ARVIOINTISELOSTUKSEN TÄYDENNYKSESTÄ ESITETYT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET

Transkriptio

1 Liite 1. Kemijärven tuulipuistohankkeet LAPELY/88/07.04/2010 ARVIOINTISELOSTUKSEN TÄYDENNYKSESTÄ ESITETYT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET 1. Kemijärven kaupunki Kaupunginhallitus toteaa, että Oxford Intercon Finland Oy:n tuulivoimapuistohankkeita käsittelevä täydennetty ympäristövaikutusten arviointiselostus sekä erillisinä laaditut maisemaselvitys, porotalousselvitys sekä arviointi hankkeen sosiaalisista vaikutuksista ovat riittäviä ympäristövaikutusten arviointia varten. 2. Lapin liitto Lapin maakuntasuunnitelmassa 2030 on linjattu Lapin kehittämisen pitkäaikaiset tavoitteet. Tuulivoimapuistojen osalta pyritään keskitettyihin ratkaisuihin ja sovittamaan toiminta yhteen matkailun, luonnonsuojelun sekä porotalouden kanssa. Kemijärvelle suunnitteilla olevat tuulipuistohankkeet sijoittuvat Itä-Lapin maakuntakaavan alueelle. Hanke käsittää tuulivoimaloiden rakentamisen kolmelle eri alueelle ja vaihtoehdosta riippuen voimaloita tulisi kpl. Alueet sijoittuvat maakuntakaavassa maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M 4514), jolla osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyttää pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös muihin käyttötarkoituksiin. Itä-Lapin maakuntakaavassa ei ole käsitelty tuulivoimarakentamista. Maakuntakaavatilanne on esitetty raportin kpl:ssa Maakuntakaava on tuotu riittävästi esille. Lapin liitossa on valmistunut Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitys. Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa Lapin eteläisistä osista (Länsi-Lapin maakuntakaava-alue sekä Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava-alue) kohteita, jotka parhaiten soveltuvat tuulivoimatuotannolle sekä täsmentää vireillä olevien merituulipuistohankkeiden YVA-selvitysten pohjalta Lapin merialueille osoitettujen tvaluevarausten rajauksia. Lapin liiton virasto pitää täydennettyä arviointiselostusta riittävänä pohjana tuulivoiman jatkosuunnittelulle. Selostuksessa esitetyt kohteet on tunnistettu Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvityksessä, joka tukee alueiden jatkosuunnittelua.

2 2 3. Metsähallitus, Lapin luontopalvelut Aiemmin tarkasteltujen vaihtoehtojen lisäksi on YVA-täydennykseen otettu uusi vaihtoehto VE3, johon on huomioitu tehdyt lisäselvitykset ja luontokartoitukset. Untamovaaran lakialueen tarkentavat luontoselvitykset osoittivat alueen olevan uhanalaisten eläin- ja kasvilajien esiintymisaluetta. Tiedon perusteella lakialueen tuulivoimalat päätettiin poistaa hankkeesta, koska tuulivoimaloiden ja huoltoteiden sijoittuminen alueelle voisi vaarantaa uhanalaisten lajien esiintymistä ja populaatioiden elinvoimaa. Metsähallitus pitää tehtyä johtopäätöstä oikein perusteltuna ja vaihtoehtoa selvästi parhaimpana Untamovaaran alueen osalta. Kangaslamminvaaran alueella VE3:ssa on poistettu Kummunvaaran voimalat ja Kangaslamminvaaran lakialueelle sijoittuvista voimaloista yksi sekä tarkistettu muiden sijaintia. Vaihtoehdon VE3 poistot ja muutokset pohjautuvat aivan oikein tarkennettuihin luontotietoihin, ja tämä vaihtoehto on Metsähallituksen näkemyksen mukaan paras Kangaslamminvaaran alueelle. Kuusivaara-Mömmövaaran alueella voimalat 8 ja 9 sijoittuisivat Ottavaaran Naturaalueen rajan tuntumaan ja lisäksi voimalan 9 huoltotie tulisi aivan Natura-alueen rajalle. Metsähallitus piti laadittua Natura-vaikutusten arviointia erittäin puutteellisena. Arviointiin kuuluvia luontoselvityksiä on nyt täydennetty. Siitä huolimatta laadittu Natura-vaikutusten arviointi on puutteellinen ja riittämätön voimalaitosten 8 ja 9 osalta. Lisäksi siitä puuttuu kokoava yhteenveto hankkeen kokonaisvaikutuksista Ottavaaran Natura-alueeseen vaihtoehtojen VE1 ja VE2 osalta. Vaihtoehdossa VE3 onkin poistettu voimalat 8 ja 9 hankkeen jatkokehityksestä. Metsähallituksen näkemyksen mukaan muut voimalat sijaitsevat niin etäällä, että ne eivät vaikuta merkittävästi heikentävästi Ottavaaran suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin. Siten Metsähallitus pitää VE3 parhaana vaihtoehtona myös Kuusivaara- Mömmövaaran alueelle. Tuulipuiston merkittävimpiin vaikutuksiin kuuluvat kasvillisuus- ja linnustovaikutuksen ohella maisemavaikutukset. Niitä on merkittävässä määrin täydennetty ja parannettu, jotta paikalliset asukkaat voivat nyt paremmin hahmottaa mahdollisia vaikutuksia asuinympäristössään. Metsähallitus ei ota kantaa maisemavaikutuksiin. 4. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Tuulivoimalat muodostavat lentoesteitä ja siten niiden vaikutus lentoliikenteeseen ja turvallisuuteen tulee selvittää. Ilmailulain (1194/2009) 165 edellyttää lentoestelupaa tuulivoimaloiden, niiden rakentamiseen tarkoitettujen nostureiden sekä mahdollisten muiden hankkeen kannalta tarpeellisten korkeiden esteiden pystytykseen ennen esteiden asettamista. Esteen pystyttäjä/omistaja hakee lupaa Liikenteen turvallisuusvirastolta, joka myöntää luvan esteen asettamiseen lupaehtojen mukaisesti, jollei lentoturvallisuus vaarannu tai ilmaliikenteen sujuvuus häiriinny. Lentoesteluvassa on esteen suurin ulottuma (enimmäiskorkeus) maanpinnasta esteen kohdalla. Este on merkittävä ja valaistava lentoestevaloin luvan ehtojen

3 mukaisesti. Esteen asettajan tulee varmistaa lentoestelupamenettelyn mukaisesti, ettei lentoturvallisuudelle tai ilmaliikenteen sujuvuudelle aiheudu vaaraa taikka haittaa. Tämän selvittämiseksi Liikenteen turvallisuusvirasto suosittelee lentoestelausunnon hankkimista Finavia Oyj:ltä jo suunnitteluvaiheessa merkittävimpien esteiden osalta. Tällöin tulee myös selvitetyksi onko lentoturvallisuuden kannalta mahdollista pystyttää suunnitellun korkuisia tuulivoimaloita. Edellä on keskitytty ilmaliikenteeseen, mutta liikenteen turvallisuusnäkökulmasta myös mahdolliset vaikutukset muille liikennemuodoille tulisi selvittää tuulivoimapuiston suunnitellun sijainnin osalta. Tällaisia hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessakin arvioitavia asioita ovat mm. turvallisuussyistä määritellyt etäisyydet esimerkiksi teihin ja rautateihin sekä mahdolliset vaikutukset liikennevalvontatutkiin. Yleisenä huomiona Liikenteen turvallisuusvirasto pitää myös tärkeänä, että tuulivoimarakentamisen vaikutukset liikenteen turvallisuudelle ja sujuvuudelle selvitetään suunnitteluvaiheessa ja otetaan huomioon hankkeen toteutuksessa Ilmavoimien Esikunta Ilmavoimien Esikunta toteaa, että YVA-selostuksen täydennyksessä on huomioitu hyvin olemassa oleva teoreettinen tutkimustieto ja arvioitu tuulivoimaloiden mahdolliset vaikutukset ilmavoimien tutkien toimintaan. Selostuksessa ei kuitenkaan mainita tarvetta mahdolliselle tutkavaikutusten selvittämiselle. Selostuksessa esitetään arvio, ettei tuulivoimaloilla olisi vaikutusta Ilmavoimien kiinteisiin tutkajärjestelmiin. Arvio perustuu selostuksen mukaan EOU-palvelujen tekemään arvioon tuulivoimaloiden vaikutuksesta Ilmavoimien tutkiin. Ilmavoimien Esikunta toteaa, että tuulivoimaloiden vaikutuksesta Puolustusvoimien tutkajärjestelmiin voi lausua vain taho, jolla on ajantasaiset tiedot olemassa olevista tai suunnitelluista tutkavalvontajärjestelmistä ja niiden sijoituspaikoista. Lisäksi lausunnossa on tunnettava yksityiskohtaisesti kyseisen tuulivoimalatyypin vaikutus kyseiseen tutkatyyppiin ja tarkka alueen maastonprofiili. Edellä mainitun lausunnon pystyy tuottamaan vain Puolustusvoimat, joka tarvittaessa käyttää Energiateollisuus ry:n johtaman hankkeen ja Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen (VTT) tuottamaa tutkavaikutusten arviointiohjelmistoa. Huomioiden, että Puolustusvoimien tutkavalvontasensorien yksityiskohtaiset tiedot ja sijoituspaikat ovat salassa pidettävää tietoa, ei Puolustusvoimien ulkopuolinen taho voi tuottaa lausuntoja hankkeiden hyväksyttävyydestä. Ilmavoimien Esikunta edellyttää, että Kemijärven alueelle suunnitelluista tuulivoimaloista tehdään hankekohtainen tutkavaikutusten arviointi VTT:llä. Vasta tutkimustuloksen perusteella Ilmavoimien Esikunta voi antaa lausunnon kunkin tuulivoimahankkeen hyväksyttävyydestä.

4 4 6. Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunta Kangaslamminvaaran hankkeessa on otettava huomioon mahdollisen tien parannushankkeen yhteydessä eri toimijoiden rakentamat kaapelit, jotka ovat tien läheisyydessä. 7. Pääesikunta, Logistiikkaosasto Pääesikunta toteaa, että YVA-selostuksen täydennyksessä on huomioitu monilta osin hyvin olemassa oleva teoreettinen tutkimustieto ja arvioitu tuulivoimaloiden mahdolliset vaikutukset ilmavoimien tutkien toimintaan. Selostuksessa ei kuitenkaan mainita tarvetta mahdolliselle tutkavaikutusten selvittämiselle. Selostuksessa esitetään arvio, ettei tuulivoimaloilla olisi vaikutusta Ilmavoimien kiinteisiin tutkajärjestelmiin. Arvio perustuu selostuksen mukaan EOU-palvelujen tekemään arvion tuulivoimaloiden vaikutuksesta Ilmavoimien tutkiin. Pääesikunta toteaa, että tuulivoimaloiden vaikutuksesta Puolustusvoimien tutkajärjestelmiin voi lausua vain taho, jolla on ajantasaiset tiedot olemassa olevista tai suunnitelluista tutkavalvontajärjestelmistä ja niiden sijoituspaikoista. Lisäksi lausunnon antajan on tunnettava yksityiskohtaisesti kyseisen tuulivoimalatyypin vaikutus kyseiseen tutkatyyppiin ja tarkka alueen maastonprofiili. Edellä mainitun lausunnon pystyy tuottamaan vain Puolustusvoimat, joka tarvittaessa käyttää Energiateollisuus ry:n johtaman hankkeen ja Teknologian tutkimuskeskuksen (VTT) tuottamaa tutkavaikutusten arviointiohjelmistoa. Huomioiden, että Puolustusvoimien tutkavalvontasensorien yksityiskohtaiset tiedot ja sijoituspaikat ovat salassa pidettävää tietoa, ei Puolustusvoimien ulkopuolinen taho voi tuottaa lausuntoja hankkeiden hyväksyttävyydestä. Pääesikunta edellyttää, että Kemijärven alueelle suunnitelluista tuulivoimaloista tehdään hankekohtainen tutkavaikutusten arviointi VTT:llä. Tutkavaikutusten selvittämisestä vastaa kaavoittaja tai tuulivoimatoimija. Tutkavaikutusten selvitys tulee tehdä viimeistään yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Vasta tutkimustuloksen perusteella on mahdollista antaa lausunto kunkin tuulivoimahankkeen hyväksyttävyydestä. Tuulivoimalat voivat häiritä radioyhteyksiä. Voimalan sijoittuminen radiomaston välittömään läheisyyteen saattaa aiheuttaa häiriöitä erityisesti linkkiyhteyksille. Tästä johtuen on tapauskohtaisesti selvitettävä tuulivoiman sijoitusalueille suunniteltavien tuulivoimaloiden haittavaikutukset puolustusvoimien kiinteään linkkiverkkoon. Selvitysten perusteeksi tarvitaan tarkat tiedot tuulivoimaloiden sijoituspaikoista ja tornin mitoista. Kaikki Oxford Intercon Finland Oy:n Kemijärven tuulivoimapuistohankkeiden alueet sijoittuvat siten, että niiden vaikutukset puolustusvoimien radioyhteyksiin tulee selvittää tarkemmin. Vaikutukset tulee selvittää pyytämällä asiasta lausunto Pääesikunnalta. Selvitys tulee tehdä viimeistään yksityiskohtaisessa suunnittelussa.

5 Kangaslamminvaaran hankkeessa on otettava huomioon mahdollisen tien parannushankkeen yhteydessä eri toimijoiden rakentamat kaapelit, jotka ovat tien läheisyydessä. Lisätietoja asiasta voi pyytää puhelinoperaattoreilta tai Pohjois- Suomen johtamisjärjestelmäkeskukselta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on antanut yksityiskohtaisen lausunnon Kemijärven tuulipuistohankkeita koskevasta YVA-selostuksesta Lausunnossaan tutkimuslaitos kiinnitti toimialaansa liittyen erityisesti huomiota porotalouden ja riistatalouden selvityksiä koskeviin puutteisiin. Nyt lausunnolla olevassa täydennyksessä on edelleen mukana aiemman YVA-selostuksen hankevaihtoehdot VE1 ja VE2, ja uutena vaihtoehtona on VE3. YVA-selostusvaiheen jälkeen tässä täydennyksessä tarkasteltavat uudet hankevaihtoehdot ovat muuttuneet siten, että Kangaslamminvaaran VE3-vaihtoehto koostuu 11 voimalasta. Untamovaaran VE3 koostuu 5 voimalasta, kun Untamovaaran alueen laajimmassa vaihtoehdossa VE2 oli 11 voimalaa. Kuusivaaran uudesta VE3-vaihtoehdosta poistettiin myös kaksi voimalaa, jotka sijoittuivat alueen etelä- ja lounaisosiin. YVA-selostuksen täydennykseen on tehty myös Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimesta erillinen porotalousselvitys (Mauri Nieminen 2012, Erillisliite 3). Porotalousselvityksessä oli mukana myös uusi hankevaihtoehto VE3 ja sen mahdolliset vaikutukset Hirvasniemen paliskunnan poronhoitoon ja porotalouteen. YVA-selostuksen täydennykseen on myös WSP Finland Oy:n toimesta tehty erillinen selvitys hankkeen sosiaalisten vaikutusten arvioinnista (Jani Päivänen & Suvi Järvinen 2012, Erillisliite 2). Tuulipuistoalueiden luontoarvojen perusselvitys on tehty jo vuonna 2010 (Jyrki Oja & Satu Oja 2010, Erillisliite 2). Tehdyt erillisselvitykset on huomioitu varsinaisessa YVA-selostuksen täydennyksessä. Siinä on myös huomioitu ja korjattu monet tutkimuslaitoksen aikaisemmassa lausunnossa mainitsemat poro- ja riistataloutta koskevat virheet ja puutteet. Myös neuvottelut Hirvasniemen paliskunnan ja Paliskuntain yhdistyksen kanssa on käyty joulukuussa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos pitää yleisesti YVA-selostuksen täydennystä nyt varsin hyvänä ja asiallisena eikä esitä huomautuksia selostuksen johdosta. 9. Paliskuntain yhdistys Tuulipuistot sijoittuisivat Hirvasniemen paliskunnan alueelle. Hirvasniemen paliskunnan suurin sallittu eloporoluku on ja poronomistajia oli 61 poronhoitovuonna

6 6 Poronhoitolaki ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Poronhoitoalueella toimittaessa tulee ottaa huomioon sitä koskeva erityislaki, Poronhoitolaki (848/1990). Poronhoitolaissa määritellään porojen vapaa laidunnusoikeus maanomistuksesta riippumatta, ja lailla tunnustetaan tämä pysyväksi oikeudeksi. Poronhoitolain ja muun lainsäädännön lisäksi poroelinkeinoa turvataan myös valtioneuvoston päätöksellä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista: Poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. Itä- Lapin maakuntakaavassa määrätään: Porotalouden sekä muiden luontaiselinkeinojen toiminta- ja kehittämisedellytykset on turvattava. Suunniteltaessa valtion maita koskevia, poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajien kanssa. Ympäristövaikutusten arviointi hankkeessa Paliskuntain yhdistyksen lausunto aiemmasta Kemijärven tuulipuistojen YVAselostuksesta on otettu huomioon YVA-selostuksen täydennyksessä. Täydennysvaiheessa on arvioitu poroelinkeinoon kohdistuvia vaikutuksia asiantuntijaarviona. Myös valtakunnallinen alueidenkäyttötavoite, joka koskee poronhoitoa, on huomioitu selostuksessa. Poroelinkeinoon kohdistuvista vaikutuksista on arvioitu vaikutuksia porolaitumiin suoraan ja epäsuorasti sekä vaikutuksia porojen laidunnukseen ja laidunkiertoon. Myös poronhoitoa ja sen infrastruktuuria käsitellään raportissa. Laidunnusvaikutuksissa on kuitenkin suurta epävarmuutta eikä voida olla varmoja siitä onko arvioinnissa todettu vähäinen vaikutus porojen alueen käyttöön todellinen. Raportin mukaan tuulivoimapuistojen alueiden kautta kulkee poroja myös keväällä, kun ne ovat viimeisillään tiineenä (jäävät lähialueille etenkin jos kevät myöhässä) ja tutkimusten mukaan herkkiä ihmistoiminnasta aiheutuvalle häiriölle. Suurten tuulipuistojen on todettu aiheuttavan häiriötä vasojen ja vaadinten laiduntamiselle, näin todetaan arviointiraportissakin. Kemijärven tuulipuistohanketta ei voi verrata Suomen tällä hetkellä toiminnassa oleviin tuulivoimapuistoihin, sillä puistot ovat huomattavasti pienempiä laajuudeltaan (3-5 voimalaa) ja niiden voimalat kooltaan (450 ja 600 kw) kuin tutkittavana olevat Kemijärven puistot. Lisäksi Oloksen tuulipuisto sijaitsee matkailukeskuksessa alueella, jolla ei ole Muonion paliskunnan mukaan merkitystä porolaitumena: porot eivät laidunna siellä muun häiriön vuoksi muutenkaan. Poroelinkeinoa koskevassa arvioinnissa ei ole arvioitu yhteisvaikutuksia lähialueelle suunnitellun Ailangantunturin tuulipuistohankkeen kanssa. Yhteisvaikutus voi olla merkittävä paliskunnan Kemijärven eteläpuoliselle poronhoidolle. Arviointiraportissa on myös muita puutteita, sillä raporttia on esim. vaikea tulkita poronhoidon ja porojen laidunkierron osalta, koska kartassa (kuva 2) ei nimetä tekstissä lueteltuja erotusaitoja ja laidunalueita. Raportissa ja YVA-selostuksessa on esitetty eromääriä korvauksille porolaidunten menettämisestä. Tämä on erittäin epäasiallista, sillä korvaussummat eivät kuulu YVA-menettelyyn vaan niistä neuvotellaan erikseen. Myös korvausten laskentatapa on esitetty ilman taloudellista asiantuntemusta. Laitumen arvoa ei voi laskea lukuporon puhtaan tuoton euromääräisellä arvolla, sillä se on paliskunnan verotusta varten laskettu laskennallinen lukuarvo, eikä kerro

7 laitumen oikeasta tuotosta. Asiantuntija-arvio sisältää myös joitakin muita asiantuntemattomia kommentteja muun muassa liikennevahinkoja koskien. Hirvasniemen paliskunnan kanssa on käyty PHL 53 :n mukaisia neuvotteluita. Niissä on selostuksen mukaan sovittu tuulivoimaloiden aiheuttamien suorien haittojen korvaamisesta. Paliskuntain yhdistyksen näkemys on, että kaikki poroelinkeinolle aiheutetut haitat, myös laidunten menetykset, tulee kompensoida täysimääräisesti. YVA-selostuksessa todetaan (s. 235), että porotaloustutkimuksessa pidetään tärkeänä poroelinkeinoon kohdistuvien vaikutusten seuraamista. Selostuksessa ei kuitenkaan kerrota aiotaanko seurantaa tehdä. Poroelinkeinoon kohdistuvia vaikutuksia tulee seurata ja luoda toimiva neuvottelujärjestelmä paliskunnan ja tuulivoiman tuottajan kanssa. Hirvasniemen paliskunta on hankkinut poroille GPSpaikantimin varustettuja kaulapantoja. Niiden avulla saadaan porojen laidunnuksesta tietoa, jota voidaan käyttää hyväksi myös tuulipuiston ympäristövaikutusten seurannassa, mikäli paliskunta näin haluaa. Lähtökohtaisesti tuulipuistoyhtiön tulee kuitenkin korvata seurannasta aiheutuvat kulut: ei voida olettaa että aiheutetaan vahinkoa ja vahingonkärsijän pitää se todistaa, vaan vahingon aiheuttajan tulee maksaa seuranta. Toki jos esim. löydetään poroja kuolleena ja nähdään että syynä on tuulivoimalasta pudonnut jää, voidaan näissä tapauksissa haittojen osoittamisen vastuuta porojen etsimisen muodossa siirtää paliskunnalle. Muuta Paliskuntain yhdistys haluaa huomauttaa että yhdistyksen nimeä käytetään virheellisesti selostuksessa, sekä virheellisessä muodossa (Paliskuntayhdistys) että tarkoittamassa paliskuntaa. Myös yhteysviranomaisen listassa yhdistyksen nimen perässä lukee ry. Paliskuntain yhdistys on poronhoitolailla perustettu yhdistys, ei normaali rekisteröity yhdistys. Hirvasniemen paliskunnan kanssa tulee jatkossakin neuvotella hankkeen haitoista ja niiden lieventämisestä ja kompensoinnista. Neuvotteluissa tulee sopia järjestelmä hankkeen vaikutusten seurannalle Hirvasniemen paliskunta Tuulipuistojen vaikutuksesta Hirvasniemen paliskuntaan ja sen poronhoitoon on tehty RKTL:n laatima porotalousselvitys (Mauri Nieminen, tutkimusraportti 2012). Paliskunta ei pidä selvitystä hyvänä. Selvitys keskittyy suurimmalta osaltaan käsittelemään paliskunnan laiduntilannetta ja poronhoitotapoja. Johtopäätökset ovat tutkijan omia, eivätkä vastaa paliskunnan käsitystä asiasta. Selvitys sisältää asiavirheitä ja on muutenkin puutteellinen itse tuulipuistohankkeen vaikutuksesta poronhoitoon. Erityisesti Kuusivaara Mömmövaara alueen merkitystä ei ole käsitelty lähes lainkaan, vaikka alue on keskellä juuri Haukivaaran erotusaidan porojen kuljetusreittiä. Myöskään Kangaslamminvaaran merkitystä vaeltamis-/kulkureittinä ja sen muuttuessa ei selvitys tuo sitä riittävästi esille.

8 Paliskunta ei hyväksy selvityksessä käytettyä korvausperustetta (puhdas tuotto) laskettaessa laidunmenetyksien arvoa. Paliskunta epäilee myös selvityksen laatijan oikeutta määrittää edes haittavaikutusten rahallista arvoa. Paliskunta pitää hyvänä sitä, että selvityksessä esitetään tutkimusta ja seurantajärjestelmän luomista hankkeen todellisista vaikutuksista porotalouteen. Lähtökohtaisesti hankkeen haitalliset vaikutukset porotalouteen tulee korvata. Tutkimuksella ja seurannalla saadaan lisätietoa hankkeen vaikutuksesta pitkällä aikavälillä. Tutkimuksen ja seurannan avulla saadut tulokset, voivat aiheuttaa myös lisää korvausvelvoitteita tuulivoiman tuottajalle. Kustannukset seurannasta ja tutkimuksesta tulee saattaa tuulivoiman tuottajien kontolle. Paliskunta on valmis osallistumaan neuvotteluihin hankkeen vaikutuksista mukaan lukien estevaikutukset ja pitää Paliskuntain yhdistyksen mukaan ottamista asiantuntijaorganisaationa tärkeänä. Neuvottelumekanismi tai sen luominen on sisällyttävä lupaehtoihin. Ympäristöluvassa tulee olla selkeä maininta siitä, että alue sijaitsee poronhoitoalueella. Tuulivoiman tuottaja on velvollinen korvaamaan porotaloudelle aiheutuneet (vat) vahingot. Paliskunta katsoo, että maininta tulee olla jo ennen kuin hankkeen rakennusvaihe käynnistyy. Tuulivoiman tuottajan tulee tietää vastuunsa asiassa. Kemijärven tuulipuistohanke on ikään kuin pilotti muille Keski-Lapin tuulipuistohankkeille. Lupaehtojen merkitys korostuu entisestään jatkuvuutta ajatellen Fingrid Oyj Fingrid tarkastelee ja selvittää sähkönsiirron kantaverkon kehitystarpeet ja periaatteelliset ratkaisut yhtenä kokonaisuutena yhteistyössä nykyisten ja mahdollisten tulevien asiakkaiden kanssa. Fingrid Oyj on käynyt keskusteluja Oxford Intercon Energy Oy:n ja alueellisten verkkoyhtiöiden kanssa suunniteltujen tuulivoimapuistojen liittämismahdollisuuksista sähkönsiirtoverkkoon. Oxford Interconin suunnittelemia puistoja ei ole suunniteltu liitettävän suoraan kantaverkkoon, vaan 110 kv:n jännitteiseen Koillis-Lapin Sähkö Oy:n ja PVOalueverkko Oy:n sähköverkkoihin. Koillis-Lapin Sähkö Oy:n verkko liittyy Kemijoki Oy:n omistamaan sähköverkkoon, josta on yhteydet kantaverkkoon. Vastaavasti PVO-alueverkko Oy:n verkosta on Fortum sähkönsiirto Oy:n verkon kautta yhteys kantaverkkoon Pirttikoskelle. Haluamme tuoda esiin, että Lapin alueella on tällä hetkellä suunnitteilla huomattava määrä voimantuotantohankkeita eri suunnitteluvaiheissa. Hankkeiden etenemisestä ja toteutumisesta riippuen tulevaisuudessa on mahdollista, että Lapin alueen kantaverkkoa on vahvistettava. Vahvistustarpeet riippuvat alueen sähkön tuotannon kasvun ja tuotantokoneistojen teknisten ominaisuuksien ohella kulutuksen kehittymisestä ja ajoituksesta. Lisäksi sähköverkkoon liitettävissä olevaan tuotantotehoon vaikuttavat tuulivoimalaitosten tarkemmat ns. järjestelmätekniset ominaisuudet, kuten esimerkiksi jännitteensäätö.

9 Hankkeiden edetessä toteutusvaiheeseen on hankkeiden tekninen liittyminen sähköverkkoon suunniteltava tarkemmin yhteistyössä alueen sähköverkosta vastaavien yhtiöiden kanssa. Lisäksi voimajärjestelmään liitettävien voimalaitosten on täytettävä Fingridin voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV) Museoviraston lausunto Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pyytänyt Museovirastolta lausuntoa YVA-lain mukaista yhteysviranomaisen lausuntoa varten OxfordIntercon Finland Oy:n Kemijärven tuulipuistohankkeen arviointiselostuksen täydennyksestä. Hankevaihtoehtoina tarkastellaan tuulivoimapuistojen rakentamista Untamovaaran, Kangaslamminvaaran ja Kuusivaara-Mömmövaaran alueille. Jokaiselle alueelle on esitetty kolme eri tuulipuistovaihtoehtoa, jotka poikkeavat toisistaan tuulivoimaloiden määrän osalta. Museovirasto on antanut ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta lausunnon (dnro 474/304/2010) ja selostuksesta (dnro 287/304/2011). Museovirasto on lausunut myös tuulivoimapuistojen osayleiskaavaluonnoksista (dnro 474/303/2011). Virasto on tuolloin sopinut Lapin maakuntamuseon kanssa lausuvansa Kemijärven tuulipuistohankkeen YVA-ohjelmasta myös arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseon toimialueella, jossa maakuntamuseo on Museoviraston kanssa solmitun yhteistyösopimuksen mukaisesti pääsääntöisesti lausunnonantaja arkeologisen kulttuuriympäristön suojelun osalta. Arviointiselostuksen täydennyksessä on kolmen hankealueen ja hankealueiden kolmen eri vaihtoehdon vaikutuksia selvitetty ja arvioitu yhteysviranomaisen aiemmasta arviointiselostuksesta antaman lausunnon ( ) täydennysvaatimusten mukaisesti. Arviointiselostuksen täydennyksessä on selvitetty mm. maisemavaikutuksia, sosiaalisia vaikutuksia ja porotalousvaikutuksia. Tuulivoimaloiden lisäksi rakennetaan uutta keskijännitejohtoa 7 kilometriä sekä sähköasemat Kangaslamminvaaralle ja Kuusivaara-Mömmövaaralle. Maakaapelit kaivetaan maahan alueelle rakennettavien teiden linjauksille. Täydennyksessä tarkasteltavat uudet hankevaihtoehdot ovat muuttuneet siten, että Kangaslamminvaaran VE3 vaihtoehto koostuu 11 voimalasta. Untamovaaran VE3 koostuu 5 voimalasta, kun Untamovaaran alueen laajin vaihtoehto VE2 oli 11 voimalaa. Kuusivaaran vaihtoehdosta VE3 poistettiin kaksi voimalaa, jotka sijoittuvat alueen etelä- ja lounaisosiin. Museovirastolla ei ole valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen ympäristöjen eikä maiseman osalta huomautettavaa arviointiselostuksesta eikä virasto ota tältä osin kantaa selostuksessa esitettyihin vaihtoehtoihin.

10 Arviointiselostuksessa hankkeen maisemaan ja kulttuuriperintöön kohdistamien vaikutusten arvioinnissa on tunnistettu myös hankevaihtoehtojen Untamovaaran, Kummunvaaran ja Outovaaran muinaisjäännöksiin kohdistamia uhkia, jotka arvioidaan mahdollisiksi. Ensimmäisen kohdalla uhka muodostuu vaaran laen rakentamisesta, kahden jälkimmäisen osalta huoltotien takia. Ympäristövaikutusten vertailuja toteuttamiskelpoisuusosiossa todetaan, että kohteet tulee huomioida suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä. Vaihtoehto 3 on muinaisjäännösten osalta kannatettavin, koska siinä Untamovaaran pohjoisosa jää rakentamatta. Muiden arkeologisten kohteiden osalta vaihtoehdot ovat vaikutuksiltaan yhtäläiset. 13. Joutsijärven kyläyhdistys ry. YVA-selostuksessa on yritetty todistaa, että tuulivoima-alueilla ei ole kulttuuria, ei ole luontoarvoja, ei ole matkailuarvoja eikä ole virkistymisalueita. Väitetään, että näitä arvoja on vasta sen jälkeen, kun tuulimyllyt rakennetaan ja ihmiset tulevat niitä katsomaan. YVA-selostus kulttuuriarvojen ja maiseman osalta perustuu teokseen nimeltä: KEMIJÄRVEN YMPÄRISTÖOHJELMA, VESISTÖJÄ JA VAARAMAISEMIA Tiina Elo ja Sirpa-Liisa Seppälä Tästä teoksesta on jätetty kokonaan pois selvittämättä Joutsijärven kylän kaikki kulttuuri- ja maisema-arvot, vaikka ne valtakunnallisestikin katsoen ovat erittäin merkittäviä. Kun tekijöiltä kysyttiin syytä, miksi Joutsijärven kylä oli jätetty selvittämättä, saimme vastauksen, että selvitettävien kylien luettelo on saatu Kemijärven kaupungin geodeetilta ja tekijät ovat noudattaneet tätä kyläluetteloa. Sama geodeetti hoitaa ja on tehnyt yleiskaavaa tuulivoimaloille. Koska tuulivoimaloiden YVA-selostuksessa viitataan yllä mainittuun Kemijärven ympäristöohjelmaan maisemaselvitykseen, ei siinä ole voitu selvittää Joutsijärven kylän osalta yhtään mitään, koska kylää ei ole Tiina Elon ja Sirpa-Liisa Seppälän teoksessa mainittu ollenkaan. Toisaalta tuulivoiman rakentaminen vaikuttaa konkreettisemmin juuri Joutsijärven kylään ja muuttaa kylän kulttuuria ja maisemaarvoja monen sukupolven ajaksi. YVA-selostus pitäisi sen vuoksi kohdistua erityisesti Joutsijärven kylään, mutta edellä mainittujen puutteiden vuoksi selvityksiä ei ole tehty ollenkaan. Tämän vuoksi Joutsijärven kylän osalta YVA-selostus on pahasti kesken ja epätäydellinen ja sen vuoksi koko YVA-selostus täytyy hylätä. 10

11 11 Mielipide A Vaihtoehto VE3, Untamovaara Untamovaaran hankealueelle on laadittu uusi vaihtoehto VE3, jonka sanotaan täyttävän vaatimukset luontoarvojen huomioimisesta. Arviointiselostuksen mukaan tässä vaihtoehdossa tuulivoimaloita ei sijoitu vanhojen tai luonnontilaisten metsien alueille, joten vaihtoehto säästää lakialueen vanhan metsän sekä kaakkoisosan luonnontilaisemman metsäalueen (s. 169). Vaihtoehdossa VE3 voimalat 4 ja 5 sijoittuvat Untamovaaran lounais- ja eteläosaan. Luontotieto Carex on tehnyt voimalan 4 alueella luontoselvityksen talvisissa olosuhteissa, jolloin metsien luonnontilaa ei voida kovin luotettavasti arvioida. Luontoselvityksessä todetaan, että alkutalven ajankohta vaikeutti huomattavasti sekä lajien että mahdollisten uhanalaisten luontotyyppien havainnointia, ja että tarkemmalla inventoinnilla löytyisi todennäköisesti enemmänkin silmälläpidettäviä tai jopa uhanalaisia lajeja. Luontoselvityksen mukaan Untamovaaran lounaisosa on jopa luonnontilaisempi kuin kaakkoisrinne. Kohteesta löytyi neljä silmälläpidettävää lajia, kun taas kaakkoisrinteestä vastaavia löytöjä oli kolme. Voimalan 5 alueella luontoselvitystä ei ilmeisesti ole tehty lainkaan. Lisäksi voimalalle johtavan huoltotien linjaus näyttää osuvan hakkuiden rajaamaan metsäkaistaleeseen, jonka luonnontilaisuuden selvittämistä Luontotieto Carex pitää tarpeellisena. Kemijärven yhteismetsä on avohakannut Untamovaaran rinteitä laajalti; lounaisosassa on aivan tuoreitakin hakkuualueita. Hakkuut ovat todennäköisesti aiheuttaneet suurta vahinkoa vanhojen metsien lajistolle. Luontoselvityksen laatija Pekka Halonen toteaa toimenpidesuosituksessaan, että "hakkuilta säästynyt Untamovaaran alue on kokonaisuutena merkittävä vanhojen metsien kohde, minkä laji-inventoinnit selkeästi osoittavat. Täällä pitäisi välttää lisärakentamista ja metsien hakkuita, ja alueen luontoarvot tulisi selvittää perusteellisemmin". Untamovaaran jäljellä olevien luonnonmetsien säilyttämiseksi tulee perustaa luonnonsuojelualue. Ilman pysyvää suojelua tämän Natura-alueen veroisen kohteen säilyminen on epätodennäköistä. Kemijärven kaupunki on antanut lausunnon Lapin liiton teettämästä Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvityksestä. Selvityksen mukaan alue nro 34 Huhta- Lautavaara-Paloselkä-Iso-Kaisanvaara soveltuu tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti tai melko huonosti. Kemijärven kaupunki toteaa lausunnossaan, että Huhta-Lautavaara-Isovaaran alue tulisi jättää tuulivoimatuotannon ulkopuolelle, sillä alue sijoittuu kohtuullisen lähelle Kemijärven vesistöä, jolloin tuulivoimalat näkyvät järvialueelta hyvin selkeästi ja niiden vaikutus maisemaan on merkittävä ja tuulivoimaloista voi muodostua maisemaa hallitsevia elementtejä. Kemijärven yhteismetsälle kuuluvaa Paloselkää ja Kaisanvaaraa ei kaupungin lausunnossa mainita.

12 Huhta-Lautavaara-Isovaaran alueen ja viereisen Paloselän ja Untamovaaran alueen maisemavaikutukset eivät eroa toisistaan mitenkään. Tehtyjen luontoselvitysten ja Kemijärven vesistölle aiheutuvien maisemahaittojen perusteella Untamovaaran hankealue ei sovellu tuulivoimarakentamiseen. 12 Mielipide B. 1. Kuten arviontiselostuksen täydennyksessä todetaan, tuulivoimalat ovat suuria ja ne erottuvat maisemakuvassa, ne ovat näkyviä. Menetykset, ottaen huomioon luonto, maisema, matkailu, kesä- ja kakkosasukkaat on mittava tulevaisuutta ajatellen. Se mitä muuta paikallisesti on suunnitelmissa elinkeinojen ja paikkakunnan tilanteen kohentamiseksi näyttää olevan toisarvoista. Tuulivoimahankkeet lyövät korville ja ovat ristiriitaisia jo tiedossa oleville mm. matkailuhankkeille. 2. Kysynkin, onko varaa tätä aikaa ja näkemystä vasten tuhlata kalleinta aarretta, ikiaikaista luontoa ja kansallista järvimaisemaa vaaroineen ja tuntureineen monikansalliselle yritykselle, jonka intresseissä ei ole mitään sijaa paikallisille arvoille. (vrt Koli, Kuusamo) 3. Kuten julkisesti on todettu (mm. T.Jokelainen Lapin Kansa), olisi tuulivoimaloiden sijoittamisesta pitänyt ajoissa tehdä selkeitä valtakunnallisia ohjeistuksia, kertoa selkeästi ne paikat tai alueet mihin niitä ei missään tapauksessa saisi sijoittaa. Jokelainen: varsinkin jos niitä ripotellaan vaarojen ja tunturien lakialueille. Lopputulema on, että joka puolella näkyy tuulivoimaloita. Olisi järkevää säilyttää laajoja alueita, joissa tuulivoimaa ei olisi näkyvissä 4. Tähän yllä olevaan on helppo yhtyä. Juuri tällainen lakialue on esim. Kuusivaara- Mömmövaara alue 36. Toinen on Ailankatunturi, joka on toisen yhtiön hankkeessa. 5. Vetoankin Itä-Lapin maakuntakaavaan, jossa selvästi puhutaan erityisistä luontoja kulttuuriympäristön aluekokonaisuuksista, poronhoitoalueista ja kehittämisedellytysten turvaamisesta Itä-Lapin tunturi- ja vaaraseudulla. Näille alueille tuulimyllyt eivät kuulu. 6. On selvää, että energiahuoltoa on turvattava kestävällä tavalla, mutta ko. energianhankinnalle on etsittävä vielä sopivia alueita, joita kyllä löytyy. Tässä on vain hätiköity ja lähdetty väärästä päästä liikenteeseen, kuten asiassa on selvästi osoitettu. 7. Kaiken rakentamisen jälkeen voisi vain todeta, että maisema on ikiajoiksi menetetty. Kemijärven upeaan järvimaisemaan tunturien ja vaarojen lakialueille tuulimyllyt eivät sovi. Esteettisyys on kaukana tästä toiminnasta. Silmä näkee mikä on hyväksi ikiaikaiselle maisemalle. 8. Tuulivoimaan soveltuvien alueiden selvittely Itä-Lapin osalta on kesken ja tämä selvitys on ensin katsottava, ennen kuin mitään Itä-Lapin alueiden kanssa voidaan tehdä. 9. Ansiokkaista lisäselvityksistä huolimatta esitän alueille Kuusivaara-Mömmövaara, Untamonvaara ja Kangaslamminvaara 0-vaihtoehtoa (nolla-vaihtoehto), alueet jätetään rakentamatta, kaavan käsittely keskeytetään ja yhtiö etsii suuunnitelluille voimaloille yhteistyössä alueen asukkaiden ja kaupungin kanssa sopivampia paikkoja.

13 13 Mielipide C 1. YLEISTÄ YVA-selostukseen tehty täydennysosa noudattelee aivan samaa periaatetta kuin aikaisemmin tehty selostuskin: kovalla kiireellä on yritetty saada aikaan paljon sivuja ja laadusta on tingitty ja selostukseen on lisätty paljon sellaisia epäolennaisia asioita, joilla ei merkitystä ole, mutta joilla on saatu sivumäärää kasvatetuksi. Täydennysosassa on myös turhaan toistettu samoja asioita kuin varsinaisessa selostuksessakin. Täydennyksessä on edelleenkin tärkeitä selvittämättömiä asioita ja puutteita, ja asioita on toistettu täydennysosassa samoilla puutteilla ja virheillä kuin varsinaisessa selostuksessa. Esimerkiksi vaikutukset matkailuun ja muihin elinkeinoihin on edelleen yleistetty johonkin amerikkalaiseen selvitykseen kaupunkiolosuhteissa ja täydennysosassa on esitetty kirjoittajan omia mielipiteitä, jotka eivät perustu mihinkään tutkimukseen. Samoin hankkeen työllisyysvaikutuksia on edelleen yleistetty ja liioiteltu. Työllisyysvaikutuksia olisi voinut selvittää hyvin tarkasti muista vastaavista hankkeista, mutta niitä ei ole tehty. Verovaikutuksia on liioiteltu ja laskelmissa on karkeita virheitä tarkoituksenhakuisesti. Työllisyysvaikutuksia on teoretisoitu ja selvityksestä saa käsityksen, että koneiden/laitteiden valmistus tapahtuu Kemijärvellä. Hankkeessa olisi tullut selvittää perusteellisemmin VE0 hankkeen vaikutukset ja kohta kohdalta samalla periaatteella kuin muut vaikutukset. Näin olisi syntynyt todellinen vaihtoehtojen tarkastelumahdollisuus. Se, että YVA-selostus on hankevastaavan tekemä selvitys, aiheuttaa tietenkin aina asioiden objektiivisessa tarkastelussa puutteita, mutta tämä on kaikilla tiedossa. Pahin epäkohta on kuitenkin ollut hankkeen aikataulu ja sen aiheuttama kiireellisyys, joka vie pohjan monilta tärkeiltä asioilta ja koko YVA-prosessilta. 2. AIKATAULUT Koko hankkeen ajan kaikkia selvityksiä on haitannut aikataulujen suunnaton kiire. On tullut vaikutelma, että suuri joukko virkamiehiä on valjastettu tuulivoimarakentajan tekemien aikataulujen noudattamiseen eikä muilla yhteisöillä ole ollut oikeutta aikatauluihin puuttua. Tämä kiire on aiheuttanut sen, että ihmisille ja eri järjestöille on jäänyt erittäin vähän aikaa tutustua hankkeen sisältöön ja muutosten mahdollisiin vaikutuksiin. Tavallisten ihmisten ja amatöörien omaksumiskyky on rajallinen, mutta tätä ei ole haluttu ottaa huomioon. Annetuissa aikatauluissa tavallisten ihmisten on mahdoton tehdä tarvittavia huomautuksia selostuksiin.

14 On selvin sanoin annettu ymmärtää, että ELY-keskuksen virkailijat ovat täystyöllistettyjä, jonka vuoksi ei ole tarpeen antaa ihmisille kovin paljon aikaa tehdä huomautuksia selostukseen. Kova kiire ja tuulivoimarakentajien tekemien aikataulujen noudattaminen heikentää luottamusta viranomaisiin. On tullut vaikutelma, että koko YVA-prosessi on vain kumileimasin, joka tehdään, kun laki sen vaatii. Kiireinen aikataulu johtuu syöttötariffien aikatauluista ja siitä, että Kemijärven tuulivoimaprojekti on aloitettu väärässä järjestyksessä. On yritetty kilpajuoksussa muiden tuulivoimarakentajien kanssa kiirehtiä korkeamman syöttötariffin joukkoon ja tämän kiireen ja kilpajuoksun myötä on ensin vuokrattu maa-alueet sieltä missä niitä on ollut nopeasti vuokrattavissa ja vasta sen jälkeen on alettu miettiä ja selvittää voimaloiden sopivuutta alueen luontoon, eläimiin, maisemaan, matkailuun, elinkeinoihin ja ihmisten hyvinvointiin. Kiireen mielettömyyden osoittaa erittäin hyvin myös Luontotieto Carex/Pekka Halosen ja Matti Kuljun tekemä selvitys Untamovaaran ja Kangaslamminvaaran uhanalaisista lajeista. Selvitys on tehty marraskuun loppupuolella, jolloin maa on ollut jäässä ja lumen peitossa. Tutkijat huomioivat tämän seikan ja vahvistavat raporteissaan, että selvitys on ajankohdan vuoksi ollut vaikea ja on puutteellinen ja paljon uhanalaisia lajeja on sen vuoksi jäänyt selvittämättä. Luotettava selvitys tästä aiheesta voidaan tehdä vain kesällä ja nyt se on tehty talviolosuhteissa ja on sen vuoksi merkityksetön. Kiireen vuoksi on tehty turhaa työtä. Sama kiireen aiheuttama epäluotettavuus on muissakin selvityksissä. Tämä on erittäin vankka peruste koko YVA-selostuksen hylkäämiselle SOSIAALISET VAIKUTUKSET Varsinaisessa YVA-selostuksessa sosiaalisia vaikutuksia ei ole selvitetty ollenkaan. Täydennysosaan on tehty asukaskysely ja teemahaastatteluita. 3.1 Kova kiire pilaa selvityksen Sosiaalisten vaikutusten selvitystä on haitannut hyvin paljon kova kiire, joka tuli ilmi selvitystä tehnee tutkijan Suvi Järvisen toimesta. Suvi Järvinen valitti itsekin hankkeen kiireellisyyttä ja sitä, että perusteellisempiin selvityksiin ei hankkeen aikataulun vuoksi ole ollut mahdollisuutta. Suvi Järvisen mukaan hanke oli aikataulutettu päivämääräkohtaisesti eri päätöksentekoprosesseja varten (Kemijärven kaupungin tekninen lautakunta, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto). Täydennysselvityksessä kohta todetaan myös sama asia, että kiireen vuoksi asukaskyselyä ei ehditty vastaamatta jättäneille uudelleen lähettää. 3.2 Uusiutuvan energian myötämielisyyden vaikutus Sosiaalisten vaikutusten raportissa ja haastatteluissa referoidaan ihmisten myötämielisyyteen tuulivoimaa kohtaan. Tämä on itsestään selvä asia. Kaikki ovat myötämielisiä uusiutuvaa energiaa kohtaan. Tämän vuoksi kysymysten asettelu ja

15 tämän itsestään selvän asian toistaminen antaa väärän signaalin hankkeen sosiaalisista vaikutuksista. Vaikka ollaan myötämielisiä tuulivoimaa kohtaan, voivat sosiaaliset vaikutukset, varsinkin lähialueilla, olla hyvin negatiivisia. 3.3 Kaupungin länsipuolen kyselyt Samoin on harhaanjohtavaa selvittää hankkeen sosiaalisia vaikutuksia kauempaa asuvilta. Kemijärvi on pinta-alaltaan iso kaupunki ja on itsestään selvää, että hankkeen sosiaaliset vaikutukset eivät ulotu kaupungin toiselle laidalle tai naapurikuntiin. Kemijärven keskustan länsipuolen asukkailla on aivan luonnollisesti toinen tilanne kuin muualla asuvilla. Vaikutuksia olisi pitänyt selvittää perusteellisemmin lähialueiden kylien asukkaiden keskuudessa. 3.4 Pienryhmäkeskustelut 15 YVA-selostuksen täydennysosassa referoidaan edelleen ja käytyjä pienryhmäkeskusteluita. Näistä tehdyt raportit ovat virheellisiä. Allekirjoittanut osallistui tilaisuuteen ja siinä tilaisuudessa oli kolme (3) asukasta ja muut osallistujat olivat Oxford Interconin edustajia ja maiden vuokraajia. Tästä huolimatta YVA-selostuksessa on huomioitu vuokranantajan Kemijärven Yhteismetsän edustajien mielipiteitä, jotka ovat asianosaisia ja erittäin jäävejä. Tilaisuuden antia ei voida käyttää missään arvioinneissa. Olen raportoinut tästä tilaisuudesta YVA-selostuksen huomautuksessani ja todennut sen olevan vääristelevä ja hyödytön jäävien mielipiteiden vuoksi. 3.5 Teemahaastattelut Allekirjoittanut osallistui teemahaastatteluun joulukuussa 2011, johon osallistui kolme muuta henkilöä. Tästä teemahaastattelusta ei ole raportoitu ollenkaan. Kysymykset, joita haastattelija esitti, eivät näy haastatteluraportissa missään muodossa. 3.6 Joutsijärven kylän asukkaat Joutsijärven kylä sijoittuu kahden tuulivoima-alueen väliin ja hankkeen negatiiviset vaikutukset kohdistuvat ehkä eniten juuri Joutsijärven kylään. Kylän keskustassa on useita taloja, joista näkyvät sekä Untamovaaran alue kokonaisuudessaan sekä Kangaslamminvaara, Kummunvaara ja Outovaara. Myös Mikonvaara näkyy kylän itäosiin hyvin selvästi. Tästä huolimatta teemakeskusteluihin oli kutsuttu Joutsijärveltä vain yksi henkilö. Tämä on aivan käsittämätön asia, että hankkeen vaikutusalueen tärkeimpiä ihmisiä ei haluta kuulla. Tutkijoiden ja selvittäjien olisi pitänyt jalkautua Joutsijärven kylään ja järjestää siellä keskustelutilaisuuksia kyläläisten kanssa, jolloin olisi syntynyt oikea vuorovaikutus keskustelulle. On aivan turha kutsua teemakeskusteluihin sellaisten kylien asukkaita, jotka eivät ole tuulivoimaloiden vaikutuspiirissä. Ei joutsijärveläisiä kiinnosta eikä heillä ole mitään sitä vastaan, että Posiolle rakennetaan tuulivoimaa. Tämän vuoksi sosiaalisten vaikutusten selvitys on vääristelevä.

16 Vammaishoito Joutsijärven kylään sijoittuu myös ikääntyneiden kehitysvammaisten työkoti, jonka pihapiiriin näkyvät Untamovaaran voimalat ja laitoksen läheiseen järvenrantaan Kangaslamminvaaran voimalat. Sosiaalisten vaikutusten selvityksessä olisi pitänyt selvittää ja huomioida myös näiden puolustuskyvyttömien ihmisten asema. 3.8 Kemijärven Yhteismetsän osakkaat Sosiaalisten vaikutusten selvityksen yhteydessä kyselykaavakkeita on lähetetty useille Kemijärven Yhteismetsän osakkaille, jotka ovat tässä hankkeessa vuokranantajayhteisön osakkaita ja edunsaajia. Kemijärvellä vallitsee yhä vielä käsitys, että hanke on Kemijärven Yhteismetsän osakkaille miljoonabusiness, jonka vuoksi kaikkien yhteismetsän osakkaiden mielipiteet eivät ole aitoja mielipiteitä sosiaalisista vaikutuksista, vaan ovat luuloteltuja ja toivottuja vaikutuksia rahan voimasta, rikastumisesta. Kyselyn lähettäjän ja raporttien tekijöiden olisi pitänyt huomioida tämä seikka joko kysymyksillä tai muilla keinoin. Tämän vuoksi tehdyiltä selvityksiltä on pohja pois. 3.9 Metsästyksen sosiaaliset vaikutukset Myllyjen vaikutusta metsästykseen on vähätelty. On väitetty, että metsästysalueet sijoittuvat usean kilometrin päähän. Kaikissa tapauksissa metsästysalueet ovat aivan myllyjen juurella ja ympärillä. Arviot myllyjen vaikutuksesta metsästykseen on tehty toimistotyönä sellaisten henkilöiden toimesta, jotka eivät itse metsästä. Arviot myllyjen vaikutuksesta metsästykseen kaikilla alueilla on tehtävä uudelleen. Metsästys on paikallisille asukkaille erittäin tärkeä sosiaalinen harrastusmuoto. Kun myllyjen vaikutuksesta metsästysmahdollisuudet heikkenevät, vaikuttaa se erittäin konkreettisesti ihmisten sosiaaliseen hyvinvointiin ja tämä seikka on ehdottomasti huomioitava YVA-selvityksessä ja tehtävä tutkielma metsästyksen vaikutuksista asukkaiden sosiaaliseen hyvinvointiin ennen ja jälkeen tuulivoiman rakentamista. 4. UNTAMOVAARAN IKIMETSÄ Untamovaaran ikimetsän selvitys on tehty vasta myöhään syksyllä, jolloin maa on ollut jäässä ja lumen peitossa. Tutkijat ovat tämän raportoineet ja todenneet, että selvitys on myöhäisen ajankohdan vuoksi puutteellinen ja monia uhanalaisia lajeja on jäänyt tämän vuoksi selvittämättä. Vaikka luontoarvojen selvitys on tehty vasta talvella, antaa tutkijoiden raportti ja sen yhteenveto yksiselitteisen ponnen, että näille alueille ei tulisi rakentaa ollenkaan eikä mitään ja alueet tulisi niiden luontoarvojen vuoksi säilyttää koskemattomana. Tästä huolimatta yksi voimala vaihtoehdossa VE3 on edelleen sijoitettu Untamovaaran lounaisosaan vanhaan metsään, jonka tutkijat ovat suositelleet jätettävän rakentamisen ulkopuolelle.

17 17 5. KANGASLAMMINVAARA Kangaslamminvaarassa on lukuisia luonnon lähteitä ja vesilaskupuroja, jotka jäävät suunniteltujen voimaloiden alle ja niille johtavien teiden alle. Myös vaihtoehto VE3 antaa rakentaa näiden alueiden päälle, vaikka luontoarvojen tutkimusten loppuraportissa toisin todetaan. Tutkija painottaa loppuraportissaan, että tällaiset lähteiköt puroineen kuuluvat metsän avainbiotooppeihin ja tulisi säästää. Kangaslamminvaaran luontoarvojen selvitys samoin kuin Untamovaaran ja Kuusivaara-Mömmövaara selvitys on tehty marraskuun lopulla 2011, jolloin maa on ollut jäässä ja lumen peitossa. Selvityksen tehneet tutkijat toteavat raportissaan, että selvitys on puutteellinen johtuen talvisista olosuhteista ja havaintojen tekeminen oli vaikeaa, koska oli jo pimeää ja lumisadetta. Luotoselvitys Kangaslamminvaarassa on tehty ainoastaan pohjoisosassa olevan vesinoron osalta ja itäpuolella olevassa vanhan metsäalueen jyrkänteellä. Ilmeisesti talvisten olosuhteiden vuoksi selvittäminen on jäänyt kesken ja Kangaslamminvaaran muut lähteet ja vesinorot on jätetty selvittämättä. Vaaran kaakkoispuolella on pitkä melkein lakialueelle ulottuva vesinoro ja kosteikko, jonka varrella on myös vanhan rakennuksen kivijalka. Vaaran länsipuolella tien varressa on noin kilometrin pituinen kosteikko, joka jää joissain paikoissa myös vaihtoehto VE3:n kaapeleiden ja tielinjauksien alle. Samoin on tilanne Outovaarassa, jossa suunniteltu tie kulkee vaarojen välissä olevan kosteikon ja siellä olevan vesinoron päällä. Outovaarasta kosteikon ja vesinoron luontoarvojen selvitys puuttuvat kokonaan. Selvitys luontoarvoista kaikissa kohteissa tulisi ehdottomasti suorittaa kesällä. Sellaista selvitystä, jonka tutkiminen voi onnistua vain kesällä ja joka jopa tutkijoiden mielestä antaa väärän kuvan talvisissa olosuhteissa, ei pidä hyväksyä. YVA-selvitys tulee näiden luontoarvojen selvityksen kohdalla hylätä kokonaan. 6. MAAKOTKA Untamovaarassa sijaitsee kotkan pesä. Suomen Luontotieto Oy Jyrki Ojan (tehnyt YVA-selostuksen luontoarvion tuulivoima-alueelle) mukaan Untamovaarassa ikimetsän alueella on uhanalaisen linnun pesä. Pesän paikka on tiedossa. Linnusta tehtiin havainto viime syksynä Mäntyvaarassa olevien talojen läheisyydessä. Myös Kummunvaarassa sijaitsee uhanalaisen linnun pesä. Pesän ovat inventoineet maanvuokraajan Kemijärven Yhteismetsän edustajat. Hirvenmetsästyksen yhteydessä on nähty kahden linnun nousevan ammutun hirven suolilta Kummunvaaran läheisyydessä. Jostakin syystä tästä asiasta ei vieläkään ole mitään mainintaa YVA-selostuksessa eikä sen täydennyksessä. Kummunvaara ja Kangaslamminvaara ovat käytännössä samaa vaaraa ja samat rajoitukset ja suojelumääräykset ulottuvat Kangaslamminvaaraan kuin Kummunvaaraankin.

18 18 7. LINNUT Sekä Untamovaaran että Kangaslamminvaaran voimaloiden vaikutusta lintujen muuttoreitteihin on vähätelty kohdissa ja Aivan päinvastoin kuin selostuksessa väitetään,sijaitsevat muuttolintujen reitit aivan tarkalleen Kangaslamminvaaran ja Outovaaran kohdalla. Tynnyriaavan Natura-alue ja Pelkosenniemen isot suoalueet ovat vesilintujen ja kahlaajien pesimäaluetta ja linnut muuttavat keväällä ja syksyllä suunnilleen luode-kaakko-suunnassa. Olen useaan otteeseen syksyllä olut kalassa Kankaanlammilla, kun isot hanhiparvet ovat lentäneet Kangaslamminvaaran ja Outovaaran yli kohti etelää ja kaakkoa. Kun kartalta tarkemmin katsoo muuttoreittiä, asettuu se aivan tarkalleen rakennettavien voimaloiden kohdalle. YVA-selostuksessa esitetyt väitteet ja vähättelyt lintujen muuttoreiteistä vievät tässäkin tapauksessa pohjan pois koko YVA-selostukselta. 8. MUUT ELÄIMET YVA-selostuksessa ja sen täydennyksessä kohdassa ja Muut eläimet mainitaan parilla rivillä ohimenevästi kettu, jänis ja myyrä. Poroista on puhuttu hieman enemmän. Jo vähäinenkin tarkastelu ja käynti paikan päällä osoittaa, että alueiden eläimistö on erittäin monipuolinen ja runsas. Edellä mainittujen ketun, jäniksen ja myyrän lisäksi alueella elää runsaasti oravia, näätiä, kärppiä, lumikoita, minkkejä, muutama saukkopariskunta (lisääntynyt viime aikoina runsaasti) asustaa jokaisessa järvessä ja viime aikoina myös supikoira on alueelle asettunut asumaan. Karhuja on nähty viime syksynä useitakin kertoja (viime vuonna hirvijahti vaikeutui alueella karhujen vuoksi). Ilveksestä on useita havaintoja. Silloin tällöin alueen poromiehet ovat porukalla olleet susijahdissa joko luvatta tai luvan kanssa. Tällä asialla ei liene suurta merkitystä, mutta tämä osoittaa kuinka pintapuolinen ja lukijaa aliarvioiva YVA-selostus on. YVA-selostus on tehty suurelta osin Helsingissä toimistotyönä sellaisten ihmisten toimesta, jotka eivät itse luonnossa liiku. 9. VÄLKKYMINEN Muonion Mielmukkavaaran YVA-selostuksen välkkymisefekti on kertaa suurempaa kuin mitä Oxford Interconin YVA-selostuksessa annetaan ymmärtää. Mistä ero johtuu? Voimalat ovat kaiketi samansuuruiset. Tästä aiheesta on tutkimuksia esimerkiksi alla olevassa osoitteessa. rf_pdf.pdf 10. MAISEMAVAIKUTUKSET Valokuvat ja kaaviokuvat antavat hyvin yksipuolisen kuvan maisemavaikutuksista.

19 Valokuvissa ja kaaviokuvissa on otettu tarkoituksenhakuisesti sellaiset linjat tarkasteltavaksi, että voimalat näkyvät mahdollisimman vähän. Myös voimaloiden kokoa on muutamissa kohdin vääristelty. Tuulimyllyn runko on 120 m korkea ja lavan halkaisija 120 m, jolloin kokonaiskorkeus on 180 m. Metsän osuutta on pahasti liioiteltu. Havupuiden korkeudeksi on otettu 17 m. Tuskin Kemijärvellä on missään enää niin isoja puita metsissä. Ympäristön metsät ovat kauttaaltaan hakattuja ja pääosa Joutsijärven kylän metsistä ovat matalia taimikoita. Pohjoista kohti, jossa näkyvät Kangaslamminvaara ja Outovaara aukeavat isot suoalueet, joista Hämeenaapa on yli 3 km pitkä. Näkyvyys on siis esteetön Kuvat Tämä kuva oli esitetty jo YVA-selostuksen ensimmäisessä versiossa ja olen reklamoinut sen tarkoituksenhakuisuudesta. Kun maantiellä siirtyy 200 m länteen, näkyy siitä koko Untamovaara. Tunnen paikan erittäin hyvin, koska omistan metsäpalstan paikalta, jonka läheisyydestä kuvat on otettu. Korkeus kuvanottopaikalla on aika tarkalleen 160 m merenpinnan yläpuolella. Untamovaaran myllyjen perustukset tulevat korkeudelle 1 kpl korkeudelle 255 m, 2 kpl korkeudelle 275 m ja kaksi kappaletta korkeudelle 300 m. Kun myllyjen korkeus on 180 m, ovat myllyt kuvanottopaikasta m korkeammalla. Sen vuoksi kuva 46 ei voi pitää paikkaansa ja ilmeisesti sen vuoksi siitä ei ole kaaviokuvaa piirretty Kuvat Kuvat on otettu maantieltä. Kuvauspaikasta noin 50 m:n päässä sijaitsee Hunajanmäki, joka on 20 m korkeammalla kuin maantie ja jossa sijaitsee osa Joutsijärven keskustan taloista. Näkymät taloista ovat täysin esteettömät Untamovaaran, Kangaslamminvaaran ja Mikonvaaran voimaloihin Kuvat Kuvista puuttuu Outovaara kokonaan, joka näkyy kylän taloihin joka puolelta pohjoiseen katsottaessa Kuvat Valokuvasta näkee, että se on otettu montusta. Talot sijaitsevat ylhäällä mäen päällä, jossa puut eivät peitä näkymiä ollenkaan. Toisaalta, jos kuva olisi otettu muutama kymmenen metriä sivummalta, jossa aukeaa Hunajanlampi, olisi näkymä Untamovaaraan ollut esteetön. Sen lisäksi voimalat on kuvassa sijoitettu kuvauspaikasta aika tarkkaan etelään. Todellisuudessa kartasta katsottuna ne ovat lännen ja lounaan välissä.

20 Olisi ollut paljon luotettavampaa kertoa yksinkertainen totuus, että voimalat tulevat näkymään kaikkialla kylän alueella. Nämä asiat pitää tuoda paikallisille asukkaille selväksi. Joutsijärven kylän keskustasta näkyy myös Suomutunturi ja aivan selvästi Suomutunturin päällä oleva puhelinmasto. Etäisyyttä tunturille on n. 15 km. Tämä seikka vahvistaa kuinka selvästi paljon suuremmat tuulimyllyt tulevat kylän keskustaan näkymään. Suomutunturilta otetut kuvat ovat vääristeltyjä. Untamovaaran päältä näkyy koko Suomutunturi kokonaisuudessaan. Sen vuoksi on vielä selvempää, että Suomutunturista näkyy koko Untamovaara. Samoin Suomutunturin kupeesta näkyy Kangaslamminvaara, Kummunvaara, Mikonvaara ja Outovaara. En tiedä mikä merkitys näillä seikoilla on kokonaisuuden kannalta, mutta näiden asioiden vääristeleminen asettaa koko YVA-selostuksen kyseenalaiseksi. Aivan ilmeistä on, että liiallisella kiireellä asioita ei ole voitu kunnolla selvittää ja sen vuoksi on jouduttu tilanteeseen, jossa liian kunnianhimoisten aikataulujen tavoittelemiseksi on asioita jouduttu vääristelemään ja selvityksiä manipuloimaan. Tämän vuoksi pitäisi koko YVA-selostus hylätä. ELY-keskus on omassa huomautuksessaan myös maisemaselvityksiin puuttunut ja nyt hankevastaava yrittää vääristetyillä ja kiireellä tehdyillä selvityksillä jymäyttää ELY-keskusta Yleistä maisemista Puuttumatta enempää muiden alueiden ja kylien valokuviin ja kaaviokuviin, voidaan todeta, että Joutsijärveltä otetut kuvat ovat erittäin pahasti vääristeleviä. Näin on ilmeisesti muuallakin kylissä otetut kuvat ja selvitykset. En tiedä mikä merkitys näillä seikoilla on kokonaisuuden kannalta, mutta näiden asioiden vääristeleminen asettaa koko YVA-selostuksen kyseenalaiseksi. Aivan ilmeistä on, että liiallisella kiireellä asioita ei ole voitu kunnolla selvittää ja on sen vuoksi jouduttu tilanteeseen, jossa liian kunnianhimoisten aikataulujen tavoittelemiseksi on asioita jouduttu vääristelemään ja selvityksiä manipuloimaan. Tämän vuoksi pitäisi koko YVA-selostus hylätä. ELY-keskus on omassa huomautuksessaan myös maisemaselvityksiin puuttunut ja nyt hankevastaava yrittää vääristetyillä selvityksillä jymäyttää ELY-keskustakin. 11. VAIKUTUKSET TALOUTEEN YVA-selostuksessa on harhaanjohtavasti selvitetty hankkeen työllistäviä vaikutuksia. Esitetyt miestyövuodet ovat hankkeen kokonaismiestyövuosia, joista vain murto-osa toteutuessaan ohjautuu Kemijärvelle. Tuulivoimalan rakentaminen vaatii erikoisosaamista, jonka laitetoimittajat tuovat mukanaan.