TAMPEREEN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2005

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2005 Julkaisija: Tampereen konsernihallinnon talous ja strategiaryhmä Paino: Juvenes Print Painatuskeskus 2006 ISSN

2 TAMPERE VALMISTAUTUU LUOTTAVAISESTI TULEVAISUUTEEN Tampereen kasvu jatkui edelleen viime vuonna. Kaupungin väkiluku kasvoi asukkaalla. Kaiken kaikkiaan tamperelaisia oli vuoden lopussa Kaupunkiseudun kuntien väkiluku ylitti vuoden lopussa asukkaan rajan. Ennusteiden mukaan kaupunkiseudun kasvu jatkuu tasaisena lähivuosinakin. Seudun kuntien yhteistyötä tehostamaan perustettiin viime vuonna kaupunkiseudun kuntayhtymä. Tampereen kasvu on aiheuttanut monien positiivisten vaikutusten lisäksi myös keskimääräistä korkeampia menopaineita kaupungin taloudelle. Joudumme jatkuvasti tasapainottelemaan kasvavien palvelutarpeiden ja taloudellisten mahdollisuuksien välillä. Olemme pärjänneet tässä vaativassa tehtävässä kohtuullisen hyvin ja kaupungin talous on onnistuttu pitämään tasapainossa. Vakaan ja ennustettavan talouden avulla kykenemme parhaiten turvaamaan kaupunkilaisten tarvitsemat peruspalvelut jatkossakin. Tampereen kaupunginvaltuusto teki suomalaista kunnallispoliittista historiaa toukokuussa 2005, jolloin valtuusto päätti uudesta toimintamallista. Kaupungin johtoon valitaan vuodesta 2007 alkaen pormestari ja neljä apulaispormestaria ja kaupunki siirtyy kaikissa toiminnoissaan tilaaja tuottaja malliin. Samassa yhteydessä uudistetaan lautakuntarakenne kokonaisuudessaan prosessiajatteluun perustuen ja hyvinvointipalveluihin valmistellaan uusi toimintamalli. Tässä yhteydessä on syytä palauttaa mieliin toimintamallin uudistuksen tavoitteet. Uudistuksen tavoitteena on kyetä vastaamaan niihin tulevaisuuden haasteisiin, jotka asettavat kaupungin nykyisen johtamis ja palvelujärjestelmän koetukselle. Tällaisia haasteita ovat muun muassa jatkuva palvelutarpeen kasvu, väestön ikääntyminen, kaupungin henkilöstön eläköityminen sekä poliittisen järjestelmän luottamuksen vahvistaminen kuntalaisten silmissä. Uudistuksen keskeisenä lähtökohtana on sekä oman palvelutuotannon kehittäminen ja tuottavuuden lisääminen että uusien vaihtoehtojen etsiminen markkinoita hyödyntämällä ja luomalla. Näiden muutosten valmistelussa kaupunkiorganisaatiolla riittää vielä paljon työtä. Tampereen kaupungin toimintamenot kasvoivat viime vuonna yhä nopeasti. Sosiaali ja terveyspalvelujen menokehitys oli toimialan ponnisteluista huolimatta liian nopeaa, jos sitä verrataan kaupungin verotulojen ja valtionosuuksien samanaikaiseen kehitykseen. Erityisesti hoitotakuun toteuttaminen näkyi kaupungin taloudessa kasvaneina terveysmenoina. Yhdyskuntapalvelujen huomattavasti arvioitua parempi talouskehitys tasapainotti kaupungin nettomenojen kasvua siten, että kaupungin talous säilyi viime vuonna kokonaisuutena tarkastellen vakaana. Tilinpäätöksestä muodostui ylijäämäinen. Hyvään tulokseen vaikuttaa merkittävästi satunnaisiin eriin kirjattu 58,8 milj. euron myyntivoitto, joka syntyi omaisuuden siirrosta kaupungin tytäryhtiö Tammerkosken Energia Oy:lle. Ilman em. myyntivoittoa tilikauden tulos on 5,7 milj. euroa. Koska investointien taso pysyi korkeana, kaupungin velkamäärä kasvoi viime vuonna. Toimintamenojen kasvuvauhdin pitäminen kaupunginvaltuuston hyväksymän talousohjelman rajoissa on kuluvan valtuustokauden tärkein taloudellinen tavoite. Viime vuosi oli vuonna 2001 alkaneen etampere ohjelman viimeinen toimintavuosi. etampere ohjelma onnistui tavoitteissaan huolimatta samaan aikaan vallinneesta IT alan taantumasta. Myös muut merkittävimmät Tampereen kaupungin ja muiden tahojen yhteiset kehittämisohjelmat etenivät tavoitteiden mukaisesti. Ohjelmaperusteista kehittämispolitiikkaa jatkettiin viime vuonna valmistelemalla ensisijaisesti elinkeinopoliittista Luova Tampere ohjelmaa. Vuoden aikana valmisteltiin myös hakemusta eurooppalaiseksi kulttuuripääkaupungiksi vuodelle Suurten yhdyskuntahankkeiden toteutus eteni suunnitellusti. Joulukuussa saatiin Vuoreksessa Mäyrämäen korttelikilpailu ratkaistuksi ja varsinainen asemakaavoitus käynnistetyksi. Vuoreksen rakentaminen alkanee vuonna Ratinan kauppakeskuksen rakentaminen aloitettiin kilpailuna. Ratinanrannan valmistelu eteni siten, että Etelärannan länsipään toteutukseen päästään kuluvan vuoden keväällä. Vuosi 2005 jää Tampereen historiaan ennakkoluulottomien päätösten ja suurten muutosten vuotena. Kaupungin imago oli tutkimusten mukaan edelleen suomalaisten kaupunkien kärkijoukossa, mistä kiitokseni kaikille tamperelaisille sekä kaikille Tampereen menestystä tukeneille yhteistyötahoille. Jarmo Rantanen kaupunginjohtaja

3 SISÄLTÖ Kaupunginjohtajan katsaus I TOIMINTAKERTOMUS 1 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Tampereen kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Lautakunnat, johtokunnat ja toimikunnat Henkilöstö Yleinen taloudellinen kehitys Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden kehitys Yleinen kehitys Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Merkittävimmät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon 9 ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tuloslaskelman analysointi 12 3 TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelman analysointi 15 4 TASETARKASTELU Tase ja sen tunnusluvut Taseen analysointi 19 5 KOKONAISTULOT JA MENOT 20 6 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konsernirakenne ja konsernin talous Konsernitase ja sen tunnusluvut 23 7 KAUPUNGINHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ 26 II TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 27 1 STRATEGIAOSA Vaikuttavuus Uudistuminen Prosessit ja rakenteet Resurssit 42 2 KÄYTTÖTALOUSOSA Konsernihallinto Konsernihallinto Palvelukeskukset Varamäärärahat ja työllisyystyöt Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Kasvatus ja opetuspalvelut Hallintopalvelut Perusopetus Päivähoito 52

4 2.3 Osaamis ja elinkeinopalvelut Lukiotoimi Tampereen ammattiopisto Tampereen ammattikorkeakoulu Elinkeinokeskus Kulttuuri ja vapaa aikapalvelut Kirjastot Museotoimi Sara Hildénin taidemuseo Kulttuuritoimi Kaupunginorkesteri Taidelaitosten avustus Liikuntatoimi Työväenopisto Sosiaali ja terveyspalvelut Hallintopalvelut (Kehittämiskeskus) Sosiaalityö Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Vanhusten palvelut Erityispalvelut Yhdyskuntapalvelut Hallinto ja tukipalvelut Kiinteistö ja asuntotoimi Kaupunkiympäristön kehitys Ympäristö ja rakennustoimi Paikkatietotuotanto Suunnittelupalvelut Katu ja vihertuotanto Pelastustoimi Joukkoliikenteen avustus 82 3 TULOSLASKELMAOSA 84 4 INVESTOINTIOSA Atk ohjelmat ja projektit Muut pitkävaikutteiset menot Maa ja vesialueet Talonrakentaminen Liikenneväylät ja viheralueet Liikunta ja virkistysalueet Kiinteät rakenteet ja laitteet Irtain käyttöomaisuus Muut aineelliset hyödykkeet Osakkeet ja osuudet 94 5 RAHOITUSOSA 95 6 LIIKELAITOKSET JA RAHASTOT Tampereen Sähkölaitos Tampereen Vesi Tampereen kaupungin liikennelaitos Tampereen aluepelastuslaitos Tampereen tietotekniikkakeskus Tampereen auto ja konekeskus Tampereen tilakeskus Rahastot 104

5 III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE KONSERNITASE 111 IV LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Toimintatuotot Satunnaiset erät Suunnitelman mukaiset poistojen perusteet Pakollisten varausten muutokset Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja tappiot Rahoitustuotot ja kulut TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Leasingvastuiden yhteismäärä Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa Muut kaupungin antamat vastuusitoumukset Muut taloudelliset vastuut Huollettavien varat Elatustukisaamiset HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Henkilöstön lukumäärä Henkilöstökulut OMISTUKSET MUISSA YHTEISÖISSÄ LIIKELAITOSTEN JA RAHASTOJEN TILINPÄÄTÖKSET LIITTEINEEN Sähkölaitoksen tilinpäätös liitteineen Liikennelaitoksen tilinpäätös liitteineen Tampereen Veden tilinpäätös liitteineen Tampereen Aluepelastuslaitoksen tilinpäätös liitteineen Tietotekniikkakeskus Tilakeskuksen tilinpäätös liitteineen Auto ja konekeskuksen tilinpäätös liitteineen Rahastojen tilinpäätös liitteineen KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitaseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 168 V LUETTELOT JA SELVITYKSET LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA LUETTELO TOSITELAJEISTA 172 VI TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 173

6 1 I TOIMINTAKERTOMUS

7 2

8 3 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1 Tampereen kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Tampereen kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 67 valtuutettua. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2005 toiminut Hanna Tainio (SDP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Marja Tiura (Kok.) ja toisena varapuheenjohtajana Gunnar Graeffe (Kesk.). Kaupunginvaltuustoon ovat lisäksi kuuluneet seuraavat valtuutetut (puoluekanta sulkeissa): Aleksovski Atanas (SDP) Ashorn Per (Vihr.) Asumaniemi Hellä (SDP) Axén Erkki (Kok.) Berg Esko (Kok.) Dündar Järvinen Aila (Kok.) Flinck Tuija (Kok.) Gustafsson Jukka (SDP) Hanhilahti Timo (Kesk.) Heikkilä Jari (Vas.) Heikkilä Lasse (KD) Heinivaho Matti (Kok.) Heinonen Jari (Vas.) Hervonen Antti (Kok.) Ilomäki Aimo (Vas.) Jaskari Harri (Kok.) Joki Matti (TaSi) Jokinen Tarja (SDP) Järvelä Kristiina (Kok.) Kajan Maija (Vihr.) Karhu Saara (SDP) Kinanen Jaana (TaSi) Kivistö Anneli (SDP) Koivisto Sirpa (SDP) Kontula Anna (Vas.) Koskinen Riitta (Kok.) Kriikku Mikko (Kesk.) Lepistö Joonas (SDP) Länsiö Matti (SDP) Löfberg Peter (RKP) Merikoski Sirkka (SDP) Meriläinen Rosa (Vihr.) Minkkinen Lea (Vas.) Mäkinen Seppo (Kok.) Nieminen Timo P. (Kok.) Nyberg Matti (Kok.) Oksanen Lasse (TaSi) Ollila Riitta (SDP) Paavola Pekka (TaSi) Pesä Perttu (Vihr.) Punkari Antti (Kok.) Pöllänen Elli Maija (Vas.) Rantanen Seppo (Kok.) Rauhala Leena (KD) Rimmi Eila (Vas.) Roivainen Irene (Vihr.) Ruoholahti Pauli (SDP) Salminen Seppo (SDP) Seppälä Miikka (Kok.) Sipilä Satu (KD) Sirén Elina (Kok.) Sirniö Ilpo (SDP) Sirnö Minna (Vas.) Soro Hannu (TaSi) Tervo Anne (SDP) Tulonen Irja (Kok.) Tynkkynen Oras (Vihr.) Valkeasuo Laura (Vihr.) Veko Tiia (Kok.) Vesasto Aro Irja (SDP) Viitanen Pia (SDP) Virtanen Pertti (TaSi). Virtanen Sirkkaliisa (Vas.) Välimäki Pauli (Vihr.) Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus huolehtii Tampereen kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuuluu yhteensä 11 jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2005 toiminut Timo P. Nieminen (Kok.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Pauli Ruoholahti (SDP) ja toisena varapuheenjohtajana Pekka Paavola (TaSi). Kaupunginhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat jäsenet: Koskinen Riitta (Kok.) Länsiö Matti (SDP) Merikoski Sirkka (SDP) Rantanen Seppo (Kok.) Sipilä Satu (KD) Sirén Elina (Kok.) Virtanen Sirkkaliisa (Vas.) Välimäki Pauli (Vihr.)

9 4 Kaupunginhallituksen esittelijöinä ovat toimineet kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen sekä apulaiskaupunginjohtajat Esa Kotilahti ja Päivi Sillanaukee. Kaupunginhallituksella on vuonna 2005 ollut kaksi jaostoa; suunnittelujaosto ja henkilöstöjaosto. Suunnittelujaoston tehtävänä on ollut käsitellä kaupunkikonsernin strategiseen ohjaukseen ja suunnitteluun liittyvät asiat. Henkilöstöjaoston tehtävänä on ollut käsitellä kaupunkikonsernin strategiseen henkilöstöohjaukseen liittyviä asioita. Jaostoihin ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Henkilöstöjaosto Länsiö Matti (SDP) pj. Sirén Elina (Kok.) I vpj. Sipilä Satu (Kd.) II vpj. Heikkilä Jari (Vas.) Merikoski Sirkka (SDP) Pesä Perttu (Vihr.) Seppälä Miikka (Kok.) Suunnittelujaosto Rantanen Seppo (Kok.) pj. Ruoholahti Pauli (SDP) I vpj. Välimäki Pauli (Vihr.) II vpj. Kivistö Anneli (SDP) Koskinen Riitta (Kok.) Paavola Pekka (TaSi) Virtanen Sirkka Liisa (Vas.) Tampereen kaupungin keskeinen luottamuselin ja toimialaorganisaatio on esitetty seuraavassa kaaviossa: Tampereen kaupungin organisaatio alkaen suunnittelujaosto Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Konsernihallinto henkilöstöjaosto Tarkastustoimikunta Osaamis ja elinkeinolautakunta Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Sähkölaitoksen johtokunta Liikennelaitoksen johtokunta Tampereen Veden johtokunta Tilakeskuksen johtokunta Tietotekniikkakeskuksen johtokunta Auto ja konekeskuksen johtokunta Aluepelastuslaitos Liikelaitokset Sosiaali ja terveyslautakunta Jaosto Apulaiskaupunginjohtaja Sosiaali ja terveyspalvelut Toisen asteen koulutuksen johtokunta Kasvatus ja opetuslautakunta Päivähoidon ja perusopetuksen johtokunta Apulaiskaupunginjohtaja Sivistyspalvelut Sara Hildenin taidemuseon johtokunta Ympäristö ja rakennuslautakunta Yhdyskuntalautakunta Kulttuuri ja vapaa aikalautakunta Ammattikorkeakoulun hallitus Yhdyskuntatuotannon johtokunta Apulaiskaupunginjohtaja Yhdyskuntapalvelut Kiinteistö ja asuntolautakunta

10 5 Tarkastustoimikunnan tehtävänä on ollut valvoa ja arvioida sisäisen valvontajärjestelmän toimivuutta sekä käsitellä riskienhallinnan tilaa. Se myös ohjaa ja kehittää sisäistä tarkastusta, hyväksyi sen vuosisuunnitelman ja käsitteli sen raportointia sekä koordinoi sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastuksen työtä. Tarkastustoimikunnan jäseninä ovat toimineet puheenjohtajana kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen sekä jäseninä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Timo P. Nieminen ja tarkastuslautakunnan vuosien puheenjohtaja Lea Minkkinen sekä kevään 2005 ajan tarkastuslautakunnan vuosien puheenjohtaja Antti Punkari Lautakunnat, johtokunnat ja toimikunnat Vuoden 2005 alusta aloitti neljä uutta lautakuntaa ja kolme uutta johtokuntaa. Muutos liittyy kaupungin toimintamallin uudistukseen ja tilaaja tuottaja malliin siirtymiseen. Lautakuntien ja johtokuntien tehtävänä on huolehtia oman toimialansa toiminnan ja talouden johtamisesta ja valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttamisesta. Toimikunnat huolehtivat niille asetettujen tehtävien toteuttamisesta. Lautakunnat Kasvatus ja opetuslautakunta Keskusvaalilautakunta Kiinteistö ja asuntolautakunta Kulttuuri ja vapaa aikalautakunta Osaamis ja elinkeinolautakunta Sosiaali ja terveyslautakunta Tarkastuslautakunta Yhdyskuntalautakunta Ympäristö ja rakennuslautakunta Johtokunnat Auto ja konekeskuksen johtokunta Liikennelaitoksen johtokunta Päivähoidon ja perusopetuksen johtokunta Sara Hildénin taidemuseon johtokunta Tampereen Sähkölaitoksen johtokunta Tampereen Veden johtokunta Tietotekniikkakeskuksen johtokunta Tilakeskuksen johtokunta Toisen asteen koulutuspalveluiden johtokunta Yhdyskuntatuotannon johtokunta Ammattikorkeakoulun hallitus Toimikunnat Kadunnimitoimikunta Lahjoitus ja tukirahaston toimikunta Liikennetoimikunta Luovan kirjallisen työn palkitsemistoimikunta Sosiaali ja terveystoimen tutk.lupatoimikunta Tampereen kaupungin multimediapalkinto toimikunta Tarkastustoimikunta Teknisen luovuuden palkitsemistoimikunta Tiederahaston toimikunta Toimintamallin uudistamistoimikunta Henkilöstö Toimialoittain 2005 Konsernihallinto 225 Kasvatus ja opetuspalvelut 3809 Osaamis ja elinkeinopalvelut 1445 Kulttuuri ja vapaa aikapalvelut Sosiaali ja terveyspalvelut Yhdyskuntapalvelut 854 Palvelukeskukset 861 Liikelaitokset YHTEENSÄ Henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2004 lopussa oli Henkilöstömäärät toimialoittain eivät ole vertailukelpoisia vuoteen 2004 nähden organisaatiouudistusten vuoksi. Henkilöstö toimialoittain Palvelukeskukset 5 % Yhdyskuntapalvelut 5 % Liikelaitokset 16 % Sosiaali ja terveyspalvelut 34 % Konsernihallinto 1 % 1.2 Yleinen taloudellinen kehitys Kasvatus ja opetuspalv. 24 % Osaamis ja elink.palv. 9 % Kulttuuri ja vapaaaikapalv. 6 % Bruttokansantuotteen määrä kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 2,1 prosenttia vuonna Tuotannon kasvu hidastui viime vuoden aikana erityisesti euroalueen odotettua vaimeamman talouskasvun sekä alkukesän paperiteollisuuden työsulkujen ja lakkojen vuoksi. Viiden viimeisen vuoden aikana kokonaistuotannon kasvu on ollut keskimäärin 2,3 prosenttia vuodessa. Ennustelaitokset arvioivat vuoden 2006 talouskasvun ylittävän 3 prosenttia, mikä johtuu alentuneesta vertailutasosta. Öljyn korkea hinta taittaa kuitenkin voimakkaimman kasvun. Kysynnän kasvu oli viime vuonna edellisen vuoden tapaan kotitalouksien kulutuksen varassa. Vuonna 2004 kasvuun kääntyneet investoinnit lisääntyivät edelleen. Viennin määrä kasvoi 7 prosenttia ja tuonnin määrä runsaat 10 prosenttia. Yksityiset kulutusmenot nousivat viime vuonna 3,4 prosenttia.

11 6 Vuoden 2004 alkusyksystä alkanut hyvä työllisyyskehitys jatkui tasaisena koko vuoden. Työllisten määrä nousi kuluneena vuonna hengellä ja työllisyysaste oli 68,0 prosenttia, kun se vuonna 2004 oli 67,2 prosenttia. Työttömiä oli keskimäärin eli vähemmän kuin vuonna Työttömyysaste oli 8,4 prosenttia, kun se vuonna 2004 oli 8,8 prosenttia. Maailman talouskasvu jatkui ripeänä, tosin eri alueiden kasvuvauhti oli edelleen varsin epäyhtenäistä. Kiinassa, Intiassa ja Venäjällä tuotanto lisääntyi selvästi vauhdikkaammin kuin länsimaissa. Yhdysvalloissa talouskasvu hidastui hieman edellisestä vuodesta, mutta pysyi melko vahvana. Euroalueella kehitys osoitti pieniä piristymisen merkkejä, mutta koko kuluneen vuoden talouskasvu jäi selvästi alle kahden prosentin. Japanissa kokonaistuotanto kohosi hieman euroaluetta nopeammin. Raakaöljyn tuntuva kallistuminen hidasti koko maailman talouskasvua ja vauhditti inflaatiota. Suomessa inflaatio pysyi hitaana, vaikka öljy oli kallista ja palkat kohosivat. Ennakkotietojen mukaan kuluttajahinnat nousivat viime vuonna noin prosentin, kun vuoden 2004 kasvu oli 0,2 prosenttia. Inflaatio pysyi vuoden 2005 aikana edelleen selvästi alle euroalueen keskitason. Asumismenoja kohottivat etenkin energiakulut, joiden hinnat nousivat 5 prosenttia. Ansiotason nousu oli 4 prosentin luokkaa. Yksityiset kulutusmenot nousivat viime vuonna 3,4 prosenttia. Kasvuvauhti nopeutui hieman edellisestä vuodesta. Uusien autojen hankinta jatkui maltillisena, mutta kodinkoneita ja viihde elektroniikkaa, huonekaluja ja muita sisustustarvikkeita ostettiin runsaasti enemmän kuin edellisenä vuonna. Viime vuonna kestokulutustavaroiden ostot kasvoivat 8,5 prosenttia, kun edellisenä vuonna kasvu oli 7 prosenttia. Korot olivat edelleen matalalla, vaikka Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankit nostivat ohjauskorkojaan. Ennustelaitokset arvioivat Euroopan keskuspankin nostavan ohjauskorkoaan kuluvana vuonna edelleen 3,25 prosenttiin inflaatiopelkojen vuoksi sekä hillitäkseen ylikuumentuneita asuntomarkkinoita. Matala korkotaso piti Suomessa asuntoluottojen kysynnän vilkkaana. Julkisen sektorin talous säilyi ylijäämäisenä. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen ylijäämä oli 2,6 prosenttia BKT:sta vuonna Valtiolle kertyi ylijäämää 1,3 mrd. euroa. Kuntasektori sen sijaan oli edelleen 1,2 mrd. euroa alijäämäinen. Vaihtotase suhteessa kansantuotteeseen kaventui edellisen vuoden noin 5 prosentista viime vuoden noin 3 prosenttiin. Julkisyhteisöjen euromääräinen EMU velka aleni 3,5 miljardia euroa edellisvuodesta. EMU velan osuus bruttokansantuotteesta supistui 45,1 prosentista 41,1 prosenttiin, mihin vaikutti velan pienenemisen lisäksi BKT:n kasvu. Kuntien velkaantuminen jatkui, kun taas valtion velka kääntyi selvään laskuun. Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen oli edellisen vuoden tasolla, 50,7 prosenttia. Veroaste eli julkisyhteisöjen keräämien verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 44,5 prosenttia vuonna Edellisenä vuonna veroaste oli 0,2 prosenttiyksikköä alempi. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien nettomenojen kasvu oli 5,3 prosenttia vuonna Kuntien investointien volyymi laski 4,2 prosenttia. Kuntien lainakanta oli vuoden lopussa 6,9 mrd. euroa, mikä on 0,8 mrd. euroa eli 13,6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2005 kuntien saamat verotilitykset olivat 14,2 mrd. euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 0,6 mrd. euroa eli 4,2 prosenttia. Kuntien keskimääräinen veroprosentti nousi 18,12 prosentista 18,29 prosenttiin ja kunnallisveroa korotti 136 kuntaa. Valtionosuudet lisääntyivät noin 0,3 mrd. eurolla. Ennakkotietojen mukaan kuntien tilikauden tulos jäi jo toisena vuonna peräkkäin alijäämäiseksi. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate laski ja kattoi poistoista enää 74 prosenttia. Useamman kuin joka kolmannen kunnan vuosikate oli negatiivinen. Kuntia, joissa on kattamatonta alijäämää, oli 187. Niissä alijäämä nousi yhteensä ennätysmäiseen puoleen miljardiin euroon. Kuntatalous pysyi poikkeuksellisen heikkona, koska toimintakulut kasvoivat edelleen nopeammin kuin verorahoitus eli kuntien verotulot ja valtionosuudet yhteensä. Kustannusten nousu johtui pitkälti kunnista riippumattomista syistä eli lähinnä palvelujen kysynnän lisääntymisestä ja ansiotason 4 prosentin kohoamisesta. Vuosikate riitti poistoihin vain joka viidennessä kunnassa ja investointien omahankintamenoihin vain joka kymmenennessä kunnassa. Tämän seurauksena kuntien velkaantuminen jatkuu huolestuttavan nopeana, ja veronkorotuspaineet pysyvät korkeana. Vuonna 2005 kunnilla oli lainaa keskimäärin euroa asukasta kohti, kun vielä vuonna 2000 lainaa oli noin puolet siitä eli 746 euroa asukasta kohti. 1.3 Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden kehitys Yleinen kehitys Tampereen väkiluku oli vuoden 2005 lopussa , jossa on kasvua asukasta (+ 0,7 %). Väestön kasvu hidastui edellisestä vuodesta vajaalla 600:lla ja oli suurista kaupungeista viidenneksi nopeinta. Viiden viimeisen vuoden aikana väestömäärä on lisääntynyt keskimäärin noin asukkaalla vuodessa. Tampereen nettomuutto oli kuluneen vuoden aikana 762 asukasta, josta 38 % oli maahanmuuttoa.

12 7 Suurista kaupungeista Tampereen muuttovoitto oli Espoon jälkeen toiseksi suurinta. Vantaan, Helsingin ja Oulun kasvu perustui puolestaan suurelta osin syntyvyyteen. Tampereella syntyi viime vuonna lasta, mikä on selvästi 10 vuoden keskiarvoa korkeampi. Vuonna 2005 syntyneitä oli 623 enemmän kuin kuolleita. Syntyvyyden kasvu tukee kaupungin väestöennusteiden arvioita pienten lasten määrän kääntymisestä nousuun. Tampereen kehyskuntien kasvu jatkui edellisvuosien tapaan vilkkaana. Koko seutukunnan väkiluku oli vuodenvaihteessa , jossa on kasvua asukasta (+ 1,3 %). Tampereen osuus seutukunnan kasvusta oli 33 %. Seutukunnan kasvu oli sekä määrällisesti että suhteellisesti mitattuna toiseksi parasta suurten seutukuntien välisessä vertailussa. Vuoteen 2020 mennessä Tampereen väkiluvun arvioidaan lisääntyvän noin asukkaalla ja koko seutukunnan väestön noin asukkaalla. Tampereen työttömyysaste oli vuonna 2005 keskimäärin 12,6 %, mikä on 2,0 % yksikköä koko maan ja 1,3 % yksikköä Pirkanmaan tasoa korkeampi. Työttömyysaste aleni 1,0 % yksikköä vuoteen 2004 verrattuna. Työttömien määrä laski Tampereella edelliseen vuoteen verrattuna 924:llä ( 6,6 %). Työttömien määrä on kuitenkin edelleen korkea eli henkilöä. Myös työttömyyden rakenteellinen kehitys oli myönteistä: nuorten alle 25 vuotiaiden työttömien määrä laski 15,3 % ja pitkäaikaistyöttömien määrä 4,5 % edellisvuoden keskiarvoon verrattuna. Teollisuuden rakennemuutoksen ja laman jäljiltä pitkäaikaistyöttömiä on edelleen noin Yli vuoden työttömänä olleita oli kuluneena vuonna 29,9 % kaikista työttömistä ja 3,8 % koko työvoimasta. Naisten osuus työttömistä oli 49,3 % ja nuorten 12,6 %. Työpaikkojen määrä lisääntyi Tampereella suurista kaupungeista eniten vuonna Vuoden 2004 lopussa työpaikkoja oli ennakkotiedon mukaan , jossa on kasvua edellisestä vuodesta työpaikkaa. Eniten lisääntyivät terveydenhuoltopalvelujen työpaikat. Viimeisen viiden vuoden aikana työpaikkojen määrä on lisääntynyt keskimäärin 2 380:lla vuodessa. Tampereelle valmistui viime vuonna asuntoa, mikä on 25 prosenttia vähemmän kuin vuonna Vähenemisen syynä oli asuntotuotantoon myönnettyjen lupamäärien notkahdus. Rakentaminen on kuitenkin vilkastunut, sillä rakennuslupia on myönnetty kuluneena vuonna runsaasti ja rakennustyöt ovat myös käynnistyneet. Matala korkotaso ja kysynnän kasvu nostivat asuntojen hintoja Tampereella 10,5 % eli keskimäärin 170 euroa/m² edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2005 lopussa kerrostaloasunto maksoi Tampereella keskimäärin euroa/m² ja rivitaloasunto euroa/m². Hintojen nousu oli nopeinta Helsingissä, mutta asuntojen hinnat nousivat nopeasti myös pääkaupunkiseudulla ja muissa aluekeskuksissa. Helsingissä asunnosta joutui maksamaan keskimäärin euroa/m². Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asunnon hinta oli keskimäärin euroa/m². Myös asuntojen vuokrat kallistuivat viime vuoden aikana. Asunnon keskimääräinen vuokra Tampereella oli 9,46 euroa/m², mikä on 3,2 % edellisvuotta korkeampi. Vuoden 2005 talousarviota valmisteltiin kiristyvän taloustilanteen vallitessa. Talousarviossa toimialojen nettomenojen kasvu oli 5,9 prosenttia. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2005 talousarvion yhteydessä talousohjelman, jonka mukaan toimialojen nettomenojen kasvuksi tavoitellaan vuosina keskimäärin 3,0 prosenttia. Tilinpäätöksessä toimialojen nettomenot kasvoivat 38,7 milj. euroa eli 5,0 prosenttia vuoden 2004 tilinpäätökseen verrattuna. Suuri osa menojen kasvusta suuntautui sosiaali ja terveystoimeen. Talousarvio toteutui vuoden aikana varsin hyvin, lukuun ottamatta sosiaali ja terveystoimen 11,1 milj. euron nettomenojen ylitystä. Toisaalta yhdyskuntapalvelujen ja konsernihallinnon nettomenot toteutuivat selvästi talousarviota parempina. Sähkölaitoksen tulos oli 6,1 milj. euroa ylijäämäinen, joka on kuitenkin 2,1 milj. euroa budjetoitua huonompi. Tavoitetta huonompi tulos johtui mm. lämpimästä syksystä. Liikennelaitoksen tulos oli 1,4 milj. euroa talousarviota huonompi. Suurimmat syyt olivat polttoainehintojen nousu ja matkustajamäärän lasku. Sisäisistä liikelaitoksista tietotekniikkakeskus ylitti talousarviossa asetetun tulostavoitteen 2,5 milj. eurolla ja tilakeskus 1,6 milj. eurolla. Vuosikatteeksi muodostui 86,2 milj. euroa, mikä on 8,0 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempi. Vuosikate riitti kattamaan poistot 107 prosenttisesti. Tilikauden tulos oli 64,5 milj. euroa ylijäämäinen. Tulokseen vaikuttaa kuitenkin satunnaisiin eriin kirjattu myyntivoitto 58,8 milj. euroa, joka syntyi omaisuuden siirrosta kaupungin tytäryhtiö Tammerkosken Energia Oy:lle. Ilman em. myyntivoittoa tulos oli 5,7 milj. euroa ylijäämäinen. Koko kaupungin nettoinvestoinnit olivat 140,8 milj. euroa, mikä on samaa tasoa kuin edellisvuonna. Vuosikate riitti investointien kattamiseen 61,2 prosenttisesti. Investointien rahoittamiseksi kaupungin lainamäärä kasvoi kuluneena vuonna 35,7 milj. eurolla. Kassavarat ovat lisääntyneet 6,1 milj. euroa. Kokonaisuutena kaupungin talous oli viime vuonna tasapainossa. Hyvän kokonaistuloksen sisällä on kuitenkin tekijöitä, joihin ei voi olla tyytyväinen. Sosiaali ja terveyspalvelujen menojen kasvua ei onnistuttu pienentämään, vaan menot kasvoivat edelleen liian nopeasti. Jatkossa menokehitys on saatava paremmin hallintaan, mikäli kaupungin toiminnan ja talouden tasapaino aiotaan säilyttää.

13 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Olennaiset tuloperusteiden muutokset Valtionosuudet kasvoivat 15,3 milj. euroa vuoden 2004 tilinpäätökseen verrattuna. Voimakas kasvu aiheutui kunnallisveron ansiotulovähennyksen korotuksen kompensaatiosta, valtion osittain maksamasta valtion velasta kunnille sekä sosiaali ja terveydenhuollon valtionosuuksien kasvusta. Kunnallisverotulot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 16,2 milj. euroa (3,4 %) ja yhteisöverotulot 10,4 milj. euroa (19,1 %). Verotulojen tilitykset kasvoivat yhteensä 28,0 milj. euroa (5,0 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnallisverotuksessa verotettavat tulot kasvoivat Tampereella 2,2 prosenttia koko maan keskiarvon ollessa 2,1 prosenttia. Yhteisöverotulojen 10,4 milj. euron kasvu johtui kuntaryhmän jako osuuden kasvusta 19,75 prosentista 22,03 prosenttiin sekä Tampereen kaupungin vuodelle 2005 kohonneesta yhteisöveron jakoosuudesta. Kiinteistöverotuloja kertyi 1,4 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Kasvu aiheutui lähinnä verohallinnon toteuttamista maa alueiden verotusarvojen tarkistamisesta. Veden ja jäteveden käyttömaksuja tarkistettiin vuodelle Korotuksen tuomalla lisätuloilla varaudutaan verkostojen saneerausinvestointeihin sekä Tampereen seudun keskusjätevedenpuhdistamohankkeen toteuttamiseen. Olennaiset toiminnassa tapahtuneet muutokset Vuoden 2005 alusta aloittivat toimintansa seuraavat uudet lautakunnat: yhdyskuntalautakunta, ympäristöja rakennuslautakunta, kasvatus ja opetuslautakunta sekä osaamis ja elinkeinolautakunta. Uusina johtokuntina aloittivat yhdyskuntatuotannon johtokunta, päivähoidon ja perusopetuksen johtokunta sekä toisen asteen koulutuksen johtokunta. Vuoden 2005 alusta lakkautettiin koulutuslautakunta ja sen jaosto, elinkeinolautakunta sekä tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin uuden toimintamallin. Vuodesta 2007 alkaen kaupungin johtoon valitaan kaupunginvaltuutetuista luottamushenkilöinä toimivat pormestari ja neljä apulaispormestaria. Valtuuston päätöksen mukaan kaupunki siirtyy tällöin kaikissa toiminnoissa tilaajatuottaja malliin. Tilaajalautakuntien jäsenet tullaan valitsemaan valtuutetuista tai varavaltuutetuista. Koko kaupungin tasolla erittäin merkittävän toiminnanohjausjärjestelmän hankekokonaisuuden toteutus eteni voimakkaasti vuonna Järjestelmän ensimmäiset osakokonaisuudet saatiin otetuksi käyttöön vuoden 2006 alussa. Järjestelmä on tarkoitus ottaa suunnitellussa kokonaislaajuudessaan käyttöön vuonna Vuoden 2005 maaliskuun alusta tuli voimaan hoitotakuulaki, jossa määriteltiin enimmäisajat hoidon tarpeen arviointiin ja tarpeelliseksi koettuun hoitoon. Hoitotakuun toteuttaminen lisäsi terveydenhuollon menoja. Vuoden 2005 aikana aloitti toimintansa neljä palvelukeskusta: taloushallinnon, ruokapalvelujen, työterveyspalvelujen sekä henkilöstöhallinnon. Palvelukeskusten perustamisella tavoitellaan ensisijaisesti tukipalveluiden keskittämisestä saatavia resurssihyötyjä sekä laadun paranemista toimintatapoja yhtenäistämällä. Kaupunkiseudun kuntien yhteinen seutustrategia valmistui ja hyväksyttiin kaupunkiseudun kuntien valtuustoissa. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän perussopimus hyväksyttiin ja kuntayhtymän perustamiskokous pidettiin Investoinnit Kaupungin toimialojen ja liikelaitosten investoinnit olivat yhteensä 142,4 milj. euroa. Sähkölaitoksen verkkotoiminnan yhtiöittäminen vaikeuttaa kaupungin investointien vertailtavuutta edellisiin vuosiin nähden. Järjestely lisäsi kaupungin investointeja yhteensä 89,2 milj. euroa, josta ulkoiset investointivaikutukset olivat 23,0 milj. euroa. Ilman sisäisiä eriä toimialojen investoinnit olivat 76,6 milj. euroa eli 53,8 % ja liikelaitosten investoinnit olivat 65,8 milj. euroa eli 46,2 % koko kaupungin investoinneista. Suurimmat investointiryhmät kaupungin toimialoilla olivat vuonna 2005 liikenneväylät ja viheralueet, irtain käyttöomaisuus sekä osakkeet ja osuudet. Tampereen sähkölaitoksen verkkotoiminnan yhtiöittämisen yhteydessä tehdystä omaisuuden (sähköverkko) siirrosta syntyi kiinteät rakenteet ja laitteet investointiryhmään 63,2 milj. euron menot ja tulot. Liikenneväylien ja viheralueiden rakentamiseen ja saneeraamiseen käytettiin 24,0 milj. euroa, josta katujen saneerauksiin käytettiin yhteensä 7,7 milj. euroa, uuden katuverkon rakentamiseen 4,9 milj. euroa ja viherrakentamisen kohteisiin 2,6 milj. euroa. Irtainta käyttöomaisuutta hankittiin 9,3 milj. eurolla. Maa alueiden hankintaan käytettiin 5,2 milj. euroa, jolla kaupungin omistukseen siirtyi noin 72 ha erilaisia maa alueita. Osakkeisiin ja osuuksiin investoitiin 32,8 milj. euroa, mutta niistä saatiin vastaavasti 23,3 milj. euroa tuloja. Liikelaitoksista suurimmat investoinnit olivat tilakeskuksella, jonka talonrakennusinvestointeihin käytettiin 31,8 milj. euroa. Tilakeskuksen talonrakentamisen painopiste oli edellisvuosien tapaan perusparantamisessa, mutta myös muutamia merkittäviä uudiskohteita toteutettiin. Merkittävimmät uudiskohteet olivat noin 800 oppilaan Sammon

14 9 keskuslukio ja Muotialan monipalvelukeskus, johon sijoittuvat päiväkoti, koulu ja neuvola. Sähkölaitoksen 19,2 milj. euron investoinnit kohdistuivat sähkö ja lämpöverkostoon sekä energian tuotantolaitoksiin. Vesilaitoksen 7,0 milj. euron investointien pääpaino oli verkostorakentamisessa. Muiden liikelaitosten investoinneista merkittävimmät olivat liikennelaitoksen linja ja kuorma autohankinta ja tietotekniikkakeskuksen koneet ja kalusto Merkittävimmät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon Verotulot ylittivät talousarvion 1,5 milj. eurolla. Yhteisöveroja kertyi 2,7 milj. euroa ja kiinteistöveroja 1,2 milj. euroa talousarviota enemmän. Kunnan tuloveroarvio alittui 2,4 milj. eurolla. Valtionosuudet toteutuivat yhteensä 1,7 milj. euroa talousarviota suurempina. Bruttobudjetoidut tehtäväalueet tai tehtäväalueiden bruttobudjetoidut osat: Toimintamenojen ylitykset ( ) Milj. euroa Erikoissairaanhoito 5,0 Vanhusten palvelut 3,2 Erityispalvelut 2,1 Sosiaalityö 1,8 Hallintopalvelut, sosiaali ja terveyspalvelut 0,4 Perusopetus 0,4 Joukkoliikenteen avustus 0,1 Liikuntatoimi 0,1 Toimintatulojen alitukset ( ) Milj. euroa Päivähoito 2,6 Perusopetus 0,5 Suunnittelupalvelut 0,5 Vanhusten palvelut 0,4 Varamäärärahat ja työllisyystyöt 0,3 Erityispalvelut 0,1 Kirjastot 0,1 Asuntotoimi 0,1 Erikoissairaanhoito 0,1 Hallintopalvelut, koulutus, kulttuuri ja vapaa aikapalvelut 0,1 Toimintamenojen alitukset (+) Milj. euroa Varamäärärahat ja työllisyystyöt 2,4 Kaupunkiympäristön kehitys 2,0 Päivähoito 1,7 Konsernihallinto 1,5 Perusterveydenhuolto 1,2 Asuntotoimi 0,3 Hallintopalvelut, koulutus, kulttuuri ja vapaa aikapalvelut 0,3 Elinkeinokeskus 0,2 Kirjastot 0,2 Pelastustoimi 0,2 Ympäristö ja rakennustoimi 0,2 Ammattiopisto 0,2 Museot 0,1 Kulttuuritoimi 0,1 Tarkastuslautakunta 0,1 Toimintatulojen ylitykset (+) Milj. euroa Kaupunkiympäristön kehitys 1,5 Sosiaalityö 0,5 Ympäristö ja rakennustoimi 0,3 Konsernihallinto 0,2 Ammattiopisto 0,1 Perusterveydenhuolto 0,1 Nettobudjetoidut tehtäväalueet tai tehtäväalueiden nettobudjetoidut osat: Toimintakatteen alitukset ( ) Milj. euroa Kurun metsäoppilaitos 0,8 Tampereen Ateria 0,4 Työterveyshuolto (sote) 0,1 Mittaus, kartta ja geotekniikkapalvelut 0,1 Museoiden näyttelyt 0,1 Toimintakatteen ylitykset (+) Milj. euroa Kiinteistötoimi 7,8 Katu ja vihertuotanto 2,2 Ammattiopiston maksullinen palvelutoiminta 0,6 Tullinkulman työterveys 0,4 Ammattikorkeakoulu 0,3 Kuvantaminen 0,2 Materiaalikeskus 0,2 Elinkeinokeskus 0,1 Konsernihallinnon projektit 0,1 Henkilöstöhallinnon sisäiset projektit 0,1 Työväenopisto 0,1 Ulkomaalaispalvelut 0,1 Edellä mainittujen poikkeamien syyt on esitetty tehtäväalueiden kohdalla käyttötalousosassa Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Tampereen kaupungin toimintamenot kasvoivat viime vuonna voimakkaasti. Verotulojen ja valtionosuuksien sekä toteutuneiden tonttikauppojen myyntivoittojen myönteinen kasvu riitti kattamaan menojen kasvun. Tilikauden tulos muodostui 64,5 milj. euroa ylijäämäiseksi. Ilman Tampereen Sähkölaitoksen verkkotoiminnan vaikutusta tilinpäätöksen tulos olisi 5,7 milj. euroa ylijäämäinen. Tämä on vertailukelpoinen luku aiempiin vuosiin nähden. Tuloksen kannalta tilinpäätös oli tasapainossa. Rahoituksen osalta lainamäärä kasvoi 35,7 milj. euroa ja kassavarat lisääntyivät 6,1 milj. euroa. Taseessa ei ole aiemmilta vuosilta kertynyttä alijäämää. Vuoden 2006 talousarviossa verotuloja on arvioitu kertyvän 614,7 milj. euroa, missä on noin 4 prosentin kasvu vuodesta Alkuvuodesta 2006 tarkentuneen arvion mukaan verotuloja arvioidaan kertyvän noin 5 milj. euroa talousarviota vähemmän. Yhteisöverotuloja on kertymässä selkeästi arvioitua vähem

15 10 män, mikä johtuu koko maan kertymäarvion alenemisesta sekä Tampereen kaupungin vuodelle 2006 laskeneesta yhteisöveron jako osuudesta. Vuoden 2006 talousarviossa valtionosuuksien määräksi on arvioitu 170,0 milj. euroa, missä on kasvua noin 15 milj. euroa vuodesta Joulukuussa 2005 tehtyjen ministeriöiden rahoituspäätösten perusteella valtionosuuksia on kertymässä noin 2 milj. euroa talousarviota enemmän. Kaupungin nettomenot kasvavat vuoden 2006 talousarviossa 4,9 prosenttia vuoden 2005 talousarviosta. Talousarviossa tilikauden tulos on 2,4 milj. alijäämäinen. Omalla tulorahoituksella kyetään kattamaan 70 prosenttia käyttöomaisuusinvestoinneista. Talousarviossa lainamäärä kasvaa 10 milj. euroa ja kaupungin kassavarat vähenevät 15,3 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi helmikuussa 2006 talousarvioon 5,5 milj. euron edestä uudelleenbudjetointeja ja muutosesityksiä. Vuonna 2006 toimialojen tulee kiinnittää erityistä huomiota toiminnan ja talouden yhteensovittamiseen. Kaupungin palvelutuotannossa on tulevina vuosina kyettävä sovittamaan menojen kasvuvauhti paremmin verotulojen ja valtionosuuksien kasvun mahdollistamiin kehyksiin.

16 11 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 2.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut euroa euroa Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron lisäys ( ) tai vähennys (+) Varausten lisäys ( ) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys ( ) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, /asukas Asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate/Poistot

17 Tuloslaskelman analysointi Tuloslaskelman sisältö Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujenkattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ns. ulkoiset erät eli tuotot, jotka on saatu kaupungin ulkopuolelta, ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kaupungin ulkopuolelta. Viralliseen tuloslaskelmaan sisältyvät myös kaupungin liikelaitokset. Tuotot Tampereen kaupungin tuottojen kokonaismäärä oli vuonna 2005 yhteensä 1 194,2 milj. euroa. Tuottojen määrä kasvoi edellisestä tilikaudesta yhteensä 112,2 milj. euroa (10,4 %). Tähän vaikuttaa kuitenkin merkittävästi sähköverkkotoiminnan yhtiöittämisen yhteydessä kirjattu satunnainen myyntivoitto 58,8 milj. euroa. Toimintatuotot kasvoivat 4,9 milj. euroa (1,3 %). Lisäksi verotulojen määrä kasvoi 28,0 milj. euroa (5 %) ja valtionosuudet 15,3 milj. euroa (10,9 %) Koiravero Yhteisövero Kiinteistövero Kunnallisvero Valtionosuudet 14 % Verotulot 52 % Vuoden 2005 tuotot Myyntituotot 22 % Maksutuotot 4 % Tuet ja avustukset 2 % Muut tuotot 5 % Rahoitustuotot 1 % Verotulojen jakautuminen verolajeittain Milj. euroa Kunnallisvero 499,6 483,4 Kiinteistövero 26,2 24,8 Yhteisövero 64,7 54,3 Koiravero 0,2 0,2 Yhteensä 590,7 562,6 Tuloveroprosentin ja verotettavan tulon kehitys Tulovero Verotet.tulo Muutos, % prosentti milj. euroa , ,2 6, , ,7 6, , ,4 3, , ,2 2, , ,8 2, , ,00 Verotuloarvion toteutuminen Verotulot, milj. euroa Alkup. TA Muutokset TA yhteensä Toteutuma Ero Kunnan tulovero 502,0 502,0 499,6 2,4 Yhteisövero 58,0 4,0 62,0 64,7 2,7 Kiinteistövero 25,6 0,6 25,0 26,2 1,2 Muut verotulot 0,2 0,2 0,2 0,0 Yhteensä 585,8 3,4 589,2 590,7 1,5 Valtionosuuksien toteutuminen Valtionosuudet milj.euroa Alkup. TA Muutokset TA yhteensä Toteutuma Ero Yleinen valtionosuus 4,2 4,2 4,2 0,0 Sos. ja terv.huolto 105,7 3,8 109,5 110,2 0,7 Opetus ja kulttuuri 39,1 1,5 40,7 41,6 1,0 Yhteensä 149,0 5,3 154,3 156,1 1,7

18 13 Kulut Tampereen kaupungin kulujen kokonaismäärä vuonna 2005 oli 1 129,7 milj. euroa ja kasvoi edelliseen tilikauteen verrattuna 54,6 milj. euroa (5,1 %). Kulujen kasvu aiheutui toimintakulujen kasvusta, joka oli 57,8 milj. euroa (5,9 %). Kuluista merkittävimmän erän muodostavat henkilöstökulut, joiden määrä vuonna 2005 oli yhteensä 548,7 milj. euroa. Omaan rakentamiseen ja muuhun omaan valmistamiseen liittyvät menot, esim. palkat, palvelujen ostot ja aineet, yhteensä 72,9 milj. euroa, sisältyvät tuloslaskelman toimintamenoihin ja on oikaistu investointimenoiksi rivillä Valmistus omaan käyttöön. Vuoden 2005 kulut Muut kulut 1 % Avustukset 7 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 12 % Palvelujen ostot 27 % Poistot 7 % Rahoituskulut 0 % Henkilöstökulut 46 % Toimintakate ja vuosikate Toimintatuottojen ja kulujen erotuksena syntyvä toimintakate kertoo kuinka paljon varsinaisen toiminnan kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate on kunnissa negatiivinen. Toimintakate heikkeni vuonna 2005 toimintakulujen voimakkaan kasvun vuoksi edelliseen tilikauteen verrattuna 53,0 milj. euroa (8,6 %). Toimintakatteen heikkenemiseen vaikutti osaltaan sähkölaitoksen verkkotoiminnan yhtiöittämisjärjestely, joka pienensi sähkölaitoksen liikevaihtoa. Toimintatuotot kattoivat vuonna ,8 prosenttia toimintakuluista. Vuosikate kuvaa kunnan kokonaistulorahoituksen riittävyyttä, siinä toimintakatteen lisäksi on otettu huomioon verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja kulut. Vuosikate vuonna 2005 oli 86,2 milj. euroa, asukasta kohden laskettuna 422 euroa. Vuosikate heikkeni 2,9 milj. euroa (3,3 %) edelliseen tilikauteen verrattuna. Tulos ja ylijäämä/alijäämä Tilikauden tulos kuvaa kaikkien tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen erotusta. Siinä on otettu huomioon myös pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käyttöä kuvaavat poistot ja satunnaiset erät. Tilikauden tulos oli vuonna ,5 milj. euroa ylijäämäinen. Tulokseen vaikuttaa merkittävästi aiemmin mainittu satunnainen myyntivoitto. Tuloksenkäsittelyerillä tarkoitetaan kirjanpidollisia eriä, joiden avulla voidaan vaikuttaa tietyin edellytyksin tuloksen jakautumiseen eri tilikausien välillä. Poistoerokirjaukset on tehty kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisesti ja niiden avulla käytettyjen investointivarausten vaikutus jaetaan useammalle tilikaudelle. Poistoeron vähennystä on kirjattu 0,6 milj. euroa. Tampereen Vesi liikelaitoksen ylijäämäisestä tuloksesta on muodostettu 2,0 milj. euron investointivaraus keskuspuhdistamohanketta varten. Rahastojen muutokseksi on kirjattu riskirahastojen ja takausvastuurahaston nettolisäys 1,9 milj. euroa. Tuloksenkäsittelyerien jälkeinen ylijäämä vuodelta 2005 on 61,2 milj. euroa.

19 14 3 TOIMINNAN RAHOITUS 3.1 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut euroa euroa Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos Kassavarat Kassavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus, % Lainanhoitokate 5 4 Kassan riittävyys, pv Investointien tulorahoitus 100 * Vuosikate/Investointien omahankintameno Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestointeja joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus 100 * Vuosikate/ (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanlyhennyksillä tarkoitetaan rahoituslaskelman mukaisia pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä Lainanhoitokate (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv 365 * Kassavarat / Kassasta maksut tilikaudella

20 Rahoituslaskelman analysointi Rahoituslaskelman sisältö Rahoituslaskelmaan kootaan kaikki kaupungin rahan lähteet ja käytöt. Rahoituslaskelma kuvaa kirjattujen liiketapahtumien vaikutusta kaupungin kassavaroihin eli sitä, lisääntyivätkö vai vähenivätkö kaupungin kassavarat tilikauden aikana. Tuloslaskelman tavoin rahoituslaskelma sisältää ainoastaan erät, jotka ovat syntyneet koko kaupungin kannalta ulkopuolisiin yksiköihin nähden. Liikelaitosten erät sisältyvät rahoituslaskelmaan. Tulorahoitus ja investoinnit Tulorahoitus kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta kassavaroihin. Tulorahoituksen määrä oli 77,5 milj. euroa vuonna 2005, määrä väheni edelliseen tilikauteen verrattuna 6,5 milj. euroa. Rahoituslaskelman investoinnit muodostuvat käyttöomaisuuden investointimenoista, rahoitusosuuksista sekä myyntituloista. Investointimenojen määrä oli vuonna 2005 yhteensä 142,4 milj. euroa, joka on 3,1 milj. euroa edellisen vuoden määrää suurempi. Koska käyttöomaisuuden myyntitulot toisaalta olivat poikkeuksellisen suuret, rahan käyttö investointeihin oli yhteensä vain 6,0 milj. euroa. Myyntitulojen suuruuteen vaikutti sähköverkkotoiminnan yhtiöittäminen ja siinä yhteydessä tapahtunut omaisuuden siirto. Tulorahoituksen ja investointien erotuksena laskettu välitulos varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli tilikaudella 71,5 milj. euroa positiivinen. Vuonna 2004 vastaava määrä oli 36,4 milj. euroa negatiivinen. Aiemmin mainittu omaisuuden siirto vaikuttaa myös tähän välitulokseen. Rahoitustoiminta Rahoitustoiminnan nettokassavirta oli vuonna 2005 yhteensä 65,4 milj. euroa negatiivinen. Syynä negatiivisuudelle on antolainojen lisäysten poikkeuksellisen suuri määrä, joka sekin kirjattiin sähkölaitoksen toimintojen yhtiöittämisessä. Pitkäaikaisia lainoja nostettiin vuonna 2005 yhteensä 40,6 milj. euroa. Lyhytaikaisiin lainoihin on kirjattu henkilöstökassan muutos sekä konsernitilin kautta kaupungin kirjanpitoon kirjatut tytäryhteisöjen varat. Kassavarojen muutos Varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan kassavirroista muodostuva kokonaiskassavarojen muutos muodostui 6,1 milj. euroa positiiviseksi. Vuonna 2004 vastaava kassavarojen muutos oli 5,5 milj. euroa negatiivinen.. Vuosikatteen ja nettoinvestointien kehitys Milj. euroa 160 Nettoinvestoinnit 140 Vuosikate TP1997 TP1998 TP1999 TP2000 TP2001 TP2002 TP2003 TP 2004 TP 2005