INNOVAATIOJOHTAMINEN OSANA VIESTINTÄALAN STRATEGISIA LINJAUKSIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INNOVAATIOJOHTAMINEN OSANA VIESTINTÄALAN STRATEGISIA LINJAUKSIA"

Transkriptio

1 INNOVAATIOJOHTAMINEN OSANA VIESTINTÄALAN STRATEGISIA LINJAUKSIA Työryhmä: Markku Antikainen, Oy Swot Consulting Finland Ltd Jouni Juuti, Oy Swot Consulting Finland Ltd

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 TIIVISTELMÄ 4 3 MÄÄRITELMÄT 6 4 SELVITYKSEN TOTEUTUS 7 5 TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA SUOMESSA Tehdasteollisuuden rakenne Tutkimus- ja kehityspanoksen jakautuminen Suurimmat tutkimus- ja kehityspanokset yrityksissä Tutkimus- ja kehityspanos viestintäalalla Tilanne Ruotsissa 17 6 INNOVAATIOTYÖN ORGANISOINTI Innovaatio Innovaatioprosessi Innovoinnin tehokkuuden mittaaminen Tilanne Ruotsissa 27 7 INNOVAATIOTYÖN JOHTAMINEN Strategiavaihtoehdot Viestinnän arvoverkko Asiakkaan arvoverkko Innovaatiojohtaminen Tilanne Ruotsissa 34 8 INNOVAATIOTYÖ VIESTINTÄALALLA Viestintäalan innovaatiotyön haasteet Viestintäalan innovointikyky Innovointi toimialan eri sektoreilla Tilanne Ruotsissa 42 9 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset KIRJALLISUUTTA LIITTEET 50 2

3 1 JOHDANTO Viestintäalan strategiset linjaukset ovat valmistuneet vuonna 2005 ja erillinen selvitys suomalaisen painoalan kilpailukyvystä vuonna Strategiassa on linjattu tulevien vuosien perustavoitteet toimialalle. Merkittävässä asemassa viestintäalan tulevan kehityksen kannalta on alan kyky synnyttää innovaatioita eli uusia, menestyviä tuotteita, palveluita, menetelmiä, prosesseja jne. Toimialan yritysten on menestyäkseen kyettävä ottamaan innovaatioiden tuottaminen, innovointi huomioon omassa strategiatyössään, etsittävä toimintatapoja innovoinnin järjestelmälliseen toteuttamiseen ja opeteltava siirtämään muualla kehitettyjä innovaatioita omaan käyttöönsä nykyistä tehokkaammin. Viestintäalan tutkimus- ja kehitystyöhön liittyviä väittämiä ovat: Viestintätoimiala ei innovoi/kehitä uutta. Innovointia ei erikseen oteta toimialan yritysten strategiatyössä huomioon, innovointiin ei erikseen panosteta. Viestintätoimialan yritykset eivät tunnista tuotekehitystä tai innovointia erillisenä prosessina. Tässä selvityksessä pyritään osaltaan tutkimaan kyseisten väittämien paikkansapitävyyttä. Suomessa mm. teknologiateollisuus on parantanut merkittävästi kansainvälistä kilpailukykyään innovoimalla jatkuvasti ja järjestelmällisesti uusia tuotteita ja toimintamalleja. Viestintätoimialankin on mahdollista hyödyntää muiden toimialojen kokemuksia oman innovointiosaamisensa kehittämisessä. Hankkeen tavoitteena ei ole tuottaa uusia innovaatioita, vaan selvittää millaisia toimintamalleja ja ratkaisuja innovaatio- ja tuotekehitystyössä hyödynnetään ja miten näitä toimintamalleja voidaan hyödyntää viestintätoimialalla innovaatioiden synnyttämiseksi. Selvityksen näkökulma on pääosin kansallinen. Näkökulmaa on laajennettu lähinnä Ruotsiin painottuvalla vertailulla. Selvitys pyrkii vastaamaan mm. seuraaviin kysymyksiin: Miten yrityksen strategia ohjaa innovaatiotyötä? Miten potentiaalisia ideoita synnytetään ja jalostetaan? Miten uusista ideoista tehdään kaupallisia tuotteita? Millainen on innovaatio- ja tuotekehitysprosessi? Miten olemassa olevia (myös muiden toimialojen) innovaatioita voi hyödyntää viestintätoimialalla? Miten viestintäalan innovaatiotoimintaa voi kehittää? 3

4 2 TIIVISTELMÄ Tämän selvityksen tavoitteena oli analysoida tutkimus- ja kehitystyön tilannetta Suomessa yleisesti ja viestintätoimialalla erityisesti. Selvitys toteutettiin keräämällä pääosin innovaatiotyötä ja innovaatiojohtamista käsittelevää kirjallisuusaineistoa ja haastattelemalla sekä viestintätoimialan että muiden toimialojen innovaatiotoiminnasta strategisella tasolla vastaavia henkilöitä. Tutkimukseen ja kehitykseen panostetaan Suomessa vuosittain yli viisi miljardia euroa. Yritysten osuus panostuksesta on 70 %. Merkittävimmät tutkimukseen ja kehitykseen absoluuttisesti panostavat toimialat ovat elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, kemianteollisuus ja metsäteollisuus. Suhteellisesti suurinta panostus on ohjelmisto-, tietoliikenne- ja lääketeollisuusyrityksissä. Kymmenen suhteellisesti eniten panostavan yrityksen tutkimus- ja kehityspanos on pienimmilläänkin yli 20 % liikevaihdosta. Viestintätoimialan systemaattinen tutkimus- ja kehityspanos voidaan arvioida korkeintaan muutamaksi promilleksi. Suurimpien viestintäalan yritysten kehityspanoksen osuus liikevaihdosta on samaa suuruusluokkaa kuin metsäteollisuusyrityksissä, noin 0,5 %. Innovaatio määritellään selvityksessä kirjallisuusaineiston perusteella asiaksi (tuotteeksi, palveluksi, menetelmäksi jne.), jolla on uutuusarvo ja jonka hyödyntäminen on kaupallisessa tai yhteiskunnallisessa mielessä toteutunut. Innovaatiojohtaminen puolestaan luo edellytykset innovaatioiden tuottamiselle, innovoinnille. Vaikka innovoinnissa sinänsä tarvitaan vapausasteita, innovaatiojohtaminen on kurinalaista toimintaa. Innovaatiotyö on otettava huomioon yritysstrategiassa. Innovaatioprosessissa on organisaatiokohtaisia eroja, mutta prosessi koostuu tyypillisesti tiedon keruusta, ideoinnista, ideoiden arvioinnista sekä parhaiden ideoiden konseptoinnista ja lopulta kaupallistamisesta. Menestyksekäs innovointi vaatii laajaa kontaktipintaa tiedon keräämiseen. Mainitut vaiheet voidaan tunnistaa myös PK-yrityksissä, joskin prosessin toteuttajia on yrityksissä vähän. PK-yritysten haaste on riittävän kontaktimäärän synnyttäminen tiedon keräämiseksi. Innovaatioverkoissa em. vaiheet voivat toteutua eri organisaatioissa, ideat voi esimerkiksi kerätä ja arvioida eri organisaatio kuin ideoiden kaupallistaja. 4

5 Viestintäyritykset ovat tarkastelleet kehittämistoimintaansa perinteisesti teknologisen arvoverkkonsa kautta. Viestintäalan teknologiset uutuudet ovat viime vuosina syntyneetkin pääosin alan yritysten yhteistyöverkossa, ei alan yrityksissä. Viestintäalan kaikilla sektoreilla on kuitenkin syntynyt jatkuvasti uutuuksia, jotka voi tunnistaa innovaatioiksi. Nämä tuotteet ja liiketoimintamallit hyödyntävät tehokkaasti teknologisen arvoverkon innovaatioita. Kehittääkseen tehokkaammin omia innovaatioita viestintäalan yritysten on teknologisen arvoverkkonsa lisäksi integroiduttava voimakkaasti myös osaksi asiakkaidensa arvoverkkoa. Vain siten voidaan varmistaa innovaatioiden kaupallinen menestys. Ruotsi ja Suomi ovat tilastojen mukaan Euroopan johtavia maita tutkimukseen ja kehitykseen panostamisessa. Panostuksen jakautuminen yritys- ja julkisten tahojen kesken on lähes identtinen molemmissa maissa. Yrityskentässä Suomen T & K-panostusta hallitsee Nokia, Ruotsissa panostus on jakautunut tasaisemmin. Viestintäyrityksissä panostuksen tason arveltiin olevan 0,5-2 %. Mediamarkkinoiden rakenne on kummassakin maassa samankaltainen, Ruotsissa kuitenkin korostuu verkkomedian ja ilmaisjakelulehtien osuus Suomeen verrattuna. Haastatteluissa korostuivat kehittämisen kannalta tärkeinä tekijöinä strateginen päätöksenteko ja asiakkaan huomioon ottaminen kaikessa toiminnassa. Internet nähtiin suurena mahdollisuutena kaikille toimijoille ja verkostoitumista pidettiin PK-kentän innovaatiotyössä välttämättömänä. Merkittävimmät johtopäätökset, jotka tämän selvityksen perusteella voi esittää, ovat: Viestintäalan yritykset panostavat jatkuvasti toimintansa ja tuotteidensa markkinalähtöiseen kehittämiseen, usein kuitenkin kiinteänä osana ydinliiketoimintaansa. Innovaatiotyö lähtee yritysstrategiasta, joka ohjaa myös innovaatioprosessissa tehtäviä valintoja. Asiakasnäkökulman huomioon ottaminen innovaatiotyössä on välttämätöntä. Innovointi vaatii normaaleja prosesseja enemmän vapausasteita uusien asioiden synnyttämiseksi. Innovaatiotyön johtaminen on kuitenkin yhtä kurinalaista toimintaa kuin muukin johtaminen. Toimenpiteet, joilla Viestinnän Keskusliitto voi viestintätoimialan innovaatiotyötä tehostaa liittyvät etupäässä viestintään ja tiedon keruuseen toimialan innovaatiotyön merkityksestä ja kehittymisestä sekä innovaatiotoiminnan yhteistyön ja verkostojen käynnistämiseen ja ylläpitoon. 5

6 3 MÄÄRITELMÄT Seuraavassa on esitetty lyhyet määritelmät selvityksessä esiintyvistä kehittämiseen liittyvistä termeistä. Tuotekehitys (Product Development) Se organisaation prosessi tai menettely, jolla uusi tuote tai palvelu kehitetään markkinoille. Tutkimus ja kehitys (Research and Development, R&D) Kaupallisessa mielessä termillä tarkoitetaan tavallisesti tulevaisuuteen suuntautuneita laajalla rintamalla toteutuvia tieteellisiä ja teknologisia toimenpiteitä, joiden kaupallinen hyöty ei välttämättä ole välitön, vaan saavutetaan pitkän ajan kuluessa. Innovaatio (Innovation) Termi tarkoittaa kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettyä tietoa tai osaamista (Tekes). Erilaisia innovaatiotyyppejä ovat lisäävä eli inkrementaali innovaatio, joka on tyypillisesti vähittäinen, valmiille pohjalle tehty muutos ja radikaali innovaatio, johon sisältyvä muutos on suuri ja johon sisältyy merkittäviä muutoksia toimintatavoissa ja teknologioissa. Innovaatioprosessi Prosessi tai menettely, jonka tehtävä on systemaattisesti kerätä, arvioida, jalostaa ideoista ja aihioista innovaatioita. Innovaatiojohtaminen Innovaatioprosessin hallinta ja kehittäminen sekä edellytysten luominen tulokselliselle innovaatiotyölle. Innovaatioverkosto (Innovation Network) Verkosto, jossa innovaatioprosessi toteutuu yhteistyönä usean toimijan voimin ja jossa jokaisella toimijalla on tavallisesti oma roolinsa. Avoin innovaatio (Open Innovation) Laaja joukko erilaisia toimijoita (yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja jne.) innovoi yhdessä ja jokainen organisaatio saa vapaasti hyödyntää prosessin tuloksia. 6

7 4 SELVITYKSEN TOTEUTUS Selvityksen vaiheet on esitetty kuvassa 1. Selvitys koostui kahdesta kartoitusvaiheesta sekä tulosten analysoinnista. Kartoituksissa selvitettiin viestintätoimialan oman innovaatiotoiminnan nykytilaa ja muiden toimialojen innovaatiotoiminnan käytäntöjä. Analysointivaiheen tuloksena syntyivät kehittämisehdotukset viestintäalan innovaatiotoiminnan aktivoimiseksi. Tarkoituksena on muodostaa näkemys niistä innovaatiotoiminnan malleista ja ratkaisuista, joita viestintätoimiala voi toiminnassaan hyödyntää Viestintäalan innovaatiotoiminnan kehittäminen 1. Toimialan innovaatiotoiminnan nykytilan kartoitus 2. Muiden toimialojen käytäntöjen kartoitus (Benchmarking) 3. Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset kartoitusten perusteella 4. Tulosten, toimintamallien ja kehittämisehdotusten esittely toimeksiantajalle Näkemys innovaatiotoiminnan nykytilasta toimialalla Innovaatiotoiminnan toteuttamisen toimintamallit muilla toimialoilla Kehittämisehdotukset Kuva 1. Selvitysprosessin kulku. Kartoitusvaiheissa käytetyt menetelmät olivat innovaatiotoimintaa käsittelevän kirjallisuusaineiston analyysi sekä viestintä- ja muiden toimialojen yritysten innovaatiotyöstä strategisella tasolla vastaavien henkilöiden syvähaastattelut. Kirjallisuusaineisto koostui pääosin viimeisten kolmen vuoden aikana julkaistuista raporteista, lehtiartikkeleista ja seminaariesitelmistä sekä Swot Consultingin omasta vastaavissa selvityksissä ja hankkeissa kertyneestä aineistosta. Selvityksen lopussa on luettelo aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta. 7

8 Syvähaastatteluosuudessa haastateltiin kahdeksaa henkilöä, jotka edustivat viestintätoimialan eri sektoreita, pakkausteollisuutta, logistiikkatoimialaa ja kulutuselektroniikkateollisuutta. Kaikkien haastateltujen rooli tutkimus- ja kehitystyössä ja innovaatiotoiminnassa oli strateginen. Mukana oli myös ko. prosesseista yrityksissään päävastuun kantavia henkilöitä. Luettelo selvityksen yhteydessä haastateltujen henkilöiden organisaatioista on esitetty liitteessä 1. Selvityksen näkökulmaa laajennettiin tutkimus- ja kehitystoiminnan pohjoismaisella tarkastelulla, joka syvähaastattelujen osalta painottui Ruotsin viestintäalan tarkasteluun. Tässä benchmarkingosiossa haastateltiin seitsemää henkilöä, jotka edustivat ruotsalaista viestintää kustannustoiminnan, tutkimuksen ja koulutuksen, printtiliiketoiminnan ja televisiotoiminnan näkökulmasta. Benchmarkkauksen tulokset on esitetty omassa kappaleessaan kunkin luvun lopussa. Selvitystyön etenemistä valvoi ohjausryhmä, johon kuuluivat Jukka Ottela Esa-konsernista (puheenjohtaja), Helene Juhola Viestinnän Keskusliitosta, Timo Ketonen Hansaprintistä ja Mikko Räisänen MTV:stä. 8

9 5 TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA SUOMESSA Edellä todettiin, että tutkimus- ja kehityspanokset eivät välttämättä suoraan kerro toimialojen tai yritysten innovointikyvystä. Ne kuitenkin kuvaavat yritysten mitattavaa, systemaattista panostusta innovointiin ja tarjoavat näin käytännössä ainoan tavan vertailla yritysten innovaatiotoimintaa. Tässä kappaleessa luodaan katsaus tutkimus- ja kehityspanoksen kansalliseen jakautumiseen sekä yritysten kehityspanostuksiin yleensä ja viestintätoimialalla erikseen. Suomen kansallinen innovaatiojärjestelmä koostuu lukuisista toimijoista. Yksityisen panostuksen lisäksi innovaatiotoimintaan ohjautuu budjetti- ja EU:n rakennerahastovaroja useiden eri kansallisten ja alueellisten toimijoiden kautta. Innovaatiojärjestelmän keskeiset toimijat on esitetty kuvassa 2. EU:n rakennerahastovarat innovaatiotoimintaan Finnvera Maakuntien liitot TE-keskukset Ammattikorkeakoulut Kansallisen innovaatiojärjestelmän keskeiset toimijat Patentti- ja rekisterihallitus Tutkimuslaitokset Osaamiskeskukset Yliopistot Teknologiakeskukset Tekes Suomen Akatemia Opetusministeriö Muut ministeriöt Kauppa- ja teollisuusministeriö Panostukset toiminnan kehittämiseen eri sektoreilla, kuten ympäristö, terveys ja liikenne Suomen Invest in Finland Teollisuussijoitus Yritysten panostus Finpro Sitra innovaatiotoimintaan Pääomasijoittajat Businessenkelit Järjestöt Yritykset Keksintötoiminta Tiede- ja teknologianeuvosto Kansallinen julkinen panostus innovaatiotoimintaan ja osaamiseen Kuva 2. Suomen kansallisen innovaatiojärjestelmän keskeiset toimijat (lähde: Tekes) Kesäkuussa 2006 hyväksytyn tiede- ja teknologianeuvoston uusimman linjauksen mukaan Suomeen perustetaan viisi strategisen huippuosaamisen keskittymää, jotka tarjoavat huipputason tutkimusyksiköille ja yrityksille uuden yhteistyöfoorumin. Tavoitteena on olla ko. aloilla maailman parhaiden joukossa. Metsäsektori ja Tieto- ja viestintäteollisuus ja palvelut ovat mukana valituissa alueissa, joihin keskittymiä tulisi perustaa. Tekes ja Suomen Akatemia ovat keskeisessä roolissa osaamiskeskittymiä synnytettäessä. 9

10 5.1 Tehdasteollisuuden rakenne Suomen tehdasteollisuuden rakenteen muuttumista tarkasteltaessa (kuva 3) voidaan havaita, että etenkin elektroniikka- ja sähköteollisuuden suhteellinen osuus kokonaisvolyymista on kasvanut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vastaavasti massa- ja paperi- sekä elintarviketeollisuus ovat menettäneet osuuttaan. Kuva 3. Tehdasteollisuuden rakenne Suomessa vuosina Kustantamisen ja painamisen osuus vuonna 2004 on ympyröity. Suurimmat teollisuudenalat ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus sekä koneja metallituoteteollisuus, molemmat vajaan neljänneksen osuudella kokonaisvolyymista. Teknologiateollisuus tuottaa näin noin puolet tehdasteollisuuden volyymista. Massa- ja paperiteollisuuden osuus on hieman yli 10 % ja kemianteollisuuden noin 10 %. Kustantaminen ja painaminen on merkittävä teollisuudenala muodostaen noin 5 % teollisuuden kokonaisvolyymista. Kustantamisen ja painamisen volyymi on kasvanut teollisuuden kokonaisvolyymin tahdissa ja toimialan osuus kokonaistuotannosta on vaihdellut vain vähän kuvan 5 tarkastelujaksolla. Seuraavissa kappaleissa voidaan havaita, että teollisuuden toimialojen tutkimus- ja kehityspanokset eivät jakaudu em. toimialojen volyymien suhteessa. 10

11 5.2 Tutkimus- ja kehityspanoksen jakautuminen Kansallinen kehityspanos arvioitiin Suomessa 5,4 miljardiksi euroksi (3,5 % BKT:stä) vuonna Tutkimuspanos kasvoi voimakkaasti 90-luvun puolivälistä vuoteen 2000, jonka jälkeen kasvu on jonkin verran hidastunut (kuva 4). Yritysten osuus kehityspanoksesta on noin 70 %, julkishallinnon osuus jakautuu korkeakoulujen (noin 20 %) ja muun julkisen tutkimuksen (noin 10 %) kesken. Yritysten osuuteen on laskettu vain Suomessa toteutettu tutkimus- ja kehitys. Ulkomailla tehty kehittäminen mukaan lukien suomalaisten yritysten kehityspanos on huomattavasti suurempi (100 suurinta tutkijaa panosti vuonna 2004 noin 5,2 mrd. tutkimukseen ja kehitykseen; asiaa on käsitelty seuraavassa kappaleessa). Miljardia euroa 6,0 Yritykset 5,0 Korkeakoulut Muu julkinen tutkimus 4,4 4,6 4,8 5,0 5,3 5,4 4,0 3,0 2,9 3,4 3,9 2,0 1,0 1,5 0,9 1,1 2,2 1,7 1,8 0,0 Kuva Arvio Lähde: Tilastokeskus Suomessa käytetyn kehityspanoksen jakautuminen organisaatiotyypeittäin vuosina

12 Suurimmat tutkimus- ja kehityspanostukset käytetään Suomessa (kuva 5) elektroniikkateollisuudessa (yli 50 % yksityisestä tutkimus- ja kehityspanoksesta), jossa luonnollisesti näkyy Nokian suuri paino metalli- ja konepajateollisuudessa, jonka osuus yksityisestä tutkimus- ja kehityspanoksesta on reilu 10 % kemianteollisuudessa, joka käyttää vajaan 10 % tutkimus- ja kehityspanoksesta sekä puunjalostusteollisuudessa, jonka osuus kansallisesta tutkimus- ja kehityspanoksesta on 2-3 %. Muiden toimialojen panostukset ovat oleellisesti pienempiä. Suurimmat tutkimus- ja kehityspanokset liikevaihtoon suhteutettuna käytetään tietoliikenne- sekä elektroniikka- ja lääketeollisuudessa. Metalli- ja kemianteollisuus panostavat kehittämiseen tyypillisesti muutamia prosentteja liikevaihdostaan. Metsäteollisuudessa panostus on alle yhden prosentin. 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 Muut toimialat Muu teollisuus Puunjalostus Kemianteollisuus Metalli- ja konepajateollisuus Elektroniikkateollisuus 0,5 0, * Kuva 5. Yritysten kehityspanoksen jakautuminen Suomessa toimitaloittain vuosina (lähde: Tilastokeskus). 12

13 5.3 Suurimmat tutkimus- ja kehityspanokset yrityksissä Sadan eniten kehittämiseen panostaneen yrityksen (liite 4) kehityspanos oli Tekniikka ja Talous -lehden mukaan 5,4 mrd. vuonna Tiedot on kerätty 70 % julkisista lähteistä, yritysten vuosikertomuksista ja muusta materiaalista sekä loput Talentumin tietopalveluyksikön kyselystä ja suoraan yrityksistä. Lista ei ole täysin kattava, koska pörssiyritysten ei ole Suomessa tarvinnut kertoa T & K-menojen suuruutta. Suomalaisyritysten luvuissa on mukana yrityksen koko tutkimuspanos, tapahtuipa se missä tahansa. Ulkomaisten yritysten luvuissa mukana on vain Suomessa tehty tutkimus. On myös huomattava, että tiedot voivat erota Tilastokeskuksen luvuista, jotka perustuvat yrityksille tehtävään T & K-kyselyyn. Taulukossa 1 on esitetty kyseisenä vuonna kymmenen absoluuttisesti eniten tutkimukseen ja kehitykseen panostanutta suomalaisyritystä ja sadan suurimman joukossa olleiden viestintäalan yritysten sijoitus. Taulukko 1. Kymmenen absoluuttisesti eniten tutkimukseen ja kehitykseen panostanutta suomalaisyritystä vuonna 2005 (lähde: Tekniikka ja talous). Sijoitus Yritys Toimiala T & K- panos, M T & K- panos, % lv:sta 1. Nokia Tietoliikenne ,2 2. LM Ericsson Tietoliikenne 99 67,8 3. ABB-yhtiöt Metalli 98 6,6 4. Metso Metalli 96 2,3 5. StoraEnso Metsä 88 0,7 6. Orion Lääke 80 4,1 7. Wärtsilä Metalli 70 2,7 8. UPM-Kymmene Metsä 50 0,5 9. Patria Industries Metalli 48 14,9 10. Tellabs Tietoliikenne 46 14,5 27. SanomaWSOY Viestintä 16 0,6 94. Alma Media Viestintä 3,1 1,1 Taulukosta voidaan nähdä Nokian ylivoimainen paino (70 % sadan suurimman panoksesta) yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Kymmenen listalla on kaksi metsäteollisuusyritystä, joiden suhteellinen kehittämispanos on taulukon yrityksistä selvästi alhaisin. Jos sadan eniten tutkivan yrityksen listalta valitaan kymmenen suhteellisesti eniten kehittämiseen panostavaa yritystä, saadaan aikaan taulukossa 2 esitetty luettelo. Listalta löytyy odotetusti oletettuja kasvutoimialoja edustavia yrityksiä. Vain LM Ericsson löytyy molemmista esitetyistä taulukoista. 13

14 Tekniikka ja talous - lehden luettelon mukaan sadasta suurimmasta tutkijasta 24 yritystä panostaa tutkimukseen ja kehitykseen alle yhden prosentin liikevaihdostaan. Näiden joukossa on kuusi metalliteollisuusyritystä, neljä metsäteollisuusyritystä sekä kolme elintarvike- ja energiateollisuusyritystä. Joukossa on myös yksi viestintäalan yritys, SanomaWSOY, jonka tutkimus- ja kehityspanos vuonna 2005 oli 0,6 % liikevaihdosta. Hyvän tai riittävän kehityspanoksen suuruutta on luonnollisesti vaikea määritellä, oleellista on panoksen käytön tehokkuus. Kannattaa kuitenkin huomata, että kehittämiseen panostetaan tyypillisesti suhteellisesti vähiten tuotantolaitoksiin voimakkaasti investoineissa yrityksissä. Esimerkiksi metsäteollisuus on ollut pitkään (Michael Porterin luokittelussa kasvun vaiheista) investointivetoista ja vasta havahtumassa innovaatiovetoisuuteen. Toisaalta taulukon 2 kiinteään käyttöomaisuuteen vähemmän investoineiden innovaatiovetoisten yritysten taseessa korostuvat aineettomat hyödykkeet (patentit, oikeudet, tuotemerkit jne.), joita innovoinnilla tietenkin synnytetään. Näiden hyödykkeiden markkina-arvo saattaa olla huomattavasti tasearvoa suurempi. Erityisesti Biotie Therapies, jonka kehityspanos on lähes kuusinkertainen liikevaihtoon nähden, osoittaa myös että tutkimus- ja kehitystoiminta saattaa olla hyvinkin pitkäjänteistä toimintaa, jonka positiivisen kassavirran odotukset saattavat olla useiden vuosien päässä. Biotien kehittämistyön tuloksellisuudesta kertoo kuitenkin esimerkiksi marraskuussa 2006 solmittu viiden miljoonan euron arvoinen optiosopimus lääketeollisuusjätti F. Hoffmann La Rochen kanssa. Taulukko 2. Kymmenen suhteellisesti eniten tutkimukseen ja kehitykseen panostanutta suomalaisyritystä vuonna 2005 (lähde: Tekniikka ja talous). Sijoitus Yritys Toimiala T & K- panos, % lv:sta T & K- panos, M Sijoitus, 100 suurinta 1. Biotie Therapies Biotekniikka 582,6 7, Hormos Medical Lääke 260,0 5, LM Ericsson Tietoliikenne 67, SSH Communications Ohjelmistot 36,8 3, NetHawk Tietoliikenne 35, Detection Technology Elektroniikka 27,6 3, F-Secure Ohjelmistot 23, Tekla Ohjelmistot 20,7 7, Stonesoft Ohjelmistot 20,7 4, Tecnomen Tietoliikenne 19,

15 5.4 Tutkimus- ja kehityspanos viestintäalalla Tekniikka & Talous -lehden julkaisemalta Suomen suurimmat tutkijat listalta löytyy vuonna 2005 kaksi viestintäteollisuuden yritystä (taulukko 1). SanomaWSOY:n tutkimus- ja kehityspanoksen osuus liikevaihdosta on metsäteollisuuden luokkaa (SanomaWSOY 0,6 %, vastaavasti StoraEnso 0,7 %, UPM 0,5 % ja Metsäliitto 0,4 %). Alma Median suhteellinen panostus tutkimukseen ja kehitykseen on 1,1 % liikevaihdosta. SanomaWSOY ja Alma Media ovat olleet näkyvimmin kehittämiseen panostaneet viestintäalan yritykset. Myös uutisoinnissa mainittujen kahden konsernin uudet tuotteet ja palvelut painottuvat muihin alan yrityksiin verrattuna. Muiden viestintäalan yritysten tutkimus- ja kehittämispanostuksen voi olettaa olevan keskimäärin alle mainittujen yritysten tason. Tekniikka & Talouden arvio koko joukkoviestinnän kokonaispanostuksesta tutkimukseen ja kehitykseen on 22 M vuonna Jos luku pitää paikkansa, kahden em. suuren toimijan lisäksi joukkoviestinnän yritykset panostavat kehittämiseen yhteensä noin kolme miljoonaa euroa. Joukkoviestinnän suhteellisen panostuksen suuruusluokka on noin 0,5 % liikevaihdosta. Graafisen ja sähköisen viestinnän osuus kaikesta joukkoviestinnästä oli 91,5 % vuonna 2004 (lähde: Tilastokeskus). SanomaWSOY:n ja Alma Median tutkimus- ja kehityspanoksen kehitys 2000-luvulla on esitetty taulukossa 3. Tekniikka & Talous -lehden tietojen valossa näyttää siltä, että viestintäalan suurimmat yritykset panostivat vuosituhannen vaihteessa kehittämiseen huomattavasti nykyistä enemmän. SanomaWSOY:n trendi on laskeva, joskin vuoden selvä 2003 notkahdus korjattiin vuonna Alma Mediassa panostus on vakiintunut viime vuosina noin kolmeen miljoonaan euroon. Varsinkin paperiin perustuva viestintä on ollut voimakkaasti investointivetoista ja vasta aloittamassa tiedostettua ja strategisiin linjauksiin perustuvaa innovaatiotyötä. On kuitenkin syytä muistaa, että niin viestintä- kuin muillakin toimialoilla läheskään kaikkea tutkimus- ja kehityspanosta ei käsitellä seurantamielessä erillisenä, vaan se sisältyy muun liiketoiminnan kustannuksiin. Kyseisen panoksen tunnistaminen ja arviointi on vaikeaa. 15

16 Taulukko 3. Alma Median ja SanomaWSOY:n tutkimus- ja kehityspanoksen kehittyminen vuosina (lähde: Tekniikka ja talous). Yritys 2000* SanomaWSOY T & K -panos, M 24 17,7 18 8, T & K -osuus liikevaihdosta Sijoitus, 100 suurinta Alma Media 1,6 1,0 0,8 0,4 0,7 0, T & K -panos, M 9,4 11,3 4,0 3,0 3,0 3,1 T & K -osuus liikevaihdosta Sijoitus, 100 suurinta 1,9 2,4 0,7 0,7 0,6 1,

17 5.5 Tilanne Ruotsissa Pohjoismaat, etenkin Suomi ja Ruotsi, ovat globaalistikin tarkasteltuna merkittäviä innovaatiotoiminnan toteuttajia. World Economic Forumin (WEF) julkaiseman The Global Competitiveness Report raportin mukaan Suomi sijoittuu innovaatioympäristön laadussa neljänneksi Japanin, USA:n ja Sveitsin jälkeen. Ruotsi on WEF:n listalla kuudentena ja Tanska kymmenentenä. WEF luokittelee maat erityisen tutkimusorganisaatioiden laatua, yritysten T & K-panostusta, yliopistojen ja yritysten yhteistyötä, tutkijoiden ja insinöörien tarjontaa, patenttien hyödyntämistä sekä tekijänoikeuksien suojaa kuvaavan innovaatioindeksin avulla. Ruotsi Suomi Islanti Tanska EU 15 EU 25 Norja 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 Kuva 6. Kansallisen tutkimuspanoksen osuus bruttokansantuotteesta Pohjoismaissa ja EU:ssa vuonna 2004 (lähde: Eurostat). Kansallista tutkimuspanoksen osuus bruttokansantuotteesta on Ruotsissa ja Suomessa Euroopan huippua. Pohjoismaista ainoastaan Norja jää EU:n keskiarvojen alapuolelle (kuva 6). Ruotsin kansallisen tutkimus- ja kehitysjärjestelmän malli ja rahoituksen jakautuminen on esitetty kuvassa 7. Kentän toimijat on lueteltu liitteessä 5. Yritysten osuus T & K-rahoituksesta on Ruotsissa noin 63 %, valtion ja julkisten tutkimussäätiöiden noin 22 %. Yrityksen käyttävät tutkimuspanoksesta noin 72 %, yliopistot ja korkeakoulut noin 21 %. Tutkimuspanoksen käytön jakautuminen on hyvin saman kaltainen kuin Suomessa (ks. kappale 5.2). 17

18 Kuva 7. Tutkimus- ja kehitysrahoituksen jakautuminen Ruotsissa (lähde: Svensk Forskning 2006) Ny Teknik -lehti on vuosittain listannut merkittävimmät ruotsalaiset tutkimukseen ja kehitykseen panostavat teollisuusyritykset, kuitenkin vain 20 suurinta (Liite 6). Kymmenen vuoden 2004 eniten panostanutta yritystä on esitetty taulukossa 4. Listalla painottuu Suomeen (taulukko 1) verrattuna erityisesti kuljetusvälineteollisuus. Metsäteollisuus puuttuu kokonaan 20 eniten panostaneen joukosta. Ruotsin listalta löytyy kaksi yritystä, joiden T & K- panoksen koko on Nokian tapaan miljardiluokassa. Satoja miljoonia investoivia teollisuusyrityksiä Ruotsissa on seitsemän, Suomessa ei ainuttakaan. Ruotsin listan yhdeksäs Sandvik olisi panostuksellaan sijoittunut Suomen listalla toiseksi. Viestintäalan yrityksiä ei 20 suurimman listalta löydy. Benchmarkingtarkastelun yhteydessä haastatellut henkilöt arvelivat toimintatapojen ja panostuksen olevan samanlaista kuin Suomessa. Yleisesti arveltiin ruotsalaisten viestintäalan yritysten panostavan keskimäärin 0,5-2,0 % liikevaihdostaan. Keskusteluissa kuitenkin huomautettiin myös, että minkäänlaista yhtenäistä T & K-panoksen kirjaustapaa ei viestintäalan yrityksillä ole. 18

19 Taulukko 4. Kymmenen absoluuttisesti eniten tutkimukseen ja kehitykseen panostanutta ruotsalaisyritystä vuonna 2004 (lähde: Ny Teknik). Sijoitus Yritys Toimiala T & K- panos, M T & K- panos, % lv:sta 1. Astra Zeneca Lääke ,7 % 2. Ericsson Tietoliikenne ,8 % 3. Volvo Kuljetusväline 882 3,9 % 4. ABB Metalli 785 4,8 % 5. Saab Kuljetusväline ,0 % 6. Autoliv Kuljetusväline 291 6,0 % 7. Tetra Pak Pakkaus 258 3,5 % 8. Scania Kuljetusväline 239 3,9 % 9. Sandvik Metalli 204 3,5 % 10. GE Healtcare Terveys 68 14,1 % Pohjoismaiden viestintämarkkinoiden rakenteellisia eroja voidaan tutkia markkinointipanostuksen jakautumisen avulla. Taulukko 5 esittää markkinointiviestinnän panostuksen jakautumisen eri medioille Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa vuonna Tämän niin kutsutun pienen mainoskakun koko on Suomessa n. 1,2 mrd., Ruotsissa 2,2 mrd. ja Tanskassa 1,6 mrd.. Merkittävimmät erot ovat nähtävissä sanomalehdissä, kaupunki- ja noutolehdissä (ilmaisjakelulehdissä) sekä Internetin hyödyntämisessä. Suomessa sanomalehtien osuus on korkea, Tanskassa vastaavasti ilmaisjakelulehtien. Verkkomediassa Suomi on muita jäljessä, mutta lukujen vertailtavuutta haittaa tilastointitapa. Suomen luvuissa ei ole mukana esimerkiksi hakukonemainontaa. Taulukko 5. Markkinointiviestinnän panostuksen jakautumisen eri medioille Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa vuonna Suomi, % Ruotsi, % Tanska, % Sanomalehdet 48,5 % 40,0 % 26,8 % Kaupunki- ja noutolehdet 5,7 % 9,2 % 19,8 % Aikakauslehdet 16,4 % 15,1 % 21,9 % Televisio 19,5 % 20,2 % 19,2 % Radio 4,0 % 2,5 % 2,4 % Verkkomedia 3,0 % 7,9 % 6,3 % Elokuva 0,2 % 0,3 % 0,5 % Ulko- ja liikenne 2,8 % 4,8 % 3,2 % 19

20 Suomen kansallinen tutkimus- ja kehityspanos oli vuonna 2005 arviolta 5,4 mrd., josta yritysten osuus oli noin 70 %. Eniten rahaa kehittämiseen käytetään elektroniikkateollisuudessa, jossa tuotesyklit ovat lyhyitä ja Nokian osuus on ratkaiseva. Suhteellisesti suurin panostus tehdään tietoliikenne-, elektroniikka-, ohjelmisto-, bio- ja lääketeollisuudessa. Viestintäalan muusta liiketoiminnasta eritelty tutkimukseen ja kehitykseen suunnattu panostus on alle prosentti liikevaihdosta. Panoksen luotettava määrittely on kuitenkin vaikeaa. Viestinnän arvoverkkoon kuuluvat yritykset ovat siirtymässä investointivetoisesta innovaatiovetoiseen kasvun vaiheeseen. 20

21 6 INNOVAATIOTYÖN ORGANISOINTI 6.1 Innovaatio Kilpailu lisääntyy jatkuvasti ja kaikki yritykset joutuvat ottamaan toiminnassaan huomioon globaalin kilpailun ja markkinoiden sääntelyn poistumisen. Yritysten on kyettävä pysyttelemään edellä muuttuvia markkinaolosuhteita hyödyntämällä uusia, kiihtyvällä vauhdilla syntyviä teknologioita vähintään kilpailijoidensa tahdissa. Tuotteiden elinikä lyhenee ja kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää toisaalta jatkuvaa uusien tuotteiden ja tuoteversioiden kehittämistä, toisaalta kustannustehokkuuden parantamista. Vaatimukset henkilöresurssien hyödyntämiselle lisääntyvät. Liiketoimintansa kasvattamiseksi ja tehokkuutensa parantamiseksi yritysten on kehitettävä jatkuvasti, jopa kiihtyvällä tahdilla uusia ratkaisuja ja toimintamalleja, innovaatioita. Koska innovoimalla luodaan lisäarvoa asiakkaille ja lisätään oman työn tuottavuutta, parhaat innovoijat menestyvät (Ks. Jukka Yliherva: Tuottavuus, innovaatiokyky ja innovatiiviset hankinnat, Sitra 2006). Tässä kappaleessa tarkastellaan innovaatiokäsitteen ja innovaatiojohtamisen sisältöä sekä innovaatioiden tuottamisen prosessia. Ollakseen jatkuvasti strategiatyön kehittäjien keskeisimpiä keskustelunaiheita, käsitteen innovaatio sisältö on joskus keskustelun osallistujillekin yllättävän jäsentymätön. Innovaatio rinnastetaan usein keksintöön, joskus jopa ideaan. Ideoiden tuottamista saatetaan kutsua innovoinniksi, innovaatioiden tuottamiseksi. Suomessa innovaatiotyö on saanut uusia ulottuvuuksia sekä Sitran että Tekesin määriteltyä innovaatiotyön onnistumisen kansalliseksi menestystekijäksi. Myös metsäteollisuus on kiinnittänyt asiaan voimakkaasti huomiota. Innovaatio ei ole käsitteenä aivan tuore. Itävaltalainen yrittäjyyden tutkija Joseph Schumpeter määritteli vuonna 1934 käsitteen sisällön seuraavasti: Innovaatio on uusi, kuluttajille entuudestaan tuntematon tai uudenlaatuinen tuote. uusi tuotantotapa tai -menetelmä, joka ei välttämättä ole tieteellisesti uusi ja joka voi olla myös uusi tapa kaupallistaa hyödyke. uusi markkina, jossa tuotetta ei aikaisemmin ole ollut kaupan. uusi raaka-aineen ja puolivalmisteen lähde riippumatta siitä, onko lähde ollut olemassa aikaisemmin. uusi teollinen markkinarakenne, kuten monopoliaseman luominen tai sen purkaminen. Innovaatio on määritelty myös uuden tiedon muuttamiseksi uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi sekä prosessiksi, jonka avulla uudet ideat viedään asiakkaille. Tekes määrittelee innovaation kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetyksi tiedoksi ja osaamiseksi. 21

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 08.45-09.00 Kahvi Voitto II seminaariohjelma 01.04.04 09.00-09.15 Tuotekonseptoinnin haasteet/ VTT Tiina Apilo 09.15-09.30 Konseptoinnin eri tasot/ TKK Matti

Lisätiedot

Media- alan uusi strategia

Media- alan uusi strategia Mediapolis Matchmaking 5.6.2014 Media- alan uusi strategia Maria Niiniharju Business Development Manager Idean Enterprises Oy Erilaistumisen aikakausi on alkanut Asiakkaiden arki, sisällöntuotanto, sisällön

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 -

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - Mitkä ovat metsäteollisuuden kansainväliset vahvuudet tulevaisuudessa? Pertti Laine, 9.11.2006 Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - EU:n metsäsektorin teknologiayhteisö Valtion tiede- ja teknologianeuvosto

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Virkaanastujaisesitelmä 16.9.2003 Professori Jyrki Kontio Ohjelmistotuoteliiketoiminta jyrki.kontio@hut.fi http://www.soberit.hut.fi/swbiz

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Alihankintaverkostojen laatu ja osaaminen hankinnan suhteen

Alihankintaverkostojen laatu ja osaaminen hankinnan suhteen Alihankintaverkostojen laatu ja osaaminen hankinnan suhteen Alihankinta 2010 21.9.2010 Pia Kauma Laatukeskus Excellence Finland Yhdistyksen tarkoitus Laatuyhdistyksen tarkoitus on edistää laatujohtamista

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

risto.lustila@tekes.fi

risto.lustila@tekes.fi risto.lustila@tekes.fi MIKÄ ON TUOTEVÄYLÄ-PALVELU? Tuoteväylä-palvelu on Tekesin ohjaama valtakunnallinen asiantuntijapalvelu, joka auttaa alkavia ja mikroyrityksiä kehittämään kansainvälistä kasvupotentiaalia

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot

Tuotanto- ja palveluverkostot Tuotanto- ja palveluverkostot Suuri Kuva selvitys Tuotanto- ja palveluverkostot Teknologiateollisuus ry Suuri Kuva -selvitys Yhtenä päämääränä uuden lähestymistavan tuottaminen varsin heterogeenisen yrityskentän

Lisätiedot

Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua

Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua - aineeton pääp ääoma liiketoiminnan tukijalkana Vesi-ohjelman vuosiseminaari 22.11.2011 Sisält ltöä: 1) Immateriaalijärjestelm rjestelmä ja innovaatioprosessi

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö Kare Laukkanen Pörssi-ilta Maaliskuu 2007 SanomaWSOY Agenda SanomaWSOY lyhyesti Mediamarkkinat Liiketoiminta Strategiset tavoitteet Kare Laukkanen Maaliskuu

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio

Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio Luosto Classic Business Forum 8.8.2014 Nordregio ( established in 1997) is a leading international Nordic research institute in the broad field of

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2015 Vuosi 2014 kohti kasvua Strategian toteutus jatkuu suunnitellusti Hyvä kehitys IT-palveluissa Vakaa kehitys kohti 10 %:n liikevoittomarginaalia Palveluja

Lisätiedot

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma 2006-2009 (2012) Ihmisten vapaa-aika lisääntyy ja sitä myötä myös vapaa-ajan palvelujen kulutus kasvaa. Suomen vapaa-ajan

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen kautta

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl. Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.fi 1 Tekijänoikeuden ratio Tekijänoikeuden avulla tavoitellaan yhteiskunnallista

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN

TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN YHTEENVETO TULOKSISTA 1. Tutkimuksen taustaa ja tutkimusaineisto Trailmaker Oy toteutti Kasvu Open -ohjelman yhteydessä tutkimuksen, jonka

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Alma Median tulos Q1 2013 Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Agenda Pääkohdat Q1 Markkinoiden kehitys Taloudellinen kehitys Strategia ja tulevaisuuden näkymät

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tilastoinnin perusperiaatteet: Tutkimuksella ja kehittämisellä tarkoitetaan yleisesti systemaattista toimintaa

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009 Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 Sisältö Markkinakatsaus 2008 kasvun ja kannattavuuden vuosi Tulevaisuuden näkymät Varsinainen yhtiökokous 26.3.2009 Sivu

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Tekesin innovaatiorahoitus uutta liiketoimintaa ja kasvua kansainvälisille markkinoille KKS, NIY,

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu klo 15.45-16.15 EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu Tekn.lis. Jarmo Hallikas, Falcon Leader Oy 2 Innovaatiojohtamisen standardi CEN/TS 16555 Osa 1: Innovaatioiden hallintajärjestelmä

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi VT Ari-Pekka Launne Kolster OY AB Helsinki 31.5.2012 IPR ja Internet mistä on kysymys? Internet on muuttunut muutamien toimijoiden yhteydenpitovälineestä globaaliksi

Lisätiedot

Alma Media Q3 2012. Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 25.10.2012

Alma Media Q3 2012. Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 25.10.2012 Alma Media Q3 2012 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Q3 2012 lyhyesti Keskeiset strategiset hankkeet Markkinoiden kehitys Suomessa Taloudellinen kehitys ja

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Väliarvioinnin yhteenveto

Väliarvioinnin yhteenveto Oppimisratkaisut 2011-2015 Tulosseminaari 24.1.2013 Väliarvioinnin yhteenveto Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM 1069732 Oppimisratkaisut tilanne Oppimisratkaisut

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. - Tutkimustoiminnan tilastointi: Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta -vastuualue Ensimmäinen virallinen tilasto vuodelta

Lisätiedot

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Seppo Kalli Digital Media Finland Selvitys Suomalainen pilvimaisema Liikenne- ja viestintäministeriö Julkaisuja

Lisätiedot

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Mikä on median innovaatiotuki? Mahdollisuus => Media-alalle korvamerkittyä lisärahoitusta Rahoitushakemusten

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun suunnittelu

Kansainvälisen kasvun suunnittelu Kansainvälisen kasvun suunnittelu PSu 05-2013 Mitä rahoitetaan ja millä kriteereillä? Rahoitus kohdistuu projekteihin (alku, loppu, suunnitelma, budjetti, tulosten systemaattinen hyödyntäminen), arvioinnin

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Luova talous kasvava talouden sektori Kulutustutkimusten mukaan kulttuurin talous ollut 1980-luvulta lähtien Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE (Center for Internet Excellence) on Oulun yliopiston yhteydessä Oulun Innovaatioallianssin (OIA) jäsenten ohjauksessa toimiva tutkimus- ja innovaatioyksikkö.

Lisätiedot

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015 Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija 27.4.2015 Maapallon megatrendit ja Suomi Digitalisaatio ja robottitekniikan laajamittainen käyttöönotto uuden teollistamisen

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke

Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke KILPAILUKYKYÄ KUSTANNUSTEHOKKAALLA HANKINNALLA MITEN VARMISTETAAN SUOMEN PK- TEOLLISUUDEN TULEVAISUUS? ALIHANKINTA 2010, 21.9.2010,

Lisätiedot