vaikutusmahdollisuudet hallituksessa ja oppositiossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "vaikutusmahdollisuudet hallituksessa ja oppositiossa"

Transkriptio

1 048 DEBATTI Peruste # vaikutusmahdollisuudet hallituksessa ja oppositiossa Peruste laittoi Vasemmistofoorumin toiminnanjohtaja Ruurik Holmin ja kulttuuri- ja urheiluministerin erityisavustaja Jussi Saramon debatoimaan vaikutusmahdollisuuksista parlamentaarisessa politiikassa. Voiko kompromissihallituksessa saada muutosta aikaan? Entä oppositiossa? Mihin pisteeseen asti politiikassa tulisi tehdä myönnytyksiä?

2 Vaikutus mahdollisuudet hallituksessa ja oppositiossa 049 eiden tulisi tutkia huolellisesti hallitustyöskentelyn reunaehdot. Jos hyvä hallituspolitiikka edellyttää lainsäädännön perusteellista uudistamista, tämä täytyy omaksua hallituksen muodostamisen ehdoksi. Voidaan esimerkiksi katsoa, että valtio ei voi toteuttaa kansalaistensa poliittista tahtoa ilman mahdollisuutta nykyisestä poikkeavaan raha- ja finanssipolitiikkaan. Jos valtio kuuluu euroon, Euroopan keskuspankin toimenkuvan muuttaminen voi olla mielekkään politiikan edellytys. Vaihtoehtoisesti hallitus voi kirjata, että valtio siirtyy omaan keskuspankkiin ja valuuttaan, jos EKP:n toimenkuvaa ei muuteta tiettyyn takarajaan mennessä. Sama järkeily voidaan ulottaa esimerkiksi Euroopan unionin jäsenyyteen. Jos mielekäs hallituspolitiikka edellyttää joko unionin politiikan muutosta tai eroa EU:sta, hallitus voi kirjata ohjelmaansa että EU:sta erotaan, ellei EU:n politiikka muutu tiettyyn takarajaan mennessä. Lisäksi puolueiden politiikkaa rajaa suhde muihin puolueisiin. Etenkin sosialidemokraateista vasemmalla oleruurik holm voiko hallituksessa vaikuttaa? Hallitusratkaisu on aina kokonaisuuden punnitsemista. Usein kuultu väite hallitukseen kannattaa osallistua, koska vain siellä voi vaikuttaa ei ole totta. enestyvä puolue pyrkii edistämään omaa strategiakeskusteluaan eikä lukkiudu vakiintuneisiin uskomuksiin hallitusaseman auvoisuudesta tai turmiollisuudesta. Jokainen puolue joutuu rakentamaan oman strategiansa huomattavasti monimutkaisempien ajatuskulkujen pohjalle. Poliittinen puolue voi olla hallituksessa ilman, että sillä olisi todellista vaikutusvaltaa. Hallituksen liikkumavara voi kokonaisuudessaan olla rajoitettu tai hallituksessa valtaa käyttävät muut puolueet. Globaali pääomaliikkeiden vapautuminen on kaventanut kansallisten hallitusten ja parlamenttien valtaa. Euroopan unionissa valtaa on siirretty ylikansallisille toimielimille, jotka eivät ole suorassa poliittisessa vastuussa EU:n kansalaisille. EU:n jäsenyys on myös tarkoittanut pääoman vallan lisääntymistä (lobbaus EU:n tasolla, pääoman vapaa liikkuvuus EU:ssa). Kansalaiset kuitenkin enimmäkseen katsovat, että oman maan hallitus on vastuussa toteutuneesta politiikasta. Kansallisella tasolla toimivien puolu- Ruurik Holm on Vasemmistofoorumin toiminnanjohtaja ja filosofian tohtori teoreettisen filosofian alalta.

3 050 Peruste # ALAMÄESSÄ OLEVAN VASEMMISTON KESKEISIN TAVOITE ON SAADA KANNATUS NOUSUUN. OSALLISTUMINEN HALLITUKSEEN, JOKA EI IRTISANOUDU UUS LIBERAALEISTA TAVOITTEISTA, TÄYTYY PUNNITA TÄTÄ TAVOITETTA VASTEN. vien puolueiden on ollut viimeisen 30 vuoden aikana hankala osallistua hallitukseen, koska muiden hallituspuolueiden politiikka on ollut varsin uusliberaalia (vrt. Suomen Vasemmistoliitto Lipposen hallituksessa, erityisesti ). Puolue voi vain epäonnistua, mikäli se osallistuu hallitukseen, jossa se ei voi saavuttaa tavoitteitaan edes tyydyttävästi. Sellaisilla korteilla ei kannata pelata, joilla häviää varmasti. Vasemmistopuolueiden toimintaa hallituksessa rajoittavat siis ainakin kansallisten hallitusten suhteellinen voimattomuus, muiden hallituspuolueiden uusliberaalisuus sekä yleinen uusliberaali hegemonia. Hallituksessa puolueet sitoutuvat hallituksen politiikkaan. Tämä tarkoittaa, että hallituspuolueiden edustajat äänestävät parlamentissa hallituksen esitysten puolesta. Näin kukin hallituspuolue ottaa vastuun hallituksen päätöksistä, vaikka ne eivät olisi sille itselleen mieluisia ja vaikka puolueen vaikutusvalta hallituksen politiikkaan olisi vähäinen. Vaa ankieliasemassa tämä on selvää: jos puolue ei tukisi hallitusta, hallituksen esitykset eivät menisi läpi. Jos taas puolue ei ole vaa ankielenä, vastuukysymys on epäsuorempi, mutta kuitenkin selkeä. Jos puolue A, joka ei ole vaa an kieliasemassa, vastustaa systemaattisesti hallituksen esityksiä, niiden läpimeno riippuu muista hallituspuolueista. Sama koskee tilannetta, jossa puolue A jättää hallituksen kokonaan. Tällöin jokin toinen puolue saattaa nousta vaa ankieliasemaan hallituksen sisäisissä äänestyksissä tai parlamentissa, mistä voi seurata hallituksen voimatasapainon horjuminen tai jopa kaatuminen. Siten myös puolue, joka ei ole vaa ankieliasemassa, vaikuttaa hallituksen asemaan. Hallituspuolue myös sitoutuu ylläpitämään hallituksen uskottavuutta. Tämä johtuu muun muassa siitä, että jokaisen puolueen politiikka arvioidaan tulevissa vaaleissa. Hallituksen julkinen arvostelu pelaa suoraan muita hallituskumppaneita vastaan. Puolue, joka pidättäytyy arvostelemasta hallituksen politiikkaa, edistää sen uskottavuutta julkisessa keskustelussa. Myös tätä kautta hallituspuolue joutuu kantamaan vastuuta asioista, joita se ei itse kannata. Toisaalta hallituksessa toimiminen antaa puolueelle mahdollisuuksia viedä läpi omaa poliittista ohjelmaansa ja saada julkisuudessa huomiota näkemyksille, joita ei muuten ehkä uutisoitaisi. Ajatus, että hallituksen ulkopuolella ei ole valtaa, perustuu siihen käsitykseen, että valta on suoraa vaikuttamista hallituksen esitysten sisältöihin. Puolue voi olla joko kokonaan oppositiossa tai vähemmistöhallituksen tukipuolue. Hallituksen tukipuolueella on jopa suoraa vaikutusvaltaa hallituksen esityksiin, mutta samalla sillä on suu-

4 Vaikutus mahdollisuudet hallituksessa ja oppositiossa 051 rempi liikkumavara äänestyksissä ja julkisessa keskustelussa. Oppositiopuolueen vaikutusvalta liittyy pitkälti politiikan toimintaympäristön muokkaamiseen. Esimerkiksi vasemmistopuolue voi pyrkiä murtamaan vallitsevaa hegemoniaa osallistumalla julkiseen keskusteluun, kansalaisliikkeisiin ja muuhun ulkoparlamentaariseen toimintaan. Oppositio ei ole vastuussa hallituksen politiikasta. Opposition vaalivoiton todennäköisyys voi johtaa hallituksen politiikan muutokseen jo ennen vaaleja. Alamäessä olevan vasemmiston keskeisin tavoite on saada kannatus nousuun. Osallistuminen hallitukseen, joka ei irtisanoudu uusliberaaleista tavoitteista, täytyy punnita tätä tavoitetta vasten. näkemys suuremmasta yhteiskunnallisesta muutoksesta, jonka se toteuttaisi, jos saisi yksin päättää. Huonoimmassa tapauksessa hallituksen runkona on Suomessa ollut enemmistön muodostaneet kaksi isoa puoluetta, jotka ovat sanelleet isoimmat linjat, jolloin muut ovat päässeet lähinnä mukaan estämään itselle pahimpia uudistuksia ja vaikuttamaan joidenkin satojen miljoonien kohdentamiseen. Tämän lisäksi nykyisessä, melko itsenäisten ministerien mallissa, on päässyt tekemään isojakin muutoksia oman ministeriön alueella. Vasemmistoliiton Merja Kyllösen nousu liikenneministeriksi aiheutti muun muassa sen, että ensimmäistä kertaa Suomen historiassa raideliikenteeseen käytetään kumipyöräliikennettä enemjussi saramo voiko oppositiossa vaikuttaa? Politiikka on muuttunut. Hallitukset istuvat täysiä kausia ja eduskunta jakaa vain noin promillen valtion budjetista ohi hallituksen. Tulopuoleen ja yhteiskunnan rakenteisiin oppositiota ei päästetä vaikuttamaan lainkaan. Jopa sen yhden ainoan promillen jakaminen tehdään hallituksen kansanedustajien ehdoilla. os poliittisen strategian lähtökohtana on saada aikaan nopeita muutoksia käyttämällä äänestäjiltä saatua valtaa täysimääräisesti, on siis syytä lähtökohtaisesti osallistua hallitukseen. Suomen nykypolitiikassa opposition painostusvalta on kuihtunut olemattomaksi. Esimerkiksi Vasemmistoliiton oppositiossa tekemiä varjobudjetteja, puhumattakaan isommista yhteiskunnallisista muutosehdotuksista, ei noteerattu tiedotusvälineissä. Ruurik Holmin peräänkuuluttama uusliberalistisen hegemonian kyseenalaistaminen onnistuukin välillä paremmin hallituksessa, vaikka siellä joutuu myös hyväksymään sen pohjalle perustuvia kompromisseja. Näin toimittaessa puolueen täytyy kuitenkin osata tehdä selväksi, että sillä on myös Jussi Saramo on 33-vuotias ministerin erityisavustaja, työvapaalla Vasemmistoliiton poliittisen sihteerin tehtävästä. Saramo on myös mm. Vantaan kaupunginvaltuutettu ja Euroopan Vasemmistopuolueen hallituksen jäsen sekä entinen Vasemmistonuorten ja Attacin puheenjohtaja.

5 052 Peruste # PARLAMENTAARISEN JA ULKOPARLAMENTAARISEN TOIMINNAN EI PIDÄ OLLA TOISILLEEN VASTAKKAISIA, VAAN TOISIAAN TUKEVIA. HEGEMONIAA EI MUUTETA TYHJÄLLE EDUSKUNTASALILLE PUHUMALLA, VAAN TOIMIMALLA KAIKKIALLA TEHOKKAIMMALLA MAHDOLLISELLA TAVALLA. män rahaa. Paavo Arhinmäen ministeriyden seurauksena taas esimerkiksi liikunnan määrärahoja kohdennetaan jatkossa lasten ja nuorten liikuntakustannusten alentamiseen. Näitä saavutuksia ei pidä vähätellä. Mutta jos niiden hintana puolue hyväksyy muiden määrittelemän suuren linjan, voi se heikentää puolueen uskottavuutta äänestäjien silmissä, jolloin Holmin mainitsema pitkäaikaisempi strategia vesittyy. Sellaisessa tilanteessa puolue ulosmittaa mahdollisia tulevia päävoittoja pienempiä pikavoittoja varmistaakseen. Keskisuurelle puolueelle paras tilanne on pääsy vaa ankielen asemaan. Silloin se voi sanella ehtoja ja linjan myös politiikan pääasiallisesta suunnasta. Osittain näin kävi Vasemmistoliitolle edellisissä eduskuntavaaleissa, kun sinivihreän hallituksen jatko kävi erittäin vaikeaksi keskustan ja vihreiden hävittyä. Vasemmistoliitto sai hallitusneuvotteluissa vaatimuksensa esimerkiksi köyhyyden vähentämisestä ja tuloerojen kaventamisesta läpi. Muutos eriarvoisuutta kasvattavasta politiikasta sitä vähentävään on kuitenkin kompromissihallituksessa vaatimaton, jos sitä vertaa Vasemmistoliiton omaan tavoiteohjelmaan, joten osa kokee puolueen pettäneen äänestäjänsä. Toisaalta, mikäli puolue ei muuttaisi politiikan suuntaa silloin kun sillä on siihen tilaisuus, kokisi paljon useampi tulleensa petetyksi. Uusliberalistisen mallin hegemonia on niin vahva, että iso osa ihmisistä on luopunut toivosta muuttaa järjestelmää parlamentaarisin keinoin. Uusliberaalia kapitalismia onkin vastustettu sekä kaduilla radikaalien liikkeiden voimin että luomalla vaihtoehtoisia malleja esimerkiksi Attacissa ja Euromemorandumissa. Moni haluaisi nähdä vasemmistopuolueet pikemminkin puhujalavoina näiden liikkeiden vaatimuksille kuin kompromisseja tekevinä järjestelmän osina. Poliittisen puolueen kannatus lähtee kuitenkin erilaisista lähtökohdista kuin muun kansanliikkeen. Pysyvästi oppositioon itsensä määritelleet puolueet ovat kuihtuneet. Demareista vasemmalla olevat vasemmistopuolueet ovat nauttineet keskimäärin suurinta kannatusta alueilla, joilla ne ovat osallistuneet hallitusvaltaan, kuten itäisen Saksan osavaltioissa tai Suomessa. Vasemmistoliitto pienenikin oppositiossa ollessaan jopa silloin, kun sen kanssa äänistä kilpailevat sosialidemokraatit ja vihreät tekivät historiansa oikeistolaisinta politiikkaa. Parlamentaarisen ja ulkoparlamentaarisen toiminnan ei pidä olla toisilleen vastakkaisia, vaan toisiaan tukevia. Hegemoniaa ei muuteta tyhjälle eduskuntasalille puhumalla, vaan toimimalla kaikkialla tehokkaimmalla mahdollisel-

6 Vaikutus mahdollisuudet hallituksessa ja oppositiossa 053 la tavalla. Kaikki erilaiset vaikuttamisen tavat vaativat kompromisseja. On selvää, että sekä puolueen sisällä, kunnanvaltuustoissa että eduskunnassa pitää olla valmis epätäydellisiin ratkaisuihin saadakseen omia esityksiään läpi. Sama pätee kuitenkin myös ulkoparlamentaariseen toimintaan, koska laajempi vastarinta tarvitsee taakseen erilaisista lähtökohdista tulevia ryhmiä. Helpointa on lähteä kaduille vastustamaan vaikkapa jotain tiettyä sotaa tai leikkauksia tekevää hallitusta - paljon vaikeampaa on saada massoja laajan ja konkreettisen yhteiskunnallisen muutoksen taakse. Globalisoituneessa taloudessa on pakko tyytyä epätäydelliseen ja parhaaseen mahdolliseen. Vasemmisto on saanut kenties suurimmat ja onnistuneimmat voittonsa taistelemalla yksittäisistä ja helposti ymmärrettävistä yhteiskunnallisista edistysaskelista. Kahdeksan tunnin työpäivä, viisipäiväinen työviikko, peruskoulu tai vaikkapa Helsingin metro olivat kaikki tavoitteita, jotka ihmisten oli helppo omaksua. Mukaan saattoi lähteä ottamatta kantaa kylmään sotaan, taustalla vaikuttaviin ismeihin tai puolueisiin. Silti oli selvää, että kaikissa oli kyse ihmisten puolustamisesta pääoman valtaa vastaan ja yhteisestä hyvästä suhteessa joidenkin yksityiseen hyvään. Uuden vasemmiston on löydettävä uudelleen tapa yhdistää parlamentaarinen kehitys radikaaleihin vaatimuksiin, vaikka niiden toteuttaminen globaalissa taloudessa on aiempaa hankalampaa. ruurik holm joskus ei kannata olla hallituksessa Jussi Saramon vastineesta käy ilmi, että olemme yhtä mieltä monista poliittisen vaikuttamisen kysymyksistä. Saramon argumentin ongelma kuitenkin on, ettei hän erottele hallitusten lajeja toisistaan. asemmistopuolueen osallistuminen vasemmistolaiseen hallitukseen voi olla hyvinkin menestyksekästä puolueen pitkän aikavälin kannatuksen kannalta. Osallistuminen uusliberaaliin hallitukseen on kuitenkin eri asia. Uusliberalismin kyseenalaistaminen saattaa joskus onnistua paremmin hallituksessa. Tämä voi kuitenkin näyttää tekopyhältä, jos hallituksen päälinja on samalla olennaisilta osiltaan uusliberalistinen. En vähättele minkään vasemmistopuolueen saavutuksia hallituksessa. Saramon mainitsemat saavutukset ovat merkittäviä. Kuten Saramokin toteaa, kyse on kuitenkin kokonaispaketista ja sen arvioimisesta. Saramo esittää, että sosialidemokraa-

7 054 Peruste # Sandra Cristina Gobet

8 Vaikutus mahdollisuudet hallituksessa ja oppositiossa 055 Sandra Cristina Gobet teista vasemmalla olevien puolueiden kannatus on ollut suurinta alueilla, joilla ne ovat osallistuneet hallitusvaltaan. En ole varma onko näin ilmeisiä poikkeuksia ainakin löytyy paljon. Lisäksi kyse on korrelaatiosta, ei välttämättä syy-seuraussuhteesta. Jos demareista vasemmalla olevalla puolueella on iso kannatus, sillä on paremmat mahdollisuudet päästä hallitusvaltaan. Tällainen on tilanne esimerkiksi monin paikoin Latinalaisessa Amerikassa tai Saramon mainitsemissa Saksan itäisissä osavaltioissa. Hallitusvalta ei tuo isoa kannatusta, vaan iso kannatus tuo hallitusvallan. Vasemmistoliiton osalta voidaan todeta, että sen ainoa vaalivoitto eduskuntavaaleissa on vuodelta 1995, jolloin puolue oli oppositiossa. Saramo kirjoittaa, että opposition vaikutusmahdollisuudet esimerkiksi budjettiin tämän hetken Suomessa ovat vähäiset. Mikään hallitus ei voi kuitenkaan olla huomioimatta mitä asioista julkisuudessa ajatellaan (yhteiskunnallinen keskustelu) tai mikä on vallitseva käsitys järkevästä politiikasta (hegemonia). Myös sekä hallitus- että oppositiopuolueiden gallup-kannatuksella on merkitystä budjettiprosessissa. Jos hallituksen kannatus on painunut alas, se todennäköisesti yrittää budjettiesityk-

9 056 Peruste # KOSKA OPPOSITIO VOI VAIKUTTAA YHTEISKUNNALLISEEN KESKUSTELUUN, HEGEMONIAAN, OMAAN KANNATUKSEENSA JA HALLITUKSEN KANNA TUKSEEN, OPPOSITION TOIMILLA ON MERKITYSTÄ BUDJETTIESITYSTEN SISÄLTÖÖN. vät ole parlamentissa vaa ankielenä, voi olla merkitystä hallituksen koossa pysymisen kannalta. Epäsuorakin vaikutusvalta hallituksen jatkon suhteen tarkoittaa vastuuta hallituksen politiikasta. Näin esimerkiksi vihreiden vetäytyminen vastuusta kahden uuden ydinvoimalan suhteen oli lähinnä farssi. Vaa ankieliasemakaan ei tuo puolueelle valtaa, ellei puolueen lähtö oppositioon ole uhka muille hallituksessa oleville puolueille. Vaa ankieliaseman merkitys pienenee esimerkiksi silloin, kun oppositiosta voidaan nostaa jokin toinen puolue hallitukseen korvaamaan oppositioon siirtynyt vaa ankielipuolue. Jos jonkin puolueen oppositioasema ei ole uhka muille puolueille, kyseistä puoluetta ei ole välttämätöntä pitää hallituksessa. Tällöin sen valta hallituksessa on väistämättä pieni. sen avulla kerätä itselleen poliittisia pisteitä. Koska oppositio voi vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun, hegemoniaan, omaan kannatukseensa ja hallituksen kannatukseen, opposition toimilla on merkitystä budjettiesitysten sisältöön. Myös sellaisilla puolueilla, jotka eijussi saramo uusliberalismi ei ole joko päällä tai pois Olemme samaa mieltä Ruurik Holmin kanssa siitä, ettei hallitukseen osallistumisen pidä olla itsetarkoitus, vaan se on punnittava pitkän ajan strategiaa vasten. Holmin näkemys, että ainoastaan vasemmistolaiseen hallitukseen osallistuminen voi kannattaa, mutta uusliberaaliin hallitukseen ei, on kuitenkin ongelmallinen. eimoja on helppo antaa, mutta ne eivät itsessään kerro mitään. Mitä tarkoittaa vasemmistolainen ja uusliberaali koko hallitusta määrittävinä tekijöinä? Riittääkö, että hallitukseen osallistuvat puolueet ovat nimellisesti vasemmistolaisia? Euroopan nykyistä ahdinkoa on kenties eniten rakentanut Saksan demareiden ja vihreiden vasemmistolainen hallitus, joka teki poikkeuksellisen uusliberaalia politiikkaa.

10 Vaikutus mahdollisuudet hallituksessa ja oppositiossa 057 Suomen nykyinen hallitus tekee ainakin tuloerojen puolesta vasemmistolaisinta politiikkaa kymmeniin vuosiin. Myös valtion omaisuuden vähentäminen on lopetettu. Eurooppa-politiikassa Suomen kärkivaatimus on sijoittajavastuun lisääminen ja yksityisen pääoman kustannuksella tehtävät velkajärjestelyt. Tekeekö hallituksesta uusliberaalin se, ettei se kokonaan sanoudu irti uusliberaalista globaalitaloudesta, vai se, että hallitus ei määrittele itseään vasemmistolaiseksi? On aihetta kysyä, millainen hallitus Suomessa voisi syntyä, johon Holmin lähtökohdista kannattaisi osallistua? Jos päädytään siihen, että vallankäyttöön kannattaa osallistua vasta sitten, kun eduskunnassa on vasemmistolainen enemmistö, saadaan odottaa kauan, tai jopa loitota tavoitteesta. Vaikka Vasemmistoliitto voitti vuoden 1995 vaalit oppositiosta, ei mikään tue sitä, että pysyvämpi oppositioasema toisi kannatuksen kasvua. Päinvastoin, Suomen laitavasemmiston vuosikymmeniä korkeana pysynyt kannatus romahti 1983 vaaleissa SKDL:n siirryttyä kesken kauden hallituksesta oppositioon. Tämä romahdus jäi sittemmin pysyväksi. Kyselyjen mukaan myös Vasemmistoliiton nykyisten äänestäjien toiveena on, että heidän äänensä auttaa puoluetta osallistumaan hallitusvaltaan. Suurimpia syitä ideologisesti lähimpänä Vasemmistoliittoa olevilla potentiaalisilla äänestäjillä äänestää vihreitä tai sosialidemokraatteja onkin ollut se, että niille annetun äänen ei ole koettu menevän hukkaan. Ne ovat pyrkineet selvemmin valtaan. Holm on oikeassa siinä, että vihreiden osallistuminen edelliseen hallitukseen oli farssi. Keskeinen ero kuitenkin on juuri siinä, että näennäisestä vallasta juopuneet vihreät eivät päässeet vaikuttamaan hallituksen suureen linjaan käytännössä miltään osin. Kuten Holm kirjoittaa Vaa ankieliasemakaan ei tuo puolueelle valtaa, ellei puolueen lähtö oppositioon ole uhka muille hallituksessa oleville puolueille. Oikeistohallitus lisäsi eriarvoisuutta ja teki mahdollisesti historian ympäristövihamielisintä politiikkaa. Sellaiseen tilanteeseen vasemmisto ei saa koskaan ajaa itseään. Nykyisessä hallituksessa kokoomuslaiset kokevat olevansa vasemmiston vankeja. Hallituksessa kannattaa olla mukana niin kauan, kuin sillä saadaan uusliberalismia vähennettyä ja tasa-arvoa lisättyä. Keskustelua voi kommentoida ja jatkaa osoitteessa ON AIHETTA KYSYÄ, MILLAINEN HALLITUS SUOMESSA VOISI SYNTYÄ, JOHON HOLMIN LÄHTÖKOHDISTA KANNATTAISI OSALLISTUA? JOS PÄÄDYTÄÄN SIIHEN, ETTÄ VALLANKÄYTTÖÖN KANNATTAA OSALLISTUA VASTA SITTEN, KUN EDUSKUNNASSA ON VASEMMISTOLAINEN ENEMMISTÖ, SAADAAN ODOTTAA KAUAN, TAI JOPA LOITOTA TAVOITTEESTA.

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta YH1 kurssin kertaus Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tasavallan presidentin valinta Tasavallan presidentin tehtävät ja toimenkuva Tasa-arvoinen

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Mitkä puolueet maan hallitukseen?

Mitkä puolueet maan hallitukseen? Mitkä puolueet maan hallitukseen? Enemmistö haluaa keskustan ja :n maan seuraavaan hallitukseen Näkemyksiä maamme puolueista kartoitettiin tutkimuksessa kysymyksenasettelulla, jossa vastaajien tuli nimetä

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Neljännes kansalaisista luottaa hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita

Neljännes kansalaisista luottaa hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita TUTKIMUSOSIO Neljännes kansalaisista luottaa hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita Suomalaisista vain reilu neljännes ( %) arvioi, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita on erittäin tai melko hyvä,

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten

Lisätiedot

POLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto

POLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto POLIITTINEN OSALLISTUMINEN (17.11 2017) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto (maria.back@uta.fi) MUUTTUVA YHTEISKUNTA JA OSALLISTUMINEN Demokratia ei ole staattinen tila demokratian ja kansalaisten

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos.

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin

Lisätiedot

TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa klo 00:01

TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa klo 00:01 TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Puolet suomalaisista on allekirjoittanut kansalaisaloitteen, joka viides nettiäänestänyt ja ollut osto- tai maksulakossa Yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutuminen

Lisätiedot

Lehdistötiedote PUOLUEBAROMETRI kevät 2019 Kantar TNS Oy

Lehdistötiedote PUOLUEBAROMETRI kevät 2019 Kantar TNS Oy Lehdistötiedote PUOLUEBAROMETRI kevät 0 Kantar TNS Oy Julkaisuvapaa.. klo Tyytyväisyys sekä hallitukseen että oppositioon aiempaa hieman suurempaa Runsas kolmasosa suomalaisista ( %) ajattelee Juha Sipilän

Lisätiedot

TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa

TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. KANNATTAJAT MÄÄRITTELIVÄT PUOLUEET POLIITTISELLE KARTALLE kokoomus on oikeisto- ja vasemmistoliitto vasemmistopuolue Puolueiden välisiä eroja on perinteisesti havainnollistettu

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin?

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin? A3.2.2. Parlamentti, presidentti, hallitus 12.2.2015 (VARES) Diamond 1) Demokratian toteutumisen vaikeus Latinalaisessa Amerikassa 2) Suhteellisen vaalitavan vaikeus Etelä-Afrikassa ja Namibiassa Jyränki

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi TNS Gallup Oy on selvittänyt kolmen palkansaajien keskusjärjestön SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa klo 00:01. Puoluekartta: Oikeistossa kuusi, keskusta-oikeistossa kaksi ja vasemmistossa kolme puoluetta

TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa klo 00:01. Puoluekartta: Oikeistossa kuusi, keskusta-oikeistossa kaksi ja vasemmistossa kolme puoluetta TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Puoluekartta: Oikeistossa kuusi, keskusta-oikeistossa kaksi ja vasemmistossa kolme puoluetta Puolueiden välisiä eroja on perinteisesti havainnollistettu vasemmiston

Lisätiedot

SAKSAN VAALIT 2017 TULOS & IMPLIKAATIOT

SAKSAN VAALIT 2017 TULOS & IMPLIKAATIOT SAKSAN VAALIT 2017 TULOS & IMPLIKAATIOT Dos. Kimmo Elo Helsingin yliopisto, poliittinen historia Schuman-seuran syyskokousesitelmä Turku 27.9.2017 VAALITULOS PÄHKINÄNKUORESSA Angela Merkelin johtama CDU

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

SDP olisi suosituin puolue maan hallitukseen

SDP olisi suosituin puolue maan hallitukseen TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa 6.3.29 klo. SDP olisi suosituin puolue maan hallitukseen KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden 29 Ilmapuntaritutkimuksessa selvitettiin suomalaisten hallituspuoluetoiveita.

Lisätiedot

PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ

PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ TIEDOTE PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ Enemmistö ( %) kansalaisista pitää nykyistä järjestelmää, jossa kansanedustajista

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja

Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Euroopan komissio - Lehdistötiedote Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Bryssel 21. joulukuuta 2018 Tänään julkaistun uuden Eurobarometri-kyselyn

Lisätiedot

Kampanjointi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Vaali-info Katja Hintikainen

Kampanjointi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Vaali-info Katja Hintikainen Kampanjointi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Vaali-info 22.11.2017 Katja Hintikainen Vaali-infon ohjelma Esittäytymiskierros Kampanjointi osana vaalivaikuttamista Kepan ehdotus kampanjakonseptiksi + keskustelu

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Ammattiyhdistysliikkeeseen luottaa (41 %) vastanneista; vahvimmin Sdp:n (76%) ja vasemmistoliiton (67%) ja heikoimmin kokoomuksen (27%) kannattajat.

Ammattiyhdistysliikkeeseen luottaa (41 %) vastanneista; vahvimmin Sdp:n (76%) ja vasemmistoliiton (67%) ja heikoimmin kokoomuksen (27%) kannattajat. KANSALAISTEN LUOTTAMUS: TASAVALLAN PRESIDENTTI YKKÖNEN, MEDIA KAKKONEN Suomalaisten luottamuslistan kärjessä on tasavallan presidentti ( % luottaa erittäin tai melko paljon). Kokoomuksen kannattajista

Lisätiedot

Peltolan uutiset 3/2011

Peltolan uutiset 3/2011 Peltolan uutiset 3/2011 Syksyllä golfkausi alkaa olla lopuillaan, mutta ei vielä ohi. Golfkauden lopuksi on hyvä kaivella aivojen muistisopukoita ja kerrata golfin sääntöjä. Sääntöopas, golffarin paras

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Äänestysvalta kellä se on? Katsaus eduskuntaryhmien valta-asemiin (9) Jussi Salonranta

Äänestysvalta kellä se on? Katsaus eduskuntaryhmien valta-asemiin (9) Jussi Salonranta Äänestysvalta kellä se on? Katsaus eduskuntaryhmien valta-asemiin 1970-1(9) Jussi Salonranta Johdanto Suomen vaalijärjestelmä on pysynyt lähes muuttumattomana yli 0 vuoden ajan. Puolueiden virallisen aseman

Lisätiedot

SDP suosituin puolue hallitukseen

SDP suosituin puolue hallitukseen TUTKIMUSOSIO suosituin puolue hallitukseen 1 olisi suosituin puolue maan hallitukseen. Lähes puolet ( %) suomalaisista on tätä mieltä käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. ( %),

Lisätiedot

AATE, PERINTEET JA MIELIKUVAT SELITTIVÄT PUOLUEVALINTAA KUNTAVAALEISSA

AATE, PERINTEET JA MIELIKUVAT SELITTIVÄT PUOLUEVALINTAA KUNTAVAALEISSA AATE, PERINTEET JA MIELIKUVAT SELITTIVÄT PUOLUEVALINTAA KUNTAVAALEISSA Aatteellisilla tekijöillä (2 % vaikutti ratkaisevasti tai paljon), perinteillä sekä mielikuvilla puolueen harjoittamasta politiikasta

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA

NUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA NUORISOBAROMETRI : VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA Nuoret ovat aiempaa kiinnostuneempia politiikasta, mutta kiinnostus vaihtelee koulutustason mukaan. Nuorten yhteiskunnallinen aktiivisuus on lisääntynyt

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 SISÄLTÖ Lähtökohta vaaleihin Mitä tehtiin Vaalitulos Vaikutukset Muut puolueet Onnistumiset Kehittämistarpeet Toimenpiteitä LÄHTÖKOHTA VAALEIHIN Tavoitteena x ehdokasta

Lisätiedot

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%). Suomi/Nyt-kysely Osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johtaa ajatushautomo Magma Taloustutkimus Oy kokosi 7.2. 8.3.207 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 8 79 -vuotiaista suomalaisista.

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Eurooppavaalien lähtölaskenta: seitsemän poliittista ryhmää

Eurooppavaalien lähtölaskenta: seitsemän poliittista ryhmää Eurooppavaalien lähtölaskenta: seitsemän poliittista ryhmää Euroopan parlamentin jäsenet eivät istu ja seiso lähtökohtaisesti maanmiestensä ja -naistensa joukoissa, vaan järjestäytyvät poliittisiin ryhmiin

Lisätiedot

Suomalaisten mielipiteet Euroopan unionista yleensä, laajentumisesta ja EU-tiedon lähteistä

Suomalaisten mielipiteet Euroopan unionista yleensä, laajentumisesta ja EU-tiedon lähteistä EUROBAROMETRI 2002 - ERITYISPAINOS Suomalaisten mielipiteet Euroopan unionista yleensä, laajentumisesta ja EU-tiedon lähteistä Euroopan komission Suomen edustustolle tehty selvitys «Tämä raportti ei edusta

Lisätiedot

8. Miten EU toimii? III EU:n tavoitteet ja toiminta

8. Miten EU toimii? III EU:n tavoitteet ja toiminta 8. Miten EU toimii? EU:n toimielimet EU:n tärkeimmät toimielimet ovat: 1) Ministerineuvosto eli Euroopan unionin neuvosto 2) Eurooppa-neuvosto eli huippukokous 3) Euroopan parlamentti 4) Euroopan komissio.

Lisätiedot

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

KANSALAISET: SOTEN KILPAILUTUS HYVÄKSYTÄÄN ETUJA EPÄILLÄÄN

KANSALAISET: SOTEN KILPAILUTUS HYVÄKSYTÄÄN ETUJA EPÄILLÄÄN Tiedote KANSALAISET: SOTEN KILPAILUTUS HYVÄKSYTÄÄN ETUJA EPÄILLÄÄN Sivu 1 Suomalaisista kaksi kolmesta (2 %) suhtautuu myönteisesti (3 %) tai neutraalisti ( %) siihen, että julkiset sote-palvelut tuotetaan

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO

EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO 28/09/2017 1 EU JA DEMOKRATIA Kysymys demokraattisesta oikeutuksesta

Lisätiedot

Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen. Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto

Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen. Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Parlamentti: Poliittinen (äänestäjien) intressi: - 754 jäsentä + kroaatit 12 vaaleissa

Lisätiedot

Eduskuntatyön erityispiirteistä

Eduskuntatyön erityispiirteistä Eduskuntatyön erityispiirteistä Näin demokratia toimii eduskunta, lainsäädäntö ja kansalaisvaikuttaminen 11.9.2017 johtava tietoasiantuntija Joni Krekola Suomen poliittinen järjestelmä Lainsäädäntövalta:

Lisätiedot

Kokoustekniikka Puheenjohtajan ja sihteerin roolit

Kokoustekniikka Puheenjohtajan ja sihteerin roolit Yhteiskunnalliset soveltavat opinnot - Hallintomenettelytaidot (2424202) 1 op Yliopistonlehtori Heikki Salomaa Kokoustekniikka Puheenjohtajan ja sihteerin roolit MITEN KOKOUS ETENEE? Kokouksen avaus Järjestäytyminen

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, 17.2..12.3.2009 Toteutus YLE Uutiset Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

Kansalaiset: Näillä perusteilla kuntavaaleissa äänestetään: aate, tapa, ehdokasasettelu ja vaihtelunhalu

Kansalaiset: Näillä perusteilla kuntavaaleissa äänestetään: aate, tapa, ehdokasasettelu ja vaihtelunhalu Kansalaiset: Näillä perusteilla kuntavaaleissa äänestetään: aate, tapa, ehdokasasettelu ja vaihtelunhalu Kansalaisten mielestä tärkein puoluevalintaan vaikuttava tekijä on puolueen aatteellinen linja.

Lisätiedot

Niukka enemmistö: 100 kansanedustajaa ja kaksi vaalikautta riittää

Niukka enemmistö: 100 kansanedustajaa ja kaksi vaalikautta riittää TUTKIMUSOSIO Niukka enemmistö: 00 kansanedustajaa ja kaksi vaalikautta riittää KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden 0 Ilmapuntaritutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä kansanedustajien

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön?

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön? Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Esimerkkejä eri maista

Lisätiedot

Ruurik Holm Kemi 28.8.2010

Ruurik Holm Kemi 28.8.2010 Ruurik Holm Kemi 28.8.2010 Onko vasemmiston olemassaolon peruste kadonnut? I. Vasemmisto on jo saavuttanut sen mitä saavutettavissa on => voidaan vain puolustaa menneisyyden voittoja. II. Vasemmiston uusliberalisoituminen

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät

Lisätiedot

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat

Lisätiedot

ja liikkeiden ja puolueiden suhde Espanjassa

ja liikkeiden ja puolueiden suhde Espanjassa ja liikkeiden ja puolueiden suhde Espanjassa Taustaa * Uusliberalismi, talouskriisi, työttömyys * Kansalaisten turhautuminen politiikkaan ja korruptioon * 15- m - liike muutti poliittista mielenmaisemaa

Lisätiedot

EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA

EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO E 29/2017 vp Valtioneuvoston selvitys: EU27-päämiesten

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

EDUSKUNTA EHDOKAS VAALIT ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI LEIMA POLIITTINEN KAMPANJOIDA

EDUSKUNTA EHDOKAS VAALIT ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI LEIMA POLIITTINEN KAMPANJOIDA Lämmittely Selitä sana EDUSKUNTA EHDOKAS ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI JAISET KUNNAN- VELVOL- ÄÄNI- POLIITIKKO PUOLUE VALTUUSTO LISUUS OIKEUS Keskustellaan ÄÄNESTYS-

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Työvaliokunnan kokous 11.11.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 12.11.2013 Page 1 Uuden kuntalain tuki demokratialle 1. Säilyttämällä kuntien oma päätös-

Lisätiedot

Provokaatioita ja vastakkainasetteluja kuka innostuu, kuka vetäytyy? Ville Pitkänen & Jussi Westinen

Provokaatioita ja vastakkainasetteluja kuka innostuu, kuka vetäytyy? Ville Pitkänen & Jussi Westinen Provokaatioita ja vastakkainasetteluja kuka innostuu, kuka vetäytyy? Ville Pitkänen & Jussi Westinen Tutkitut väittämät Kysymyspatteristossa 39 väittämää, joista 6 tarkasteltiin tässä tutkimuksessa: Tahallinen

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

suomalaisen valtaeliitin läpileikkaus

suomalaisen valtaeliitin läpileikkaus Kirja-arvio 097 suomalaisen valtaeliitin läpileikkaus jiri nieminen olitiikan uutisia seuraava suuri yleisö on saattanut törmätä vuosien varrella Ilkka Ruostetsaaren eliittitutkimuksiin. Viime vuonna julkaistu

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa Tiedote KANSALAISET EIVÄT LUOTA PÄÄTTÄJIIN Luottamus päättäjiin on heikko kaikilla tasoilla. Suomalaisista ainoastaan vajaa viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %).

Lisätiedot

KUNTAVAALIT LISÄSIVÄT LUOTTAMUSTA PÄÄTTÄJIIN

KUNTAVAALIT LISÄSIVÄT LUOTTAMUSTA PÄÄTTÄJIIN KUNTAVAALIT LISÄSIVÄT LUOTTAMUSTA PÄÄTTÄJIIN Sivu Luottamus päättäjiin lisääntyi kuntavaalien seurauksena. Enemmistö kansalaisista ( %) luottaa erittäin tai melko paljon kotikunnan päättäjiin ja reilu

Lisätiedot

KUNNAN TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT: ELINVOIMA, YHTEISÖLLISYYS JA DEMOKRATIA-ALUSTA

KUNNAN TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT: ELINVOIMA, YHTEISÖLLISYYS JA DEMOKRATIA-ALUSTA KUNNAN TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT: ELINVOIMA, YHTEISÖLLISYYS JA DEMOKRATIA-ALUSTA Kunnan tärkein tehtävä on elinvoimaisuuden kehittäminen. Yhdeksän kymmenestä ( %) kansalaisesta pitää sitä tärkeänä tai erittäin

Lisätiedot

Raaseporin Vasemmisto ry Käsitelty syyskokouksessa 16.10.2011. RAASEPORIN VASEMMISTO ry. RASEBORGS VÄNSTER rf

Raaseporin Vasemmisto ry Käsitelty syyskokouksessa 16.10.2011. RAASEPORIN VASEMMISTO ry. RASEBORGS VÄNSTER rf RAASEPORIN VASEMMISTO ry RASEBORGS VÄNSTER rf Toimintasuunnitelma 2012 1 TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2012 Raaseporin Vasemmiston poliittisena ja aatteellisena tehtävänä on vasemmistolaisen arvomaailman

Lisätiedot

ZA5893. Flash Eurobarometer 375 (European Youth: Participation in Democratic Life) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5893. Flash Eurobarometer 375 (European Youth: Participation in Democratic Life) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA89 Flash Eurobarometer (European Youth: Participation in Democratic Life) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL European Youth - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON

Lisätiedot

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?"

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä? Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?" TIISTAINA 29.3.2011 klo 18:00 20:00 Arktikum-talon Polarium-salissa, (Pohjoisranta 4, Rovaniemi) Suomi ei lukeudu jäämeren rantavaltioihin,

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Voiko vaikuttamista arvioida?

Voiko vaikuttamista arvioida? Voiko vaikuttamista arvioida? Miia Toikka JÄRVI-hankkeen arviointifoorumi, Helsinki 23.11.2005 Impact assessment of advocacy is like standing in a court of law: one makes a plausible case with the aim

Lisätiedot

Ehdokkuus maakuntavaaleissa kiinnostaa satojatuhansia suomalaisia

Ehdokkuus maakuntavaaleissa kiinnostaa satojatuhansia suomalaisia TUTKIMUSOSIO 1 Ehdokkuus maakuntavaaleissa kiinnostaa satojatuhansia suomalaisia -0 -kertaisesti mielellään mukaan lähteviä ehdokasmäärään nähden Maakuntavaaliehdokkaiksi voisi pyydettäessä olla lähdössä

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

Kansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa

Kansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa Kansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa Kaksi kolmesta ( %) arvioi, että hänen äänellään on merkitystä kuntavaalien lopputuloksen kannalta. Prosenttiluku on samaa luokkaa

Lisätiedot

Radikaali eduskuntauudistus 1906

Radikaali eduskuntauudistus 1906 Naiset eduskunnassa Näin demokratia toimii eduskunta, lainsäädäntö ja kansalaisvaikuttaminen Helsingin työväenopisto 2.10.2017 joni.krekola@eduskunta.fi Radikaali eduskuntauudistus 1906 Säätyvaltiopäivät

Lisätiedot

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus

Lisätiedot

Vajaa viikko ennen hallituskriisiä vain neljännes kansalaisista luotti hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita oppositiollekaan ei kehuja

Vajaa viikko ennen hallituskriisiä vain neljännes kansalaisista luotti hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita oppositiollekaan ei kehuja Vajaa viikko ennen hallituskriisiä vain neljännes kansalaisista luotti hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita oppositiollekaan ei kehuja Sivu Suomalaisista vain neljännes ( %) ilmoitti, että hallituksen

Lisätiedot

Päätöksentekoon vaikuttaminen 18.01.2013. Minerva Krohn

Päätöksentekoon vaikuttaminen 18.01.2013. Minerva Krohn Päätöksentekoon vaikuttaminen 18.01.2013 Minerva Krohn 1 Sidonnaisuudet Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri (HL) Kaupunginvaltuutettu, Helsinki, Vihreät v 1997- Kouluttajana lääkeyrityksen tilaisuudessa

Lisätiedot

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA TUTKIMUSOSIO KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, VEROJEN KOROTUKSIA KÄ LISÄÄ LAINAA Kuntien pitäisi olla riittävän suuria pärjätäkseen verotuloillaan ( %). Veroja ei saa korottaa ( %), eikä

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

Naiset eduskunnassa. Koulutuspäivä kirjastoille eduskunnasta, vaikuttamisesta ja kirjastosta Eduskunnan kirjasto

Naiset eduskunnassa. Koulutuspäivä kirjastoille eduskunnasta, vaikuttamisesta ja kirjastosta Eduskunnan kirjasto Naiset eduskunnassa Koulutuspäivä kirjastoille eduskunnasta, vaikuttamisesta ja kirjastosta Eduskunnan kirjasto 13.11.2017 joni.krekola@eduskunta.fi Radikaali eduskuntauudistus 1906 Säätyvaltiopäivät 1863-1906:

Lisätiedot

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Ari Antikainen & Hanne Laukkanen Joensuun yliopisto email: ari.antikainen(at)joensuu.fi

Lisätiedot

SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT

SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Keskustanuorten XXXX aluejärjestö ry. Muissa kuin virallisissa yhteyksissä yhdistyksestä voidaan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta

EUROOPAN PARLAMENTTI Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta 2014/2040(BUD) 6.8.2014 TARKISTUKSET 1-10 Danuta Maria Hübner (PE537.156v01-00) Euroopan unionin yleisestä talousarviosta

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Uudet säännöt kunnanvaltuuston ja maakunnanvaltuuston vaaleissa 2003

Uudet säännöt kunnanvaltuuston ja maakunnanvaltuuston vaaleissa 2003 Uudet säännöt kunnanvaltuuston ja maakunnanvaltuuston vaaleissa 2003 Tärkeää vaalitietoa uudet säännöt siitä, miten äänestät vaalipäivänä uudet säännöt ennakkoäänestyksestä uudet säännöt siitä, miten voit

Lisätiedot