Mattbergets daghem hankenumero 3741

Transkriptio

1 Mattbergets daghem hankenumero (18) Ilmakuva tontista Hankesuunnitelma

2 2 (18) Sisällysluettelo 1. Yhteenveto hankkeesta Hankesuunnitelman laadinta Hankkeesta aiemmin tehdyt päätökset ja selvitykset Hankkeesta tehdyt päätökset Hankkeesta tehdyt selvitykset Hankkeen perustelut Tarpeellisuus ja kiireellisyys Vaihtoehtoiset tilan hankintatavat Rakennuspaikka Sijainti ja hallinta Kaava- ja kiinteistötiedot Tontin ympäristö Tontin ominaisuudet Tontin rakennuskanta Liikenne ja pysäköinti Kadut ja kunnallistekniikka Suunnittelutavoitteet Yleiset tavoitteet Kaupunkikuvalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet ja tilatavoitteet Pihaan liittyvät tavoitteet Elinkaari- ja energiatehokkuustavoitteet Esteettömyys Rakennustekniset tavoitteet LVIA -tekniset tavoitteet Sähkötekniset tavoitteet Huoltokirja Hankkeen laajuustavoitteet Hankkeen kustannustavoitteet Rakennuskustannusennuste Käyttökustannusennuste Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste Rahoitus, toteutus ja aikataulu Tarvittavat toimenpiteet Tiedotus ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

3 3 (18) Liitteet Liite 1: Hankelomake 6 Liite 2: Pinta-alakäsitteet Liite 3: Asemakaava ja määräykset Liite 4: Alustava rakennettavuusselvitys Liite 5: Huonetilaohjelma Liite 6: Tavoitehinta-arvio Liite 7: Päiväkotien vertailukustannukset 1. Yhteenveto hankkeesta Hankkeen numero 3741 Kohteen nimi Mattberget daghem Omistaja ja hallinta Espoon kaupunki, Tilakeskus-liikelaitos Käyttäjä Espoon kaupunki, Sivistystoimi, Svensk dagvård och utbildning Kaupunginosa 23 Matinkylä Kortteli Tontti 1 Kiinteistötunnus Osoite Matinkallio 14 Tontin pinta-ala 4512 m² Tontin rakennusoikeus 1200 Asemakaava Vahvistettu Tarveselvitys Svenska dagvårds- och utbildningsnämnden on hyväksynyt hankkeen tarveselvityksen Rakennuksessa tapahtuva toiminta Lasten päivähoito ja vuorohoito Tilamitoituksellinen päivähoitopaikkamäärä 105 Henkilökuntamäärä 20 Hyötyala 917 hym² (+ kylmät tilat 78 hym², pihakatos 50m2) Bruttoala 1302 brm² (+ kylmät tilat 92 brm²) Laskennallinen huoneistoala (0,85 x brm²) 1107 m2 Lasten tiloja, hyötyala / hoitopaikka (105) 7,14 Kerrosluku 2 Aikataulu Rakennussuunnittelu 1/ /2015. Rakentaminen 6/ / Käyttöönotto 8/2016. Tarveselvityksen kustannusennuste 4,1 milj. Investointiohjelman varaus 4,2 milj. Tavoitehinta 4,75 milj. Hinta / hoitopaikka Toimitilavuokra / vuosi (29,83 / htm²/ kk) ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

4 4 (18) 2. Hankesuunnitelman laadinta Espoon kaupungin Tilakeskus-liikelaitoksen Talonsuunnittelu- ja rakennuspalvelut vastaa hankkeen kokonaissuunnittelusta ja toteutuksesta. Hankkeen osapuolet ja yhteystiedot Tilakeskus liikelaitos, Talonsuunnittelu Virastopiha 2 C, PL Espoon kaupunki Rakennuttaja-arkkitehti Rakennetekniikka LVIA -tekniikka Sähkötekniikka Energiainsinööri Kustannussuunnittelu Jaana Hellinen Vesa Pyy Jaana Saira Pirjo Kurttila Tiina Sekki Sari Kinnunen Sivistystoimi, Svensk dagvård och utbilding Kamrersvägen 3 B, PB 32, ESBO STAD Kehittämispäällikkö Päiväkodin johtaja Jaana Suihkonen Lucia Bigos Sivistystoimi, Esikunta, Tilat ja alueet -yksikkö Kamreerintie 3 B, PL 30, ESPOON KAUPUNKI Hankesuunnittelija Eija Riikonen Sivistystoimi, Suomenkielinen varhaiskasvatus Läkkisepänkuja 3 A, PL 3125, ESPOON KAUPUNKI Kehittämispäällikkö Virpi Mattila Keittiösuunnittelu Espoo Catering -liikelaitos Virastopiha 3 A, PL 5111, ESPOON KAUPUNKI Ruokapalveluiden suunnittelija Ruokapalveluiden suunnittelija Monica Gentz Johanna Andsten Pohjarakenteet Tekninen keskus, geotekniikkayksikkö Virastopiha 2 C, PL 41, ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

5 5 (18) ESPOON KAUPUNKI Suunnitteluinsinööri Katariina Hämäläinen Esisuunnittelu Arkkitehtitoimisto Eduarch Oy/ Jani Ristimäki Linnoitustie 5, Espoo puh , Hankkeesta aiemmin tehdyt päätökset ja selvitykset 3.1. Hankkeesta tehdyt päätökset Svenska dagvårds- och utbildningsnämnden on hyväksynyt Mattbergetin päiväkodin tarveselvityksen Mattbergetin päiväkodille on esitetty rahoitus vuoden 2013 talousarvion investointiosassa: 1,1 milj vuodelle 2015 ja 3,1 milj. vuodelle 2016, yhteensä 4,2 milj Hankkeesta tehdyt selvitykset Alustava rakennettavuusselvitys Liite 4: Alustava rakennettavuusselvitys 4. Hankkeen perustelut 4.1. Tarpeellisuus ja kiireellisyys Mattbergetin päiväkodin uudisrakennus korvaa Mattlidensin koulukeskusalueella sijaitsevat olemassa olevat, epätarkoituksenmukaiset päiväkotitilat. Osa lapsista on vuonna 1961 rakennutussa huonokuntoisessa päiväkodissa, osa siirtokelpoisessa päiväkodissa. Päivähoitopaikkoja on yhteensä 66. Uudisrakennukseen tulee viisiryhmäinen päiväkoti, laskennallinen lapsimäärä on 105. Yksi ryhmistä toimii ympärivuorokautisena vuorohoitoryhmänä, joka on ensimmäinen ruotsinkielisessä päivähoidossa Vaihtoehtoiset tilan hankintatavat Muilla tavoin kuin uudisrakentamisella ei ole mahdollista korvata tarvittavia päivähoitopaikkoja. 5. Rakennuspaikka 5.1. Sijainti ja hallinta Mattbergetin päiväkoti esitetään rakennettavaksi kaupunginosan 23 Matinkylä korttelin tontille 1. Osoite on Matinkallio 14. Tontin pinta-ala on 4512 m². ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

6 6 (18) Tontti on kaupungin omistuksessa ja merkitty tonttirekisteriin Kaava- ja kiinteistötiedot Kiinteistötunnus on Alueella on voimassa oleva asemakaava, joka on vahvistettu Asemakaavassa tontin kaavamerkintä on YL, julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue. Tontin pohjoisosassa on kaavaan merkitty kevyenliikenteen väylä. Rakennusoikeus 1200 m². Tontille saa rakentaa 2-kerroksisen rakennuksen. Liite 3: Asemakaava ja määräykset 5.3. Tontin ympäristö Päiväkotitontti rajoittuu pohjoisessa, etelässä ja lännessä puistoon, alueen lähivirkistysalueeseen. Idässä tontti rajautuu kerrostaloihin. Lähialue on lähes valmiiksi rakennettua asuinaluetta. ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

7 7 (18) 5.4. Tontin ominaisuudet Espoon kaupungin Geotekniikkayksikkö on selvittänyt maaperäkartta-aineistojen ja pohjatutkimusrekisteritietojen perusteella suunniteltavan Mattbergetin päiväkodin rakennettavuusselvitystä. Tontti on rakentamatonta luonnontilaista sekametsää, aivan tontin itärajalla keskivälissä tonttia on pienehkö suoalue. Maanpinta vaihtelee tasovälillä + 22, ,0 ollen korkeimmillaan tontin etelä ja pohjoisosassa. Maanpinnan taso laskee korkeimmista kohdista tontin keskiosaa ja siitä itä- ja länsirajoja kohti. Tontin pohjois- ja eteläosa on jyrkähköä kalliopaljastumarinnettä. Tontilla tehdyn porakonekairauksen mukaan kallion pinta on itärajalla maanpinnasta 1,6 metrin syvyydessä. Tontin pohjamaa on länsiosan painokairauksen mukaan tiivistä silttiä, jonka alla on moreenia. Tontin keskiosan painokairauksen mukaan pohjamaana on aluksi ohut kerros turvetta, jonka alla on tiiviitä kerroksia hiekkaa ja moreenia, mutta tontin itäosan paino- ja porakonekairauksen mukaan pohjamaana on aluksi turvetta, jonka alla on löyhä hiekka/savikerros ja kallionpinta on tavattu 1,6m syvyydessä. Päiväkoti voidaan perustaa maan- tai kallionvaraisesti. Perustuksia jouduttanee Iouhimaan. Putkijohdot perustetaan pohjamaan tai kallion varaan. Putkijohtokaivantoja joudutaan todennäköisesti Iouhimaan, linjauksesta riippuen. Liikenne- ja piha-alueet voidaan perustaa rakennusalueen pohjamaaluokan E edellyttämällä tavalla, kunhan rakennekerrosten alta poistetaan humuspitoiset maaainekset. Rakennuksen lopullisen sijoittelun ja rakenneratkaisujen jälkeen ratkaistaan täydentävien pohjatutkimusten tarve. Liite 4: Alustava rakennettavuusselvitys 5.5. Tontin rakennuskanta Tontti ei ole rakennuskantaa. Tontin pohjoisosassa kulkee puistoalueen läpikulkuliikennettä palveleva kevyenliikenteen väylä Liikenne ja pysäköinti Ajoneuvoliikenteen saapumisreitti tontille on Nelikkotie - Matinkallio/Mattberget. Matinkallio on tontin koilliskulmalla kääntöpaikkaan päättyvä katu, jonka varrella on kadunvarsipysäköintiä. Tontin sijainti kadun päätteenä kallioisessa maastossa on haasteellista huoltoliikenteen ja pysäköinnin järjestämiseksi ja vaatii louhintaa. Työmaa-aikainen raskasliikenne tulee ohjata työmaalle pohjoisesta käsin Nelikkotie - Puolikkotie - Rauhalan puisto, jotta Mattlidensin koulukeskuksen aamuinen saattoliikenne ei ruuhkaudu eikä oppilaiden kulku kouluun vaarannu Kadut ja kunnallistekniikka Katuverkko ja kunnallistekniikka ovat valmiit. 6. Suunnittelutavoitteet ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

8 8 (18) 6.1. Yleiset tavoitteet Päivähoitoympäristön kaikessa suunnittelussa noudatetaan voimassa olevien lakien, asetusten ja viranomaismääräysten vaatimuksia sekä Espoon kaupungin suunnittelulle asettamia tavoitteita. Espoon kaupungin yleinen päiväkotirakennusten suunnitteluohje uudistetaan ja on käytettävissä vuoden 2013 lopulla. Yleisiä tavoitteita tontin ja rakennuksen suunnittelulle ovat käyttökelpoisuus ja käytettävyys, kestävyys, kauneus ja esteettömyys. Rakennuksen ja tontin suunnittelussa pyritään elinkaarikustannuksiltaan tehokkaisiin ratkaisuihin. Kohde on arkkitehtuuriltaan normaalia tavoitetasoa, luokka A. Rakennesuunnittelun vaativuusluokka on A, hanke voi sisältää vaatimusluokan AA rakenteita (RakMk A2) Kaupunkikuvalliset tavoitteet Asemakaavassa rakennuspaikka on julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue. Tontin pohjoisosassa on varaus yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle, sijainti on ohjeellinen, mutta yhteys Matinkallioon sitova. Koska alue on valmiiksi rakennettua asuinaluetta puistoineen, tontti ja sen sijainti on kaupunkikuvallisesti merkittävä. Myös kaavoittaja edellyttää tontille laadukasta suunnittelua. Rakentamisessa on pyrittävä säilyttämään kaupunkikuvan kannalta ja maisemallisesti arvokasta puustoa. Rakentamisessa on myös vältettävä tärvelemästä arvokasta puistoon rajautuvaa kasvillisuuden ja maastonmuotojen reunavyöhykettä. Rakennuspaikan luonnonmukaisuus on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä Toiminnalliset tavoitteet ja tilatavoitteet Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on lisätä ja ylläpitää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Varhaiskasvatus on kokonaisuus, jossa lapsen hoito, kasvatus sekä opetus nivoutuvat toisiinsa. Nämä ulottuvuudet painottuvat eri tavoin eriikäisillä lapsilla sekä erilaisissa tilanteissa. Kun lapsen perustarpeista huolehditaan, lapsi voi suunnata mielenkiintonsa toisiin lapsiin, ympäristöön ja toimintaan. Näin lapsella on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Päiväkotiympäristön tulisi sisältää mahdollisuuksia päivän rytmittämiseen leikin ja levon vuorotteluun, ohjatun toiminnan ja liikkumisen lisäksi pienessä ryhmässä toimimiseen, itsekseen leikkimiseen ja lepoon. Monipuolinen liikkuminen on mahdollista kotialueilla ja erityisesti päiväkodin yhteisissä tiloissa, auloissa ja käytävillä sekä leikkipihassa. Sisätilojen tulee olla leikkimään ja liikkumaan houkuttelevat. Sisätilat suunnitellaan helposti valvottaviksi. Tilojen linkittäminen toisiinsa, läpinäkyvyys, sujuvat kulkureitit ja riittävä valaistus lisäävät turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Tila- ja sisustusratkaisuissa otetaan huomioon lapsen mittakaava ja näkökulma. Kalustuksessa otetaan kuitenkin huomioon myös henkilökunnan työergonomia. Suunniteltavien tilojen tulisi olla muunneltavia ja mahdollistaa tilojen monipuolinen hyödyntäminen. ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

9 9 (18) Mattbergetin päiväkodissa on 5 lapsiryhmää 1-6 vuotiaille. Kaikki lapsiryhmien kotialueet suunnitellaan ja varustetaan 21 lapselle, 2 kotialuetta varustetaan lisäksi 1-3 -vuotiaiden erityistarpeet huomioon ottaen. Yksi kotialue suunnitellaan vuorohoitoon soveltuvaksi. Neljä kotialuetta suunnitellaan pareiksi, joilla on yhteinen sisäänkäynti ja kuraeteinen. Kullakin lapsiryhmällä on omat eteisaulat pesuhuoneineen. Kotialueella on kolme ryhmähuonetta, joista ryhmähuone 1 on leikkitila ja siitä on ovi ryhmähuoneeseen 2 (lepohuone). Kahden kotialueen lepohuoneet (ryhmähuoneet 2) suunnitellaan siten, että ne ovat yhdistettävissä / käynti toisiinsa. Ryhmähuone 3 on kotialueella sijaitseva pienryhmähuone, joka on hyvin valvottavissa. Pelastuslaitoksen vaatimusta noudattaen: jos lepohuoneita sijaitsee toisessa kerroksessa, rakennetaan toisesta oviyhteydellä toisiinsa liittyvästä lepohuoneesta suora yhteys varsinaiseen kunnolliseen uloskäytävään tai oviyhteys säältä suojattuun varatieportaaseen. Ryhmätilojen lisäksi myös aulat, käytävät, eteiset ja niihin liittyvät sopet ja syvennykset suunnitellaan leikkiin ja oleskeluun sopiviksi. Vältetään pitkiä käytäviä. Käynti kotialueelta toiselle suunnitellaan käytävän sijasta yhteisöllisten aulamaisten tilojen kautta, joille voidaan sijoittaa lasten toimintaa ja ruokailutilaa. Kullakin kotialueella on mahdollisuus taiteelliseen kokemiseen ja ilmaisemiseen sanallisin, kuvallisin, ja musiikillisin keinoin. Ratkaisujen toivotaan houkuttelevan lasta oppimaan tutkimalla ja kokeilemalla. Käden taitojen harjoittaminen (mm. käsityöt ja nikkarointi) sekä arkiaskareet (mm. leipominen) ovat luonteva osa lasten elämää. Materiaalivalinnat, valot ja värit houkuttelevat lasta vaikuttamaan oman oppimisympäristön luomiseen ja muuntamiseen. Myös seinät ja lattiapinta ovat leikkimään ja liikkumaan houkuttelevia. Kaikilla kotialueilla on puolapuupari, renkaat ja köydet. Tilapintojen ja varustuksen värityksessä pyritään viihtyisyyteen ja rauhallisuuteen. Lisäksi lukemiseen, kirjojen katseluun, olemiseen ja rauhoittumiseen tarkoitettuja soppia löytyy jokaiselta kotialueelta. Vuorohoidon tilojen (pariton kotialue) suunnittelussa tulee painottaa kodinomaista tunnelmaa. Joissain tapauksissa lapsi saattaa asua vuorohoidon tiloissa jopa yhden viikon kerrallaan. Vuorohoidon sydämenä toimii kodinomainen olohuone, jossa voidaan katsella televisiota, pelata lautapelejä ja lukea tms. Tilasta tulee olla erillinen uloskäynti piha-alueelle sekä pihan valvontamahdollisuus. Olohuoneeseen liittyy tarpeen mukaisesti varusteltu keittiö-ruokailutila. Ruokailutilassa tulee olla ruokailumahdollisuus 8 10 lapselle. Olohuoneen on välittömässä yhteydessä eteistilaan ja siihen liittyvään vastaanottonurkkaukseen, jotta varmistetaan lasten luonteva ja häiriötön vuorohoitoon jättäminen ja poishakeminen. Vastaanottonurkkauksessa on odottamista varten sohva sekä leikkitila. Vuorohoidon ryhmähuone toimii päiväsaikaan normaalina leikkitilana. Lepohuoneen tulee olla normaalia suurempi johtuen vuorohoidon isommasta lapsimäärästä. Lepohuoneesta tulee olla suora yhteys vuorohoidon olohuoneeseen. Vuorohoitoryhmän pienryhmähuone toimii normaalina jakotilana, mutta tarvittaessa se voidaan varustaa sairastavan lapsen sängylliseksi eriyttämistilaksi. Vuorohoidon suurempi lapsilukumäärä tulee huomioida sekä pesutilojen että eteistilojen säilytyskalusteiden mitoituksessa. Jokaisella lapsella tulee olla oma naulakko ja säilytyslokerot. ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

10 10 (18) Lapsiryhmien yhteiskäyttöisiä pienryhmätiloja ovat esim. taide-, tiede- ja verstashuone sekä yleinen pienryhmätila. Lisäksi suunnitellaan kotikeittiötila, joka sijoitetaan monitoimitilan lähelle aulatilaan esim. syvennyksenä. Näin monitoimitilan iltakäyttö monipuolistuu. Yhteiset tilat Isommille lapsille toteutetaan yhteinen ruokailutila tai ruokailutilaa voidaan jakaa myös kotiryhmien yhteydessä oleviin aulamaisiin tiloihin, jolloin osa lapsista voi ruokailla ryhmätilassa ja osa aulassa. Alle 3-vuotiaiden ruokailu järjestetään lapsiryhmän omissa tiloissa. Lapsiryhmät käyttävät ruokailutilaa useita kertoja päivässä, joten ruokailutila suunnitellaan sijainniltaan keskeiselle paikalle lähelle keittiötä, kaksikerroksisessa ratkaisussa hissin lähelle (ruuan kuljetus). Ruokailutilan läheisyyteen sijoitetaan tarvittaessa wc-tila. Tilojen akustiikkaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monitoimitila/liikuntasali suunnitellaan ja varustetaan lasten liikuntakäyttöön sopivaksi. Monitoimitilan ja välinevaraston sijainti ryhmähuoneiden läheisyydessä mahdollistaa tilan vapaan käytön lapsille pitkin päivää. Mahdollisuus yhdistää sali aula- yms. tiloihin mahdollistaa salin monipuolisen käytön. Monitoimitilaa voidaan käyttää myös iltaisin ja viikonloppuisin, jos kulku muihin päiväkodin tiloihin estetään, eikä vuorohoitoa häiritä. Päiväkodin varasto voi sijaita väestönsuojassa. Henkilökunnan tilat suunnitellaan kokonaisuudeksi ääneneristystarpeet huomioon ottaen. Palvelukeittiön tilat suunnitellaan Espoo Cateringin ohjeiden mukaan. Palvelukeittiöön on erillinen sisäänkäynti huoltopihalta. Kohteeseen rakennetaan yksi S1 -luokan väestönsuoja. Väestönsuojaan sijoitetaan etupäässä sosiaali-, apu- ja varastotiloja. Laskentaperuste on esitetty huonetilaohjelmassa. Liite 5: Huonetilaohjelma 6.4. Pihaan liittyvät tavoitteet Piha jäsennetään aidatuksi leikkipihaksi, saatto-, pysäköinti- ja huoltoliikennealueeksi. Saatto- ja huoltoliikenne erotetaan toisistaan. Leikkipihan laajuus on noin m² (15,5 m² / hoitopaikka). Piha rajautuu suurimmalta osaltaan puistoon. Pihan suunnittelussa otetaan huomioon sen monipuolinen käyttö, toiminnallisuus, valvottavuus, ilkivaltaa ehkäisevät tekijät sekä kiinteistönhuollon tarpeet Elinkaari- ja energiatehokkuustavoitteet Rakennuksen ja pihan elinkaaritaloudellinen tarkasteluaika on 50 vuotta (25+25 vuotta) ja primäärisesti kantavien rakenteiden (perustukset ja kantava runko) osalta 100 vuotta. Tavoitteena on elinkaariedullinen ja energiatehokas rakennus. E-luvun tavoitearvoksi on Espoon päiväkodeille määritetty 130 kwh/m²/a. ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

11 11 (18) Tavoitearvo vastaa luonnosvaiheessa olevan energiatodistuksen (2012) B-luokkaa kouluja päiväkotirakennuksille. Kaukolämmöllä ja tämän hetken korkeatasoista tekniikkaa hyödyntäen E-luvun tavoitetaso 130 kwh/m²/a on saavutettavissa. Rakentamismääräysten sallimaa E-luvun maksimitaso on 170 kwh/m²/a. Poikettaessa yleisestä tavoitteesta esitetään perustelut tavoitetta suuremmalle E-luvulle. Suunnitteluvaiheen energialaskenta tehdään rakentamismääräyskokoelman osan D3 (2012) mukaan. Laskenta suoritetaan D3 (2012) kohdan mukaisella dynaamisella laskentatyökalulla. Lisäksi hankkeessa laaditaan tavoitekulutuslaskenta valituilla teknisillä ratkaisuilla ja oletetuilla käyttöajoilla sisältäen määräysten mukaisen laskennan ulkopuoliset erilliskuluttajat (kuten sulatukset, ulkovalaistus ja valmistuskeittiö). Tavoitekulutuslaskennan perusteella määritetään luonnoksista hankkeen laskennalliset käyttökustannukset (energia ja vesi). E-luvun toteutumisen osoittava laskenta tehdään rakentamismääräyskokoelman osan D3 mukaan. Laskennan tulokset esitetään (vähintään) energiaselvityksessä, joka sisältää D3 (2012) kohdan mukaiset tarkastelut. Lisäksi laskennan kulusta ja lähtötiedoista tehdään erillinen selvitys Hyvä lämmöneristys ja tiiveys Rakennuksen lämmöneristävyyden ja tiiviyden osalta noudatetaan RakMK osaa D3, Rakennusten energiatehokkuus, määräykset ja ohjeet Tiiviyden toteutuminen osoitetaan mittaamalla. Rakennuksen ilmavuotoluvun (q 50 ) tulee olla alle 2,0. Rakennusvaiheessa ilmanvuotoluku mitataan sekä lämpökamerakuvaukset tehdään sellaisessa vaiheessa, jossa korjauksia voidaan vielä tiiveyden parantamiseksi tehdä. Lisäksi tiiveysmittaukset ja lämpökamerakuvaukset suoritetaan takuuaikana. Ulkovaipan osalta U-arvoina käytetään ensisijaisesti D3 vertailutason mukaisia eristystasoja Sisäilmasto Rakennus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että sisäilman osalta saavutetaan korkea taso. Sisäilmaston laatutaso suunnitellaan hyödyntäen sisäilmastoluokitus 2008:n mukaisia vaatimuksia seuraavasti: Ilmanvaihtomäärien mitoitus perustuu S2 sisäilmastoluokkaan. Kesäaikainen lämpötila tulee täyttää S3 mukaiset vaatimukset niinä kuukausina, kun tilat ovat käytössä. Olosuhteiden toteutuminen osoitetaan olosuhdesimuloinnein. Rakennusmateriaalien ovat päästöluokaltaan M1 -luokkaa, rakennustöiden puhtaudessa noudatetaan suunnitteluohjeen keskeisimpiä tavoitteita Arkkitehtuuriin liittyvät ratkaisut Rakennus suunnitellaan kompaktiksi ja vaipan ala optimoidaan, ikkunat suunnataan ja suunnitellaan lämpötalouden ja luonnonvalon hyödyntämisen kannalta oikein. ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

12 12 (18) Rakennuksen massoittelussa kiinnitetään huomiota vaipan kokonaisalaan ja ikkunoiden kokonaisalaltaan tehokkaaseen sijoitteluun. Auringon aiheuttama ylilämpeneminen otetaan huomioon tilojen, erityisesti vuorohoitoryhmän, sijoittelussa. Ylilämpenemistä ehkäistään ensisijaisesti ulkopuolisella aurinkosuojauksella, jolla pyritään jäähdytyksen välttämiseen. Auringonsuojausten toimivuus esitetään tyyppitiloille tehtävien olosuhdesimulointien perusteella Tekniikan tarpeenmukaisuus Tekniikan tarpeenmukaisella käytöllä voidaan parantaa rakennuksen energiatehokkuutta merkittävästi. Tarpeenmukaisuutta tarkastellaan erityisesti ilmanvaihdon ja valaistuksen osalta. Päiväkotihankkeissa E-lukuun vaikuttavia merkittävimpiä tekijöitä ovat valaistustasot sekä valaistuksen tehokkuus, ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus sekä ilmanvaihdon sähkötehokkuus Muuntojoustavuus Runkojärjestelmä (pysty- ja vaakarakenteet) valitaan siten että se sallii joustavan käytön ja myöhempiä tilamuutoksia (jännevälit, kerroskorkeus ja hyötykuormamitoitus). Talotekniikan nousukuilut keskitetään. Talotekniikan suunnittelussa huomioidaan muuntojoustavuuden näkökohdat Ylläpidettävyys ja huollettavuus Kiinteistö, rakennus ja pihat, suunnitellaan helposti huollettavaksi ja ylläpidettäväksi. Materiaalit valitaan siten, että uusimistarve on normaalia kunnossapitoa Esteettömyys Päiväkodin tilat ovat esteettömiä. Pääsy rakennukseen on esteetön. Jokaisesta lapsiryhmästä on esteetön pääsy leikkipihalle, jossa on mielenkiintoisia leikkivälineitä myös pyörätuolia käyttäville lapsille Rakennustekniset tavoitteet Maanrakennus, tontin käsittely ja pohjarakenteet Rakennukset ja putkijohdot perustetaan pääosin maanvaraisina. Perustamisen suunnittelu edellyttää täydentäviä maaperätutkimuksia. Suunnittelussa otetaan huomioon tulvareitti Runko, vaippa ja täydentävät rakenteet Päiväkoti on kaksikerroksinen. Kaksikerroksinen ratkaisu edellyttää rakennuksen varustamista hissillä. Rakennusten energiatehokkuudessa noudatetaan tulevia RakMK D3 määräykset ja ohjeet Muita yleisiä tavoitteita ovat mm: Paloluokka on P1 - P2 suunnitteluratkaisusta riippuen. Lämpö ja kosteustekninen suunnitteluluokka on RF2. ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

13 13 (18) Akustinen luokitus on pääosin luokkaa C. Väliseinissä ääneneristysmääräysten mukaan Rakennuksen runkoratkaisussa huomioidaan rakennuksen muuntojoustavuus. Kosteuden välttämiseksi on suunnittelussa noudatettava Espoon kaupungin talonrakennustoiminnan ohjeilla ja määräyksillä täydennettyä Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa C2 (Kosteus, määräykset ja ohjeet 1998). Kosteiden ja märkien tilojen seinät tehdään kivirakenteisina. Kaikissa sisäpinnoissa, kalusteissa, varusteissa ja laitteissa käytetään helppohoitoisia, esteettisesti korkeatasoisia, kestäviä, päiväkotikäyttöön soveltuvia materiaaleja LVIA -tekniset tavoitteet Yleistä Asennus-, huolto- ja teknisten tilojen suunnittelussa on huomioitava niiden käyttömahdollisuudet ja kustannusvaikutukset koko elinkaaren ajalle laskettuna. LVIA - laitteiden hoito, kunnossapito ja uusiminen on välttämättömyys, joka suunnittelussa on huomioitava. Ilmanvaihtokonehuoneiden pinta-alatarve on noin 7 % bruttoalasta laskettuna. Tilasuunnittelussa tulee huomioida kiinteistövalvomon tilantarve noin 7 m². Tähän tilaan tulee valvomolaitteisto- ja toimistokalustus, jossa huomioidaan säilytystilat rakennuksen piirustuksille yms. materiaalille. LVIA -laitteiden suunnittelussa pyritään vettä säästäviin ja sähkötehokkaisiin ratkaisuihin, jotta Espoon kaupungin sopimat energiansäästövelvoitteet voitaisiin toteuttaa. Energian ja veden kulutusmittaukset suunnitellaan tilakeskuksen ohjeen mukaan. Suunnitteluratkaisujen tulee taata käyttäjälle puhdas ja terveellinen sisäilmasto kaikissa käyttötilanteissa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakenteiden kosteuden hallintaa, puhtaiden materiaalien käyttöä, puhdasta rakentamista yleensä ja etenkin ilmanvaihtolaitoksen osalta sekä riittävää, erilaisiin käyttötilanteisiin mukautuvaa ilmanvaihtoa Lämmitys Rakennus liitetään kaukolämpöön ja lämmitettävät tilat varustetaan pääasiallisesti vesikiertoisella, matalalämpöisellä lattialämmityksellä. Lämmitysverkoston mitoituslämpötilaksi valitaan C. Lämmönjakohuoneen pinta-ala on n. 12 m². Kaukolämmityksen liittymistehoon kiinnitetään erityistä huomiota. Ylisuuri liittymisteho kasvattaa tarpeettomasti liittymismaksua ja vuotuisia perusmaksuja. Suunnitteluratkaisujen tulisi olla sellaisia, ettei esim. kattovesien poistojärjestelmässä tarvita sähkösaattolämmityksiä. Kylmiöiden kompressori- ja lauhdutusyksiköiden lauhdelämpöä hyödynnetään Vesijohdot ja viemärit Rakennus liitetään kunnallisiin vesi- ja viemäriverkkoihin. Myös ulkopuoliset katto- ja sadevedet johdetaan hallitusti sadevesiverkkoon. Viemärivesien pumppausta on mahdollisuuksien mukaan vältettävä. ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

14 14 (18) Vesijohtojen kytkennät tehdään pääasiallisesti muovijohdoista suojaputkiin asennettuina. Noudatetaan RakMk:n osan C2 ohjeistoa, johon Espoon kaupunki on tehnyt omia lisävaatimuksia Ilmanvaihto Rakennuksen ilmanvaihto varustetaan suodatuksella, tulo- ja poistoilmapuhaltimilla, tehokkaalla lämmöntalteenotolla ja lämmityksellä. Myös ns. likaisten tilojen ilmanvaihtoon tulee suunnitella lämmöntalteenotto. Varjostukset ja auringonsuojaukset on suunniteltava siten, että kesäajan huonelämpötilan astetuntivaatimus täyttyy ensisijaisesti rakenteellisten ja passiivisten keinojen avulla. Alustatilan koneellisesta ilmanvaihdosta ja tarvittaessa radonpoistosta on myös huolehdittava. Ilmanvaihdon energiatalous huomioidaan jakamalla laitos käyttövyöhykkeisiin, tehokkaalla lämmöntalteenotolla sekä ilmanvaihdon tarpeenmukaisuudella. Energiatehokkuus tulee ottaa suunnittelun keskeiseksi tavoitteeksi. Koko rakennuksen ilmanvaihtokoneiden keskimääräinen sähkötehokkuuden (SFP) on vakioilmavirtaisille koneille alle 1,5 kw/m³/s ja muuttuvailmavirtaisille koneille mitoitustilanteessa alle 2,0 kw/m³/s. Lämmöntalteenotossa pyritään käyttämään pyörivää kiekkoa aina kun mahdollista. Lähtökohtaisesti kaikki rakennuksen ilmavirrat ovat lämmöntalteenoton piirissä. Poikkeukset tutkitaan tapauskohtaisesti. Lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen tavoite on yli 70 %. Rakennukseen suunnitellaan tarpeenmukainen ilmanvaihto. Ilmavirtasäätöisyys voidaan toteuttaa portaallisena tai portaattomana, riippuen kokonaistaloudellisuudesta. Ilmavirtasäädön periaatteena on lähtökohtaisesti sekä CO 2 - että lämpötilaohjaus, mahdollisesti myös läsnäolotietoon perustuva ohjaus (erityisesti jos käytetään läsnäoloohjauksia valaistuksessa). LVIA -laitteiden suunnittelussa pyritään myös vettä säästäviin ja sähkötehokkaisiin ratkaisuihin, jotta Espoon kaupungin sopimat energiansäästövelvoitteet voidaan toteuttaa. Laitevalinnoissa huomioidaan energiatehokkuus tavoitteena vähintään A-luokka Rakennusautomaatio Rakennusautomaatiojärjestelmä toteutetaan nykyaikaisella DDC-tekniikalla. Tila- ja vyöhyke-kohtaisen ilmanvaihdon ohjauksessa voidaan hyödyntää väyläpohjaisia ratkaisuja. Valvomossa tulee olla selainpohjainen käyttöliittymä Mittarointi Rakennuksen energiankulutuksen seurantaa ja energiatasetta sekä olosuhteiden hallintaa varten rakennetaan mittarointijärjestelmä. Kohteen kokonaisenergiankäyttöä (sähkö- ja lämpö) seurataan tuntitasolla. Merkittäviä järjestelmiä sekä erilliskuluttajia seurataan lisäksi erikseen. Niitä ovat vähintään ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

15 15 (18) valaistussähkö, ilmanvaihtokoneet (myös lämmönkulutuksen seuranta), jäähdytyskoneet, kylmiöt ja keittiölaitteet. Lämpimän käyttöveden kulutus ja kierron lämmönkulutus mitataan erikseen. Lisäksi on pystyttävä seuraamaan mahdollisesti tontilla tuotetun uusiutuvan energian määrää. Vedenkulutus on alamitattava merkittävien erilliskuluttajien osalta, vähintään keittiö. Lisäksi päiväkodin kulutukset mitataan erikseen. Mittaukset varustetaan ohjelmoitavalla vuodontunnistusjärjestelmällä. Kaikkia tämän kohdan asioita on pystyttävä seuraamaan ja tallentamaan valvomon keskustietokoneelta sekä etäyhteydellä Sähkötekniset tavoitteet Yleistä Sähköasennusten varustelutason pyrkimyksenä on olla ajanmukainen, laadukas ja tasainen Sähkötilat ja sähkönjako Rakennuksiin johtavat talojohdot asennetaan maakaapeleina. Pääkeskus kosketussuojaista kennorakennetta asennetaan pääkeskushuoneeseen (3,6 x 2,6 x 2,8 m). Ryhmäkeskukset asennetaan ryhmäkeskuskomeroihin ja varustetaan sulakeautomaateilla, ryhmitysalue n. 300 m². Tiloihin, joihin tulee useita ohjauspainikkeita, tulee kaikki ohjaukset keskittää ohjauskeskuksiin. Talojakamoon (2 x 3 m) sijoitetaan puhelintalo- ja atk-jakamo sekä -ristikytkentä, kulunvalvonnan keskusyksikkö. Kerrosristikytkennät asennetaan komeroihin. Tietojärjestelmähuoneeseen (2 x 3 m) asennetaan antennivahvistin, paloilmoitin/varoitinkeskus, hälytyksensiirtojärjestelmä, murtohälytyskeskus, kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmän keskuslaitteet sekä videovalvontajärjestelmän keskuslaitteet. Maadoituselektrodit ja betoniraudoituksen maadoitus. Asennukset seudun laitosten erityisohjeen mukaan. Johtoteinä sijaintipaikan mukaan joko levy- ja Al -tikashylly, erilliset hyllyt vahva- ja heikkovirtakaapeleille. Toimistotilat varustetaan pistorasiakouruilla. Päiväkodin putkitukset ja kaapeloinnit tehdään halogeenittomilla kaapeleilla Valaistus ja pistorasiat Päiväkodin lasten tilojen valaisimet ovat kodinomaisia ja valaistustaso on Lx. Ulkovalaistus tehdään riittäväksi. Ulkovarastot ja jätekatos varustetaan sisä- ja ulkovalaisimilla sekä pistorasioilla. Pistorasioita asennetaan siten, että jatkojohtojen tarvetta ei ole Tietoliikennejärjestelmät Tietoliikenneyhteyksiä puhelin, atk varten asennetaan yleiskaapelointi CAT 6 A siirtotieluokka E A. Ryhmähuoneissa varaudutaan älytaulujen ja projektorien asennukseen. ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

16 16 (18) Puhelimia mm. ryhmiin, hallintotiloihin ja keittiöön. Kaukomittauksena mitataan lämmön, veden ja sähkön kulutusta yhdestä mittauspisteestä. Tilojen sijoitus voi edellyttää porttipuhelimen asentamista. Rakennus varustetaan yhteisantennilaittein ULA-kuuntelua ja televisiovastaanottoa varten ohjelmakanavanipuilla A, B ja C. Rakennukseen tulee induktiosilmukat RH1:iin ja saliin. Saliin hankitaan äänentoistojärjestelmä ja siihen liitetty silmukkavahvistin sekä langattomat mikrofonit Turvallisuusjärjestelmät Päiväkodin ulko-oviin asennetaan moottorilukot, joita ohjataan "munakellolla". Rakennuksen käytävä- ja aulatiloihin ja keittiöön asennetaan tutka- tai infraperiaatteella toimivat murtoilmaisimet. Kiinteistöön suunnitellaan kameravalvontajärjestelmä. Kameroilla valvotaan nurkkauksia ja syvennyksiä ulkona. Järjestelmä varustetaan digitaalisella tallentimella. Rakennus varustetaan analogisella osoitteellisella paloilmoitusjärjestelmällä. Merkki- ja turvavalaistus asennetaan noudattaen sisäasiainministeriön ohjeita Merkinantojärjestelmät Metalliset painikkeet ja summerit asennetaan ulko-oville ja keittiön ovelle tai rakennuksen muodosta riippuen asennetaan porttipuhelinyhteys kaikkiin ryhmätila 1:iin ja lisäksi keittiöön. Sisäänpyyntökojeita asennetaan hallintotiloihin. Inva-WC:n hälytysjärjestelmä määräysten mukaan. Paristokäyttöinen aikakello keittiöön Huoltokirja Kohteesta laaditaan sähköinen huoltokirja (Granlund Manager), johon kukin suunnittelija omalta osaltaan laatii ja vie tarvittavan aineiston. Huoltokirjan koordinoiminen kuuluu nimetylle huoltokirjakoordinaattorille. 7. Hankkeen laajuustavoitteet Hankkeen laajuustavoitteet ovat: - bruttoala 1302 brm² (+ kylmät tilat 92 brm²) - hyötyala 917 hym² (+ kylmät tilat 78 hym²) - lasten tiloja 7,14 hym² / hoitopaikka - leikkipihan laajuus noin 1630 m² (15,5 m² / hoitopaikka) Suunnitelmille asetetaan tavoitteeksi, että hyötyala saavutetaan eikä bruttoalaa ylitetä. Liite 5: Huonetilaohjelma ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

17 17 (18) 8. Hankkeen kustannustavoitteet 8.1. Rakennuskustannusennuste Hankkeen kustannukset on laskettu tavoitehintamenetelmällä (TAKU). Laskelman pohjana on käytetty liitteen 5 mukaista tilaohjelmaa. Kustannustaso: 10/2013, Haahtela ind. 84,3. Kustannuslaskennassa käytetyt laajuudet ovat 1302 brm², 917 hym². Hankkeen rakennuskustannukset ovat yhteensä 4,75 milj. (alv 0%), 3648 / brm² (alv 0%), / hoitopaikka. Tavoitehintaan sisältyy suunnittelu- ja rakennusaikaiset kustannusten nousuvaraukset. Tontti, jolle rakennetaan, on haasteellinen. Rakennuspaikan korkeusero on neljä metriä, samoin korkeusero kadulta tontille. Louhintaa joudutaan tekemään myös putkikanaaleille. Koska päiväkotien vertailukustannuksissa olevien päiväkotien tavoitehinnat on laskettu hankesuunnitelmavaiheessa ja samalla, tilaohjelmaan perustuvalla menetelmällä (TAKU), tonttien vaikutukset kustannuksiin on selkeästi nähtävissä. Liite 6: Tavoitehinta-arvio Liite 7: Päiväkotien vertailukustannukset 8.2. Käyttökustannusennuste Mattbergetin päiväkodin arvioidut käyttötalousmenot vuositasolla ovat henkilöstömenot ja toimitilavuokra , yht / vuosi ilman alv Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste ilman alv. 9. Rahoitus, toteutus ja aikataulu Espoon kaupunginvaltuuston hyväksymässä vuoden 2013 talousarviossa on Mattbergetin päiväkodille varattu 4,2 milj. vuosille Hankkeen rakennussuunnittelu käynnistetään tammikuussa Suunnitelmat valmistuvat helmikuussa Rakentaminen alkaa kesäkuussa 2015 ja päiväkodin on määrä valmistua kesäkuussa Rakennus otetaan käyttöön elokuussa Tarvittavat toimenpiteet Kaupunginhallituksen Tila- ja asuntojaos hyväksyy hankesuunnitelman (alle 2500 brm²). Toteutusmuoto päätetään hankesuunnitelman tultua hyväksytyksi, ennen suunnittelijoiden valintaa. Rakennussuunnittelu käynnistetään suunnittelijoiden valinnan jälkeen tammikuussa Suunnitteluaikaa on varattu noin 13 kk Tiedotus ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

18 18 (18) Hankesuunnitelman hyväksymisestä tiedotetaan Espoon kaupungin tiedotusmenettelyn mukaan. Lisäksi suoritetaan lakisääteiset lupa-asioihin, yms. liittyvät tiedotukset ja kuulemiset. ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

19 2013 Vuosi Lomake 6 Hankesuunnitelma 1. Hankkeen nimi Mattbergets daghem 2. Toimiala / tulosyksikkö SITO/ svensk dagvård och utbildning 3. Kaupunginosa 23 Matinkylä 5. Käyntiosoite Kiinteistötunnus Espoo - kaupunginosa - korttelin loppuosa - tontti Postiosoite 4. Kunnallistekniikka Valmis Puuttuu 6. Kaavatiedot Matinkallio Hankkeen suuruus ja kustannukset (ilman ALV:a) PL, ESPOON KAUPUNKI brm 2 htm 2 hym 2 Kustannusarvio (M ) Uudisrakennus ,75 Laajennus/lisärakennus Muutos/peruskorjaus Asemakaavan mukainen Asemakaavan muutos Ei kaavaa Poikkeamispäätös Tontin pinta-ala 4512 m² Rakennusoikeus 1200 kem² Käyttötarkoitus kaavassa YL 8. Hankkeen kuvaus 5 ryhmäinen päiväkoti, jossa yksi ryhmä suunnitellaan vuorohoidon tarpeet huomioon ottaen ja sali myös luontevasti iltaisin käytettäväksi. 21 lapsen (3-6 vuotiaat) ryhmät voivat sijoittua mihin tahansa ryhmätiloista, kahdessa ryhmässä on varustus, joka huomioi myös 0-3 vuotiaden lasten erityistarpeet. 9. Hankkeen perustelut (tarvittaessa eri liitteellä) Mattbergetin päiväkodin uudisrakennus korvaa Mattlidensin koulukeskusalueella sijaitsevat olemassa olevat, epätarkoituksenmukaiset päiväkotitilat. Ruotsinkielisessä päivähoidossa ei ole tällä hetkellä vuorohoitomahdollisuutta. Tarveselvityksen on hyväksynyt svenska dagvårds- och utbildningsnämnden lautakunta (pvm) 10. Hankkeen toteutusaikataulu (kk/vuosi) Toteutussuunnitelmat Rakennusaika 1/14 2/15 6/15 6/16 Käyttöönotto 8/ Hankkeen toteuttamistapa (esim. oma hanke, osto, vuokraus) Kaupungin oma hanke 12. Liittyminen muihin hankkeisiin ks. kohta Rahoitus talousarviossa (ilman ALV:a) v ,2 M 14. Käyttökustannukset n. 1,1 M / v. 15. Kokonaiskustannusarvio (ilman ALV:a) 4,75 M 16. Ensikertainen kalustaminen / oppilas / hoitopaikka 17. Lisätietoja 18. Laatija(t) yhteystietoineen Jaana Hellinen Päiväys TIKE / TS Päivitetty 2013

20 P I N T A A L A K Ä S I T T E E T Liite 2 ohm2 ohjelma-ala; tilaohjelmassa eri toimintoihin tarvittava huoneiden ja tilojen teoreettinen pinta-ala. Ohjelmaneliöihin ei lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen, hormien tai rakenteiden pinta-alaa. Käsitettä käytetään tilaohjelman ja tavoitekustannusarvion laatimisen yhteydessä. hym2 hyöty-ala; suunnitelmasta tai rakennuksesta mitattu, eri toimintoihin käytettävien huoneiden ja tilojen pinta-ala. Hyötyneliöihin ei lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen, hormien tai rakenteiden pinta-alaa. Käsitettä käytetään tilaohjelman ja tavoitehinta- sekä rakennuskustannusarvion laatimisen yhteydessä. hum2 huone-ala; suunnitelmasta tai rakennuksesta mitattu huoneiden pinta-ala. Huonealaan lasketaan kaikkien hyötytilojen, käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen yms. alat. Huonealaan ei lasketa hormien tai rakenteiden pinta-alaa. Käsitettä käytetään mm. kustannusarvion laatimisen yhteydessä. brm2 bruttoala; tilaohjelman pohjalta laskettu tai suunnitelmasta tai rakennuksesta ulkoseinien ulkopinnan mukaan mitattu kokonaislaajuus. Bruttoalaan lasketaan ohjelmaalan/hyötyalan lisäksi käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen sekä rakenteiden ja hormien ala = kaikki rakennetut alat. Käsitettä käytetään mm. kustannusarvion laatimisen yhteydessä. htm2 huoneistoala; huoneistoala on usein sama kuin vuokra-ala. Huoneistoalaan lasketaan ohjelma-/hyötyalan lisäksi myös käytävät ja kevyet väliseinät. Huoneistoalaan ei lasketa rakennuksen porrashuoneita, teknisiä tiloja, ulkoseiniä, hormeja eikä kantavia rakenteita. Käsitettä käytetään mm. vuokrasopimuksissa, yhtiöjärjestyksissä jne. kem2 kerrosala (rakennusoikeus) = kaavajuridinen suure; kerrosalaan luetaan rakennuslain mukaan ker-rosten alat sekä se kellarikerroksen ja ullakon ala, johon on sijoitettu rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Myönnettäessä rakennuslupaa jälkeen asemakaavoite-tulle alueelle, lasketaan ulkoseinän paksuudesta kerrosalaan 250 mm. Käsitettä käytetään kaavoituksessa, rakennusluvissa, kiinteistön arviokirjoissa jne.

21 13 3 1:652 1: :648 1: MATINKYLÄ MATTBY 1:413 M : : :2: : : :2: :259 23K K sp I/m ai a kt Ma tin sy rjä np olk u 1:422 Matinkylän päiv äkoti 16 3 VI V 23K 19 4 io nkall Mati 23P V 30 3 Mattlid en a 95 to puis alan ai I/m VII h Rau Matin s 21 3 kt 22 3 yrjä II Ma tin ka llio VI :99:0 23K ma :329 /m a 16 0 ai kt 11 1 IV IV pp Mattbergsskol kt : kt kt 15 5 pp Paikoitustalo III pp 23 23P62 MATINKYLÄ MATTBY 11 8 III II P62 pp 16 9 kt VII VIII VII P VIII VIII 15 3 VII V VI V kt -1 a jo a- 23P60 /p 59 -LM ma 57 kt pp 49 II 37 pp ma l pp 1: P IX VI 23K m V kt kt IX 11 0 VI VII mal Paikoitustalo 12 8 VII VI 15 6 V 12 1 VII VIII 12 8 kt Paikoitus16 5 taso :410 map-1/p et berg Matt pp 23K Matinniityn kt päiv äkoti kt

22 Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä.

23 Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä.

24 Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä.

25 Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä.

26 Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä.

27 Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä.

28 Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä.

29 Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä.

30 ESPOO ESBO RAKENNETTAVUUSSELVITYS 1 (4) Työ Geotekniikkayksikkö / K.Hämäläinen Talonsuunnittelu/ Vesa Pyy MATTBERGETS DAGHEM/HANKENRO Rakennettavuusselvitys Kortteli 23295, tontti 1 1. YLEISTÄ Espoon kaupungin Geotekniikkayksikkö on selvittänyt maaperäkarttaaineistojen ja pohjatutkimusrekisteritietojen perusteella suunniteltavan Mattbergetsin päiväkodin rakennettavuusselvitystä. Tontilla aikaisemmin tehdyistä pohjatutkimuksista saadut tulokset on esitetty tämän selvityksen liitteissä. 2. POHJASUHTEET Tontti on pääosin rakentamatonta luonnontilaista sekametsää, aivan tontin itärajalla keskivälissä tonttia on pienehkö suoalue. Maanpinta vaihtelee tasovälillä+ 22, ,0 ollessa korkeimmillaan tontin etelä ja pohjoisosassa. Maanpinnan taso laskee korkeimmista kohdista tontin keskiosaa ja siitä itäja länsirajoja kohti. Tontin pohjois-ja eteläosa on jyrkähköä kalliopaljasruma rinnettä. Tontilla tehdyn porakonekairauksen mukaan kallion pinta on itärajalla maanpinnasta 1,6 metrin syvyydessä. Tontin pohjamaa on länsiosan painokairauksen mukaan tiivistä silttiä, jonka alla on moreenia. Tontin keskiosan painokairauksen mukaan pohjamaana on aluksi ohut kerros turvetta, jonka alla on tiiviitä kerroksia hiekkaa ja moreenia, mutta tontin itäosan paino- ja porakonekairauksen mukaan pohjamaana on aluksi turvetta, jonka alla on löyhä hiekka/savikerros ja kallionpinta on tavattu 1,6m syvyydessä. 3. PERUSTAMINEN Tontti kuuluu pohjamaaltaan rakennettavuusluokkaan 2. Päiväkoti voidaan perustaa maan- tai kallionvaraisesti. Perustuksia jouduttanee Iouhimaan. Putkijohdot perustetaan pohjamaan tai kallion varaan. Putkijohtokaivantoja jot1dutaan todennäköisesti Iouhimaan, linjauksesta riippa en. Liikenne- ja piha-alueet voidaan perustaa rakennusalueen pohjamaaluokan E edellyttämällä tavalla, kunhan rakennekerrosten alta poistetaan humuspitoiset maa-ainekset. Espoon kaupunki geotekniikkayksikkö Virastopiha 2 C PL 41, Espoon kaupunki puh katariina.hamalainen~espoo.fi

31 Mattbergets daghem (4) 4. JATKOTOIMENPITEET Tämä selvitys ei ole riittävä lopullisia rakennussuunnitelmia varten, vaan tulevien rakennuspaikkojen kohdilta tulee tehdä lisäpohjatutkimuksia maan kerrosrakenteen, maalajien ja kallionpinnan korkeusaseman tarkistamiseksi..aft.-~----- Matti Kaurila geotekr.uukkapäällikkö K~'~H~ ata.runa am en suunnitteluinsinööri LIIITEET Maaperä- ja rakennettavuuskartta Arkistokairausten leikkaukset A ja B Espoon kaupnnki geotekniikkayksikkö Virastopiha 2 C PL 41, Espoon kaupnnki puh katariina.hmnalainen~espoo.fi

32 Mattbergets daghem (4) Leikkaus A Leikkaus B Espoon kaupunki geotekniikkayksikkö Virastopiha 2 C PL 41, Espoon kaupunki puh katariina.hamalainen@espoo.fi

33 Mattbergets daghem (4) Maaperä ja rakennettavuuskartta Espoon kaupunki geotekniikkayksikkö Virastopiha 2 C PL 41, Espoon kaupunki puh katariina.hamalainen@espoo.fi

34 hankesuunnitelman liite 5 Mattbergets daghem Laatijat: Tilakeskus liikelaitos, Sivistystoimi Lapsiryhmiä 5 Päivähoitopaikkoja 105 ( 5x21) Henkilökuntaa 20 Koko rakennuksen hyötyala 917 Bruttoala 1302 tehokkuusluku 1,42 Huonetilat määrä á koko yht. muuta (kpl) (hym²) (hym²) Ryhmät I-IV: 2 x kotialuepari, integroitu 452 1/2 yhteisestä kuraeteisestä 4 10 eteinen 4 14 wc/pesutila 4 9 ryhmähuoneet 1-2 yhteensä 4 70 ryhmähuone1 0 ryhmähuone 2 ja 3 vierekkäin, käyntiyhteys toisiinsa ryhmähuone2 0 ryhmähuone 3 pienryhmä 4 8 hyvin valvottava 1/2 yhteisestä varastosta 4 2 Ryhmä V, vuorohoito 153 kuraeteinen 10 eteinen 19 sisältää vuorohoidon vastaanottonurkkauksen wc/pesutila 14 tarvitaan enemmän säilytystilaa ryhmähuoneet 1-2 yhteensä 0 ryhmähuone1 35 ryhmähuone 2 ja 3 vierekkäin, käyntiyhteys toisiinsa ryhmähuone2 40 vuorohoidossa enemmän lapsikohtaisia nukkumapaikkoja ryhmähuone 3 pienryhmä 8 hyvin valvottava varasto 2 vuorohoidon olohuone 15 vuorohoidon keittiö ja ruokailu 10 YHT. 605 YHTEISET TILAT pienryhmätila 6 luonnon tutkiminen, vesi, verstas pienryhmätila (kotikeittö) 10 void toteuttaa henkilökunnan taukotilan yhteyteen erillisenä tilana 1) tai void toteuttaa myös käytävän yhteyteen ruokailutila 40 void sij kotial yht (huom pinta-alatarve), käytet myös henkilökunnan kokous- ja koulutustilana monitoimitila 75 monitoimitilan varasto 10 wc 2 kuraeteisen yhteyteen wc 2 ruokailutilan yhteyteen (tarvittaessa) YHT. 145 YHT LASTEN KÄYTÖSSÄ OLEVAT TILAT 750 7,14 m²/ lapsi HENKILÖKUNNAN TILAT työhuone 12 johtajan työtila perhe- ja konsultaatiotila 10 sij johtajan huoneen viereen, vesipiste + peilit, neuvotteluhuonekäyttö henkilökunnan työhuone 12 taukotila 20 henkilökunnan taukotila, mahd kotikeittiö 1) henkilökunnan ja iltakäytön tuulikaappi 5 rajattu iltakäyttöalue! henkilökunnan puku- ja pesutilat 26 (henkilökunnan määrä 17, 25 pukukaappia) henkilökunnan wc:t 2x 2m² 4 1 kpl wc/kerros tai talon eri päihin YHT. 89 MUUT TILAT palvelukeittiö aputiloineen 42 erillinen sisäänkäynti, rullakkovarasto, wc keittiöhenk.k inva-wc 5 sij monitoimitilan läheisyyteen päiväkodin varasto 10 siivouskeskus 8 siivouskomero 3 vaatehuolto, kodinhoitohuone 10 YHT. 78 KAIKKI HUONETILAT YHT. 917

35 Kylmät tilat määrä (kpl) á koko (hym²) yht. (hym²) muuta leikkivälinevarasto m² / lapsiryhmä varasto/lastenrattaat laatikko- ja rullakkovarasto keittiön sisäänkäynnin yhteyteen pihakatos minimi 10m²/ryhmä kiinteistönhoidon varasto jätesuoja Ulkoalueet määrä m² muuta (kpl) paikoitus 16 (0,5 x hk 20) + 2 ylim. + 4 saattopaikkaa päiväkotitontti m² leikkipihaa m² m² / hoitopaikka ( 105 lasta) ,5 m² / hoitopaikka ( 105 lasta) LVIS tila tekniset tilat IV-konehuone (sis. kiinteistövalvomo) määrä (kpl) m² muuta lämmönjakohuone 10, Sähköpääkeskus 9,5, Teletilat 2 x 6, ristikytkentäkomerot 4 x 1m2 nettoala = 6% bruttoalasta VSS tila määrä (kpl) väestönsuoja (suoja-ala 77 m2) 1 m² muuta VSS:n mitoitushenkilömäärä 0,95x87 ( ) hoitopaikkaa + 20 henkilökuntaa Laskentaperuste: (0,95x87+20) x 0,75

36 A-INSINÖÖRIT Rakennuttaminen Oy Ilkka-Matti Tuononen huonetilaohjelman ja hintason päivitys MATTBERGETS DAGHEM Tavoitehinta Lähtötiedot Huonetilaohjelman Päivitys Tontinkäyttösuunnitelma Rakennettavuusselvitys Puhelinpalaveri Hellinen/Tuononen Espoo Taku 2013 Laajuus brm2 htm2 hum2 hym2 m Tavoitehinta ( ALV 0 % ) hintatasossa 10 / 2013; KL 84,3 /brm2 /htm2 /hum2 /hym2 B1 Rakennuttajan kulut B2 Rakennustekniset työt B3 LVI-työt B4 Sähkötyöt B5 Erillishankinnat Hankevaraus YHTEENSÄ Hanketekijöinä on otettu huomioon: määrä yks. / yks Alueen raivaus ja työmaan perustaminen 1 erä ulkovarusteet brm ulkovalaistus 1 erä stabilointi EI OLE 0 m paalutus EI OLE 0 m kantava alapohja lisäkustannus EI OLE 0 m Louhinta varaus alue m Louhinta varaus rakennus ja kanaalit m maankaivu/ täyttö, tontin korkeuserot ym 1 erä Erit hankala tontti, mahd louhikkoa/tukimuureja 1 erä Vss- lisäkustannus 75 vss-m Järjestelmäjohdotukset 1 erä AV- järj varaus 1 erä Puhelinten sisätukiasemat 1 erä keittiökojeet ja laitteet 42 m turvaluokka 2, 1 erä energiatehokkuus, lisä ( katto, seinät, lattia ) brm kaupunkikuvalisä 5 % 1 erä lvi- lisä brm LVIA energiatehokkuus yms brm sähkölisä, tilastoista johtuva brm Sähkö, Energiatehokkuus yms brm Yhteensä Ulkopuoliset rakenteet Varastot: leikki/vaunu/keittiö/kiint hoit 58 m Pihakatos 50 m Jätesuoja 20 m terassi, arviomäärä 1 erä aitaus 200 jm varaus muuta 1 erä MUUTA Lisä- ja muutostyövaraus 6% Suunnitteluaikainen kustannusten nousuvaraus 1% Rakennusaikainen kustannusten nousuvaraus 2% Ei sisällä aurinkokennoja, maalämpöä tms Maanvarainen alapohja, Ei tuulettuvaa alapohjaa