1 LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA Arvot Tehtävä ja tavoitteet Toiminta-ajatus KOULUN TOIMINTAKULTTUURI

Transkriptio

1 1 LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA Arvot Tehtävä ja tavoitteet Toiminta-ajatus KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Toimintakulttuurin pääpiirteet Oppimiskäsitys Opiskeluympäristö Opetusmenetelmät ja työtavat Opiskelijoiden osallisuus Yhteistyö OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Tuntijako Kieliohjelma Koulun painotukset Opiskelijaksi otto Koulun opetusjärjestelyt Itsenäinen opiskelu ja etäopiskelu Oppilaitosten yhteiset opetusjärjestelyt Muut opetusjärjestelyt OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Ohjaustoiminnan tehtävä ja tavoitteet Ohjauksen osa-alueet Ohjauksen toteuttaminen, työnjako ja tehtävät Ohjauksellinen tiedottaminen Ohjaukseen liittyvä yhteistyö OPISKELIJAN TUKEMINEN Tukiopetus Opiskelijahuolto Opiskeluun liittyvä erityinen tuki Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus ARVIOINTI Opiskelijan oppimisen arviointi Koulun toiminnan arviointi OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Toinen kotimainen kieli (Ruotsi) Vieraat kielet...35 Perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä (A)...39 RANSKAN KIELI ENGLANNIN KIELI Perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSAN KIELI...43 RANSKAN KIELI Lukiossa alkava oppimäärä (B3) SAKSAN KIELI...47 RANSKAN KIELI Latinan kieli

2 Venäjän kieli Matematiikka...54 Matematiikan pitkä oppimäärä Matematiikan lyhyt oppimäärä Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto Evankelis-luterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Elämänkatsomustieto Filosofia Historia Yhteiskuntaoppi Psykologia Musiikki Kuvataide Liikunta Terveystieto Opinto-ohjaus Tieto- ja viestintätekniikka Kotitalous Tekstiilityö Ilmaisutaito

3 1 LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 1.1 Arvot Arvostetaan monipuolista yleissivistystä ja valmiutta jatkuvaan oppimiseen ja tuetaan myönteistä kasvua aikuisuuteen. Rakennetaan suomalaista kulttuuria ja identiteettiä, edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kunnioitetaan jokaisen ihmisarvoa ja edistetään tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta; ei hyväksytä väkivaltaa, syrjintää tai rasismia. Pidetään huolta turvallisesta opiskelu- ja työympäristöstä sekä yksilön ja yhteisön hyvinvoinnista. Kouluyhteisössä vahvistetaan osallisuutta ja vastuunottoa, hyvää käytöstä ja yhteistyötä. Toimitaan elämää ja ympäristöä kunnioittaen sekä kestävää tulevaisuutta rakentaen. 1.2 Tehtävä ja tavoitteet Lukion tehtävä on auttaa nuoria kehittymään tasapainoisiksi, aktiivisiksi, pitkäjänteisiksi ja hyvin käyttäytyviksi yksilöiksi, joilla on moraalin taju ja kyky ottaa lähimmäinen huomioon sekä ohjata nuoria löytämään, käyttämään ja soveltamaan tarvitsemaansa tietoa ja suhtautumaan siihen kriittisesti eli antaa heille hyvät opiskelutaidot. Herttoniemen lukiossa oppilaita ohjataan oikeisiin ja tehokkaisiin opiskelutapoihin ja -menetelmiin siten, että heillä on hyvät edellytykset menestyä ylioppilaskirjoituksissa, jatko-opinnoissa ja sijoittua valitsemalleen elämänuralle. Huomiota kiinnitetään työnteon arvoon ja merkitykseen. Tärkeänä pidetään myös saada nuoret kunnioittamaan luontoa ja ympäristöä sekä ottamaan ne huomioon jokapäiväisessä elämässään sekä vahvistaa ja tukea nuorten kykyä ja halua nauttia esteettisistä elämyksistä ja luoda niitä. 1.3 Toiminta-ajatus Herttoniemen yhteiskoulun lukio on aikaansa seuraava, yleissivistävä lukio. 3

4 Annamme opiskelijoillemme jatko-opintojen ja ammatinvalinnan kannalta riittävät tiedolliset valmiudet ymmärtää ympäröivää monimuotoista yhteiskuntaa. Kehitämme heidän persoonallisuuttaan, sosiaalisuuttaan ja yhteistyökykyään sekä kasvatamme heitä havaitsemaan eettisiä ja esteettisiä arvoja. Lisäksi tehtävänämme on opettaa heille vastuuta itsenäisessä tiedonhankinnassa ja itseilmaisussa sekä korostaa rehellisyyttä, ahkeruutta ja hyviä käytöstapoja kaikessa toiminnassa. 2 KOULUN TOIMINTAKULTTUURI 2.1 Toimintakulttuurin pääpiirteet Toimintakulttuuri on koulussa vallitsevien erilaisten ajattelu- ja toimintatapojen ja toimintaa ohjaavien arvostusten kokonaisuus. Toimintakulttuuriin vaikuttavat sekä koulun ulkopuoliset että sisäiset tekijät. Toimintakulttuuri puolestaan vaikuttaa opiskeluympäristöön, erityisesti pedagogisiin käytäntöihin. Kaikki yhteisön jäsenet muovaavat koulun toimintakulttuuria. Helsingin lukioissa tavoitteena on toimiva vuorovaikutus sekä avoin, myönteinen ja rauhallinen ilmapiiri. Toista kunnioittava, rehellinen ja oikeudenmukaisuuteen pyrkivä toiminta on toimintakulttuurin ydin. Helsingin lukioissa kehitetään käytäntöjä, jotka tukevat yhteisöllistä ja yksilöllistä oppimista, yhteistyötä ja osallisuutta, rakentavaa kriittisyyttä sekä kaikkien koulussa työskentelevien vastuun ottoa omasta toiminnastaan ja yhteisestä työskentelystä. Herttoniemen yhteiskoulun lukion toimintakulttuurin tehtävänä on tukea koulun yleissivistävää tehtävää. Toimintakulttuuri perustuu yksilöä kunnioittavaan yhteisöllisyyteen. Tavoitteena on avoin vuorovaikutus opiskelijoiden ja opettajien sekä muun henkilökunnan välillä. Päätöksenteon tulee olla avointa. Tavoitteena on kouluyhteisön esteetön ja nopea tiedonkulku; erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Toimintakulttuuriin kuuluvat ns. avointen ovien päivät, vanhempainillat ja opettajien vastaanotot vanhemmille, joiden avulla ylläpidetään ja kehitetään koulun ja kotien välistä yhteistyötä. Poissaolot selvitetään poissaoloviholla. Hyväksyttyjä poissaolon syitä ovat sairaus tai myönnetty lupa. Poissaoloselvitys on annettava ensi tilassa kouluun palaamisen jälkeen. Myöhästyminen tunnilta ilman pätevää syytä tulkitaan poissaoloksi. 4

5 Järjestyssääntöjen tarkoituksena on edesauttaa turvallisen, viihtyisän ja tehokkaan työympäristön ylläpitämistä. Järjestyssäännöt tiedotetaan kaikkiin koteihin. (Järjestyssäännöt liitteenä.) 2.2 Oppimiskäsitys Helsingin lukioissa opetus perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on prosessi, jossa oppija on aktiivinen subjekti. Oppiminen edellyttää tavoitteellista opiskelua vuorovaikutuksessa toisten opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa. Opettaja opettaa ja ohjaa opiskelua. Oppiminen nähdään ongelmanratkaisua sisältävänä prosessina, jossa oppija liittää uusia tietoja ja taitoja aiemmin opittuun sekä muokkaa oppimaansa. Oppimisessa keskeistä on omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta, opitun jäsentäminen ja hyödyntäminen sekä uuden tiedon rakentaminen yhdessä toisten kanssa. Oppiminen on kokonaisvaltaista; siihen vaikuttavat myös elämykset ja tunteet. Oppimisen ilo, kannustava palaute, myönteiset kokemukset ja vuorovaikutteisuus vahvistavat opiskelijan minäkuvaa. Oppimisen taitoja kehittämällä luodaan pohja koko elämän kestävälle oppimiselle. Oppiminen on tilannesidonnaista. Siihen vaikuttavat sekä koulun tarjoama että yhteiskunnallinen ympäristö. Opiskelijan kulttuurisessa ja sosiaalisessa elinpiirissä syntyneet kokemukset ovat oppimisen lähtökohta. Oppiminen puolestaan avaa mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja osallistua yhteiskunnan toimintaan. Herttoniemen lukion oppimiskäsitys perustuu sosio-konstruktiiviseen oppimiskäsitykseen, jossa opiskelija nähdään aktiivisena tiedon prosessoijana, ei vain passiivisena vastaanottajana. Pyritään tukemaan opiskelijan kokonaispersoonallisuuden kehitystä.opetuksemme tavoitteet, koulumme painotukset ja pedagogiset valintamme korostavat sitä, että opiskelu- ja opetusmenetelmät koulussamme perustuvat yksilön huomioonottamiseen, vuorovaikutukseen, välittämiseen ja hyvän yhteishengen ylläpitämiseen. Oppimiskäsityksessä korostuu opiskelijan oma vastuu opinnoistaan. 2.3 Opiskeluympäristö Helsingin lukioissa opiskeluympäristöä kehitetään määrätietoisesti. Opiskeluympäristö muodostuu fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista sekä pedagogisista tekijöistä. Tavoitteena on ympäristö, joka tukee opiskelijan kasvua, oppimista ja itseohjautuvuutta. Se ottaa huomioon erilaiset oppijat ja oppimisen tavat, innostaa ja kannustaa oppimiseen sekä tarjoaa mahdollisuuksia monipuoliseen kehittymiseen. Oppimisen esteet ja oppimisvaikeudet pyritään tunnistamaan varhain ja toimitaan niiden voittamiseksi. Helsingin lukioissa opiskeluympäristön tehtävänä on tukea myönteistä opiskeluasennetta ja edistää opiskelijan osallisuutta ja hyvinvointia. Opiskeluympäristön turvallisuutta vaarantaviin asioihin puututaan heti. Opetuksessa hyödynnetään verkkoympäristöjä ja koulun ulkopuolisia opiskeluympäristöjä, erityisesti Helsingin monipuolisia mahdollisuuksia ja yhteistyötä muiden oppilaitosten kanssa. 5

6 Vastuu opiskeluympäristöstä on koulun henkilöstöllä ja opiskelijoilla. Yhteistyö huoltajien kanssa on osa hyvää opiskeluympäristöä ja sen kehittämistä. Fyysisen opiskeluympäristön tehtävänä on tukea opiskelijan aktiivista toimintaa. Opetuksessa pyritään hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä koulun omaa että Herttoniemen sivukirjastoa kuten myös pääkaupunkiseudun kulttuuritarjontaa ja tekemään opintokäyntejä eri kohteisiin. Psyykkisen ja sosiaalisen opiskeluympäristön tehtävänä on edistää opiskelijan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja turvallisuutta. Koulun oma psykologi ja opiskelijahuoltoryhmä toimivat aktiivisesti ongelmien ennalta ehkäisemiseksi ja mahdollisten ongelmien ratkaisemiseksi. Pedagogisen oppimisympäristön tulee luoda edellytykset opiskelijoiden erilaisuuden huomioon ottamiseen käyttäen erilaisia opetus- ja työskentelytapoja. LUKI-testein pyritään kartoittamaan LUKI-häiriöt jo lukio-opintojen alkuvaiheessa. Lisäksi pyritään tarjoamaan erityisopettajan pitämiä opiskelutekniikan kursseja. 2.4 Opetusmenetelmät ja työtavat Helsingin lukioissa opetusmenetelmät ja työtavat valitaan niin, että ne vahvistavat koulun arvoja ja auttavat saavuttamaan opetussuunnitelman tavoitteet. Menetelmien valinnassa otetaan huomioon yksilölliset erot ja opiskelijoiden erilaiset tavat oppia. Opetuksessa käytetään oppiaineille ominaisia, monipuolisia menetelmiä ja työtapoja. Tutkivaa, toiminnallista ja ongelmalähtöistä työskentelyä painotetaan ja hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa. Työtapojen tehtävänä on tukea monipuolisesti tietojen ja taitojen oppimista, kehittää oppimaan oppimisen taitoja ja yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä tarjota tilaisuuksia elämykselliseen ja luovaan toimintaan. Koulussamme käytetään monipuolisia ja opiskelijakeskeisiä opetusmenetelmiä ja työtapoja opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on ottaa huomioon opiskelijoiden eri oppimistyylit. Oppitunneilla voidaan käyttää kyselevää, keskustelevaa, ongelmalähtöistä ja luennoivaa opetusmenetelmää, myös tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen. Koulumme työtavat ohjaavat opiskelijaa ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan, edistävät hänen vuorovaikutustaitojaan ja kehittävät hänen oppimaan oppisen taitojaan. Työtapoja ovat: yksilö- parija ryhmätyö, tutkiva ja kokeileva tiedonhankinta sekä monipuolinen hankittujen tietojen ja taitojen vahvistaminen. 2.5 Opiskelijoiden osallisuus Helsingin kaupungin lukioissa opiskelijat ovat työyhteisön jäseniä, joilla on sekä vastuuta yhteisöstä että mahdollisuus vaikuttaa monipuolisesti koulun toimintaan. Tavoitteena on luoda 6

7 jokaiseen lukioon toiminnalliset rakenteet, jotka edistävät opiskelijoiden aktiivista osallisuutta koulussa ja yhteiskunnassa. Oppilaskuntatoiminta on tärkeä osa lukioiden toimintakulttuuria. Osallistumalla ja vaikuttamalla opiskelijat oppivat ottamaan vastuuta ja harjaantuvat toimimaan demokraattisessa yhteiskunnassa. Oppilaskunnan hallituksen edustajille annetaan mahdollisuus osallistua opettajainkokouksissa heitä koskevien asioiden käsittelyyn ja oppilaskunta voi tuoda omia ehdotuksia ja aloitteita kokouksiin. Suunniteltaessa merkittäviä muutoksia lukion toimintakäytänteissä kysytään mahdollisuuksien mukaan koko oppilaskunnan mielipidettä (esim.järjestyssääntöjen muutokset). Oppilaskunta osallistuu aktiivisesti juhlien ja muiden tapahtumien sekä teemapäivien järjestelyyn. Tutortoimintaa jatketaan kurssittamalla vanhempia opiskelijoita toimimaan uusien opiskelijoiden perehdyttäjinä. Opiskelijajäsenellä on mahdollisuus osallistua johtokunnan kokouksiin. Opiskelijoita kuullaan jatkuvasti niin opetussuunnitelman kuin muunkin koulun toiminnan kehittämiseksi. Uudistukset ja muutokset käsitellään oppilaskunnassa. Opettajat voivat myös pyytää kurssipalautetta opiskelijoilta. Tällä tavoin opiskelijat saavat vaikuttaa opetuksen kehittämiseen niin sisältöjen kuin opetusmenetelmienkin osalta. Osallistuminen sekä omien opintojensa suunnitteluun ja arviointiin että koulutuksen kehittämiseen vahvistaa opiskelijoiden vastuuta koulutyöstään, kannustaa myönteiseen vuorovaikutukseen ja edistää heidän kasvuaan aktiivisiksi vaikuttajiksi yhteiskunnassa. Tutor-opiskelijat pyrkivät omalla toiminnallaan ennaltaehkäisemään turvattomuutta ja syrjäytymistä. He ohjaavat ja auttavat uusia opiskelijoita koulun aloittamiseen liittyvissä kysymyksissä ja auttavat toisiin opiskelijoihin tutustumisessa. Tutorit pyrkivät tekemään opiskeluja työympäristön mahdollisimman mielekkääksi jokaiselle. 2.6 Yhteistyö Lukuvuoden aikana järjestämme vanhenpainiltoja kaikilla vuosiasteilla sekä opettajien vastaanoton henkilökohtaisia tapaamisia varten. Toimimme yhteistyössä koulutyötä tukevien tahojen kanssa. Pyrimme kehittämään kansainvälistä yhteistyötämme. 3 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 3.1 Tuntijako 7

8 3.2 Kieliohjelma Helsingin kaupungin lukioiden kielitarjonta on monipuolinen. Lukioissa tarjolla olevat A-kielet ovat englanti, ruotsi, saksa, ranska ja venäjä. B1-kielinä tarjotaan ruotsia ja englantia ja muina B-kielinä saksaa, ranskaa, espanjaa, venäjää, italiaa ja latinaa. Lukiot voivat lisäksi tarjota kursseja muissa kielissä. Helsingissä toimivien yksityisten ja valtion lukioiden sekä aikuislukioiden kieliohjelmat täydentävät kaupungin lukioiden kielitarjontaa. A-kielen opetusta järjestetään em. kielten lisäksi espanjan kielessä. Kielten tarjonta, opetusryhmien muodostuminen sekä opiskelun jatkuvuus turvataan lukioiden yhteistyöllä ja kaupungin toisen asteen yhteistä kurssitarjontaa hyödyntäen. A englanti, ruotsi, ranska B1 ruotsi B2 ja B3 latina, ranska ja saksa. Lisäksi soveltavina kursseina alkeis- ja jatkokurssit italiassa ja venäjässä. 3.3 Koulun painotukset Herttoniemen yhteiskoulun lukio on yleislukio. Koulussamme painotetaan ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja sekä omatoimisuutta. Näitä toteutamme Monipuolisilla ja opiskelijakeskeisillä työtavoilla Opettamalla itsensä ilmaisemisen ja vuorovaikutuksen taitoja omalla ja muiden kielellä Hyödyntämällä laajasti tieto- ja viestintäteknistä välineistöä Aihekokonaisuuksilla ja teemoilla Hyvän yhteishengen ylläpitämisellä 3.4 Opiskelijaksi otto Opiskelijaksi hyväksytään keskiarvon mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. 8

9 3.5 Koulun opetusjärjestelyt Koulumme noudattaa 5-jaksojärjestelmää. Hajautettuina kursseina toteutetaan kaikki liikunnan kurssit lukuun ottamatta vanhojen tanssiaisiin valmentavaa kurssia. Opiskelija suorittaa kurssivalintansa etukäteen. Kurssivalintojen muuttaminen on mahdollista vain koulun tuntijaon ja työjärjestyksen sallimissa rajoissa. Muutoksista on aina sovittava aineenopettajan, opinto-ohjaajan ja rehtorin kanssa. Vähimmäiskurssimäärä jaksoa kohden on neljä. Hajautettuja kursseja ovat myös useimmat kurssit yhteistyökoulujen kanssa. Koulun tuntikaaviossa on otettu huomioon yhteistoiminta-aika. Kurssit suoritetaan pääasiassa luokkaopetuksena ja numerojärjestyksessä. Opetussuunnitelmassa on kurssien kohdalla maininta, mikäli kurssien suoritusjärjestys on vapaa. Kukin opettaja informoi oman aineensa kurssien pääsisällöt sekä suositeltavat kurssien suoritusjärjestykset. Kurssien suoritusjärjestyksestä voidaan poiketa opettajan ja rehtorin luvalla. 3.6 Itsenäinen opiskelu ja etäopiskelu Opiskelija voi aineenopettajan ja rehtorin luvalla suorittaa kurssin itsenäisesti. Opiskelijan on perusteltava itsenäisen suorituksen syyt, ja opettaja arvioi, voiko opiskelija suorittaa kurssin itsenäisesti. Kurssin itsenäisestä suorituksesta on neuvoteltava myös lukion opintojen ohjaajan kanssa. Aineenopettaja jakaa tehtävät ja ohjaa tarpeen mukaan kurssin itsenäisessä suorituksessa sekä sopii tehtävien palautuksesta. Lisäksi opiskelija suorittaa loppukokeen. Ainekohtaisessa opetussuunnitelmassa kurssin itsenäistä suorittamista voidaan rajoittaa. 3.7 Oppilaitosten yhteiset opetusjärjestelyt Opiskelijat voivat valita kursseja Helsingin kaupungin toisen asteen oppilaitosten yhteiseltä kurssitarjottimelta. Teemme yhteistyötä erityisesti lähialueen (ns. 9-alueen) toisen asteen oppilaitosten kanssa. Soveltavia kurssejamme on tarjolla myös koko kaupungin yhteisellä kurssitarjottimella. Turvallisuuskurssi järjestetään yhteistyössä Maanpuolustuskoulutus ry:n kanssa. 9

10 3.8 Muut opetusjärjestelyt 4 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Ohjaustoiminta Opiskelijoiden yksilölliset ohjaukselliset tarpeet ovat ohjaustoiminnan lähtökohta. Tavoitteena on tukea lukio-opintojen sujumista ja vahvistaa opiskelijoiden tasa-arvoa. Ohjaus tukee opiskelijaa lukio-opiskeluun liittyvissä valinta- ja päätöksentekotilanteissa sekä henkilökohtaisissa opiskelun ja elämäntilanteen kysymyksissä. Ohjauksen avulla opiskelija oppii ymmärtämään, miten hänen tekemänsä valinnat ja päätökset ovat suhteessa ura- ja elämänsuunnitteluun. Helsingin lukioissa ohjauksen toteuttamiseen osallistuu koko opettajakunta. Lukio laatii ohjaussuunnitelman, josta käyvät ilmi ohjausta toteuttavat henkilöt, heidän tehtävänsä ja vastuualueensa. Opiskelijalle ja hänen huoltajalleen tiedotetaan ohjauksen muodoista ja ohjausta antavien henkilöiden tehtäväjaosta. Ohjaussuunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain. Opinto-ohjaus Opinto-ohjaajalla on päävastuu ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta sekä opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä. Opinto-ohjaaja suunnittelee ohjauksen kokonaisuutta yhteistyössä rehtorin, ryhmänohjaajien, aineenopettajien, erityisopettajien ja muun kouluyhteisön jäsenten kanssa. Opinto-ohjausta toteutetaan henkilökohtaisena ohjauksena, pienryhmäohjauksena ja opinto-ohjauksen kursseina. On tärkeää huolehtia opiskelijan mahdollisuudesta saada riittävästi henkilökohtaista ohjausta. Opinto-ohjaajan erityisellä vastuulla on opiskelijoiden lukioaikaiseen opiskeluun liittyvien valintojen ohjaaminen sekä jatkokoulutus- ja elämänsuunnitelmiin liittyvät ohjaukselliset kysymykset. Opiskelijan päätöksenteon ohjaus on koko lukioajan kestävä prosessi, johon varataan aikaa sekä henkilökohtaisena että ryhmäohjauksena. Lisäksi huolehditaan siitä, että opiskelijat oppivat käyttämään keskeisiä tietolähteitä sekä yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita. 4.1 Ohjaustoiminnan tehtävä ja tavoitteet Opiskelijan ohjauksen tehtävä on opiskelijan opiskelun, uravalinnan, kasvun ja kehityksen tukeminen. Ohjaus tähtää opiskelijan voimavarojen vahvistamiseen ja mahdollisuuteen hankkia perustiedot ja taidot, joiden varassa hän voi suunnitella jatko-opintoja ja pohtia ammatillista suuntautumista sekä kannustaa vastuulliseen opiskelun suunnitteluun, toteutukseen ja itsearviointiin. 10

11 4.2 Ohjauksen osa-alueet Ohjaustoiminta muodostaa lukiossa kokonaisuuden, joka tukee opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa ja kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Lukion ohjaustoimintaan osallistuvat rehtori, opinto-ohjaajat, aineenopettajat sekä tarvittaessa erityisopettajat ja muu oppilashuoltohenkilöstö. Opiskelija saa ohjausta oman opiskelusuunnitelmansa tekemisessä siten, että hän pystyy suunnittelemaan lukio-opintojensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti. Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä kehitetään ja ylläpidetään lukio-opintojen aikana tutor- ja oppilaskuntatoiminnan avulla Lukio-opiskelusta ja lukio-opintoihin hakeutumista tiedotetaan peruskoulun päättövaiheessa oleville opiskelijoille ja heidän huoltajilleen vanhempainilloissa. Lukioon pyrkijöille järjestetään tiedotustilaisuus. Herttoniemen yhteiskoulun lukio-opinnoista tiedotetaan myös valintaoppaissa ja verkkosivuilla. 4.3 Ohjauksen toteuttaminen, työnjako ja tehtävät Opinto-ohjauksen tavoitteet Opinto-ohjauksen tavoitteena on ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen siten, että hän pystyy suunnittelemaan oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa, tunnistamaan opiskeluunsa liittyviä ongelmia ja etsimään tietoa, miten hän saa apua näihin ongelmiin. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy opiskelemaan täysipainoisesti koko lukion ajan, kykenee kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan sekä löytämään omat yksilölliset oppimisen tapansa ja vahvuutensa opiskelijana. Opiskelijaa tulee ohjata hankkimaan tietoa ja hyödyntämään tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee keskeiset jatkokoulutus- ja ammatinvalintaan liittyvät hakuoppaat ja muut tietolähteet sekä osaa käyttää tietoverkoissa olevaa informaatiota itsenäisesti jatko-opintoihin hakeutumisen tukena. Opiskelijaa tulee ohjata ja tukea elämänsuunnittelun ja -hallinnan taidoissa. Opiskelijan tulee saada ohjausta jatko-opintojen suunnittelussa ja päätöksenteossa siten, että hänellä on tietoa opiskeluvaihtoehdoista lukion jälkeen ja että hän tuntee toisen asteen ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen keskeisen koulutustarjonnan. Tarkoituksena on, että opiskelijalla on valmiudet hakeutua jatko-opintoihin välittömästi lukio-opintojen jälkeen. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy ammatillisen suuntautumisen etsimisessä ja päätöksenteossa arvioimaan realistisesti omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan opintojen eri vaiheissa. Tavoitteena on, että opiskelija suunnittelee lukio-opintojaan ja tekee valintojaan tarkoituksenmukaisella tavalla ottaen koko ajan huomioon jatko-opintosuunnitelmansa. 11

12 Opinto-ohjauksen tehtävänä on välittää tietoa työ- ja elinkeinoelämästä sekä yrittäjyydestä. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus tutustua eri ammatteihin ja työelämään sekä opiskeluun muissa oppilaitoksissa. Opiskelijaa tulee ohjata siten, että hän osaa etsiä tietoa muiden maiden tarjoamista opiskelumahdollisuuksista ja työskentelystä ulkomailla. Opinto-ohjauksen työnjako Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Ohjausta toteutetaan yhteistyössä koulun opettajien ja muun ohjaushenkilöstön kanssa. Opinto-ohjaaja huolehtii siitä, että koulussa on toimiva ohjaussuunnitelma, joka sisältää ohjaukseen osallistuvien tehtävät ja työnjaon. Ohjaussuunnitelmaa arvioidaan vuosittain mm. toimintakertomuksessa. ohjaa opiskelijaa suunnittelemaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa, joka sisältää myös ylioppilastutkintosuunnitelman lukioajaksi seuraa opiskelijan opiskelusuunnitelman toteutumista yhteistyössä erityisesti ryhmänohjaajien kanssa antaa henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta lukio-opintoihin, ylioppilastutkintoon ja jatkoopintojen suunnitteluun liittyvissä kysymyksissä pitää opinto-ohjauksen kurssit ja organisoi niihin liittyvää toimintaa opastaa opiskelijoita jatko-opintoihin liittyvässä tiedonhankinnassa vastaa ohjauksellisista kysymyksistä yhteistyössä koulun sisäisten ja ulkopuolisten tahojen kanssa huolehtii siitä, että opetussuunnitelmassa kuvataan yhteistoiminnan puitteet muiden oppilaitosten, työelämän yhteistyökumppanien ja muiden koulun ulkopuolisten tahojen kanssa on opiskelijahuoltoryhmän jäsen Ryhmänohjaaja perehdyttävät oman ryhmänsä opiskelijat oppilaitoksen toimintaan sekä lukio-opiskelun ohjeisiin ja menettelytapoihin - kehittää ja ylläpitää oman ryhmänsä opiskelijoiden yhteisöllisyyden toteutumista lukio-opintojen ajan yhteistyössä muun ohjaushenkilöstön kanssa - seuraa ja tukee oman ryhmänsä opiskelijoiden opiskelua ja hyvinvointia - ohjaa omalta osaltaan opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman suunnittelua ja seuraa sen toteutumista - seuraa oman ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemistä säännöllisesti jaksoittain - toimii linkkinä muun ohjaushenkilöstön, opiskelijahuollon ja kotien välillä - pitää yhteyttä huoltajiin Aineenopettaja - ohjaa opiskelijaa opettamansa oppiaineen opiskelussa ja auttaa opiskelijaa kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja valmiuksiaan - ohjaa opiskelijan itsenäistä opiskelua opettamassaan aineessa - laatii oppiainekohtaiset kurssiesitteet - ohjaa opiskelijan ylioppilastutkintoon valmistautumista opettamassaan oppiaineessa Rehtorin ja apulaisrehtorin tehtäviä - luo ohjauksen toimintamahdollisuudet sekä tukee ohjauksen suunnittelua ja yhteistyötä 12

13 - vastaa ohjauksen riittävästä resursoinnista ja siitä, että opiskelijan oikeus riitävään henkilökohtaiseen opinto-ohjaukseen toteutuu - huolehtii lukio-opiskelun ja lukio-opintoihin hakeutumisen tiedottamisesta perusopetuksen päättövaiheessa oleville oppilaille, heidän huoltajilleen, oppilaanohjaajille ja opettajille koulussa sovitun työnjaon mukaan - tiedottaa lukio-opintoihin ja yo-tutkintoon liityvistä määräyksistä opiskelijoille ja heidän huoltajilleen 4.4 Ohjauksellinen tiedottaminen Ohjauksellinen tiedottaminen tapahtuu sekä ryhmänohjaajan varteilla, jotka sisältyvät opintoohjauksen kurssiin, että opinto-ohjauksen tilaisuuksissa, joita ovat varsinaiset oppitunnit ryhmille, pienryhmäohjaus, yksilöohjaus sekä erityiset tiedotustilaisuudet. Koulussa käy eri oppilaitoksista ja eri valmennustiimeistä tiedottajia kertomassa jatko-opiskelusta ja pyrkimisestä korkeakouluihin. Yo-kirjoituksista pidetään tiedoitustilaisuus sekä opiskelijoille että huoltajille. 4.5 Ohjaukseen liittyvä yhteistyö Kodin ja oppilaitoksen välisen yhteistyön osa-alueita ovat: vanhempainillat, opettajien vastaanotot, tiedotteet koteihin; opinto-ohjaajien, aineenopettajien ja ryhmänohjaajien henkilökohtaiset yhteydenotot huoltajiin.täysi-ikäisten kohdalla menetellään lakien suomien mahdollisuuksien mukaan. 5 OPISKELIJAN TUKEMINEN 5.1 Tukiopetus Tukiopetuksen tavoitteena on mahdollistaa itseohjautuvan opiskelun jatkuminen. Aineenopettaja ja rehtori arvioivat yhdessä opiskelijan tukiopetuksen tarpeen. Opettaja sopii opiskelijan kanssa tukiopetuksen käytännön järjestelyistä. 13

14 5.2 Opiskelijahuolto Opiskelijahuollolla tarkoitetaan kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävää työtä ja toimia, joilla edistetään opiskelijoiden tervettä ja tasapainoista kehitystä sekä luodaan edellytykset hyvälle oppimiselle. Opiskelijahuoltotyö kuuluu osaltaan kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Lukiossa tuetaan aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja vastuullisuuden kehittymistä. Samalla huolehditaan tuen tarjoamisesta niin, että nuori ei jää yksin opiskeluun ja elämäntilanteeseen liittyvien ratkaisujen kanssa. Opiskelijahuoltotyö on koulun yhteisöllistä, vuorovaikutuksellista ja kaikkien hyvinvoinnista huolehtivaa toimintakulttuuria. Lukiossa tuetaan opiskelijoiden ryhmäytymistä ja osallisuutta edistävien rakenteiden luomista. Opiskelijahuoltotyö perustuu luottamukselliseen ja vastuulliseen yhteistyöhön koulun henkilöstön ja opiskelijoiden kesken. Sen onnistumien edellyttää yhdessä laadittuja toimintamalleja ja suunnitelmia ennaltaehkäisevää työtä sekä ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteiden hoitamista varten. Opiskelijoille ja vanhemmille tiedotetaan säännöllisesti opiskelijahuollon yleisistä käytänteistä ja toimintasuunnitelmista. Jokaisessa lukiossa on säännöllisesti kokoontuva moniammatillinen opiskelijahuoltoryhmä, joka vastaa opiskelijahuoltotyön kehittämisestä ja toiminnan koordinoimisesta. Moniammatillisessa työssä noudatetaan ammattieettisiä periaatteita sekä tietojensaantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä. Mikäli opiskelija tarvitsee erityistä tukea, tukitoimia voidaan suunnitella ja toteuttaa opiskelijan, opettajien, opiskelijahuoltohenkilöstön ja vanhempien yhteistyönä. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään muiden viranomaisten sekä hoidosta ja kuntoutuksesta vastaavien asiantuntijoiden kanssa. Koulussa huolehditaan siitä, että opiskelijalle annetaan tieto hänen käytettävissään olevista terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluista ja muista nuorten tukipalveluista. Tarvittaessa nuori ohjataan hakeutumaan näihin palveluihin. Yhteistyössä vanhempien kanssa otetaan huomioon luottamuksellisuus, nuoren ikä ja etu. Opiskelijahuollon palveluita lukiossa on kouluterveydenhuolto. Lisäksi lukioissa voi olla psykologi- ja kuraattoripalveluita. Opiskelijahuoltoa toteutetaan yhteistyössä terveys-, sosiaali- ja nuorisotoimen sekä muiden psykososiaalista tukea tarjoavien yhteistyötahojen kanssa. Opiskelijahuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti ja tarpeen vaatiessa pohtimaan opiskelijoiden hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Opiskelijahuoltoryhmään kuuluvat rehtori ja/tai apulaisrehtori, koulupsykologi, terveydenhoitaja, opinto-ohjaaja ja aineenopettaja ja tarvittaessa ryhmänohjaaja. Opiskelijoiden opintojen etenemistä seurataan jaksoittain jaksokokouksissa. Lisäksi ryhmänohjaaja seuraa opiskelua yhteistyössä aineenopettajien kanssa. Huoltajalle tiedotetaan mikäli opiskelijaa uhkaa opintojen etenemisen vaikeutuminen. Ryhmänohjaaja saattaa ongelmat opiskelijahuoltoryhmän käsiteltäviksi. Tavoitteena on turvallinen ja myönteinen opiskelu- ja työympäristö. Toiminta-ajatuksena on edistää hyviä tapoja, vuorovaikutustaitoja sekä väkivallan ja kiusaamisen ehkäisemistä. Ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa noudatetaan ennalta laadittuja toimintasuunnitelmia. 14

15 5.3 Opiskeluun liittyvä erityinen tuki Lukiossa annetaan tukea opiskelijalle, jonka opiskelun edellytykset ovat heikentyneet sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi. Erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat tukea psyykkisistä tai sosiaalisista tai elämäntilanteeseen liittyvistä syistä tai joilla on oppimisvaikeuksia. Tavoitteena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on mahdollisuus suorittaa lukioopintonsa. Opiskelija voi saada erityisopetusta, opiskelijahuollon palveluita tai hänet ohjataan tarvittaessa käyttämään koulun ulkopuolisia hoitopalveluita (ks Opiskelijahuolto). Lukiossa ilmaantuviin vaikeuksiin puututaan välittömästi, kun ne on havaittu. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opetus- ja koetilanteet järjestetään siten, että hänen yksilölliset tarpeensa voidaan ottaa huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa ja eri oppimisympäristöissä. Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan kirjallinen suunnitelma, jossa todetaan, miten hänen yksilölliset tukitoimensa koulussa järjestetään. Suunnitelman tekoa koordinoi opiskelijahuoltoryhmä. Suunnitelmaa toteuttavat kaikki opiskelijaa opettavat opettajat sen mukaan, miten kunkin opiskelijan tarpeiden perusteella sovitaan. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan arviointia käsitellään Opiskelijan oppimisen arviointi-luvussa (ks. luku 6.) Erityisopetus Helsingin kaupungin lukioissa ja aikuislukioissa toimii laaja-alaisia erityisopettajia. Lukion erityisopetusta annetaan kurssimuotoisena sekä yksilö- ja pienryhmäopetuksena. Lukion erityisopetuksen kurssit ovat soveltavia kursseja, aikuislukiossa valinnaisia kursseja. Kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. Lukion erityisopetus on ensisijaisesti pedagogista tukea, joka kohdistuu oppimaan oppimiseen, oman oppimistyylin löytämiseen sekä itsetunnon vahvistamiseen oppijana. Erityisopetus tukee myös opiskelijaa, jolla on kielellisiä erityisvaikeuksia tai muita oppimisvaikeuksia. Erityisopettaja ei ota vastuuta opetussuunnitelman mukaisten oppiaineiden opetuksesta eikä eri oppiaineiden tukiopetuksesta. Erityisopettaja osallistuu tarvittaessa opiskelijan ohjaukseen ja arviointiin silloin, kun on kyse oppimisvaikeuksiin liittyvistä asioista. Hän toimii yhteistyössä opiskelijaa opettavien aineenopettajien kanssa. Opiskelijan tukeminen toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä, johon opiskelija itse ja tarvittaessa hänen vanhempansa osallistuvat. Erityisjärjestelyt Erityistä tukea ovat myös Valtioneuvoston asetuksen n:o 144 / tarkoittamat erityiset järjestelyt lukion aikana sekä oppimistilanteissa että kokeissa. Erityisjärjestelyjä voidaan suunnitella myös opiskelijalle, jolla on vähintään keskivaikea luki-vaikeus. Erityisjärjestelyt suunnitellaan 15

16 moniammatillisena yhteistyönä yhdessä opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa, mikäli opiskelija on alle 18-vuotias. Erityisjärjestelyjä lukioaikana voi saada opiskelija, jonka tuen tarpeen opiskelijahuoltoryhmä on arvioinut. Erityisopettajan arvioima keskivaikea lukivaikeus mahdollistaa erityisjärjestelyiden käytön. Erityisjärjestelyihin lukion aikana on mahdollisuus myös sellaisella opiskelijalla, joka ei aio osallistua ylioppilaskokeeseen. Ylioppilastutkintolautakunnalta anotaan erikseen erityisjärjestelyt ylioppilaskoetta varten. 5.4 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Yleistä Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksella tarkoitetaan Helsingin opetussuunnitelmalinjauksessa ensisijaisesti maahanmuuttaja-taustaisten ja muiden vieraskielisten opiskelijoiden opetusta. Maahanmuuttajataustaisten ja muiden vieraskielisten opiskelijoiden opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita, Helsingin lukiokoulutuksen linjauksia, kunnallista suomi toisena kielenä (S2)- opetussuunnitelmaa sekä koulun opetussuunnitelmaa. Opetuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat kuten suomen kielen taito, opiskelijan äidinkieli ja kulttuuri, maassaoloaika ja aikaisempi koulunkäynti. Opetus ja opiskelu tukevat opiskelijan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Ohjauksella ja huoltajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on keskeinen merkitys maahanmuuttajataustaisen ja muun vieraskielisen opiskelijan opintojen tukemisessa. Suomi toisena kielenä Maahanmuuttajataustaiselle ja muulle vieraskieliselle opiskelijalle opetetaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä oppimäärän sijasta S2 -oppimäärää, mikäli hänen suomen kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Yhdessä oman äidinkielen kehittymisen kanssa S2-opetus vahvistaa opiskelijan identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Lukion S2- oppimäärän tavoitteet ja sisällöt perustuvat perusopetuksessa tai muualla hankittuun suomen kielen perusteiden hallintaan. Kunnallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan opetuksen tavoitteet, sisällöt ja arviointi. 16

17 Kaupungin lukioissa S2-opetusta annetaan pääsääntöisesti keskitetyissä opetusryhmissä lukioiden yhteistoiminta-aikoina. Joissakin lukioissa on lisäksi omia S2-opetusryhmiä. Opetusryhmän suositeltava vähimmäiskoko on kymmenen opiskelijaa. Maahanmuuttajien äidinkieli Maahanmuuttajataustaisille ja muille vieraskielisille opiskelijoille järjestetään mahdollisuuksien mukaan myös oman äidinkielen opetusta. Opetuksella tuetaan opiskelijan kasvamista sekä oman kieli- ja kulttuuriyhteisönsä että suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Helsingissä maahanmuuttajien äidinkielen opetusta annetaan keskitetyissä opetusryhmissä kaksi tuntia viikossa niissä kielissä, joihin on laadittu kunnalliset opetussuunnitelmat. Opiskelijan uskonto Evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon opetuksessa noudatetaan koulukohtaisia opetussuunnitelmia. Opiskelijan oman uskonnon opetuksessa sovelletaan uskonnon opetussuunnitelman perusteiden periaatteita, erityisesti kaikille uskontosidonnaisille ryhmille laadittuja tavoitteita. Opetus perustuu kunnallisiin opetussuunnitelmiin. Omassa uskonnollisessa yhteisössä suoritetut opinnot voidaan rehtorin harkinnan mukaan hyväksilukea ja arvioida suoritusmerkinnällä. Arviointi Suomen kielen opetuksen ohella maahanmuuttajataustaisten ja muiden vieraskielisten opiskelijoiden tulee saada tarvittavaa tukea selviytyäkseen lukio-opinnoistaan edellytyksiään vastaavalla tavalla. Opiskelijoita informoidaan jo lukio-opintojen alussa opiskelumahdollisuuksista, tukijärjestelyistä sekä oikeuksista ylioppilastutkinnossa. Opiskelijoiden kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon annettaessa opiskelijan kurssiarvosanaa. Maahanmuuttajataustainen opiskelija arvioidaan S2 -oppimäärän mukaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimääräkseen riippumatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan S2 -kursseista. Äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti S2 -kursseihin, ja niistä saatu arvosana siirtyy S2 -kurssin arvosanaksi. S2 -kurssit korvaavat äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän kurssit vain siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja sisällöt vastaavat toisiaan. Tällöin pääsääntöisesti pakollisten kurssien osalta edellytetään lisänäyttöjä ja arvosana harkitaan uudelleen niiden yhteydessä. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain joko äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärästä tai S2-oppimäärästä, mutta ei molemmista. S2 merkitään todistuksessa äidinkielen ja kirjallisuuden kohtaan. Suomi toisena kielenä ylioppilaskokeeseen voi osallistua vain opiskelija, jonka äidinkieleksi on väestörekisterissä merkitty muu kuin suomi. 17

18 Mikäli opiskelijan opiskelema oma äidinkieli ei ole suomi, se kirjataan soveltaviin opintoihin omaksi kohdakseen otsikolla Maahanmuuttajan äidinkieli. Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti kielitaidon ja tiedon eri alueisiin. Arviointiin vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset, osallistumisaktiivisuus ja harrastuneisuus. Maahanmuuttajien äidinkieli arvioidaan soveltavana kurssina suoritusmerkinnällä. Arviointia voidaan täydentää kirjallisesti annettavalla sanallisella arvioinnilla. 6 ARVIOINTI 6.1 Opiskelijan oppimisen arviointi Helsingin kaupungin lukioissa opiskelijan oppimista ja työskentelyä arvioidaan ja opiskelijalle annetaan palautetta monipuolisesti. Arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön. Arvioinnin ja palautteen avulla opiskelijaa ohjataan ja kannustetaan määrätietoiseen opiskeluun, luodaan edellytyksiä itsearviointiin, omien tavoitteiden asettamiseen ja työskentelyn kehittämiseen ja vahvistetaan siten oppimaan oppimisen taitoja. Opiskelijalle annetaan selkeää tietoa opintojen edistymisestä, tavoitteiden saavuttamisesta ja oppimistuloksista sekä opintojen aikana että lukioopiskelun päättyessä. Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan aina kurssin päätyttyä. Opiskelun arviointi antaa opettajille tärkeää palautetietoa opetuksen tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Huoltajat saavat arvioinnista tietoa opiskelijan opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista. Arviointi antaa tietoa myös jatko-opintojen järjestäjille sekä työelämän edustajille. 1. Arvioinnin tavoitteet Herttoniemen yhteiskoulun lukiossa opiskelijoita arvioidaan lukiolain ja opetushallituksen ohjeiden mukaisesti. Lisäksi opiskeijaa ohjataan itsearviointiin, ottamaan vastuu omasta oppimisprosessistaan ja sen laadusta. 2. Kurssisuorituksen arviointi Kurssiarvosana annetaan kokeiden, muiden suoritusten ja opiskelussa annetun jatkuvan näytön perusteella. Jatkuva näyttö on harrastuneisuutta, tuntiaktiivisuutta ja kurssiin liittyvien tehtävien suorittamista. 18

19 Mikäli kurssi on hajautettu eli jaettu kahteen eri jaksoon, saa arvosanan tai suoritusmerkinnän vasta, kun kurssi on kokonaan suoritettu. Hajautettu kurssi on suoritettava saman kouluvuoden aikana. Jos poissaolotunteja kurssilta on yli kuusi, kurssin suorittaminen keskeytyy ja kurssi on suoritettava uudestaan. Kunkin jakson päättyessä on koeviikko, jolloin pidetään kurssien loppukokeet. Opiskelijalla on oikeus osallistua loppukokeeseen, ellei hänellä ole runsaiden poissaolojen aiheuttamaa estettä. Kokeet järjestetään erillisen koejärjestyksen mukaisesti ja opiskelijan on osallistuttava pääsääntöisesti oman ryhmänsä loppukokeeseen. Pakottavista syistä opiskelijalla on lupa osallistua toisen ryhmän vastaavaan loppukokeeseen, mikäli sellaisia on kouluvuoden aikana tarjolla. Asiasta on sovittava opettajan kanssa. Kahta koetta samanaikaisesti suorittavat ilmoittautuvat viimeistään viikkoa ennen koepäivää asianomaisille opettajille. Kahden kokeen suorittajille varataan pidennetty koeaika. Hylätyn kurssin saa suorittaa osallistumalla uudelleen kurssille niin pian, kuin se sopii opiskelijan opintosuunnitelmaan tai osallistumalla kerran uusintakuulusteluun. Hyväksytyn kurssin voi uusia osallistumalla uudelleen kurssin opetukseen tai kerran lukuvuodessa järjestettävässä korotustentissä. Kurssiin uudelleen osallistumalla uusiminen edellyttää samanlaista läsnäolovelvoitetta kuin kurssin ensimmäinenkin suorittaminen. Opiskelijan on ilmoittauduttava uusintakuulusteluun etukäteen ilmoitettuun päivään mennessä. Mikäli uusintakuulusteluun ilmoittautunut opiskelija jää pois kuulustelusta ilman hyväksyttävää syytä, tulkitaan tämä suoritusyritykseksi. 3. Oppiaineen oppimäärän arviointi Kunkin aineen oppimäärästä annetaan arvosana, joka määritetään yhteisten pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvona. Opiskelija saa osallistua kurssille, vaikka kurssia edeltäviä peräkkäisiä hylättyjä arvosanoja ko. oppiaineessa olisi kaksi peräkkäin = etenemiseste. Tällöin kurssi arvioidaan merkinnällä O ( = osallistunut). Opiskelija voi myös osallistua kurssikokeeseen ja jättää muut arvioitaviksi tarkoitetut näytöt. Kurssi voidaan arvioida vasta kun etenemiseste on poistettu. Etenemisesteestä on tiedotettava opiskelijalle ja alaikäisen opiskelijan kohdalla myös huoltajalle. Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvostellaan kaikki yhteiset oppiaineet. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan päättötodistukseen suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä 19

20 valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Oppilaanohjaus arvostellaan suoritusmerkinnällä (hyväksytty / hylätty). Liikunta ja yhden kurssin käsittävät yhteiset oppiaineet arvostellaan numeroarvosanalla, mikäli opiskelija sitä pyytää, muutoin suoritusmerkinnällä. Opiskelijalla on mahdollisuus ennen päättötodistuksen antamista osallistua oppiaineen kuulusteluun. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan opinto-ohjelmasta. Mikäli opiskelija osoittaa tässä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa, kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Opiskelijoita voidaan ohjata käyttämään kuulusteluja hyväkseen ylioppilastutkinnon kokeisiin valmistautumisessa. 4. Lukion oppimäärän suoritus Lukion oppimäärä on laajuudeltaan 3-vuotinen ja sen voi suorittaa 2 4 vuodessa. Rehtori voi perustellusta syystä myöntää suoritusajan pidennystä. Lukiossa on suoritettava yhteensä pakollista kurssia sekä vähintään 10 syventävää kurssia. Lisäksi koulu tarjoaa soveltavia kursseja. Lukion oppimäärään sisältyy vähintään 75 kurssia, enimmäiskurssimäärää ei ole. Lukion kurssimäärässä ovat mukana kaikki arvioidut kurssit. 5. Todistukset ja niihin merkittävät tiedot Kunkin jakson jälkeen opiskelija saa jaksotodistuksen, jossa on näkyvissä jaksossa suoritetut aineet, kurssien numerot ja saadut arvosanat. Uusitut arvosanat tulevat näkyviin siinä jaksoarvostelussa, johon mennessä uusinta on suoritettu. 6.2 Koulun toiminnan arviointi Vuotuiset keskeiset kehittämisen kohteet esitetään toimintasuunnitelmassa. Koulun toiminnan itsearviointia suoritetaan käymällä arviointikeskusteluja jakson päättyessä opettajainkokouksessa, jolloin pääpaino on oppiainekohtaisessa arvioinnissa. 20

21 opettajainkokouksissa, jolloin pääpaino on koulun toiminnan kokonaisvaltaisemmassa arvioinnissa, tavoitteiden toteutumisen ja koulun profiilin kehittymisen seurannassa. opiskelijoiden kokouksissa, jolloin kartoitetaan koulun toiminnan toteutumista opiskelijan näkökulmasta. vanhempainkokouksessa, jolloin opiskelijoiden huoltajien näkö-kulma koulun toimintaan tulee kartoitetuksi. Osa arvioinneista toteutetaan kyselykaavakkein. Arviointikohteina ovat erityisesti 1) Koulun opetussuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden toteutuminen. 2) Toimintasuunnitelmassa vuosittain esitettävät erityiskohteet. 3) Työjärjestyksen toimivuus. 4) Opettajan oman työn arviointi. 5) Opiskelijan työtyytyväisyys henkilökohtaisen opetussuunnitelman laatimisen ja toteuttamisen suhteen. 6) Koulun ilmapiiri ja työviihtyvyys. 7) Toisen asteen oppilaitosten yhteistyö. Jatkuvaa itsearviointia tehdään arvioitavan kohteen laadusta riippuen opettajainkokouksissa tarpeen mukaan. Saadut arviointitulokset ovat perustana koulun opetussuunnitelman ja koulun toiminnan jatkuvassa kehittämisessä. 7 OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Valtakunnallisesti määritellyt aihekokonaisuudet sisältyvät Helsingin kaupungin lukioiden kasvatustyöhön ja kaikkien aineiden opetukseen. Toteutettavat aihekokonaisuudet ovat -aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys 21

22 -hyvinvointi ja turvallisuus -kestävä kehitys -kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus -teknologia ja yhteiskunta -viestintä ja mediaosaaminen Aihekokonaisuuksien toteuttamisessa otetaan huomioon pääkaupunkiseudun ja Helsingin sekä erityisesti lukion oman alueen tarjoamat mahdollisuudet ja haasteet. Aihekokonaisuuksien toteuttamisessa kiinnitetään huomiota sekä kaikille aihekokonaisuuksille yhteisten tavoitteiden että kunkin aihekokonaisuuden omien tavoitteiden toteutumiseen. Erityisesti painotetaan tulevaisuusnäkökulmaa, joka sisältyy opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin aihekokonaisuuksien yhteisiin tavoitteisiin: -opiskelija osaa havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä -opiskelija osaa esittää perusteluja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta -opiskelija osaa arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta -opiskelija osaa tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta Aihekokonaisuuksien tavoitteet ilmenevät Helsingin kaupungin lukioissa -opetus- ja kasvatustyötä ohjaavissa arvoissa -toimintakulttuurin linjauksissa -tietostrategiassa -ympäristöohjelmassa -hyvinvointia ja turvallisuutta koskevissa suunnitelmissa -kunkin oppiaineen tavoitteissa, sisällöissä ja menetelmissä Toimintakulttuurin linjaukset - oppilasläheisissä ja avoimissa toimintatavoissamme toteutuvat hyvinvointi ja turvallisuus - juhlakulttuuri ja eri aineissa toteutettavat koulun ulkopuolelle suuntautuvat opintoretket kehittävät opiskelijaa yhteiskunnan aktiiviseksi kansalaiseksi - suomalaisen kulttuuri-identiteetin vahvistaminen ja eri kulttuurien tuntemuksen kehittäminen Aihekokonaisuuksien tarkempi toteutuminen käy ilmi ainekohtaisista opetussuunnitelmista. 7.2 Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä JOHDANTO 22

23 Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämä mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen. Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen. Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen ja vankkaan luku- ja kirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan. Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näkemys ihmisestä tavoitteellisesti toimivana, itseään ilmaisevana, merkityksiä tulkitsevana ja tuottavana viestijänä. TAVOITTEET Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että kirjoituksessa oppii ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta. 23