASEMANSEUDUT 11
12 Oulu Perustiedot Liikenteellinen asema: kaukoliikenteen keskus, pohjoisen Suomen aluekeskus, rautatieasema + linja-autoasema Sijainti: Sijaitsee kävelyetäisyydellä Oulun kaupallisesta ytimestä lähellä Raksilan kauppakeskus-aluetta. Tavoitteena, että tulevaisuudessa kytkeytyy vielä vahvemmin Hallituskatua pitkin keskustan palveluihin. Koko: Asemakeskus alue n. 8ha Maaomistajia: Senaatti, VR ja Liikennevirasto Matkustajamäärä päivässä Lähiliikenne noin 2500 Kaukoliikenne noin (1/2016) Asukkaat 1 km säteellä: , työpaikat: Prosessi Mitä on tehty: Vuosikymmeniä on ollut erilaisia suunnitelmia 1970-luvulta lähtien, 2014 tehty taustaselvityksiä ja niiden pohjalta määriteltiin toiminnallinen konsepti, kehittämisen tavoitteet on nyt selvillä, asemanseudun kehittäminen on huomioitu kaupunkistrategiassa Seuraavaksi: Arkkitehtuuri- ja asiantuntijakilpailu asemakeskus alueesta v (alkuvuosi) Aloitus: Oulun kaupungin toimesta kutsuttiin maanomistajat koolle (2014), strategisen asiakirjan laadinta Organisoituminen: maaomistajat koottu yhteen, projektiryhmä ja ohjausryhmä. Esisuunnitteluvaiheesta vastaa Oulun kaupunki, VR:n, Liikenneviraston ja Senaatin kanssa LIIKENNE PALVELUT ASUMINEN TYÖPAIKAT Sidosryhmät: Oulun kaupunki, Senaatti, VR, Liikennevirasto + myös paikalla toimivia yrittäjiä haastateltu ja asukkaita kuultu käyttäjäselvityksen avulla, seuraavassa vaiheessa mm. luottamushenkilöt ja yrittäjät mukaan vahvemmin Kehittämistä koskevat sopimukset ja vastuut: ei vielä sovittu Rahoitus: ei vielä sovittu
13 Oulu Tavoite alueelle monipuolinen liikenteen, työpaikkojen, palvelujen ja asumisen keskus. Liikenteellisesti aluetta kehitetään valtakunnalliseksi matkakeskukseksi matkustajien palvelutason parantamiseksi sekä alueen roolia Oulun julkisen liikenteen keskeisenä solmukohtana vahvistetaan. Tavoitteena on myös maankäytön merkittävä tehostaminen. Palvelut ja toiminnot Tavoitteena, että palvelut suunnitellaan kokonaisuutena; liikennepalveluiden lisäksi mm. pieni kongressikeskus Kaupunki voi olla vuokralaisena alueella Nyt asemarakennus, linja-autoasema, laajat parkkialueet ja kevyenliikenteen yhteydet Kaupunki Onnistumisia Yhteinen tahto tila, pöydässä oikeat ihmiset Toiminnallinen konsepti laadittu heti, selvitykset hyvänä tukena. Selvityksiin meni noin vuosi ja rinnalla laadittiin toiminnallista konseptia Erityispiirteitä ja Tulevaisuusorientaatio Nykyisellään vähän asumista Konseptin ja tavoitteiden lähtökohtana useat taustaselvitykset; mm. kaupallinen selvitys, jossa selvitettiin kaupallisten palvelujen tilaa myös muilla asemanseuduilla Tavoitteena erilaisia toimintoja/palveluja Kevyen liikenteen valtaväylät alueella Huomioidaan ettei vie kaupallista imua liian paljon keskustasta tai Raksilasta VR Liikennevirasto Senaatti
14 Seinäjoki Perustiedot Liikenteellinen asema: kaukoliikenteen keskus, sijaitsee viiden radan risteyskohdassa, rautatieasema + linja-autoasema (matkahuolto) Sijainti: sijaitsee kaupunkirakenteessa, keskustapalveluiden välittömässä läheisyydessä Koko: 18ha Maanomistajina: VR, Senaatti, Liikennevirasto, kaupunki, Posti (myös muuta yksityistä) Matkustajamäärä päivässä Lähiliikenne noin 1800 Kaukoliikenne noin (1/2016) Asukkaat 1 km säteellä: 5800; työpaikat: 7100 Prosessi Eteneminen: 2013 kaupunkistrategiassa, Smart Station hanke, jatkona Respa-hanke, kv-arkkitehtiryhmän esisuunnittelua, Arkkitehtuurikilpailu 2015 (ratkennut), Seuraavaksi: MasterPlan-vaihe, yleiskaava, odotetaan päätöstä Liikennevirastosta Aloitus: Seinäjoen kaupunki Organisoituminen: hankkeiden kautta Sidosryhmät: Yritykset, asukkaat, luottamusmiehet, ELY, maakunnan liitto, VR, Senaatti, Livi, rakennusliikkeet ja kiinteistökehittäjät Sopimus, rahoitus ja vastuut: Kasvusopimus tehty, hankerahoitus (mm. maakunnan liitto), pohdintaa on käyty LIIKENNE PALVELUT ASUMINEN KULTTUURI
15 Seinäjoki Tavoite Mahdollisimman paljon ja mahdollisimman sekoitetusti erilaisia palveluja Helppo saavutettavuus; yrityselämää, tutkimusta palvelevaa toimintaa, asumista Asema tukee keskustatoimintoja, kevyen liikenteen yhteys Pohjan puolelle, yhdistää Pohjaa keskustatoimintoihin Palvelut ja toiminnot Tavoitteena monipuolisesti erilaisia palveluita Nyt Matkakeskus (rautatieliikenne ja linja-autoliikenne), laajat parkkialueet ja ratapiha-alueet. Matkakeskuksessa kahvila ja kioski Kaupunki Onnistumisia Osallistava konseptin luonti, edetty johdonmukaisesti Yritysarkkitehtuurikilpailu ja muiden arkkitehtiryhmien käyttö Avoimuus, viestintä Kehittämistarpeita Useita maanomistajia Maanomistusta varten tehtävät avainpäätökset puuttuvat: raiteiden tarpeen arviointi Erityispiirteitä ja Tulevaisuusorientaatio Asukkaiden, liikkujien sekä yritysten vahva osallistaminen, luotu paljon odotusarvoa Käyttämätöntä maata keskellä kaupunkia Kansainvälistä yhteistyötä VR Yritykset, asukkaat Liikennevirasto Senaatti
16 Pasila Perustiedot Liikenteellinen asema: kauko- ja lähiliikenteen keskus, kehittyvä matkakeskus Sijainti Helsingin toinen keskus Maaomistajia: Liikennevirasto ja Senaatti, Kaupunki (lähiasemaseutu) Matkustajamäärä päivässä Lähiliikenne lähes Kaukoliikenne lähes (1/2016) Asukkaat 1 km säteellä: ; työpaikat: Prosessi Eteneminen: 2002 aiesopimus (kaupunki+valtio), kaupunkistrategiassa, asemakaavaprosessi, suunnittelukilpailu ja YIT:n valinta 2013, asemakaava 2015 Seuraavaksi: Rakentaminen Aloitus: Vuosaaren sataman toteuttaminen, Hki kaupunki Organisoituminen: Keski-Pasilan kehittämisen yhteistyöryhmä Sidosryhmät: Hki kaupunki, Livi, VVM, Senaatti, YIT, investoritahot, HSL, HKL, asukkaat, yritykset, kiinteistöjen omistajat, tapahtumakeskukset VR (ei enää) LIIKENNE Sopimus, rahoitus ja vastuut: Aiesopimus kehittämisestä 2002 kaupungin ja valtion kesken, sopimukset palveluista (toteutussopimus, määrittelyt vastuista). Rahoitus maanarvon nousulla. Rahoituksesta on sovittu sopimuksin neuvotteluiden kautta. PALVELUT ASUMINEN TYÖPAIKAT
17 Pasila Tavoite Pasilan keskus Tripla yhdistää Itä- ja Länsi Pasilan toisiinsa, samoin kuin uuden asuinalueen sen pohjoispuolella ja suunnitteilla olevat korkeat tornitalot sen eteläpuolella. Uudesta Pasilasta kehittyy Triplan myötä valtakunnallisesti ainutlaatuinen kaupunkikeskus. Vuonna 2040 Keski-Pasilassa on asukasta ja työpaikkaa. Pasilan uudistuminen alkaa monipuolisen ja vetovoimaisen keskuksen rakentamisesta Pasilan aseman ympärille. Pasilan keskus muodostuu kolmesta asemakaava-alueesta: keskustakortteli, tornialue ja ratapiha-alue. Palvelut ja toiminnot Kaupunki Tavoitteena monipuolisten palveluiden kauppakeskus Nyt rautatieasema, kioski, kauppa, ravintoloita ja erikoistavaraliikkeitä, pieni parkkialue ja pyörien liityntäpysäköintimahdollisuus. YIT HKL Liikennevirasto Senaatti Yritykset, asukkaat Onnistumisia Toimintaprosessi ollut hyvä: projektiryhmä, alaryhmät Joukkoliikenteen osien toteuttamisesta sovittu toimijoiden kesken Kehittämistarpeita/ kynnyskysymyksiä - Useiden näkökulmien yhteensovittaminen - Pasilan aseman siirto valtion toimijalta toiselle (tapahtui kilpailun aikana) Erityispiirteitä ja Tulevaisuusorientaatio - Pyörien liityntäpysäköintiin panostettu - Keski-Pasilan suunnittelulle laadittiin ekologiset kriteerit - Sidosryhmälistaus tehtiin projektin alkuvaiheessa (viestintäsuunnitelma) - Tornialue: korkean rakentamisen rakentamistapaohje laadittu - Laajojen hankkeiden ennakkoneuvotteluprosessia noudatettu Triplassa
18 Tikkurila Perustiedot Liikenteellinen asema: kauko- ja lähiliikenteen keskus, suora junayhteys lentoasemalle Pinta-ala: Dixin lopullinen koko: Noin kem2 Maaomistajia: kaupunki, VR ja Liikennevirasto. Dixin omistus yksityinen (NREP). Matkustajamäärä päivässä Lähiliikenne noin Kaukoliikenne noin (1/2016) Asukkaat 1 km säteellä: ; työpaikat: 5500 Prosessi Käynnistävä tekijä Kehäradan aiesopimus 2008, liikenne käynnistyi 2015 Seuraavaksi: Dixin 2. vaihe rakenteilla, Dixin 3. vaihe (hotelli ja toimistotorni) suunnitteilla, asumista Jokinemeen Aloitus: Kehäradan aiesopimus Sidosryhmät: Vantaan kaupunki, Liikennevirasto, YIT, VR, Kehäradan sidosryhmätahot Sopimus, rahoitus ja vastuut: Kolmikantamalli (Vantaa, VR, YIT) LIIKENNE PALVELUT ASUMINEN TYÖPAIKAT
19 Tikkurila Tavoite Tikkurilan asemanseudun kehittäminen on laajentanut, kohentanut ja tehnyt Vantaan pääkeskustaa vetovoimaisemmaksi. Tikkurilasta tehtiin korkeatasoinen vaihtopiste lähi- ja kaukojuniin. Tikkurilasta on 8 minuutin junamatka lentoasemalle. Vuoteen 2030 mennessä Tikkurilaan muuttaa uutta asukasta. Tikkurilassa on nykyisin noin 5000 asukasta. Onnistumisia Lämpimät odotustilat ja kulku laiturille Siltasuunnittelun periaatteet Bussiterminaalin sovittaminen ahtaalle tontille Kehittämistarpeita/ kynnyskysymyksiä - Useiden näkökulmien yhteensovittaminen - Aikataulujen yhteensovitus Erityispiirteitä ja Tulevaisuusorientaatio - Pyörien liityntäpysäköinti ja liityntäpysäköinnistä sopiminen muutenkin - Osana Suomen pisintä asemakaavaa - Tikkurilassa on haluttu kehittää samalla lähipalveluita asukkaille, poikkeaa siinä mielessä esim. Pasilasta - 3D-kiinteistöjaotus YIT HSL Kaupunki Liikennevirasto Yritykset, asukkaat
20 Kerava Perustiedot Liikenteellinen asema: lähiliikenteen asema, liityntäliikenteen asema (erityisesti matkustajia Tuusulasta ja Sipoosta) Sijainti: Ydinkeskustan itäpuolella osana kaupunkirakennetta, vanha asema-alue ei yhdisty suoraan keskustaan Pinta-ala Maaomistajia: Kaupunki ja VR omistaa alueet, joita nyt kehitetään, myös lähiympäristössä yksityisten maaomistajien alueita Matkustajamäärä päivässä Lähiliikenne lähes Kaukoliikenne noin 3300 (1/2016) Asukkaat: ; työpaikat 2200 Prosessi Eteneminen: Tekeillä Keravan yleiskaava (valmistuu 2016, seuraavaksi: Asemakaava, liikenteen suunnittelu, liityntäpysäköinnin suunnittelu. Asemaseudun kehittämistä on ollut jo aikaisemmin Aloitus: Keskustan kehittämistyöryhmän toiminnan myötä 2015, huomioitu kaupunkistrategiassa. Organisoituminen: kaupunki, konsultti, rakennusliike ja VR Sidosryhmät: Kaupunki, rakennusliike, HSL, VR, Liikennevirasto, muut hankkeet, lähialueen yrityksiä Sopimus, rahoitus ja vastuut: Kehittäminen ei vielä siinä vaiheessa. Liityntäpysäköinnin osalta sopimuksia ei tehty vielä. Kaupunki ja VR myyvät maat rakennusliikkeelle LIITYNTÄLIIKENNE PALVELUT ASUMINEN KULTTUURI
21 Kerava Tavoite: Kulttuuritoimintaa, asutusta ja palveluja: Keskustan eheyttäminen Radan länsipuolelle uutta rakentamista, joka yhdistää Areenan ja Volmarin. Mahdollistaa uusien työpaikkojen luomisen, jotka hyötyvät junaradasta ja hyvästä tavoitettavuudesta. Ajoneuvoliikenne asemaaukiolta pois, aseman pysäköintialueille. Asema-aukiosta vapaa-ajan ja viihteen keskittymä YIT Kaupunki Liikennevirasto Senaatti Palvelut ja toiminnot Tavoitteena monipuolisesti erilaisia palveluita, Palvelut palvelevat etenkin juna- ja syöttöliikennettä, liityntäpysäköinti, Päivittäistavarakauppa ja erikoistavarakauppaa, myös vapaa-ajan ja viihteen palveluja. Palveluita on mietitty jo nyt luonnosvaiheessa. Luonnosvaiheessa on ollut mukana lähialueen yrityksiä ja VR Onnistumisia ja merkittäviä lähtökohtia Tärkeää, että kehittämisellä jo aluksi merkittävä poliittiinen tahtotila ja ajantasalla pitäminen on tärkeää Keskustan kehittämistyöryhmän toiminta saanut hyvää palautetta, asiat ovat lähtenee etenemään Osallistaminen on tuonut lisäarvoa, yrityksiä haastateltu Kuultu mm. sopimuksellisista toimivista käytännöistä muita alueita Erityispiirteitä ja Tulevaisuusorientaatio - Lähtenyt liikkeelle keskustan kehittämistyöryhmän toiminnan kautta - Palveluita on mm. mietitty luonnosvaiheessa Yritykset, asukkaat - Liityntäpysäköinnillä erityisen vahva rooli asemanseudun kehittämisessä, vastuujako ei vielä selvää. Kerava on mukana liityntäpysäköinnin pilottihankkeessa (HSL) - Jatkokehittämisessä tärkeitä ratkaistavia asioita juuri syöttöliikenteen lisääntyminen (huomiota kiinnitettävä erityisesti liityntäpysäköintiin, joukkoliikenteen, kävely ja pyöräily-yhteyksiin ja pysäköintiin) - Aleksanterin torin kehittäminen tärkeää myös asemaseudun kannalta, toivotaan että myös muut alueet kehittyvät samassa imussa kun Aleksanterin torin aluetta kehitetään (toimijana SRV) VR
22 Leppävaara Perustiedot Liikenteellinen asema: lähiliikenteen asema, liikenteellinen asema vahvistuu raidejokerin myötä Maanomistajat; Asemaseudun kehittämisen alkaessa (1988) Helsinki, Espoo, valtio (tielaitos ja ratahallinto), Elanto, myös yksityisten maata etelä-osassa. Matkustajamäärä päivässä Prosessi Lähiliikenne noin Kaukoliikenne noin 5900 (1/2016) Asukkaat 1 km säteellä: 5000; työpaikat: lähti kehittäminen liikkeelle Helsingin ja Espoon välisen kaavoittamista koskevan sopimuksen myötä, arkkitehtuurikilpailu 1989, Etelä-Leppävaaran yleiskaava 1995 Kauppakeskuksen rakentaminen; aluksi hankekehittäjävetoisesti, sittemmin perustetun Leppävaaran liikekeskus Oy (sijoittajat+ kauppakeskusliikkeet) myötä Meneillään: Pohjoisen ja eteläisen keskuksen yhdistäminen, alueen yhdistäminen myös itä-suuntaisesti, esitetty radan ylittävää katettua siltaa Seuraavaksi: Raidejokerin suunnittelu (rahoituksen myötä uutta puhtia, suunnittelua jo -90 luvulla) Aloitus: Espoon ja Helsingin välinen sopimus kaupunkien maiden kaavoituksesta Leppävaarassa, Kehäradan rakentaminen myös merkittävä lähtökohta KAUPALLINEN KESKUS ASUMINEN + VIRKITYS PALVELUT LIIKENNE Organisoituminen: kehittäminen edennyt kaupunkivetoisesti, kauppakeskushanketta veti aluksi hankekehittäjät, 2000-luvulla perustettiin Leppävaaran liikekeskus Oy, jossa sijoittajia.
23 Leppävaara Tavoite urbaania, toiminnoiltaan sekoittunutta (asumista, työpakkoja, palveluita), erityyppistä rakennuskantaa Keskitetyn luolapysäkäinnin avulla pyrittiin siihen että parkkikentät eivät hallitse kaupunkikuvaa, isot virkistysalueet vieressä;, myös historiallisia rakennuksia, historiallisia kerrostumia, katuverkko muodostaa oikeasti verkoston /kantakaupunkimainen ratkaisu poikkeaa lähiömäisestä rakennustavasta Palvelut ja toiminnot Toiminnoiltaan sekoittunut asemanseutu; palveluita, asumista ja työpaikkoja Erittäin laaja palveluvalikoima (kauppakeskus Sello, julkisia palveluita) Liityntäpysäköintiä radan vieressä ja kauppakeskus Sellossa Sidosryhmät: Kaupunki, grynderit, HLS, Liikennevirasto Investoinnit: isot investoinnit tehty etukenossa Rahoitusmalli: Maanarvon nousulla rahoitettu alueen kehittäminen, kauppakeskushankkeen osalta hanketta veti Leppävaaran liikekeskus Oy, jossa mukana sijoittajat Sopimukset: Kehittämisen lähtökohtana Helsingin ja Espoon välinen sopimus Espoon maiden kaavoituksesta Onnistumisia ja hyviä käytäntöjä Vuorovaikutteinen suunnittelu asuntokortteleiden suunnittelussa Hyvä ja riittävä projektin johto; riittävän korkealla tasolla vastuutettu kaikki Hyvä että maaomistus koottu yksiin käsiin (sopimus Helsingin ja Espoon välillä) Käytännöt sovittiin etukäteen ja noudatettiin johdonmukaisesti Keskustamaisuuden tavoitetta ylläpidettiin myös liikenneratkaisuissa Kehittämistarpeita/ kynnyskysymyksiä Vuorovaikutteinen suunnittelu asukkaiden kanssa liikekeskuksen osalta; kaikkia tavoitteita ja tarpeita ei voitu huomioida, tulisi kertoa tarkemmin kehittämisen reunaehdot Tavoite täysin sekoittuneesta kaupunkirakenteellisesta haasteellinen; Toimistotontit eivät menneet kaupaksi asutuksen keskeltä Joukkoliikenneyhteydet tärkeitä yritysten sijoittumisen kannalta, suunnitteluun lisää muutosjoustavuutta (esim. Nokian konttorit)
24 Utrecht Perustiedot Liikenteellinen asema: junaliikenteen pääsolmupiste Alankomaissa (lisäksi vaihto busseihin ja raitiovaunuun, suuri pyöräparkki pyörälle). Yhteydessä kauppakeskus (rakennettu 1970, uudistaminen ja laajennus 2000 sekä kongressi- ja messukeskus Maanomistajat: Kaupunki, rautatieyhtiö, kauppakeskus ja kongressi- ja messukeskus Matkustajamäärä päivässä noin matkustajaa Asukkaita kilometrin säteellä noin Prosessi Open dialog Tapahtunutta: ensin yritettiin Public Private Partnership mallia, mutta se ei toiminut koska rahoituksen päämäärät eivät olleet osapuolten välillä yhtenäiset. Vuonna 2000 oivallettiin, että Utrechtin kaupungin täytyy ottaa suurempi rooli kehittämisessä. Refendum eli kansanäänestys, jossa asukkaiden näkemykset suunnitelmavaihtoehdoista kerättiin vahvaksi osaksi prosessia = Open planning & dialog. Kaupunki lähti viemään suunnittelua maanomistajien (kiinnostus pitkäaikaiseen kehittämiseen), ei developperien kanssa. Aluksi luotiin suunnitteluperiaatteet (tähän meni 5 vuotta).
25 Utrecht Prosessi Asemanseudun prosessi osana laajempaa kehittämistä (vuodesta 2000 lähtien), tosin kehittäminen käynnistyi keskustelun tasolla jo 1980-luvulla Samalla modernisoitiin aseman yhteydessä ollut 1970-luvulla rakennettu kauppakeskus ja kansallinen messukeskus Väestön kasvu on vauhdittanut kehittämistä Aloitus: 2000 Organisoituminen: 4 pääkehittäjää: kaupunki, rautatieyhtiö, kauppakeskus ja messukeskus Kaupungilla vahva rooli Investointimalli: Aluksi kokeiltiin Public-Private-Partnership mallia, mutta se ei toiminut Open Planning malli käytössä nykyisin Investoinnit: 3 miljardin käynnistyskustannukset Sopimuskäytännöt: 3 sopimusmallia: The Intentional Contract, The Development Contract and the Project Contract Utrechtin asemanseudun kehittäminen on osa laajempaa kansallista Wereldstations-projektia. Utrecht on Alankomaiden rautatieliikenteen suurin ja ruuhkaisin juna-asema (yhteydet raitiovaunuihin ja busseihin). Kaupunki Mesukeskus Kauppakeskus Rautatatieyhtiö Yritykset, asukkaat LIIKENNE PALVELUT ASUMINEN TYÖPAIKAT Onnistumisia Hankkeen osana pyöräpys.paikkaa, katolla aurinkopaneeleita = omavaraisuus Refendum kansanäänestys kahdesta suunnitelmavaihtoehdosta Erityispiirteitä ja Tulevaisuusorientaatio Kesti 5 vuotta laatia yhteinen strategia ja visio jokainen kehittäjä allekirjoitti suunnittelu- ja toteutusperiaatteista sopimuksen pitkäkestoinen kehittäminen: jos henkilöt vaihtuu, strategiset arvot ja periaatteet säilyvät. It takes time as a process, but in the end you win!
26 Göteborg Perustiedot Liikenteellinen asema: Päätepiste, päärautatieasema: pitkän matkan junat, bussit, raitiovaunut, uusi junatunneli tulossa: 3 uutta asemaa, jotka rakennetaan samalla Tunneli rakenteilla (2017/2018) paikallis- ja kaukojunille, tulossa 3 uutta asemaa (Göteborgs central, Haga ja Körsvägen), liikennöinti ja matkustajahalli käytössä vuonna 2026, kaupunkia tulossa moottoritien päälle Rakennuksen pinta-ala: m² Maanomistajat: kaupunki ja Jernhusen Matkustajamäärä päivässä noin Prosessi Strateginen käynnistävä tekijä: alueen väestönkasvu, junaliikenteen kapasiteettikysymykset. Aluksi vaikutusten arviointia, yhteisneuvottelu ja suunnitelmien esittely. Alussa mielipiteet jakaantuivat hankkeen puolesta ja vastaan.
27 Göteborg Prosessi Osa Västlänkenia (Göteborgin Pisararataa ) Projektissa on viisi osakokonaisuutta Aloitus: Hallituksen Västlänken-päätös 2014, Rakentaminen alkaa 2017, maanalainen osa päärautatieasemaa on valmis 2024/2025, tunneli avataan 2026 Avainkehittäjät: kaupunki ja Jernhusen, kauppakeskusinvestorit, (Trafikverket) Esikuva: Malmön asema, toisaalta myös kilpailija Investointimalli: Yhteisrahoitus (valtio 50 % + kaupunki, seutu ja ruuhkamaksut 50 %) Rahoitus: osin käytössä EU-rahoitusta Investoinnit: 20 miljardia kruunua (vuoden 2009 hinnoittelulla) Kehittämiskonsepti: Station samhället (koti-työpendelöinti max 1 h päivässä) Haasteet: teknisiä maaperähaasteita, kallis tunnelikoneinvestointi jota ei lopulta tarvittu Göteborgin asemanseudun kehittäminen on osa Västsvenskapaketenin toteutusta, yhteisrahoitus (myös ruuhkamaksut osin rahoittamassa hanketta). Asemanseutu hankkeeseen kytkeytyy myös uusien asuinalueiden kehittämistä (Gullbergsvass, Ringön ja Frihamnen). Kaupunki Mesukeskus Kauppakeskus Rautatatieyhtiö Yritykset, asukkaat LIIKENNE PALVELUT ASUMINEN TYÖPAIKAT Onnistumisia ja kehittämistarpeita - Jatkossa hankkeiden hyödyt pitää voida tuoda paremmin esiin heti alussa Erityispiirteitä ja Tulevaisuusorientaatio Västlänkenin kolmen uuden aseman myötä asukkaalla on mahdollisuus asua ja työskennellä kävely- ja pyörämatkan päässä juna-asemista.
28 Malmö centralstation Perustiedot Liikenteellinen asema: maakuntakeskus, läpikulkuasema Skånen ja Öresundsbron välillä Yhteydessä busseihin Pinta-ala: Maanomistajat: Jernhusen, kaupunki, yksityiset kiinteistönomistajat Matkustajamäärä päivässä noin Prosessi Osana Citytunnel-infrahanketta rakennettiin myös 2 uutta asemaa: Triangel (kauppakeskus) ja Hyllie (yritysympäristö ja asuntoja), citytunnel valmistui vuonna 2010, tarkoituksena saattaa yhteen kauko- ja lähijunat
29 Malmö centralstation Prosessi Asemanseudun prosessi osana Öresundsförbindelseniä, josta vuonna 1991 sopimus Aloitus: Malmö centralstationin rakentamisen aloitus 2005, valmistui 2010 Investoinnit: 9,5 miljardia kruunua (2001) Citytunnelin sopimus: Ruotsin valtio, Trafikverket, Malmön kaupunki, SJ ja Region Skåne Rahoitus: Myös EU-tukea käytössä Roolimallit: Hollanti, Tanska Vuorovaikutus: useita visiotyöpajoja, joiden avulla päästy yhteiseen visioon Matkustajien profilointi Jernhusenin mukaan: traditionalistit, individualistit, materialistit ja kosmopoliitit Tärkeä tekijä laadun korostaminen Haasteita: lasirakennuksen Kaupallistaminen (funktio vrs. arkkitehtuuri), byrokratian ja lupien hitaus Rahoitus: Jernhusen aseman sisäänkäynti, Trafikverket tunneli, kaupunki oli mukana Hyllien ja Triangelin rahoituksessa Hyllie on ensimmäinen/viimeinen asema Öresundsyhteydessä Ruotsin puolella. Kaupunki Mesukeskus Kauppakeskus Rautatatieyhtiö Yritykset, asukkaat Erityispiirteitä ja Tulevaisuusorientaatio LIIKENNE PALVELUT ASUMINEN TYÖPAIKAT Konsepti1: Snabba flödet, jonka perusajatuksena on se, että matkustajat viipyvät asemalla lyhyesti ja tarvitsevat take away-tyylisiä ruoka- ja ostosmahdollisuuksia. Konsepti2: Den Stationsnära staden: matkustajalähtöisyys,urbaanit kohtaamispaikat, sekoitetut toiminnot, täydennysrakentaminen, miljösmart
30 Ørestad Perustiedot Liikenteellinen asema: Ørestad station on metron solmupiste, josta liikennöi kauko- ja lähjunia. Junalla pääsee 6 minuutissa Kööpenhaminan lentokentälle Yhteydessä suuri kauppakeskus, alueella kongressikeskus ja yliopisto Pinta-ala: 3.1 km 2 Maanomistajat: By og Havn (suurin omistaja) Matkustajamäärä päivässä noin (Kööpenhaminan metro) Asukkaita kilometrin säteellä noin: 8500 (2013), työpaikkaa Prosessi Tapahtunutta: Kehittäminen alkoi vuonna 1992 luonnontilaiselle alueelle. Ensin tuli metro ja sitten asuminen. Tällä hetkellä ollaan hankkeen puolivälissä. Alkuun käytiin liikennemuodosta keskustelua, pitäisikö rakentaa metro, pikaratikka vai raitiovaunu. Metro oli valmis vuonna 2002 ja ensimmäiset asuinalueet vuonna Suuri kauppakeskus avattiin vuonna Sidosryhmät: By og Havn, kaupunki ja metroyhtiö Rahoitus: By og Havn (valtion omistama yhtiö), valton lainaa
31 Ørestad Prosessi Aluekehitysprosessi osana uuden metrolinjan rakentamista, metrolinjan varteen syntyi 6 uutta asemaa. Aloitus: Kehittäminen alkoi vuonna 1992 Koko: 3.1 km 2 Organisoituminen: By og Havn (valtion omistama), Kööpanhamninan kaupunki ja metroyhtiö Investointimalli: valton laina Investoinnit: Kestää useita vuosia ennen kuin investoinnit maksavat itsensä takaisin Suunnittelun apuna toteutettiin arkkitehtuurikilpailu Konsepti: Ny By Ørestad on kehitteillä oleva kaupunkialue, joka sijaitsee Amagerin saarella Kööpenhaminassa. Käytössä on ollut toimintoja sekoittava (mixed useperiaate). Taustalla on ollut kasvava tarve asuinalueille, ei niinkään toimistorakennuksille. Kaupunki Mesukeskus Kauppakeskus Rautatatieyhtiö Yritykset, asukkaat LIIKENNE ASUMINEN PALVELUT TYÖPAIKAT Onnistumisia Metron rakentamiskustannuksista osa on voitu rahoittaa maanarvon hinnan nousulla. Asukkaat käyttävät paljon metroa, koska alueen pysäköintiä on rajoitettu. Erityispiirteitä ja Tulevaisuusorientaatio Tavoitteena on, että asukasta asuisi Ørestadissa ja tekisi töitä siellä. Toistaiseksi alue ei ole onnistunut houkuttelemaan kyseisiä tavoitteita. Yleiskaavan rakennemalli ja visio tehtiin jokaisen kaupunkorttelin osalta. Mukaan yritettiin saada aikaakestäviä (robust) elementtejä ja eläviä asuinalueita.
32 Bremen Perustiedot Liikenteellinen asema: Bremen on merkittävä solmupiste pitkämatkaisen liikenteen ja alueellisen/paikallisen liikenteen välillä Yhteydessä 24/7 auki olevia kauppoja, kahviloita, kirjakauppoja, leipomoita ja ravintoloita sekä hotelli ja toimistotiloja Maanomistajat: juna-asema, Deutsche Bahn (German Rail) yleiset alueet aseman edessä ja takana, Bremenin kaupunki hotellin ja toimistotilojen alueet, yksityiset maanomistajat Matkustajamäärä päivässä noin Prosessi Juna-asema on eräänlainen kaupungin käyntikortti, erityisesti ulkomailta saapuville matkustajille. Asemalla ja sitä ympäröivillä alueilla oli ennen huono maine. Asialle oli tehtävä jotain rikosten kasvun välttämiseksi. Alueen kehittäminen nähtiin myös asiana, joka yhdistää keskustan ja uudet bisnesalueet toisiinsa. Aseman alueen suunnittelu aloitettiin vuonna 2000, kun rahoitus saatiin kuntoon ja EXPO 2000 pidettiin Hannoverissa, josta on vain tunnin junamatka Bremeniin. Kaupat, ravintolat ja kahvilat tuovat asemalle olemiseen uudenlaista laatua. Lisäksi, hotellin ja toimitilojen myötä alueella on alkanut käymään enemmän ihmisiä.
33 Bremen Organisoituminen ja sidosryhmät: Deutsche Bahn (German Rail), Bremenin kaupunki ja yksityiset sijoittajat Investointimalli: Julkinen/yksityinen, koska Deutsce Bahn on yksityinen laitos, jonka omistaa valtio. Lisäksi muut julkinen-yksityinen investointikumppanuudet ympäröiville alueille. Konsepti: In the centre of Bremen, you'll find one of the most modern stations in Germany... Onnistumisia Kaupunki Mesukeskus Kauppakeskus Rautatatieyhtiö Yritykset, asukkaat Alueen kehittäminen on yleisesti onnistunut hanke, mikä voidaan nähdä esimerkiksi siitä, että asemaa vastapäätä rakennetaan parhaillaan toista liikerakennusta. LIIKENNE PALVELUT ASUMINEN TYÖPAIKAT Erityispiirteitä ja Tulevaisuudenorientaatio Pitkämatkaisen ja seudullisen/paikallisen liikenteen solmupiste. Alueelle on tulossa uusi bussiterminaali. Bremin asema äänestettiin vuoden asemaksi vuonna 2012 Uusien toimitilojen, hotellien ja kauppojen myötä alueen kehittäminen jatkuu. Alueen potentiaalia ei ole kuitenkaan vielä täysin hyödynnetty.
34 PÄÄTELMIÄ: KONSEPTIN RAKENTUMINEN GENDIATUR, QUE REIUNT EXPLABO. UT ASINCTIIS DE VOLLACCAB ISUNT ET EOS QUATIANDANDI DELLECU LLUPTIIST 34
35 KONSEPTIEN RAKENTUMINEN Haastattelut osoittavat, että konsepteja rakennetaan eri tavoin ja eri suunnitteluvaiheissa mm.: Konseptin tai vision ensimmäiset lausumat yhteisessä strategiassa, aiesopimuksessa, (kehittämisen ensimmäinen vaihe, mm. Pasila) Strategia vahvana ohjenuorana koko prosessin ajan (mm. Utrecht, laatiminen kesti 5 vuotta) Konseptin rakentaminen yhdessä sidosryhmien kanssa (mm. visiotyöpajat jne.) (Seinäjoki) Suunnittelu/arkkitehtuurikilpailun kautta (Pasila, Seinäjoki, Tikkurila, Ørestad) Konseptin rakentuminen pala palalta koko prosessin ajan Itseohjautuvasti GENDIATUR, QUE REIUNT EXPLABO. UT ASINCTIIS DE VOLLACCAB ISUNT ET EOS QUATIANDANDI DELLECU LLUPTIIST 35
36 ERILAISIA ALULLE PANEVIA VOIMIA Kehittämisen lähtökohtina Alueidenkäytön muutokset, vapautuvat maa-alueet, maaomistusmuutokset, paine kehittämiselle, volyymien kasvu, Alulle panevat voimat Vahva poliittiinen tahto (tietty henkilö tai esim. kaupunkistrategian toteuttaminen) Kaupalliset toimijat Kaupungin maankäyttöpuoli GENDIATUR, QUE REIUNT EXPLABO. UT ASINCTIIS DE VOLLACCAB ISUNT ET EOS QUATIANDANDI DELLECU LLUPTIIST 36
37 PROSESSEISSA YHTÄLÄISYYKSIÄ Prosessissa keskeisiä toimijoita Kaupunki, seututoimija Suomessa Liikennevirasto, Ruotsissa Trafikverket Suomessa VR, Ruotsissa Sveriges Järnväg (SJ), Saksassa DB Rakennuttajayritys/kiinteistökehitys, kiinteistöjen omistajat Ruotsissa Jernhusen, Alankomaissa NS Stations Valtio, Valtion omistamat organisaatiot (kuten Tanskassa By og Havn) Voivat muuttua kehittämishankkeen aikana Osallistaminen ja avoin suunnitteluprosessi Tavoitevaiheessa asukkaiden ja yritysten, maaomistajien kanssa Käyttäjäkyselyt, haastattelut, työpajat Poliittinen tuki nähdään tärkeänä Toimijoiden osallistaminen jo ensivaiheessa tärkeää 37
38 KESKEISIMPIÄ PALVELUITA JA TOIMINTOJA Yleisimpiä konseptien mukaisia palveluita ovat case-alueilla liikennepalvelut (mm. raideliikenne, linja-autoliikenne, liityntäpysäköinti), kauppakeskuspalvelut (mm. Leppävaara ja Pasila: kauppakeskus, Oulu: kaupallisia palveluita, Kerava: kaupallisia palveluita, Utrecht uutisoitu kauppakeskus, Bremen, Ørestad, Götebog ja Malmö) ravintolapalvelut ja muu vapaa-ajan toiminta (mm. Oulu: ajatuksena mm. pieni kongressikeskus, Leppävaara: useita ravintoloita, Finnkino, Utrechtissa ja Ørestadissa toimii jo nykyisellään kongressikeskus asemanseutujen yhteydessä Myös julkisia palveluita (mm. Leppävaarassa vuokralla kirjasto), Ørestadissa metroaseman yhteydessä yliopisto Yhdistäen kaupallisia ja julkisia palveluita liikennepalveluiden äärelle 38
39 RAHOITUS- JA TOTEUTUSMALLIEN LÄHTÖKOHTIA Asemaseutujen taloudellisen potentiaalin realisointi Liikenteellisen ja kaupallisen roolin roolin yhdistäminen Taloudellinen markkina-arvo ja arvon nousu rahoitus julkisille investoinneille Taloudellisen potentiaalin elementtejä Aseman liikkujavirrat mahdollinenn asiakasvirta kaupallisille palveluille Lähialueen kehittäminen asuin- ja työpaikka-alueena paikallinen asiakaspohja kaupallisille ja julkisille palveluille Hyvä saavutettavuus vetovoima toimistovaltaisille työpaikoille Hyvällä suunnittelulla ja eri toimintojen keskinäisen synergian taitavalla hyödyntämisellä voidaan tuottaa merkittävästi taloudellista lisäarvoa sekä paikan houkuttelevuudelle että markkina-arvolle saavutettavuusedun lisäksi. GENDIATUR, QUE REIUNT EXPLABO. UT ASINCTIIS DE VOLLACCAB ISUNT ET EOS QUATIANDANDI DELLECU LLUPTIIST 39
40 RAHOITUS- JA TOTEUTUSMALLIT Erillisen kehittämisen malli Maanomistajien ja muiden toimijoiden yhteistyö kukin toimija vastaa oman kehittämisosansa rakennuttamisesta, Esim. Keravan keskustan kehittäminen Integroidun kehittämisen malli Hankkeen rakennusoikeus myydään toteuttajalle tontit maksuvälineenä. Detaljisuunnittelu tilaajien ja toteuttajan yhteistyönä Tilaajat määrittelevät toiminnalliset ja taloudelliset vaatimukset ja ehtot Toteuttajalla velvoite rakentaa yleisiä tiloja ja alueita, kuten asemarakennus, katuja ja yleisiä alueita, pysäköintitiloja, pyöräparkkeja ym. Toteuttaja hankkii rahoituksen sijoittajilta ja rahoitusmarkkinoilta. Hankkeen valmistuttua toteuttaja voi myydä hallinnassaan olevat osat kiinteistösijoittajille. esim. Pasilan keskus Toteutusmalli on väline eikä itsetarkoitus GENDIATUR, QUE REIUNT EXPLABO. UT ASINCTIIS DE VOLLACCAB ISUNT ET EOS QUATIANDANDI DELLECU LLUPTIIST 40
41 YHTEENVETO KEHITTÄMISKONSEPTIEN RAKENTUMISESTA Liityntä muuhun kaupunkikehittämiseen Asemanseudun sisällölliset ratkaisut Markkinointi ja viestintä Suunnittelu- ja kehittämisprosessi Toteuttamis- ja investointikonseptit Asemanseudun kehittämiskonseptin ulottuvuuksia. 41
42 JOHTOPÄÄTÖKSET: SUOSITUKSET JA LISÄSELVITYSTARPEET 42
43 SUOSITUKSET Liityntä muuhun kaupunkikehitykseen Lähtökohdat selväksi Realistisen potentiaalin tunnistaminen Vahva poliittinen sitouttaminen ja sitoutuminen hankkeeseen Yhteistyötä konseptin laatimisessa Suunnittelu- ja kehittämisprosessi Kehittämispolku ja riskien tunnistaminen Oikeat avainhenkilöt Konsepti paikallisille ja paikallisten kanssa Oikea tapa organisoitumiseen? GENDIATUR, QUE REIUNT EXPLABO. UT ASINCTIIS DE VOLLACCAB ISUNT ET EOS QUATIANDANDI DELLECU LLUPTIIST 43
44 SUOSITUKSET Asemanseudun sisällölliset ratkaisut Paikallinen konsepti Konseptin tarkentaminen vaihe vaiheelta Palvelumuotoilun rooli kasvaa Tarvitaan visionäärisyyttä, tulevaisuuteen katsoen Muuntojoustavuutta Toteuttamis- ja investointikonseptit Taloudellisen potentiaalin tunnistaminen Vastuiden ja velvollisuuksien määrittely tarkkaan Tavoitteiden asettaminen ja niistä kiinni pitäminen Matkaketjuajattelulle arvoa Markkinointi ja viestintä Yhtenäinen sanoma GENDIATUR, QUE REIUNT EXPLABO. UT ASINCTIIS DE VOLLACCAB ISUNT ET EOS QUATIANDANDI DELLECU LLUPTIIST 44
45 LISÄSELVITYSTARPEET Asemanseutujen yhteistyön edistäminen Solmu-paikka dynamikka ja aseman seutujen palvelut ja toiminnot Asemanseutujen tietopooli Kansallinen asemanseutujen verkko, potentiaali, ja kehittämistarpeet Lisää hyviä käytäntöjä ja benchmarking: Lisää tietoa erilaisista kehittämiskonsepteista ja rahoitusmalleista: Laajempi kansallinen tarkastelu Uudeltamaalta ja muualta Suomesta Maas asemanseuduilla Vähähiilisyys asemanseuduilla Muuntojoustavuus? GENDIATUR, QUE REIUNT EXPLABO. UT ASINCTIIS DE VOLLACCAB ISUNT ET EOS QUATIANDANDI DELLECU LLUPTIIST 45
46 46
47
Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit
Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Ari Hynynen Professori Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos / Seinäjoen kaupunkilaboratorio 28.01.2016 Miksi asemanseudut? Miksi
LisätiedotAsemanseutujen kehittämiskonseptit
Asemanseutujen kehittämiskonseptit Ari Hynynen, professori Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos / Seinäjoen kaupunkilaboratorio Asemanseudut kaupunkien kasvun moottoreina 19.05.2016 Asemahankkeita
LisätiedotAsemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit. Esiselvitys 2016
1 Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Esiselvitys 2016 2 SISÄLTÖ ALKUSANAT... 3 1. JOHDANTO... 4 ASEMANSEUDUT MIKSI JUURI NYT?... 4 KEHITTÄMISKONSEPTIN SISÄLTÖ... 6 ELIAS-HANKKEEN SISÄLTÖ...
LisätiedotKaupunkikehitysryhmä Keskustahanke
TAMPEREEN ASEMANSEUDUN HANKEKOKONAISUUS Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tullin alueen visiotyö Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu
LisätiedotHenkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014
Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen
LisätiedotKaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke
MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö
LisätiedotTikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, liiketilat
energianero Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, liiketilat TOIMITILOJA JÄRJELLÄ JA TUNTEELLA Tikkurila lyhyesti Tikkurila on Vantaan hallinnollinen keskus, jossa palvelut ovat lähellä. Keskustassa
LisätiedotASEMANSEUDUT KAUPUNKIKEHITTÄMISEN KESKIÖSSÄ - TYÖPAJA KAUPUNGEILLE, SEUDUILLE JA VALTIOLLE. Tero Piippo, projektipäällikkö MAL-VERKOSTO
ASEMANSEUDUT KAUPUNKIKEHITTÄMISEN KESKIÖSSÄ - TYÖPAJA KAUPUNGEILLE, SEUDUILLE JA VALTIOLLE Aika: keskiviikko 14.5.2014, klo 12.30-16.45 Paikka: Scandic Tampere Station, Amuri kabinetti Tero Piippo, projektipäällikkö
LisätiedotTulevat hankkeet ja maankäytön muutospaineet Olarissa. M Saari 27.10.2015
Tulevat hankkeet ja maankäytön muutospaineet Olarissa M Saari 2 Matinkylä Maankäyttö metroaseman ympäristössä tehostuu. Matinkylä ja Olari kasvavat yhteen ja Matinkylästä kasvaa vahva kaupunkikeskus, jossa
LisätiedotELIAS- Elinvoimaa asemanseuduille
ELIAS- Elinvoimaa asemanseuduille Helsingin seudulla ja Uudellamaalla Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmaa ja ilmastoa 3.12.2015 Pia Tynys Khk-päästöt (1000 t CO 2 -ekv.) 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000
LisätiedotKEHITTÄMISALUE TOIMINTAEDELLYTYSTEN PARANTAMINEN NEWSEC VALUATION OY 3.9.2015
KEHITTÄMISALUE TOIMINTAEDELLYTYSTEN PARANTAMINEN NEWSEC VALUATION OY 3.9.2015 TAVOITTEET JA TUTKIMUSKYSYMYKSET TUNNISTAA Milloin kehittämisaluemenettely on paikallaan? Minkälaisiin maankäytön muutos- ja
LisätiedotVETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy
MYLLY LÄNSIKESKUS VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari 11.3.2016 Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MATKAKESKUS HANSA SKANSSI Lukuisia asemanseutujen kehittämisprojekteja
LisätiedotPasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla
Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne
LisätiedotHelsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi
Helsingin seudun MALaiesopimuksen ja sen seurannan valmistelusta Arja Salmi Helsingin seudun MAL-valmistelu Kolme valmisteluryhmää: 1. Maankäyttö ja liikenne (Pekka Normo, YM) 2. Asuminen (Tommi Laanti,
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011
Aika: 11.5.2011 klo 14.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj.
LisätiedotMaankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla
Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu
LisätiedotTikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, toimistotilat
energianero Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, toimistotilat TOIMITILOJA JÄRJELLÄ JA TUNTEELLA Tikkurila lyhyesti Tikkurila on Vantaan hallinnollinen keskus, jossa palvelut ovat lähellä. Keskustassa
LisätiedotPÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY
PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen
LisätiedotLiikenneviraston näkökulmia asemanseutujen kehittämiseen
Liikenneviraston näkökulmia asemanseutujen kehittämiseen MAL-verkoston työpaja, Lappeenranta 8.6.2015 Jukka Ronni Näkökulmia 1. Hallitusohjelman viestit 2. Valtakunnallinen näkökulma 3. Raideliikenteen
LisätiedotLappeenrannan asemanseudun ja keskustan kehittämisen työpaja 8.6.2015
Lappeenrannan asemanseudun ja keskustan kehittämisen työpaja 8.6.2015 Sokos Hotel Lappee, Brahenkatu 1, Lappeenranta projektipäällikkö Tero Piippo www.mal-verkosto.fi MAL-VERKOSTON RAHOITTAJAT JA JÄSENSEUDUT
LisätiedotTampereen raitiotiehanke
Tampereen raitiotiehanke Pikaratikkailta Helsingissä, Laituri -näyttelytila, 4.2.2016 klo 17-19 Tampereen kaupunki, raitiotiehanke projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen Lähde: ALLI-kartasto, Osa 2 Väestö
LisätiedotKuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula
Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja
LisätiedotHannu Pesonen Strafica Oy
Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)
LisätiedotElinvoimaa lähiöihin klinikka
Elinvoimaa lähiöihin klinikka Erkki Aalto Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLIn klinikka kokoaa toimijat,
LisätiedotTulevaisuus raiteilla Asemanseudut Otto Lehtipuu
Tulevaisuus raiteilla Asemanseudut 2017 Otto Lehtipuu 7.6.2017 Tavoitteena kasvattaa matkustajamääriä Helmikuussa 2016 alensimme hintoja 25 % Lisää suoria ja nopeampia yhteyksiä Parempaa henkilökohtaista
LisätiedotELIAS- Elinvoimaa asemanseuduille
ELIAS- Elinvoimaa asemanseuduille Helsingin seudulla ja Uudellamaalla Asemanseudut kaupunkien kasvun moottoreina 19.5.2016 Projektipäällikkö Pia Tynys, HSY Lähtökohtana seudun hiilineutraaliustavoite Liikenne
LisätiedotHLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset
HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla
LisätiedotHelsinki-Turku nopea junayhteys
Helsinki-Turku nopea junayhteys 28.9.2017 Hankkeen tavoitteet 28.9.2017 Heidi Mäenpää 2 Kasvua kansainväliseen kilpailukykyyn Junayhteys vahvistaa Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta sijoittajille ja
LisätiedotKESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI
KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET
LisätiedotLahden radanvarsi mahdollisuutena Kari Ruohonen Ylijohtaja Hankkeet 15.1.2014
Lahden radanvarsi mahdollisuutena Kari Ruohonen Ylijohtaja Hankkeet 15.1.2014 15.1.2014 Kari Ruohonen 2 Hankkeet Mitä uusi liikennepolitiikka on? Liikennepolitiikka osa muuta yhteiskuntapolitiikkaa Palvelutasoon
LisätiedotHSL ja itsehallintoalueet
HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta
LisätiedotPaikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY
Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotVaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi
Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön
LisätiedotRaidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia
Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia 18.12.2008 Kaukoliikenteen radat 1. Helsinki Turku -yhteys, uusi linjaus (ELSA-rata) Nopea junayhteys Turkuun ja Saloon Samassa
LisätiedotOulun asemakeskuksen alue - yhteissuunnittelulla toiminnallisesta konseptista toteutukseen
Oulun asemakeskuksen alue - yhteissuunnittelulla toiminnallisesta konseptista toteutukseen Uki Lahtinen, Oulun kaupunki Heimo Rintamäki, Destia Oy Hanna Puolimatka, Destia Oy Asemakeskusalueen yhteissuunnittelu
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.05.2015 Sivu 1 / 1 3224/10.02.03/2013 83 Otaniemen keskuksen jatkosuunnitelman tavoitteet Valmistelijat / lisätiedot: Ossi Keränen, puh. 050 347 5632 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotKehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta
Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla Mitä me siitä tiedämme ennalta Uusi brandy Mikä on Kehärata Suunnittelijan visio radasta http://www.youtube.com/watch?v=zkg4xunimmg 3 Aviapoliksen asema elokuu 2014
LisätiedotPäällerakentamiskohteet Suomessa Mikko A. Heiskanen ja Jarmo Nirhamo, Liikennevirasto
Päällerakentamiskohteet Suomessa 4.2.2016 Mikko A. Heiskanen ja Jarmo Nirhamo, Liikennevirasto PÄÄLLERAKENTAMISKOHTEET SUOMESSA KYSYMYKSIÄ YHTEISHANKE VAI EI TEKNISET VAATIMUKSET RAKENNUSOIKEUS VASTUUT
LisätiedotLahden keskustan radanvarren kehitysaskeleita. Veli-Pekka Toivonen: Tekninen ja ympäristötoimi
Lahden keskustan radanvarren kehitysaskeleita Uinuvasta radanvarresta keskustan kasvualueeksi Mikkeli Tampere Kouvola Helsinki Uinuvasta radanvarresta keskustan kasvualueeksi Kilpailualue 53 ha WDC vuoden
LisätiedotUUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA
UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA ESLogC -tulevaisuusverstas 26.3.2010, Pekka Normo Tavaraliikenteen logistiikka vahvistetussa maakuntakaavassa 2 Kaava sisältää valtakunnallisesti ja maakunnallisesti
LisätiedotPISARARATA. Sisältö. Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet 22.10.2014
PISARARATA 22.10.2014 Jussi Lindberg projektipäällikkö Sisältö Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet 22.10.2014 2 2 Yhteystiedot Liikennevirasto Projektipäällikkö
Lisätiedothaasteet ja ratkaisut
Täydennysrakentamisen haasteet ja ratkaisut pääkaupunkiseudulla MAL-verkoston seminaari Mari Siivola yleiskaavapäällikkö Strateginen valinta kehittää nykyistä kaupunkia Olemassa oleva kehittyy uudisrakentamisen
LisätiedotPäivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).
KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän
LisätiedotLaadukkaan pyöräpysäköinnin suunnittelu- ja päätöksentekokäytännöt - case Oulun asemakeskus
Laadukkaan pyöräpysäköinnin suunnittelu- ja päätöksentekokäytännöt - case Oulun asemakeskus Jorma Heikkinen, Oulun kaupunki Heimo Rintamäki, Destia Oy Hanna Puolimatka, Destia Oy SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT
LisätiedotElinvoimaa lähiöihin klinikka
Elinvoimaa lähiöihin klinikka Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLI ja klinikat 2 Missio Arvot Kivijalka
LisätiedotK u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i
L O I K K A 2 0 3 0 KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI RAKENNEMALLISOPIMUS 28.05.2012 K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k
LisätiedotKivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta
Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta Nurmijärvi Klaukkala Tuusula Kivistö Tikkurila Myyrmäki Pasila Helsinki Visio Kasvun keskus metropolialueella Hotelli ja toimistoja Bussiterminaali Hypermarketit
LisätiedotTavoitteena on luoda toimiva matkakeskus ja korkeatasoista kaupunkiarkkitehtuuria asemaympäristön historiallisia piirteitä vaalien.
Rautatieliikenne on kestävä, nopea ja turvallinen kulkumuoto, joka mahdollistaa laajenevat työssäkäyntialueet. Rautateillä kulkee tulevaisuudessa entistä enemmän liikennettä, mikä toimii myös asemaseutujen
LisätiedotPikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus
Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden
LisätiedotTurun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 105/10.00.00.00/2012 41 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2016-2019 Päätöshistoria Kaupunginhallitus
LisätiedotTikkurilan lähivuodet. Heureka 14.3.2014 Projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupunki
Tikkurilan lähivuodet Heureka 14.3.2014 Projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupunki 1932 Tikkurila 1942 Tikkurila Tikkurilan keskusta v. 2010 Tikkurilan keskusta v. 2015 (DIXIn eteläpää tuolloin
LisätiedotHankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja 10.9.2013
Hankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja 10.9.2013 Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä Strategia Toiminnan ohjaus Suunnittelu Hankkeet Väylänpito
LisätiedotPäijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset
Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset Liite 1: Asemakortit Sito Oy 9.9.2013 Lahti, Lahti käytössä (Lahti-Heinola-rataosa) Raiteita (joista sähköistetty) 5 (5) Matkustajapalvelut asemalla Odotustilat
LisätiedotSRV:n suurhankkeiden tilannekatsaus
SRV:n suurhankkeiden tilannekatsaus Suurhankeinfo 1/2016 Timo Jääskeläinen 28.1.2016 SRV lyhyesti Tarjoaa kokonaisvaltaisia rakennetun ympäristön ratkaisuja Toimii SRV Mallilla - Innovatiivinen hankekehitys
LisätiedotRautateiden suunnittelu. Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto
Rautateiden suunnittelu Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto 5.11.2018 Ratalaki 8, Yleistä rautatien suunnittelusta Suunnitelmia tehtäessä radanpitäjä toimii yhteistyössä maakunnan liittojen
LisätiedotTurun Matkakeskus -hanke
Turun Matkakeskus -hanke 14.5.2014 Paula Keskikastari, kaavoitusarkkitehti 15.5.2014 pohjautuu esitykseen, jonka ovat laatineet 1 Kiinteistöliikelaitos, Mika Rajala ja Ympäristö- ja kaavoitusvirasto, Christina
LisätiedotYhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014
Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.
LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie
LisätiedotHELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU
29.4.2013 HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU Suunnittelualue 1,3 miljoonaa asukasta (2012) 0,7 miljoonaa työpaikkaa (2010) 0,7 miljoonaa asuntoa (2011) 29.4.2013 Yhteinen maankäyttösuunnitelma
LisätiedotKuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun
Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten
LisätiedotMAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat
MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat HSYK 11.10.2016 Ennakkoaineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lähtökohdat puiteohjelman laatimiseen Edellisen MAL-suunnittelukierroksen jälkiarviointi,
LisätiedotPäijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys
Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet
LisätiedotVetovoimaiset, vähähiiliset asemanseudut
Vetovoimaiset, vähähiiliset asemanseudut Projektin tavoitteet asemanseutuja koskevan tietopohjan parantaminen asemanseutujen potentiaalin tehokkaampi hyödyntäminen niiden toimivuuden ja houkuttelevuuden
LisätiedotUudenlaisen asumisen alue!
Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja
LisätiedotKY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS
KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin
LisätiedotKAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA
KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky
LisätiedotAloituskalvo PASILA. Mainitse Jari ja Petri Mainitse Popa Ari
PASILA Aloituskalvo projektinjohtaja Niina Puumalainen projekti-insinööri Petri Hoppula ja projekti-insinööri Jari Virmanen Mainitse Jari ja Petri Mainitse Popa Ari PASILA PASILA NYT yli 23 000 työpaikkaa
LisätiedotAsemanseutujen kehittämiskonseptit Tanskassa
Asemanseutujen kehittämiskonseptit Tanskassa MAL-verkoston työpaja 14.6. Olli Voutilainen Kuvat: Olli Voutilainen ellei lähdettä mainittu Tanskassa tapahtumassa paljon Kööpenhaminan metro laajenee ympyrälinjalla
LisätiedotSipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi
Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan
LisätiedotAsemanseudut kaupunkien kasvun moottoreina - Asemanseutujen kehittämisseminaari Tulevaisuuteen suuntautunut - Menestystä metsästämässä
Asemanseudut kaupunkien kasvun moottoreina - Asemanseutujen kehittämisseminaari 2016 CASE Vaasa 19.5.2016 Marketta Kujala Tulevaisuuteen suuntautunut - Menestystä metsästämässä Pohjanmaan historiallinen
LisätiedotSULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS
SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa
LisätiedotSeinäjoen asemanseudun yleissuunnitelma. Yleissuunnitelmaluonnoksen esittely ja kommentointi
Seinäjoen asemanseudun yleissuunnitelma Yleissuunnitelmaluonnoksen esittely ja kommentointi 16.6.2017 Tekijät Asemanseudun yleissuunnitelma Yleissuunnittelun tavoitteet Yhdistää radan jakamat kaupunginosat
LisätiedotRaideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi
Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon
LisätiedotH E L S I N K I, R ATA P I H A KO R T T E L I T j a
S E N A A T T I M Y Y : H E L S I N K I, R ATA P I H A KO R T T E L I T 1 7 1 0 7 j a 1 7 1 1 0 A S U I N K E R R O S TA L O KO R T T E L I T K E S K I - PA S I L A S S A RATAPIHAKORTTELIT, PASILA VALLILA
LisätiedotMarja-Vantaan puurakentamismahdollisuudet
Marja-Vantaan puurakentamismahdollisuudet Puurakentamisen RoadShow - Vantaa projektinjohtaja Reijo Sandberg reijo.sandberg@vantaa.fi Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala Vantaan kaupunki
LisätiedotTampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016
Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016 Hankkeen tietoja Ekokumppanit Oy:n hallinnoima EAKR rahoitteinen kolmivuotinen (2015-2017) hanke Toiminta-alueena Tampere ja
LisätiedotHelsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013
Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle Leena Silfverberg 17.4.2013 Hyvinvoiva helsinkiläinen Nuorille tilaa kuulua ja loistaa Ikääntyvistä huolehditaan Maahanmuuttajat
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) 4 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi ja tonttien myymiseksi (Kaartinkaupunki, Kasarmitori, tontit
LisätiedotLiikenneviraston toimintaperiaatteet asemanseuduilla. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2018
Liikenneviraston toimintaperiaatteet asemanseuduilla Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2018 Hyvä asemanseutu on kestävän liikennejärjestelmän ja kaupunkien verkoston vähähiilisten matka- ja kuljetusketjujen
LisätiedotJOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET
Kuva: Juha-Pekka Vartiainen JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Lisätietoja: Hanna Herkkola, hanna.herkkola@ramboll.fi, 5 51 55 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuolenne?. Ikäryhmänne
LisätiedotOhjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä
Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä.
LisätiedotPännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402
Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...
LisätiedotAlkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu
Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Tuloksien hyödyntäminen Osana kehittämisprojektia pilottikokeilun asemanseutuihin
LisätiedotRiihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014
Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 LINJA-AUTOASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63
LisätiedotNäkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin
WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset
LisätiedotPasila uudistuu. - Keskusta täydentyy ja nauhakaupungin rakentaminen alkaa. Päivi Ahlroos Projektinjohtaja
Pasila uudistuu - Keskusta täydentyy ja nauhakaupungin rakentaminen alkaa Päivi Ahlroos Projektinjohtaja Pasila 2010 Yli 23 000 työpaikkaa Yli 10 000 asukasta Postipuisto Pasila 2040 Yli 50 000 työpaikkaa
LisätiedotAIESOPIMUS LIITTYEN KAUPPAKESKUS LIPPULAIVAN JA SITÄ YMPÄRÖIVÄN ALUEEN KEHITTÄMISEEN OSAPUOLINA CITYCON FINLAND OY, KIINTEISTÖ OY LIPPULAIVA
LUONNOS 2111201 AIESOPIMUS LIITTYEN KAUPPAKESKUS LIPPULAIVAN JA SITÄ YMPÄRÖIVÄN ALUEEN KEHITTÄMISEEN OSAPUOLINA CITYCON FINLAND OY, KIINTEISTÖ OY LIPPULAIVA JA ESPOON KAUPUNKI (ITSENSÄ JA LÄNSIMETRO OY:N
Lisätiedot24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA
LAUSUNTOPYYNTÖ Dnro 479/07/70/700/2014 24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA Luonnokset Helsingin
LisätiedotElinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014
Elinvoimaa täydennysrakentamisella Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Lähtökohtia Täydennysrakentaminen on tärkeää ja tästä ollaan samaa mieltä Kasvukeskukset
LisätiedotLiiketilat Kivistössä. Kivijalalla koreasti keskustelutilaisuus Projektijohtaja Gilbert Koskela 7.4.2015
Liiketilat Kivistössä Kivijalalla koreasti keskustelutilaisuus Projektijohtaja Gilbert Koskela 7.4.2015 Marja-Vantaan ydinkeskustan asemakaavatyö 230 600 Vantaan kaupunki, Gilbert Koskela 2 Marja-Vantaan
LisätiedotKUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy
KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy Suunnitelma lyhyesti Hartela suunnittelee Pohjois-Pasilaan, Ilmalan juna-aseman
LisätiedotKAUPUNKISEUDUN TONTTIPÄIVÄ
KAUPUNKISEUDUN TONTTIPÄIVÄ T E E M U VA L KO L E H TO 5.4.2019 1 ELINVOIMAINEN JA EKOLOGINEN NOKIA Nokia on 33 500 asukkaan kaupunki järvien kainalossa Pirkanmaalla. Keskeinen sijaintimme vetovoimaisella
LisätiedotKauppakeskus Ison Omenan laajennuksen / Matinkylän Metrokeskuksen rakentaminen
Kauppakeskus Ison Omenan laajennuksen / Matinkylän Metrokeskuksen rakentaminen Asukastiedotustilaisuus 8.10.2013 Risto Seppo Citycon johtava kauppakeskusten omistaja ja kehittäjä Pohjoismaissa ja Baltiassa
LisätiedotKaupunkirakenteen kehittäminen keskustan alueella
Kaupunkirakenteen kehittäminen keskustan alueella Opiskelijafoorumi 24.3.2015 Jyväskylän keskustan kehittämishanke Projektipäällikkö Pirkko Flinkman Keskustan kehittämisen vaiheet 1. Vaihe Ohikulkutie,
LisätiedotKUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI
KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI 19.5.2016 KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI Monipuolinen kokonaisuus Lähtökohtana koko hankealueella moderni hybridirakentaminen, jossa asumisen osuus noin 1/3 Liikenteen
LisätiedotJALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta
Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI
LisätiedotMaapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito
Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,
LisätiedotPaikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL
Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos
Lisätiedot