SISÄLLYS LIITTEET. Liite 1: Hyvinvointijohtaminen kunnan talouden ja toiminnan suunnittelun vuosikellossa Liite 2: Hyvinvointityöryhmä
|
|
- Aleksi Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KOTKA: VUOSITTAINEN RAPORTTI JA HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE 2014
2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TILANNEKATSAUS HYVINVOINTIIN Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Lapset, lapsiperheet ja nuoret Työikäiset Ikäihmiset HYVINVOINNIN EDISTÄMISTÄ KOSKEVAT JOHTOPÄÄTÖKSET SUUNNITELMA HYVINVOINNIN EDISTÄMISESTÄ VUONNA LIITTEET Liite 1: Hyvinvointijohtaminen kunnan talouden ja toiminnan suunnittelun vuosikellossa Liite 2: Hyvinvointityöryhmä
3 1 1 JOHDANTO Vuonna 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain mukaan kunnan on seurattava asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laaja hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomus täsmentää kuntastrategian ja toiminnan ja talouden suunnitelman hyvinvoinnin edistämistä koskevia näkökulmia. Laaja hyvinvointikertomus on tarkoitettu valtuustokauden aikaiseen kuntalaisten hyvinvoinnin raportointiin, arviointiin ja suunnitteluun. Vuosittaisen hyvinvointikertomuksen tarkoituksena on vuosittainen raportointi ja valtuustokausittaisen suunnitelman tarkentaminen. Kyseessä on lyhyt tietokatsaus väestön hyvinvoinnista ja terveydestä ja se toimii toiminta- ja taloussuunnittelun välineenä. Vuosittaisessa kertomuksessa tarkennetaan laajan kertomuksen tavoitteita, toimenpiteitä, resursointia ja arviointimittareita hyödyntäen erityisesti kunnan omaa hyvinvointitietoa ja indikaattoreita. Hyvinvointityöryhmä, jonka hyvinvointipalvelujen johtoryhmä nimesi syyskuussa 2013, valmistelee hyvinvointikertomuksen. Hyvinvointityöryhmässä on edustajat kaupungin eri vastuualueilta, Yksillä purjeilla -hankkeesta, järjestöjen sekä seurakunnan edustaja. Tähän raporttiin koottiin hyvinvointitietoa ja arvioitiin toteutunutta toimintaa Se sisältää myös suunnitelman hyvinvoinnin edistämiseksi vuodelle Suunnitelma valmisteltiin niin, että tavoitteet ovat kaupunkistrategian mukaisia. Tämä raportti perustuu Kotkan valtuustokaudeksi laadittuun ensimmäiseen laajaan hyvinvointikertomukseen. Laaja kertomus on lähinnä katsaus kotkalaisten hyvinvoinnin tilaan. Se ei sisällä tarkoin asetettuja tavoitteita eikä toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi. Näin ollen myös tässä raportissa toimintakauden arviointi on enemmänkin yleinen katsaus hyvinvointiin ja sen muutoksiin. Tämä vuosittainen hyvinvointikertomus koottiin nykyisin Kuntaliiton ylläpitämään sähköiseen hyvinvointikertomuspohjaan, joka jatkossa on hyvinvointikertomuksen suunnittelun ja arvioinnin työväline. Vuosien kotkalaisten hyvinvoinnin tilannekatsaus perustuu Kaste Ester -hankkeen tuottamiin keskeisimpiin indikaattoreihin, kunnan omaan hyvinvointitietoon sekä tuoreen kouluterveyskyselyn tuloksiin. Hyvinvoinnin tilaa havainnollistetaan indikaattorikuvaajien avulla. Vertailukunniksi valittiin Lappeenranta ja Vaasa ja lisäksi vertailukohteena käytettiin koko maata.
4 2 2 TILANNEKATSAUS HYVINVOINTIIN 2.1 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kunnan demografinen huoltosuhde on heikentynyt koko maahan verrattuna nopeasti luvulla. Noin 20 %:a väestöstä on yli 65 -vuotiaita ja alueella vallitsee korkea työttömyys. Tämä heijastuu lisääntyvänä palveluiden ja tuen tarpeena. Vähenevät verotuotot ja kasvava palvelutarve edellyttävät toimintojen ja palvelukokonaisuuksien huolellista tarkastelua ja yhteensovittamista. Kuva 1. Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu (Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Kelan sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16-64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä.) (Kansaneläkelaitos 2012) Kotkan aktiivinen maahanmuuttajapolitiikka ja rajan läheisyys näkyvät siinä, että Kotkassa on vertailukuntia enemmän asukkaita, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Kotkaan muutetaan ulkomailta työn, opiskelun, perhesiteen, paluumuuton tai pakolaisuuden vuoksi. Työperäinen maahanmuutto lisääntyy edelleen voimakkaasti. Valtaosa muutoista tapahtuu omaehtoisesti joko suoraan ulkomailta tai muualta Suomesta.
5 3 2.2 Lapset, lapsiperheet ja nuoret Lasten pienituloisuusaste on korkea ja yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on vertailukuntia korkeampi. Nämä esimerkit osoittavat, että keinoja perheiden tukemiseen, on jatkuvasti kehitettävä. Kuva 2. Lasten pienituloisuusaste [Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaiden henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna.] (Tilastokeskus 2011) Varhaisen tuen palvelu- ja kehittämiskeskus Vatupassin toiminta käynnistyi Vatupassityöllä tarkoitetaan työtä, jossa tuetaan lasta, perhettä tai nuorta yhdessä ja monitoimijaisesti perheen kokonaistilanne huomioiden. Vatupassissa työskentelevät palvelupäällikön johdolla puhe- ja toimintaterapeutit, perheneuvolan työntekijät, neuvolan perhetyöntekijä ja -ohjaajat, psykologi, lääkäri, koulupsyykkarit ja toimistosihteeri. Työ vastaa laajan hyvinvointikertomuksen tavoitteeseen varhaisesta puuttumisesta ja palvelujen tehostamisesta sekä uudistamisesta. VATU- työn sisältö, kokonaisuus ja toimijat on määritelty ja tiedotettu sidosryhmille. VATU -työtä suunniteltiin ja käynnisteltiin loppuvuonna Varsinainen toiminta käynnistettiin vuoden 2014 alussa. Painopisteen siirtäminen varhaisen tuen palveluihin uskotaan vaikuttavan kodin ulkopuolisten sijoitusten määrään. Psykososiaalisen hyvinvoinnin tukemiseen ja seurantaan on panostettu sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa. Esiopetus tekee esimerkiksi yhteistyötä kouluterveydenhuollon kanssa vahvuudet ja vaikeudet -lomaketta hyödyntäen. Viidesluokkalaisten laajaan terveystarkastukseen sisältyy oppilas- ja luokkakohtaisen hyvinvoinnin seuranta. Perusopetuksessa kehitetään edelleen käytäntöä hyvinvoinnin seurantaan perustuvien vanhempainiltojen toteuttamiseksi. Nuorisotakuun tarkoitus on auttaa nuoria eteenpäin, oli sitten kyse työpaikasta, koulutuksesta tai muusta elämässä tarvittavasta tuesta. Nuorisotakuuseen sisältyvän koulutustakuun mukaan kaikille peruskoulun päättäneille taataan jatko -opintopaikka lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Kotkalaiset nuoret ovat tähän asti saaneet hyvin koulutuspaikan ja yhteistyötä siirryttäessä eri kouluasteelta toiselle on kehitetty. Koulutuksen ulkopuolelle jäädään pääosin koulutuksen keskeytymisen vuoksi. Voimaan tulleen nuorisotakuun toteutumisen seurannan tietoja käytetään seuraavissa hyvinvointisuunnitelmissa. Toteutumista seuraa Kasva Kotkassa -työryhmä. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa on yhteistyössä eri toimijoiden kanssa luotu päihteisiin puuttumisen toimintamalli.
6 4 Kuva 3. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Tilastokeskus 2011) 2.3 Työikäiset Kotkassa on heikko työllisyysaste ja runsas toimeentulotukea saavien määrä, josta seuraa eriarvoistumisen uhkaa. Toimeentulotukiasiakkaiden määrä lisääntyi 3.2 % vuodesta Työikäisen väestön työttömyysaste oli joulukuussa vuoden 2013 lopussa 19.3 % (TP 2013). Kuva 4. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012) HaKo -hanke - työllisyyden kuntakokeilu on tarjonnut pitkäaikaistyöttömien ryhmälle toimenpiteitä vuoden 2013 aikana yhteensä 856 henkilölle. Toimenpiteitä ovat olleet esimerkiksi TE -toimiston kanssa tehty kartoitus ja kutsu infotilaisuuksiin 358 henkilölle, erilaiset ryhmäpalvelut 149 henkilölle, yksilöllinen ohjaus 34 henkilölle. Työkokeilupaikka on löydetty 17 henkilölle, 10 henkilölle koulutuspaikka, kuudelle henkilölle työpaikka ja palkkatukipaikka yhdelle henkilölle.
7 Seudullisen mielenterveys- ja päihdestrategian toimeenpano on aloitettu vuoden 2013 loppupuolella. Yhteistyössä mielenterveyspalveluiden, avoterveydenhuollon ja A -klinikkasäätiön kanssa on kehitetty palveluja. Terveysasemilla on toteutettu matalan kynnyksen mielenterveysneuvontaa, -ohjausta ja lyhytkestoista tukea työikäiselle väestölle psykiatristen sairaanhoitajien työnä. 2.4 Ikäihmiset Vanhustenhuollon palvelurakenneuudistus eteni suunnitelmien mukaisesti. Pääpaino oli hoivapalvelujen riittävyyden turvaamisessa huomioiden korkea dementiaindeksi ja yli 85 -vuotiaiden vuosittainen n. 100 henkilön lisäys. Vanhustenhuollon palvelurakennemuutoksen ansiosta Kotkassa on luovuttu vanhusten pitkäaikaislaitoshoidosta; vanhukset eivät enää asu sairaalan vuodeosastoilla vaan hoivakodeissa. Kaikilla asukkailla on oma huone ja huoneissa inva -mitoitettu kylpyhuone/wc. Jokaiselle asukkaalle laaditaan yhteistyössä asukkaan, omaisten ja hoitohenkilöstön kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma. 5 Kuva 5. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012) Ikääntyneille tarjottavista palveluista on tehty palveluopas. Palveluista on tiedotettu aktiivisesti kuntalaisille. Kotona asumista on tuettu 80- ja 85 -vuotta täyttävien ei kotihoidon piirissä olevien henkilöiden hyvinvointia edistävillä kotikäynneillä ja ryhmätapaamisilla, palveluohjauspäivillä, erilaisilla tapahtumilla sekä lisääntyneellä järjestöyhteistyöllä. Ennaltaehkäiseviin, terveyttä ja hyvinvointia edistäviin sekä ylläpitäviin palveluihin on panostettu. Liikuntaan ja virike- ja virkistystoimintaan on resursoitu fysioterapeuttien, liikunnanohjaajan ja viriketyöntekijän työpanosta. Säännölliset ryhmätoiminnat ovat tukeneet iäkkäiden terveyttä ja hyvinvointia sekä mielekästä arkea. Vuosina 2012 ja 2013 uimahallien kokonaiskävijämäärästä oli eläkeläiskäyntejä reilu neljännes. Uimala Katariinaan avattiin seniorikuntosali, jossa harjoittelu on tehty helpoksi ja vaivattomaksi ikääntyville. Liikuntatarjontaan on lisätty mm. henkilökohtaista opastusta kuntosaliharjoitteluun sekä tasapainoryhmiä. Eri toimijoiden yhteistyön tuloksena on saatu aikaan mm. 60+ liikuntapäivä sekä 70 -vuotiaiden terveystapaamiset ja tilaisuudet. Yhteistyössä eri vastuualueiden kanssa järjestettiin 70 vuotta täyttäneille tietoisku palveluista, heille lähetettiin kattava tietopaketti itsehoidon tueksi ja kaikille halukkaille järjestettiin mahdollisuus terveystapaamiseen terveyskioskissa tai Länsi-Kotkan terveysasemalla. Infotilaisuuteen ja terveystapaamisiin osallistui noin kolmannes 70 vuotta täyttävistä. Tietopaketti sai hyvää palautetta. Molemmissa tapahtumissa on tiedotettu liikunnan, ravitsemuksen ja hyvinvoinnin tärkeydestä toimintakyvyn ylläpidossa sekä annettu palveluohjausta.
8 6 3 HYVINVOINNIN EDISTÄMISTÄ KOSKEVAT JOHTOPÄÄTÖKSET Kotkan pitkään jatkunut heikko työllisyystilanne vaikuttaa kuntalaisten hyvinvointiin niin lasten, lapsiperheiden, nuorten kuin työikäistenkin osalta. Työ edustaa yksilöille ja perheille osallisuuden ja arvostuksen kokemusta, mutta myös perustaa taloudelliselle hyvinvoinnille. Vuoden 2014 osalta hyvinvointisuunnitelmaan ei ole sisällytetty työllisyyteen vaikuttavia toimenpiteitä. Ikäkausittaisten hyvinvointia edistävien toimenpiteiden laajuus ja vaikuttavuus peilautuu heikon työllisyyden kontekstissa ja voi siksi vaikuttaa ohuelta. Työllisyyteen liittyviä haasteita ei haluta kieltää, mutta niiden ratkaiseminen ei onnistu pelkästään julkishallinnon toimenpitein. Vuoden 2014 hyvinvointisuunnitelmaan asetetut toimenpiteet ovat kaupunkistrategian mukaisia. Suunnitelmassa painottuvat yhteisesti kaikkien ikäryhmien kohdalla osallistumisen ja osallisuuden edistäminen, eriarvoisuuden väheneminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. 4 SUUNNITELMA HYVINVOINNIN EDISTÄMISESTÄ VUONNA 2014 Kaupunkistrategian painotukset ja linjaukset on huomioitu ja ne vaikuttavat hyvinvointisuunnitelman taustalla. Seuraavassa on esitelty kaupunkistrategian strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät: 1 Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut (Palvelut ovat laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä, Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa) 2 Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri (Toimiva elinkeinopolitiikka lisää työpaikkoja, Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen kaupunki, jossa tapahtuu) 3 Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö (Kaupunkirakenne on tiivis ja toimiva, keskustat eläviä, asuminen viihtyisää, Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu) 4 Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö (Henkilöstö on osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta, Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista) 5 Talous on tasapainossa 6 Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Vuoden 2014 hyvinvointisuunnitelmassa on hyödynnetty myös muita Kotkan kaupungin voimassa olevia strategioita, jotka ovat nähtävissä osoitteessa Hyvinvointisuunnitelman lasten ja nuorten osuutta on työstänyt pääasiassa Kasva Kotkassa -työryhmä. Työikäisten osuutta on työstetty hyvinvointityöryhmässä kuin myös ikääntyneiden osuutta. Ikääntyneiden suunnitelmaan ovat ottaneet kantaa sekä Oppia ikä kaikki -yhteistyöryhmä että Vanhusneuvosto. Hyvinvointityöryhmä kokosi myös kaikkien ikäryhmien yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet.
9 7 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 1. Lapsilla, nuorilla ja perheillä ei ole käytössä palaute- ja huolikanavaa. Luodaan vuorovaikutteinen, sähköinen ja anonyymi palautekanava. Tietohallintoyksikkö aloittaa suunnittelutyön yhteistyössä Vatupassin kanssa. Suunnittelutyön aloittaminen toteutunut/ ei toteutunut Vastuutahona tietohallintoyksikkö. Vatupassi koordinoi valmista toimintaa. Yhteistyötahoina ne tahot, ketä palaute tai huoli koskee. 2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 2. Vanhemmuuden tukemiseen liittyvää ryhmä/vertaistoimintaa on liian vähän. Yhteistyö ja kasvatuskumppanuus vahvistavat vanhemmuutta. Vanhempainverkostojen muodostuminen vertaisryhmien ja vanhempainiltojen kautta Vanhemmuutta tukevien vertaisryhmien lisääminen Vuorovaikutteiset, moniammatillisesti toteutettavat vanhempainillat (esim. 5. luokka) ja tapaamiset Vastuutahot: opetustoimi ja varhaiskasvatus, hyvinvointineuvola, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi Vertaisryhmien määrä, osallistuminen ja palaute Moniammatillisesti toteutettujen vanhempainiltojen määrä, osallistuminen, palaute Yhteistyötaho: seurakunta
10 8 3) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 3. Lapsilla ja nuorilla ei ole riittävän yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastus- ja vapaa -ajantoimintaan. 1. Lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus osallistua vapaa -ajan toimintaan. Tavoite 1. Koulunuorisotyötä kehitetään kouluissa (Opetustoimi, nuorisoyksikkö, seurakunta) Koulujen kerhotoiminnan monipuolistaminen (Opetustoimi ja kolmas sektori) Monipuolinen ja kattava harrastustoiminta (Lasten ja nuorten palvelut, järjestöt, seurakunta, liikuntayksikkö ja kulttuuritoimi) Kulttuuripolun aikaansaaminen (Nuoriso yksikkö, varhaiskasvatus ja kulttuuritoimi) Järjestöavustusten kehittäminen (Hypa) Tehty tuntimäärä Kerhotarjonnan monipuolisuus Harrastuspassi -päätös tehty/ ei tehty. Kulttuuripolun aikaansaaminen toteutunut/ei toteutunut Tavoite 2. Järjestöavustusten myöntämisperusteiden yhdenmukaistaminen 2. Kaupunkirakenne on tiivis ja turvallinen. Lähiliikunta- ja leikkipaikat ovat kaikkien saavutettavissa. Uusia virkistysalueita /-reittejä, lähiliikuntaja leikkipaikkoja rakennetaan ja olevien laadusta huolehditaan (Katariinan meripuiston ja Karhulan jokipuiston jatkokehitys). Kevyenliikenteenreittien rakentaminen mm. Pernoontie ja Räski sekä verkoston kehittäminen Karhulan alueella. Virkistysreittien kehittäminen: kansallinen kaupunkipuisto, Korkeakoskenhaara ja Aleksanterinraitti. Uusien asuinalueiden aktiviteettien varmistaminen (Räski ja Karhulanniemi). 2. tavoitteen toimenpiteet toteutunut/ ei toteutunut Vastuutahot: kaupunkisuunnittelu puistotoimi, kuntatekniikka sekä liikuntayksikkö
11 9 4) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 1. Mielenterveys- ja päihdeongelmat Asiat otetaan puheeksi joka organisaatiossa/ kaikki Asiakas saa tarvitsemaansa apua matalalla kynnyksellä. vastuutahot Psykiatrinen sairaanhoitaja perusterveydenhuoltoon terveysasemille vähintään osa-aikaiseksi työntekijäksi/ mielenterveystyön palvelualue Terveysasemilla järjestetään mielenterveys- ja päihdetyön teemajakso helmikuun kahdella ensimmäisellä viikolla: audit ja mielenterveysresepti kaikille kävijöille + tarvittavan neuvonnan ja ohjauksen lisäämisen huomiointi mielenterveys- ja päihdetyön tuella. Vastuutahona terveysasemien osastonhoitajat. Laadullinen kysely henkilöstölle matalan kynnyksen toteutumisesta. Toteutunut/ ei toteutunut Tehtyjen audit -testien ja jaettujen mielenterveysreseptien määrä. 5) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 2. Ylipaino ja lihavuus 1. Tavoitteena ennaltaehkäistä ja vähentää väestön ylipainoa ja lihavuutta. Tavoite 1. Järjestetään paínonhallintaryhmiä. Neuvokas perhe - ohjausmenetelmä käytössä hyvinvointineuvolassa perheiden liikunta- ja ravitsemusohjauksessa. Liikunta- ja ravitsemusasiat esillä terveyden edistämiseen liittyvillä teemaviikoilla. Ryhmien määrä, osallistujien määrä, palautteet, toteutuneet teemapäivät ja -viikot, indikaattoritieto ATH - tutkimuksesta: lihavien osuus (kehon painoindeksi BMI >= 30kg/m2) (%) 2. Kaupunkirakennetta kehittämällä luodaan kestävää liikenneympäristöä joka kannustaa ihmisiä hyöty- ja vapaa-ajan liikuntaan sekä joukkoliikenteen käyttöön. Vastuutahot: terveyskioski, hyvinvointineuvola, terveydenedistämisyksikkö, liikuntayksikkö Tavoite 2. Kaupunkirakenteen muutosten myötä kohti tiiviistä, toimivaa ja viihtyisää ympäristöä sekä elävää keskustaa. Parannetaan kävely- ja pyöräilyreittien laatua ja kattavuutta (Kotkan tie- ja katuverkkosuunnitelma 2030). Lisätään polkupyörien säilytys- ja parkkipaikkoja. Uusien alueiden suunnittelussa huomioidaan erityisesti kestävä liikenneympäristö (Räski, Toteutunut/ ei toteutunut
12 10 Karhulanniemi, Kantasatama). Vastuutahot: kaupunkisuunnittelu, kuntatekniikka, liikuntayksikkö sekä työnantajat
13 11 6) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 1. Nettiosallisuus on vähäistä iäkkäiden kohdalla. Tavoitteena edistää kansalaisten tietoyhteiskuntataitoja. Järjestetään internet-, e-aineisto ja laiteopastuksia. Vertaiskouluttajien kouluttaminen ja omaisten osallistuminen Muistelutyö, muistelutikku Riittävä määrä tietokoneita julkisesti käytettävissä Tilaisuuksien määrä, ohjauksiin/opetuksiin osallistuneiden määrä, vertaiskouluttajien määrä Vastuutahot: kirjasto, Kotkan opisto, eläkeläisjärjestöt, kaupungin hallinnon alat 7) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 2. Riskiryhmien tunnistamisen haaste (pienituloiset, yksinasuvat) 1. Yksinasumisen tunnistaminen Tavoite 1. Ennaltaehkäisevät kotikäynnit Palveluohjaus Diakoniatyö Terveyskioskitoiminta 70 -vuotiaiden infopaketti Vastuutahot: kunta, kolmas sektori, vanhusneuvosto, seurakunta Kotikäyntien määrä, palveluohjauskertojen määrä/osallistujat, pienituloisten ja yksinasuvien yli 75 -vuotiaiden määrä, seurakunnan taloudellista apua saaneiden määrä, liikuntasuunnitelmien määrä 2. Sosiaalisten verkostojen vertaistuen kehittäminen Tavoite 2. Eläkeläisjärjestöjen toiminnasta tiedottaminen --> selvitystyö tiedottamisesta järjestöjen yhteistapaamisessa. Eläkeläisjärjestöjen ja niiden jäsenten määrät Vastuutahot: vanhustenhuolto, vanhusneuvosto ja kolmas sektori
14 12 8) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 3. Ikääntyneet elävät aktiivista arkea ja osallistuvat erilaiseen toimintaan kotona ja hoivaasumisen yksiköissä. 1. Tavoitteena edistää ja ylläpitää ikääntyneiden terveyttä ja toimintakykyä kaikissa elämänvaiheissa (kattava tiedotustoiminta ja osallisuutta lisäävät rakenteet sekä toimintamallit). Tavoite 1. Ikinä -toimintamalli käytössä hoivapalveluissa ja kotihoidossa. Kymenlaakson museo tarjoaa ikäihmisille lainalaukkuja, elämyskahveja ja räätälöityjä opastuskierroksia. Kirjasto järjestää ikäihmisille suunnattuja tapahtumia, luentoja ja lukupiirejä Kirjastovipinät senioreille hankkeen puitteissa. Aktiivista arkea ikääntyvälle - esitteen sisällön markkinointi. Vertaistuki aktiiviseen toimintaan. Hoivapalveluissa Haiprojen määrä (kaatumiset), kotihoidossa turvahälytysten määrä (kaatumiset) Eri tapahtumiin osallistuneiden määrä, liikuntaryhmiin osallistuneiden määrä, Korttelikotitoimintaan osallistuneiden määrä, interventioiden määrä Vastuutahot: vanhustenhuolto, kaupungin muut vastuualueet, Kymenlaakson museo, kirjasto, hankkeet, eläkeläisjärjestöt, korttelikodit, omaiset 2. Ikääntyvän ja tukea tarvitsevan väestön pitäminen aktiivisena asuinympäristön myötävaikutuksella. Tavoite 2. Esteettömän kaupunkiympäristön varmistaminen. Senioritalojen ja muiden erityisasumisyksiköiden sijoittaminen osaksi aktiivista kaupunkirakennetta. Toteutunut/ ei toteutunut Vastuutahot: kaupunkisuunnittelu sekä yksityiset ja julkiset asumispalveluiden tuottajat
15 13 9) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Ilmiö 1. Kotkalaisten osallistamisessa on parantamisen varaa. 1. Vertaistuen edelleen kehittäminen mielenterveys- ja päihdeasioissa. Tavoite 1. Selvitetään mielenterveys- ja päihdepalveluita käyttävän työikäisen väestön vertaistuen tarvetta kyselyllä ja haastattelulla/ mielenterveystyön palvelualue Toteutunut/ ei toteutunut 2. Palveluiden suunnittelussa ja arvioinnissa hyödynnetään kokemusasiantuntijuutta. Tavoite 2. Jokaisella vastuualueella mietitään, miten kokemusasiantuntijoita voidaan hyödyntää / kaikki vastuualueet Toteutunut/ ei toteutunut 3. Kaupunkiympäristö luo puitteet osallistumiseen. Tavoite 3. Vuorovaikutuksen kehittäminen mm. Avoin Kotka -hankkeella sekä erilaisissa työpajoissa. Virikkeellistä kaupunkiympäristöä tavoitellaan mm. keskusta-alueilla käynnissä olevilla asumisen ja kaupan hankkeilla. Vastuutahot: kaikki vastuualueet Avoin -Kotka järjestelmän kävijämäärät sekä hanke - esittelyjen ja mielipidetutkimusten määrä 10) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Ilmiö 2. Päihdehaitat Pakka -toimintamallin jalkauttaminen Kotkaan Ohjausryhmän perustaminen Kysyntä- ja tarjontatyöryhmän perustaminen Ostokokeet Kuntakumppanuus Seutulupalausunto (paikallista vaikuttamista anniskeluoikeuksiin) Opinnäytetyö Toteutunut/ ei toteutunut Vastuutaho: terveydenedistämisyksikkö/ ehkäisevän päihdetyön koordinaattori
16 Liite 1/1
17 Liite 1/2
18 Liite 2 HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Kirsi Warjus -Ulvinen, vt. terveysjohtaja (hyvinvointityöryhmän puheenjohtaja) Tarja Tammekas, vastaava terveydenhoitaja (hyvinvointityöryhmän varapuheenjohtaja) Helena Leikas -Hänninen, vs. terveydenedistämisen koordinaattori (hyvinvointityöryhmän sihteeri) Riitta Johannala -Kemppainen, avoterveydenhuollon johtaja Liisi Mattila, ylihoitaja (Karhulan sairaala) Pia Ruuskanen, kotihoidon johtaja Tuula Karttunen, hoivapalvelun johtaja Anna Liakka, sosiaalityön johtaja Katariina Kupiainen, kirjastotoimen johtaja Jaana Länsimies, yleisopetuksen suunnittelija Hannele Ylinen, erityisen tuen suunnittelija Pia Eskola, varhaiskasvatuksen kehittämissuunnittelija Marjo Vainio, liikuntapalvelupäällikkö Tuula Uusitalo, erityisnuorisotyönohjaaja Jarkko Puro, kaavoitusarkkitehti Paula Tommola, Kymenlaakson muistiluotsityöntekijä/ Kouvolan seudun Muisti ry Jaana Savolainen, Yksillä purjeilla -hankevastaava Riitta Heikkilä, nuorisoasiamies Eija Värri, ympäristönsuojelusuunnittelija
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
LisätiedotTaipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
LisätiedotTerveyden edistäminen Kainuussa
Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus
TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen
LisätiedotTavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,
SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan
LisätiedotKansalaisen hyvinvointi (tieto)
Kansalaisen hyvinvointi (tieto) terveyspalveluiden toiminnan ohjaajana -case sähköinen hyvinvointikertomus 1 Kunnan toiminnan kolmikanta HYVINVOINTI ELINVOIMA KUNNAN PALVELUT 30.5.2013 etunimi sukunimi
LisätiedotMuut osallistujat Haakana Mervi kaupunginhallituksen jäsen Tiusanen Kari
-1, KV 13.10.2014 18:00 OSALLISTUJAT Brask Nina puheenjohtaja Päätöksentekijät Kotiniemi Topias I varapuheenjohtaja Tiusanen Pentti II varapuheenjohtaja Eerola Juho III varapuheenjohtaja Aalto-Partanen
LisätiedotLasten ja Nuorten ohjelma
Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten
LisätiedotOSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Holmberg Mia Anja Eerolan varajäsen. Puittinen Marko
-1, SOTELA 23.4.2014 17:00 OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Holmberg Mia Anja Eerolan varajäsen Hakala Kirsi jäsen Hokkanen Risto Holmroos Anna Kujamäki Kari Leskinen Pirkko Nuora
LisätiedotTerveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?
Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011
LisätiedotOulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013
Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO
HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi
LisätiedotHyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä
Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara
Lisätiedot23.5.2013 Joensuu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus. Terveyden edistämisen suunnittelija Kari Hyvärinen
23.5.2013 Joensuu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Terveyden edistämisen suunnittelija Kari Hyvärinen 22.11.2012 Pielisen Karjala 12 kpl JUUKA Ellin kulma Juuan terveyskeskus LIEKSA Honkalampi-säätiö,
LisätiedotTUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016
Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten
LisätiedotTYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta
TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten
Lisätiedot15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.
Suomenkielinen koulutusjaosto 15 15.03.2016 Sipoon kunnan hyvinvointikertomus 2013-2016 lausuntopyyntö KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt
LisätiedotHyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne
Hyvinvointijohtaminen Salossa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa Tavoitteita tulevaisuuden kunnan ja maakunnan väliselle yhteistyölle hyvinvoinnin edistämisessä SALON HYVINVOINTIKERTOMUS vuosilta
LisätiedotCase: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto
Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa
LisätiedotVALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015
VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa
LisätiedotIkäihmisten varhainen tuki ja palvelut
Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
LisätiedotKouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto
Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL
LisätiedotORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA
TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa Ehkäisevän päihdetyön, ja terveyden edistämisen sekä lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä
LisätiedotSähköisen hyvinvointikertomus
Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät Tuottaa vertailevaa tietoa strategiatyöhön sekä toiminnan ja talouden
LisätiedotPERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus
PERHEKESKUS JA HYTE Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus 10.10.2018 Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kuntien perustehtävä
LisätiedotMerikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS
MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus
LisätiedotVarhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle
Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta
LisätiedotTAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012
Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,
LisätiedotPERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS
PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema
LisätiedotKANGASALAN KUNTA PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Dnro SI 1091/2017. Kunnanjohtaja
Kunnanjohtaja 4.10.2017 1 233 HYVINVOINTITYÖN RAKENTEET KANGASALLA JA TYÖRYHMINEN NIMEÄMINEN Sivistyskeskus, hyvinvointikoordinaattori Maija Mäkinen 3.10.2017 Kuntalain 410/2015 (1 ) mukaan kunta edistää
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotUlvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS
MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7
LisätiedotPÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali
PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
LisätiedotLAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS
LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS LAHDEN KAUPUNKI : KOKO LIIPOLA OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ Koulutuksellinen tasa-arvo hanke (rahoitus OKM) HELSINGIN YLIOPISTO / PALMENIA : ASUINALUE LAPSIPERHEIDEN KOKEMANA HYVINVOINTI
Lisätiedot2014 Toimintakertomus
sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä
LisätiedotKASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015
KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)
Lisätiedotx x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä
Syrjäytymisen ehkäisy -työryhmän yhteenvetotaulukko Kehittämiskohde Keinot Seuranta 31.8.2013 Aikataulutus Seuranta, mittari Vastuutaho 2012 2013 2014 2015 Lapsiperheiden hyvinvointi Perhevalmennuksen
LisätiedotPori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS
MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64
Lisätiedot0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850
TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään
LisätiedotIkäihmisten palvelusuunnitelma
Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
LisätiedotLapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla
Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi
LisätiedotLaki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä
Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Kuntamarkkinat 2014 Sanna Salmela ja Suvi Helanen PPSHP/ TerPS2 hanke www.hyvinvointikertomus.fi Kuntalaki 1 ja Kuntalakiluonnos 1 Kunta pyrkii edistämään
LisätiedotLAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA
LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA LAPE HANKE TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OVATKO LAPSET JA NUORET ITSESSÄÄN JO
LisätiedotLounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -
Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ
HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ HYVINVOINTIKERTOMUS JA KAUPUNKISTRATEGIA Ensimmäinen laaja hyvinvointikertomus hyväksyttiin 17.5.2013 Kaupunkistrategia 2013-2017 hyväksyttiin valtuustossa
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT
HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT Liikunnan palveluketju vahvaksi 26.5.2015 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Motto: Hyvin suunniteltu on jo puoleksi tehty 2 26.5.2015 Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 12
LisätiedotHelsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013
Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle Leena Silfverberg 17.4.2013 Hyvinvoiva helsinkiläinen Nuorille tilaa kuulua ja loistaa Ikääntyvistä huolehditaan Maahanmuuttajat
Lisätiedot2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.
Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana
LisätiedotLasten ja nuorten palvelut remonttiin
Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)
LisätiedotJärvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa
Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien
LisätiedotIka ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa
Ika ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa Työhyvinvointi ja johtaminen kotihoidossa seminaari 7.10.2014 Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Hankejohtaja Katariina
LisätiedotMielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa
Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit
Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &
LisätiedotSÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS
SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi
LisätiedotVuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2
Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2 TerPS2 - SH - 2013-2014 1 Kuinka edetään Osio 1. Osio 2. Osio 3. taustoitusta,
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen
Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous
LisätiedotLänsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Kehittämispäällikkö Merja Haapakorva-Kallio, p. 040 142 6919 Sähköposti: etunimi.sukunimi@lpshp.fi 3.6.2015 1 Alueellisen Hyte-työn painotukset
LisätiedotPirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla
h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen
LisätiedotKuntien hyvinvointi - seminaari
Kuntien hyvinvointi - seminaari Seminaarin avaus Varatoimitusjohtaja Hanna Tainio @HannaTainio 15.5.2019 Lähde: hs.fi 2 Kunnan tehtävä on edistää terveyttä ja hyvinvointia Kuntalaki 1 (1995/365) Kunta
LisätiedotHyvinvoinnin tilannekatsaus
Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)
LisätiedotHyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään
Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA
YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:
LisätiedotKaupungin ydin- ja tukiprosessit. Kaupunginhallitus
Kaupungin ydin- ja tukiprosessit Kaupunginhallitus 28.5.2018 Järvenpään kaupunki Minna Lohtander 21.5.2018 Prosessien työstäminen Järvenpään kaupunki Minna Lohtander 21.5.2018 2 Uuden Järvenpään prosessien
LisätiedotKodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet
Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön
LisätiedotJukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Vanhuslain toimeenpanoon liittyvät toimenpiteet 2013 ja 2014 Espoossa Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali-
LisätiedotPOHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15
POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
LisätiedotCase Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon
Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 3.-4.10.2012 Kuntatalo Ismo Korhonen, sivistysjohtaja Kouvolan
LisätiedotIhmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi
Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen
LisätiedotVANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA
VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten
LisätiedotNuorisolain uudistamisen aluekierros, Etelä- Suomi Monialainen yhteistyö Hannele Pajanen Leena Ruotsalainen
Nuorisolain uudistamisen aluekierros, Etelä- Suomi Monialainen yhteistyö Hannele Pajanen Leena Ruotsalainen Nuorisolaki tunnetaan Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2014-2017 Toimintaa ohjaavat arvot
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotVanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja
Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi
LisätiedotSote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen
LisätiedotSuvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Sisältö Hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotSosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.
Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa
LisätiedotEhkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä
Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari, Seinäjoki 25.3.2015 16.4.2015 Marjatta Montonen 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä HE 339/2014 vp Eduskunta
LisätiedotKOUVOLAN HYVINVOINTIPALVELUT
Asiakkaan osallisuus Asiakkaiden tarpeet ja ennakointi Strategia, arvot ja visio PALVELUOHJAUS Elämän alkupolku Opin polku Toiminnan seuranta ja arviointi Tyytyväiset asiakkaat ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus
LisätiedotYhteistyössä on voimaa- Moven hyödyntäminen Kouvolassa
Yhteistyössä on voimaa- Moven hyödyntäminen Kouvolassa Hyvinvointiareena 18.9.2019 Ylilääkäri Eija Puhalainen Rehtori Antti Lautala 20.9.2019 Eija Puhalainen ja Antti Lautala 1 Kouvolan Liikkuva koulu
LisätiedotKuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012
Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto
Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät
LisätiedotSeurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista
Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Maria Kaisa Aula 28.1.2016 Kirkollisen johtamisen forum - Vantaa Seurakuntien (hallinnollinen) toimintaympäristö
LisätiedotHyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2016. Tiivistelmä
Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2016 Tiivistelmä Johdanto Terveydenhuoltolain 12 :n mukaan kunnan on raportoitava valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista
LisätiedotKOTKA: VUOSITTAINEN RAPORTTI 2014 JA HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE 2015
KOTKA: VUOSITTAINEN RAPORTTI 2014 JA HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE 2015 1 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 TILANNEKATSAUS HYVINVOINTIIN... 4 2.1 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima... 4 2.2 Lapset, lapsiperheet
LisätiedotAjankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa
Kekohankkeen järjestöjen yhteinen tilaisuus Postitalolla 23.11.2017 Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta ja soteuudistuksessa VATES säätiö, 23.11.2017 Sarita FrimanKorpela, STM 1 27.11.2017 2 27.11.2017
LisätiedotHYVINVOINTIJOHTAMINEN MIKKELIN KAUPUNKI
HYVINVOINTIJOHTAMINEN MIKKELIN KAUPUNKI 2.9.2015 Tervis - loppuseminaari Arja Väänänen, terveyden edistämisen koordinaattori Kuntakehittäjä, Tervis- hanke Mikkelin kaupunki Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa
LisätiedotVäkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki
Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 28.8.2017 Martta October 1 28.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2 Väkivallan ehkäisy
LisätiedotSirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.
Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan
LisätiedotKehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä
Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille
Lisätiedot