KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Transkriptio

1 7/2012 HALLITUS PHALLITUS KOKOUSTIEDOT Aika Paikka OSALLISTUJAT Päätöksentekijät MUUT OSALLISTUJAT klo KTO kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus, Myllyojantie 2, Naskarla Tarja Nuotio, puheenjohtaja Pipsa Allén, jäsen Minna Jyrkkä, jäsen Kalevi Kallonen, jäsen Heimo Mäki-Tanila, jäsen Hannu Raittola, jäsen Matti Vikström, jäsen Risto Ervelä, valt. pj., saapui klo :n 71 käsittelyn aikana Harry Nordqvist, valtuuston 1. vpj. Seija Aaltonen, erityishuoltopiirin johtaja Harri Lindqvist, talousjohtaja Marika Metsähonkala, palvelu- ja kehittämisjohtaja Katja Salminen, palvelujohtaja Marjatta Kemppinen, palvelujohtaja Irja Puhakka, sihteeri Tarja Nuotio puheenjohtaja Irja Puhakka sihteeri Käsitellyt asiat :t N TARKASTUS Aika ja paikka Allekirjoitukset YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Aika ja paikka Todistaa N OTTEEN OIKEAKSI TODISTAA Paimio, Kalevi Kallonen Paimio, Merja Lehtonen-Pietilä arkistonhoitaja pöytäkirjanpitäjä Heimo Mäki-Tanila

2 Hallitus KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 65 Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. N TARKASTAJAT 66 Tämän pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Kalevi Kallonen ja Heimo Mäki-Tanila.

3 Hallitus VALTUUSTON PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 67 ERITYISHUOLTOPIIRIN JOHTAJA: Hallitus toteaa, että valtuuston tekemät päätökset eivät ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä eikä valtuusto ole ylittänyt toimivaltaansa eivätkä päätökset ole muutoinkaan lainvastaisia, ja päättää panna päätökset täytäntöön. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

4 Hallitus KIINTEISTÖJEN ERIYTTÄMINEN PALVELUTOIMINNASTA AUDIAPRO OY:N TARJOUS Valtuusto Merkittiin tiedoksi Keskustan valtuustoryhmän esittämä, kokoomuksen kannattama, kysymys hallitukselle: Keskustan valtuustoryhmä vaatii, että kiinteistöt tulevat irrottaa palvelutuotannosta. Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, jotta edellä mainittu tavoite toteutuu? Hallitus ERITYISHUOLTOPIIRIN JOHTAJA: Hallitus päättää 1. käynnistää valmistelun kiinteistöjen yhtiöittämiseksi kuntayhtymän omistamaksi yhtiöksi mukaan lukien kiinteistöihin liittyvät palvelut; 2. tehdä valmistelun pohjalta esityksen valtuustolle. Keskustelun aikana erityishuoltopiirin johtaja muutti esitystään seuraavasti: Hallitus päättää käynnistää valmistelun siitä miten kiinteistöt pystytään irrottamaan palvelutuotannosta. Keskustelun jälkeen muutettu päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi hallitus päätti, että kuntayhtymän tilintarkastajayhteisö Audiator Oy:ltä pyydetään tarjous selvityksen tekemiseksi. Rakennustoimikunta Audiapro Oy (Audiator-yhtiö) jätti liitteenä olevan tarjouksen Esitys: Rakennustoimikunta puoltaa hallitukselle tehtävää esitystä Audiapron tarjouksen hyväksymisestä. Rakennustoimikunta hyväksyi esityksen yksimielisesti. Todettiin asialla olevan kiire palvelutoimintojen kannalta. Hallitus Liitteenä 1 on Audiapro Oy:n tarjous selvitystyön tekemisestä kiinteistötoimintojen eriyttämiseksi palvelutoiminnasta. Työmäärä on 11 päivää ja tarjouksen yhteissumma ,00 sisältäen matkakustannukset. ERITYISHUOLTOPIIRIN JOHTAJA: Hallitus päättää tilata työn Audiapro Oy:ltä. Keskustelun jälkeen päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

5 Hallitus ERON MYÖNTÄMINEN MARJATTA KEMPPISELLE PALVELUJOHTAJAN VIRASTA 69 Palvelujohtaja Marjatta Kemppinen on päivätyllä kirjeellä anonut eroa palvelujohtajan virasta lukien eläkkeelle siirtymisen johdosta. Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän hallintosäännön 5. luvun 31 :n mukaan hallitus ottaa alaisensa viranhaltijat. Edelleen hallintosäännön 5. luvun 35 :n mukaan palvelussuhteen päättymisestä päättää se, joka valitsee viranhaltijan tai ottaa työntekijän työsopimussuhteeseen. ERITYISHUOLTOPIIRIN JOHTAJA: Hallitus päättää myöntää palvelujohtaja Marjatta Kemppiselle eron Varsinais- Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän palvelujohtajan virasta lähtien. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Palvelujohtaja Marjatta Kemppinen poistui :n 69 käsittelyn ajaksi.

6 Hallitus HUOLTO- JA TUKIPALVELURAKENNUKSEN PERUSKORJAUKSEN RAHOITUS Huolto- ja tukipalvelurakennuksen peruskorjaus Hallitus Huolto- ja tukipalvelurakennuksen (ravintokeskus) peruskorjauksen hankesuunnittelun kilpailutuksen voitti Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy, jonka alihankkijana toimi Saircon Oy keittiösuunnittelun osalta. Rakennuttajakonsultiksi on valittu Rakennuttamispalvelu Luoma Oy. Suunnittelun edetessä on tullut esille huomattava määrä laajennuksia alkuperäiseen suunnitelmaan nähden koko rakennuksen peruskorjaustarpeista johtuen. Rakennuksesta ei löydy tarpeeksi tilaa ravintokeskuksen ilmanvaihtoon liittyville jäähdytys- ja muille laitteille, ne on sijoitettava katolle. Kattoremontti oli tarkoitus tehdä erikseen, mutta suunnittelun edetessä tuli selväksi, että se kannattaa sisällyttää hankkeeseen. Sähköjärjestelmät vaativat myös laajan remontin. Pääkeskusta on laajennettava, koska sen kapasiteetti ei riitä koko tuki- ja osaamiskeskuksen tarpeisiin jatkossa, ei pelkästään ravintokeskuksen tarpeista johtuen. LVI-töissä lisäystä suunnittelun kuluessa on tullut kellarin ilmanvaihtokone sekä uusittavien ilmanvaihtokanavien määrän osalta. Kaikki kylmiöt uusitaan, lisäksi rakennetaan jääpankki jotta ruoka voidaan jäähdyttää nopeasti ja energiatehokkaasti kuljetusta varten. Kokonaisuutena voidaan todeta maaliskuun 2011 esitykseen nähden (Hall ), että suunnittelun kuluessa on siirrytty keittiön korjauksesta koko hoito- ja tukipalvelurakennuksen peruskorjaukseen ottaen huomioon koko KTO:n tarpeet (sähköpääkeskus). Peruskorjaus on tarpeellinen riittävän hygieniatason saavuttamiseksi, yleisen talotekniikan nostamiseksi nykypäivän vaatimusten mukaiseksi sekä ruokapalvelun toiminnan tehostamiseksi. Liitteenä 4 on terveystarkastajan viimeisen käynnin raportti. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on nyt Talousarviossa sille on varattuna alustavassa investointisuunnitelmassa, jonka kokonaissumman puitteisiin hanke mahtuu. Toiseksi suurin hanke, haastavasti käyttäytyvien rakennus, ei vie vuonna 2012 aikana sille varattua investointirahaa. Hankkeen alustavan aikataulun mukaan työt alkaisivat elokuussa ja päättyvät vuonna 2013 alussa. Lisäkustannuksia aiheutuu väistötilan (Paimion sairaalan keittiö) vuokrasta, n /kk, yhteensä /6 kk. Muutto- ja lisälaitekustannuksia syntyy myös n verran. Hanke on suunniteltu rahoitettavan lainarahoituksella, jonka ehdot ovat - lainan kesto 20 v. - takaisinmaksu tapahtuu vuosittain tasalyhennyksin Tarjoukset pyydetään sekä kiinteä- että muuttuvakorkoisena. Laina haetaan arvioidulle kokonaisinvestointikustannukselle, mutta nostetaan kilpailutuksen jälkeisen kokonaisurakkasumman mukaan.

7 Hallitus Lainan korkojen ja lyhennysten vaikutus 20 v. laina-ajalla ja 4% keskimääräisellä korolla on n. 0,6 / ateria. TALOUSJOHTAJA: Hallitus 1. päättää käynnistää huolto- ja tukipalvelurakennuksen peruskorjauksen suunnittelun ja toteutuksen; 2. valtuuttaa talousjohtajan kilpailuttamaan hankkeen rahoituksen ja allekirjoittamaan laina-asiakirjat. Keskustelun jälkeen päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Hallitus Huolto- ja tukipalvelurakennuksen peruskorjauksen rahoitusta varten pyydettiin tarjoukset neljältä eri pankilta: Sampo Pankki Oyj:ltä, Lounais-Suomen Osuuspankilta, Kuntarahoitus Oyj:ltä sekä Ålandsbankenilta. Ålandsbanken ei tehnyt tarjousta. Tarjousten pääehdot näkyvät liitteenä 2 olevasta tarjousvertailusta. Rahoitussuunnitelma on liitteenä 3, jonka suositusten mukaisesti otettavan rahoituksen ehdot on valittu alla olevaan esitykseen. Tarjoukset pyydettiin sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisena. TALOUSJOHTAJA: Hallitus päättää, että huolto- ja tukipalvelurakennuksen peruskorjauksen rahoitusta varten 1. otetaan 3.1 milj. :n laina tarjouskilpailussa edullisimman rahoitustarjouksen tehneeltä Kuntarahoitus Oyj:ltä; 2. laina otetaan kiinteäkorkoisena 20 vuodeksi, lyhennykset kaksi kerta vuodessa, helmi- ja elokuussa. Keskustelun jälkeen päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

8 Hallitus HUOLTO- JA TUKIPALVELURAKENNUKSEN PERUSKORJAUKSEN KOKONAISURAKAN HANKINTAPÄÄTÖS Huolto- ja tukipalvelurakennuksen peruskorjaus Hallitus Huolto- ja tukipalvelurakennuksen (ravintokeskus) peruskorjauksen hankesuunnittelun kilpailutuksen voitti Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy, jonka alihankkijana toimi Saircon Oy keittiösuunnittelun osalta. Rakennuttajakonsultiksi on valittu Rakennuttamispalvelu Luoma Oy. Suunnittelun edetessä on tullut esille huomattava määrä laajennuksia alkuperäiseen suunnitelmaan nähden koko rakennuksen peruskorjaustarpeista johtuen. Rakennuksesta ei löydy tarpeeksi tilaa ravintokeskuksen ilmanvaihtoon liittyville jäähdytys- ja muille laitteille, ne on sijoitettava katolle. Kattoremontti oli tarkoitus tehdä erikseen, mutta suunnittelun edetessä tuli selväksi, että se kannattaa sisällyttää hankkeeseen. Sähköjärjestelmät vaativat myös laajan remontin. Pääkeskusta on laajennettava, koska sen kapasiteetti ei riitä koko tuki- ja osaamiskeskuksen tarpeisiin jatkossa, ei pelkästään ravintokeskuksen tarpeista johtuen. LVI-töissä lisäystä suunnittelun kuluessa on tullut kellarin ilmanvaihtokone sekä uusittavien ilmanvaihtokanavien määrän osalta. Kaikki kylmiöt uusitaan, lisäksi rakennetaan jääpankki jotta ruoka voidaan jäähdyttää nopeasti ja energiatehokkaasti kuljetusta varten. Kokonaisuutena voidaan todeta maaliskuun 2011 esitykseen nähden (Hall ), että suunnittelun kuluessa on siirrytty keittiön korjauksesta koko hoito- ja tukipalvelurakennuksen peruskorjaukseen ottaen huomioon koko KTO:n tarpeet (sähköpääkeskus). Peruskorjaus on tarpeellinen riittävän hygieniatason saavuttamiseksi, yleisen talotekniikan nostamiseksi nykypäivän vaatimusten mukaiseksi sekä ruokapalvelun toiminnan tehostamiseksi. Liitteenä 4 on terveystarkastajan viimeisen käynnin raportti. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on nyt Talousarviossa sille on varattuna alustavassa investointisuunnitelmassa, jonka kokonaissumman puitteisiin hanke mahtuu. Toiseksi suurin hanke, haastavasti käyttäytyvien rakennus, ei vie vuonna 2012 aikana sille varattua investointirahaa. Hankkeen alustavan aikataulun mukaan työt alkaisivat elokuussa ja päättyvät vuonna 2013 alussa. Lisäkustannuksia aiheutuu väistötilan (Paimion sairaalan keittiö) vuokrasta, n /kk, yhteensä /6 kk. Muutto- ja lisälaitekustannuksia syntyy myös n verran. Hanke on suunniteltu rahoitettavan lainarahoituksella, jonka ehdot ovat - lainan kesto 20 v. - takaisinmaksu tapahtuu vuosittain tasalyhennyksin

9 Hallitus Tarjoukset pyydetään sekä kiinteä- että muuttuvakorkoisena. Laina haetaan arvioidulle kokonaisinvestointikustannukselle, mutta nostetaan kilpailutuksen jälkeisen kokonaisurakkasumman mukaan. Lainan korkojen ja lyhennysten vaikutus 20 v. laina-ajalla ja 4% keskimääräisellä korolla on n. 0,6 / ateria. TALOUSJOHTAJA: Hallitus 1. päättää käynnistää huolto- ja tukipalvelurakennuksen peruskorjauksen suunnittelun ja toteutuksen; 2. valtuuttaa talousjohtajan kilpailuttamaan hankkeen rahoituksen ja allekirjoittamaan laina-asiakirjat. Keskustelun jälkeen päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Hallitus Huolto- ja tukipalvelurakennuksen peruskorjauksen suorittamiseksi kokonaisurakkana julkaistiin tarjouspyyntöilmoitus sivuilla Tarjouspyyntömateriaalin pyysi 13 ehdokasta, joista 6 lähetti tarjouksen määräaikaan mennessä ( ). Tarjouspyyntömateriaali ja avauspöytäkirja liitteenä 4. Edullisimman tarjouksen teki: Rakennusliike BA-RA Ky ,00. Muut tarjoukset olivat: - Rakennus-Salama Oy ,00 - Metsämäen Rakennus Oy ,00 - Varpe Oy ,00 - Rakennuspalvelu J.Martti & Co Oy ,00 - Rakennusliike Jalo & Fagerström Oy ,00 TALOUSJOHTAJA: Hallitus päättää, että huolto- ja tukipalvelurakennuksen peruskorjauksen suorittamiseksi kokonaisurakkana hyväksytään BA-RA Ky:n tarjous. Keskustelun jälkeen päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuuston puheenjohtaja Risto Ervelä saapui paikalle tämän pykälän käsittelyn aikana.

10 Hallitus LEASING RAHOITUSLIMIITIN NOSTAMINEN Hallitus käsitteli kokouksessaan liittymistä Turun kaupungin ja Nordea rahoituksen leasing rahoitussopimukseen: Hall Turun kaupunki on juuri kilpailuttanut leasingrahoituksen. Tarjouskilpailun voitti Nordea Rahoitus Suomi Oy. Turun kaupunki hankkii lähes kaikki IT-laitteet leasingrahoituksella. Erityishuoltopiirillä on mahdollisuus liittyä mukaan sopimukseen, joka on erittäin edullinen. Leasingrahoitus sopii hyvin IT-laitteiden hankintaan käytettäväksi. - Kustannus on koko ajan tasainen. - Sopimuksiin voidaan sisällyttää käytettyjen laitteiden nouto pois. - Laitteiden käyttöikä vakioituu 3-4 vuodeksi, jolloin laitteet uusitaan tasaisin välein ja käyttöympäristö on helpompi ylläpitää ja käytettävät laitteet ovat varmemmin käyttökunnossa. - Laitekannan hallinnan aiheuttama hallinnollinen työmäärä on pienempi. TALOUSJOHTAJA: Hallitus päättää, että erityishuoltopiiri hankkii jatkossa it- ja muut vastaavat laitteet pääasiassa leasingrahoituksella ja valtuuttaa talousjohtajan allekirjoittamaan yhteisen leasingrahoitussopimuksen Nordea Rahoitus Suomi Oy:n ja Turun kaupungin kanssa. Asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi. Hall Nordea Rahoituksen ja Turun kaupungin välillä ei syntynyt sopimusta, vaan Turku solmi sopimuksen Kuntarahoitus Oyj:n kanssa. (Hyväksytty Turun kaupunginhallituksessa ). Kuntarahoitus tarjoaa erityishuoltopiirille mahdollisuutta solmia rahoitusleasing -sopimuksen samoin ehdoin kuin Turku. Leasingrahoitus sopii hyvin IT-laitteiden hankintaan käytettäväksi. - Kustannus on koko ajan tasainen. - Sopimuksiin voidaan sisällyttää käytettyjen laitteiden nouto pois. - Laitteiden käyttöikä vakioituu 3-4 vuodeksi, jolloin laitteet uusitaan tasaisin välein ja käyttöympäristö on helpompi ylläpitää ja käytettävät laitteet ovat varmemmin käyttökunnossa. - Laitekannan hallinnan aiheuttama hallinnollinen työmäärä on pienempi. TALOUSJOHTAJA: Hallitus päättää 1. valtuuttaa talousjohtajan käyttämään atk- ja muiden vastaavien koneiden sekä laitteiden hankinnassa leasingrahoitusta;

11 Hallitus valtuuttaa talousjohtajan solmimaan leasingrahoituksen puitesopimuksen Kuntarahoitus Oyj:n kanssa. Keskustelun jälkeen päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Hallitus Kuntayhtymän pc-laitekantaa on uusittu vastaamaan tulevan Asti-järjestelmän vaatimuksia. Tämän johdosta alussa otettu :n leasing-limiitti on nyt tullut täyteen. Joihinkin nykyisiin yksiköihin tarvitaan vielä uudet laitteet, samoin perustettaviin uusiin yksiköihin. Lisäksi tavoitteena on liittää kopiokoneiden leasingsopimukset tähän samaan limiittiin; ensi vuonna sopimus on katkolla. TALOUSJOHTAJA: Hallitus päättää 1. valtuuttaa talousjohtajan nostamaan Kuntarahoituksesta otetun leasingrahoituslimiitin :oon; 2. valtuuttaa talousjohtajan allekirjoittamaan tarvittavat asiakirjat. Keskustelun jälkeen päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

12 Hallitus FARMASEUTIN VIRAN MUUTTAMINEN KOKOPÄIVÄISEKSI 73 Kuntayhtymän puolipäiväinen farmaseutin virka on tarkoituksenmukaista kokopäiväistää muuttuneesta toimintaympäristöstä johtuen: apteekin lakisääteiset tehtävät, velvoitteet ja valvonnat sekä KTO:n ylläpitäminen ja kehittäminen (esim. osastofarmasia). Lisäksi farmaseutille on tullut lisätyöksi työterveyshuollossa käytettävien lääkkeiden toimittaminen. Farmaseutin toimenkuva on tehty 8/2012. Toimen muuttaminen ei vaikuta nettokustannuksiin, koska nyt kustannuksia on syntynyt ylitöistä. ERITYISHUOLTOPIIRIN JOHTAJA: Hallitus päättää muuttaa kuntayhtymän puolipäiväisen farmaseutin viran kokopäiväiseksi viraksi alkaen. Keskustelun aikana erityishuoltopiirin johtaja tarkensi esitystään siten, että farmaseutin virka muutetaan kokopäiväiseksi alkaen. Keskustelun jälkeen erityishuoltopiirin johtajan tarkentama päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

13 Hallitus KAHDEN OHJAAJAN TOIMEN MUUTTAMINEN KAHDEKSI SAIRAANHOITAJAN VIRAKSI 74 Toiminnallisiin syihin perustuen kaksi ohjaajan tointa on tarkoituksenmukaista muuttaa kahdeksi sairaanhoitajan viraksi. Edellä mainitun perusteella esitetään kahden ohjaajan toimen ja muuttamista kahdeksi sairaanhoitajan viraksi. Perustettavat virat esitetään täytettäväksi toistaiseksi. Molemmissa ammattinimikkeissä on pätevyysvaatimuksena AMK-tutkinto. Ohjaajan peruspalkka on 2177,70 euroa/kk ja sairaanhoitajan 2286,21 euroa/kk. Ohjaajien toimien muuttaminen sairaanhoitajien viroiksi lisää palkkakustannuksia, jotka otetaan huomioon vuoden 2013 budjetissa. ERITYISHUOLTOPIIRIN JOHTAJA: Hallitus päättää 1. lakkauttaa kaksi ohjaajan tointa, vakanssit nro ja 11055; 2. perustaa kaksi sairaanhoitajan virkaa, vakanssit nro 9028 ja 9029; 3. antaa luvan kahden sairaanhoitajan viran täyttämiseen toistaiseksi voimassa olevalla palvelussuhteella lähtien. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

14 Hallitus VALKOJAN ASUMISYKSIKÖN ASUNTOJEN MYYNTI 75 Valkojan asumisyksikössä on asunut seitsemän asukasta ja henkilökuntaa on ollut kaksi. Asukasmuutosten ja yhden asukkaan pois nukkumisen myötä Valkojan asumisyksikössä on tällä hetkellä viisi asukasta. Kahden työntekijän yksikkö on ollut toiminnallisesti haavoittuva ja siksi Valkojan asumisyksikön miehitystä on jouduttu tilapäisesti kasvattamaan niin, että yksikössä työskentelee tällä hetkellä 3 työntekijää (2 ja 1 määräaikainen). Valkojan asumisyksikköön on pyritty aktiivisesti hakemaan uusia asukkaita kuntayhtymän sosiaalityöntekijöiden, sekä asumisyksikön esimiehen toimesta, mutta tuloksetta. Valkojan kerrostalon huono kunto ja esteettömyysongelmat ovat nousseet esille ja näin ollen uusia asukkaita yksikköön ei ole saatu. Lisäksi nykyisten asukkaiden tuen tarve on merkittävästi lisääntynyt. Valkojan asumisyksikön asukkaista kaksi voi muuttaa Naskarlan asumisyksikköön ja kaksi asukasta Verkarannan asumisyksikköön. Yksi asukas haluaa jäädä asumaan Valkojan osakkeeseen joten ko. asunto jätetään myymättä ja hän siirtyy Männistön asumisyksikön tukiasukkaaksi. Kaksi vakinaista työntekijää siirtyy Verkarannan työ/päivätoimintaan. Valkojan asumisyksikön asuntojen vapautuessa asiakaskäytöstä niiden omistuksesta luovutaan aikaisempien linjausten mukaisesti. Talokulma Oy myi aiemmin varsin nopeasti ja tehokkaasti 20 asunnosta 17. Myyntihinnatkin olivat keskimäärin tavoitetason mukaisia. Talokulma on tutustunut Valkojan asuntoihin ja on valmis hoitamaan niiden myynnin /asunto. TALOUSJOHTAJA: Hallitus päättää 1. myydä Valkojan asumisyksikön asiakaskäytöstä vapautuvat viisi asuntoa; 2. myynnistä tehdään toimeksiantosopimus Talokulma Oy:n kanssa hintaan /asunto; 3. hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja valtuutetaan yhdessä talousjohtajan kanssa allekirjoittamaan kauppakirjat, mikäli kauppahinta on yli liitteessä mainitun hallituksen minimitavoitteen. Keskustelun jälkeen hallitus päätti yksimielisesti myydä Paimiossa sijaitsevat Valkojantie 42:n asunnot B24, C27, C28, C30 ja C 33 mikäli kauppahinta on yli hallituksen asettaman minimitavoitteen.

15 Hallitus YH KODIT OY YHTEISTYÖKUMPPANIKSI NOUSIAISTEN ASUMISYKSIKKÖÖN HANKESOPIMUSLUONNOS 76 Nousiaisten kunnan ja YH Kodit Oy:n kanssa on neuvoteltu asumisyksikön perustamisesta Nousiaisiin. Asumisyksiköstä suunnitellaan nykyaikainen asuntoryhmä (asunnon kriteerit täyttäviä huoneistoja) kehitysvammaisille ihmisille. Asumisyksikköön tulee lisäksi ryhmämuotoista asumista laitoksesta pois muuttaville kehitysvammaisille henkilöille. Asuntoon kuuluu oma huone ja saniteettitilat. Uuteen asuntoryhmään on tarkoitus sijoittaa sellaisia kehitysvammaisia henkilöitä, jotka ovat muuttamassa pois lapsuudenkodeistaan. Lisäksi tämä uusi asuntoryhmä luo erityishuoltopiirille mahdollisuuden vähentää laitosasumista. Yksiköstä tulee samanlainen kuin Laitilaan rakenteilla oleva yksikkö. Nousiaisten sosiaalijohtajan kanssa on käyty keskusteluja ja sieltä on osoitettu tarve tulevalle asumisyksikölle. Muutkin Akseli-sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kunnat tukevat hanketta. Alueella palvelun tarvitsijoita on noin 15 henkilöä. Asumisyksikön perustamiseksi on neuvoteltu yhteistyöstä YH Kodit Oy:n kanssa. Se rakennuttaisi tilat ja vuokraisi ne erityishuoltopiirille. Liitteenä 5 on hankesopimusluonnos, josta käyvät ilmi tarkemmat ehdot. YH Kodit Oy on yleishyödyllinen ja ARA-kelpoinen asuntorakentamiseen, -omistamiseen ja hallinnointiin keskittynyt yritys. Tavoitteena on saada vielä tänä syksynä hakemus ARA:an investointiavustuksen saamiseksi. ERITYISHUOLTOPIIRIN JOHTAJA: Hallitus päättää 1. hyväksyä hankesopimuksen asumisyksikön vuokraamiseksi YH Kodit Oy:ltä (tai sen omistamalta kiinteistöyhtiöltä); 2. valtuuttaa erityishuoltopiirin johtajan ja talousjohtajan allekirjoittamaan hankesopimuksen. Keskustelun jälkeen päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

16 Hallitus TALOUSTILANNE 2012 / TAMMI-HEINÄKUU 77 TALOUSJOHTAJA: Hallitus merkitsee tietoonsa tammi-heinäkuun taloustilanteen. Keskustelun jälkeen taloustilanne merkittiin tiedoksi.

17 Hallitus TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE SEKÄ TALOUSARVIO VUODELLE Toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelu on alkanut. Jäsenkunnilta on pyydetty lausunnot vuoden toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Kuntayhtymän talouden kehitys on ollut erittäin haasteellinen viime ja kuluvan vuoden aikana. Talousarviota 2013 laaditaan heikkojen talousnäkymien ja lähestyvän kuntatalouden kriisin tunnelmissa. Kuntayhtymän talouden hallitsemiseksi tarvitaan uusia tapoja. Hoitoluokkatyyppinen asiakkaan yksilöllisestä palvelutarpeesta lähtevä hinnoittelu sopii huonosti meneillään olevaan suureen muutoksen kehitysvammaisten asumisessa ja heidän palvelujensa järjestämisessä. Palvelujen tuottaminen tapahtuu tietyissä kokonaisuuksissa, joilla on omat kustannuksensa. Jokaista asiakasta palvellaan yksilökohtaisesti, mutta tietyn kokoisissa yksiköissä; yksikön koko ja henkilömitoitus määräävät kustannukset. Ratkaisu talouden parempaan hallintaan on yksikkökohtainen hinnoittelu. Tällöin yksikön hintataso voidaan mitoittaa taloudellisen kantokyvyn mukaan. Yhden asiakkaan lähtiessä uusi tulee tilalle samalla hinnalla ja yksikön talous pysyy vakaana. Kunnat ovat ottaneet kantaa, että hintataso ei saisi nousta yli 2 %:ia. Talousarvion laadinnan tässä vaiheessa on todettava yleiseksi hinnankorotustarpeeksi selvästi yli tuon 2%:in. Hinnankorotustarve perustuu asiakkaiden palvelutarpeiden kasvuun, kiinteistöjen korjausvelkaan sekä kehittämispanoksiin, joita tarvitaan turvaamaan mahdollisimman tehokas ja edullinen palvelutuotanto pitkällä aikavälillä. ERITYISHUOLTOPIIRIN JOHTAJA: Hallitus päättää, että talousarvio 2013 laaditaan seuraavien periaatteiden mukaisesti: 1. Hintojen yleiskorotus pyritään pitämään mahdollisimman alhaisena, mutta henkilökuntamitoitus suunnitellaan asiakasturvallisuuden ja muiden vaatimusten mukaiseksi. Hinnankorotusesitys voi olla korkeampi kuin 2 %. 2. Asiakashinnoittelussa siirrytään yksikkökohtaiseen hinnoitteluun vähitellen. 3. Asumisyksiköiden taloudellinen kantokyky varmistetaan 2013 aikana tehtävillä suunnitelmilla. 4. Palvelukodit siirtyvät yksikkökohtaiseen hinnoitteluun vähitellen. Ensimmäiset palvelukodit siirtyvät tähän järjestelmään jo 2013 aikana. 5. Kuntayhtymän rahoitustilanteen parantamiseksi kaikki investoinnit rahoitetaan vieraalla pääomalla.

18 Hallitus Keskustelun aikana erityishuoltopiirin johtaja tarkensi esitystään 1. ja 5. kohtien osalta seuraavasti: 1. Hintojen yleiskorotus pyritään pitämään mahdollisimman alhaisena (kuntien toivomus 2 %). Yksikkökohtaiseen hinnoitteluun siirryttäessä hinnankorotusesitys voi olla suurempi kun henkilökuntamitoitus suunnitellaan asiakasturvallisuuden ja muiden vaatimusten mukaiseksi. 5. Kuntayhtymän rahoitustilanteen parantamiseksi vuonna 2013 kaikki investoinnit rahoitetaan vieraalla pääomalla. Keskustelun jälkeen erityishuoltopiirin johtajan tarkennettu päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

19 Hallitus KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSPERIAATTEET JA RISKIENHALLINTA Hallitus Kuntayhtymän vieraan pääoman ottoa ohjaavat: 1. Kuntayhtymän perussopimus 17 Investointien pääomarahoitus: Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin peruspääoman korotuksella, valtionosuutena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahalaitokselta. Peruspääoman jakautumista jäsenkuntaosuuksiin ei tarkisteta kuntayhtymän perustamishankkeeseen saaman valtionosuuden johdosta. Varautuminen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jäsenkuntien vastuulla. 2. Kuntayhtymän hallintosääntö 19 hallituksen tehtävänä on päättää kuntayhtymän lainanotosta valtuuston talousarviossa tai erikseen tekemän päätöksen asettamissa rajoissa. Kuntayhtymällä ei ole aiemmin ollut käytössään merkittävässä määrin vierasta pääomaa. Jatkossa KTO:n kiinteistöjen uusiminen ajanmukaiseksi tulee vaatimaan huomattavassa määrin lisää vierasta pääomaa. Vieraan pääoman määrän kasvaessa korkoriski kasvaa. Lisäksi ulkoinen toimintaympäristö elää erittäin voimakkaasti, rahoitusmarkkinoilla on turbulenssia ja kuntasektorilla suunnitellaan suuria muutoksia. Vieraan pääoman ottamista, siihen liittyvä riskienhallintaa, päätöksentekoa ja rahoituksen hallintaan liittyvien tehtävien ohjaamista varten kuntayhtymällä tulisi olla rahoituksen periaatteet. TALOUSJOHTAJA: Hallitus päättää esittää valtuustolle, että kuntayhtymän rahoituksen periaatteet, liite 6, hyväksytään ohjaamaan vieraan pääoman käyttöä ja siihen liittyvää riskienhallintaa, päätöksentekoa, raportointia ja tehtäviä. Keskustelun jälkeen päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

20 Hallitus VIRANHALTIJAPÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANOKELPOISUUS 80 Kuntalain 51 : Kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja tai johtosäännössä määrätty kunnan viranhaltija voivat ottaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi asian, joka on tämän lain nojalla siirretty kunnanhallituksen alaisen viranomaisen tai kunnanhallituksen jaoston toimivaltaan ja jossa asianomainen viranomainen on tehnyt päätöksen. Mitä 1 momentissa säädetään, koskee vastaavasti lautakuntia, niiden puheenjohtajia tai johtosäännössä määrättyä kunnan viranhaltijaa asianomaisen lautakunnan alaisen viranomaisen tai lautakunnan jaoston toimivaltaan siirretyissä asioissa, jollei kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja tai 1 momentissa tarkoitettu johtosäännössä määrätty kunnan viranhaltija ole ilmoittanut asian ottamista kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Asia on otettava ylemmän toimielimen käsiteltäväksi viimeistään sen ajan kuluessa, jossa 89 :ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Ylemmän toimielimen käsiteltäväksi ei saa kuitenkaan ottaa: 1) lain tai asetuksen mukaisia lupa-, ilmoitus-, valvonta- tai toimitusmenettelyä koskevia asioita; eikä 2) yksilöön kohdistuvia opetustoimen, terveydenhuollon tai sosiaalitoimen asioita Päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon. ERITYISHUOLTOPIIRIN JOHTAJA: Hallitus päättää olla käyttämättä otto-oikeuttaan ja toteaa, että viranhaltijapäätökset ajalta saadaan panna täytäntöön, liite 7. Keskustelun jälkeen päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

21 Hallitus MUUT ASIAT 81 Hallituksen tietoon saatetuksi merkitään - Valtuuston kokous torstaina