2. Lähtökohtia ammatilliselle erityisopettajankoulutukselle Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opintokokonaisuudet 11

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2. Lähtökohtia ammatilliselle erityisopettajankoulutukselle 4. 3. Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opintokokonaisuudet 11"

Transkriptio

1 Sisällys 1. Ammatillinen erityisopettajankoulutus 60 op 2 Johdanto 2 2. Lähtökohtia ammatilliselle erityisopettajankoulutukselle 4 Ammatillisen erityisopettajan osaaminen 6 3. Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opintokokonaisuudet Erityispedagogiikan perusopinnot 25 op 11 Erityispedagogiikan peruskurssi 6 op 12 Oppimisen haasteet 6 op 12 Syrjäytyminen 5 op 13 Tuen tarve 5 op 14 Kasvatustieteellisen tutkimuksen perusteet 3 op Ammattipedagogiset opinnot 35 op 15 Ammatillisena erityisopettajana kehittyminen 4 op 15 Ammatillinen erityisopetus ja yhteiskunta 5 op 17 Erityisopetuksen ja tuen tarpeen tunnistaminen 4 op 20 Opetusharjoittelu erityisopetuksessa 10 op 22 Kehittämistyö 7 op 28 Syventävät opinnot 5 op Tiedoksi ja opintojen tueksi Ammatillisen erityisopettajan kehittymisen jatkumo 34 AIKATAULU

2 Tämä on HAAGA-HELIA Ammatillisen opettajakorkeakoulun ammatillisen erityisopettajakoulutuksen opintoopas. Opas sisältää 60 opintopisteen laajuisten ammatillisen erityisopettajan opintojen opetussuunnitelman, sekä opintojen rakennekuvauksen ja opiskelun kannalta olennaisesti huomioitavat asiat. Ammatillisen erityisopettajan opinnot (60 op) rakentuvat ammatillisen erityisopettajan osaamisalueiden perustalta. Osaamisalueet ovat erityisopetus- ja ohjausosaaminen, yhteisö- ja verkosto-osaaminen sekä tutkimus- ja kehittämisosaaminen. Opinnot koostuvat kahdesta kokonaisuudesta: Erityispedagogiikan perusopinnoista (25 op) ja Ammattipedagogisista opinnoista (35 op). Opintoihin sisältyy työ- ja toimintaympäristöjen kehittämistä, oppimistehtävien tekemistä, pienryhmä- ja verkkotyöskentelyä, tutustumiskäyntejä, opetus- ja ohjausharjoittelua ammatillisen erityisopetuksen toimintaympäristöissä, kirjallisuuden lukemista sekä osallistumista lähijaksoille. Opinnot voi suorittaa 1½ vuodessa. Johdanto haaga-helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun (haagahelia aokk) toiminta perustuu ajatukseen, että opettajana toimiminen on jatkuvaa oman osaamisen sekä työ- ja toimintaympäristön kehittämistä. Tämä aktiivinen työn ja toiminnan kehittäminen toteutuu erityisopettajaopinnoissa siten, että olet aktiivinen toimija oman oppimisesi ja ammatillisen ympäristön ja yhteistyön kehittäjänä. Saatat osallistua ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen uutena opettajana tai jo vuosia erityisopetustyötä tehneenä. Voi myös olla, että työskentelet ohjaus- ja koulutustehtävissä muussa taustayhteisössä tai organisaatiossa kuin oppilaitos. Ammatillisen erityisopettajan opintoihin osallistuvat tuovat opetus- ja ohjauskokemuksen lisäksi mukanaan paljon monipuolista työkokemusta, eri alojen osaamista ja asiantuntemusta. Osallistujien erilaisista taustoista johtuen ammatillisen erityisopettajan opinnoista muodostuu jokaiselle yksilöllinen ja hieman erilainen polku. Sinulla saattaa olla selkeitä opettajan työstä nousseita toiveita asioista, joihin haluat opintojesi aikana paneutua. Voit lähteä avoimin mielin etsimään omaa ammatillista erityisopettajaidentiteettiäsi. Opintojen alussa tutkimme yhdessä, mitkä asiat ovat sinulle ja työyhteisöllesi tärkeitä ja mitä haluat opintojesi kuluessa erityisesti kehittää. Näistä muodostetaan henkilökohtainen kehittymissuunnitelma, heks. Erilaisten oppimistehtävien ja heksien avulla opiskelijoiden polut eriytyvät sekä sisällöllisesti että toiminnallisesti. 1 Ammatillinen erityisopettajankoulutus 60 op Erityispedagogisten ohjaus- ja opetusympäristöjen kehittämiseksi ammatillisessa erityisopettajaopinnoissa perehdytään kehittävän tutkimuksen lähestymistapoihin ja menetelmiin. Opiskelijat tutkivat ja kehittävät hankkeissaan omaa työtään suhteessa ammatilliseen koulutukseen, ammatilliseen erityisopetukseen ja työelämään sekä sisäistävät uutta ammatti-identiteettiä ammatillisen erityisopetuksen erilaisissa tehtävissä. Ammatillinen erityisopettajankoulutus on kehittymisohjelma, jonka tavoitteena on antaa mahdollisimman laajaalaiset valmiudet toimia ammatillisen koulutuksen kentällä erilaisissa erityisopetuksen tehtävissä ja toimintaympäristöissä. Opintoihin sisältyvää osaamista on voinut kertyä myös aiemmin tai muualta. Ammatillisen erityisopettajan aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen lähtökohtana ovat opetussuunnitelman tavoitteena oleva osaaminen ja opetussuunnitelmassa mainitut ammatillisen opettajan osaamisalueet. Hankitun osaamisen hyväksilukeminen tarkoittaa opintojen, työkokemuksen tai osaamisen hyväksymistä osaksi ammatillisen erityisopettajan opintoja. Hyväksilukemisen muotoja ovat korvaaminen, sisällyttäminen ja tunnustaminen. Korvaamisella tarkoitetaan opintojen korvaamista muualla suoritetuilla, sisällöltään vastaavilla saman alan opinnoilla. Sisällyttäminen tarkoittaa muualla suoritettujen opintojen liittämistä osaksi opintoja. Aiemmin hankitun osaamisen opiskelija on voinut hankkia missä, milloin ja miten tahansa. Olennaista osaamisen arvioinnissa on sen suhde ammatillisen erityisopettajan osaamisalueisiin. Opiskelija arvioi, kuvaa ja osoittaa osaamisensa heks-keskustelun ja ohjausprosessin yhteydessä sovitulla tavalla. Opiskelijan esittämän aineiston tai näytön perusteella ohjaaja arvioi opiskelijan osaamisen ja päättää tunnustamisesta. Sisällyttäminen pohjautuu ohjaajan kanssa heks-keskustelussa sovittuihin muualla suoritettuihin ja suoritettaviin opintoihin, jotka sisällytät osaksi ammatillisen erityisopettajan opintoja. Tällaisia opintoja voivat olla n Ammatillisen opettajakorkeakoulun täydennyskoulutuksen tarjoamat opinnot n Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhdessä tarjoamat opinnot n Muiden korkeakoulujen tarjoamat ammattipedagogiset opinnot. Aiempien erityispedagogisten perusopintojen korvaaminen Opiskelijan aiemmin suorittamat yliopistolliset erityispedagogiikan perusopinnot (25 op / 15 ov) hyväksiluetaan ammatillisen erityisopettajan pedagogisiin opintoihin. Hyväksilukua ei tarvitse erikseen anoa, vaan opintokokonaisuus kirjataan suoraan opintorekisteriin, mikäli todistus opinnoista on yhteishakulomakkeen liitteenä. Opiskelija voi anoa hyväksilukua myös erityispedagogiikan perusopintojen erillisistä opintojaksoista. Opintojen, joilla hyväksilukua haetaan, tulee vastata sisällöllisesti ammatillisen erityisopettajankoulutusohjelman teoreettisia opintoja, jonka opiskelija anomuksessaan osoittaa. Mikäli opintojen suorittamisesta on 10 vuotta tai yli, opiskelija täydentää opintojaan erillisellä tehtävällä. Erityispedagogiikan opintojen yksittäisten opintojaksojen hyväksiluvusta tulee tehdä erillinen anomus, joka löytyy opiskelijasivuilta 2 3

3 2 Lähtökohtia ammatilliselle erityisopettajankoulutukselle Erityisopettajankoulutus on jatkokoulutusta ammatillisissa oppilaitoksissa toimiville opettajille erilaisiin muuttuviin koulutuksen tehtäviin sekä erityisopetuksen asiantuntijuuteen ammatillisen koulutuksen erilaisissa toimintaympäristöissä. Ammatillisesta erityisopettajankoulutusta ohjaavat Laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta ( /356) ja Asetus ammatillisesta opettajankoulutuksesta /455. Ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen hakevilta edellytetään, että he ovat suorittaneet opettajan pedagogiset opinnot ja hankkineet riittävää kokemusta opettajan työstä. Opiskelijat hankkivat ammatillisen erityisopettajan kelpoisuuden suorittamalla 60 opintopisteen laajuiset ammatillisen erityisopettajan opinnot kolmen lukukauden pituisena opiskeluna, jotka toteutetaan monimuotoisena opiskeluna. haaga-helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun (hh aokk) toteuttaman ammatillisen erityisopettajankoulutuksen tavoitteisiin ja toteutukseen vaikuttavat keskeisesti muuttuvat ja kehittyvät ammatillisen erityisopetuksen toimintaympäristöt ja työelämä. Ammatillista koulutusta toteutetaan muun muassa ammatillisissa oppilaitoksissa, ammatillisissa erityisoppilaitoksissa, oppisopimuskoulutuksessa, kansanopistoissa, aikuisopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Lähtökohtana suomalaisessa ammatillisessa koulutuksessa on tasavertaisuus jokaisella on oikeus osallistua. Keskeisenä ohjauksen periaatteena on, että kaikilla oppijoilla on vahvuuksia, osaamista ja vaikutusmahdollisuus. Ammatillisessa koulutuksessa korostuvatkin opintojen henkilökohtaistaminen, yksilöllisen oppimisen mahdollistaminen sekä niihin tarvittavan yksilöllisen tuen ja ohjauksen järjestäminen, jotka rakentuvat edellä kuvattuihin oppijan vahvuuksien ja osaamisen lisäksi henkilökohtaisiin yhdessä suunniteltuihin tavoitteisiin. Jotta tasavertaisuus toteutuisi ammatillisen koulutuksen aikana, osa oppijoista tarvitsee yksilöllisesti suunniteltua tehostettua tukea ja ohjausta. Erityisopetuksessa oppijan tilannetta tarkastellaan kokonaisuutena. Tavoitteena on yhdistää erityispedagogisesta ja ohjauksellisesta näkökulmasta oppijan toimintakyky, tavoitteet ja kuntoutus osaksi hänen ammatillista opintopolkuaan, joka on osa hänen elinikäistä kasvuaan ja oppimistaan. Ammatillinen erityisopetus tarkoittaa kaikkia niitä käytännön toimia ja pedagogisia ratkaisuja, joilla tuetaan erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelua ja työllistymistä tai jatko-opintoihin sijoittumista. Hyvin ja laadukkaasti toteutettu ammatillinen erityisopetus huomioi opiskelijan yksilöllisen etenemisen opintopolulla sovittamalla oppimisympäristöt, opetusmenetelmät ja materiaalit vastaamaan kunkin opiskelijan yksilöllisiä toimintakykyä ja oppimista tukevia tarpeita, jolloin pedagogiset ratkaisut ja psykososiaalinen tuki korostuvat. Ammatillisen erityisopetuksessa jokaisella opiskelijalla on yhdenvertainen mahdollisuus osallistua ammatilliseen koulutukseen sekä koulutuksen jälkeen työhön ja yhteiskuntaan täysivaltaisena kansalaisena toimintakykynsä mukaan. Koulutuksellisen tasa-arvon lähtökohtana on ajatus integraatiosta ja sen inklusiivisesta toteutumisesta, jossa kaikki opiskelijat opiskelevat ensisijaisesti samoissa ryhmissä. Erityisopiskelija voi opiskella myös erityisopetuksen ryhmässä, jos se on tarkoituksen mukaista. Ammatillisen erityisopettajan tehtävänä on toimia erityispedagogisena asiantuntijana erilaisissa tehtävissä monimuotoisissa ammatillisen erityisopetuksen toimintaympäristöissä. Ammatillisen erityisopettajan opinnot on mahdollista suorittaa oman työn ohessa. Koulutus rakentuu lähiopetuksesta ja etäjaksoista. Etäjaksot sisältävät itsenäisiä ja ryhmän kanssa tehtäviä tehtäviä, opintokäyntejä, opetusharjoittelujakson, asiantuntijaharjoittelun ja kehittämistyöskentelyä. Lähiopetukseen osallistuminen on välttämätöntä opiskelun prosessimaisuuden ja yhteistoiminnallisuuden vuoksi. Yhteisöllisyys on ammatillisen erityisopetuksen kannalta tärkeää, koska ohjauksen ja opetuksen interventiot oppilaitoksissa toteutetaan pääsääntöisesti moniammatillisessa yhteistyössä. Yhdessä toimimisen ja osaamisen reflektointi n Työ- ja opiskelukokemukset n Omat kiinnostuksen kohteet n Mitä ajattelen erilaisuudesta ja sen kohtaamisesta n Mitä minulle nyt kuuluu? n Osaamisen tunnistamisen ja kehittymisen suunnitelma n Keskustelu ja ohjaus suunnitelmista HEKS Kuvio 1. Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opintojen ja koulutusprosessin eteneminen yhteisöllisen oppimisen idea ammatillisessa erityisopettajankoulutuksessa korostaa sitä, että erityisopettajaopiskelijat jakavat ja kehittävät yhdessä kehittämisohjelman eri kognitiivisia ja sosiaalisia osa-alueita ja niihin liittyviä tehtäviä. Yhteisöllisen oppimisen optimitulos on enemmän kuin osiensa summa. Oppimisympäristöinä ovat autenttiset erityisopetuksen toimintaympäristöt, mm. oppilaitokset, järjestöt, työelämä, tietoverkkoympäristö, jotka tukevat ammatillista kasvua ammatilliseksi erityisopettajaksi. Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opintoja ja koulutusprosessin kokonaisuutta on kuvattu kuviossa 1. Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen aikana kasvetaan yhdessä kohti uutta ammatti-identiteettiä henkilökohtaisten tavoitteiden asettamisen (heks) ja pienryhmätyöskentelyn (pits) avulla, joita tuetaan opetussuunnitelman opintokokonaisuuksien opinnoilla. HEKS-laadinta ja päivitys sekä ammatillisen erityisopetuksen eettisen kansion rakentaminen erityispedagogiikan käsitteet ja sovellukset tulevat omiksi n Ohjaus- ja erityispedagoginen osaaminen n Yhteisö- ja verkosto-osaaminen n Tutkimus- ja kehittämisosaaminen Vuorovaikutusta, jakamista, innovointia, ideointia, yhteistyössä eri toimijoiden kanssa opiskelijaryhmä, pienryhmä, ohjaaja, työyhteisön jäsenet, työelämä, poikkisektoriset yhteistyökumppanit Eettinen kansio rakentuu kehittymisja reflektioprosessin aikana. 4 5

4 Ammatillisen erityisopettajan osaaminen Ammatillisen erityisopettajan osaamisen perustana on ammatillisen opettajan osaaminen, joka koostuu alan substanssiosaamisesta erityisopetus- ja ohjausosaaminen, yhteisö- ja verkosto-osaamisesta sekä tutkimus- ja kehittämisosaamisesta (kuvio 2). Ammatillisen opettajan osaamiseen yhdistyy koulutuksen aikana erityispedagoginen osaaminen ja samalla vahvistetaan ammatillisen opettajan osaamisalueita, mm. moniammatillista yhteistyötä ja verkostoja yhteisö- ja verkosto-osaamisessa. Ammatillisen erityisopettajan osaaminen Ammatillisen opettajan osaaminen substanssiosaaminen erityisopetus- ja erityisosaaminen Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen tavoitteena on kehittää opettajan ja ohjaajan erityispedagogisia ja ohjauksellisia valmiuksia sekä osaamista kohdata yksilöllisesti mm. oppijoita, erilaisuutta, oppimisen ja kulttuurien moninaisuutta. Koulutuksen tavoitteena on kehittää toimivia alueellisia yhteistyöverkostoja, jotka rakentuvat oppijoiden ammatillisen kasvun, kuntoutuksen ja työelämäyhteistyön edistämisen näkökulmasta. Ammatillinen erityisopettajakoulutus kehittää opettajan osaamista ohjaus, neuvonta- ja tukipalveluiden toteuttajana moninaisissa ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöissä ja Yhteisö- ja verkosto-osaaminen Tutkimus- ja kehittämisosaaminen alueellisena kehittäjänä. Tavoitteena on laaja ja monipuolinen oppimisen ohjauksen ja ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijuus, joka perustuu yksilön, yhteisön ja ympäristön vuorovaikutuksen tiedostamiseen, jäsentämiseen ja kehittämiseen. Kulttuurisen, yhteiskunnallisen ja ammatillisen osaamisen kehittymisen kautta erityisopettajaopiskelija muodostaa yhteistoiminnallisen, tutkivan ja omaa työtään jatkuvasti arvioivan sekä reflektoivan opetus- ja ohjaustavan. Tavoitteena on opiskelijan suhtautuminen aktiivisena toteuttajana elinikäiseen oppimiseen sekä oman työn ja työyhteisön jatkuvaan kehittämiseen ammatillisessa erityisopetuksessa. Ammatillinen erityisopettajankoulutus luo laajan ja monipuollisen osaamispohjan, josta voidaan suuntautua ammatillisen erityisopetuksen erilaisille tehtäväalueille. Se tarkoittaa erityisopettajan ammatillisten valmiuksien monipuolista ja joustavaa soveltamista erilaisiin työtehtäviin, oppimisympäristöihin ja organisaatioihin. Oppimisen ohjaus nähdään osana laajempaa elinikäistä prosessia, joka on ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden osalta alkanut jo varhaislapsuudessa ja jatkuu työelämään siirtymisvaiheen tukena. Ammatillinen erityisopettajankoulutus antaa laajaalaiset perusvalmiudet toimia erityisopettajan tehtävissä ammatillisissa oppilaitoksissa, ammatillisissa erityisoppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa sekä aikuiskoulutuksessa ja vapaan sivistystyön piirissä. Koulutuksen jälkeen erityisopettaja voi toimia myös erilaisissa opetuksen ja ohjauksen kehittämis- ja asiantuntijatehtävissä ns. sosiaalija terveystoimen sekä kolmannen sektorin tehtäväkentässä. Ammatillisessa erityisopetuksessa painottuvat entistä enemmän myös ohjaava ja valmistava koulutus, maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus, valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Lisäksi erityispedagogisena asiantuntijana toimiminen ammatillisen koulutuksen erilaisissa suunnittelu- ja kehittämistehtävissä sekä toteutuksessa oppilaitoksessa, työelämässä ja erilaisissa muissa oppimisympäristöissä aluella. Osaamisalueet muodostavat ammatillisen erityisopettajan osaamisen kokonaisuuden, jonka painotukset vaihtelevat jokaisen oppijan henkilökohtaisen suunnitelman ja tavoitteiden mukaisesti. Tarkastelemme opetussuunnitelmassa osaamisalueita myös erillisinä, jolloin ne tarjoavat välineen ammatillisen erityisopettajan työn arviointiin osaamisalueittain. Osaamisalueiden avulla arvioidaan erityisopettajaopiskelijan osaamisen kehittymistä opintojen alussa, aikana ja päättövaiheessa. Kuvio 2. Ammatillisen erityisopettajan toiminnan perusta. 6 7

5 Ammatillisen erityisopettajan osaamisalueet yhteisö- ja verkosto-osaaminen Ammatillisen erityisopettajan osaamisalueet ERITYISOPETUS- JA OHJAUSOSAAMINEN Osaamisen arvioinnin kohteita n Tavoitteellinen yhteistoiminta opiskelijoiden, kollegoiden, moniammatillisten tiimien erityisopiskelijoiden kotikuntien ammattihenkilöstön ja työelämän edustajien kanssa. Osaamisen arvioinnin kohteita n Ammatillisen oppimisen ohjaaminen, kuntoutuksen edistäminen ja sen arviointi erityisen tuen ja ohjaustarpeen tunnistaminen Osaamisen arvioinnin kriteereitä n Arvioi ja kehittää yhteistoiminnallisia toimintatapoja omassa työyhteisössään yhdenvertaisuuden, tasa-arvon/osallisuuden edistämisen ja inklusiivisen ammatillisen koulutuksen periaatteiden mukaisesti. n Arvioi ja perustelee omaa osallisuuttaan tarkoituksenmukaisissa yhteistyöverkostoissa, joissa tunnistetaan työpaikoilla edellytettävää osaamista ja kehitetään erityisopetuksen suunnitelmia ja toteutusta. n Kehittää ammatillisen koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä ja yhteistyöverkostoja, mahdollistaen kehittämisen ja oppimisen kumppanuuden työelämän kanssa. Ylläpitää ja kehittää kodin ja koulun välistä yhteistyötä sekä poikkisektorista yhteistyötä erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tukiverkoston kanssa. n Kuvaa virallisia ja epävirallisia ammatillisen erityisopetuksen toiminnanohjausjärjestelmiä. Tuntee toimintaansa ohjaavaa hallinnollista järjestelmää ja lainsäädäntöä ja osaa toimia sen mukaisesti. Edistää toiminnassaan kestävän kehityksen ja yhteisöllisen toiminnan periaatteita. Osaamisen arvioinnin kriteereitä n Arvioi ja kehittää erityispedagogista ohjaus- ja opetustoimintaa valintansa sekä kehittymistarpeensa perustellen. Käyttää toimintatapoina verkostomaista ohjaus- ja opetussuunnitelmatyötä, monipuolisia erityispedagogisia oppimis- ja työympäristöjä, teknologiaa ja yhteistoiminnallista osaamisen arviointia. n Arvioi ja kehittää omia vuorovaikutustapojaan, dialogista vuoropuhelua erityispedagogisissa sekä moni kulttuurisissa työ- ja toimintaympäristöissä (havainnoiminen, tulkitseminen, neuvotteleminen) yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. n Käyttää ohjauksessa ja opetuksessa opiskelijalähtöisiä vuorovaikutuksen tapoja ja pystyy perustelemaan valintansa sekä kehittymistarpeensa. Neuvottelee ja konsultoi moniammatillisessa yhteistyössä erilaisissa ohjaustilanteissa, innostaen eri toimijoita rakentavaan ja tavoitteelliseen yhteistoimintaan. n Kehittää toimintatapoja, joilla oppimisen yksilöllisyys ja osaaminen tulevat otetuksi huomioon oppimisen voimavaroina, joita erilaiset opiskelijan tuen/kuntoutuksen tarpeet sekä ohjaus tukevat eri työ- ja toimintaympäristöissä. Henkilökohtaiset tavoitteet, osaamisen kehittäminen ja osoittaminen: Henkilökohtaiset tavoitteet, osaamisen kehittäminen ja osoittaminen: 8 9

6 Ammatillisen erityisopettajan osaamisalueet TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOSAAMINEN Osaamisen arvioinnin kohteita n Tutkiva ja kehittävä työote. 3 Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opintokokonaisuudet Osaamisen arvioinnin kriteereitä n Kuvaa ja arvioi omassa työssään ja toimintaympäristössään ilmeneviä tutkimisen ja kehittämisen kohteita. Kehittää ja tuottaa yhdessä toimintaympäristön kumppaneiden kanssa ratkaisuja ja toimii aktiivisesti oman työnsä ja työyhteisönsä kehittämiseksi. n Tiedostaa, kehittää ja arvioi, miten ammattialan ja erityisopetuksen muutokset vaikuttavat omaan toimintaan, ammattialaan, erityisopetuksen ja koulutuksen toimintaympäristöön. Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opetussuunnitelma korostaa laaja-alaista asiantuntijaosaamista. Opinnot koostuvat kahdesta osiosta: n Erityispedagogiikan perusopinnot 25 op n Ammattipedagogiset opinnot 35 op. Henkilökohtaiset tavoitteet, osaamisen kehittäminen ja osoittaminen: Erityispedagogiikan perusopinnot 25 op 3.1 Erityispedagogiikan perusopinnot koostuvat seuraavista kokonaisuuksista: n Erityispedagogiikan peruskurssi 6 op n Oppimisen haasteet 6 op n Syrjäytyminen 5 op n Tuen tarve 5 op n Kasvatustieteellisen tutkimuksen perusteet 3 op Erityispedagogiikan perusopinnot arvioidaan asteikolla 0 5. Erityispedagogiikan perusopinnot koostuvat opinnoista, jotka suoritetaan Helsingin yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti ja ne toteutetaan yhteistyössä yliopiston kanssa. Mikäli erityisopettajaopiskelija on jo suorittanut nämä opinnot, hänen ei tarvitse osallistua niihin. Tavoitteet Perusopinnoissa opiskelija tuntee erityispedagogiikan tieteenalana ja käytännön toimintana. Hän perehtyy tieteenalan määrittelyyn, sovellusalueisiin, alaan liittyvään lainsäädäntöön ja tieteenalan historialliseen kehitykseen. Hän tutustuu käytännössä opetukseen, opetussuunnitelmiin ja kuntoutukseen erilaisissa yhteyksissä. Lisäksi opiskelija perehtyy erityispedagogiikan ja kuntoutuksen yhteiseen ainekseen, vammaisuuden sosiaaliseen malliin ja erityispedagogiikkaan tukitoimena, joka pyrkii vaikuttamaan yhteiskunnallisen osallistumisen toteutumiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Opiskelija hankkii perusvalmiudet tutkimusmenetelmien käyttöön

7 Akseli I Opetettavuus ja koulutettavuus Erityispedagogiikan peruskurssi 6 op Tavoite Opiskelija saa yleiskäsityksen erityispedagogiikasta tieteenalana ja käytännön toimintana. Hän tuntee tieteenalan määritelmän, sovellusalueet, alaan liittyvän lainsäädännön ja tieteenalan historiallisen kehityksen. Hän tutustuu käytännössä opetukseen, opetussuunnitelmiin ja kuntoutukseen erilaisissa yhteyksissä. Sisältö Tutustutaan erityispedagogiikan peruskäsitteisiin ja sisältöihin. Moberg, S., Hautamäki, J., Lahtinen, U.y., Savolainen, H. & Vehmas, S Erityispedagogiikan perusteet. WSOY. Ikonen, O., Krogerus, A Ainukertainen oppija. PS-Kustannus. Jahnukainen M. (toim.) Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa. Lastensuojelun keskusliitto. Sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädäntö Kokkonen. T. (toim.) tai Finlexia-tietokanta. Asteikolla 0 5. Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumista lähiopetukseen ja vierailukäynteihin sekä annettujen tehtävien suorittamista hyväksytysti. Oppimisen haasteet 6 op Tavoite Opiskelija perehtyy lasten ja nuorten erityiskasvatukseen ja erityisopetuksen uuteen järjestämismalliin. Opiskelija tutustuu lukemisen ja kirjoittamisen oppimisvaikeuksiin sekä kommunikoinnin haasteisiin ja niihin kohdistuviin interventioihin. Sisältö Perehdytään oppimisen vaikeuksiin ja opetuksen järjestämiseen. Opetusministeriö Erityisopetuksen strategia. Uusitalo-Malmivaara, L Lukemisen vaikeuden kuntoutus ekaluokkalaisilla kolme pedagogista interventiota. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/17738/ search? query=uusitalo-malmivaara&scope=&rpp=10&sortby=0 &order=desc&submit=hae Saloviita, T. (toim.) Meidän koulu keijoja työsrauhan ja hyvän ilmapiirin saavuttamiseen. PS-Kustannus. Launonen, K Vuorovaikutus - kehitys, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin. Kehitysvammaliitto. Ja yksi seuraavista: Kerola, K., Kujanpää, S. & Timonen, T Autismin kirjo ja kuntoutus. PS-Kustannus. tai Takala, M. & Lehtomäki, E Kieli, kuulo ja oppiminen kuurojen ja huonokuuloisten lasten opetus. Finnlectura. Tampere: Tammer-Paino. Asteikolla 0 5. Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumista lähiopetukseen ja vierailukäynteihin sekä annettujen tehtävien suorittamista hyväksytysti. Akseli II Erityispedagogiikka ja yhteiskunta Syrjäytyminen 5 op Tavoite Opintojaksolla perehdytään erityispedagogiikan ja kuntoutuksen yhteiseen ainekseen, vammaisuuden erilaisiin malleihin ja erityispedagogiikkaan tukitoimena, joka pyrkii vaikuttamaan yhteiskunnallisen osallistumisen toteutumiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Jaksolla tutustutaan kiusaamista ehkäiseviin interventioihin ja nuorisorikollisuuden problematiikkaan. Sisältö Tarkastellaan syjäytymistä yhteiskunnallisena ilmiönä ja yksilön näkökulmasta. Moilanen, I., Räsänen, E., Tamminen, T., Almqvist, F., Piha, J. & Kumpulainen, K. ym (tai myöhempi painos). Lasten- ja nuorisopsykiatria. Duodecim. sivut ja Salmivalli, C Koulukiusaamiseen puuttuminen. (2. uud.painos). PS-Kustannus. Haapasalo, J. (toim) Kriminaalipsykologia. PS- Kustannus. Lammi-Taskula, J., Karvonen, S. & Ahlström, S. (toim.) THL. FI/web/fi/haku=lapsipe rheiden&pikahaku=true Asteikolla 0-5. Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumista lähiopetukseen ja vierailukäynteihin sekä annettujen tehtävien suorittamista hyväksytysti

8 Tuen tarve 5 op Tavoite Opiskelija perehtyy erityiskasvatukseen eri ikävaiheissa ja saa käsityksen erilaisista kasvua ja kehitystä haittaavista tekijöistä. Hän tutustuu monikulttuurisuuteen, varhaisen puuttumisen periaatteisiin ja funktionaalis-ekologiseen työskentelytapaan. Sisältö Käsitellään eri ikävaiheiden tuen tarvetta. Lindh R. & Sinkkonen H-M. Koulusta selviytyminen. Gaudeamus 2009, Palmenia-sarja. Nidottu, 209 s. wsoy Määttä, P. & Rantala, A Tavallisen erityinen lapsi. Yhdessä tekemisen toimntamalleja. PS-Kustannus. Takala, M. (toim.) Erityispedagogiikka ja kouluikä. Palmenia. Korkeamäki, J Aikuisten oppimisvaikeudet. Näkökulmia selviytymiseen. hankkeen tuotteet/ Korkeamaki verkkov.pdf Ja yksi seuraavista: Arvonen, A., Katva, L. & Nurminen, A Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien tunnistaminen. ps- Kustannus. tai Nissilä, L. & Sarlin, H-M Maahanmuuttajien oppimisvaikeudet. Opetushallitus. tai Martikainen, T. & Haikkola, L Maahanmuutto ja sukupolvet. Nuorisotutkimusseura. Asteikolla 0 5. Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumista lähiopetukseen ja vierailukäynteihin sekä annettujen tehtävien suorittamista hyväksytysti. Akseli III Tutkimusmenetelmät Kasvatustieteellisen tutkimuksen perusteet 3 op Tavoite Opiskelija ymmärtää kasvatustieteellisen tutkimusprosessin rakennetta, tutkimuksen ongelmanasettelua sekä menetelmällisiä ratkaisuja. Opiskelija ymmärtää tieteellisen tiedon merkityksen, kasvatustieteellisen tutkimuksen tieteellisfilosofisia perusteita sekä tietellisen tutkimisen perusteet ja kasvatustieteellisen tutkimuksen peruskäsitteitä. Sisältö Tarkastellaan kasvatustieteellisen tiedon metodologisia perusteita, tiedon luonteeseen, merkitykseen ja tuottamiseen liittyviä periaatteita. Metsämuuronen, J Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Methelp. Luvut 1 ja 3. Erityispedagogiikan alueelta tehdyt väitöskirjat. Asteikolla 0-5. Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumista lähiopetukseen ja vierailukäynteihin sekä annettujen tehtävien suorittamista hyväksytysti. Ammattipedagogiset opinnot 35 op 3.2 Ammatillisen erityisopettajan pedagogiset opinnot koostuvat seuraavista kokonaisuuksista: n n n Ammatillinen erityisopettaja asiantuntijana 9 op Ammatillinen erityisopetus 14 op Kehittämisopinnot 12 op Ammattipedagogisen opinnot arvioidaan hyväksytty täydennettävä. Ammatillinen erityisopettaja asiantuntijana 9 op Ammatillinen erityisopettaja asiantuntijana opinnoissa keskitytään erityisopettajan henkilökohtaisiin kehittymistavoitteisiin, niiden toteuttamiseen ja erityisopettajana toimimiseen erilaisissa oppimisympäristöissä sekä erityisopetuksen, ammatillisen koulutuksen ja työelämän erilaisiin ohjausjärjestelmiin. Ammatillinen erityisopettaja asiantuntijana opinnot koostuvat seuraavista opintojaksoista: n n Ammatillisena erityisopettajana kehittyminen 4 op Ammatillinen erityisopetus ja yhteiskunta 5 op Ammatillisena erityisopettajana kehittyminen 4 op Ammatillinen erityisopettajaopiskelijan tavoitteena on osata arvioida omaa toimintaa osana osaamista, kehittämistarpeita, eettisyyttä ja ammatillista identiteettiä. Oman toiminnan pohdinnan kautta rakentuu myös erityisopettajanopintoihin liittyvä henkilökohtainen opiskelu- ja kehittymissuunnitelma (heks), joka tehdään opin- tojen alkuvaiheessa. Se toimii myös sitä täydennetään koko opintojen ajan ja osaamisen arvioinnin välineenä. Erityisopettajaopiskelija osaa luoda ja kehittää monipuolisia ammatillisia erityisopetuksellisia oppimis- ja työympäristöjä, joissa huomioidaan työelämän tarpeet, edistetään ja tuetaan erityisopiskelijan yksilöllisiä valmiuksia ja oppimista mahdollisimman mielekästä ja hyvää elämää varten. n Mitä on hyvä erityisopettajuus? n Mitä osaan ja mitä haluan kehittää omassa osaamisessani? n Millä tavoin erityisopettaja voi kehittää asiantuntijuuttaan? n Millä tavoin erityisopettaja kehittää yhteisönsä osaamista oppilaitoksessa? n Millaista asiantuntijuutta inklusiivinen ammatillinen opetus ja työelämään ohjaus tarvitsevat? n Miten erityisopettaja osallistaa nuoria ammatillisessa erityisopetuksessa? n Miten erityisopettaja tukee opiskelijan itsetuntoa, oman identiteetin ja ammatillisen identiteetin kehitysvaiheita? n Mitä kansainvälisyys tarkoittaa erityisopettajalle ja ammatillisessa erityisopetuksessa? Tavoitteet Ammatillinen erityisopettajaopiskelija arvioi omaa ammatillista kehittymistään, oppimistaan ja opiskelulle asettamiaan tavoitteita sekä ihmis-, tiedon- ja oppimiskäsi

9 tyksiään suhteessa erityisopettajan työhön sekä ympäröivään yhteiskuntaan. Hän toimii vastuullisesti erityisopetuksen asiantuntijana. Hän tunnistaa omat osaamisensa, vahvuutensa ja kehittämiskohteensa sekä osaa ennakoida ja huolehtia myös omaa työhyvinvointiaan. Erityisopettajaopiskelija ymmärtää jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen merkityksen työssään sekä osaa kehittää omaa työtään ja toimintaansa huomioiden alueelliset, kansalliset ja kansainväliset lähtökohdat, kansainvälisen yhteistyön merkityksen, jonka tavoitteena on lisätä myös koulutusjärjestelmien ja tutkintojen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Kansainvälisellä toiminnallaan ammatillinen erityisopettaja tukee ammatillisen koulutuksen ja erityisopetuksen kansainvälistymistä. Kansainvälinen yhteistyö ja verkostot ovat tärkeitä kehitettäessä ammatillista erityisopetusta. Erityisopettajaopiskelija osaa tarkastella erityisopettajan työn muutosta ja kehittää omaa osaamistaan erityisopettajana sekä työyhteisön jäsenenä. Lisäksi hän osaa soveltaa erityispedagogista peruskäsitteistöä omassa toiminnassaan ja työyhteisössään.erityisopettajaopiskelija suunnittelee kehittymistään ja ammatillista kasvuaan oman erityisopettajuuden kehittämiseksi. Erityisopettajaopiskelija ymmärtää ammatillisen erityisopetuksen kokonaissuunnittelun merkityksen oppilaitoksessa ja sen toiminnassa tai taustayhteisössään. Ammatillisen erityisopettajan persoonallisuus, hänen käsityksensä omasta itsestään ja sen merkityksestä, on tärkeä työväline. Erilaisiin ohjauksen ja opetuksen haasteisiin vastaaminen edellyttää ammatilliselta erityisopettajalta itseohjautuvuutta, aktiivisuutta, itseluottamusta, luovuutta, joustavuutta ja kykyä rakentavaan ja avoimeen vuorovaikutukseen. Näitä ominaisuuksia hänen tulee tukea ja kannustaa myös kohtaamissaan opiskelijoissa. Yhteistyö ja vuorovaikutus kytkeytyvät kiinteästi oppimisen ohjaamiseen ja toimintaympäristöjen kehittämiseen myös verkossa. Verkko-opetus liittyy opetus- ja ohjaamistilanteisiin, joissa erityistä tukea tarvitsevan oppijan ohjaus sekä monipuoliset verkkopedagogiset ratkaisut ovat keskeisiä. Verkko-opetuksen yhteistyö oppilaitoksessa käsittää valmiuden muodostaa toimivia ohjaus- ja vertaissuhteita sekä verkko-opetusta ja ohjausta kehittäviä työryhmiä. Ammatillisen erityisopettajan työ on luonteeltaan sosiaalista ja ihmisten väliseen vuorovaikutuksen perustuvaa. Kyky myönteiseen vuorovaikutukseen oppijoiden kanssa on laadukkaan verkko-opetuksen ja -ohjaamisen kulmakivi. Verkko-opetuksen ja ohjauksen kehittämisessä erityisopettajalta edellytetään myös valmiutta kehittää luovia monikanavaista oppimista tukevia verkkopedagogisia ratkaisuja. Verkko-opetuksen ja sosiaalisen median kehittyminen mahdollistaa verkkopalvelujen hyödyntämisen ja kehittämisen ohjauksen sekä opetuksen osaksi. Teemat n Osaamiseni ja kehittämiskohteeni ammatillisen erityisopettajan osaamisalueiden näkökulmasta ja opintojen tarjoamien opintokokonaisuuksien näkökulmasta n Erityisopetuksen arvoperusta, tasavertaisuuden edistäminen ja eettiset kysymykset n Ammatillinen erityisopetus ja yhteisöllisyys sekä myönteiseen ja osallistavaan asenneilmapiiriin vaikuttaminen oppilaitoksessa ja työelämässä n Henkilökohtaisen opiskeluprosessin suunnittelu, toteutus ja arviointi n Omaa oppimista ja osaamista koskeva itsearviointi n Tutkiva ja kehittävä työote opiskelussa, ammatillisessa erityisopetuksessa ja työelämässä Hyväksytty-täydennettävä. Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumista lähiopetukseen ja annettujen tehtävien suorittamista hyväksytysti. Hirvonen, M Ammattikouluista avoimiin oppimisympäristöihin. Ammatillisen erityisopettajan työ muutoksessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 64. Honkanen, E Ennakoiva moniosaaja moniammatillisessa verkostossa ammatillisen erityisopettajan ammattitaitovaatimuksista. Ammattikasvatuksen aikakauskirja (3), OKKA-säätiö. Kaikkonen, L. (toim.) Ammatillisen opettajat oman työnsä asiantuntijoina. Tutkimus ammatillisten erityisopettajien työstä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Vilen, M. Leppämäki, P. Ekström, L Vuorovaikutuksellinen tukeminen. WSOY. Eräsaari, R Avoimen asiantuntijuuden analytiikka. Teoksessa J. Parviainen, (toim.) Kollektiivinen asiantuntijuus. Tampere. Lisäksi joku seuraavista: Toskala Antero & Hartikainen K Minuuden rakentuminen. Psyykkinen kehitys ja kognitiivis-konstruktiivinen psykoterapia. Otava. tai Keltinkangas-Järvinen, L Hyvä itsetunto. WSOY. Ammatillinen erityisopetus ja yhteiskunta 5 op Opintokokonaisuuden tavoitteena on määritellä ammatillisen erityisopetuksen käsite ja liittää se yhteiskunnalliseen kehitykseen tai sieltä nouseviin kehittämishaasteisiin sekä kansainväliseen kontekstiin, joissa tarkastellaan mm. EU:n koulutuspoliittisia linjauksia. Lisäksi opintokokonaisuuden aikana analysoidaan aikakauden yhteiskunnallisia ja työelämän kehityssuuntia, oppimista sekä niiden yhteyksiä ammatilliseen koulutukseen sekä ammatilliseen erityisopetukseen. Erityisopettajaopiskelija tietää erityisopetuksen arvolähtökohdat, tunnistaa oman suhtautumisensa ja lähestymistapansa erilaisuuteen. Lisäksi hän osaa toimia tiedostaen omat eettiset perusteensa ja lähtökohtansa. Hän on perehtynyt ammatillisen erityisopetuksen peruskäsitteistöön ja osaa käyttää teoreettisia lähtökohtia oman työnsä suunnittelussa, toteutuksessa ja kehittämisessä. Opiskelija tietää ammatillisen erityisopetuksen tavoitteet ja hänellä on valmiudet kehittää erityisopetuksen toimintaympäristöjä siten, että ne ovat oppimista kannustavia tarkoituksenmukaisia yksilön, oppilaitoksen ja yhteiskunnan kannalta. Erityisopettajaopiskelija tuntee ammatillisen erityisopetuksen järjestämisen perusteet ja osaa kehittää inklusiivista opiskelijalähtöistä oppimisympäristöä. Lisäksi ammatillinen erityisopettaja ymmärtää, että kansainvälisyys on osana koulutuksen järjestäjän strategisia linjauksia, henkilöstön kehittämistä ja opetuksen laadun varmistamista. Erityisopettajaopiskelija on mukana omalla työpanoksellaan kansainvälisessä toiminnassa ja hän osaa myös vaikuttaa kansainvälisen toiminnan viitekehyksen muodostamiseen omassa oppilaitoksessa

10 syvällinen analysointitaito n Miten erityisopettaja voi vaikuttaa työnsä ja yhteisönsä kehittämiseen? n Miten erityisopettaja voi omalta osaltaan tukea ammatillisen koulutuksen inklusiivista kehitystä? n Millä tavoin erityisopettaja voi kehittää ammatillisia toimivia oppimisympäristöjä? n Miten erityisopettaja voi vaikuttaa alueellisiin ja kansallisiin linjauksiin ja periaatteisiin ammatillisen erityisopetuksessa? n Millä tavoin erityisopettaja voi olla mukana oppilaitoksen kansainvälisessä toiminnassa? n Miten erityisopettaja voi hyödyntää teknologiaa ja sen kehitystä ammatillisessa erityisopetuksessa? n Miten erityisopettaja hyödyntää hyviä oppimisen apuvälineitä ammatillisessa erityisopetuksessa? n Millä tavoin yhteiskunnan muutokset heijastuvat ammatillisen erityisopetuksen kehittämishaasteisiin? ympäröivä yhteiskunta Etiikka ja moraali ajatteleva ammatillinen erityisopettaja Erikoisopetuksen ja kuntoutuksen osaaminen kansainvälisyys Tavoitteet opiskelijatuntemus Kuvio 3. Ammatillisen erityisopettajan työ, ympäröivä yhteiskunta ja kansainvälisyys Erityisopettajaopiskelija tietää nuoruuteen ja aikuisuuteen liittyvät psykososiaaliset kehitysvaiheet. Hän tunnistaa ja ymmärtäää eri ikä- ja elämänvaiheisiin liittyviä ilmiöitä ja tuen tarpeita sekä hyödyntää tätä osaamista käytännön arkitilanteissa opetuksessa ja ohjauksessa. Hän osaa kohdata opiskelijansa dialogisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa opiskelupolun ja ammatillisen kasvun eri vaiheissa. Erityisopettajaopiskelija osaa analysoida yhteiskunnan, koulutuspolitiikan ja -järjestelmän sekä työelämän nykytilaa ja tulevaisuutta koskevaa arviointi- ja ennustetietoa. Hän kykenee arvioimaan ja kehittämään oppilaitoksensa opetustoimintaa ja erityisopetusta suhteessa yhteiskunnan muihin kehityslinjoihin. Kansainvälisellä toiminnallaan erityisopettajaopiskelija vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia työskennellä myös kulttuurien moninaisissa työympäristöissä kotimaassa ja ulkomailla. Erityisopettajaopiskelija tuntee oppilaitoksensa hyvinvointisuunnitelman, jossa yhdistyvät erityisopetuksen, ohjauksen, tuentarpeen ja opiskelijahuoltosuunnitelmat. Hän osaa tuottaa ja kehittää näitä suunnitelmia moniammatillisessa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa huomioiden alueelliset yhteistyöverkostot. Erityisopettajaopiskelija osaa toimia moniammatillisessa opiskelijahuoltoryhmässä asiantuntijajäsenenä erityisopiskelijan edun mukaisesti edistäen hyvinvointia, ammatillisen kasvun tavoitteiden saavuttamista ja kuntoutumista. Opiskelija osaa arvioida opetus- ja ohjaustoiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta hyödyntäen arviointiin liittyvää tietoa ammatillisen erityisopetuksen kehittämisessä. Teemat n Ammatillinen erityisopetus -käsitteen määrittely n Elämänkaariajattelu sekä nuoruus ja aikuisuus elämänvaiheena n Ammatillinen erityisopetus ja lainsäädäntö sekä tulevaisuus koulutuspoliittisissa linjauksissa n Erityisopiskelijan työllistymisen edistäminen sekä uudet toimintatavat ja mahdollisuudet ohjauksessa n Yksilöllisten suunnitelmien laatiminen ja toteutukseen liittyvät toimenpiteet n Oppilaitosten mahdollisuudet ja kehittämishaasteet tukea oppijan työ- ja toimintakyvyä ja sen kehittymistä, mm. oppimisvalmiuksien tunnistamisen parantamisen, erityisopiskelijoiden opintojen ohjauksen tehostamisen sekä työelämäyhteistyön aluellisen kehittämisen avulla n Erityisopetuksen suunnittelu-, toteutus- ja kehittämistarpeet oppilaitostasolla ja alueella n Yhteistyön kehittäminen ja syventäminen alueen työelämän kanssa n Yhteiskunnan, työelämän ja koulutuspolitiikan muutokset ja ratkaisut sekä niiden vaikutus ammatillisen erityisopettajan työhön n Kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys oppimisessa n Erilaiset opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvät suunnitelmat, mm. erityisopetuksen, opintoohjauksen ja opiskelijahuollon suunnitelmat Hyväksytty-täydennettävä. Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumista lähiopetukseen ja annettujen tehtävien suorittamista hyväksytysti. Miettinen, K Opetussuunnitelmat ja erityis opetus ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa. Asia kirjaja kyselytutkimus opetussuunnitelman perusteiden mukaisesta ammatillisesta erityisopetuksesta. Acta Universitatis Tamperensis; Tampere University Press. Osio: tulokset ja pohdinta. Honkanen, E Opinto-ohjaus ja erityisopetus. Asiakirja- ja haastattelututkimus opetussuunnitelman mukaisesta opinto-ohjauksesta ammatillisessa erityisopetuksessa. HAMK. Osio: tulokset ja pohdinta. Opetusministeriö Koulutus ja tutkimus Kehit tämissuunnitelma. Opetusministeriö. Opetusministeriö Ammatillisen erityisopetuksen toimenpideohjelma. Taustamuistio. Opetusministeriön monisteita 2004:1. Ikonen, O. & Virtanen, P. (toim.) HOJKS II: yksilölliset opetussuunnitelmat ja opetus. Jyväskylä: PS-kustannus. Vehkamäki, P. & Tamminen-Dahlman, A Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa. Helsinki: Opetushallitus

11 Lisäksi: Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien perusteet ja lainsäädäntö. Opetushallitus Työssäoppimisen opas kehittyvä työelämäyhteistyö. Opetushallitus Näyttötutkinto-opas. Näyttötutkintojärjestäjien ja tutkintotoimikuntien käyttöön. Opetushallitus Ammattiosaamisen näytöt käyttöön. nayttoopas.pdf Sekä näihin liittyvät Opetushallituksen julkaisemat arviointiraportit. Ammatillinen erityisopetus 14 op Ammatillinen erityisopetus opintokokonaisuudessa tarkastellaan ammatillisen erityisopetuksen tarpeen tunnistamisesta lähtien erityisopetuksen toteuttamista huomioiden niiden toteuttamisen käytännössä erilaisissa työja toimintaympäristöissä hyödyntäen moniammatillista asiantuntijuutta. Ammatillinen erityisopetus koostuu seuraavista opintojaksoista: n Erityisopetuksen ja tuen tarpeen tunnistaminen 4 op n Opetusharjoittelu erityisopetuksessa 10 op Erityisopetuksen ja tuen tarpeen tunnistaminen 4 op Ammatillinen erityisopettajaopiskelija osaa toimia ammatillisen koulutuksen kentällä ammatillisen erityisopettajan työssä toteuttaen opetusta ja ohjausta opetussuunnitelman, oppilaitoksen hyvinvointisuunnitelman ja muiden työtä ohjaavien normien ja sääntöjen mukaisesti. Erityisopettajaopiskelija perehtyy monialaisten asiantuntijatiimien soveltamismahdollisuuksiin toimiessaan erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden oppimisen ohjaajana, erityisopetuksen asiantuntijana työyhteisönsä tukena sekä työyhteisön kehittäjänä. Hän osaa toimia aktiivisesti yhteistyössä alueensa muiden toimijoiden kanssa ja osaa luoda uusia tarkoituksenmukaisia ammatillisia yhteistyösuhteita sekä ylläpitää ja kehittää yhteistyöverkostoa. n Miten erityisopettaja tunnistaa opiskelijan eritysopetuksen ja tuen tarpeet yksilöllisesti? n Millä tavoin erityisopettaja voi tukea keskus televan ja kuuntelevan dialogin syntymistä? n Miten erityisopettaja voi kulkea opiskelijan rinnalla? n Millä tavoin erityisopettaja tukee ja koordinoi oppimisprosessia? n Miten erityisopettaja tukee osallistavaa oppimista? n Miten erityisopettaja luo tarkoituksenmukaisia yhteistyöverkostoja ja edistää niiden toimintaa? Tavoitteet Ammatillinen erityisopettajaopiskelija osaa tunnistaa oppijoiden vahvuudet ja erityisen tuen tarpeet osana kokonaiskuntoutusta. Hän osaa käyttää erilaisia oppimisen ja osaamisen tunnistamisen välineitä. Hän osaa kehittää saadun tiedon pohjalta moniammatillisessa yhteistyössä omassa ammatillisessa koulutuksessa ja sen erilaisissa oppimisympäristössä käytettäviä tukimuotoja ja -menetelmiä oppimiseen huomioiden oppijoiden erilaiset lähtökohdat osaamisessa, kulttuurissa, arvoissa ja asenteissa. Hän osaa tunnistaa laajasti ja monipuolisesti ammatillisen koulutuksen erilaisten oppijoiden oppimiseen liittyvää osaamista, vaikeuksia ja mahdollisuuksia sekä tukea heitä opinnoissaan. Erityisopettajaopiskelija osaa kohdata erityistä tukea tarvitsevat opiskelijansa, nuoren tai aikuisen, erilaisissa vuorovaikutustilanteissa aidosti dialogissa ja osaa arvioida omia opetus- ja ohjaustaitojaan. Hän osaa ohjata työvalmentajamaisesti erityisopiskelijoita työssäoppimiseen ja näyttöihin yhteistyössä muiden ohjaajien ja työelämän kanssa sekä näin edistää opiskelijoiden työllistymistä ja jatko-opintoihin sijoittumista. Ammatillinen erityisopettajaopiskelija toimii itsenäisesti ja ammatillisesti henkilökohtaisissa ja ryhmänohjauksen tilanteissa hyödyntäen moniammatillista verkostoa opiskelijan edun mukaisesti. Hän toimii vastuullisesti ammattieettisiä periaatteita noudattaen ja soveltaa ammatissaan vaitiolo- ja salassapitosäädöksiä. Erityisopettajaopiskelija osaa tunnistaa oppimisvaikeuksia ja sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia sekä ehkäistä toiminnallaan oppijoiden syrjäytymistä Teemat n Erilaiset ammatillisen erityisopetuksen ja ohjauksen toimintamuodot ja niiden toteuttaminen erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja käytännössä n Yksilölliset suunnitelmat ja muut mahdolliset erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaukseen ja tukemiseen liittyvät suunnitelmat ja toiminnat erilaisissa elämänvaiheissa n Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kohtaaminen ja heidän tuen tarpeidensa huomioonottaminen kuntoutuksessa, ohjauksessa ja opetuksessa n Ammatillinen erityisopetus erilaisissa ammatillisen koulutuksen toteutusmuodoissa ja toimintaympäristöissä (esim. ammatillinen II aste, erityisammattioppilaitokset, ammatillinen aikuiskoulutus, poikkisektoriset yhteistyö- ja kehittämishankkeet) n Monikulttuurisuus ja kulttuurien moninaisuus n Opetukseen ja ohjaukseen liittyvä moniammatillinen yhteistyö, mm. huoltajat, ohjaajat, avustajat, työelämän edustajat, opettajat n Opetuksen yksilöllistäminen, jossa huomioidaan esim. opetusmenetelmien, opetusteknologian ja moniammatillisen yhteistyön mahdollisuudet 20 21

12 Hyväksytty-täydennettävä. Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumista lähiopetukseen ja annettujen tehtävien suorittamista hyväksytysti. Ahonen, Korhonen, Korkman, & Riita, Oppimisvaikeudet Neuropsykologinen näkökulma. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti. Arvonen, A. Katva, L. & Nurminen, A Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien tunnistaminen. PS-Kustannus. Hiltunen, V. & Hyytiäinen, M. & Lindroos, S. & Matero, M Ohjaan ja avustan, koulunkäyntiavustajan käsikirja. WSOY. Honkanen, E, Kaikkonen, L. & Kotila, H Näkökulmia ammatilliseen erityisopetukseen. Helsinki: WSOY. Honkanen, E. & Suomala, A Oppilashuollon käsikirja. Helsinki: Tammi Huuhtanen, K. (toim.) Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät. Helsinki: Kehitysvammaliitto. Kairaluoma, L., Ahonen, T., Aro, M., Kakkuri, I., Laakos, K., Peltonen, M. ja Lyytinen, Wennström, K. (toim.) Lukemalla ja tekemällä Opettajan opas lukivaikeudesta ammatillisille oppilaitoksille. NMI. Jyväskylä. Vehmas, S Vammaisuuden kokeminen ja kokemisen vammaisuus. Suomen Vammaishistorian seuran vuosikirja 2. Närhi, V., Seppälä, H- ja Kuikka. P. (toim) Laajaalaiset oppimisvaikeudet. NMI. Porvoo. Piironen-Malmi, U. & Strömberg, S Välittämisen pedagogiikka. Tammi. Räsänen, P., Kupari, P., Ahonen, T. & Malinen, P Matematiikka Näkökulmia opettamiseen ja oppimiseen. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti. Opetusharjoittelu erityisopetuksessa 10 op Ammatillisen erityisopettajaopiskelijan ammatillista ydinosaamista on erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan oppimisen ohjaaminen, itsenäistymistaitojen tukeminen ja monipuolisten oppimis- ja toimintaympäristöjen yhteistoiminnallinen kehittäminen. Elinikäinen oppiminen ja yhteistyö sekä rakentava vuorovaikutus ovat tiiviisti sidoksissa opiskelun ohjaamiseen ja erityispedagogisten toimintaympäristöjen kehittämiseen. Erityispedagogisen opetusharjoittelun reflektio on tutkiskelevaa vuoropuhelua oman itsensä, toisten sekä ympäröivän todellisuuden kanssa. Se on kokevan, tuntevan ja tutkivan puolen kohtaamista itsessä. Ammatillinen erityisopettajaopiskelija kykenee syvälliseen ajatteluun, jonka avulla hän tarkastelee itseään. Se voi olla syvällistä oman ajattelun merkityssuhteiden tutkimista. Ammatilliselta erityisopettajalta vaaditaan tietoista näkemystä työelämän muuttuvista toimintaympäristöistä ja niiden kehittymisestä sekä tarvittavan ammatillisen osaamisen luonteesta. Ammatilliselta erityisopettajalta edellytetään valmiutta ja rohkeutta etsiä ja kokeilla uudenlaisia toiminnallisia ratkaisuja erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan oppimisen ohjaamiseen, tukemiseen ja työllistymiseen. Oppilaitoksen toiminnan sisäinen kehittäminen edellyttää erityisopettajalta yhteisöllisiä kehittämisvalmiuksia sekä ymmärrystä organisaation toiminnasta (esim. opetussuunnitelmatyö, oppilaitosten laatutyö ja erilaisten projektien valmistelu, toteuttaminen ja moniammatillinen yhteistyö). Opetusharjoittelussa syvennetään erityisopettajan opetus- ja ohjausosaamista erityisopiskelijoiden erilaisissa oppimisympäristöissä. Ammatillisen erityisopettajaopiskelija osaa asettaa toimintansa lähtökohdat ja perustelut pohdinnan kohteeksi seuraavilla kolmella tasolla.: Integroitu erityisopetus Arvot, normit, asenteet Erityispedagoginen käytännön teoria Ammattiin valmentava opetus Ammattiin valmistava opetus n Ammatilliseen erityisopetukseen ja kuntoutukseen liittyvät taidot. Tällaisia taitoja ovat muun muassa ryhmän ja yksilön hallintaan, opetus- ja ohjaustoimintaan liittyvät erityistaidot sekä moniammatillinen yhteistyö. n Syvällinen analysointi-ja reflektiotaito. Syvällistä analysointi- ja reflektiotaitoa on se, että erityisopettajaopiskelija osaa havainnoida ja eritellä opetusryhmissä, oppilaitoksessa ja erilaisissa ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöiddä tapahtuvaa toimintaa. Hän osaa tarkastella myös syvemmin tietoisia ja tiedostamattomia käytäntöjä ja tavoitteita näissä toiminnoissa ja ympäristöissä. n Opiskelun eettisyys. Erityisopettajaopiskelija osaa tiedostaa ammatillisen koulutukseen liittyviä eettisiä ja moraalisia näkökulmia sekä kykenee osallistamaan ja tekemään erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan hyvinvointia, kuntoutusta, oppimista ja työllistymistä edistäviä perusteltuja ratkaisuja ja valintoja yhdessä heidän kanssaan. n Opiskelijatuntemus. Erityisopettajaopiskelija osaa tunnistaa ammatillisen koulutuksen monenlaiset Ammatillisen erityisopetuksen eettiset perusteet Tieto, kokemus, osaaminen Vaikeimmin vammaisten opetus Kuvio 4. Ammatillisen erityisopetuksen ikkunat. Opetus- ja ohjaustoiminnan ikkunoita ammatillisen erityisopetuksen toimintaympäristöissä. Teoriaan ja käytäntöön perustuvat ratkaisut Konsultatiivinen työskentely opiskelijat ja heidän erilaiset tarpeensa. Hän osaa kannustaa ja kehittää opiskelijoiden yksilöllistä osaamista, taipumuksia ja vahvuuksia sekä heidän kunnioitustaan erilaisuutta kohtaan. Ammatillinen erityisopettaja osaa tietoisesti vaikuttaa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa siten, että hän mahdollistaa rakentavan dialogin syntymisen.yksilöllinen ja ammatillinen kasvu ja oppiminen mahdollistuvat aidossa dialogissa. Dialogi merkitsee kokemuksen työstämistä uudenlaisen ymmärtämyksen saavuttamiseksi yhdessä tasavertaisesti toisten ihmisten kanssa. Kehittymistä palveleva dialogi on reflektiivinen ja luova prosessi. Erityisopettajaopiskelija osaa olla rohkeasti ja aidosti läsnä muuttuvissa ammatilliseen koulutukseen liittyvissä ohjaustilanteissa sekä kykenee pysähtymään kuuntelemaan opiskelijaa ja muita yhteistyökumppaneita. Ammatillinen erityisopettaja osaa luoda ja ylläpitää virikkeellisen ja motivoivan oppimisympäristön, jossa hän osallistaa ja rohkaisee erityistä tukea tarvitsevaa opiskelijaa vuorovaikutusaloitteisiin, lisää kykyä toimia aktiivisesti, edistää tunneelämän tasapainoa ja antaa tietoa erilaisista ympäristöistä

13 Ohjaus- ja opetustilanteessa ammatillinen erityisopettaja osaa ohjata erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan osallistumaan ja sitoutumaan oppimisprosessiin. Hän osaa opastaa erityistä tukea tarvitsevaa opiskelijaa yhteistyön hengessä, jolloin erityisopettaja antaa opiskelijalle erilaisia ongelmanratkaisumalleja tilanteen analysoimisessa, tavoitteiden asettamisessa, tulevaisuuden kuvien luomisessa ja tiedon aktiivisessa etsimisessä sekä tulkitsemisessa. Ammatillinen erityisopettaja osaa tukea laajaa erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan oppimista ja omatoimisuutta sekä edistää kasvua ja kehitystä arjen toiminta- ja vuorovaikutustilanteissa. Vaikeimmin vammaisten opetuksessa ja ohjauksessa päivittäiset toiminnot (ruokailu, peseytyminen, pukeutuminen, ulkoilu jne.) antavat mahdollisuuden säännölliseen ja toistuvaan tekemällä oppimiseen. Lisäksi ammatillinen erityisopettaja osaa järjestää oppimistuokioita, joissa harjoitellaan jotakin yksittäistä taitoa yhdessä muiden kanssa. Ammatillinen erityisopettaja osaa selvittää ja kartoittaa erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan toimintakykyä, jotta oppimistoiminnasta tulisi sopivan haastavaa ja mielekästä. Hän osaa hyödyntää kuntoutus- ja oppimisprosessissa erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tuntevia lähihenkilöitä. Lisäksi erityisopettaja osaa tehdä perusteltuja kokeiluja ja havainnoida, mitä erityistä tukea tarvitseva opiskelija jo osaa. Toimintatason tunteminen vaikuttaa tavoitteiden asettamiseen sekä opetusmateriaalien ja menetelmien valitsemiseen. Ammatillinen erityisopettaja osaa kannustaa opiskelijaa erilaisiin itsensä ilmaisukeinoihin, mikä on tärkeää erityisesti vaikeammin vammaisten opiskelijoiden opetuksessa ja ohjauksessa. Hän osaa käyttää ohjattavan näkökulmasta riittävän yksinkertaista ja selkeää kieltä ja kommunikointikeinoja. Erityisopettaja osaa vahvistaa ryhmään kuulumista ryhmäprosessin lisäksi myös mm. puhuttuja viestejä toiminnan, ilmeiden, eleiden, äänenpainojen ja tilannevihjeiden avulla. Tukiviittomat, ja muut puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät, eli aac-menetelmät tukevat ja antavat toisenlaisen tavan kommunikoida ja tulla ymmärretyksi. Ne myös vauhdittavat ymmärtämis- ja ilmaisutaitojen kehittymistä. n Miten erityisopettaja tukee opiskelijan kommunikointia ja ymmärrettäväksi tulemista erilaisissa vuorovaikutustilanteissa? n Miten erityisopettaja tukee opiskelijaa osallistavaa oppimista? n Millä tavoin erityisopettaja voi tukea keskustelevan ja kuuntelevan dialogin syntymistä oppijan ja yhteistyökumppanin kanssa? n Miten erityisopettaja tukee oppijoiden ryhmäytymistä ja vuorovaikutuksellista ryhmässä toimimista? n Miten erityisopettajaopiskelija voi hyödyntää opetuksessa ja ohjauksessa puhetta tukevia tai korvaavia kommunikaatiomenetelmiä? n Miten erityisopettaja kannustaa muita oppilaitoksen ja työelämän ohjaajia käyttämään hyväksi havaittuja menetelmiä ja oppimisympäristöjä? n Miten erityisopettaja voi kyseenalaistaa ja kehittää rakentavasti opetusmenetelmiä? n Miten erityisopettaja voi kulkea opiskelijan rinnalla ammatillisen opintopolun aikana aina työelämään/ jatko-opintoihin asti? n Millä tavoin erityisopettaja tukee ja koordinoi oppijan yksillöllistä oppimis- ja kasvuprosessia työhön ja ammattiin? n Miten erityisopettaja hankkii hyviä ja tarkoituksenmukaisia yhteistyöverkostoja? n Miten erityisopettajan kehittää ammatilliseen koulutukseen sopivia erilaisia oppimisympäristöjä yhdessä muiden toimijoiden kanssa? n Millä tavoin erityisopettaja vaikuttaa asiantuntijana ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöissä opetus- ja ohjausmenetelmien kehittymistä? Toimintaympäristöjen kehittäminen Oppimisen ohjaaminen Kuntoutuksen tekeminen Moniammatillinen yhteistyö Kuvio 5. Ammatillisen erityisopettajan työskentely asiantuntijana erilaisissa vuorovaikutustilanteissa moniammatillsiessa yhteistyössä. Tavoitteet Opetusharjoittelun tavoitteena on kehittää ammatillisen erityisopettajaopiskelijan valmiuksia laaja-alaisesti sekä toimia erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opettajana ja ohjaajana. Ammatillinen erityisopettajaopiskelija osaa tunnistaa erilaisia yksilöllisiä oppimistyylejä ja oppimisvaikeuksia sekä rakentaa mielekkäitä oppimisympäristöjä yhdessä opiskelijan ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Ammatillinen erityisopettajaopiskelija osaa toimia moniammatillisessa verkostossa sekä oppilaitoksen sisällä että alueellisesti. Hän osaa soveltaa oppimiaan erityispedagogisia malleja opetustilanteissa. Erityisopettajaopiskelija osaa luoda ja kehittää hyviä erityisopetuksen käytäntöjä. Erityisopettajaopiskelija osaa konsultatiivisin menetelmin tukea ja kehittää oppilaitoksen opetushenkilöstön osaamista. Erityisopettajaopiskelija osaa luoda opiskelijalähtöisiä ratkaisuja yhdessä opetushenkilöstön kanssa. Hän tuntee koulutusalansa työllistymismahdollisuuksia ja pystyy rakentamaan opiskelijoille yksilöllisiä urapolkuja työelämään tai mahdollistamaan ja tukemaan mielekkään elämän sisältöjä. Jatkuva oppiminen konsultatiivinen ja kannustava työskentelyote Yhteistyö ja vuorovaikutus poikkisektorinen yhteistyö 24 25

14 n Erityisopettajaopiskelija osaa hyödyntää tuetun työtoiminnan työvalmennuksen malleja ja hyviä käytäntöjä opiskelijoiden ohjauksessa ja työelämäverkostoissa. n Ammatillinen erityisopettajaopiskelija osaa arvioida yksilöllisiä oppimisvalmiuksia, suunnitella ja toteuttaa oppimista tukevia tarkoituksenmukaisia erityispedagogisia ratkaisuja omassa toimintaympäristössään. n Ammatillinen erityisopettaja osaa huomioida ja ohjata tunteiden käsittelyä. Ammatillinen erityisopettaja osaa antaa tilaa myös hiljaiselle tiedolle, intuitiiviselle ymmärrykselle. Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa työelämälähtöisiä yksilöllisiä ratkaisuja erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työssäoppimisen ja näyttöjen toteuttamiseksi. n Ammatillinen erityisopettajaopiskelija osaa tulkita ja tuottaa kirjallista asiantuntijatekstiä oman ja taustayhteisönsä erityispedagogisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. n Hän osaa käyttää ammatillisen erityisopettajan työssä tarvittavia opetusmateriaaleja, oppimisen apuvälineitä sekä verkkopedagogiikkaan liittyviä opiskelijalähtöisiä työkaluja ja sovelluksia. Opiskelijat perehtyvät erityisopetusta, yksilöllisen oppimisen arviointia ja ohjausta käsittelevään kirjallisuuteen. Opetusharjoittelu erityisopetuksessa on itsenäistä työskentelyä, jota perusryhmä, ohjaava opettaja, kollegat ja työelämän erilaiset yhteisöt tukevat. Opetusharjoittelun voi liittää myös osaksi erityisopettajaopintojen kehittämistyötä. Opiskelija määrittelee opintojaksoa varten omat kehittymistavoitteensa, joista sovitaan ohjaavan opettajan kanssa. Opetusharjoittelun kehittymistavoitteet voivat liittyä esim. n erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan kohtaamiseen, työssäoppimiseen tai näyttöihin n haastavaan käyttäytymiseen liittyviin tilanteisiin n voimavarakeskeiseen lähestymistapaan ohjauksessa ja opetuksessa n verkostoyhteityötyötaitojen kehittämiseen opiskelijahuollossa, kuntoutuksessa ja työllistymisessä n moniammatillisen yhteistyön ja tiimityöskentelyn kehittämiseen oppilaitoksen sisällä ja ulkopuolisten sidosryhmien kanssa n konsultatiiviseen vuorovaikutukseen, tukeen ja ohjaukseen n vaikeimmin vammaisten opetukseen, ohjaukseen sekä paneutumiseen oppimisen teknisiin apuvälineisiin Toteutus Opetusharjoitteluun valmistautuminen Opetusharjoittelu tapahtuu erilaisissa ammatillisen erityisopetuksen oppimisympäristössä, jotka kehittävät erityisopettajan osaamista ja ammatillisia valmiuksia sekä tarjoavat uusia oppimiskokemuksia ja näkökulmia henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman tavoitteiden suunnassa. Opetusharjoitteluun kuuluvat yksilö- ja ryhmämuotoinen osuus erilaisissa ammatillisen erityisopetuksen ympäristöissä, (esim. opetusta ja/tai ohjausta integroidussa erityisopetuksessa, pienryhmässä, työssäoppimispaikalla), moniammatilliseen työskentelyyn liittyvä asiantuntijaosuus, esim. opiskelijahuolto, kuntoutus sekä verkostotyöskentelynä toteutettava osuus. Suunnitelma erilaisissa ammatillisen erityisopetuksen ympäristöissä tapahtuvasta opetusharjoittelusta Erityisopettajaopiskelija laatii perustellun suunnitelman omaa opetusharjoitteluaan varten, jonka kohteista sovitaan ohjaavan opettajan kanssa ennen suunnittelun aloittamista. Oma ohjaajasi hyväksyy suunnitelman hyvissä ajoin ennen sen toteuttamisen aloittamista. Erilaisten erityisopetustilanteiden havainnointi Opetusharjoitteluun sisältyy 20 tuntia erityisopetuksen havainnointia erilaisissa ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöissä. Opetusta voi seurata omista henkilökohtaisista kehittymisen tavoitteista käsin, esimerkiksi opetuksen sisällöllisestä tai erityisen opetusmenetelmän soveltamisen näkökulmasta, tai eri oppilaitosmuotojen, oppimisympäristöjen tai verkostojen näkökulmasta. Oman erityisopetuksen toteuttaminen Toteutetaan suunnitelman mukainen erityisopetus ammatillisen erityisopetuksen oppimisympäristöissä. Lopullinen suunnitelma lähetetään ohjaavalle opettajalle hyväksyttäväksi viimeistään 4 päivää ennen opetuksen toteuttamista. Ohjaava opettaja seuraa opetusta 1-2 kertaa. Tämän lisäksi perusryhmän jäsenet ja muut opettajakollegat seuraavat opetusta noin 15 tuntia, saat heiltä kirjallista palautetta ja pohdit keskustellen heidän kanssaan toteuttamiasi opetus- ja ohjaustilanteita ammatillisen erityisopetuksen näkökulmasta. Opetusharjoittelun arviointi ja raportointi Opetusharjoittelun arviointi sisältää itsearvioinnin, (esim. oppimispäiväkirja, eettinen kehittymiskansio), kollegan palautteen ja ohjaavan opettajan palautteen (esim. keskustelut, havainnot, muistiinpanot palautekeskusteluista). Lisäksi analysoit omaa opetustasi ohjaamiesi opiskelijoiden palautteen pohjalta. Lopuksi opetusharjoittelu ammatillisessa erityisopetuksessa raportoidaan opetusharjoitteluosuuden hyväksymistä ja suorittamista varten. Raportin muodosta ja sisällöstä sovitaan yhdessä ohjaavan opettajan kanssa. Lisäksi jaat opintojen päättövaiheessa omat opetusharjoitteluosuudesta saamasi merkitykselliset kokemukset yhdessä opiskelijakollegoidesi kanssa. Hyväksytty-täydennettävä. Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumista lähiopetukseen ja annettujen tehtävien suorittamista hyväksytysti. Peltomäki, M. & Silvennoinen, H. (toim.) Työssäoppimisen pedagogiset mallit ammatillisessa peruskoulutuksessa. Helsinki: Opetushallitus. Ikonen, O Oppimisvalmiudet ja opetus. Jyväs kylä: PS-kustannus. Kunttu, K., Komulainen, A., Makkonen, K. & Pynnönen, P. (toim.) Opiskeluterveys. Duodecim. Nykänen, S., Karjalainen, M., Vuorinen, R. & Pöyliö, L Ohjauksen alueellisen verkoston kehittäminen poikkihallinnollinen ja moniammatillinen yhteistyö voimavarana. Jyväskylän Yliopisto: Koulutuksen tutkimuslaitos. painos.pdf. Ojanen, M Positiivinen psykologia. Edita

15 Kehittämisopinnot 12 op Kehittämisopinnot koostuvat: n n Kehittämistyö 7 op Syventävät opinnot 5 op Kehittämistyö 7 op Erityisopettajaopiskelija kehittää valmiuksiaan ammatillisen koulutuksen ja erityisopetuksen toimintakentässä soveltuvaan tutkimus- ja kehittämistyöhön sekä soveltaa käyttökelpoisia ratkaisuja erityisopetuksen, oppilaitoksen ja työelämän kehittämisen tarpeisiin. Erityisopettajan ammatillinen kehittyminen edellyttää tutkivan työotteen omaksumista, joka luo pohjan reflektiiviselle ja kehittävälle työskentelyotteelle. Kehittämistyön tarkoituksena on luoda valmiuksia oman työn ja työyhteisön sekä verkostoissa ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijana toimimisen kehittämiseksi moniammatillisesti. Erityisopettajaopiskelija perehtyy kehittämistyön suunnittelussa, toteuttamisessa ja sen dokumentoinnissa tarvittavaan kirjallisuuteen ja muuhun lähdeaineistoon. Lisäksi opiskelija tutustuu yhteistoiminnallisesti erityisopiskelijakollegoiden kehittämistöihin. Erityisopettajaopiskelija kehittää ja soveltaa mahdollisimman uutta ja tarkoituksenmukaista ammatilliseen erityisopetukseen liittyvää tietoa ja taitoa käytännön ohjaus- ja opetustyössä ammatillisen koulutuksen eri ympäristöissä. Kehittämistyön tuloksia ja kokemuksia käsitellään ja arvioidaan yhdessä. Kehittämistyö raportoidaan ammatillisena hankedokumenttina ja posterina ja niiden tiivistelmät julkaistaan verkossa. Tavoitteet Erityisopettajaopiskelija osaa suunnitella oppilaitos- ja työyhteisöä hyödyntävän kehittämistehtävän yhdessä moniammatilliseseti eri toimijoiden kanssa. Hän osaa toteuttaa kehittämistyön yhteisöllisesti sekä arvioida hankkeen tuloksellisuutta ja toimivuutta ammatillisen koulutuksen erilaisissa oppimisympäristöissä. Kehittämistyön avulla erityisopettajaopiskelija toteuttaa pitkäjännitteisen kehittämistyöhön organisaatiossa, joka nivoutuu osaksi oppilaitoksen ja/tai työtympäristön ja erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ammatillista kehittymistä. Kehittämistyön tuloksia hyödynnetään oppilaitosten ammatillisen erityisopetuksen kehittämisessä laajemmassa kontekstissa. Erityisopettajaopiskelija kehittää yhteistyössä työyhteisönsä erityisopetusta ja -ohjausta suunnitelmallisesti huomioiden työyhteisön tarpeet. Erityisopettajaopiskelija osaa määrittää oman oppilaitoksen tai taustayhteisönsä erityisopetuksen kehittämisen tavoitteita. Lisäksi hän osaa ottaa vastuuta erityisopetuksen kehittämisestä suunnittelemalla ja toteuttamalla työyhteisön osaamista ja hyvinvointia edistävän kehittämistyön yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Hän osaa käyttää tiedonhankinnassaan asianmukaisia ja ajankohtaisia lähdeaineistoja kriittisesti ja tuottaa kirjallista perusteltua asiantuntijatekstiä ja-dokumentaatiota. Erityisopettajaopiskelijalla on valmiuksia rakentaa ja tuoda näkyväksi omaa käyttöteoriaansa, jossa yhdistyvät ammatilliseen erityisopetukseen liittyvä teoreettinen tieto ja käytännöllinen osaaminen. Lisäksi hänellä on valmiuksia oppia saamastaan palautteesta sekä reflektoida omaa osaamistaan ja ammatillista kehittymistään tulevaisuusorientoituneesti. Teemat n Erityisopetuksen nykytila ja kehittäminen omassa työssäni ja oppilaitoksessani n Erityisopetus tulevaisuudessa n Erityisopettajan asiantuntijuus ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen kehittämisessä erilaisissa oppimis- ja työympäristöissä n Moniammatillinen yhteistyö ja erityisopetus n Poikkisektorinen yhteistyö erityisopetuksen haaste na ja mahdollisuutena Hyväksytty-täydennettävä. Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumista lähiopetukseen ja annettujen tehtävien suorittamista hyväksytysti. Heikkinen, L.T, Roivio, E. ja Syrjälä Leena (toim.) Toiminnasta tietoon. Toimintatutkimuksen menetelmät ja lähestymistavat. Kansanvalistusseura. Hansaprint Dirrect Oy. Helsinki. Blatner, A. & Virkkunen, R Toiminnalliset menetelmät terapiassa ja koulutuksessa. Resurssi. Lambert, P., Vanhanen-Nuutinen, L. (toim.) Hankekirjoittaminen. Välineitä hanketoimintaan ja opinnäytetyöhön. haaga-helia Tutkimuksia 2 /2009. Virkki, P. & Somervuori, A (4-7. uud.painos). Projektityö, kehittämisen moottori. Helsinki: Edita, Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu

16 Syventävät opinnot 5 op Syventävien opintojen tarkoituksena on syventää ja monipuolistaa erityisopettajaopiskelijan omaa osaamista hänen omista lähtökohdistaan ja mielenkiinnon kohteistaan joltain valitulta erityisopetuksen alueelta. Syventävissä opinnoissa voi hyödyntää sovitusti myös haaga-helia aokkn täydennyskoulutuksen tarjontaa tai muualla suoritettavia erityispedagogiikkaan pohjautuvia opintoja. Suoritusten hyväksymisestä osaksi koulutusta sovitaan ohjaavan opettajan kanssa ennen syventävien opintojen alkamista. Syventävinä opintoina tarjotaan: Luovat menetelmät erityisopetuksessa 5 op Erilaiset luovat opetus- ja ohjausmenetelmät käyttävät usein hyväkseen eri ei-sanallisten taidelajien (kuvataide, musiikki, tanssi) menetelmiä, koska niiden on todettu pelkkään puhumiseen perustuvia menetelmiä paremmin tukevan yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja opiskelijan yksilöllistä opiskelijan kehittymistä.. Luova ilmaisu voi houkutella lisäksi esiin opiskelijoiden piilossa olevia voimavaroja, jotka ovat syystä tai toisesta jääneet vähemmälle käytölle. Erityisopettajaopiskelija perehtyy luovien menetelmien (mm. draama, musiikki, tanssi, kuvataide) käyttöön erityisopetuksen ja ohjauksen tukena. Hän oppii käyttämään ja soveltamaan menetelmiä osana erityisopetusta voimaannuttavan ja dialogisen ohjauksen näkökulmasta. Erityisopettajaopiskelija kokeilee valitsemiaan menetelmiä käytännön ohjaustilanteissa ja oppii toimimaan niissä yhteistoiminnallisesti toisten ammattilaisten ja erityisopiskelijoiden kanssa. Hyväksytty-täydennettävä. Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumista lähiopetukseen ja annettujen tehtävien suorittamista hyväksytysti. Haikola, U., Mannermaa, L., Koffert, T. & Koulu, L. (toim.) Valokuvan terapeuttinen voima. Duodecim. Honkanen, E. & Laitinen, R Yhdessä vahvemmaksi kuvataideterapeuttiset menetelmät nuoren identiteetin ja ammatillisen kasvun tukena. Teoksessa P-M., Hautala & E., Honkanen (toim.) Kuva kantaa - kuvataideterapeuttisten menetelmien käyttö kasvatuksen, opetuksen ja hoidon tukena. SAMK. Lehtonen, K Musiikki, kieli ja kommunikaatio Mietteitä musiikista ja musiikkiterapiasta. Jyväskylä: Musiikkitieteen laitos, Jyväskylän yliopisto. Lehtinen, U., Haapala, M. & Dahlström, R-M Aistien avulla oppimaan. Helsinki. snoezelen. Simonsuuri, K Eläintarhanhuvila yhdeksän. Tammi. Keltinkangas, L Sosiaaliset taidot ja sosiaalisuus. WSOY. 4 Osoite haaga-helia aokk Ratapihantie 13, Helsinki Opettajakorkeakoulun opintotoimisto Opintotoimisto sijaitsee 7. kerroksessa, huone Opintotoimistosta saat tietoa opiskelun käytäntöön liittyvistä asioista sekä mahdolliset selvitykset viranomaisia varten. Tavoitat meidät parhaiten osoitteesta Opintosihteerit: Pirjo Aura, Maija Kotisilta, Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa Opetuspaikat Tiedoksi ja opintojen tueksi Lähipäivät pidetään Helsingin ryhmien osalta pääsääntöisesti haaga-helia aokkn Pasilan toimipisteen tiloissa, osoitteessa Ratapihantie 13, Helsinki. Kirjasto Kirjasto sijaitsee 3. kerroksessa. Aukioloajat ovat osoitteessa Lainausoikeuden ja kirjastokortin saat esittämällä kirjastossa valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun henkilötodistuksen ja täyttämällä ilmoittautumislomakkeen. Ruokailu Opiskelijoilla on mahdollisuus ruokailla Amican opiskelijaravintoloissa. Ilmoita kassalla olevasi kurssilainen, niin saat lounaasi edullisemmin. Pääaulan Bistrosta voit ostaa kahvia, kahvileipää ja kevytlounaan. Ravintola Pääraide sijaitsee slk-talon 1. kerroksessa, jonne pääset haagahelian tiloista 2. kerroksessa olevia yhdyskäytäviä pitkin. HAAGA-HELIA AOKKn nettisivut n opetussuunnitelmat n opiskelumuotojen lähipäivät (aikataulu) n kasvatustieteen- ja erityspedagogiikan perusopintojen tarkemmat aikataulut n artikkeleita 30 31

17 n ohje sähköisten lehtien lukemiseen n korvaavuuslomakkeet n tehtävien kansilehdet Sähköposti haaga-helian opiskelijoilla on käytössä myy-sähköposti, joka on muotoa Kaikki opiskeluun liittyvät tiedotteet ja viestit lähetetään myy-sähköpostiin. Sähköpostiin pääset talon ulkopuolelta osoitteesta Kirjaudutaan verkkotunnuksilla, jotka jaetaan aloituspäivänä. Opettajaopiskelijaryhmät käyttävät keskinäiseen tiedottamiseensa myös sähköisiä oppimisalustoja. Jos sähköpostiosoitteesi muuttuu opiskelun aikana, ilmoita siitä opintotoimistoon tai vaihda itse osoitteesi WinhaWillen käyttäjätietoihin. Opettajaopiskelijan extranet, MyNet Kirjaudutaan verkkotunnuksilla, jotka jaetaan aloituspäivänä. Tämä sivu aukeaa automaattisesti kun kirjaudut koneelle haaga-heliassa. n tiedotteet n kirjaston e-aineistot, talon ulkopuolelta vaatii kirjautumisen vimpaan (etäkäyttöyhteys) n MOT-sanakirjat n tutkintosääntö n opettajankoulutusneuvosto n palaute Oppimisalusta Moodle https://elearn.haaga-helia.fi/moodle Kirjaudutaan verkkotunnuksilla, jotka jaetaan aloituspäivänä. n lähijaksojen tarkemmat ohjelmat opiskelumuodoittain n ryhmä/ohjaajakohtaista materiaalia n keskustelualustat Opintorekisteri WinhaWille https://wille.haaga-helia.fi/winhawille Kirjaudutaan Web-tunnuksilla, jotka jaetaan aloituspäivänä. n opintosuoritukset. IT-palvelut Palvelut ja yhteistyö IT-palvelut Helpdesk auttaa ja selvittää opiskelijoiden ja henkilöstön tietoteknisiä ongelmia (myös av-ongelmia). Muistathan, että ratkaisu ongelmaasi saattaa löytyä käyttöohjeista, tutustu niihin ennen yhteydenottoa Opintososiaaliset edut Opettajan pedagogiset opinnot eivät ole tutkintoon johtavaa koulutusta, joten opintososiaaliset edut (esim. matka-alennukset, ateriaedut) eivät koske yleensä opettajaopiskelijoita. Poikkeukset selvitetään tapauskohtaisesti haaga-helian opintotukilautakunnassa, haaga-helia.fi. Tulostus- ja kopiointi Lähipäivien aikana opiskelijoilla on käytössään 8. kerroksen tietokoneluokka 8209, jossa opettajaopiskelijat voivat myös tulostaa tehtäviään. Kopiokortteja myydään kirja- ja paperikauppa Kirjasalkussa slk-talon 1. kerroksessa. Kopiokoneet ovat Helia-talon 1. kerroksessa infopisteen takana ja kirjastossa, 3. krs. Kirjaston kopiokonetta voi käyttää kirjaston aukioloaikoina. Parkkipaikat haaga-helia ammattikorkeakoululla ei ole opiskelijoille varattuja parkkipaikkoja. Suosittelemme yleisiä kulkuneuvoja. Maksullisia parkkipaikkoja löytää esimerkiksi Helsingin Messukeskuksen paikoitusalueelta. Tupakointi Haaga-Helia on savuton opiskeluyhteisö. Sekä opiskelijoiden että henkilöstön enemmistö haluaa savuttomuutta kaikkialla missä liikkuvat. Mikäli tupakoit, opiskelijoiden tupakointitila on ulkona 1. kerroksessa sisäpihalla. Rakennuksen pääovella tupakointi on ehdottomasti kiellettyä. Opiskeluvilppi Ammattikorkeakoululaki 351/2003, luku 6 28: Opettajaopiskelijaa, joka on ammattikorkeakoulussa syyllistynyt vilppiin tai muutoin rikkonut ammattikorkeakoulun järjestystä, voidaan kurinpidollisesti rangaista rikkomuksen vakavuudesta riippuen varoituksella tai erottamalla hänet määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. Ennen asian ratkaisemista opettajaopiskelijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi asiassa. Opettajaopiskelijalle annettavasta varoituksesta päättää rehtori ja opettajaopiskelijan erottamisesta määräajaksi ammattikorkeakoulun hallitus. Opiskelupaikasta luopuminen Mikäli haluat luopua opiskelupaikastasi haaga-helia aokkssa, ota ensin yhteyttä ohjaajaasi, jonka jälkeen hoidat opintotoimistossa asiaan liittyvät käytännönjärjestelyt. Opiskelupaikasta luopuminen tulee ilmoittaa kirjallisesti. Opettajankoulutusneuvosto Opettajankoulutuksen hallintoa varten ammatillisessa opettajakorkeakoulussa on johtaja ja opettajankoulutusneuvosto (Laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta 356/ ). Opettajankoulutusneuvoston tehtävänä on valmistella opettajankoulutusta koskevat asiat ammattikorkeakoulun hallitukselle. Opettajankoulutusneuvoston jäsenistä yksi edustaa opettajia ja yksi opiskelijoita. Lisäksi neuvostossa on koulutusta sekä elinkeino- ja muuta työelämää edustavia henkilöitä. Neuvoston puheenjohtajana toimii aokkn johtaja. Opettajaopiskelijajäsenet (varsinainen ja varajäsen) valitaan syksyllä. Valinnasta tiedotetaan sähköpostitse

18 5 Ammatillisen opettajan työ edellyttää jatkuvaa kouluttautumista, kehittämisprosesseihin osallistumista ja niiden käynnistämistä. haaga-helia aokkn täydennyskoulutus ja tutkimus- ja kehittämistoiminta tarjoavat monenlaisia yhteistyömuotoja opettajan työn kehittämiseen ammatillisen opettajankoulutuksen jälkeen. Ks. fi/aokk Täydennyskoulutus Ammatillisen erityisopettajan kehittymisen jatkumo Ammatillisen opettajakorkeakoulun täydennyskoulutuksen tehtävänä on tukea ammatillisen opetushenkilöstön ja oppilaitosten osaamisen kehittämistä. Täydennyskoulutuksen keskeinen haaste on vastata yhteiskunnan ammattipedagogisiin tarpeisiin. Täydennyskoulutuksissa päivitetään opetushenkilöstön ja oppilaitosorganisaatioiden osaamista ja kehitetään uusia ratkaisuja opiskelun, työelämän ja elinikäisen oppimisen tarpeisiin. Lisäksi täydennyskoulutuksilla tuetaan oppilaitosorganisaatioita kouluttamalla ja konsultoimalla oppilaitosten johtoa ja työelämän yhteistyökumppaneita. haaga-helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu toteuttaa täydennyskoulutusta Opetushallituksen, Opetusministeriön sekä EUn rahoituksella ja maksullisena palvelutoimintana. Koulutus voidaan toteuttaa lyhytkestoisina tai laajempina opintopisteitettyinä koulutuskokonaisuuksina, konsultointipalveluina, seminaareina tai luentosarjoina, joita voidaan rakentaa myös suoraan oppilaitosten erilaisiin tarpeisiin. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta, TKI Ammatillisen opettajakorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tavoitteena on tuottaa uusia toimintamalleja ja välineitä ammatillisen osaamisen sekä ammatillisen ja ammattikorkeakoulutuksen kehittämiseen. Tarkastelemme ammatillisen osaamisen ja koulutuksen kehittämistä erityisesti ohjaus- ja opetusosaamisen, yhteisö- ja verkosto-osaamisen ja tutkimus- ja kehittämisosaamisen alueilla. Opetuksen ja ohjauksen tutkimisen ja kehittämisen kohteita ovat dialoginen ohjaussuhde, ohjaussuhteen henkilökohtaistaminen ja vertaisohjaus, monipuolinen verkko-ohjaus ja toiminnalliset ohjausmenetelmät oppimisprosessissa. Yhteisöissä ja verkostoissa toimimisen kehittämisessä paneudumme koulutusorganisaatioiden sisäisten ja ulkoisten asiantuntijayhteisöjen toimintaan ja niiden luomiin verkostoihin yritysten kanssa. Tutkimus- ja kehittämisteemoina ovat johtamistoiminta, osaamista kehittävät ja luovat yhteisöt sekä osaamisen jakaminen. Tutkimus- ja kehittämisosaamisessa painopiste on käytäntölähtöisessä tutkimuksessa ja kehittämistoiminnassa. Kohteita ovat työelämälähtöiset hanke- ja opinnäyteprosessit sekä opetusta ja tutkimus- ja kehittämistoimintaa yhdistävät ratkaisut. Tutkimus- ja kehittämistyön tuloksia hyödynnetään opettajankoulutuksessa ja opettajien täydennyskoulutuksessa. Toteutamme tutkimus- ja kehittämistyötä yhteistyössä koulutusorganisaatioiden, tutkimuslaitosten ja työelämän kumppaneiden kanssa kansallisissa ja kansainvälisissä projekteissa. Esittelemme projektien toimintaa ja tuloksia erilaisissa seminaareissa ja verkostotapaamisissa, joista tiedotetaan opettajakorkeakoulun www-sivuilla. Opettajaopiskelijat ovat tervetulleita osallistumaan projekteihin ja tapahtumiin. Projektien tuloksista julkaistaan raportteja haaga-helian julkaisusarjoissa ja alan eri julkaisufoorumeilla. Opettajakorkeakoulun julkaisut ja linkit julkaisumyyntiin löydät osoitteesta julkaisut. HAAGA-HELIA Ammatillisen opettajakorkeakoulun taustaa 1900-luvun alku oli talouselämän vapautumisen ja eduskuntauudistuksen myötä dynaamista kehittymisen ja tulevaisuuteen uskovan toiminnan aikaa. Yhteiskunnan muuttuminen edellytti sivistyneitä kansalaisia. Elinkeinoelämän kehittyminen vaati ammatillisen koulutuksen kehittämistä. Koulujen palvelukseen tarvittiin hyviä opettajia. Vuonna 1898 perustettiin Suomen Liikemiesten Kauppaopisto (SLK). Vuodesta 1904 alkaen kauppaopettajaopiskelijat alkoivat harjoitella opettajan tehtävää varten. Auskultantit pitivät harjoitustunteja ja seurasivat opetusta. Suomen itsenäisyyden ensimmäisten vuosikymmenten aikana ammatillinen koulutus kehittyi hitaasti elinkeinoelämän esittämistä kehittämistoiveista huolimatta. Eri alojen ammatillinen koulutus oli hallinnollisesti hajallaan eri ministeriöiden yhteydessä. Toinen maailmansota, pula ammattitaitoisesta työvoimasta, suuret ikäluokat ja elinkeinorakenteen muutos saivat yhteiskunnan viimein panostamaan ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Tulevaa koulutuksen laajenemista ennakoiden SLKn yhteyteen perustettiin opettajankoulutusyksikkö vuonna Oppilaitoksesta tuli normaalikauppaoppilaitos. Kyseistä vuotta juhlitaan haaga-heliassa ammatillisen opettajankoulutuksen alkamisvuotena. Ammatillisen koulutuksen ekspansio alkoi 1950-luvun lopulla ja jatkui seuraavalla vuosikymmenellä. Oppilaitokset kasvoivat ja uusia oppilaitoksia perustettiin. Opettajankoulutus laajeni. Ammatillista opettajankoulutusta toteutettiin alakohtaisesti useassa pienessä yksikössä ympäri maata. Eri yksiköissä toteutettu opettajankoulutus oli kestoltaan ja sisällöiltään epäyhtenäistä. Koulutuksen laadun parantamiseksi opettajankoulutuksessa otettiin käyttöön uudet opetussuunnitelmat vuonna Kaikilla aloilla opettajien tuli suorittaa pedagogiset opinnot ja opintojen laajuudeksi tuli 40 opintoviikkoa. Vuodesta 1992 alkaen opettajankoulutusyksiköihin saattoi hakeutua eri alojen opettajaopiskelijoita. Ammattikorkeakoulujärjestelmän rakentamisen yhteydessä ammatillisen opettajankoulutuksen järjestäminen oli mietittävä uudelleen. Vuoden 1996 lakiuudistuksessa ammatillinen opettajankoulutus asetettiin viiden ammattikorkeakoulun yhteydessä toimivan ammatillisen opettajakorkeakoulun tehtäväksi. Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu aloitti toimintansa vuonna SLK:n opettajankoulutus ja osa Helsingin Sairaanhoito-opiston opettajankoulutuksen toiminnoista siirrettiin Helia Ammatilliseen opettajakorkeakouluun. Opettajankoulutuksen laajuudeksi määrättiin 35 opintoviikkoa. Opettajakorkeakoulu on tällä vuosituhannella kehittynyt monialaiseksi opettajankoulutusta, täydennyskoulutusta ja tutkimus- ja kehitys- ja innovaatiotoimintaa toteuttavaksi yksiköksi. Vuonna 2005 ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmauudistuksen myötä opettajan pedagogisten opintojen laajuudeksi tuli 60 opintopistettä. Korkeakoulujärjestelmän rakenteellinen kehittäminen johti, haaga-helia Ammattikorkeakoulun perustamiseen vuonna

19 Vuonna 2010 vietimme haaga-heliassa opettajankoulutuksen 60-vuotisjuhlia. Olemme ylpeitä juuristamme, kehittäminen ja kehittyminen ovat toimintamme kulmakiviä. Yhdessä opettajaopiskelijoiden, oppilaitosten, elinkeinoelämän kumppaneiden ja järjestöjen kanssa kehitämme niin ammatti- kuin ammattikorkeakoulupedagogiikkaa tulevaisuuden yhteiskunnan tarpeisiin. Vuoden 2010 juhlavuoden kunniaksi haaga-helia julkaisi haaga-helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun historiikin, Opettajan ammattiin ja ammatin opettajaksi. Kirjan on toimittanut Sirkka Kortetjärvi-Nurmi ja siinä kerrotaan monipuolisesti haaga-helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun toiminnasta ja tavoitteista. Teoksessa tarkastellaan opettajankoulutusta myös koko yhteiskunnan toiminnan taustaa vasten. Historiikin voi ostaa osoitteesta 36

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

AMMATILLINEN ERITYISOPETTAJANKOULUTUS 2 OPISKELIJAPALVELUT 28

AMMATILLINEN ERITYISOPETTAJANKOULUTUS 2 OPISKELIJAPALVELUT 28 Sisällys AMMATILLINEN ERITYISOPETTAJANKOULUTUS 2 Johdanto 2 Hyväksilukeminen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa 3 Lähtökohtia ammatilliselle erityisopettajankoulutukselle 5 Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

1. Ammatillisen erityisopettajan toimintaympäristöt...2. 2. Ammatillisen erityisopettajan pedagogiset opinnot...3

1. Ammatillisen erityisopettajan toimintaympäristöt...2. 2. Ammatillisen erityisopettajan pedagogiset opinnot...3 Sisällys 1. Ammatillisen erityisopettajan toimintaympäristöt...2 2. Ammatillisen erityisopettajan pedagogiset opinnot...3 2.1 Erityisopettajakoulutuksen keskeisiä lähtökohtia... 3 2.2 Ammatillisen erityisopettajan

Lisätiedot

Ammattikasvatuksen aikakauskirja 9 (3), 23-27/ISSN 1456-7989/ OKKA-säätiö 2006/www.okka-saatio.com

Ammattikasvatuksen aikakauskirja 9 (3), 23-27/ISSN 1456-7989/ OKKA-säätiö 2006/www.okka-saatio.com Ennakoiva moniosaaja moniammatillisessa verkostossa ammatillisen erityisopettajan ammattitaitovaatimuksista Eija Honkanen Yliopettaja, FT HAMK, Ammatillinen opettajakorkeakoulu eija.honkanen@hamk.fi Johdanto

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos. www.facebook.com/mercuria.fi

MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos. www.facebook.com/mercuria.fi MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos www.facebook.com/mercuria.fi FAKTAA MERCURIASTA sijaitsee Länsi-Vantaalla Martinlaaksossa hyvien kulkuyhteyksien päässä perustettu vuonna 1908 omistajina Vantaan

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma No. Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma KT Jukka Lerkkanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Julkaistu 10.01.2005 Lerkkanen, Jukka Jyväskylä ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 MUKAUTTAMINEN Kaija Peuna YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 ERITYISOPETUS Kun oppiminen tuottaa vaikeuksia Kun opetusta on järjestettävä toisella tavalla LAISSA: vammaisuuden,

Lisätiedot

HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5)

HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Hakeminen ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteinen haku on 7. 27.1.2015. Sähköinen hakemus tulee

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus Opetusharjoittelu ammatillisessa opettajankoulutuksessa VE16-verkko-opiskeluryhmien infotilaisuus Adobe Connect -istunto 2.6.2016

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Seija Eskola Julkaisun tarkoitus Tämä materiaali on tarkoitettu

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

www.facebook.com/mercuria.fi MERCURIA

www.facebook.com/mercuria.fi MERCURIA www.facebook.com/mercuria.fi MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos FAKTAA MERCURIASTA perustettu 1908 ylläpitäjänä Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy (osakkaina Vantaan kaupunki ja Helsingin Kauppiaitten

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä enorssi: Ohjaussymposium Tampere 23.4.2009 Prof. Päivi Atjonen Joensuun yliopisto Lähtökohdiksi 1 Ohjaajan työn n muutokset Lisääntyneet

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Seija Eskola Asiantuntijapalveluiden työryhmän pj Kehittämispäällikkö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Ammatillisen

Lisätiedot

Valmistautuminen opettajan työn suunnittelun muutokseen

Valmistautuminen opettajan työn suunnittelun muutokseen Valmistautuminen opettajan työn suunnittelun muutokseen Työelämälähtöiset oppimistulokset ja opiskelijalähtöisyys lähtökohtina Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Riitta Karusaari

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistarttikokeilun päätösseminaari 12.-13.4.2010 Jyväskylä Kirsti Kupiainen Säädökset ja määräykset

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009 OHJAAJUUS 20 OV Oman työn tavoitteellinen suunnittu ja toteuttaminen sosiaalisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista Tuloksellinen toiminta Oman työn kehittäminen Oman persoonan tunteminen ja käyttäminen

Lisätiedot

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Ammattireitti Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Oulun seudun ammattiopisto OSAO on mukana Opetushallituksen rahoittamassa

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 23.11.2010, Oulu

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot