Tapionkentän huoltorakennus korvaava uudisrakennus Hankesuunnitelma (11)

Transkriptio

1 Tapionkentän huoltorakennus korvaava uudisrakennus Hankesuunnitelma (11)

2 2 (11) Sisällysluettelo 1. Yhteenveto hankkeesta Hankesuunnitelman laadinta Hankkeen tarpeellisuus ja kiireellisyys Rakennuspaikka Hankkeelle asetettavat suunnittelutavoitteet Hankkeen laajuustavoitteet Hankkeen kustannustavoitteet Rahoitus, toteutus ja aikataulu Tarvittavat toimenpiteet Huoltokirja Tiedotus Liitteet Liite 1: Hankelomake 6 Liite 2: Pinta-alakäsitteet Liite 3: Asemakaava ja määräykset Liite 4: Huonetilaohjelma Liite 5: Alustava rakennettavuusselvitys Liite 6: Hankesuunnitelman mukainen tavoitehinta-arvio ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

3 3 (11) 1. YHTEENVETO HANKKEESTA Hankkeen numero 6086 Kohteen nimi Omistaja ja hallinta Käyttäjä Kaupunginosa Tapionkentän huoltorakennus (korvaava uudisrakennus) Espoon kaupunki Espoon kaupunki, Sivistystoimi, Liikuntapalvelut 12 Tapiola Kortteli Tapionkenttä Tontti Tapionkenttä m² Kiinteistötunnus 60790, rakennustunnus 6086 Osoite Tontin rakennusoikeus/ käytetty Kaupinkalliontie 4, Espoo 300 kem, nykyinen rakennus korvataan Asemakaava Vahvistettu Rakennuksessa tapahtuva toiminta Alustavat laajuudet Urheilukentän käyttäjien pesu- ja pukutilat, kentän huolto hyötyala 173, tekniset tilat 49 hum², bruttoala 315 brm² Tarveselvitys Liikuntalautakunta hyväksyi tarveselvityksen muutoksen Laskennallinen huoneistoala 279,00 Kerrosluku 1 Aikataulu suunnittelu 2015, rakentaminen Tarveselvityksen kustannusennuste 1,19 M Tavoitehinta 0,97 M Toimitilavuokra 90 t /vuosi Ensikertainen kalustaminen HANKESUUNNITELMAN LAADINTA Espoon kaupungin Tilakeskus-liikelaitoksen Talonsuunnittelu- ja rakennuspalvelut vastaa hankkeen kokonaissuunnittelusta ja toteutuksesta 2.1. Hankkeen osapuolet, henkilöt ja yhteystiedot Tilakeskus liikelaitos, Talonsuunnittelu Virastopiha 2 C, PL Espoon kaupunki hankepäällikkö rakennetekniikka LVIA-tekniikka sähkötekniikka talotekniikkainsinööri kustannussuunnittelu Tiina Riihimäki Vesa Pyy Joni Piltti Pirjo Kurttila Kai Jokiranta Kalle Koskenmies Sivistystoimi, Esikunta, Tilat ja alueet -yksikkö Kamreerintie 3 B, PL 30, ESPOON KAUPUNKI Hankesuunnittelija Kaisa Peltonen, Tapio Taskinen Sivistystoimi, Liikuntapalvelut Kamreerintie 3 B, PL 34, ESPOON KAUPUNKI Liikuntapäällikkö Liikuntarakennusmestari Pohjarakenteet Tekninen keskus, geotekniikkayksikkö Jarmo Ikävalko Paul Ekblad ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

4 4 (11) Virastopiha 2 C, PL 41, Espoon kaupunki Suunnitteluinsinööri Katariina Hämäläinen Esisuunnitelma POOK Arkkitehtitoimisto Oy 3. HANKKEEN TARPEELLISUUS JA KIIREELLISYYS 3.1. Tarpeellisuus ja kiireellisyys Tapionkenttä ja vuonna 1987 rakennettu huoltorakennus, ovat huonossa kunnossa. Niiden tulee olla käytettävissä Tapiolan koulun ja lukion peruskorjauksen valmistuttua elokuussa Tapionkentän liikuntakentillä on laaja-alaisia painumia. Myös kentän aitaukset ovat vaurioituneet ja paikoin riittämättömät. Tekninen keskus uudistaa huonokuntoisen Tapionkentän kumirouhepintakiseksi jalkapallonurmeksi. Vanhan huoltorakennuksen osittainen tulipalo vuonna 2014 aiheutti mittavia vahinkoja sisätiloissa. Vuonna 2009 tehdyn kuntotukimuksen mukaan se on korjauskelvoton. Kentällä on tällä hetkellä talvisin luistelualue ja kaukalo, jotka pidetään luistelukunnossa olosuhteiden niin salliessa, kentällä ei ole tekojäätä. Kesäisin kentällä on 52x82 m suuruinen huonokuntoinen hiekkatekonurmi sekä hiekka-alue. Hankesuunnitelmassa esitetään korvaavan uudisrakennuksen rakentamista, jolla mahdollistetaan Tapionkentän tehokas ympärivuotinen käyttö Tapionkentän ja huoltorakennuksen tarve sekä tuleva toiminta Tapiolan suuralueen tekojää sijaitsee Tapiolan keskusaltaassa. Jääkiekkokaukalo sijaitsee kuitenkin myös jatkossa Tapionkentällä, sillä Keskusaltaassa on jääkiekon pelaaminen kielletty. Keskusaltaan tekojään huoltokoneiston vaatimat säilytys- ja huoltotilat sekä tekojään jäädyttämiseen tarvittavan henkilökunnan sosiaalitilat sijaitsevat myös Tapionkentän huoltorakennuksessa. Tapionkentän huoltorakennuksen pukuhuoneet palvelevat talvisin niin koululaisia kuin muita kentän käyttäjiä esim. luistintenvaihtotilana. Kesäaikaan Tapionkentän huoltorakennuksen 2 pukuhuonetta tulevat palvelemaan kentän käyttäjiä esim. jalkapalloilijoita ja koululaisia. Huionetilaohjelma, Liite Päätöshistoria Liikuntalautakunta Liikuntalautakunta hyväksyi kokouksessaan tarveselvityksen ja päivitetyn tilaohjelman Tapionkentän korvaavan huoltorakennuksen rakentamisesta. Tapionkentän huoltorakennusta on aiemmin käsitelty liikuntalautakunnassa seuraavasti: 2002 ja 2003 suunniteltiin olemassa olevan huoltorakennuksen kunnostamista ja laajentamista vanhan huoltorakennuksen huonosta kunnosta ja Tapionkentän laajennustarpeesta johtuen järjestettiin suunnittelukilpailu korvaavasta uudisrakennuksesta ja sen lähialueesta. Rakennussuunnittelu aloitettiin voittaneen ehdotuksen laatineen POOK Arkkitehtitoimisto Oy:n kanssa lautakunta käsitteli mukaisten tilaohjelman ja päätti vähentää puolet pukuhuoneista ja pelituomarin huoneen rakennussuunnittelu keskeytettiin ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

5 5 (11) 4. RAKENNUSPAIKKA 4.1. Sijainti ja hallinta Rakennuspaikka sijaitsee Tapiolassa, kaupunginosa 12. Katuosoite on Kaupinkalliontie 4, Espoo. Yleinen alue ja Tapionkenttää rajaavat katu-, puisto- ja torialueet ovat Espoon kaupungin omistuksessa ja hallinnassa Urakkarajat Nykyinen ja sen korvaava Tapionkentän huoltorakennus ovat osa Tapionkenttää ja rajautuvat viereiseen Kaupinkalliontiehen. Nykyisen rakennuksen purkaminen, uudisrakennuksen, kadun ja kentän rakennustyöt ja urakka-alueet aikataulutetaan, suunnitellaan ja teknisten liittymien yhteensovittamisen yksityiskohdat sovitaan yhteistyössä Teknisen keskuksen kanssa. Huoltorakennusurakkaan rakennuksen lisäksi kuuluu 2 metrin levyinen alue piha-aluetta muualla, paitsi kadun tukimuurin kohdalla, mukaan lukien traktorinsuojatallin edessä oleva aidattu huoltopiha, rakennuksesta ulospäin lukuun ottamatta Kaupinkallion tukimuuria ja siitä alkavaa katualuetta.tukimuuri, ja siitä alkava katualue, kuuluvat Teknisen keskuksen purku- ja rakennusurakkaan rakenteineen ja tuentoineen. Teknisen keskuksen purku- ja rakennusurakkaan kuuluvat seuraavat tekniset järjestelmät laitteineen, johdotuksineen, kaivantoineen, kaukolämpö, sähkö- ja tietoliikennekaapelit, kenttien kuulutus- ja äänetoistojärjestelmät, vesi- ja viemäriputket liittymineen, kenttävalaistus- ja ohjaus, kameravalvonta Rakennuspaikan ominaisuudet Tapiola kuuluu valtioneuvoston päätöksellä valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY 2009, Se on ainoa modernin ajan tuottama ympäristö kansallismaisemiksi luokiteltujen alueiden joukossa (Kansallismaisema.Ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto, 1993). Espoon eteläosien yleiskaavassa Tapiola on merkitty kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi Tapionkenttä Tapionkenttä rajoittuu lännessä Kaupinkallion katualueeseen, pohjoisessa Køgenpuistoon, idässä Køgenpuiston alueeseen kuuluvaan Opintiehen ja etelässä Kulttuuriaukioon/Kauppamiehen-aukioon Kadut ja kunnallistekniikka Rakennus liitetään alueella valmiina olevaan kaukolämpöön ja kunnallistekniikkaan. Kadut ja niihin liittyvät kevyen liikenteen reitit ovat valmiit. Kaupinkalliontien peruskorjaus sisältyy Teknisen keskuksen rakentamisohjelmaan. Katutyöt on tarkoituksenmukaista ajoittaa samanaikaisiksi huoltorakennuksen toimenpiteiden kanssa Liikenne ja paikoitus Maksullinen autopaikoitus on LPA-korttelissa Kaupinkallion paikoitustalossa, johon on toteutettu asemakaavan mukaisesti 34 autopaikkaa. Polkupyörä- ja mopopaikoitukset sijaitsevat Tapionkentällä. Paikoituksen järjestelyihin ei tehdä muutoksia Kaavatilanne ja kiinteistötiedot Yleinen alue ja Køgenpuisto kuuluvat Tapiolan keskus II -asemakaava-alueeseen. Rakennuspaikalla on lainvoimainen asemakaava, joka on vahvistettu Kaavanmukainen käyttötarkoitus on VU, Urheilu- ja virkistyspalvelualue. Alueeseen ei ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

6 6 (11) kohdistu kiinteistö- tai rakennusrasitteita, mutta Tapiolan koulun talojohto kulkee Tapionkentän poikki. Kaupunginvaltuuston hyväksymän Espoon eteläosien yleiskaavassa Tapionkenttä on merkitty virkistysalueiksi. Tapionkentän yleisen alueen pinta-ala on m². Huoltorakennuksen katuosoite on Kaupinkalliontie 4, Espoo. Asemakaava ja kaavamääräykset, Liite Rakennusoikeus ja muut kaavamääräykset Rakennusoikeutta on 300 kem2. Ohjeellinen rakennusala sijaitsee yleisen alueen itäreunalla Kapinkalliontien suuntaisena. Sallittu kerrosluku on I. Autopaikkoja on toteutettava 1 autopaikka kerrosalan 60 m² kohti. Autopaikkoja on toteutettu 34 autopaikkaa LPA-kortteliin valmistuneen vanhan huoltorakennuksen kerrosala on 215 kem2. Rakennusoikeutta on käyttämättä 85 kem2. Korvaavan uudisrakennuksen laajuus on noin 300 kem2. Rakennus voidaan toteuttaa vähäisin poikkeamin voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Poikkeamia ovat: MRL:n mukainen kerrosalaylitys seinänpaksuuden 250 mm ylittävin osin. Rakennusalueen rajan ylittäminen oman tontin puolella; toimintatavasta neuvotellaan rakennusvalvonnassa osana rakennuslupamenettelyn ennakoivaa käsittelyä. Hankkeeseen tarvitaan rakennuslupahakemusvaiheessa rakennusvalvontaviranomaisen harkinnan mukaiset ennakkolausunnot ja mahdolliset muut selvitykset. Korvaavan uudisrakennuksen suunnillun laajuuden ja sijoittelun säilyessä nykyisellään on lupamenettely hoidettavissa seuraavasti: 1. Purkulupahakemus nykyiselle huoltorakennukselle 2. Rakennuslupahakemus korvaavalle uudisrakennukselle. Sisältäen rakennusvalvonnan tarpeelliseksi katsomat ennakkolausunnot ja kuulemiset. 5. HANKKEELLE ASETETTAVAT SUUNNITTELUTAVOITTEET 5.1. Kaupunkikuvalliset lähtökohdat ja tavoitteet Tapiola on kulttuuri- ja kaupunkikuvallisesti valtakunnallisesti merkittävä alue. Tapiolan alkuperäisen 1960-luvun rakentamisen tärkein ominaispiirre ovat pelkistetyt, vähäeleiset rakennusmassat. Tapiolalle tyypillisiä julkisivumateriaaleja ovat vaaleat kiviainespinnat. Tilakeskuksen omien rakentamisohjeiden mukaan ilkivallalle alttiiden julkisivujen materiaalit ja käsittelyt tulee valita niin, että puhdistaminen on mahdollista Käyttäjän hankkeelle asettamat tavoitteet Tapiolan suuralueella on Espoon muita suuralueita pienemmät virkistysaluevaraukset asukas-määrään suhteutettuna. Virkistysalueiden käytettävyydellä on siksi Tapiolassa erityinen merkitys. Tapionkentän liikuntakenttien ja huoltorakennuksen pääkäyttäjiä ovat koulut ja liikuntaseurat: Koulut Aarnivalkean koulu Jousenkaaren koulu Mankkaanpuron koulu Pohjois-Tapiolan koulu Sepon koulu ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

7 7 (11) Taavinkylän koulu Tapiolan koulu Toppelundin koulu Westendinpuiston koulu Liikuntatoimi ajanmukaisti tilaohjelman ja täydensi , jolloin hankkeesta karsittiin tekojääkenttä, kahvila/ kioski ja kentän perusparannus siirrettiin teknisen keskuksen hankkeeksi. Kaikki Tapionkenttään kohdistuvat rakennustoimenpiteet on tarkoituksenmukaista tehdä samanaikaisesti, jotta kentän käyttöä ei tarvitse toistuvasti rajoittaa tai keskeyttää. Liikuntakenttien käytön edellyttämät pukuhuonetilat tarvitaan käyttöön mahdollisimman pian Huoltoajoneuvot Tapion kentällä on kaksi traktoria, jotka molemmat on hyvä saada talliin lämpimään. Konetalliin pitää mahtua myös jäänhoitokone ja traktori samanaikaisesti ainakin tilapäisesti. Tilapäisyys tulee siitä että jäänhoitokonetta saatetaan joutua korjaamaan talven aikana. Altaalla oleva jäänhoitokoneen talli ei korjaustoimenpiteisiin oikein anna mahdollisuutta sillä se on siihen tarkoitukseen liian ahdas. Jäänhoitokoneen ja traktorin tarvitsema minimitilat ovat: jäänhoitokone; leveys 4,0 m, syvyys 6,5 m, korkeus 4,3 m ja traktori; leveys 4,0m, syvyys 7,5 m, korkeus 3,3 m. Tämän lisäksi tallissa pitää olla työpöytä, vesipiste + pesuallas, tilaa työkaluille, ja pientarvikkeiden varastotilaa. Viereinen parkkihalli ei ole mahdollinen korkeuden takia. Henkilökunnan sosiaalitiloihin tulee normaali kalustus ja varustus Liikenne ja paikoitus Liikuntakenttien käyttäjien liikenteen tai paikoituksen järjestelyihin ei tehdä tässä hankkeessa muutoksia. Autopaikkoja on toteutettu 34 autopaikkaa LPA-kortteliin Liikuntakentillä ei voi liikennöidä tavanomaisilla ajoneuvoilla. Hoitokoneiden huolto, polttoainevaraston täydennys ja pukuhuoneiden puhtaanapito edellyttävät huoltoajoneuvojen kulkuyhteyden järjestämistä. Liikuntakenttien, valaisimien, aitausten ym. tarvitsema huolto käyttää olemassa olevia katuyhteyksiä ja reittejä Ympäristö- ja energiatavoitteet Ympäristötavoitteet saavutetaan tekemällä rakennuksesta energiatehokas ja minimoimalla uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö. Energiatehokkuuteen vaikuttavat sekä rakennussuunnitteluratkaisut (esim. ikkunakoot) että LVI-teknisten järjestelmien suunnitteluratkaisut (lämmöntalteenotto, hyötysuhteet jne.). Lopullisen kulutuksen kannalta ratkaisevaa on myös, miten rakennusta käytetään ja millaisia sen kunnossapitotoimenpiteet ovat. Rakennusvaipan ilmanvuotoluku q50 saa olla enintään 2,0 m3/(h m2). Ilmanvuotoluku on todennettava lämpökamerakuvauksella ja tiiveysmittauksella. Rakennusvaipan osien lämmönjohtavuuksien on vastattava vähintään Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D3 vertailutasoja. Järjestelmäkohtaiset toteutustavoitteet on esitetty kyseisissä kohdissa Rakennustekniset tavoitteet Rakennuksen lämmöneristävyyden ja tiiviyden osalta noudatetaan RakMK D3, Rakennusten energiatehokkuus, määräykset ja ohjeet Tiiviyden toteutuminen osoitetaan mittaamalla. Rakennuksen suunnittelussa huomioidaan erityisesti sijainti kadun ja uudelleen rakennettavan tukimuurin vieressä. Rakennus rakennetaan irti kadun tukimuurirakenteista, niin että tukimuurin mahdollinen liike ei rasita rakennuksen ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

8 8 (11) rakenteita. Tukimuurin ja rakennuksen väliseen tilaan asennetaan lämmöneristys ja tarvittava vedeneristysjärjestelmä anturoista tukimuurin yläreunaan saakka. Välitilan tulee olla tuulettuva. Kosteuden hallinnassa noudatetaan Espoon kaupungin Tilakeskuksen talonrakennustoiminnan ohjeita ja määräyksiä täydennettyä Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa C2. Rakennus perustetaan maanvaraisesti pohjatutkijan lausunnon mukaisesti, todennäköisesti joudutaan louhimaan talon koillisnurkka kohdassa. Rakennuksen runko on pääosin paikalla valettua teräsbetonia tai muurattua rakennetta. Rakennuksen palonkestoluokka on R60. Yläpohjan rakenteena kantava lämpöeristetty betonilaatta ns. käännetty katto varustettuna kolminkertaisella vedeneristyskermillä. Vedeneristyskermin päälle asennetaan salaojamatto ja lämmöneristys. Ylin rakenne tehdään palonkestävänä teräsbetonilaattana. Asiaton kulku rakennuksen vesikatolle estetään. Vesikattorakenteet räystäillä siten että se suojaa rakennuksen julkisivurakenteita. Sadevesien ja lumen sulamisvesien poisto vesikatolta suunnitellaan siten, että ne johdetaan hallitusti sadevesiviemäriin. Syöksytorvien alaosat tehdään iskunkestävästä 2-3 mm kuumasinkitystä teräsputkesta vähintään 2 m korkeuteen saakka. Lämmöneristys toteutetaan määräysten mukaisella tasolla. Rakennus salaojitetaan. Maanvaraisen lämpöeristetyn lattian alle tehdään tiivisteytstä sepelistä 300mm kapillarisen vedennousun estävä kerros. Maa-aineksen kapillarisuus <150mm. Lattian alle tehdään radonputkisto josta tuuletus vesikatolle. Märkätilat vedeneristetään sertifioidulla vedeneristysjärjestelmällä. Kuivien tilojen väliseinät tehdään teräsrangalla ja käytön kestävällä kovalla rakennuslevyllä. Kantavien rakenteiden tavoitekäyttöikä on 100 vuotta. Muiden rakenteiden osalta 50 vuotta Pohjarakenteet Teknisen keskuksen geotekniikkayksikkö on tehnyt alustavan perustamistapaselvityksen Lisäksi työssä on käytetty geotekniikkayksikön pohjatutkimusrekisterin tietoja alueella aikaisemmin tehdyistä pohjatutkimuksista. Pohjarakenteet soveltuvat ja mahdollistavat huoltorakennuksen rakentamisen. Rakennusalueen toimintahistorian perusteella ei ole syytä epäillä maaperän pilaantumista. Pohjaveden pintaa ei ole kairausten yhteydessä tavattu. Kalliopinta on rakennuksen koillisnurkassa osittain 0,7-0,8 metrin syvyydellä maanpinnasta, joka saattaa aiheuttaa louhintatyötä. Alustava rakennettavuusselvitys, Liite Perustaminen Rakennuksen anturat ja lattia perustetaan maanvaraisena LVIA-tekniset tavoitteet Lämmitys Rakennus liitetään kaukolämpöön. Lämmitettävät märkätilat varustetaan matalalämpöisellä, vesikiertoisella lattialämmityksellä. Lämmönjakohuoneen pinta-ala n. 12 m². Kaukolämmityksen liittymistehoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Sen on oltava optimaalinen. Ylisuuret liittymistehot sekä liittymien määrä lisäävät aiheettomasti liittymismaksuja ja vuotuisia perusmaksuja. ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

9 9 (11) Vesijohdot, ja viemärit Rakennus liitetään HSY Veden vesi- ja viemäriverkkoihin. Ulkopuolisten katto- ja pihasadevesien suunnittelusta sekä järjestelmien toimivuudesta eri vuodenaikoina tulee suunnittelussa huolehtia. Vesijohtojen kytkennät tehdään pääasiallisesti muovijohdoista suojaputkiin asennettuina. Noudatetaan RakMk:n osan C2 ohjeistoa, johon Espoon kaupunki on tehnyt omia lisävaatimuksia Ilmanvaihto Sisäilmaston yleisenä tavoitearvona pidetään S3 luokkaa. Rakennustöiden puhtaudessa noudatetaan P2 luokkaa, pintamateriaalien osalta M1 päästöluokkaa ja ilmanvaihtojärjestelmän puhtausluokan tulee olla P2 tasoa. Ilmamääriä tulee voida muuttaa huonekohtaisella lämpötila-/hiilidioksidiohjauksella ja puhaltimien taajuusmuuttajilla. Ilmanvaihto tulee varustaa suodatuksella, lämmityksellä, tulo- ja poistopuhaltimilla sekä tehokkaalla lämmöntalteenotolla. Ilmanvaihtokonehuoneen pinta-alatarve on yhteensä n. 10 % bruttoalasta. Konehuoneen tulee olla riittävän korkea ja se on varustettava määräysten mukaisilla käynneillä. Suunnitteluratkaisujen tulee taata käyttäjälle puhdas ja terveellinen sisäilmasto kaikissa käyttötilanteissa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakenteiden kosteuden hallintaa, puhtaiden materiaalien käyttöä, puhdasta rakentamista yleensä ja etenkin ilmanvaihtolaitoksen osalta sekä riittävää, erilaisiin käyttötilanteisiin mukautuvaa ilmanvaihtoa. Energiatehokkuus otetaan huomioon suunnittelussa kustannustehokkaasti. LVI-laitteiden suunnittelussa pyritään sähkötehokkaisiin ratkaisuihin. (ominaissähköteho korkeintaan 1,8 kw/m³/s (koko rakennus) Energian ja veden kulutusmittaukset suunnitellaan Espoon kaupungin Tilakeskuksen ohjeen mukaan Rakennusautomaatio Rakennusautomaatiojärjestelmä toteutetaan nykyaikaisella DDC-tekniikalla. Rakennusautomaatiojärjestelmään otetaan sellaiset tiedot LVIS-prosesseista, jotka tarvitaanhälytyksiin, mittauksiin, säätöihin sekä olosuhteiden ja energiatalouden hallintaan. Alakeskus varustetaan selainpohjaisella graafisella käyttöliittymällä. Alakeskukseen liitetään myös energian ja veden mittaukset. Laitepositioinnissa on noudatettava Espoon kaupungin tekemiä ohjeita Mittarointi Rakennuksen energiankulutuksen seurantaa ja energiatasetta sekä olosuhteiden hallintaa varten rakennetaan mittarointijärjestelmä. Kulutusseuranta liitetään Energiakolmion järjestelmään. Energiatehokkuustavoitteiden varmistaminen on mahdollista vain silloin kun energian kulutus mitataan riittävän yksilöidysti. Mitattavia asioita rakennuksessa ovat: lämmityksen energiankulutus käyttöveden lämmityksen energiankulutus kylmän ja lämpimän veden kulutus ilmanvaihdon energiankulutus ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

10 10 (11) valaistuksen sähköenergiankulutus LVI-laitteiden sähköenergiankulutus 5.9. Sähkötekniset tavoitteet Yleistä Sähköasennusten varustelutason pyrkimyksenä on olla ajanmukainen, laadukas ja tasainen Sähkönjakelu Rakennukseen varataan tilat muuntamoa varten. Pääkeskushuoneen minimimitat ovat kohteesta riippuen n. 4 x 2,6 m. Pääkeskus sijoitetaan keskeiselle paikalle. Tiloihin, joihin tulee useita ohjauspainikkeita, tulee kaikki ohjaukset keskittää ohjauskeskuksiin. Maadoituselektrodit ja sokkelin alle maadoitus. Asennukset seudun laitosten erityisohjeen mukaan. Johtoteinä sijaintipaikan mukaan joko levy- ja Al-tikashylly, erilliset hyllyt vahva- ja heikkovirtakaapeleille. Toimistotila varustetaan pistorasiakouruilla. Tietojärjestelmähuoneen mitat ovat noin 3,5 x 2,0 m. Tilaan sijoitetaan puhelinjakoteline, yleiskaapeloinnin talojakamo, murtohälytyskeskus, kulunvalvonnan laitteet, videovalvontajärjestelmän keskuslaitteet, antennivahvistin, ovipuhelinkeskus, pääkello ja palovaroitinkeskus Valaistus Huoltorakennukseen sijoitetaan kenttävalaistusten ohjaukset. Rakennuksen yleisvalaisimina T5-valaisimet matalaluminanssiritilöillä. Valaistustaso Lx. Pukutiloissa muovikupuvalaisimet. Valaisinten turvallisuus, huolto ja energiatehokkuus huomioitava Tietoliikennejärjestelmät Tietoliikenneyhteyksiä - puhelin, atk, - varten asennetaan yleiskaapelointi CAT 6 A. Pistemäärät järjestelmien mukaan. Puhelin asennetaan toimistoon. Huoltorakennus varustetaan digitaalisella täydellisellä keskusradiojärjestelmällä. Kuulutus- ja äänentoisto kentille Merkinantojärjestelmät Rakennus varustetaan keskusaikakellojärjestelmällä. Valaistuja painikkeita ja summereita asennetaan ulko-oville. Inva-wc avunpyyntöjärjestelmä suunnitellaan määräysten mukaan. Merkki- ja turvavalaistus asennetaan noudattaen turvavalaistuksen voimassa olevia standardeja Turvallisuusjärjestelmät Ulko-oviin asennetaan kulunvalvontajärjestelmä ja sähkölukot. Kaikkiin ulko-oviin asennetaan kulunvalvontaan liitettävät valvontakoskettimet. Rakennukseen asennetaan tutka- tai infraperiaatteella toimivat murtoilmaisimet. Kiinteistöön suunnitellaan kameravalvontajärjestelmä. Järjestelmä varustetaan digitaalisella tallennuksella. ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

11 11 (11) 6. HANKKEEN LAAJUUSTAVOITTEET Hankkeen laajuustavoitteet ovat: Hyötyala 173 hym² Tekniset tilat 49 hum² Bruttoala 315 brm² Suunnitelmille asetetaan tavoitteeksi, että hyötyala saavutetaan eikä bruttoalaa ylitetä. 7. HANKKEEN KUSTANNUSTAVOITTEET 7.1. Rakennuskustannusennuste Hankkeen kustannukset on laskettu tavoitehintamenetelmällä (TAKU). Laskelman pohjana on käytetty LIITE 5 mukaista tilaohjelmaa. Kustannustaso: Haahtela ind. 86,5/ /KL. Kustannuslaskennassa käytetyt laajuudet: 315 brm² ja 1249 m³. Hankkeen rakennuskustannukset ilman purkukustannuksia ja tien tuennan kuluja ovat yhteensä 0,97 M ilman ALV. Tavoitehinta-arvio Liite Käyttökustannusennuste Nykyinen vuokra 2014 on 8,2711 /htm2/kk, 1356,46 /kk ja yht ,52 /v. Tapionkentän korvaavan huoltorakennuksen vuokran on arvioitu olevan 26,88 /htm2, 7499,99 /kk ja 89999,88 /vuosi. Lopullinen toimitilavuokra lasketaan rakennustyön valmistuttua. Arvioidut henkilöstö- ja toimintamenot ovat n /v ja ensikertainen kalustaminen RAHOITUS, TOTEUTUS JA AIKATAULU Vuoden 2015 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa on varattu rakentamiseen 1,26 M vuosille 2015 ja Suunnitteluun tarvittava aika on noin 5 kk ja rakentamiseen tarvittava aika noin 10 kk. Hankkeen rakennussuunnittelu käynnistetään vuoden 2014 lopussa. Rakentaminen käynnistyy kesällä Kentän ja sen huoltorakennuksen tulee olla Tapiolan koulun ja lukion käytettävissä elokuussa TARVITTAVAT TOIMENPITEET Rakennussuunnittelu käynnistetään hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Suunnitteluaikaa on varattu noin 8 kk. Asemakaavan rakennuspaikalle sallima rakennusoikeus on 300 kem2. Hankkeen tilaohjelma on toteutettavissa asemakaavan salliman rakennusoikeuden puitteissa. Rakennusalueen rajaa joudutaan ylittämään. Tämän käsittely hoidetaan rakennusvalvonnan harkinnan mukaan rakennuslupamenettelyn yhteydessä. 10. HUOLTOKIRJA Kohde liitetään Espoon kaupungin käyttämään sähköiseen Granlund Manager huoltokirjaohjelmaan. Huoltokirjan koordinoinnista ja hankkeen eri osapuolien ohjeistamisesta vastaa Tilakeskus liikelaitoksen talotekniikkainsinööri. 11. TIEDOTUS Hankesuunnitelman hyväksymisestä tiedotetaan Espoon kaupungin tiedotusmenettelyn mukaan. Lisäksi suoritetaan lakisääteiset lupa-asioihin yms. liittyvät tiedotukset ja kuulemiset. ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

12 2014 Vuosi Lomake 6 Hankesuunnitelma 1. Hankkeen nimi Tapionkentän korvaava huoltorakennus 2. Toimiala / tulosyksikkö Liikunta- ja nuorisopalvelut 3. Kaupunginosa 12 Tapiola 5. Käyntiosoite Kiinteistötunnus Espoo - kaupunginosa - korttelin loppuosa - tontti Postiosoite 4. Kunnallistekniikka Valmis Puuttuu 6. Kaavatiedot Kaupinkalliontie 4 7. Hankkeen suuruus ja kustannukset (ilman ALV:a) PL, ESPOON KAUPUNKI brm 2 htm 2 hym 2 Kustannusarvio (M ) Uudisrakennus Laajennus/lisärakennus Muutos/peruskorjaus Asemakaavan mukainen Asemakaavan muutos Ei kaavaa Poikkeamispäätös Tontin pinta-ala m² Rakennusoikeus 300 kem² Käyttötarkoitus kaavassa YL 8. Hankkeen kuvaus Tapion kenttä tärkeä alueellinen liikuntapaikka. Sen huoltorakennus on osoittautunut korjauskelvottomaksi. Nykyinen rakennus puretaan ja sen tilalle rakennetaan uusi. Kenttä kunnostetaan. 9. Hankkeen perustelut (tarvittaessa eri liitteellä) Tapion kenttä tarvitsee toimivat käyttäjiä ja kentän huoltoa palvelevat tilat. Tarveselvityksen on hyväksynyt liikunta lautakunta (pvm) 10. Hankkeen toteutusaikataulu (kk/vuosi) Toteutussuunnitelmat Rakennusaika Käyttöönotto 8/ Hankkeen toteuttamistapa (esim. oma hanke, osto, vuokraus) Oma hanke 12. Liittyminen muihin hankkeisiin 13. Rahoitus talousarviossa (ilman ALV:a) 1,26 M 14. Käyttökustannukset / v. 15. Kokonaiskustannusarvio (ilman ALV:a) 0,97 M 16. Ensikertainen kalustaminen / oppilas / hoitopaikka 17. Lisätietoja 18. Laatija(t) yhteystietoineen tapio.taskinen@espoo.fi, tiina.riihimaki@espoo.fi Päiväys TIKE / TS Päivitetty 2013

13 LIITE 2 1 (1) P I N T A A L A K Ä S I T T E E T ohm2 ohjelma-ala; tilaohjelmassa eri toimintoihin tarvittava huoneiden ja tilojen teoreettinen pinta-ala. Ohjelmaneliöihin ei lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen, hormien tai rakenteiden pinta-alaa. Käsitettä käytetään tilaohjelman ja tavoitekustannusarvion laatimisen yhteydessä. hym2 hyöty-ala; suunnitelmasta tai rakennuksesta mitattu, eri toimintoihin käytettävien huoneiden ja tilojen pinta-ala. Hyötyneliöihin ei lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen, hormien tai rakenteiden pinta-alaa. Käsitettä käytetään tilaohjelman ja tavoitehinta- sekä rakennuskustannusarvion laatimisen yhteydessä. hum2 huone-ala; suunnitelmasta tai rakennuksesta mitattu huoneiden pinta-ala. Huonealaan lasketaan kaikkien hyötytilojen, käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen yms. alat. Huonealaan ei lasketa hormien tai ra-kenteiden pinta-alaa. Käsitettä käytetään mm. kustannusarvion laatimisen yhteydessä. brm2 bruttoala; tilaohjelman pohjalta laskettu tai suunnitelmasta tai rakennuksesta ulkoseinien ulkopinnan mukaan mitattu kokonaislaajuus. Bruttoalaan lasketaan ohjelmaalan/hyötyalan lisäksi käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen sekä rakenteiden ja hormien ala = kaikki rakennetut alat. Käsitettä käytetään mm. kustannusarvion laatimisen yhteydessä. htm2 huoneistoala; huoneistoala on usein sama kuin vuokra-ala. Huoneistoalaan lasketaan ohjelma-/hyötyalan lisäksi myös käytävät ja kevyet väliseinät. Huoneistoalaan ei lasketa rakennuksen por-rashuoneita, teknisisä tiloja, ulkoseiniä, hormeja eikä kantavia rakenteita. Käsitettä käytetään mm. vuokrasopimuksissa, yhtiöjärjestyksissä jne. kem2 kerrosala (rakennusoikeus) = kaavajuridinen suure; kerrosalaan luetaan rakennuslain mukaan ker-rosten alat sekä se kellarikerroksen ja ullakon ala, johon on sijoitettu rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Myönnettäessä rakennuslupaa jälkeen asemakaavoite-tulle alueelle, lasketaan ulkoseinän paksuudesta kerrosalaan 250 mm. Käsitettä käytetään kaavoituksessa, rakennusluvissa, kiinteistön arviokirjoissa jne.

14 Tapionkentän asemakaavakartta LIITE 3

15 Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä. Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä.

16 Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä. LIITE 3 Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä.

17 LIITE 3 Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä. Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä.

18 LIITE 4 Tapionkentän huoltorakennus huonetilaohjelma Koonti LÄMPIMÄT TILAT tila yht. (hym²) kentän käyttäjien tilat 76 henkilökunnan tilat 23 huoltotilat 74 YHTEENSÄ HYM2: 173 (hum²) tekniset tilat 49 YHTEENSÄ HYM2+HUM2(tek): 222 KYLMÄT TILAT 20 HUONEALOJEN SUMMA 242 Ulkoalueet Tapionkentän urakassa Bruttoala 315 tehokkuusluku 1,30 Kerrosala (kompensoimaton) 315 Kerrosala (asemakaavan sallima) 300 kompensaatio% 5,0 % LÄMPIMÄT TILAT Tila määrä (kpl) á koko (hym²) yht. (hym²) kentän käyttäjien tilat YHT. 76 pukuhuone (sis.mahd. tuulikaapin) pukuhuoneen suihkutila pukuhuoneen WC-tila WC-Inva / lastenhoitoh henkilökunnan tilat YHT. 23 pukuhuone suihkutila WC taukotila varasto huoltotilat YHT. 74 traktorin suojatalli ja jäänhoitokoneen huolto polttoainevarasto välinevarasto välinevarasto kouluille siivouskomero tekniset tilat YHT. 49 IV -konehuone ja lämmönjakohuone sähköpääkeskus turvajärjestelmähuone ryhmäkeskus KYLMÄT TILAT YHT. 20 kiinteistönhoidon varasto jätesuoja pihakatos (ei kem2 tai brm2 muodostavaa) Ulkoalueet muuta Tapionkentän urakassa

19 LIITE 5

20 LIITE 5

21 LIITE 5

22 LIITE 5

23 LIITE 5

24 LIITE 5

25 LIITE 6 TAVOITEHINTA Sivu 1/1 Kalle Koskenmies ESPOON KAUPUNKI Hanke: TAPION KENTÄN HUOLTORAKENNUS Vaihe: Hankesuunnittelu Paikkakunta: Espoo Haahtela-ind.: 84,0 / Hintataso: 86,5 / Laajuus: 279 m2, 315 brm2, rm3 Hankekoko: 315 brm2 Jakaja: 315 brm2 PERUSTAMISKUSTANNUKSET, UUDIS - YHTEENVETO Talo 80 -nimikkeistö /brm2 % B1 Rakennuttajan kustannukset ,9 B2 Rakennustekniset työt ,6 B3 LVI-työt ,0 B4 Sähkötyöt ,2 B5 Erillishankinnat B1...B5 Rakennuskustannukset yhteensä ,6 Muut kustannukset Tontti Toimintavarustus Toiminnan ylläpito Rahoitus Hankevaraukset ,4 Muut kustannukset ,4 PERUSTAMISKUSTANNUKSET ,0 Arvonlisävero 24% (ei sis. tontin hankintaa ja hankerahoitusta) PERUSTAMISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ TAKU 2014 Haahtela-kehitys Oy