Äänestysvalta kellä se on? Katsaus eduskuntaryhmien valta-asemiin (9) Jussi Salonranta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Äänestysvalta kellä se on? Katsaus eduskuntaryhmien valta-asemiin (9) Jussi Salonranta"

Transkriptio

1 Äänestysvalta kellä se on? Katsaus eduskuntaryhmien valta-asemiin (9) Jussi Salonranta

2 Johdanto Suomen vaalijärjestelmä on pysynyt lähes muuttumattomana yli 0 vuoden ajan. Puolueiden virallisen aseman vahvistanut puoluelaki astui kuitenkin voimaan vuonna 1969, minkä johdosta tämän katsauksen tarkastelujakson muodostaa toimitetut eduskuntavaalit vuodesta 1970 alkaen. Katsauksessa tarkastellaan äänestysvallan jakautumista edustakuntaryhmien kesken vuosien eduskuntavaalitulosten perusteella Shapley-Shubik valtaindeksillä mitattuna käyttäen ½ päätössääntöä. Eduskuntaryhmien äänestysvalta kuvastaa puolueen mahdollisuutta toimia ehdottoman enemmistöpäätöksen (1 edustajaa) ratkaisevassa vaa ankielen asemassa. Puolueiden ääniosuudet ja valtaindeksin arvot ovat ilmoitettu kansanedustajapaikoiksi muutettuna (pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun), jotta niitä voidaan yleistajuisemmin verrata puolueiden eduskuntavaalituloksien mukaisiin kansanedustajamääriin. Puolueiden eduskuntavaalituloksen mukaisen edustajamäärän ja vaaleissa saavutettua ääniosuutta vastaavan edustajamäärän suhde kuvastaa vaalijärjestelmämme suhteellisuutta, kun taas ääniosuuden ja valtaindeksin suhde kuvastaa vaalijärjestelmämme oikeudenmukaisuutta. Katsauksessa tarkastellaan kuuden puolueen osalta näiden suhteiden suurinta eroavuutta tarkastelujaksolla.

3 Shapley-Shubik -valtaindeksi osa 1. Eduskuntaryhmien äänestysvallan arvioimeksi on käytetty Lloyd Shapleyn (Nobel-palkinto 12) ja Martin Shubikin kehittämää Shapley-Shubik -valtaindeksiä. Valtaindeksi kuvaa yleisesti millaista valtaa toimijat pystyvät saamaan liittoutumalla äänestyksissä muiden toimijoiden kanssa (muodostamalla koalitioita). Katsauksessa tarkastellaan eduskuntaryhmien Shapley-Shubik valtaindeksin arvoja vaadittaessa ehdotonta enemmistöpäätöstä (1/2 päätössääntö). Eduskuntaryhmien äänestysvalta kuvastaa puolueen mahdollisuutta toimia valitun enemmistöpäätöksen (1 edustajaa) ratkaisevassa vaa ankielen asemassa (eduskunnan puhemiestä ei olla vielä valittu). Shapley-Shubik valtaindeksin laskemisessa tarkastellaan ensin kaikkia mahdollisia eduskuntaryhmien äänestysjärjestyksiä, joissa eduskuntaryhmät voivat äänestää päätösehdotuksesta eduskunnassa. Sitten identifioidaan jokaisesta mahdollisesta äänestysjärjestyksestä se ryhmä, joka on ratkaissut äänestyksen lopputuloksen. Tätä ryhmää kuvataan tuon äänestysjärjestyksen osalta ratkaisevaksi. Shapley-Shubik - valtaindeksi olettaa ryhmien mielipiteet toisistaan riippumattomaksi eli tilannetta, missä kukin ryhmä äänestää toisista ryhmistä ja niiden äänestyskäyttäytymisestä riippumatta. Eduskuntaryhmän valtaindeksi voi saada vaaleissa saavutetuista kansanedustajista huolimatta arvon nolla.

4 Shapley-Shubik -valtaindeksi osa 2. Shapley-Shubik -valtaindeksi saadaan niiden järjestysten suhteellisena osuutena, joissa puolue ollut ratkaisevassa asemassa tämän enemmistöpäätöksen (1 edustajaa) saavuttamiseksi. Shapley-Shubik -valtaindeksi voi saada arvoja nollan ja yhden väliltä. Indeksiarvojen vertailemisen yleistajuistamiseksi arvot ovat ilmoitettu kansanedustajapaikoiksi takaisin muutettuna (pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun). Ahvenanmaan kansanedustaja on sisällytetty laskelmissa kuuluvaksi RKP:n eduskuntaryhmään ja sen valtaindeksiin. Eduskunnan puhemiestä ei ole vielä valittu eli äänestykseen osallistuu eduskunnan kaikki 0 kansanedustajaa. Aihetta on aiemmin käsitelty eri valtaindeksien ja määräenemmistöjen osalta laajemmin muun muassa Turun yliopiston professori Matti Wiberg vuodelta 1996 olevassa artikkelissaan Kenellä on valta eduskunnan äänestyksissä? Eduskuntaryhmien äänestysvalta vaalikausilla Uutta tässä katsauksessa muun muassa tuohon edellä mainittuun artikkeliin on vaalikausien (9) tarkastelu sekä yleistajuisempi esitystapa (kansanedustajapaikkoina ilmoitetut tulokset).

5 Esimerkki Shapley-Shubik -valtaindeksin laskemisesta: Olkoon päätöksentekoelimessä kolme jäsentä: A, B ja C, joilla kullakin on yksi ääni ja päätössääntönä on yksinkertainen (tässä tapauksessa samalla myös ehdoton) enemmistö. Mahdolliset äänestysjärjestykset ovat A(B)C, A(C)B, B(A)C, B(C)A, C(A)B ja C(B)A. Kunkin järjestyksen ratkaiseva toimija on merkitty sulkujen sisään. Kussakin järjestyksessä toinen annettu ääni riittää enemmistön turvaamiseksi, joten kuudesta mahdollisesta permutaatiosta kukin toimija on ratkaisevassa asemassa kahdessa. Shapley-Shubik -valtaindeksi on täten kullekin toimijalle 2/6 = 1/3 = 0,3333. Toimijoiden lukumäärän kasvaessa mahdollisten äänestysjärjestysten lukumäärä (n!) kasvaa n:n funktiona. Kun esim. vuoden 1975 eduskuntavaaleissa ryhmittymää sai kansanedustajia eduskuntaan, niin! on lukuna jo n n! (kertoma) n n! (kertoma)

6 Merkittävimmät muutokset äänestysvallassa Suomalaisessa politiikassa on tapahtunut kolme merkittävää muutosta äänestysvallassa viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Tämä todettaneen, jotta voidaan keskittyä tässä katsauksessa 5/6 ja 2/3 määräenemmistöjen tarkastelun sijaan ehdottoman enemmistöpäätöksen (1/2) tarkasteluun. 1) Kokoomuksen kansanedustajamäärä nousi 40 vuoden tauon jälkeen yli 1/6 määrävähemmistön (34 edustajaa) vuoden 1970 eduskuntavaaleissa, minkä johdosta puolue ei enää tarvinnut aiempien vuosikymmenten tavoin RKP:n ja LKP:n tukea estääkseen lain kiireelliseksi julistamisen. Neljällä puolueella yksin yli 1/6 määrävähemmistö. 2) SKDL:n kansanedustajamäärä jäi pysyvästi alle 1/6 määrävähemmistön (34 edustajaa) vuoden 1983 eduskuntavaaleissa. Vuoden 1987 eduskuntavaalien jälkeen hallitusratkaisu on pystytty muodostamaan vasemmisto-oikeisto -akselin ylitse. Kolmella puolueella yksin yli 1/6 määrävähemmistö. 3) Perussuomalaisten kansanedustajamäärä ylitti 1/6 määrävähemmistön (34 edustajaa) vuoden 11 eduskuntavaaleissa, jolloin 1/6 määrävähemmistön ylittävä kansanedustajamäärä oli lähes kolmen vuosikymmenen tauon jälkeen kolmen sijaan neljällä puolueella. Neljällä puolueella yksin yli 1/6 määrävähemmistö. Havainnekuvissa puolueiden interaktioiden määrän kasvaminen puolueiden lukumäärän kasvaessa (n=1,2,...,6)

7 Puoluekohtaiset tarkastelut eduskuntavaalit Sosialidemokraatit 1970, 1972, 1975, 1979, 1983, 1987, 1991, 1995, 1999, 03, 07, 11, 15 Keskusta 1970, 1972, 1975, 1979, 1983, 1987, 1991, 1995, 1999, 03, 07, 11, 15 Kokoomus 1970, 1972, 1975, 1979, 1983, 1987, 1991, 1995, 1999, 03, 07, 11, 15 Vihreät 1970, 1972, 1975, 1979, 1983, 1987, 1991, 1995, 1999, 03, 07, 11, 15 Vasemmistoliitto 1970, 1972, 1975, 1979, 1983, 1987, 1991, 1995, 1999, 03, 07, 11, 15 Perussuomalaiset 1970, 1972, 1975, 1979, 1983, 1987, 1991, 1995, 1999, 03, 07, 11, 15

8 Sosialidemokraatit Vaaleissa saavutettu kansanedustajamäärä Ääniosuutta vastaava kansanedustajamäärä Shapley-Shubik -valtaindeksiä vastaava kansanedustajamäärä

9 Havaintoja: Sosialidemokraatit SDP on saavuttanut tarkastelujakson eduskuntavaaleissa yhteensä 662 kansanedustajaa, mikä on yli 0 kansanedustajaa enemmän kuin Keskusta (561) tai Kokoomus (546). SDP on hyötynyt selkeästi nykyisestä vaalijärjestelmästä. Puolueen kansanedustajien paikkaosuus on ollut kaikissa toimitetuissa eduskuntavaaleissa ääniosuutta suurempi. Suurimmallaan tämä ero on ollut vuoden 1987 eduskuntavaalien jälkeen, missä SDP sai 24,1%:n (48) kannatusosuudella 56 kansanedustajaa (28,0%). SDP:n äänestysvaltahuippu osuu vaalikaudelle , jolloin puolue saavutti myös sotien jälkeisen ajan suurimman eduskuntaryhmän 63 edustajalla. Valtaindeksiä vastaava edustajapaikkamäärä oli 80! edustajaa ja näin ääniosuutta ja valtaindeksiä vastaavien edustajapaikkamäärien erotus oli ennätykselliset 23 kansanedustajaa. Vuoden 15 eduskuntavaalit olivat SDP:n kannalta historialliset: Ensimmäistä kertaa lähes vuoteen puolueen äänestysvaltaa vastaava kansanedustajamäärä (28) on vaaleissa saavutettua kansanedustajamäärä (34) pienempi. SDP:llä on ollut suurin äänestysvalta yhtäjaksoisesti vaalikausilla sekä vaalikaudella , (jaettu 1. sija) ja (jaettu 1. sija).

10 Keskusta Vaaleissa saavutettu kansanedustajamäärä Ääniosuutta vastaava kansanedustajamäärä Shapley-Shubik -valtaindeksiä vastaava kansanedustajamäärä

11 Havaintoja: Keskusta Keskustan äänestysvalta oli vaaleissa saavutettua kansanedustajamäärää pienempi vaalikausilla , mutta vuoden 1987 eduskuntavaaleista lähtien Keskustan äänestysvalta on ollut yhtä poikkeusta (11) lukuun ottamatta aina vaaleissa saavutettua kansanedustajamäärää suurempi. Keskusta on hyötynyt selkeästi nykyisestä vaalijärjestelmästä. Puolueen kansanedustajien paikkaosuus on ollut kaikissa tarkastelujaksolla toimitetuissa eduskuntavaaleissa ääniosuutta suurempi. Suurimmallaan tämä ero on ollut vuoden 15 eduskuntavaalien jälkeen, missä Keskusta sai 21,1%:n (42) kannatusosuudella 49 kansanedustajaa (24,5%). Keskustan äänestysvaltahuippu on kaksihuippuinen ajoittuen vaalikausille ja Molemmilla kerroilla paikka- ja ääniosuuden välinen ero vastaa viittä (5) kansanedustajaa ja ääniosuuden ero valtaindeksiä vastaava edustajapaikkamäärään on 17 kansanedustajaa. Vaalikauden äänestysvalta vastaa kuitenkin 67 edustajan paikkamäärää. Keskustalla on ollut suurin äänestysvalta vaalikausilla , (jaettu 1. sija), 03-07, sekä

12 Kokoomus Vaaleissa saavutettu kansanedustajamäärä Ääniosuutta vastaava kansanedustajamäärä Shapley-Shubik -valtaindeksiä vastaava kansanedustajamäärä

13 Havaintoja: Kokoomus Hajotusvaalit vuosina 1972 ja 1975 iskivät erityisesti Kokoomuksen äänestysvalta-asemaan. Tosin vuoden 1975 aseman romahtamisesta puolue saa lähinnä syyttää itseään. Kokoomus menetti noissa vaaleissa epäsuotuisten vaaliliittojen takia peräti 6 kansanedustajaa pienpuolueille. Kokoomus on pääsääntöisesti hyötynyt nykyisestä vaalijärjestelmästä. Puolueen kansanedustajien paikkaosuus on ollut kymmenessä () tarkastelujaksolla toimitetuissa eduskuntavaaleissa ääniosuuttaan suurempi. Suurimmallaan tämä ero on ollut vuoden 1987 eduskuntavaalien jälkeen, missä Kokoomus sai 23,1%:n (46) kannatusosuudella 53 kansanedustajaa (26,5%). Kokoomuksen äänestysvaltahuippu ajoittuu vaalikaudelle 07-11, jolloin puolue saavutti tarkastelujakson toiseksi suurimman edustajamääränsä (). Valtaindeksiä vastaava edustajapaikkamäärä oli 61 edustajaa ja näin ääniosuutta ja valtaindeksiä vastaavien paikkamäärien erotus oli 16 kansanedustajaa. Kokoomuksella on kerran ollut suurin äänestysvalta: vaalikaudella (jaettu 1. sija). Kokoomuksen äänestysvalta on ollut vaaleissa saavutettua edustajamäärää pienempää vaalikaudesta lähtien.

14 Vihreä liitto Vaaleissa saavutettu kansanedustajamäärä Ääniosuutta vastaava kansanedustajamäärä Shapley-Shubik -valtaindeksiä vastaava kansanedustajamäärä

15 Havaintoja: Vihreä liitto Vihreät ovat saavuttaneet osallistumissaan eduskuntavaaleissa yhteensä 90 kansanedustajaa, mikä on 28 kansanedustajaa vähemmän kuin mitä Vihreiden ääniosuutta vastaava kansanedustajamäärä olisi. Vihreät ovat hävinneet selkeästi nykyisestä vaalijärjestelmästä. Puolueen kansanedustajien paikkaosuus on ollut kaikissa toimitetuissa eduskuntavaaleissa ääniosuutta pienempi. Suurimmallaan tämä ero on ollut vuoden 11 eduskuntavaalien jälkeen, missä Vihreät saivat 7,3%:n (15) kannatusosuudella kansanedustajaa (5,0%). Vihreiden äänestysvaltahuippu osuu nykyiselle vaalikaudelle 15-19, jolloin puolueen äänestysvalta () on ensimmäistä kertaa suurempi kuin mitä kansanedustajamäärä ja ääniosuus edellyttäisi. Myös viime vaalikaudella puolueen äänestysvalta oli sen edustajapaikkamäärää suurempi. Vihreät ovat ajaneet vaalijärjestelmän uudistamista, koska puolue on saanut kaikissa osallistumissaan eduskuntavaaleissa ääniosuuttaan vähemmän kansanedustajia. Vihreiden omassa analyysissa vuoden 11 eduskuntavaalien tappion (-5) syynä on pidetty osallistumista Vanhasen II hallitukseen ja sen hallituspolitiikkaa, eikä vaalijärjestelmän epäsuhteellisuutta.

16 Vasemmistoliitto Vaaleissa saavutettu kansanedustajamäärä Ääniosuutta vastaava kansanedustajamäärä Shapley-Shubik -valtaindeksiä vastaava kansanedustajamäärä

17 Havaintoja: Vasemmistoliitto Vasemmistoliitto on saavuttanut osallistumissaan eduskuntavaaleissa yhteensä 123 kansanedustajaa, mikä on 33 kansanedustajaa enemmän kuin Vihreät (90). Vihreät ovat osallistuneet eduskuntavaaleihin vuodesta 1983 ja Vasemmistoliitto vuodesta Vasemmistoliitto on hävinnyt nykyisestä vaalijärjestelmästä. Puolueen kansanedustajien paikkaosuus on ollut kaikissa toimitetuissa eduskuntavaaleissa ääniosuutta pienempi (vuonna 1995 paikoissa kuitenkin tasan). Suurimmallaan tämä ero on ollut vuosien 11 ja 15 eduskuntavaalien jälkeen. Vasemmistoliiton äänestysvaltahuippu osui viime vaalikaudelle 11-15, jolloin puolueen äänestysvalta () nelinkertaistui edellisvaalikauteen (5) verrattuna. Valtaindeksien eräs paradoksi näkyy hyvin Vasemmistoliittoa tarkasteltaessa. Vaikka Vasemmistoliiton kansanedustajamäärä väheni vaalikaudesta 07-11, niin äänestysvalta nelinkertaistui vaalikaudella

18 Perussuomalaiset Vaaleissa saavutettu kansanedustajamäärä Ääniosuutta vastaava kansanedustajamäärä Shapley-Shubik -valtaindeksiä vastaava kansanedustajamäärä

19 Havaintoja: Perussuomalaiset Perusuomalaisten tarkastelussa kannattaa keskittyä vuoden 11 eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan, vaikka puolue on osallistunut eduskuntavaaleihin vuodesta 1999 lähtien. Puolueen kansanedustajien paikkaosuus on ollut kahdessa viimeksi toimitetuissa eduskuntavaaleissa ääniosuutta suurempi. Suurimmallaan tämä ero on nykyisellä vaalikaudella 15-19, missä Perussuomalaiset saivat 17,7%:n (35) kannatusosuudella 38 kansanedustajaa (19,0%). Perussuomalaisilla ei ole olemassa ns. äänestysvaltahuippua vaan puolueen äänestysvalta on aina ollut puolueen vaaleissa saavuttavaa kansanedustajamäärää pienempi. Perussuomalaisten kansanedustajamäärä ylitti 1/6 määrävähemmistön (34 edustajaa) vuoden 11 eduskuntavaaleissa, missä puolueen kansanedustajamäärä kasvoi edellisvaalien viidestä (5) kansanedustajasta suoraan 39:ään (+34) kansanedustajaan.

20 Pääministeripuolue vaalien jälkeen sekä puolueiden valtaindeksiä vastaavat edustajapaikkamäärät KESK-KOK-SDP

21 Hallituspuolueiden valtaindeksiä vastaavat edustajapaikkamäärät Lipponen I Lipponen II Katainen I KOK-SDP-VIHR-VAS-RKP KOK-SDP-VIHR-VAS-RKP KOK-SDP-VIHR-VAS-RKP-KD

22 Havaintoja: Hallituspohjasta osa 1. Vuoden 1987 eduskuntavaalien jälkeen kaksi eniten kansanedustajia vaaleissa saavuttanutta puoluetta ovat muodostaneet hallituksen pohjan. Tähän on olemassa kaksi poikkeusta: Esko Ahon hallitus vaalikaudella ja Paavo Lipposen hallitukset vaalikausilla Valtaindeksejä vastaavilla kansanedustajamäärillä tarkasteltaessa tilanne muuttuu hieman: Vaalikaudella Keskustan äänestysvalta-asema oli merkittävästi toisia puolueita suurempi. Vaaleissa Keskusta sai +15 vaalivoiton, ja SDP jättäytyi itse vaalituloksen (-8) takia oppositioon vaikka Kokoomuksen vaalitappio oli suurempi (-13). Hallitus rakentui Keskustan ja Kokoomuksen pohjalle. Vaalikaudella SDP:n äänestysvalta-asema oli erittäin merkittävästi toisia puolueita suurempi, jolloin äänestysvallan kannalta Keskusta ja Kokoomus olivat tasavahvat, vaikka Keskustalla oli viisi (5) kansanedustajaa Kokoomusta enemmän. Vaalikaudella SDP:n äänestysvalta-asema väheni merkittävästi edelliseen vaalikauteen nähden ja oli äänestysvallaltaan tasavahva Keskustan kanssa. SDP:llä oli kuitenkin kolme (3) kansanedustajaa Keskustaa enemmän ja Kokoomus sai kyseisissä vaaleissa Keskustaa suuremman vaalivoiton (+7 edustajaa).

23 Havaintoja: Hallituspohjasta osa 2. Valtaindeksejä vastaavilla kansanedustajamäärillä tarkasteltaessa havaitaan myös mielenkiintoinen vertailtavuus pääministeri Paavo Lipposen sateenkaarihallitusten ja pääministeri Jyrki Kataisen six-pack-hallitusten asemista: Lipposen hallituksissa kaikki äänestysvalta oli hallituksen kahdella suurimmalla puolueella. Kataisen hallitus taas pitää sisällään yhden valtaindekseihin liittyvän paradoksin. Vasemmistoliiton valtaindeksi puolueena kasvoi edustajapaikkamääräänsä suuremmaksi, vaikka Vasemmistoliiton kansanedustajamäärä laski Lipposen I hallituksen 22 kansanedustajasta Kataisen I hallituksen 14 kansanedustajaan. Vasemmistoliiton tavoin myös Vihreät ja RKP kasvattivat puolueina valtaindeksiään Lipposen I ja II hallitusta verrattaessa Kataisen I hallitukseen, mutteivat niin merkittävästi kuin Vasemmistoliitto. Itse asiassa Jyrki Kataisen (11-14) asema hallituksen pääministerinä oli heikompi kuin kertaakaan sitten luvun kansanrintamahallitusten. Kataisen hallituspuolueiden vasemmisto-oikeisto jako oli äänestysvallalla tarkasteltuna vaalitulosta suurempi. Pääministeri Karjalaisen II hallitus toimi 472 päivää ( ) ja Miettusen II hallitus 305 päivää ( ). Kummassakin hallituksessa pääministeripuolueella (kesk.) oli vähemmän ministereitä kuin sijaispääministerin (Kalevi Sorsa, Sd.) puolueella. Kataisen hallitus toimi 99 päivää ja sitä seurannut Stubbin hallituskin 340 päivää.

24 Johtopäätöksiä: Vihreiden ja Vasemmistoliiton kannattaa edistää kaikin keinoin nykyisen vaalijärjestelmän muuttamista poliittisesti suhteellisemmaksi (hallitukseen osallistumisen kynnyskysymys), koska ovat jokaisessa osallistumassaan eduskuntavaaleissa saaneet ääniosuuttaan vähemmän kansanedustajia. SDP:n suhtautuminen vaalijärjestelmän uudistamiseen riippuu puolueen analyysista nykyisestä kannattajarakenteesta (Demokratiaindikaattorit 15, OM 56:15) ja miten puolue näkee oman kannatusosuuden kehittyvän vuoden 27 eduskuntavaaleihin mennessä väestörakenteen muuttuessa. Äänestysvallan kannalta ratkaisevassa asemassa on puolueen kannatusosuuden kehittyminen suhteessa 1/6 määrävähemmistöön (17%). Keskustan kannattaa vastustaa kaikkia yrityksiä uudistaa nykyistä vaalijärjestelmää poliittisesti suhteellisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Nykyisen vaalijärjestelmän ansiosta Keskusta sai 15,8%:n kannatuksellakin yli 1/6 määrävähemmistöön (17%) vaadittavan kansanedustajamäärän. Puolueiden nykyisten kannatustasojen perusteella seuraavassa eduskunnassa on mahdollisesti nykyisen neljän sijaan kolme puoluetta, jolla on yksin 1/6 määrävähemmistöön vaadittava kansanedustajamäärä. Puoluekentän nykyistä suurempi fragmentaatio ei ole yhdenkään eduskuntapuolueen kannalta toivottaa.

25 Yhteystiedot: Jussi Salonranta

TIETOISKU 7/

TIETOISKU 7/ TIETOISKU 7/2003 30.7.2003 EDUSKUNTAVAALIT ESPOOSSA 2003 Kok. 28,5 34,1 35,4 SDP 17,6 19,5 23,1 Vihr. 9,9 12,6 12,8 Kesk. 4,4 7,1 11,0 RKP 8,6 10,2 12,1 Vas. 6,7 6,9 7,3 KD PS Lib. 3,3 2,5 1,6 1,5 0,2

Lisätiedot

Tilastoanalyysi vuoden 2017 kuntavaalituloksesta

Tilastoanalyysi vuoden 2017 kuntavaalituloksesta Tilastoanalyysi vuoden 2017 kuntavaalituloksesta Tarkastelussa 1. Ennakkoäänestys (s. 3 9) 2. Äänestysaktiivisuus (s. 10 14) 3. Puoluekannatus (s. 15 24) 4. Puolueiden kannatusalueet (s. 25 30) 2 Jussi

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden suhtautuminen kuntarakenteeseen ja kuntasektorin kehittämiseen puoluekannan mukaan Kuntaseminaari Siv Sandberg Åbo

Luottamushenkilöiden suhtautuminen kuntarakenteeseen ja kuntasektorin kehittämiseen puoluekannan mukaan Kuntaseminaari Siv Sandberg Åbo Luottamushenkilöiden suhtautuminen kuntarakenteeseen ja kuntasektorin kehittämiseen puoluekannan mukaan Kuntaseminaari 15.12.2011 Siv Sandberg Åbo Akademi Puolue vai kotikunta? Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Tilastoanalyysi vuoden 2017 kuntavaalituloksesta Jussi Westinen & Ville Pitkänen

Tilastoanalyysi vuoden 2017 kuntavaalituloksesta Jussi Westinen & Ville Pitkänen Tilastoanalyysi vuoden 2017 kuntavaalituloksesta Jussi Westinen & Ville Pitkänen 14.3.2017 1.Ennakkoäänestys Ennakkoon äänestäneiden osuuden kasvu ei ennusta korkeampaa äänestysprosenttia Ennakkoon äänestäneiden

Lisätiedot

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

ÄÄNESTYSVALTA SUOMEN KUNNISSA Analyysi vuonna 2017 valituista valtuustoista

ÄÄNESTYSVALTA SUOMEN KUNNISSA Analyysi vuonna 2017 valituista valtuustoista ÄÄNESTYSVALTA SUOMEN KUNNISSA Analyysi vuonna 2017 valituista valtuustoista Matti Wiberg Acta Politica Aboensia A5 Turun yliopisto valtio-oppi Juvenesprint 2017 Turku ISSN 1796-816X ISBN 978-951-29-6880-0

Lisätiedot

Presidentinvaalitutkimus, kesä 2011 Taloustutkimus Oy Jari Pajunen & Tuomo Turja

Presidentinvaalitutkimus, kesä 2011 Taloustutkimus Oy Jari Pajunen & Tuomo Turja Presidentinvaalitutkimus, kesä 2011 Taloustutkimus Oy Jari Pajunen & Tuomo Turja 30.6.2011 1 30.6.2011 T2622-2626 Jari Pajunen Toteutus Tämä tutkimus on tehty YLE Uutisten toimeksiannosta. Tutkimus- ja

Lisätiedot

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24 Hallituspohja 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten

Lisätiedot

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät

Lisätiedot

KUNTIEN KASVUNÄKYMÄT 2014

KUNTIEN KASVUNÄKYMÄT 2014 KUNTIEN KASVUNÄKYMÄT 2014 Kysely lähti yhteensä 9826 vastaajalle. 8101 kunnanvaltuutetulle 276 kunnasta 1725 johtavalle viranhaltijalle 303 kunnasta Kyselyyn vastasi 2363 vastaajaa 288 kunnasta Vastausprosentti

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 SISÄLTÖ Lähtökohta vaaleihin Mitä tehtiin Vaalitulos Vaikutukset Muut puolueet Onnistumiset Kehittämistarpeet Toimenpiteitä LÄHTÖKOHTA VAALEIHIN Tavoitteena x ehdokasta

Lisätiedot

MINISTEREITÄ VÄHEMMÄN OHJELMA YLEISPIIRTEISEKSI

MINISTEREITÄ VÄHEMMÄN OHJELMA YLEISPIIRTEISEKSI MINISTEREITÄ VÄHEMMÄN OHJELMA YLEISPIIRTEISEKSI Eduskuntavaalien jälkeiseen hallitukseen kohdentuvia odotuksia selvitettiin kysymällä, mikä on sopiva ministerien määrä hallitusta muodostettaessa. Kysymys

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Mitkä puolueet maan hallitukseen?

Mitkä puolueet maan hallitukseen? Mitkä puolueet maan hallitukseen? Enemmistö haluaa keskustan ja :n maan seuraavaan hallitukseen Näkemyksiä maamme puolueista kartoitettiin tutkimuksessa kysymyksenasettelulla, jossa vastaajien tuli nimetä

Lisätiedot

2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015

2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015 2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015 Helsinkiläisistä äänioikeutetuista 75,1 prosenttia äänesti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Se on hiukan vähemmän kuin vuonna 2011, jolloin äänestämässä kävi 75,5

Lisätiedot

Kaksi viidestä vähentäisi puolueita

Kaksi viidestä vähentäisi puolueita Julkaistavissa.. klo.00 jälkeen Kaksi viidestä vähentäisi puolueita Suomessa on puoluerekisterissä kuusitoista puoluetta. Kaksi viidestä ( %) suomalaisesta yhtyy väittämään, että Suomessa on liikaa puolueita.

Lisätiedot

KUNTAVAALIT Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut

KUNTAVAALIT Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut KUNTAVAALIT 2017 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 4/2017 Sisällysluettelo 1. Äänestysvilkkaus 1 2. Puolueiden äänimäärät 2 3. Suurimpien puolueiden kannatus 6 4. Valtuustopaikat 1989-2021

Lisätiedot

Muutosvaalit 2011. Suomen vaalitutkimuskonsortio www.vaalitutkimus.fi

Muutosvaalit 2011. Suomen vaalitutkimuskonsortio www.vaalitutkimus.fi Muutosvaalit 2011 Kansallinen vaalitutkimus vuoden 2011 eduskuntavaaleista 18 kirjoittajaa neljästä eri yliopistosta, vaalitutkimuskonsortio Oikeusministeriö rahoitti päätutkimusaineiston ja hankkeen koordinoinnin

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

Eduskuntavaalit 2015. Vaalianalyysiä ja operatiivinen toiminta hallitusneuvottelujen aikana

Eduskuntavaalit 2015. Vaalianalyysiä ja operatiivinen toiminta hallitusneuvottelujen aikana Eduskuntavaalit 2015 Vaalianalyysiä ja operatiivinen toiminta hallitusneuvottelujen aikana Eduskuntavaalit 2015 21,1 % +5,3 % *) 17,6 % -1,4 % 18,2 % -2,2 % 16,5 % -2,6 % 49 +14 38-1 37-7 34-8 8,5 % +1,3

Lisätiedot

AATE, PERINTEET JA MIELIKUVAT SELITTIVÄT PUOLUEVALINTAA KUNTAVAALEISSA

AATE, PERINTEET JA MIELIKUVAT SELITTIVÄT PUOLUEVALINTAA KUNTAVAALEISSA AATE, PERINTEET JA MIELIKUVAT SELITTIVÄT PUOLUEVALINTAA KUNTAVAALEISSA Aatteellisilla tekijöillä (2 % vaikutti ratkaisevasti tai paljon), perinteillä sekä mielikuvilla puolueen harjoittamasta politiikasta

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 3. 27.1.2011. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 3. 27.1.2011. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, tammikuu 2011 (3. 27.1.2011) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

PRESIDENTINVAALIT

PRESIDENTINVAALIT PRESIDENTINVAALIT 99-2006 Vaalivuosi, valintatapa ja valintamenettelyn erityispiirteet ) 99: Eduskunta kuuden vuoden toimikaudeksi hallitusmuodon 94 :n siirtymäsäännöksen nojalla Presidenttiehdokk aat

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 23.3-15.4.2015 Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 23.3-15.4.2015 Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, huhtikuu 2015 (23.3.-15.4.2015) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

KUNNALLISVAALIT 2012 Pirkanmaan kokonaisvaalitulos ja paikkalaskelmat

KUNNALLISVAALIT 2012 Pirkanmaan kokonaisvaalitulos ja paikkalaskelmat KUNNALLISVAALIT 2012 Pirkanmaan kokonaisvaalitulos ja paikkalaskelmat SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe Lyhenteet Pirkanmaan kokonaisvaalitulos Ryhmittymien äänimäärät kunnittain Vertailua edellisiin vaaleihin

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, MARRAS 2009 (2. 26.11.2009) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

Ohjeita kuntavaalien jälkeisiin neuvotteluihin

Ohjeita kuntavaalien jälkeisiin neuvotteluihin Ohjeita kuntavaalien jälkeisiin neuvotteluihin Mitä on hyvä tietää vaaleihin liittyvistä luottamuspaikkaneuvotteluista sekä suhteellisuudesta ja suhteellisesta vaalista? Kevään kuntavaalien jälkeen kokoomusyhdistyksissä,

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, 17.2..12.3.2009 Toteutus YLE Uutiset Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

Tietoja Manner-Suomen kuntien valtuuston ja hallituksen puheenjohtajista

Tietoja Manner-Suomen kuntien valtuuston ja hallituksen puheenjohtajista Tietoja Manner-Suomen kuntien valtuuston ja hallituksen puheenjohtajista 1.6.2017 alkaneella valtuustokaudella sekä vertailutietoa edellisiltä valtuustokausilta Sirkka-Liisa Piipponen & Marianne Pekola-Sjöblom

Lisätiedot

YLE Uutiset. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, Maalis-huhtikuu 2017 ( ) Toteutus. Tutkimus- ja otantamenetelmä. Tutkimuksen ajankohta

YLE Uutiset. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, Maalis-huhtikuu 2017 ( ) Toteutus. Tutkimus- ja otantamenetelmä. Tutkimuksen ajankohta PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, Maalis-huhtikuu 2017 (29.3.-4.4.2017) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden kuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy

Lisätiedot

VAALIJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN VAALITUTKIMUKSEN TULOSTEN VALOSSA

VAALIJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN VAALITUTKIMUKSEN TULOSTEN VALOSSA VAALIJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN VAALITUTKIMUKSEN TULOSTEN VALOSSA Heikki Paloheimo Tampereen yliopiston alumnikansanedustajien kokous 29.11.27 Eduskuntavaaleissa käytettävän vaalitavan ongelmia 1. Pulmat

Lisätiedot

Tarkastelussa. 3. Ehdokasasettelu ja äänien keskittyminen (s ):

Tarkastelussa. 3. Ehdokasasettelu ja äänien keskittyminen (s ): Tarkastelussa 1. Äänestysaktiivisuus (s. 3 11): Miksi kuntavaalit kiinnostavat vähemmän kuin eduskuntavaalit? Minkälaisissa kunnissa ja missä päin Suomea äänestetään aktiivisimmin? Mitä syitä on äänestämättömyyden

Lisätiedot

Ilmapuntari 2014: Mitä hallitukselta odotetaan? Mitkä puolueet tulevaan hallitukseen?

Ilmapuntari 2014: Mitä hallitukselta odotetaan? Mitkä puolueet tulevaan hallitukseen? Ilmapuntari : Mitä hallitukselta odotetaan? Mitkä puolueet tulevaan hallitukseen? Suomalaisten mielestä sosiaali- ja terveyspalveluiden hoidon saannin turvaaminen tulee olla maan hallituksen painopistealue

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, syys-lokakuu 2011 (14.9. 6.10.2011) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, huhtikuu 2016 (4.4.-3.5.2016) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Äänistä laskettu % Vihreä liitto. Äänestysalue Äänet Pros Äänestysalue Äänet Pros

Äänistä laskettu % Vihreä liitto. Äänestysalue Äänet Pros Äänestysalue Äänet Pros Edusk.v. RYHMITTÄIN ÄÄNET Sivu 1 VIHR Vihreä liitto 001 1. Äänestysalue 126 6.8 002 2. Äänestysalue 114 6.3 003 3. Äänestysalue 103 5.5 Ennakkoäänet 126 4.5 Vaalipäivän äänet 217 7.9 Äänet yhteensä 343

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, toukokuu 2013 (29.4.-28.5.2013) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

ÄÄNESTYSVALTA SUOMEN KUNNISSA Analyysi vuonna 2008 valituista valtuustoista

ÄÄNESTYSVALTA SUOMEN KUNNISSA Analyysi vuonna 2008 valituista valtuustoista ÄÄNESTYSVALTA SUOMEN KUNNISSA Analyysi vuonna 2008 valituista valtuustoista Matti Wiberg Acta Politica Aboensia A3 Turun yliopisto valtio-oppi 2 Uniprint 2011 Turku ISSN 1796-816X ISBN 978-951-29-4565-8

Lisätiedot

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi TNS Gallup Oy on selvittänyt kolmen palkansaajien keskusjärjestön SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista

Lisätiedot

YLE Uutiset PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT. Huhtikuu 2017 ( )

YLE Uutiset PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT. Huhtikuu 2017 ( ) YLE Uutiset PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT Huhtikuu 2017 (10.4.-9.5.2017) 1 11.5.2017 Tutkimuksen toteutus: Tilaaja Toteuttaja YLE Uutiset Taloustutkimus Oy Tiedonkeruun ajankohta 10.4.-9.5.2017 Kohde Tiedonkeruumenetelmä

Lisätiedot

Eduskuntavaalit 2015, vahvistettu tulos

Eduskuntavaalit 2015, vahvistettu tulos Vaalit Eduskuntavaalit, vahvistettu tulos Keskusta vaalien voittaja eduskuntavaaleissa Korjattu 30.4. klo 10:45. Kuvio 2 julkistuksessa korjattu. Keskusta nousi vaalien voittajaksi Sosialidemokraattien,

Lisätiedot

Presidentinvaalitutkimus 2011

Presidentinvaalitutkimus 2011 Presidentinvaalitutkimus 2011 Taloustutkimus Oy Jari Pajunen & Tuomo Turja 28.07.2011 1 28.7.2011 T2627-2630 Jari Pajunen, Tuomo Turja Toteutus Tämä tutkimus on tehty YLE Uutisten toimeksiannosta. Tutkimus-

Lisätiedot

Finanssialan sääntely Suomessa

Finanssialan sääntely Suomessa Finanssialan sääntely Suomessa Poliittisten päättäjien näkemyksiä finanssialan sääntelystä 16.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research toteutti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta kyselytutkimuksen

Lisätiedot

Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla

Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Julkaistavissa.. klo. Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Suomalaisista noin neljännes ( %) sijoittaa itsensä enemmän tai vähemmän vasemmistoon ja noin kolmannes ( %)

Lisätiedot

1. Kuka seuraavista sopisi mielestänne parhaiten kannattamanne puolueen omaksi presidenttiehdokkaaksi seuraavissa presidentinvaaleissa?

1. Kuka seuraavista sopisi mielestänne parhaiten kannattamanne puolueen omaksi presidenttiehdokkaaksi seuraavissa presidentinvaaleissa? TALOUSTUTKIMUS OY 20110630 11:50:11 TYÖ 2624.14 TAULUKKO 9025 ss VER % Telebus vko 22Ati-24B/2011 Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti Ruokakunta nainen mies 18-24 25-34 35-49 50-79 työn toimi eläke muu aikuis

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Kansalaiset: Kokoomus, SDP ja Keskusta yhtä kyvykkäitä kuntapuolueita

Kansalaiset: Kokoomus, SDP ja Keskusta yhtä kyvykkäitä kuntapuolueita Julkaistavissa sunnuntaina.1. klo 00.01 Kansalaiset: Kokoomus, ja Keskusta yhtä kyvykkäitä kuntapuolueita Kokoomus ( % pitää osaavana ja kyvykkäänä), ( %) ja keskusta ( %) ovat kansalaisten mielestä osaavimmat

Lisätiedot

Kuntavaalikysely Jyty

Kuntavaalikysely Jyty Kuntavaalikysely 2017 Jyty 28.3.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kevään 2017 kuntavaaleissa ehdokkaaksi asettuvien parissa Tässä esityksessä yhteenveto yhdestä tutkimuksen

Lisätiedot

Vajaa viikko ennen hallituskriisiä vain neljännes kansalaisista luotti hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita oppositiollekaan ei kehuja

Vajaa viikko ennen hallituskriisiä vain neljännes kansalaisista luotti hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita oppositiollekaan ei kehuja Vajaa viikko ennen hallituskriisiä vain neljännes kansalaisista luotti hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita oppositiollekaan ei kehuja Sivu Suomalaisista vain neljännes ( %) ilmoitti, että hallituksen

Lisätiedot

Ammattiyhdistysliikkeeseen luottaa (41 %) vastanneista; vahvimmin Sdp:n (76%) ja vasemmistoliiton (67%) ja heikoimmin kokoomuksen (27%) kannattajat.

Ammattiyhdistysliikkeeseen luottaa (41 %) vastanneista; vahvimmin Sdp:n (76%) ja vasemmistoliiton (67%) ja heikoimmin kokoomuksen (27%) kannattajat. KANSALAISTEN LUOTTAMUS: TASAVALLAN PRESIDENTTI YKKÖNEN, MEDIA KAKKONEN Suomalaisten luottamuslistan kärjessä on tasavallan presidentti ( % luottaa erittäin tai melko paljon). Kokoomuksen kannattajista

Lisätiedot

Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä

Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä Käytännössä kaikki valtuutetut ( %) pitävät kunnan elinvoimaisuuden kehittämistä erittäin

Lisätiedot

Eduskuntavaalit 2015, ehdokasasettelu

Eduskuntavaalit 2015, ehdokasasettelu Vaalit 2015 Eduskuntavaalit 2015, ehdokasasettelu Eduskuntavaaleissa 2015 yhteensä 2 6 ehdokasta Korjattu 10.4.2015 klo 12:30. Korjatut kohdat merkitty punaisella. Vuoden 2015 eduskuntavaaleihin asetettiin

Lisätiedot

KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA

KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA Tärkein äänestämään ajava tekijä kuntavaaleissa oli velvollisuuden tunne, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Enemmän kuin neljä

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

Eduskuntavaalit 1999 22 507 67,4 Eduskuntavaalit 2003 24 695 70,3 Eduskuntavaalit 2007 26 080 68,9 Eduskuntavaalit 2011 27 759 72,0

Eduskuntavaalit 1999 22 507 67,4 Eduskuntavaalit 2003 24 695 70,3 Eduskuntavaalit 2007 26 080 68,9 Eduskuntavaalit 2011 27 759 72,0 10 Vaalit (Luvun lähde: Keskusvaalilautakunta) 10.1 Äänioikeutetut ja äänioikeuden käyttö vuosina 1999-2011 Äänioikeutettuja Äänestysprosentti (%) Eduskuntavaalit 1999 22 507 67,4 Eduskuntavaalit 2003

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 1/2007 vp Laki vaalilain ja Suomen perustuslain 25 :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan siirtymistä tasauspaikkajärjestelmän käyttämiseen

Lisätiedot

ASIAKIRJOJEN TARKASTAMINEN, EHDOKASHAKEMUSTEN KÄSITTELY JA MAHDOLLISET HUOMAUTUKSET ASIAMIEHILLE

ASIAKIRJOJEN TARKASTAMINEN, EHDOKASHAKEMUSTEN KÄSITTELY JA MAHDOLLISET HUOMAUTUKSET ASIAMIEHILLE Keskusvaalilautakunta 12 06.03.2017 Keskusvaalilautakunta 16 08.03.2017 ASIAKIRJOJEN TARKASTAMINEN, EHDOKASHAKEMUSTEN KÄSITTELY JA MAHDOLLISET HUOMAUTUKSET ASIAMIEHILLE Keskusvaalilautakunta 12 Keskusvaalilautakunnan

Lisätiedot

Noin 2500 valtuutettua lähdössä ehdokkaaksi maakuntavaaleihin Vasemmistoliitossa suurin, Keskustassa vähäisin kiinnostus

Noin 2500 valtuutettua lähdössä ehdokkaaksi maakuntavaaleihin Vasemmistoliitossa suurin, Keskustassa vähäisin kiinnostus Noin 0 valtuutettua lähdössä ehdokkaaksi maakuntavaaleihin Vasemmistoliitossa suurin, Keskustassa vähäisin kiinnostus Noin 0 valtuutettua eli prosenttia ( % varmasti ja % todennäköisesti) kaupunkien ja

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

Miksi hallitukset kompuroivat

Miksi hallitukset kompuroivat Miksi hallitukset kompuroivat TUTKIMUS PUOLUEIDEN KANNATTAJIEN NÄKEMYSEROISTA e2 ja kirjoittajat ISBN 978-952-5895-98-8 Ulkoasusuunnittelu, taitto ja graafit: Juha Räty / j-form.fi Paino: Jäljentämö Jokela

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

Kuntavaaleissa 2017 valituista 44 prosenttia uusia kunnanvaltuutettuja

Kuntavaaleissa 2017 valituista 44 prosenttia uusia kunnanvaltuutettuja Vaalit 2017 Kunnallisvaalit 2017 Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi Kuntavaaleissa 2017 valituista 44 prosenttia uusia kunnanvaltuutettuja Vuoden 2017 kuntavaaleissa valittiin yhteensä 8 999 valtuutettua

Lisätiedot

Hallitusohjelmavaikuttaminen. Kepan kevätkokous 24.4.2015 / Pauliina Saares ja Laura Häkli

Hallitusohjelmavaikuttaminen. Kepan kevätkokous 24.4.2015 / Pauliina Saares ja Laura Häkli Hallitusohjelmavaikuttaminen Kepan kevätkokous 24.4.2015 / Pauliina Saares ja Laura Häkli Maailmantalouden tekijät oli menestys Rkp:n ehdokkaita lukuun ottamatta blogeja kirjoittivat kaikkien eduskuntapuolueiden

Lisätiedot

Tietopaketti 2000-luvun kuntavaaleista

Tietopaketti 2000-luvun kuntavaaleista Tietopaketti 2000-luvun kuntavaaleista mitä aikaisemmat vaalit osoittavat? EMBARGO 15.3.2017 klo 9.00 Ville Pitkänen & Jussi Westinen 14.3.2017 Tarkastelussa 1. Äänestysaktiivisuus (s. 3 11): Miksi kuntavaalit

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 SISÄLTÖ Lähtökohta vaaleihin Mitä tehtiin Vaalitulos Vaikutukset Muut puolueet Onnistumiset Kehittämistarpeet LÄHTÖKOHTA VAALEIHIN Tavoitteena yksi täysi, kolme

Lisätiedot

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62.

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. 28.5.2004 SAK:N KYSELY EUROPARLAMENTTIVAALIEN EHDOKKAILLE Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat: täysin samaa mieltä

Lisätiedot

ÄÄNESTYSVALTA SUOMEN KUNNISSA Analyysi vuonna 2012 valituista valtuustoista

ÄÄNESTYSVALTA SUOMEN KUNNISSA Analyysi vuonna 2012 valituista valtuustoista ÄÄNESTYSVALTA SUOMEN KUNNISSA Analyysi vuonna 2012 valituista valtuustoista Matti Wiberg Acta Politica Aboensia A4 Turun yliopisto valtio-oppi 2 Juvenes Print 2013 Turku ISBN 978-951-29-5537-4 painettu

Lisätiedot

Base unweighted Base weighted

Base unweighted Base weighted 16203 Telebus 15 2017 Taloustutkimus Oy All interviews Total Sukupuoli Nainen Mies 15-24 Base unweighted 500 250 250 62 Base weighted 4285 2150 2135 596 Na1. Luettelen seuraavaksi joitakin tähän aikaan

Lisätiedot

Katsaus ennakkoäänestämiseen sekä naisten ja miesten vaalimenestykseen

Katsaus ennakkoäänestämiseen sekä naisten ja miesten vaalimenestykseen Vaalit 2013 Kunnallisvaalit 2012 Katsaus ennakkoäänestämiseen sekä ja miesten vaalimenestykseen Ennakkoäänestäjistä puolet eläkeläisiä Korjattu 19.3.2014. Korjatut luvut on merkitty punaisella. Kunnallisvaaleissa

Lisätiedot

Paastela & Paloheimo: Tarkastele sosiaalidemokratian ohjelmallista kehitystä itsenäisyyden ajan Suomessa.

Paastela & Paloheimo: Tarkastele sosiaalidemokratian ohjelmallista kehitystä itsenäisyyden ajan Suomessa. AINE 1 POLITIIKAN AATTEET 25.4. 2014 Tarkastele ekologismin keskeisiä teemoja. Paastela&Paloheimo: Tarkastele konservatiivista aatetraditiota Suomessa. 21.2.2014 Tarkastele fasisimin keskeisiä teemoja

Lisätiedot

vaikutusmahdollisuudet hallituksessa ja oppositiossa

vaikutusmahdollisuudet hallituksessa ja oppositiossa 048 DEBATTI Peruste #1 2013 vaikutusmahdollisuudet hallituksessa ja oppositiossa Peruste laittoi Vasemmistofoorumin toiminnanjohtaja Ruurik Holmin ja kulttuuri- ja urheiluministerin erityisavustaja Jussi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 75

Espoon kaupunki Pöytäkirja 75 08.12.2014 Sivu 1 / 1 1857/00.04.01/2014 75 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) ylimääräinen yhtymäkokous 19.12.2014 kokousedustajan määrääminen ja toimiohjeen antaminen Valmistelijat

Lisätiedot

PUOLUEIDEN KAUPUNKIKANNATUS Kuntavaalit 2017 yli asukkaan kaupungeissa. Ruohonen, Sini & Salonranta, Jussi

PUOLUEIDEN KAUPUNKIKANNATUS Kuntavaalit 2017 yli asukkaan kaupungeissa. Ruohonen, Sini & Salonranta, Jussi PUOLUEIDEN KAUPUNKIKANNATUS Kuntavaalit 2017 yli 100 000 asukkaan kaupungeissa Ruohonen, Sini & Salonranta, Jussi Ajatuspaja Toivo 2017 Sisällys Saatteeksi... 5 Suomi kaupungistuu... 6 Kuntavaalitulos

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1040 Presidentinvaalit 2000, 1. kierros Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen

Lisätiedot

Kuntavaalikysely Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry

Kuntavaalikysely Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry Kuntavaalikysely 2017 Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry 3.4.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kevään 2017 kuntavaaleissa ehdokkaaksi asettuvien parissa

Lisätiedot

FSD1030 Puolueiden ajankohtaistutkimus loka-marraskuu 1994

FSD1030 Puolueiden ajankohtaistutkimus loka-marraskuu 1994 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1030 Puolueiden ajankohtaistutkimus loka-marraskuu 1994 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Julkisten palvelujen tulevaisuus

Julkisten palvelujen tulevaisuus Julkisten palvelujen tulevaisuus Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Kuntatutkimuksen tulosesitys 14.3.2017 Luottamuksellinen Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti JHL:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen

Lisätiedot

Vasemmistoliiton politiikka ja kannatus

Vasemmistoliiton politiikka ja kannatus Vasemmistoliiton politiikka ja kannatus Author : anttir Tekstissä pohditaan lyhyesti Vasemmistoliiton tekemien valintojen seurauksia sen tekemään politiikkaan ja kannatukseen. Yksittäisten jäsenten erottamisen

Lisätiedot

Seuraaviin yhdistyksiin sovelletaan puoluelain avustuspäätöksessä tarkoitettua yhdistystä koskevia säännöksiä:

Seuraaviin yhdistyksiin sovelletaan puoluelain avustuspäätöksessä tarkoitettua yhdistystä koskevia säännöksiä: Liite 2 Avustuspäätöksessä tarkoitetut yhdistykset Luettelo valtionavustusta saavien puolueiden piiri- ja naisjärjestöistä Suomen Keskusta r.p. Seuraaviin yhdistyksiin sovelletaan puoluelain avustuspäätöksessä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Nimien määrä täyttää käsittelyvelvoitteen, kun kunnan äänioikeutetuista asukkaista vähintään 2 % on allekirjoittanut aloitteen (387/4124).

Nimien määrä täyttää käsittelyvelvoitteen, kun kunnan äänioikeutetuista asukkaista vähintään 2 % on allekirjoittanut aloitteen (387/4124). Kunnanhallitus 73 10.03.2014 Valtuusto 18 19.03.2014 Kuntalaisaloite tuulivoimaloiden minimietäisyydestä asutukseen 3385/01.016/2014 KHALL 73 Kunnanjohtajalle jätettiin 3.3.2014 nimilistoilla kerätty kuntalaisaloite

Lisätiedot

Terveydenhuollon arvot ja tulevaisuus Kyselytutkimus elo-syyskuu Tärkeimmät löydökset

Terveydenhuollon arvot ja tulevaisuus Kyselytutkimus elo-syyskuu Tärkeimmät löydökset Terveydenhuollon arvot ja tulevaisuus 2020 Kyselytutkimus elo-syyskuu 2012 Tärkeimmät löydökset Tutkimuksen taustaa Success Clinic Oy ja Tervemedia Oy toteuttivat 13.8.- 18.9.2012 kyselytutkimuksen suomalaisen

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1043 Europarlamenttivaalit 1999 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Eduskuntavaalit 2011, ennakkotieto

Eduskuntavaalit 2011, ennakkotieto Vaalit 2011 Eduskuntavaalit 2011, ennakkotieto Perussuomalaiset vaalien suurvoittaja, Kokoomus nousi suurimmaksi puolueeksi eduskuntavaaleissa 2011 Perussuomalaiset nousi vaalien voittajaksi, kun muut

Lisätiedot

Europarlamenttivaalit 2014, ennakkotieto

Europarlamenttivaalit 2014, ennakkotieto Vaalit 2014 Europarlamenttivaalit 2014, ennakkotieto Vasemmistoliitto ja Perussuomalaiset menestyivät europarlamenttivaaleissa 2014 Vasemmistoliitto sai yhden paikan europarlamenttiin ja puolueen kannatus

Lisätiedot

PUOLUEBAROMETRI MARRASKUUSSA 2010: TUTKIMUSTIIVISTELMÄ

PUOLUEBAROMETRI MARRASKUUSSA 2010: TUTKIMUSTIIVISTELMÄ PUOLUEBAROMETRI MARRASKUUSSA : TUTKIMUSTIIVISTELMÄ JOHDANTO Seuraavassa esitetään yhteenveto tutkimuksesta, jonka tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten käsityksiä hallituksen toiminnasta, puolueista

Lisätiedot

Oikeusministeriön vaaliohjeet 1 käsittelee kohdassa 8.4. tarkastuslaskentaa ja vaalien tuloksen vahvistamista.

Oikeusministeriön vaaliohjeet 1 käsittelee kohdassa 8.4. tarkastuslaskentaa ja vaalien tuloksen vahvistamista. Keskusvaalilautakunta 60 10.04.2017 Vuoden 2017 kuntavaalien vaalipäivän äänten tarkastuslaskenta 796/00.00.00.00/2015 Keskusvaalilautakunta 10.04.2017 60 Valtuutettujen ja varavaltuutettujen lukumääristä

Lisätiedot

LAUSUNNOT PERUSTUSLAIN TARKISTAMISKOMITEAN MIETINNÖSTÄ

LAUSUNNOT PERUSTUSLAIN TARKISTAMISKOMITEAN MIETINNÖSTÄ MUISTIO 19.3.2010 OIKEUSMINISTERIÖ Lainvalmisteluosasto Tuula Majuri LAUSUNNOT PERUSTUSLAIN TARKISTAMISKOMITEAN MIETINNÖSTÄ Oikeusministeriö pyysi lausunnon perustuslain tarkistamiskomitean mietinnöstä

Lisätiedot

Base unweighted Base weighted

Base unweighted Base weighted 16201 Telebus 13b-14 2017 Taloustutkimus Oy All interviews Total Sukupuoli Nainen Mies 15-24 Base unweighted 1009 505 504 147 Base weighted 4285 2150 2135 637 Na1. Luettelen seuraavaksi joitakin tähän

Lisätiedot

Kuntavaaleissa 2017 yhteensä ehdokasta

Kuntavaaleissa 2017 yhteensä ehdokasta Vaalit 2017 Kunnallisvaalit 2017 Ehdokasasettelu ja ehdokkaiden taustaanalyysi Kuntavaaleissa 2017 yhteensä 33 618 ehdokasta Rekisteröidyistä puolueista 15 asetti ehdokkaita vuoden 2017 kuntavaaleissa.

Lisätiedot

Meri Heinonen. Kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmän kokous 3.12.2008

Meri Heinonen. Kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmän kokous 3.12.2008 Meri Heinonen Kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmän kokous 3.12.28 Kunnallisvaalikysely 28 yhteisöllisyydestä ja kestävästä kehityksestä Helsingin, Espoon ja Vantaan kunnallisvaaliehdokkaille

Lisätiedot

Provokaatioita ja vastakkainasetteluja kuka innostuu, kuka vetäytyy? Ville Pitkänen & Jussi Westinen

Provokaatioita ja vastakkainasetteluja kuka innostuu, kuka vetäytyy? Ville Pitkänen & Jussi Westinen Provokaatioita ja vastakkainasetteluja kuka innostuu, kuka vetäytyy? Ville Pitkänen & Jussi Westinen Tutkitut väittämät Kysymyspatteristossa 39 väittämää, joista 6 tarkasteltiin tässä tutkimuksessa: Tahallinen

Lisätiedot

Presidentin ja puolueiden valta

Presidentin ja puolueiden valta Presidentin ja puolueiden valta Prof. www.kolumbus.fi/martti.haikio 2.12.2010 Itsenäisen Suomen valtionpäämiehet Suomen Kansallisbiografia www.kansallisbiografia.fi Valtionhoitajat 1918 P.E. Svinhufvud

Lisätiedot

Ehdokasasettelu: Kunnallisvaaleissa 2012 yhteensä ehdokasta

Ehdokasasettelu: Kunnallisvaaleissa 2012 yhteensä ehdokasta Vaalit 2012 Kunnallisvaalit 2012 Ehdokasasettelu ja ehdokkaiden taustaanalyysi Ehdokasasettelu: Kunnallisvaaleissa 2012 yhteensä 37 124 ehdokasta Korjattu 19.3.2014. Korjatut luvut on merkitty punaisella.

Lisätiedot

Sami Borg ja Sari Pikkala. Kuntavaalitrendit

Sami Borg ja Sari Pikkala. Kuntavaalitrendit Sami Borg ja Sari Pikkala Kuntavaalitrendit Kuntavaalitrendit Sami Borg ja Sari Pikkala Kuntavaalitrendit KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisu 2017 Sisällys Taulukot

Lisätiedot