INNOVAATIOJOHTAMINEN OSANA VIESTINTÄALAN STRATEGISIA LINJAUKSIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INNOVAATIOJOHTAMINEN OSANA VIESTINTÄALAN STRATEGISIA LINJAUKSIA"

Transkriptio

1 INNOVAATIOJOHTAMINEN OSANA VIESTINTÄALAN STRATEGISIA LINJAUKSIA Työryhmä: Markku Antikainen, Oy Swot Consulting Finland Ltd Jouni Juuti, Oy Swot Consulting Finland Ltd

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 TIIVISTELMÄ 4 3 MÄÄRITELMÄT 6 4 SELVITYKSEN TOTEUTUS 7 5 TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA SUOMESSA Tehdasteollisuuden rakenne Tutkimus- ja kehityspanoksen jakautuminen Suurimmat tutkimus- ja kehityspanokset yrityksissä Tutkimus- ja kehityspanos viestintäalalla Tilanne Ruotsissa 17 6 INNOVAATIOTYÖN ORGANISOINTI Innovaatio Innovaatioprosessi Innovoinnin tehokkuuden mittaaminen Tilanne Ruotsissa 27 7 INNOVAATIOTYÖN JOHTAMINEN Strategiavaihtoehdot Viestinnän arvoverkko Asiakkaan arvoverkko Innovaatiojohtaminen Tilanne Ruotsissa 34 8 INNOVAATIOTYÖ VIESTINTÄALALLA Viestintäalan innovaatiotyön haasteet Viestintäalan innovointikyky Innovointi toimialan eri sektoreilla Tilanne Ruotsissa 42 9 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset KIRJALLISUUTTA LIITTEET 50 2

3 1 JOHDANTO Viestintäalan strategiset linjaukset ovat valmistuneet vuonna 2005 ja erillinen selvitys suomalaisen painoalan kilpailukyvystä vuonna Strategiassa on linjattu tulevien vuosien perustavoitteet toimialalle. Merkittävässä asemassa viestintäalan tulevan kehityksen kannalta on alan kyky synnyttää innovaatioita eli uusia, menestyviä tuotteita, palveluita, menetelmiä, prosesseja jne. Toimialan yritysten on menestyäkseen kyettävä ottamaan innovaatioiden tuottaminen, innovointi huomioon omassa strategiatyössään, etsittävä toimintatapoja innovoinnin järjestelmälliseen toteuttamiseen ja opeteltava siirtämään muualla kehitettyjä innovaatioita omaan käyttöönsä nykyistä tehokkaammin. Viestintäalan tutkimus- ja kehitystyöhön liittyviä väittämiä ovat: Viestintätoimiala ei innovoi/kehitä uutta. Innovointia ei erikseen oteta toimialan yritysten strategiatyössä huomioon, innovointiin ei erikseen panosteta. Viestintätoimialan yritykset eivät tunnista tuotekehitystä tai innovointia erillisenä prosessina. Tässä selvityksessä pyritään osaltaan tutkimaan kyseisten väittämien paikkansapitävyyttä. Suomessa mm. teknologiateollisuus on parantanut merkittävästi kansainvälistä kilpailukykyään innovoimalla jatkuvasti ja järjestelmällisesti uusia tuotteita ja toimintamalleja. Viestintätoimialankin on mahdollista hyödyntää muiden toimialojen kokemuksia oman innovointiosaamisensa kehittämisessä. Hankkeen tavoitteena ei ole tuottaa uusia innovaatioita, vaan selvittää millaisia toimintamalleja ja ratkaisuja innovaatio- ja tuotekehitystyössä hyödynnetään ja miten näitä toimintamalleja voidaan hyödyntää viestintätoimialalla innovaatioiden synnyttämiseksi. Selvityksen näkökulma on pääosin kansallinen. Näkökulmaa on laajennettu lähinnä Ruotsiin painottuvalla vertailulla. Selvitys pyrkii vastaamaan mm. seuraaviin kysymyksiin: Miten yrityksen strategia ohjaa innovaatiotyötä? Miten potentiaalisia ideoita synnytetään ja jalostetaan? Miten uusista ideoista tehdään kaupallisia tuotteita? Millainen on innovaatio- ja tuotekehitysprosessi? Miten olemassa olevia (myös muiden toimialojen) innovaatioita voi hyödyntää viestintätoimialalla? Miten viestintäalan innovaatiotoimintaa voi kehittää? 3

4 2 TIIVISTELMÄ Tämän selvityksen tavoitteena oli analysoida tutkimus- ja kehitystyön tilannetta Suomessa yleisesti ja viestintätoimialalla erityisesti. Selvitys toteutettiin keräämällä pääosin innovaatiotyötä ja innovaatiojohtamista käsittelevää kirjallisuusaineistoa ja haastattelemalla sekä viestintätoimialan että muiden toimialojen innovaatiotoiminnasta strategisella tasolla vastaavia henkilöitä. Tutkimukseen ja kehitykseen panostetaan Suomessa vuosittain yli viisi miljardia euroa. Yritysten osuus panostuksesta on 70 %. Merkittävimmät tutkimukseen ja kehitykseen absoluuttisesti panostavat toimialat ovat elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, kemianteollisuus ja metsäteollisuus. Suhteellisesti suurinta panostus on ohjelmisto-, tietoliikenne- ja lääketeollisuusyrityksissä. Kymmenen suhteellisesti eniten panostavan yrityksen tutkimus- ja kehityspanos on pienimmilläänkin yli 20 % liikevaihdosta. Viestintätoimialan systemaattinen tutkimus- ja kehityspanos voidaan arvioida korkeintaan muutamaksi promilleksi. Suurimpien viestintäalan yritysten kehityspanoksen osuus liikevaihdosta on samaa suuruusluokkaa kuin metsäteollisuusyrityksissä, noin 0,5 %. Innovaatio määritellään selvityksessä kirjallisuusaineiston perusteella asiaksi (tuotteeksi, palveluksi, menetelmäksi jne.), jolla on uutuusarvo ja jonka hyödyntäminen on kaupallisessa tai yhteiskunnallisessa mielessä toteutunut. Innovaatiojohtaminen puolestaan luo edellytykset innovaatioiden tuottamiselle, innovoinnille. Vaikka innovoinnissa sinänsä tarvitaan vapausasteita, innovaatiojohtaminen on kurinalaista toimintaa. Innovaatiotyö on otettava huomioon yritysstrategiassa. Innovaatioprosessissa on organisaatiokohtaisia eroja, mutta prosessi koostuu tyypillisesti tiedon keruusta, ideoinnista, ideoiden arvioinnista sekä parhaiden ideoiden konseptoinnista ja lopulta kaupallistamisesta. Menestyksekäs innovointi vaatii laajaa kontaktipintaa tiedon keräämiseen. Mainitut vaiheet voidaan tunnistaa myös PK-yrityksissä, joskin prosessin toteuttajia on yrityksissä vähän. PK-yritysten haaste on riittävän kontaktimäärän synnyttäminen tiedon keräämiseksi. Innovaatioverkoissa em. vaiheet voivat toteutua eri organisaatioissa, ideat voi esimerkiksi kerätä ja arvioida eri organisaatio kuin ideoiden kaupallistaja. 4

5 Viestintäyritykset ovat tarkastelleet kehittämistoimintaansa perinteisesti teknologisen arvoverkkonsa kautta. Viestintäalan teknologiset uutuudet ovat viime vuosina syntyneetkin pääosin alan yritysten yhteistyöverkossa, ei alan yrityksissä. Viestintäalan kaikilla sektoreilla on kuitenkin syntynyt jatkuvasti uutuuksia, jotka voi tunnistaa innovaatioiksi. Nämä tuotteet ja liiketoimintamallit hyödyntävät tehokkaasti teknologisen arvoverkon innovaatioita. Kehittääkseen tehokkaammin omia innovaatioita viestintäalan yritysten on teknologisen arvoverkkonsa lisäksi integroiduttava voimakkaasti myös osaksi asiakkaidensa arvoverkkoa. Vain siten voidaan varmistaa innovaatioiden kaupallinen menestys. Ruotsi ja Suomi ovat tilastojen mukaan Euroopan johtavia maita tutkimukseen ja kehitykseen panostamisessa. Panostuksen jakautuminen yritys- ja julkisten tahojen kesken on lähes identtinen molemmissa maissa. Yrityskentässä Suomen T & K-panostusta hallitsee Nokia, Ruotsissa panostus on jakautunut tasaisemmin. Viestintäyrityksissä panostuksen tason arveltiin olevan 0,5-2 %. Mediamarkkinoiden rakenne on kummassakin maassa samankaltainen, Ruotsissa kuitenkin korostuu verkkomedian ja ilmaisjakelulehtien osuus Suomeen verrattuna. Haastatteluissa korostuivat kehittämisen kannalta tärkeinä tekijöinä strateginen päätöksenteko ja asiakkaan huomioon ottaminen kaikessa toiminnassa. Internet nähtiin suurena mahdollisuutena kaikille toimijoille ja verkostoitumista pidettiin PK-kentän innovaatiotyössä välttämättömänä. Merkittävimmät johtopäätökset, jotka tämän selvityksen perusteella voi esittää, ovat: Viestintäalan yritykset panostavat jatkuvasti toimintansa ja tuotteidensa markkinalähtöiseen kehittämiseen, usein kuitenkin kiinteänä osana ydinliiketoimintaansa. Innovaatiotyö lähtee yritysstrategiasta, joka ohjaa myös innovaatioprosessissa tehtäviä valintoja. Asiakasnäkökulman huomioon ottaminen innovaatiotyössä on välttämätöntä. Innovointi vaatii normaaleja prosesseja enemmän vapausasteita uusien asioiden synnyttämiseksi. Innovaatiotyön johtaminen on kuitenkin yhtä kurinalaista toimintaa kuin muukin johtaminen. Toimenpiteet, joilla Viestinnän Keskusliitto voi viestintätoimialan innovaatiotyötä tehostaa liittyvät etupäässä viestintään ja tiedon keruuseen toimialan innovaatiotyön merkityksestä ja kehittymisestä sekä innovaatiotoiminnan yhteistyön ja verkostojen käynnistämiseen ja ylläpitoon. 5

6 3 MÄÄRITELMÄT Seuraavassa on esitetty lyhyet määritelmät selvityksessä esiintyvistä kehittämiseen liittyvistä termeistä. Tuotekehitys (Product Development) Se organisaation prosessi tai menettely, jolla uusi tuote tai palvelu kehitetään markkinoille. Tutkimus ja kehitys (Research and Development, R&D) Kaupallisessa mielessä termillä tarkoitetaan tavallisesti tulevaisuuteen suuntautuneita laajalla rintamalla toteutuvia tieteellisiä ja teknologisia toimenpiteitä, joiden kaupallinen hyöty ei välttämättä ole välitön, vaan saavutetaan pitkän ajan kuluessa. Innovaatio (Innovation) Termi tarkoittaa kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettyä tietoa tai osaamista (Tekes). Erilaisia innovaatiotyyppejä ovat lisäävä eli inkrementaali innovaatio, joka on tyypillisesti vähittäinen, valmiille pohjalle tehty muutos ja radikaali innovaatio, johon sisältyvä muutos on suuri ja johon sisältyy merkittäviä muutoksia toimintatavoissa ja teknologioissa. Innovaatioprosessi Prosessi tai menettely, jonka tehtävä on systemaattisesti kerätä, arvioida, jalostaa ideoista ja aihioista innovaatioita. Innovaatiojohtaminen Innovaatioprosessin hallinta ja kehittäminen sekä edellytysten luominen tulokselliselle innovaatiotyölle. Innovaatioverkosto (Innovation Network) Verkosto, jossa innovaatioprosessi toteutuu yhteistyönä usean toimijan voimin ja jossa jokaisella toimijalla on tavallisesti oma roolinsa. Avoin innovaatio (Open Innovation) Laaja joukko erilaisia toimijoita (yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja jne.) innovoi yhdessä ja jokainen organisaatio saa vapaasti hyödyntää prosessin tuloksia. 6

7 4 SELVITYKSEN TOTEUTUS Selvityksen vaiheet on esitetty kuvassa 1. Selvitys koostui kahdesta kartoitusvaiheesta sekä tulosten analysoinnista. Kartoituksissa selvitettiin viestintätoimialan oman innovaatiotoiminnan nykytilaa ja muiden toimialojen innovaatiotoiminnan käytäntöjä. Analysointivaiheen tuloksena syntyivät kehittämisehdotukset viestintäalan innovaatiotoiminnan aktivoimiseksi. Tarkoituksena on muodostaa näkemys niistä innovaatiotoiminnan malleista ja ratkaisuista, joita viestintätoimiala voi toiminnassaan hyödyntää Viestintäalan innovaatiotoiminnan kehittäminen 1. Toimialan innovaatiotoiminnan nykytilan kartoitus 2. Muiden toimialojen käytäntöjen kartoitus (Benchmarking) 3. Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset kartoitusten perusteella 4. Tulosten, toimintamallien ja kehittämisehdotusten esittely toimeksiantajalle Näkemys innovaatiotoiminnan nykytilasta toimialalla Innovaatiotoiminnan toteuttamisen toimintamallit muilla toimialoilla Kehittämisehdotukset Kuva 1. Selvitysprosessin kulku. Kartoitusvaiheissa käytetyt menetelmät olivat innovaatiotoimintaa käsittelevän kirjallisuusaineiston analyysi sekä viestintä- ja muiden toimialojen yritysten innovaatiotyöstä strategisella tasolla vastaavien henkilöiden syvähaastattelut. Kirjallisuusaineisto koostui pääosin viimeisten kolmen vuoden aikana julkaistuista raporteista, lehtiartikkeleista ja seminaariesitelmistä sekä Swot Consultingin omasta vastaavissa selvityksissä ja hankkeissa kertyneestä aineistosta. Selvityksen lopussa on luettelo aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta. 7

8 Syvähaastatteluosuudessa haastateltiin kahdeksaa henkilöä, jotka edustivat viestintätoimialan eri sektoreita, pakkausteollisuutta, logistiikkatoimialaa ja kulutuselektroniikkateollisuutta. Kaikkien haastateltujen rooli tutkimus- ja kehitystyössä ja innovaatiotoiminnassa oli strateginen. Mukana oli myös ko. prosesseista yrityksissään päävastuun kantavia henkilöitä. Luettelo selvityksen yhteydessä haastateltujen henkilöiden organisaatioista on esitetty liitteessä 1. Selvityksen näkökulmaa laajennettiin tutkimus- ja kehitystoiminnan pohjoismaisella tarkastelulla, joka syvähaastattelujen osalta painottui Ruotsin viestintäalan tarkasteluun. Tässä benchmarkingosiossa haastateltiin seitsemää henkilöä, jotka edustivat ruotsalaista viestintää kustannustoiminnan, tutkimuksen ja koulutuksen, printtiliiketoiminnan ja televisiotoiminnan näkökulmasta. Benchmarkkauksen tulokset on esitetty omassa kappaleessaan kunkin luvun lopussa. Selvitystyön etenemistä valvoi ohjausryhmä, johon kuuluivat Jukka Ottela Esa-konsernista (puheenjohtaja), Helene Juhola Viestinnän Keskusliitosta, Timo Ketonen Hansaprintistä ja Mikko Räisänen MTV:stä. 8

9 5 TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA SUOMESSA Edellä todettiin, että tutkimus- ja kehityspanokset eivät välttämättä suoraan kerro toimialojen tai yritysten innovointikyvystä. Ne kuitenkin kuvaavat yritysten mitattavaa, systemaattista panostusta innovointiin ja tarjoavat näin käytännössä ainoan tavan vertailla yritysten innovaatiotoimintaa. Tässä kappaleessa luodaan katsaus tutkimus- ja kehityspanoksen kansalliseen jakautumiseen sekä yritysten kehityspanostuksiin yleensä ja viestintätoimialalla erikseen. Suomen kansallinen innovaatiojärjestelmä koostuu lukuisista toimijoista. Yksityisen panostuksen lisäksi innovaatiotoimintaan ohjautuu budjetti- ja EU:n rakennerahastovaroja useiden eri kansallisten ja alueellisten toimijoiden kautta. Innovaatiojärjestelmän keskeiset toimijat on esitetty kuvassa 2. EU:n rakennerahastovarat innovaatiotoimintaan Finnvera Maakuntien liitot TE-keskukset Ammattikorkeakoulut Kansallisen innovaatiojärjestelmän keskeiset toimijat Patentti- ja rekisterihallitus Tutkimuslaitokset Osaamiskeskukset Yliopistot Teknologiakeskukset Tekes Suomen Akatemia Opetusministeriö Muut ministeriöt Kauppa- ja teollisuusministeriö Panostukset toiminnan kehittämiseen eri sektoreilla, kuten ympäristö, terveys ja liikenne Suomen Invest in Finland Teollisuussijoitus Yritysten panostus Finpro Sitra innovaatiotoimintaan Pääomasijoittajat Businessenkelit Järjestöt Yritykset Keksintötoiminta Tiede- ja teknologianeuvosto Kansallinen julkinen panostus innovaatiotoimintaan ja osaamiseen Kuva 2. Suomen kansallisen innovaatiojärjestelmän keskeiset toimijat (lähde: Tekes) Kesäkuussa 2006 hyväksytyn tiede- ja teknologianeuvoston uusimman linjauksen mukaan Suomeen perustetaan viisi strategisen huippuosaamisen keskittymää, jotka tarjoavat huipputason tutkimusyksiköille ja yrityksille uuden yhteistyöfoorumin. Tavoitteena on olla ko. aloilla maailman parhaiden joukossa. Metsäsektori ja Tieto- ja viestintäteollisuus ja palvelut ovat mukana valituissa alueissa, joihin keskittymiä tulisi perustaa. Tekes ja Suomen Akatemia ovat keskeisessä roolissa osaamiskeskittymiä synnytettäessä. 9

10 5.1 Tehdasteollisuuden rakenne Suomen tehdasteollisuuden rakenteen muuttumista tarkasteltaessa (kuva 3) voidaan havaita, että etenkin elektroniikka- ja sähköteollisuuden suhteellinen osuus kokonaisvolyymista on kasvanut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vastaavasti massa- ja paperi- sekä elintarviketeollisuus ovat menettäneet osuuttaan. Kuva 3. Tehdasteollisuuden rakenne Suomessa vuosina Kustantamisen ja painamisen osuus vuonna 2004 on ympyröity. Suurimmat teollisuudenalat ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus sekä koneja metallituoteteollisuus, molemmat vajaan neljänneksen osuudella kokonaisvolyymista. Teknologiateollisuus tuottaa näin noin puolet tehdasteollisuuden volyymista. Massa- ja paperiteollisuuden osuus on hieman yli 10 % ja kemianteollisuuden noin 10 %. Kustantaminen ja painaminen on merkittävä teollisuudenala muodostaen noin 5 % teollisuuden kokonaisvolyymista. Kustantamisen ja painamisen volyymi on kasvanut teollisuuden kokonaisvolyymin tahdissa ja toimialan osuus kokonaistuotannosta on vaihdellut vain vähän kuvan 5 tarkastelujaksolla. Seuraavissa kappaleissa voidaan havaita, että teollisuuden toimialojen tutkimus- ja kehityspanokset eivät jakaudu em. toimialojen volyymien suhteessa. 10

11 5.2 Tutkimus- ja kehityspanoksen jakautuminen Kansallinen kehityspanos arvioitiin Suomessa 5,4 miljardiksi euroksi (3,5 % BKT:stä) vuonna Tutkimuspanos kasvoi voimakkaasti 90-luvun puolivälistä vuoteen 2000, jonka jälkeen kasvu on jonkin verran hidastunut (kuva 4). Yritysten osuus kehityspanoksesta on noin 70 %, julkishallinnon osuus jakautuu korkeakoulujen (noin 20 %) ja muun julkisen tutkimuksen (noin 10 %) kesken. Yritysten osuuteen on laskettu vain Suomessa toteutettu tutkimus- ja kehitys. Ulkomailla tehty kehittäminen mukaan lukien suomalaisten yritysten kehityspanos on huomattavasti suurempi (100 suurinta tutkijaa panosti vuonna 2004 noin 5,2 mrd. tutkimukseen ja kehitykseen; asiaa on käsitelty seuraavassa kappaleessa). Miljardia euroa 6,0 Yritykset 5,0 Korkeakoulut Muu julkinen tutkimus 4,4 4,6 4,8 5,0 5,3 5,4 4,0 3,0 2,9 3,4 3,9 2,0 1,0 1,5 0,9 1,1 2,2 1,7 1,8 0,0 Kuva Arvio Lähde: Tilastokeskus Suomessa käytetyn kehityspanoksen jakautuminen organisaatiotyypeittäin vuosina

12 Suurimmat tutkimus- ja kehityspanostukset käytetään Suomessa (kuva 5) elektroniikkateollisuudessa (yli 50 % yksityisestä tutkimus- ja kehityspanoksesta), jossa luonnollisesti näkyy Nokian suuri paino metalli- ja konepajateollisuudessa, jonka osuus yksityisestä tutkimus- ja kehityspanoksesta on reilu 10 % kemianteollisuudessa, joka käyttää vajaan 10 % tutkimus- ja kehityspanoksesta sekä puunjalostusteollisuudessa, jonka osuus kansallisesta tutkimus- ja kehityspanoksesta on 2-3 %. Muiden toimialojen panostukset ovat oleellisesti pienempiä. Suurimmat tutkimus- ja kehityspanokset liikevaihtoon suhteutettuna käytetään tietoliikenne- sekä elektroniikka- ja lääketeollisuudessa. Metalli- ja kemianteollisuus panostavat kehittämiseen tyypillisesti muutamia prosentteja liikevaihdostaan. Metsäteollisuudessa panostus on alle yhden prosentin. 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 Muut toimialat Muu teollisuus Puunjalostus Kemianteollisuus Metalli- ja konepajateollisuus Elektroniikkateollisuus 0,5 0, * Kuva 5. Yritysten kehityspanoksen jakautuminen Suomessa toimitaloittain vuosina (lähde: Tilastokeskus). 12

13 5.3 Suurimmat tutkimus- ja kehityspanokset yrityksissä Sadan eniten kehittämiseen panostaneen yrityksen (liite 4) kehityspanos oli Tekniikka ja Talous -lehden mukaan 5,4 mrd. vuonna Tiedot on kerätty 70 % julkisista lähteistä, yritysten vuosikertomuksista ja muusta materiaalista sekä loput Talentumin tietopalveluyksikön kyselystä ja suoraan yrityksistä. Lista ei ole täysin kattava, koska pörssiyritysten ei ole Suomessa tarvinnut kertoa T & K-menojen suuruutta. Suomalaisyritysten luvuissa on mukana yrityksen koko tutkimuspanos, tapahtuipa se missä tahansa. Ulkomaisten yritysten luvuissa mukana on vain Suomessa tehty tutkimus. On myös huomattava, että tiedot voivat erota Tilastokeskuksen luvuista, jotka perustuvat yrityksille tehtävään T & K-kyselyyn. Taulukossa 1 on esitetty kyseisenä vuonna kymmenen absoluuttisesti eniten tutkimukseen ja kehitykseen panostanutta suomalaisyritystä ja sadan suurimman joukossa olleiden viestintäalan yritysten sijoitus. Taulukko 1. Kymmenen absoluuttisesti eniten tutkimukseen ja kehitykseen panostanutta suomalaisyritystä vuonna 2005 (lähde: Tekniikka ja talous). Sijoitus Yritys Toimiala T & K- panos, M T & K- panos, % lv:sta 1. Nokia Tietoliikenne ,2 2. LM Ericsson Tietoliikenne 99 67,8 3. ABB-yhtiöt Metalli 98 6,6 4. Metso Metalli 96 2,3 5. StoraEnso Metsä 88 0,7 6. Orion Lääke 80 4,1 7. Wärtsilä Metalli 70 2,7 8. UPM-Kymmene Metsä 50 0,5 9. Patria Industries Metalli 48 14,9 10. Tellabs Tietoliikenne 46 14,5 27. SanomaWSOY Viestintä 16 0,6 94. Alma Media Viestintä 3,1 1,1 Taulukosta voidaan nähdä Nokian ylivoimainen paino (70 % sadan suurimman panoksesta) yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Kymmenen listalla on kaksi metsäteollisuusyritystä, joiden suhteellinen kehittämispanos on taulukon yrityksistä selvästi alhaisin. Jos sadan eniten tutkivan yrityksen listalta valitaan kymmenen suhteellisesti eniten kehittämiseen panostavaa yritystä, saadaan aikaan taulukossa 2 esitetty luettelo. Listalta löytyy odotetusti oletettuja kasvutoimialoja edustavia yrityksiä. Vain LM Ericsson löytyy molemmista esitetyistä taulukoista. 13

14 Tekniikka ja talous - lehden luettelon mukaan sadasta suurimmasta tutkijasta 24 yritystä panostaa tutkimukseen ja kehitykseen alle yhden prosentin liikevaihdostaan. Näiden joukossa on kuusi metalliteollisuusyritystä, neljä metsäteollisuusyritystä sekä kolme elintarvike- ja energiateollisuusyritystä. Joukossa on myös yksi viestintäalan yritys, SanomaWSOY, jonka tutkimus- ja kehityspanos vuonna 2005 oli 0,6 % liikevaihdosta. Hyvän tai riittävän kehityspanoksen suuruutta on luonnollisesti vaikea määritellä, oleellista on panoksen käytön tehokkuus. Kannattaa kuitenkin huomata, että kehittämiseen panostetaan tyypillisesti suhteellisesti vähiten tuotantolaitoksiin voimakkaasti investoineissa yrityksissä. Esimerkiksi metsäteollisuus on ollut pitkään (Michael Porterin luokittelussa kasvun vaiheista) investointivetoista ja vasta havahtumassa innovaatiovetoisuuteen. Toisaalta taulukon 2 kiinteään käyttöomaisuuteen vähemmän investoineiden innovaatiovetoisten yritysten taseessa korostuvat aineettomat hyödykkeet (patentit, oikeudet, tuotemerkit jne.), joita innovoinnilla tietenkin synnytetään. Näiden hyödykkeiden markkina-arvo saattaa olla huomattavasti tasearvoa suurempi. Erityisesti Biotie Therapies, jonka kehityspanos on lähes kuusinkertainen liikevaihtoon nähden, osoittaa myös että tutkimus- ja kehitystoiminta saattaa olla hyvinkin pitkäjänteistä toimintaa, jonka positiivisen kassavirran odotukset saattavat olla useiden vuosien päässä. Biotien kehittämistyön tuloksellisuudesta kertoo kuitenkin esimerkiksi marraskuussa 2006 solmittu viiden miljoonan euron arvoinen optiosopimus lääketeollisuusjätti F. Hoffmann La Rochen kanssa. Taulukko 2. Kymmenen suhteellisesti eniten tutkimukseen ja kehitykseen panostanutta suomalaisyritystä vuonna 2005 (lähde: Tekniikka ja talous). Sijoitus Yritys Toimiala T & K- panos, % lv:sta T & K- panos, M Sijoitus, 100 suurinta 1. Biotie Therapies Biotekniikka 582,6 7, Hormos Medical Lääke 260,0 5, LM Ericsson Tietoliikenne 67, SSH Communications Ohjelmistot 36,8 3, NetHawk Tietoliikenne 35, Detection Technology Elektroniikka 27,6 3, F-Secure Ohjelmistot 23, Tekla Ohjelmistot 20,7 7, Stonesoft Ohjelmistot 20,7 4, Tecnomen Tietoliikenne 19,

15 5.4 Tutkimus- ja kehityspanos viestintäalalla Tekniikka & Talous -lehden julkaisemalta Suomen suurimmat tutkijat listalta löytyy vuonna 2005 kaksi viestintäteollisuuden yritystä (taulukko 1). SanomaWSOY:n tutkimus- ja kehityspanoksen osuus liikevaihdosta on metsäteollisuuden luokkaa (SanomaWSOY 0,6 %, vastaavasti StoraEnso 0,7 %, UPM 0,5 % ja Metsäliitto 0,4 %). Alma Median suhteellinen panostus tutkimukseen ja kehitykseen on 1,1 % liikevaihdosta. SanomaWSOY ja Alma Media ovat olleet näkyvimmin kehittämiseen panostaneet viestintäalan yritykset. Myös uutisoinnissa mainittujen kahden konsernin uudet tuotteet ja palvelut painottuvat muihin alan yrityksiin verrattuna. Muiden viestintäalan yritysten tutkimus- ja kehittämispanostuksen voi olettaa olevan keskimäärin alle mainittujen yritysten tason. Tekniikka & Talouden arvio koko joukkoviestinnän kokonaispanostuksesta tutkimukseen ja kehitykseen on 22 M vuonna Jos luku pitää paikkansa, kahden em. suuren toimijan lisäksi joukkoviestinnän yritykset panostavat kehittämiseen yhteensä noin kolme miljoonaa euroa. Joukkoviestinnän suhteellisen panostuksen suuruusluokka on noin 0,5 % liikevaihdosta. Graafisen ja sähköisen viestinnän osuus kaikesta joukkoviestinnästä oli 91,5 % vuonna 2004 (lähde: Tilastokeskus). SanomaWSOY:n ja Alma Median tutkimus- ja kehityspanoksen kehitys 2000-luvulla on esitetty taulukossa 3. Tekniikka & Talous -lehden tietojen valossa näyttää siltä, että viestintäalan suurimmat yritykset panostivat vuosituhannen vaihteessa kehittämiseen huomattavasti nykyistä enemmän. SanomaWSOY:n trendi on laskeva, joskin vuoden selvä 2003 notkahdus korjattiin vuonna Alma Mediassa panostus on vakiintunut viime vuosina noin kolmeen miljoonaan euroon. Varsinkin paperiin perustuva viestintä on ollut voimakkaasti investointivetoista ja vasta aloittamassa tiedostettua ja strategisiin linjauksiin perustuvaa innovaatiotyötä. On kuitenkin syytä muistaa, että niin viestintä- kuin muillakin toimialoilla läheskään kaikkea tutkimus- ja kehityspanosta ei käsitellä seurantamielessä erillisenä, vaan se sisältyy muun liiketoiminnan kustannuksiin. Kyseisen panoksen tunnistaminen ja arviointi on vaikeaa. 15

16 Taulukko 3. Alma Median ja SanomaWSOY:n tutkimus- ja kehityspanoksen kehittyminen vuosina (lähde: Tekniikka ja talous). Yritys 2000* SanomaWSOY T & K -panos, M 24 17,7 18 8, T & K -osuus liikevaihdosta Sijoitus, 100 suurinta Alma Media 1,6 1,0 0,8 0,4 0,7 0, T & K -panos, M 9,4 11,3 4,0 3,0 3,0 3,1 T & K -osuus liikevaihdosta Sijoitus, 100 suurinta 1,9 2,4 0,7 0,7 0,6 1,

17 5.5 Tilanne Ruotsissa Pohjoismaat, etenkin Suomi ja Ruotsi, ovat globaalistikin tarkasteltuna merkittäviä innovaatiotoiminnan toteuttajia. World Economic Forumin (WEF) julkaiseman The Global Competitiveness Report raportin mukaan Suomi sijoittuu innovaatioympäristön laadussa neljänneksi Japanin, USA:n ja Sveitsin jälkeen. Ruotsi on WEF:n listalla kuudentena ja Tanska kymmenentenä. WEF luokittelee maat erityisen tutkimusorganisaatioiden laatua, yritysten T & K-panostusta, yliopistojen ja yritysten yhteistyötä, tutkijoiden ja insinöörien tarjontaa, patenttien hyödyntämistä sekä tekijänoikeuksien suojaa kuvaavan innovaatioindeksin avulla. Ruotsi Suomi Islanti Tanska EU 15 EU 25 Norja 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 Kuva 6. Kansallisen tutkimuspanoksen osuus bruttokansantuotteesta Pohjoismaissa ja EU:ssa vuonna 2004 (lähde: Eurostat). Kansallista tutkimuspanoksen osuus bruttokansantuotteesta on Ruotsissa ja Suomessa Euroopan huippua. Pohjoismaista ainoastaan Norja jää EU:n keskiarvojen alapuolelle (kuva 6). Ruotsin kansallisen tutkimus- ja kehitysjärjestelmän malli ja rahoituksen jakautuminen on esitetty kuvassa 7. Kentän toimijat on lueteltu liitteessä 5. Yritysten osuus T & K-rahoituksesta on Ruotsissa noin 63 %, valtion ja julkisten tutkimussäätiöiden noin 22 %. Yrityksen käyttävät tutkimuspanoksesta noin 72 %, yliopistot ja korkeakoulut noin 21 %. Tutkimuspanoksen käytön jakautuminen on hyvin saman kaltainen kuin Suomessa (ks. kappale 5.2). 17

18 Kuva 7. Tutkimus- ja kehitysrahoituksen jakautuminen Ruotsissa (lähde: Svensk Forskning 2006) Ny Teknik -lehti on vuosittain listannut merkittävimmät ruotsalaiset tutkimukseen ja kehitykseen panostavat teollisuusyritykset, kuitenkin vain 20 suurinta (Liite 6). Kymmenen vuoden 2004 eniten panostanutta yritystä on esitetty taulukossa 4. Listalla painottuu Suomeen (taulukko 1) verrattuna erityisesti kuljetusvälineteollisuus. Metsäteollisuus puuttuu kokonaan 20 eniten panostaneen joukosta. Ruotsin listalta löytyy kaksi yritystä, joiden T & K- panoksen koko on Nokian tapaan miljardiluokassa. Satoja miljoonia investoivia teollisuusyrityksiä Ruotsissa on seitsemän, Suomessa ei ainuttakaan. Ruotsin listan yhdeksäs Sandvik olisi panostuksellaan sijoittunut Suomen listalla toiseksi. Viestintäalan yrityksiä ei 20 suurimman listalta löydy. Benchmarkingtarkastelun yhteydessä haastatellut henkilöt arvelivat toimintatapojen ja panostuksen olevan samanlaista kuin Suomessa. Yleisesti arveltiin ruotsalaisten viestintäalan yritysten panostavan keskimäärin 0,5-2,0 % liikevaihdostaan. Keskusteluissa kuitenkin huomautettiin myös, että minkäänlaista yhtenäistä T & K-panoksen kirjaustapaa ei viestintäalan yrityksillä ole. 18

19 Taulukko 4. Kymmenen absoluuttisesti eniten tutkimukseen ja kehitykseen panostanutta ruotsalaisyritystä vuonna 2004 (lähde: Ny Teknik). Sijoitus Yritys Toimiala T & K- panos, M T & K- panos, % lv:sta 1. Astra Zeneca Lääke ,7 % 2. Ericsson Tietoliikenne ,8 % 3. Volvo Kuljetusväline 882 3,9 % 4. ABB Metalli 785 4,8 % 5. Saab Kuljetusväline ,0 % 6. Autoliv Kuljetusväline 291 6,0 % 7. Tetra Pak Pakkaus 258 3,5 % 8. Scania Kuljetusväline 239 3,9 % 9. Sandvik Metalli 204 3,5 % 10. GE Healtcare Terveys 68 14,1 % Pohjoismaiden viestintämarkkinoiden rakenteellisia eroja voidaan tutkia markkinointipanostuksen jakautumisen avulla. Taulukko 5 esittää markkinointiviestinnän panostuksen jakautumisen eri medioille Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa vuonna Tämän niin kutsutun pienen mainoskakun koko on Suomessa n. 1,2 mrd., Ruotsissa 2,2 mrd. ja Tanskassa 1,6 mrd.. Merkittävimmät erot ovat nähtävissä sanomalehdissä, kaupunki- ja noutolehdissä (ilmaisjakelulehdissä) sekä Internetin hyödyntämisessä. Suomessa sanomalehtien osuus on korkea, Tanskassa vastaavasti ilmaisjakelulehtien. Verkkomediassa Suomi on muita jäljessä, mutta lukujen vertailtavuutta haittaa tilastointitapa. Suomen luvuissa ei ole mukana esimerkiksi hakukonemainontaa. Taulukko 5. Markkinointiviestinnän panostuksen jakautumisen eri medioille Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa vuonna Suomi, % Ruotsi, % Tanska, % Sanomalehdet 48,5 % 40,0 % 26,8 % Kaupunki- ja noutolehdet 5,7 % 9,2 % 19,8 % Aikakauslehdet 16,4 % 15,1 % 21,9 % Televisio 19,5 % 20,2 % 19,2 % Radio 4,0 % 2,5 % 2,4 % Verkkomedia 3,0 % 7,9 % 6,3 % Elokuva 0,2 % 0,3 % 0,5 % Ulko- ja liikenne 2,8 % 4,8 % 3,2 % 19

20 Suomen kansallinen tutkimus- ja kehityspanos oli vuonna 2005 arviolta 5,4 mrd., josta yritysten osuus oli noin 70 %. Eniten rahaa kehittämiseen käytetään elektroniikkateollisuudessa, jossa tuotesyklit ovat lyhyitä ja Nokian osuus on ratkaiseva. Suhteellisesti suurin panostus tehdään tietoliikenne-, elektroniikka-, ohjelmisto-, bio- ja lääketeollisuudessa. Viestintäalan muusta liiketoiminnasta eritelty tutkimukseen ja kehitykseen suunnattu panostus on alle prosentti liikevaihdosta. Panoksen luotettava määrittely on kuitenkin vaikeaa. Viestinnän arvoverkkoon kuuluvat yritykset ovat siirtymässä investointivetoisesta innovaatiovetoiseen kasvun vaiheeseen. 20

21 6 INNOVAATIOTYÖN ORGANISOINTI 6.1 Innovaatio Kilpailu lisääntyy jatkuvasti ja kaikki yritykset joutuvat ottamaan toiminnassaan huomioon globaalin kilpailun ja markkinoiden sääntelyn poistumisen. Yritysten on kyettävä pysyttelemään edellä muuttuvia markkinaolosuhteita hyödyntämällä uusia, kiihtyvällä vauhdilla syntyviä teknologioita vähintään kilpailijoidensa tahdissa. Tuotteiden elinikä lyhenee ja kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää toisaalta jatkuvaa uusien tuotteiden ja tuoteversioiden kehittämistä, toisaalta kustannustehokkuuden parantamista. Vaatimukset henkilöresurssien hyödyntämiselle lisääntyvät. Liiketoimintansa kasvattamiseksi ja tehokkuutensa parantamiseksi yritysten on kehitettävä jatkuvasti, jopa kiihtyvällä tahdilla uusia ratkaisuja ja toimintamalleja, innovaatioita. Koska innovoimalla luodaan lisäarvoa asiakkaille ja lisätään oman työn tuottavuutta, parhaat innovoijat menestyvät (Ks. Jukka Yliherva: Tuottavuus, innovaatiokyky ja innovatiiviset hankinnat, Sitra 2006). Tässä kappaleessa tarkastellaan innovaatiokäsitteen ja innovaatiojohtamisen sisältöä sekä innovaatioiden tuottamisen prosessia. Ollakseen jatkuvasti strategiatyön kehittäjien keskeisimpiä keskustelunaiheita, käsitteen innovaatio sisältö on joskus keskustelun osallistujillekin yllättävän jäsentymätön. Innovaatio rinnastetaan usein keksintöön, joskus jopa ideaan. Ideoiden tuottamista saatetaan kutsua innovoinniksi, innovaatioiden tuottamiseksi. Suomessa innovaatiotyö on saanut uusia ulottuvuuksia sekä Sitran että Tekesin määriteltyä innovaatiotyön onnistumisen kansalliseksi menestystekijäksi. Myös metsäteollisuus on kiinnittänyt asiaan voimakkaasti huomiota. Innovaatio ei ole käsitteenä aivan tuore. Itävaltalainen yrittäjyyden tutkija Joseph Schumpeter määritteli vuonna 1934 käsitteen sisällön seuraavasti: Innovaatio on uusi, kuluttajille entuudestaan tuntematon tai uudenlaatuinen tuote. uusi tuotantotapa tai -menetelmä, joka ei välttämättä ole tieteellisesti uusi ja joka voi olla myös uusi tapa kaupallistaa hyödyke. uusi markkina, jossa tuotetta ei aikaisemmin ole ollut kaupan. uusi raaka-aineen ja puolivalmisteen lähde riippumatta siitä, onko lähde ollut olemassa aikaisemmin. uusi teollinen markkinarakenne, kuten monopoliaseman luominen tai sen purkaminen. Innovaatio on määritelty myös uuden tiedon muuttamiseksi uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi sekä prosessiksi, jonka avulla uudet ideat viedään asiakkaille. Tekes määrittelee innovaation kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetyksi tiedoksi ja osaamiseksi. 21

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö Lähtö;lanne Näkemyksen avartaminen Wood Valley

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT Pastori-Suntio-infotilaisuus: Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija 28.1.2011 VTT 2 Lähtökohtia Älyliikenteen palvelumarkkinoiden kehitys on ollut hidasta Taustalla on monia

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE - Big Data Forum Finland 30.8.2016 Jari Salo, TIEKE Suomessa Big Data Forum Finland BiFF Big Data Forum Finland (BiFF) tuottaa ja välittää Big Dataosaamista yritysten-, tutkimus- ja oppilaitosten välillä

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi 25.1.2017 Sisko Sipilä, Tekes Julkisten innovaatiorahoittajien ja -toimijoiden roolit Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Alma Median tulos Q1 2013 Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Agenda Pääkohdat Q1 Markkinoiden kehitys Taloudellinen kehitys Strategia ja tulevaisuuden näkymät

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Team Finland. Aki Parviainen

Team Finland. Aki Parviainen Team Finland Aki Parviainen 15.11.2016 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja, rahoitusta ja verkostoja suomalaisten

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Näkymiä Kolin huipulla 1.9.2010 Luovien toimialojen määrittelyä... Tuotteiden ja palveluiden tuotannossa keskeistä: luovuus ja henkilökohtainen lahjakkuus

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti 6.6.216 Lähde: Macrobond Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä 6.6.216 Lähde: Macrobond, Eurostat Suomen tavaravienti

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

Alma Median tulos Q Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja

Alma Median tulos Q Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja Alma Median tulos Q3 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Avainkohdat Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät 2 Avainkohdat

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Suomessa toimii monipuolinen, globaaleja markkinoita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva teollisuus, joka tuottaa korkeaa arvonlisää Suomeen Teollisuuden

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Alma Median tulos Q2 2011

Alma Median tulos Q2 2011 Alma Median tulos Q2 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja Helsinki 1 Agenda Avainkohdat Q2 Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät

Lisätiedot

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE Hanketreffit, Metsäkeskus 11.2.2016 Niina Huikuri HANKETIEDOT Toteutusaika: 1.1.2015-31.12.2016, 2v. Toteuttajat: PIKES, KETI, Joensuun Tiedepuisto (hallinnoija), LuKe Henkilöstö:

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Alma Median tulos Q4 ja 2011

Alma Median tulos Q4 ja 2011 Alma Median tulos Q4 ja 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Avainkohdat Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät 2 Liikevaihto

Lisätiedot

Mainosvuosi 2015. Mainosvuosi 2015 TNS

Mainosvuosi 2015. Mainosvuosi 2015 TNS Mainosvuosi 2015 Ad spend trends Kantar Media #Mainosvuosi Kantar Media international ad spend trends Mediamainonnan kehitys on ollut vaatimatonta myös kansainvälisesti viime vuonna. Etelä- ja Itä Euroopassa

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Media ja mainonta 2010 luvulla

Media ja mainonta 2010 luvulla Media ja mainonta 2010 luvulla VTT Asiakasseminaari 20.9.2010 Anna Viljakainen 2 AGENDA Mediamainonta kansainvälisesti Mediamainonta Suomessa Mediamarkkinoiden kehitystrendit mediaryhmittäin Mediamarkkinoiden

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström #innovaativat julkiset hankinnat Ilona Lundström Innovaatio on kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetty tieto ja osaaminen Tuoteinnovaatiot, prosessi-innovaatiot, palveluinnovaatiot,

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden Sivu 1 (7) Kyseessä on projektin väliraportti jaksorahoitusraportti loppuraportti PROJEKTIN TUNNISTETIEDOT Projektin nimi Lyhenne Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Diaarinumero Päätösnumero Raportointikauden

Lisätiedot

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille OSKE tänään - miten huomenna? 4.11.2011 Janne Poranen, Technology Manager VTT Technical Research Centre of Finland 2 Esityksen sisältö Kuituprosessien

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Teollisuus , OIA:n strateginen johtoryhmä Pekka Tervonen, Oulun yliopisto

Teollisuus , OIA:n strateginen johtoryhmä Pekka Tervonen, Oulun yliopisto Teollisuus 2026 22.3.2016, OIA:n strateginen johtoryhmä Pekka Tervonen, Oulun yliopisto Teollisuus 2026 Tilannekuva Painopisteet 2016-2020 Toimenpiteet 2016 Organisointi Tilannekuva Ekosysteemillä on valtava

Lisätiedot

Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI klo 11.30

Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI klo 11.30 Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI 212 5.6.212 klo 11.3 Tampereen kauppakamari ICT-barometrin toteutus 212 ICT-barometri toteutettiin tänä vuonna Pirkanmaalla 11:nnen kerran. 11. ICT-barometri 212 / 5.6.212

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

2003 ja sen jälkeen. Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen. Capital Markets Day 14.5.2003

2003 ja sen jälkeen. Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen. Capital Markets Day 14.5.2003 2003 ja sen jälkeen Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen Capital Markets Day Sisältö 2 SanomaWSOY tänään Ensimmäisen neljänneksen tulos Markkinaympäristö Strategiset ja taloudelliset tavoitteet Lupausten lunastaminen

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Keitä Salon osaamiskeskittymä

Keitä Salon osaamiskeskittymä Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa

Lisätiedot

OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS. Mikko Pesonen 8.10.2015

OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS. Mikko Pesonen 8.10.2015 OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS Mikko Pesonen 8.10.2015 INNOVAATIO MISTÄ ON NYT KYSE INNOVAATIO ON JOKIN UUSI TAI OLENNAISESTI PARANNETTU, TALOUDELLISESTI

Lisätiedot