KOTKA: VUOSITTAINEN RAPORTTI 2014 JA HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOTKA: VUOSITTAINEN RAPORTTI 2014 JA HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE 2015"

Transkriptio

1 KOTKA: VUOSITTAINEN RAPORTTI 2014 JA HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE

2 Sisällys 1 JOHDANTO TILANNEKATSAUS HYVINVOINTIIN Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Lapset, lapsiperheet ja nuoret Työikäiset Ikäihmiset LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 1. Lapsilla, nuorilla ja perheillä on jatkossa käytössä palaute- ja huolikanava Ilmiö 2. Vanhemmuuden tukemiseen liittyvää ryhmä/vertaistoimintaa on saatavilla Ilmiö 3. Lasten ja nuorten mahdollisuuksia yhdenvertaisiin harrastus- ja vapaa -ajantoimintoihin lisätään TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 1. Kuntalainen saa mielenterveys- ja päihdeongelmiin tarvitsemansa avun Ilmiö 2. Liikunnan, omatoimisuuden ja ravitsemustietoisuuden lisääminen IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 1. Lisätään iäkkäiden kuntalaisten nettiosallisuutta Ilmiö 2. Riskiryhmien tunnistamisen haaste (pienituloiset, yksinasuvat) Ilmiö 3. Ikääntyneet elävät aktiivista arkea ja osallistuvat erilaiseen toimintaan kotona ja hoiva-asumisen yksiköissä YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Ilmiö 1. Kotkalaisten osallistamisen eli vaikutusmahdollisuuksien lisääminen Ilmiö 2. Päihdehaitat Ilmiö 3. Hyvinvoinnin, terveyden sekä omahoidon edistäminen

3 3 1 JOHDANTO Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen perusesitykseen ( ) on kirjattu, että Sote -uudistamisen keskeisinä tavoitteina ovat väestön terveyden, hyvinvoinnin sekä sosiaalisen turvallisuuden edistäminen, yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen koko maassa, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen sekä kustannustehokkaan ja vaikuttavan palvelurakenteen toteuttaminen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkossakin ensisijaisesti kunnan tehtävä ja kunnassa tulee tehdä hyvinvointikertomus valtuustokausittain. Hyvinvointikertomus täsmentää kuntastrategian ja toiminnan ja talouden suunnitelman hyvinvoinnin edistämistä koskevia näkökulmia. Laaja hyvinvointikertomus on tarkoitettu valtuustokauden aikaiseen kuntalaisten hyvinvoinnin raportointiin, arviointiin ja suunnitteluun. Vuosittaisen hyvinvointikertomuksen tarkoituksena on vuosittainen raportointi ja valtuustokausittaisen suunnitelman tarkentaminen. Kyseessä on lyhyt tietokatsaus väestön hyvinvoinnista ja terveydestä ja se toimii toiminta- ja taloussuunnittelun välineenä. Vuosittaisessa kertomuksessa tarkennetaan laajan kertomuksen tavoitteita, toimenpiteitä, resursointia ja arviointimittareita hyödyntäen erityisesti kunnan omaa hyvinvointitietoa ja indikaattoreita. Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi hyvinvointisuunnitelman vuodelle Tässä raportissa arvioidaan hyvinvoinnin ja tehtyjen toimenpiteiden tilannetta vuoden 2014 osalta sekä suunnitellaan vuotta Hyvinvointityöryhmä esittää, että vuonna 2015 pidetään edelleen samat painopistealueet ja kehittämiskohteet voimassa. Tavoiteltavia ilmiöitä lähestytään positiivisemman lähestymistavan mukaisesti ja lisätään vuodelle 2015 uutena ilmiönä hyvinvoinnin, terveyden sekä omahoidon edistäminen. Hyvinvointityöryhmä valmistelee hyvinvointikertomuksen. Työryhmässä on edustajat kaupungin eri vastuualueilta, Yksillä Purjeilla - kumppanuushankkeesta, Kouvolan Seudun Muisti ry:stä sekä Kotka-Kymi seurakuntayhtymästä.

4 4 2 TILANNEKATSAUS HYVINVOINTIIN 2.1 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Huoltosuhde on yksi alueellisen kehityksen mittari ja sen avulla voidaan arvioida kunnan ikärakenteen vahvuuksia ja heikkouksia. Suhdeluku ei kuitenkaan kuvaa todellisen työvoiman määrää alueella, koska harva vuotias on nykyisin vielä työelämässä, keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on huomattavasti alhaisempi kuin huoltosuhteen laskennassa käytetty 64 -vuoden raja ja läheskään kaikki vuotiaat eivät ole työssäkäyvää väestöä (joukkoon kuuluu myös työttömiä, opiskelijoita/koululaisia, eläkeläisiä ja muita työvoiman ulkopuolisia henkilöitä). Kotkassa on sataa työikäistä kohden 60 ei-työikäistä huollettavaa. Huoltosuhde, demografinen Kotka 52,6 53,6 54,9 56,3 58,6 60,1 Lappeenranta 49,6 49,5 50, ,5 54,9 Vaasa 49, ,7 51,4 52 Koko maa 50,3 50,6 51,5 52,9 54,3 55,7 Lähde: Tilastokeskus Taulukko 1. Huoltosuhde, demografinen Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 -vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on.

5 5 Kotkan aktiivinen maahanmuuttajapolitiikka ja rajan läheisyys näkyvät siinä, että Kotkassa on vertailukuntia enemmän asukkaita, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Kotkaan muutetaan ulkomailta työn, opiskelun, perhesiteen, paluumuuton tai pakolaisuuden vuoksi. Työperäinen maahanmuutto lisääntyy edelleen voimakkaasti. Valtaosa muutoista tapahtuu omaehtoisesti joko suoraan ulkomailta tai muualta Suomesta. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / asukasta Kotka 45,4 52,4 59,2 65,2 71,9 78,3 Lappeenranta 39,2 42,9 46, ,1 58,5 Vaasa 50,6 54,3 58,7 64,4 67,7 72,1 Koko maa 35,8 38,7 41,7 45,3 49,2 53 Taulukko 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä/1000 asukasta Lähde: Tilastokeskus: Väestötilasto Terveydentila vaihtelee Suomessa alueittain. Maan lounaisosissa sairastavuus on keskimäärin vähäisempää kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Terveyden alueelliset erot ilmentävät väestöryhmien välisistä eriarvoisuutta ja edellyttävät toimenpiteitä. Kunnille on annettu velvoitteet seurata asukkaidensa hyvinvointia ja raportoida siitä hyvinvointikertomuksen muodossa. Kunnittaisena terveysseurannan välineenä on yleisimmin käytetty Kelan

6 6 sairastavuusindeksiä. Kelan Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16-64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Kelan sairastavuusindeksi, ikavakioitu Kotka 109,3 109,4 109,7 109,9 109,8 - Lappeenranta 98,2 99,7 98,6 99,6 97,5 - Vaasa 91, ,3 90,8 - Koko maa Lähde: Kansaneläkelaitos (Kela): Muut Kelan tilastot Taulukko 3. Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu ikävakioituna. Jatkossa sairastavuutta seurataan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sairastavuusindeksikokonaisuuden avulla. Ongelmana tämän indeksin seurannassa on tietojen hidas päivittyminen. Uusin tieto THL:n indeksissä on tällä hetkellä vuosilta THL:n indeksissä on otettu huomioon seitsemän eri sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa, joista sairauksien merkitystä arvioidaan. Indeksin sisältämät sairausryhmät ovat syöpä, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden ongelmat, tapaturmat ja dementia. Indeksissä kunkin

7 7 sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ko. sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon suorien kustannusten kannalta. Yli asukkaan kaupunkien vertailussa ( ) havaittiin merkittäviä eroja sairastavuudessa sydän- ja verisuonisairauksien, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien, vakavien mielenterveyden häiriöiden sekä dementian osalta. Suurinta sairastavuus oli Kotkassa, Kuopiossa, Oulussa, Turussa ja Joensuussa. Kaupunkien yhteinen nimittäjä suuren sairastavuuden takana on keskimääräistä yleisemmät mielenterveyden häiriöt. Turkua lukuun ottamatta myös tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat yleisempiä näissä kaupungeissa kuin verrattuna koko maahan keskimäärin. Tarkasteltaessa kuntakohtaisia tuloksia on hyvä muistaa, että terveydenhuollon hoitokäytännöissä, sairauksien diagnostiikassa sekä kirjaamiskäytännöissä voi olla sairastavuudesta riippumattomia eroja alueiden välillä. Hyvin toimiva terveydenhuolto voi jopa ilmetä suurena sairastavuutena, kun tauteja seulotaan ja hoidetaan tehokkaasti (erityisesti syöpätaudit). Alueelliset erot dementian yleisyydessä voivat johtua siitä, että muistisairauksia aktiivisesti tunnistetaan ja hoidetaan. Terveydenhuollon toimenpiteet eivät yksin vaikuta väestön sairastavuuteen vaan ikä, sukupuoli, sosioekonominen asema, siviilisääty, työllisyys ja äidinkieli ryhmittelevät sairastavuuden vaihtelua. Alueellisten sairastavuuserojen taustalla vaikuttavat myös elintavoista tupakointi sekä alkoholin ja muiden päihteiden runsas käyttö. Näiden seikkojen vuoksi indeksistä ei tule tehdä vahvoja johtopäätöksiä esimerkiksi terveydenhuollon toimivuudesta eri alueilla (Sipilä ym. Suomen Lääkärilehti; 45; 2014 (69); ). 2.2 Lapset, lapsiperheet ja nuoret Varhaisen tuen palveluissa on vuoden 2014 aikana kehitetty toimintamalleja, joiden tarkoituksena on lasten, nuorten ja perheiden auttaminen mahdollisimman varhain ja enenevässä määrin heidän omassa arkiympäristössään. Työskentelyssä hyödynnetään työntekijöiden osaamista siten, että se vastaa mahdollisimman hyvin lapsen, nuoren ja perheen tarpeita. Uusia toimintamalleja ovat lasten ja perheiden palvelutarpeiden arviointia varten perustettu moniammatillinen työryhmä (vatu - tiimi), perheohjaajien, perhetyöntekijän sekä terveydenhoitajien yhdessä toteuttamat kotikäynnit ensimmäistä lastaan odottavien perheiden kotiin, erilaiset ryhmätoiminnat sekä uudelleen käynnistettynä perheneuvolan viitostyö (toimintamalli, joka nopeuttaa perheneuvolaan pääsyä) sekä puhe- ja toimintaterapiayksikön ensikäynnit. Myös nuorten Vatupassin toiminta on käynnistynyt asteittain syksyn aikana. Nuorten Vatupassi on matalan kynnyksen palvelu, jossa tarjotaan varhaisen vaiheen tukea ja ohjausta vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen.

8 8 Päivähoitopalvelussa toteutetaan laadukasta varhaiskasvatusta lasten ja perheiden tarpeet huomioiden. Varhaiskasvatus perustuu toteutettavaan varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tavoitteena on luoda turvallinen ja myönteinen kasvuympäristö, jossa lapsen yksiköllinen kasvu, kehitys ja oppiminen mahdollistuvat leikin avulla. Varhaiskasvatuksen erityisopettajat ovat mukana lapsen arjessa vahvistamassa erityisen tuen toteutumista. Päivähoidolla on uusia kunnostettuja tiloja käytössään ja vakituisissa tehtävissä ammatillisesti pätevää henkilökuntaa. Monikulttuurisuuden tuomiin vaateisiin vastataan koulutuksilla ja suunnitelmilla. Avoimen varhaiskasvatuksen kautta tarjotaan varhaiskasvatusta kotona oleville lapsille ja vertaistukimahdollisuutta vanhemmille. Päivähoidossa on innostusta ja valmiutta tehdä yhteistyötä lasten ja nuorten palveluiden sisällä sekä ulkopuolisten toimijoiden kanssa (päivähoidon lapset tekevät vuosittain vierailuja vanhustyön asiakkaiden luona ja tänä vuonna tietyllä alueella toteutuu kerran viikossa vanhusten kanssa yhteinen jumppa). Lasten ja nuorten palveluissa tavoitteena on selkeyttää samojen asiakasperheiden käyttämien palveluiden yhteistyöprosesseja (esim. lasten ikävuositerveystarkastukset). Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) annettiin Laki velvoittaa esi- ja perusopetusta lasten/oppilaiden kuulemiseen sekä osallistamiseen. Koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan esitetään arvio koulun oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista. Perusopetuksessa ja lukiossa kehitetään oppilaskuntatoimintaa. Oppilaskunnan edustajat ovat mukana yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä, jonka tehtävä on edistää kouluhyvinvointia. Valtioneuvosto antoi asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (Valtioneuvoston asetus 422/2012). Esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet valmistuivat vuoden 2014 loppuun mennessä. Uusien opetussuunnitelman perusteiden (lukiot mukaan lukien) mukaisesti laadittujen paikallisten opetussuunnitelmien tulee olla hyväksyttyinä siten, että niiden mukaiseen opetukseen voidaan siirtyä alkavan lukuvuoden alusta lukien. Sähköinen oppilashallintajärjestelmä Helmi otettiin käyttöön perusopetuksessa ja lukiossa syksyllä Varhaiskasvatus laajentaa vuoden 2015 aikana sähköisten viestintäkanavien (some) käyttöä. Nuorisotyön yksikön toimipaikoilla, nuorisovaltuustolla ja isoissa tapahtumissa on Facebook -sivut, jotka mahdollistavat suoran vuorovaikutuksen nuorten kanssa. Nuorisotoimi tarjoaa myös muille vastuualueille mahdollisuuden osallistua verkkonuorisotyön sekä digitaalisen työotteen vahvistamisen koulutuksiin.

9 9 Kulttuuripolku tuo kotkalaista kulttuuria ja taidetta osaksi kouluarkea esi- ja perusopetuksen jokaiselle vuosiluokalle. Se on sekä tutustumista kulttuurin eri aloihin ja ilmiöihin että oppimista kulttuurin ja taiteen avulla. Kulttuuripolku monipuolistaa opetusta ja oppimisympäristöjä sekä ottaa huomioon erilaiset oppijat. Kulttuuripolun vierailut ja työpajat täydentävät tietopainotteista opetusta, käsittelevät laajoja kokonaisuuksia ja ottavat oppijat huomioon tunteineen ja kokemuksineen. Koulujen kerhotoiminta ja koulunuorisotyö tarjoavat oppilaille ja ajoittain myös esiopetuksen lapsille mahdollisuuksia tasavertaiseen osallistumiseen vapaaajan toimintaan omassa lähikoulussa. Lukuvuonna kerhotoimintaa toteuttivat 15 alakoulua ja neljä yläkoulua yhteensä 1310 kerhotuntia 68 erilaisessa kerhossa. Lukuvuonna kerhotoiminnassa ovat mukana ensimmäistä kertaa kaikki perusopetuksen ala- ja yläkoulut. Opetushallituksen tukeman koulujen kerhotoiminnan tavoitteena on saada aikaan monipuolista lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaa-ajan toimintaa. Kerhotoiminnan tavoitteina on lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen, ryhmäytymisen edistäminen sekä oppilaiden hyvinvoinnin, viihtyvyyden ja koulun ilmapiirin parantaminen. Koulun kerhotoiminta tavoittaa myös lapset ja nuoret ( lk), joilla ei ole mahdollisuutta harrastaa kouluajan ulkopuolella. Näin pyritään siihen, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus ainakin yhteen kerhoharrastukseen läpi perusopetuksen. Kerhotoimintaa kehitetään jatkossa myös joustava koulupäivän -mallin kautta, jolloin pääpaino on myös koulupäivän uudelleen organisoimisessa ja toteutustapojen uudistamisessa. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit on vahvistettu jo vuonna Lukuvuodeksi on palkattu valtion erityisavustuksella kaksi koulunuorisotyöntekijää toimimaan alueellisesti yläkouluilla. Yläkouluista mukana ovat Karhula (8h/vko), Helilä (8h/vko), Langinkoski (12h/vko) sekä Karhuvuori (8h/vko). Keskuskoulun JOPE -ohjaajalle (joustava perusopetus) on sisällytetty koulunuorisotyön tunteja työpanokseen. Lisäksi kahden nuorisotyöntekijän työnkuvaan on sisällytetty koulunuorisotyötä (16h/vko). Lukuvuonna Kotkan perusopetuksessa työskentelee kuusi koulupsyykkaria. Psyykkarit on palkattu kouluille valtion erityisavustuksella. Etsivä nuorisotyö on tavoittanut Kotka-Hamina-Pyhtää-Virolahti-Miehikkälä alueella mennessä 193 ( vuotiasta) henkilöä, joista kotkalaisia nuoria oli 159. Etsivien ohjaukseen nuorista itse on hakeutunut 59 henkilöä. Huoltajien ohjaamana on tullut 24 nuorta ja 2. asteen opiskelijahuollon lähettämänä 24 nuorta. Yleisin tulotilanne etsivien ohjaukseen on ammatillinen koulutus keskeytynyt tai vielä kesken. Muuta kun suomea äidinkielenään puhuvia etsivien asiakkaina on ollut 9 henkilöä.

10 10 Kotkan perusopetuksen lasten ja nuorten koulupäivän liikunnallistamisen toimintakulttuurin kehittäminen aloitettiin Karhulan koulun (pyöräilevä koulu) aloitteesta Liikkuva koulu -ohjelmassa Kolmen uuden koulun mukaantulo kehittämistyöhön Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeen kautta lukuvuonna , tuki mahdollisuutta luoda jatkumo ja toimintamalli kouluille oppilaiden liikkumisen tukemiseen koulupäivän aikana. Seuraavana lukuvuonna toimintakauteen osallistui jo kahdeksan koulua. Vuonna 2014 Kotkan kaupungin lasten ja nuorten palveluiden käyttösuunnitelmassa opetustoimen yhtenä tavoitteena on ennaltaehkäisevä toiminta koulupäivän liikunnallistamisen muodossa. Hankkeen viimeisenä toimintakautena perusopetuksen kaikkien koulujen toiminnassa tulee painottaa liikkumisen lisäämistä koulupäivän aikana. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on käynnistynyt liikunnallisuuden toteutumista tarkasteleva opinnäytetyö, jonka tuloksia hyödynnetään opetus- ja kasvatussuunnitelmien kehittämisessä. Sateenkaaren ja Raitin päiväkodit ovat osallistuneet valtakunnalliseen liikkumis- ja hyvinvointiohjelmaan vuonna Luontokoulu Hailin toiminnan päämääränä on luontokiinnostuksen ja ympäristöherkkyyden herättäminen sekä vastuullisen elämäntavan edistäminen. Luontokoulussa annettava opetus täydentää ja tukee koulujen ja päiväkotien ympäristökasvatustyötä ja on sidoksissa opetussuunnitelmien tavoitteisiin. Pääasiallisiin toimintamuotoihin kuuluu kotkalaisten kummiluokkien luontokoulupäivät sekä lyhyemmät (2-3 h) luontokouluohjelmat esiopetusryhmille ja koululuokille. Lukuvuonna tavoitteena on 2200 oppilaskäyntiä. Tämä luku sisältää kummiluokkien oppilaiden toistuvat käynnit sekä muiden luokkien oppilaiden kertakäynnit. Toistaiseksi lähes kaikki halukkaat ovat voineet osallistua luontokoulutoimintaan. Lukuvuoden aikana erityinen painopiste on kummiluokkatoiminnan kehittämisessä. Tavoitteena on, että jatkossa luontokoulun kummiluokkatoiminta saavuttaisi joka vuosi yhden koko ikäluokan. Kummiluokat ovat koko koulupäivän kestävässä luontokoulussa kolme kertaa lukuvuoden aikana, kerran syksyllä (vko 35 40), talvella (vko 3-8) ja keväällä (vko 16 21). Lukuvuoden aikana kummiluokkaohjelmat rakennetaan vastaamaan 5. luokan oppimäärää. Kummiluokille suunnattu toiminta otetaan koko laajuudellaan käyttöön lukuvuoden alussa. Luontokoulu Haili on jäsenenä keväällä 2014 perustetussa Kymenlaakson ympäristökasvatuksen yhteistyöverkostossa (KYY). Lasten kulttuurikeskus Laku välittää ja kehittää lastenkulttuuripalveluja Kotkassa. Lastenkulttuurin toimijat ovat verkostoituneet Kymenlaaksossa, Kaakkois- Suomessa ja valtakunnallisesti. Toimintaa tuotetaan usein verkostojen avulla laajemmalle alueelle. Kotkan keskus hallinnoi Kaakkois-Suomen toimintaa. Lastenkulttuurin tavoitteena on tarjota matalan kynnyksen palveluita, joissa lapsille ja lapsiperheille mahdollistuu omaehtoinen tekeminen ja taideelämyksien kokeminen. Lasten kulttuurikeskus pyrkii saavuttamaan jokaisen lapsen kaksi kertaa vuodessa esityksien, työpajojen tai vierailujen piiriin.

11 Lasten kulttuurikeskuksen keskeisimmät tuotannot ovat Kaakon Lasten Kulttuuriviikot helmikuussa, Lasten Meripäivät heinäkuussa ja tuleva Kulttuuripolku koko peruskoulun lukuvuoden aikana. 11 Lasten Kulttuuriviikot tarjoavat suomalaista lastenkulttuuria esityksin ja näyttelyin päiväkoteihin ja peruskouluihin ja yleisötilaisuuksina lapsiperheille. Lasten Meripäivät kokoaa kolmen päivän aikana kotkalaiset ja Kotkassa vierailevat lapsiperheet kokemaan ja osallistumaan monipuoliseen ohjelmaan. Kulttuuripolku sisältää oppilaille työpajoja ja vierailuja paikallisten kulttuurin ja taiteen toimijoiden ja koulun yhteistyönä tuotettuna. Esiopetuksesta 9. luokkaan jokaiselle luokka-asteelle on valittu oma taiteen-alansa ja kaikki oppilaat osallistuvat jokaisella luokalla toimintaan. Maahanmuuttajanuorten osalta lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen kehittäminen on opetustoimen kehittämisen yhtenä painopistealueena vuonna Nuorisotakuun tarkoitus on auttaa nuoria eteenpäin, oli sitten kyse työpaikasta, koulutuksesta tai muusta elämässä tarvittavasta tuesta. Nuorisotakuuseen sisältyvän koulutustakuun mukaan kaikille peruskoulun päättäneille taataan jatko-opintopaikka lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Kotkalaiset nuoret ovat tähän asti saaneet hyvin koulutuspaikan ja yhteistyötä kouluasteelta siirryttäessä on kehitetty. Koulutuksen ulkopuolelle jäädään pääosin koulutuksen keskeytymisen vuoksi. Vuoden 2014 aikana on mietitty, miten tehostaa toimintaa nuorisotakuun toteutumiseksi. Kasva Kotkassa työryhmä on käsitellyt lähes jokaisessa kokouksessaan nuorten tilannetta ja todennut, että pelkkien tunnuslukujen seuraaminen ei riitä. Findersit ja Rannikkopajat tekevät hyvää työtä nuorten kanssa, jotka ovat syrjäytymisuhan alla, mutta sekään ei riitä. On panostettava ennaltaehkäiseviin palveluihin ja tuettava nuoria, silloin kun ensimmäiset merkit ilmaantuvat. Kymenlaakson työttömyysluvut ovat maan korkeimpia ja koskettavat myös nuoria. Kaikille nuorille peruskoulun päättäneille löytyy koulutuspaikka, mutta ongelmia syntyy myöhemmin siitä, että opinnot keskeytetään. Ekami panostaa lukuvuonna juuri keskeytysuhkan alla oleviin nuoriin uusilla toimintamalleilla. Yhteisöllisen toimintakulttuurin käynnistäminen on vasta aluillaan ja vaatii aivan uudenlaista ajattelua, jota tukee Ohjaamo-palvelun suunnittelu Kotkaan.

12 12 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kotka ,3 15,9 - Lappeenranta 9,3 9,6 10,1 9,8 9,2 - Vaasa 9,6 9,4 9,5 9,1 8,2 - Koko maa 11,8 11,4 11,4 11,2 10,8 - Lähde: Tilastokeskus: Tutkintorekisteri Taulukko 4. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta.

13 Työikäiset Kotkan työvoimaan kuuluu henkilöä, joista 5157 henkilöä (20,7 % työvoimasta) on työttöminä tai lomautettuina (Ely -keskus 12/2014). Noin 57 % työttömistä on miehiä. Työttömyys on kasvanut Kotkassa noin seitsemän (7) % viime vuodesta. Nuorten alle 25 -vuotiaiden työttömyys on kasvanut viime kuukausina kokonaistyöttömyyttä nopeammin; 739 alle 25 -vuotiasta on ilman työtä. Kaakkois-Suomen osalta pitkäaikaistyöttömyys on jatkanut kasvuaan ja vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita kotkalaisia on 1528 henkilöä. Työvoimasta 1439 henkilöä on ulkomaalaisia ja heistä 674 henkilöä (46,8 %) on työttöminä. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kotka 2,4 3,5 3,8 4,3 4,8 - Lappeenranta 2,6 2,9 2,5 2,4 2,6 - Vaasa 2, ,5 - Koko maa 1,9 2,1 2,2 2,2 2,1 - Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Toimeentulotukirekisteri Taulukko 5. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Indikaattori kertoo kuinka suuri osuus parhaassa työiässä olevasta väestöstä on toimeentulotuen piirissä pitkäaikaisesti. Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaissa ovat mukana ne asiakkaat, joiden tuen tarve jatkuu vuodesta toiseen. Pitkäaikaisasiakkaiden osuus väestöstä mittaa paremmin todellista köyhyyttä kuin kaikkien toimeentulotukiasiakkaiden osuus väestöstä.

14 14 Hamina - Kotka kuntakokeiluhanke HAKO on kehittänyt ja pilotoinut erilaisia malleja työkaluiksi työttömien kanssa työskenteleville. Malleja on kehitetty asiakastyöhön ja yritys- sekä viranomaisyhteistyöhön. Vuoden 2014 aikana HAKO:n toimenpiteiden piirissä on ollut 267 kotkalaista pitkäaikaistyötöntä asiakasta. Samalla on kehitetty työllisyyden hoidon toimija- ja viranomaisyhteistyötä sekä järjestetty aiheeseen liittyviä seminaareja: huhtikuussa Hualit Siä Töitä ja marraskuussa Kun työikäistä masentaa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Kotkan kaupungin tukeman Tulevaisuus Tukevasti Työssä (TUTUT) hankkeen sisällä työllistetään korttelikoteihin vuositasolla noin 140 pitkäaikaistyötöntä, joista 35 % on maahanmuuttajia. Seudullisen mielenterveys- ja päihdestrategian toimeenpano on aloitettu vuoden 2013 loppupuolella. Yhteistyössä mielenterveyspalveluiden, avoterveydenhuollon ja A -klinikkasäätiön kanssa on kehitetty palveluja. Terveysasemilla on toteutettu matalan kynnyksen mielenterveysneuvontaa, - ohjausta ja lyhytkestoista tukea työikäiselle väestölle psykiatristen sairaanhoitajien, karttureiden, työnä. Vuosien aikana terveydenedistämisyksikkö yhteistyökumppaneineen ja Kotka-Kymin seurakuntayhtymä toteuttavat yhteistyöprojektin, jonka tavoitteena on kaventaa terveyseroja ja lisätä hyvinvointia vähävaraisten ihmisten keskuudessa. Kohtaamisia erilaisten terveys, -liikunta sekä kulttuuriteemojen ympärillä oli syksyn aikana noin 600 henkilön kanssa.

15 Ikäihmiset Vanhustenhuollon palvelurakennemuutoksen myötä on Kotkassa luovuttu vanhusten pitkäaikaishoidosta; vanhukset eivät enää asu sairaalan vuodeosastoilla vaan hoivakodeissa. Kaikilla asukkailla on oma huone ja huoneissa inva -mitoitettu kylpyhuone/wc. Jokaiselle asukkaalle laaditaan yhteistyössä asukkaan, omaisten ja hoitohenkilöstön kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma. Kotihoidon avulla turvataan asiakkaiden kotona selviytymistä lisäämällä hoitajien asiakkaiden luona käytettävää aikaa ja kohdentamalla hoitajien resursseja oikea-aikaisiin palveluaikoihin. Uusien hoivakotien rakentaminen päättyy toukokuussa 2015, jolloin Karhuvuorikodin laajennusosa valmistuu. Samalla Pihkapolun hoivakodin toiminta päättyy. Hoivapalveluissa on rakennemuutoksen myötä lisätty lyhytaikapaikkoja. Tavoitteena on kehittää ja lisätä toimintakykyä ylläpitävää toimintaa, jotta ikäihmiset pystyisivät mahdollisimman kauan asumaan omissa kodeissaan. Lyhytaikapaikkoja on Karhuvuorikodissa, Citykodissa ja Villa Eskolassa. Kotihoidon ja omaishoidon asiakkaille tarjotaan lyhytaikapaikoilla kuntouttavia ja virkistäviä intervallijaksoja. Yksiköissä tarjotaan myös sairaalasta kotiutuville ja kotihoidosta ohjatuille asiakkaille toimintakykyä lisääviä arviointijaksoja. Villa Eskolassa avautui uusi kuntouttava pienyksikkö. Yhteensä lyhytaikapaikkoja on 60. Vaikka rakentamisen osalta palvelurakennemuutos alkaa olla ohi, tarvitaan hoivakodeissa hoitotyön sisällön jatkuvaa kehittämistä. Asiakaspalautekyselyssä tuli esille, että hoivakotien asukkaista suuri osa kokee yksinäisyyttä. Arjen keskelle kaivataan virkistystä. Mieluisiksi on koettu musiikki- ja laulutuokiot, vierailevat esiintyjät ja liikuntaryhmät. Hoivakotien viriketyöntekijät koordinoivat vapaaehtoistyöntekijöiden vierailuja koteihin ja järjestävät itsekin monenlaisia tapahtumia ja retkiä asukkaille. Myös hoitohenkilökunnan järjestämiä yhteisiä piristyshetkiä tarvitaan. Tärkeintä on henkilöstön läsnäolo ja vuorovaikutus asukkaiden ja omaisten kanssa. Ennaltaehkäiseviin, terveyttä ja hyvinvointia edistäviin sekä ylläpitäviin palveluihin on panostettu vanhustenhuollossa. Liikuntaan ja virike - ja virkistystoimintaan on resursoitu fysioterapeuttien, liikunnanohjaajan ja viriketyöntekijän työpanosta. Säännölliset ryhmätoiminnat ovat tukeneet iäkkäiden terveyttä ja hyvinvointia sekä mielekästä arkea. Kaupungin hoivakodit ovat mukana Hyvä teko -kampanjassa tarjoten kuntalaisille mahdollisuuden osallistua vapaaehtoistyöhön virkistämään hoivakotien asukkaita. Kotihoidon palveluohjausta ja neuvontaa järjestetään säännöllisesti eri toimipisteissä, kuten esimerkiksi terveyskioskeissa, korttelikodeissa ja eläkeläisjärjestöjen tapaamispaikoissa. Palveluohjaajat jalkautuvat myös erilaisiin tapahtumiin ja tempauksiin.

16 16 ikäihmisten osallisuuden lisääminen on vanhuspalvelulainkin tavoitteena. Vanhusneuvosto on Kotkan kaupungin ja sen alueella toimivien eläkeläisjärjestöjen yhteistyöelin, jonka tehtävänä on edistää viranomaisten, vanhusten sekä eläkeläis- ja vanhustyöjärjestöjen yhteistoimintaa sekä edesauttaa ikäihmisten osallistumista ja vaikuttamista kunnalliseen päätöksentekoon. Kotkan Vanhusneuvosto ja eläkeläisjärjestöt aloittivat vuonna 2014, vanhusneuvoston aloitteesta, vapaaehtoistyönmallin kehittämisen ikääntyvien kaveritoimintaan. Toiminnan suunnittelu on meneillään ja tavoitteena on saada varsinainen toiminta käyntiin 2015 kesään mennessä. Kotkassa on erittäin aktiivisesti toimivia eläkeläisjärjestöjä. Järjestöjen toimintaa tuetaan noin eurolla vuodessa Valtion konttorin myöntämistä jäämistövaroista. Oppia ikä kaikki -yhteistyöryhmä on keskustelu- ja ideafoorumi, joka tekee esityksiä ja luo edellytyksiä ikäihmisten virkistymiseksi ja toimintakyvyn rikastuttamiseksi kumppanuustoiminnan, vuorovaikutuksen ja viestinnän avulla. Työryhmässä ovat mukana vanhusneuvoston, eläkeläisjärjestöjen, kolmannen sektorin, seurakunnan ja kaupungin edustajat. Työryhmä koordinoi mm. vanhusten viikon sekä erilaisia ikäihmisten tapahtumia. Kotkassa 75 vuotta täyttäneitä ikäihmisiä asuu omassa kodissaan vähemmän kuin muissa vertailukunnissa. Vuodesta 2007 lähtien on hoiva-asumisen palvelurakenteen muutos ollut keskeisessä roolissa Kotkassa, koska hoivapaikkaa odottavia henkilöitä on ollut jonossa niin Karhulan sairaalassa kuin erikoissairaanhoidossa. Kotkassa hoiva-asumisen palvelujen tarpeeseen vaikuttaa erityisesti yli 85 -vuotiaiden ikäryhmän kasvu. Yli 75 -vuotiaiden määrän kasvu ei ole suurta, mutta 85 vuotta täyttäneitä on vuonna 2016 noin 500 enemmän kuin vuonna Kotihoidon, lyhytaikaishoidon ennaltaehkäisevien - sekä avoterveydenhuollon palvelujen kehittäminen on vasta nyt pystytty nostamaan keskiöön tukemaan kotona asumista ja siirtämään hoiva-asumisen tarvetta myöhemmäksi. Yksin asuvien yli 75 -vuotiaiden osuus on Kotkassa suurempi kuin muissa vertailukunnissa. Toimintakyvyn laskiessa yksin asuminen voi omalta osaltaan nopeuttaa hoiva-asumiseen siirtymistä.

17 17 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Kotka 87,5 88,8 87,2 88,6 88,7 - Lappeenranta 87, ,6 88,5 89,9 - Vaasa 86,9 88, ,4 - Koko maa 89,3 89,4 89,5 89, Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterit Taulukko 6. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstäindikaattori ilmaisee vuoden lopussa kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattoria laskettaessa kotona asuviksi laskettiin muut kuin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa pitkäaikaishoidossa, vanhainkodeissa, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa, kehitysvammalaitoksissa tai kehitysvammaisten autetussa asumisessa olleet.

18 18 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 1. Lapsilla, nuorilla ja perheillä on jatkossa käytössä palaute- ja huolikanava Tavoitteet Luodaan vuorovaikutteinen, sähköinen ja anonyymi palautekanava. Toimenpiteet ja vastuutaho Tietohallintoyksikkö aloittaa suunnittelutyön yhteistyössä Vatupassin kanssa. (Vastuutahona tietohallintoyksikkö. Vatupassi koordinoi valmista toimintaa) Arviointi Suunnitelma 2015 Suunnittelutyö on alkuvaiheessa. Liitetään sähköinen palautekanava osaksi lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämistä. Vuoden 2015 aikana nuorisotoimi satsaa verkkonuorisotyöhön ja digitaalisen työotteen vahvistamiseen. Nuorisotoimi tarjoaa myös muille vastuualueille mahdollisuuden osallistua em. aihealueen koulutukseen.

19 17 2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 2. Vanhemmuuden tukemiseen liittyvää ryhmä/vertaistoimintaa on saatavilla Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointi Suunnitelma 2015 Yhteistyö ja kasvatuskumppanuus vahvistavat vanhemmuutta. Vanhempainverkostojen muodostuminen vertaisryhmien ja vanhempainiltojen kautta. Huoltajayhteistyö Monitoimijainen perhevalmennus on toteutunut neuvolan, varhaiskasvatuksen, suun terveydenhuollon, Ensi- ja turvakodin sekä Perheasiainneuvottelukeskuksen järjestäminä. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden vetämä Voikukkaryhmä on kokoontunut 10 kertaa vuoden 2014 aikana. Ryhmä on tarkoitettu huostassa olevien lasten vanhemmille. Monitoimijaista perhevalmennusta edelleen kehitetään tänä vuonna. Ryhmätoiminnan kehitystyössä huomioidaan olemassa olevat luontaiset ryhmät (avoin varhaiskasvatus, vanhempainillat, luokat, seurakunnan perhekerhot) Vanhemmuutta tukevien vertaisryhmien lisääminen Jokaista ryhmää on ollut yksi: Vanhempainryhmä Vauvaperheille (Vatupassi) Jälleenrakennusseminaari eron kokeneille ja eroa miettiville (Vatupassi) Luovan toiminnan ryhmä vuotiaille ja heidän vanhemmilleen (vuorovaikutus) (Vatupassi) Seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksessa alkaa 2015 aikuisten Keskusteluryhmä monikkoperheiden vanhemmille (Ensi- ja turvakoti ja Vatupassi) eroryhmä. Vanhemmuuden voima - vertaisryhmä leikki-ikäisten vanhemmille (Vatupassi ja varhaiskasvatus) ICDP - kannustavan vuorovaikutuksen ryhmä vanhemmille (sosiaalihuolto, Vatupassi ja päivähoito) Vuorovaikutteiset, moniammatillisesti toteutettavat vanhempainillat (esim. 5. luokka) ja tapaamiset 5. luokkalaisten laajojen terveystarkastusten yhteydessä ei ole vuonna 2014 pidetty moniammatillisia vanhempainiltoja. Laajojen terveystarkastusten luokkayhteenvedot on käyty läpi koulujen oppilashuoltoryhmissä.

20 20 Helmi Oppilashallintajärjestelmän käyttöönotto Oppilashallintajärjestelmä on otettu käyttöön syksyllä Helmi Oppilashallintajärjestelmä on käytössä kaikissa Kotkan kouluissa. (Vastuutahot: opetustoimi ja varhaiskasvatus, hyvinvointineuvola, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi Yhteistyötaho: seurakunta)

SISÄLLYS LIITTEET. Liite 1: Hyvinvointijohtaminen kunnan talouden ja toiminnan suunnittelun vuosikellossa Liite 2: Hyvinvointityöryhmä

SISÄLLYS LIITTEET. Liite 1: Hyvinvointijohtaminen kunnan talouden ja toiminnan suunnittelun vuosikellossa Liite 2: Hyvinvointityöryhmä KOTKA: VUOSITTAINEN RAPORTTI 2012-2013 JA HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE 2014 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 TILANNEKATSAUS HYVINVOINTIIN... 1 2.1 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima... 2 2.2 Lapset, lapsiperheet

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY Sisältö: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hyvinvointilautakunta Lautakunnan alaiset jaostot Sote-neuvottelukunta Toimialan organisoituminen Palvelualueiden toiminnot

Lisätiedot

ASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTAMITTARIT

ASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTAMITTARIT 23.5.2011 ASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTAMITTARIT Lasten ja nuorten ohjelma Turusta parempi kasvukaupunki Turku tukee lasten ja nuorten kasvua ja vanhempien kasvatustehtävää ennalta

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Uuden soten kulmakivet

Uuden soten kulmakivet Mikä ihmeen SOTE? Uuden soten kulmakivet 1. Palvelut järjestää tulevaisuudessa 18 maakuntaa 2. Palvelut tarpeen mukaan 3. Valinnanvapaus 4. Kustannusten kasvun hillintä 5. Digitalisaatio VIDEO: Mikä SOTE?

Lisätiedot

Kehittämispäivä Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Kehittämispäivä Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Kehittämispäivä 20.8.2014 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta Oulu 1.9.2016 1 Nuorisolaki 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1 Kulttuurilautakunta 24.03.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 16 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv)

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2016 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 25.4.2017 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA v. 2016 Lasten ja nuorten

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen, terveyserojen kaventaminen Terveyttä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii!

Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii! Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii! Minna Koirikivi, Centria-ammattikorkeakoulu Reetta Leppälä, Centria-ammattikorkeakoulu Mari Myllylä, Alavieskan kunta Paula Santapakka, Centria-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE HYVINVOINNIN TOIMIALAN TOIMINTA JA TALOUS VUONNA 2018 Hyvinvointilautakunnan tehtävänäon vastata toimialansa palveluista kokonaisuutena ja palvelujen yhteensovittamisesta.

Lisätiedot

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus JOHTAJAT 9.4.2015 PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA Vanhuspalvelulaki Kunnalla on velvollisuus lli järjestää j hyvinvointia, i terveyttä, toimintakykyä ja

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA

AJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA AJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA Johtaja Jorma Kauppinen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät Helsinki 27.11.2014 Lain käsitteet Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

2 Hyvinvointi talousarvio 2017 ja henkilöstömäärä

2 Hyvinvointi talousarvio 2017 ja henkilöstömäärä Toimiala: toimialajohtaja HYVINVOINTI Hyvinvointijohtaja 2,1 hlöä Toimialan keskitetyt palvelut mm. henkilöliikennesihteeri 31.12.2017 saakka Palvelualueet: palvelualuejohtajat HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Ulla Silventoinen, Liikuntatoimen ylitarkastaja, PSAVI 28.9.2017 1 Valtionavustukset liikunnan tukemiseen Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Kehittämisavustukset:

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille 2009-2030 Tavoitteena hyvinvoinnin tasa-arvo Jokaiselle on turvattava oikeus hyvään vanhuuteen Valtakunnallinen Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Viitekehyksenä perusopetuksen laatukriteerit ja varhaiskasvatuksessa viitekehyksenä on käytetty Valtakunnallisia varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2018-2020 Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso Turvallisesti kotona Arvoa asiakkaalle ja hukka pois Palvelun laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus Espoolaisten toimintakyky,

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Yhtenäiskoulut.9.1 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet yhtenäiskoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt yhtenäiskoulua (.9. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun Lähtökohdat talousarvion valmisteluun Tilaajajohtaja Kari Hakari Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari 5.5.2014 Toimintaympäristö 2 Väestö Väestön kasvun osatekijät 3500 3000 2500 2000 1500

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ TÄMÄN VUOKSI SISOTE 1. Palapeli nimeltä Lapsen elämä: - Lapsi päivähoidossa klo 7-17, missä ja miten klo 17-07? Ja lomat, viikonloput? - Lapsi

Lisätiedot

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Tallink Silja, 11.5.2017 Anne Taulu, Ylitarkastaja, FT, TtM, sh Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö

Monialainen yhteistyö Monialainen yhteistyö - miten toimialat voivat hyötyä toisistaan yhteisten ja toimialakohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät 18.2.2016 Liikuntatoimen ylitarkastaja Ulla Silventoinen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

Strategia Koululautakunta

Strategia Koululautakunta Strategia 2016 2020 Koululautakunta Strategiset pääteemat Kasvava, viihtyisä ja vetovoimainen elinympäristö -Houkuttelevat asumisen edellytykset -Monipuoliset, helposti saatavilla olevat ja laadukkaat

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Esperi Care Anna meidän auttaa

Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun

Lisätiedot

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi

Lisätiedot

Rovaniemen lapset ja perheet

Rovaniemen lapset ja perheet Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot