NÄIN ONNISTUT RAHASTOSÄÄSTÄJÄNÄ LUE KUINKA SAAT VARASI KASVAMAAN

Transkriptio

1 NÄIN ONNISTUT RAHASTOSÄÄSTÄJÄNÄ LUE KUINKA SAAT VARASI KASVAMAAN

2 SISÄLLYSLUETTELO Rahastosäästäjänä saat säästösi tuottamaan... 4 Mikä on sijoitusrahasto?... 4 Näin rahastot toimivat... 4 Rahastosäästämisen etuja... 4 Kuinka rahasto-osuuden hinta määritetään?... 4 Näin ostat ja myyt rahasto-osuuksia... 4 Millainen säästäjä olet?... 6 Kuinka valitsen riskiltään ja tuotoltaan minulle sopivan rahaston?... 6 Sijoitusaika... 6 Tuotto-odotus... 7 Mitä hyötyä saat rahastosäästösopimuksesta?... 7 Kuukausisäästäminen tasaa kurssien heilunnasta johtuvaa riskiä... 7 Rahastosäästäminen sisältää riskejä... 8 Rahastojen sijoituspolitiikka... 8 Sijoitusrahastoja on erilaisia... 9 Sijoitusrahasto... 9 Vaihtoehtorahastot ja erikoissijoitusrahastot... 9 Rahastojen luokittelu sijoituskohteiden mukaan... 9 Pysyt aina ajan tasalla osuuden arvosta Rahastosäästämisen kulut Vastuullinen paljon töitä tekee Sijoitustoiminnan vastuullisuus Sp-Rahastoyhtiö Oy ja sen hallinnoimat rahastot... 11

3 Rahastosijoittaminen on oivallinen tapa laittaa rahansa tekemään töitä. Sen sijaan, että säästösi lepäisivät tililläsi, rahastoissa niillä on mahdollisuus kasvaa ja kerryttää sinulle mukavasti tuottoja. Mutta milloin olisi oikea hetki aloittaa rahastosijoittaminen? Miksei jo tänään. Sijoitusajan, riskinoton suuruuden ja tuottoodotukset asetat sinä Säästöpankin kokeneet ja luotettavat asiantuntijat auttavat sinua kohti sitä mitä tahdot.

4 RAHASTOSÄÄSTÄJÄNÄ SAAT SÄÄSTÖSI TUOTTAMAAN MIKÄ ON SIJOITUSRAHASTO? Sijoitusrahaston idea on yksinkertainen: asiakkaiden varat kerätään yhteen ja sijoitetaan eri sijoituskohteisiin. Sijoituskohteita on useita siksi, että hajauttamalla riski on pienempi kuin sijoittamalla varat suoraan yksittäiseen kohteeseen markkinoilla. Yhdessä varat muodostavat sijoitusrahaston ja varat sijoitetaan riskin hajauttamisen periaatetta noudattaen. Sijoituskohteita ovat esimerkiksi Osakkeet Korkopaperit NÄIN RAHASTOT TOIMIVAT Rahastosäästäjänä ostat sijoitusrahaston rahasto-osuuksia. Sinusta tulee silloin rahaston osuudenomistaja, jonka varat ovat ammattilaistemme hoidossa. Rahastoyhtiö ei omista hoitamiaan rahastoja, vaan osuudenomistajat omistavat rahaston varat. Rahaston pääoma vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon rahastoon tulee uusia sijoituksia, ja miten paljon osuuksia lunastetaan pois. Lisäksi pääoma vaihtelee sen perusteella, kuinka pörssikurssien ja korkotason muutokset vaikuttavat rahaston sijoitusten arvoon. RAHASTOSÄÄSTÄMISEN ETUJA Helppoa ja vaivatonta sijoittamista. Varojasi hoitavat Sp-Rahastoyhtiön kokeneet ammattilaiset. Asiantuntijat seuraavat tiiviisti markkinoita ja tekevät sijoituspäätöksiä talouskatsausten ja tutkimustiedon perusteella. Saat suursijoittajan edut ja ammattimaisen salkunhoidon. Sijoitusrahastot käyvät yleensä kauppaa suurilla arvopaperierillä pienemmin kustannuksin kuin yksityinen sijoittaja. Rajaa riskejä helposti. Koska sijoitusrahasto hajauttaa sijoituksiaan useisiin eri kohteisiin, pienenevät riskit tehokkaasti. Myy ja osta rahasto-osuuksia. Kun haluat ostaa tai myydä osuuksia, onnistuu sekin vaivattomasti jokaisena pankkipäivänä Säästöpankin konttorissa tai Säästöpankin verkkopankissa. Suomen lain mukaan sijoitusrahastot ovat verovapaita yhteisöjä. Ne eivät siis maksa veroja myyntivoitoista, eivätkä saamistaan osingoista tai koroista. Niiltä voidaan kuitenkin periä veroja ulkomaisten sijoitusten tuotoista, kuten osingoista lähdeveroa. Rahaston salkunhoitaja voi sijoittaa pääoman ja tuoton täysimääräisenä uudestaan markkinoille. Sinä maksat veron voitosta vasta sitten, kun myyt rahasto-osuuksia pois tai saat rahaston tuotto-osuuksille maksettavaa tuottoa, jolloin tuotosta peritään pääomatulovero. KUINKA RAHASTO-OSUUDEN HINTA MÄÄRITETÄÄN? Rahasto-osuuden hinta saadaan, kun rahaston sijoitusten markkina-arvo vähennettynä rahaston hallinnointipalkkiolla jaetaan sen hetkisellä rahasto-osuuksien lukumäärällä. Rahasto-osuuksien arvo määrittää sen, kuinka paljon osuuksia tietyllä euromäärällä saa. Esimerkiksi 50 euron arvoisia osuuksia saa 50 eurolla 1 kappaleen ja 200 eurolla 4 kappaletta. Esimerkissä ei ole huomioitu merkintäpalkkiota. NÄIN OSTAT JA MYYT RAHASTO-OSUUKSIA Vaivatonta, turvallista ja nopeaa: Säästöpankin sijoitusrahastoja voi ostaa ja myydä kaikissa Säästöpankin konttoreissa tai Säästöpankin verkkopankissa. Osta rahasto-osuuksia rahastoyhtiön laskeman päivän arvon mukaan. Päivän arvo määräytyy rahastokohtaisesti rahaston sijoitusten arvon perusteella. Kun haluat myydä osuutesi, lunastetaan osuutesi vastaavasti päivän arvon mukaisesti ja varat siirretään tilillesi.

5 Mitä rahastosijoittaminen on? Rahastosijoittaminen on helppoa ja vaivatonta ja voit itse valita oman säästötapasi. Sopiiko sinulle kertasijoitus vai haluaisitko alkaa säästää kuukausittaisilla sijoituksilla rahastoon?

6 MILLAINEN SÄÄSTÄJÄ OLET? Rahastosäästäjänä hajautat helposti sijoitukset useaan eri kohteeseen. Rahastosäästämisen voit aloittaa sinulle sopivalla summalla. Päätät itse, tahdotko sijoittaa kuukausittain vai tehdä kertasijoituksen. KUINKA VALITSEN RISKILTÄÄN JA TUOTOLTAAN MINULLE SOPIVAN RAHASTON? ENNEN RAHASTON VALINTAA ON HYVÄ MIETTIÄ SEURAAVIA ASIOITA: TUOTTO Millaista tuottoa odotan sijoitukseltani? Miten pitkäksi aikaa tahdon sijoittaa? Milloin tahdon säästöt käyttöön? AIKA RISKI Kuinka paljon säästöjen arvo voi vaihdella? Mikä on riskinottohaluni ja -kykyni? Mikä on minun taloustilanteeseeni sopiva summa säästämiseen? SIJOITUSAIKA Jos sijoituksen suunniteltu kesto on lyhyt, on parempi valita talletus tai matalamman riskin ja tuotto-odotuksen rahastoja. Mitä pidempi suunniteltu säästöaika on, sitä suurempi osa on perusteltua säästää osakerahastoon, mikäli riskinottohalu ja -kyky kestävät osakemarkkinoiden heilunnan. Säännöllinen rahastosäästäminen ja aika tasoittavat suhdannevaihteluita ja niissä piilee myös mahdollisuus: kurssien ollessa alhaalla samalla säästösummalla saa enemmän rahasto-osuuksia. Lyhyen aikavälin suunnitelma, 6 12 kuukautta LYHYEN KORON RAHASTO Keskipitkän aikavälin suunnitelma, 2 5 vuotta KORKO- JA YHDISTELMÄRAHASTOT Pitkän aikavälin suunnitelma, yli 5 vuotta YHDISTELMÄ- JA OSAKERAHASTOT Ylläolevat ovat suuntaa antavia esimerkkejä.

7 TUOTTO-ODOTUS Sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Riskin suuruus riippuu rahaston sijoituspolitiikasta: mitä suurempaa tuottoa tavoitellaan, sitä enemmän sijoituksen arvo todennäköisesti vaihtelee. Korkorahastojen tuotto-odotus on alhaisempi ja vaatii vähäisempää riskinottokykyä. Yhdistelmärahastojen tuotto-odotus on korkoja suurempi, mutta vaatii kohtalaista riskinottokykyä. MITÄ HYÖTYÄ SAAT RAHASTOSÄÄSTÖSOPIMUKSESTA? Suurimmat edut perustuvat pitkäjänteisyyteen ja säännöllisyyteen. Haluamasi summa siirtyy automaattisesti sovituin väliajoin valitsemaasi rahastoon. Voit myöhemmin vaihtaa rahastoa, summaa tai sijoitustiheyttä. Kurssivaihtelutkin ovat mahdollisuuksia. Saat laskevan kurssikehityksen aikana ostetuksi samalla summalla enemmän osuuksia, joiden tuotosta hyödyt kurssikehityksen muuttuessa taas nousevaksi. Osakerahastojen tuotto-odotus on yhdistelmärahastoja suurempi ja vaatii hyvää riskinottokykyä. KUUKAUSISÄÄSTÄMINEN TASAA KURSSIEN HEILUNNASTA JOHTUVAA RISKIÄ 1. Alat säästää 100 /kk ja saat sillä yhden osuuden rahastosta. Laitat joka kuukausi 100 säästöön, mutta rahasto-osuuksien arvo laskee pörssin laskiessa. 2. Ostat kuukausittain rahasto-osuuksia laskevin hinnoin Pörssi on laskenut 55 % ja yhden osuuden arvo on nyt 45. Saat kuitenkin samalla 100 :lla nyt enemmän osuuksia kuin aiemmin. Rahasto-osuudet ovat tavallaan alennusmyynnissä Pörssi alkaa nousta ja osuuden arvo on nyt 65. Koska olet ostanut halvalla enemmän osuuksia, olet jo tässä vaiheessa tienannut takaisin kurssilaskun aiheuttaman tilapäisen arvonalennuksen Pörssikurssit ovat palautuneet samalla tasolle kuin aloittaessasi. Säästöjesi arvo on kuitenkin noussut jo 43 %. Esimerkissä ei ole otettu huomioon merkintäpalkkiota KK 24

8 RAHASTOSÄÄSTÄMINEN SISÄLTÄÄ RISKEJÄ Markkina- ja yritysriski Markkinariskillä tarkoitetaan rahaston sijoituskohteena olevien markkinoiden yleistä kehitystä, joka vaikuttaa rahaston arvoon. Markkinariskiä ei voi kokonaan poistaa, mutta salkunhoitaja voi osittain suojautua johdannaisten avulla markkinamuutoksilta. Korkosijoituksissa markkinariski muodostuu korkojen vaihteluista eli korkoriskistä. Korkojen noustessa korkosijoitusten arvo laskee ja korkojen laskiessa arvo nousee. Yritysriskillä taas tarkoitetaan riskiä siitä, miten sijoituskohteena oleva yritys menestyy suhdanteiden muutoksissa. Yritysriskiä voidaan pienentää sijoittamalla hajautetusti useisiin yrityksiin ja toimialoihin. Liikkeeseenlaskijariski Lisäksi korkosijoituksiin liittyy liikkeeseenlaskijariski (luottoriski), eli kykeneekö liikkeeseenlaskija suoriutumaan lainan koroista ja pääoman takaisinmaksusta. Liikkeeseenlaskija voi olla yritys, kunta tai valtio. Riskillisempänä pidetään yritysten liikkeeseen laskemiin joukkovelkakirjalainoihin sijoittavia yrityslainarahastoja. Korkoriski Korkoriski aiheutuu korkojen muutoksista. Korkojen noustessa joukkolainojen arvo heikkenee ja korkojen laskiessa arvo nousee. Korkoriski on pienin lyhyissä korkopapereissa. Korkorahastojen tuottotavoitteena on ylittää sijoituskohteiden mukaisesti valittu vertailuindeksi. Valuuttakurssiriski Mikäli sijoitukset tehdään muussa valuutassa kuin sijoittajan kotivaluutassa, sijoituksiin liittyy valuuttariski eli riski siitä, miten valuutat liikkuvat suhteessa kotivaluuttaan. Esimerkiksi amerikkalaisiin osakkeisiin sijoittava euromääräinen rahasto hyötyy, jos dollari vahvistuu suhteessa euroon. Dollarin heikentyessä rahasto vastaavasti kärsii. Riskeistä lisää rahastoesitteessä. RAHASTOJEN SIJOITUSPOLITIIKKA Rahaston sijoituspolitiikka antaa myös viitteitä rahaston riskistä. Sijoituspolitiikasta on johdettavissa rahaston riskitaso. Kansainvälisessä eri toimialoihin sijoittavassa rahastossa on pienempi riski kuin esimerkiksi puhtaasti tietylle toimialalle sijoittavassa rahastossa. Kehittyville markkinoille sijoittavissa rahastoissa on yleensä suurempi riski kuin kehittyneisiin maihin sijoittavissa rahastoissa. Rahaston tavoitteet ja sijoituspolitiikka sekä riski-tuottoprofiili on kerrottu rahaston avaintietoesitteessä.

9 SIJOITUSRAHASTOJA ON ERILAISIA Kaikki sijoitusrahastot eivät ole samanlaisia. Ja hyvä niin, koska emme mekään ole. Kaikilla on erilaiset tavoitteet, toiveet ja riskinottokyky. Meiltä voit valita yksilöllisiin tavoitteisiisi parhaiten soveltuvat rahastot asiantuntijoidemme avustuksella. Rahastot voi jakaa kahteen ryhmään: sijoitusrahastodirektiivin mukaisiin sijoitusrahastoihin sekä erikoissijoitusrahastoihin ja vaihtoehtorahastoihin. SIJOITUSRAHASTO Sijoitusrahastoja sääntelee sijoitusrahastolaki, jossa määritellään esimerkiksi mihin sijoitusrahastot saavat sijoittaa ja miten varat pitää hajauttaa eri sijoituskohteisiin. Nämä rahastot ovat sijoitusrahastodirektiivin mukaisia sijoitusrahastoja eli UCITS-rahastoja. VAIHTOEHTORAHASTOT JA ERIKOISSIJOITUSRAHASTOT Laki vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista määrittelee, miten vaihtoehtorahastojen hoitajana toimivan rahastoyhtiön toiminta on järjestettävä ja mitä tietoja sen on annettava viranomaisille ja sijoittajille. Erikoissijoitusrahastot kuuluvat vaihtoehtorahastojen joukkoon. Erikoissijoitusrahastoiksi kutsutaan rahastoja, jotka poikkeavat sijoitusrahastolain mukaisesta riskin hajauttamisen periaatteesta. Rahaston nimestä on selvittävä, että se on erikoissijoitusrahasto. RAHASTOJEN LUOKITTELU SIJOITUSKOHTEIDEN MUKAAN Rahastot luokitellaan usein sijoituskohteidensa mukaan. Sijoitusrahastoja on monen tyyppisiä riippuen sijoitusrahaston sijoituspolitiikasta. Seuraavassa on kuvattu tyypillisimpiä. Lyhyen koron rahastot Lyhyen koron rahastot sijoittavat varansa lyhytaikaisiin korkopapereihin. Sijoitukset kohdistuvat muun muassa rahamarkkinoilla kaupankäynnin kohteena oleviin valtion velkasitoumuksiin, pankkien sijoitustodistuksiin ja talletuksiin, kuntien kuntatodistuksiin, yritysten yritystodistuksiin sekä lyhytaikaisiin joukkolainoihin. Yritystodistuksiin liittyy suurempi riski kuin valtion velkasitoumuksiin tai kuntatodistuksiin, jolloin myös niihin sijoittavien rahastojen tuotto-odotus on hiukan korkeampi. Pitkän koron rahastot Pitkän koron rahastot sijoittavat varansa pääosin pitkäaikaisiin joukkolainoihin ja muihin korkoinstrumentteihin. Pitkän koron rahastojen sijoituskohteiden laina-aika on yli vuosi. Lainojen liikkeeseenlaskijoina voivat olla valtiot, muut julkisyhteisöt ja yritykset. Valtion ja julkisyhteisöjen lainoihin sijoittavia rahastoja kutsutaan usein obligaatiorahastoiksi, yrityslainoihin sijoittavia yrityslainarahastoiksi ja korkeampiriskisiin yrityksiin sijoittavia high yield -rahastoiksi. Yhdistelmärahastot Yhdistelmärahastot sijoittavat varansa sekä osakkeisiin että korkoa tuottaviin kohteisiin. Sijoitusten painopistettä voidaan vaihtaa markkinatilanteen mukaan. Korko- ja osakesijoitusten väliset painoarvot ja niiden vaihtelurajat määritellään yleensä rahaston säännöissä. Mitä korkeampi osakepaino voi olla, sitä suurempi markkinariski rahastoon liittyy. Yhdistelmärahaston tuotto muodostuu osake- ja korkomarkkinoiden tuotoista. Rahaston osakkeiden ja korkojen painoarvot voidaan myös jättää määrittelemättä: ne riippuvat markkinatilanteesta. Tällöin rahasto voi sijoittaa pääosan varoistaan osakkeisiin tai olla lähes puhdas korkorahasto. Osakerahastot Osakerahastot sijoittavat varansa pääasiassa osakkeisiin. Osakerahastot voidaan jakaa esimerkiksi sijoituskohteiden, maantieteellisen sijainnin, yhtiöiden toimialan eli sektorin tai yhtiöiden koon perusteella. Sijoitusalueena voi olla esimerkiksi Suomi, Pohjoismaat, euroalue, Eurooppa, koko maailma tai kehittyvät markkinat, esimerkiksi Venäjä, Baltia, Latinalainen Amerikka tai Aasia. Osakerahasto voi sijoittaa varansa myös tietyntyyppisiin tai kokoisiin yhtiöihin, esimerkiksi suuriin ja vakaisiin maailmanlaajuisesti toimiviin yrityksiin eli blue chip -yhtiöihin tai pieniin ja keski-suuriin yrityksiin eli small cap -yhtiöihin. Osakerahastojen tuottotavoite on yleensä ylittää sijoituskohteiden mukaisesti valittu vertailuindeksi, esimerkiksi jonkin tietyn alueen osakeindeksi tai toimialaindeksi. Kaikilla rahastoilla ei välttämättä ole vertailuindeksiä.

10 PYSYT AINA AJAN TASALLA OSUUDEN ARVOSTA Kotisivuiltamme saat helposti ajantasaisen tiedon rahasto-osuuden arvosta. Sijoitukset näkyvät myös Säästöpankin verkkopankissa. Saat sääntelyn edellyttämällä tavalla määräajoin raportin, josta selviää omistustesi määrä ja mahdolliset osuuksien myynnit, myyntivoitot tai -tappiot sekä perityt kulut. RAHASTOSÄÄSTÄMISEN KULUT Rahasto-osuuden merkitsijälle ja omistajalle syntyy kuluja, joiden määrä selviää rahastoesitteestä. Palkkiot vaihtelevat rahastokohtaisesti. Osuuden merkinnästä voidaan periä merkintäpalkkio ja lunastuksesta lunastuspalkkio. Lisäksi rahastoyhtiö perii rahaston hoidosta hallinnointipalkkion ja mahdollisen säilytysyhteisölle menevän säilytyspalkkion. Hallinnointi- ja säilytysyhteisön palkkiot määritellään prosentteina ja ne vähennetään päivittäin rahaston arvosta. Rahastoyhtiön hallinnointipalkkio on rahastoyhtiön saama kokonaiskorvaus sijoitustoiminnan, arvonlaskennan, raportoinnin ja rahasto-osuusrekisterin ylläpidon, viranomaisvalvonnan sekä rahaston markkinoinnin kustannuksista. Säilytysyhteisö säilyttää sijoitusrahaston varoja ja valvoo rahastoyhtiön toimintaa ja tästä tehtävästä säilytysyhteisö veloittaa sijoitusrahaston varoista vuotuisen palkkion. Juoksevat kulut -tunnusluku kertoo, kuinka monta prosenttia kuluja on peritty edellisenä vuonna rahaston pääomasta. Juokseviin kuluihin eivät sisälly rahaston maksamat kaupankäyntikulut eivätkä mahdolliset rahastoyhtiön perimät tuottosidonnaiset palkkiot. Sijoitusrahaston käymän kaupan välityspalkkiot eivät sisälly hallinnointipalkkioon, vaan ne ovat rahaston kuluja, jotka ovat mukana rahaston salkun arvossa. Kaupankäyntipalkkiot ilmoitetaan prosentteina vuosikertomuksessa ja puolivuotiskatsauksessa. Lisätietoa kuluista löytyy rahastojen säännöistä ja rahastoesitteestä, jotka saa Säästöpankin konttoreista ja jotka voi tulostaa verkkopankista tai Sp-Rahastoyhtiön sivuilta osoitteesta:

11 VASTUULLINEN PALJON TÖITÄ TEKEE Aktiivisella seurannalla voidaan parantaa sijoituksesi kasvumahdollisuuksia. Sen vuoksi teemmekin ahkerasti töitä seurannan eteen. Siten toimii vastuullinen rahastoyhtiö. SIJOITUSTOIMINNAN VASTUULLISUUS Sp-Rahastoyhtiö sijoittaa hallinnoimiaan varoja vastuullisesti. Otamme huomioon sijoituspäätöksiä tehtäessä taloudellisten näkökohtien lisäksi myös ympäristöasiat, sosiaaliseen vastuuseen liittyvät tekijät sekä hyvän hallinnointitavan eli niin sanotut ESG-näkökohdat (Environment, Social, Governance). Uskomme vastuullisen sijoittamisen parantavan sijoitussalkkujemme riskiprofiilia sekä omistusten pitkän tähtäimen kasvupotentiaalia ja tuottoa. Huomioimme sijoitustoiminnassamme YK:n Global Compact -periaatteet, jotka pohjautuvat kansainvälisiin normeihin koskien ihmisoikeuksia, työelämän oikeuksia, ympäristöä ja korruptiota Poissuljemme tietyt toimialat suorista sijoituskohteistamme kuten kiistanalaiset aseet, tupakanvalmistajat sekä tiettyjä hiilenkäyttäjiä ja -tuottajia emmekä tee sijoituksia yrityksiin, jotka toistuvasti rikkovat Global Compact -periaatteita Pyrimme edistämään sijoituskohteidemme toimintatapoja vastuullisemmaksi aktiivisen omistajuuden ja vaikuttamisen kautta Julkaisemme osakerahastojemme hiilijalanjäljen puolivuosittain Olemme allekirjoittaneet YK:n tukemat vastuullisen sijoittamisen periaatteet (PRI) ja raportoimme vastuullisen sijoittamisen toimintatavoistamme vuosittain Olemme allekirjoittaneet CDP:n ilmasto-, vesi- ja metsäkatoaloitteet sekä olemme Suomen vastuullisen sijoittamisen yhdistyksen, FINSIFin, aktiivinen jäsen SP-RAHASTOYHTIÖ OY JA SEN HALLINNOIMAT RAHASTOT Säästöpankkirahastoja hallinnoi Sp-Rahastoyhtiö Oy, joka on suomalaisten Säästöpankkien omistama kotimainen rahastoyhtiö. Yhtiö aloitti toimintansa Yhtiön tavoitteena on tarjota kilpailukykyisiä rahastoja pitkäaikaiseen säästämiseen asiakkaan tarpeet huomioiden. Sp-Rahastoyhtiöllä on valtioneuvoston myöntämä toimilupa. Sp-Rahastoyhtiö toimii myös toimiluvallisena vaihtoehtorahastojen hoitajana Finanssivalvonnan myöntämän toimiluvan puitteissa. Sp-Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimilla sijoitusrahastoilla on Finanssivalvonnan vahvistamat säännöt, joissa määritellään rahaston tyyppi ja sijoituspolitiikka. Erikoissijoitusrahastojen rahastokohtaiset säännöt on puolestaan hyväksynyt Sp-Rahastoyhtiön hallitus ja ne on toimitettu Finanssivalvonnalle tiedoksi. Rahastot eivät ole Sijoittajien korvausrahastosuojan eivätkä talletussuojan piirissä. Sp-Rahastoyhtiö Oy:n ja sen hallinnoimien rahastojen toimintaa valvoo Suomen Finanssivalvonta. Sp-Rahastoyhtiö Oy Teollisuuskatu 33, Helsinki p

12 ME TEEMME TAHDOSTASI TOTTA. Sp-Rahastoyhtiö Oy Teollisuuskatu Helsinki Puh Y-tunnus: