KOTKA: VUOSITTAINEN RAPORTTI 2014 JA HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOTKA: VUOSITTAINEN RAPORTTI 2014 JA HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE 2015"

Transkriptio

1 KOTKA: VUOSITTAINEN RAPORTTI 2014 JA HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE

2 Sisällys 1 JOHDANTO TILANNEKATSAUS HYVINVOINTIIN Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Lapset, lapsiperheet ja nuoret Työikäiset Ikäihmiset LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 1. Lapsilla, nuorilla ja perheillä on jatkossa käytössä palaute- ja huolikanava Ilmiö 2. Vanhemmuuden tukemiseen liittyvää ryhmä/vertaistoimintaa on saatavilla Ilmiö 3. Lasten ja nuorten mahdollisuuksia yhdenvertaisiin harrastus- ja vapaa -ajantoimintoihin lisätään TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 1. Kuntalainen saa mielenterveys- ja päihdeongelmiin tarvitsemansa avun Ilmiö 2. Liikunnan, omatoimisuuden ja ravitsemustietoisuuden lisääminen IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 1. Lisätään iäkkäiden kuntalaisten nettiosallisuutta Ilmiö 2. Riskiryhmien tunnistamisen haaste (pienituloiset, yksinasuvat) Ilmiö 3. Ikääntyneet elävät aktiivista arkea ja osallistuvat erilaiseen toimintaan kotona ja hoiva-asumisen yksiköissä YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Ilmiö 1. Kotkalaisten osallistamisen eli vaikutusmahdollisuuksien lisääminen Ilmiö 2. Päihdehaitat Ilmiö 3. Hyvinvoinnin, terveyden sekä omahoidon edistäminen

3 3 1 JOHDANTO Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen perusesitykseen ( ) on kirjattu, että Sote -uudistamisen keskeisinä tavoitteina ovat väestön terveyden, hyvinvoinnin sekä sosiaalisen turvallisuuden edistäminen, yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen koko maassa, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen sekä kustannustehokkaan ja vaikuttavan palvelurakenteen toteuttaminen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkossakin ensisijaisesti kunnan tehtävä ja kunnassa tulee tehdä hyvinvointikertomus valtuustokausittain. Hyvinvointikertomus täsmentää kuntastrategian ja toiminnan ja talouden suunnitelman hyvinvoinnin edistämistä koskevia näkökulmia. Laaja hyvinvointikertomus on tarkoitettu valtuustokauden aikaiseen kuntalaisten hyvinvoinnin raportointiin, arviointiin ja suunnitteluun. Vuosittaisen hyvinvointikertomuksen tarkoituksena on vuosittainen raportointi ja valtuustokausittaisen suunnitelman tarkentaminen. Kyseessä on lyhyt tietokatsaus väestön hyvinvoinnista ja terveydestä ja se toimii toiminta- ja taloussuunnittelun välineenä. Vuosittaisessa kertomuksessa tarkennetaan laajan kertomuksen tavoitteita, toimenpiteitä, resursointia ja arviointimittareita hyödyntäen erityisesti kunnan omaa hyvinvointitietoa ja indikaattoreita. Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi hyvinvointisuunnitelman vuodelle Tässä raportissa arvioidaan hyvinvoinnin ja tehtyjen toimenpiteiden tilannetta vuoden 2014 osalta sekä suunnitellaan vuotta Hyvinvointityöryhmä esittää, että vuonna 2015 pidetään edelleen samat painopistealueet ja kehittämiskohteet voimassa. Tavoiteltavia ilmiöitä lähestytään positiivisemman lähestymistavan mukaisesti ja lisätään vuodelle 2015 uutena ilmiönä hyvinvoinnin, terveyden sekä omahoidon edistäminen. Hyvinvointityöryhmä valmistelee hyvinvointikertomuksen. Työryhmässä on edustajat kaupungin eri vastuualueilta, Yksillä Purjeilla - kumppanuushankkeesta, Kouvolan Seudun Muisti ry:stä sekä Kotka-Kymi seurakuntayhtymästä.

4 4 2 TILANNEKATSAUS HYVINVOINTIIN 2.1 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Huoltosuhde on yksi alueellisen kehityksen mittari ja sen avulla voidaan arvioida kunnan ikärakenteen vahvuuksia ja heikkouksia. Suhdeluku ei kuitenkaan kuvaa todellisen työvoiman määrää alueella, koska harva vuotias on nykyisin vielä työelämässä, keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on huomattavasti alhaisempi kuin huoltosuhteen laskennassa käytetty 64 -vuoden raja ja läheskään kaikki vuotiaat eivät ole työssäkäyvää väestöä (joukkoon kuuluu myös työttömiä, opiskelijoita/koululaisia, eläkeläisiä ja muita työvoiman ulkopuolisia henkilöitä). Kotkassa on sataa työikäistä kohden 60 ei-työikäistä huollettavaa. Huoltosuhde, demografinen Kotka 52,6 53,6 54,9 56,3 58,6 60,1 Lappeenranta 49,6 49,5 50, ,5 54,9 Vaasa 49, ,7 51,4 52 Koko maa 50,3 50,6 51,5 52,9 54,3 55,7 Lähde: Tilastokeskus Taulukko 1. Huoltosuhde, demografinen Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 -vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on.

5 5 Kotkan aktiivinen maahanmuuttajapolitiikka ja rajan läheisyys näkyvät siinä, että Kotkassa on vertailukuntia enemmän asukkaita, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Kotkaan muutetaan ulkomailta työn, opiskelun, perhesiteen, paluumuuton tai pakolaisuuden vuoksi. Työperäinen maahanmuutto lisääntyy edelleen voimakkaasti. Valtaosa muutoista tapahtuu omaehtoisesti joko suoraan ulkomailta tai muualta Suomesta. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / asukasta Kotka 45,4 52,4 59,2 65,2 71,9 78,3 Lappeenranta 39,2 42,9 46, ,1 58,5 Vaasa 50,6 54,3 58,7 64,4 67,7 72,1 Koko maa 35,8 38,7 41,7 45,3 49,2 53 Taulukko 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä/1000 asukasta Lähde: Tilastokeskus: Väestötilasto Terveydentila vaihtelee Suomessa alueittain. Maan lounaisosissa sairastavuus on keskimäärin vähäisempää kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Terveyden alueelliset erot ilmentävät väestöryhmien välisistä eriarvoisuutta ja edellyttävät toimenpiteitä. Kunnille on annettu velvoitteet seurata asukkaidensa hyvinvointia ja raportoida siitä hyvinvointikertomuksen muodossa. Kunnittaisena terveysseurannan välineenä on yleisimmin käytetty Kelan

6 6 sairastavuusindeksiä. Kelan Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16-64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Kelan sairastavuusindeksi, ikavakioitu Kotka 109,3 109,4 109,7 109,9 109,8 - Lappeenranta 98,2 99,7 98,6 99,6 97,5 - Vaasa 91, ,3 90,8 - Koko maa Lähde: Kansaneläkelaitos (Kela): Muut Kelan tilastot Taulukko 3. Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu ikävakioituna. Jatkossa sairastavuutta seurataan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sairastavuusindeksikokonaisuuden avulla. Ongelmana tämän indeksin seurannassa on tietojen hidas päivittyminen. Uusin tieto THL:n indeksissä on tällä hetkellä vuosilta THL:n indeksissä on otettu huomioon seitsemän eri sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa, joista sairauksien merkitystä arvioidaan. Indeksin sisältämät sairausryhmät ovat syöpä, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden ongelmat, tapaturmat ja dementia. Indeksissä kunkin

7 7 sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ko. sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon suorien kustannusten kannalta. Yli asukkaan kaupunkien vertailussa ( ) havaittiin merkittäviä eroja sairastavuudessa sydän- ja verisuonisairauksien, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien, vakavien mielenterveyden häiriöiden sekä dementian osalta. Suurinta sairastavuus oli Kotkassa, Kuopiossa, Oulussa, Turussa ja Joensuussa. Kaupunkien yhteinen nimittäjä suuren sairastavuuden takana on keskimääräistä yleisemmät mielenterveyden häiriöt. Turkua lukuun ottamatta myös tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat yleisempiä näissä kaupungeissa kuin verrattuna koko maahan keskimäärin. Tarkasteltaessa kuntakohtaisia tuloksia on hyvä muistaa, että terveydenhuollon hoitokäytännöissä, sairauksien diagnostiikassa sekä kirjaamiskäytännöissä voi olla sairastavuudesta riippumattomia eroja alueiden välillä. Hyvin toimiva terveydenhuolto voi jopa ilmetä suurena sairastavuutena, kun tauteja seulotaan ja hoidetaan tehokkaasti (erityisesti syöpätaudit). Alueelliset erot dementian yleisyydessä voivat johtua siitä, että muistisairauksia aktiivisesti tunnistetaan ja hoidetaan. Terveydenhuollon toimenpiteet eivät yksin vaikuta väestön sairastavuuteen vaan ikä, sukupuoli, sosioekonominen asema, siviilisääty, työllisyys ja äidinkieli ryhmittelevät sairastavuuden vaihtelua. Alueellisten sairastavuuserojen taustalla vaikuttavat myös elintavoista tupakointi sekä alkoholin ja muiden päihteiden runsas käyttö. Näiden seikkojen vuoksi indeksistä ei tule tehdä vahvoja johtopäätöksiä esimerkiksi terveydenhuollon toimivuudesta eri alueilla (Sipilä ym. Suomen Lääkärilehti; 45; 2014 (69); ). 2.2 Lapset, lapsiperheet ja nuoret Varhaisen tuen palveluissa on vuoden 2014 aikana kehitetty toimintamalleja, joiden tarkoituksena on lasten, nuorten ja perheiden auttaminen mahdollisimman varhain ja enenevässä määrin heidän omassa arkiympäristössään. Työskentelyssä hyödynnetään työntekijöiden osaamista siten, että se vastaa mahdollisimman hyvin lapsen, nuoren ja perheen tarpeita. Uusia toimintamalleja ovat lasten ja perheiden palvelutarpeiden arviointia varten perustettu moniammatillinen työryhmä (vatu - tiimi), perheohjaajien, perhetyöntekijän sekä terveydenhoitajien yhdessä toteuttamat kotikäynnit ensimmäistä lastaan odottavien perheiden kotiin, erilaiset ryhmätoiminnat sekä uudelleen käynnistettynä perheneuvolan viitostyö (toimintamalli, joka nopeuttaa perheneuvolaan pääsyä) sekä puhe- ja toimintaterapiayksikön ensikäynnit. Myös nuorten Vatupassin toiminta on käynnistynyt asteittain syksyn aikana. Nuorten Vatupassi on matalan kynnyksen palvelu, jossa tarjotaan varhaisen vaiheen tukea ja ohjausta vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen.

8 8 Päivähoitopalvelussa toteutetaan laadukasta varhaiskasvatusta lasten ja perheiden tarpeet huomioiden. Varhaiskasvatus perustuu toteutettavaan varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tavoitteena on luoda turvallinen ja myönteinen kasvuympäristö, jossa lapsen yksiköllinen kasvu, kehitys ja oppiminen mahdollistuvat leikin avulla. Varhaiskasvatuksen erityisopettajat ovat mukana lapsen arjessa vahvistamassa erityisen tuen toteutumista. Päivähoidolla on uusia kunnostettuja tiloja käytössään ja vakituisissa tehtävissä ammatillisesti pätevää henkilökuntaa. Monikulttuurisuuden tuomiin vaateisiin vastataan koulutuksilla ja suunnitelmilla. Avoimen varhaiskasvatuksen kautta tarjotaan varhaiskasvatusta kotona oleville lapsille ja vertaistukimahdollisuutta vanhemmille. Päivähoidossa on innostusta ja valmiutta tehdä yhteistyötä lasten ja nuorten palveluiden sisällä sekä ulkopuolisten toimijoiden kanssa (päivähoidon lapset tekevät vuosittain vierailuja vanhustyön asiakkaiden luona ja tänä vuonna tietyllä alueella toteutuu kerran viikossa vanhusten kanssa yhteinen jumppa). Lasten ja nuorten palveluissa tavoitteena on selkeyttää samojen asiakasperheiden käyttämien palveluiden yhteistyöprosesseja (esim. lasten ikävuositerveystarkastukset). Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) annettiin Laki velvoittaa esi- ja perusopetusta lasten/oppilaiden kuulemiseen sekä osallistamiseen. Koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan esitetään arvio koulun oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista. Perusopetuksessa ja lukiossa kehitetään oppilaskuntatoimintaa. Oppilaskunnan edustajat ovat mukana yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä, jonka tehtävä on edistää kouluhyvinvointia. Valtioneuvosto antoi asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (Valtioneuvoston asetus 422/2012). Esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet valmistuivat vuoden 2014 loppuun mennessä. Uusien opetussuunnitelman perusteiden (lukiot mukaan lukien) mukaisesti laadittujen paikallisten opetussuunnitelmien tulee olla hyväksyttyinä siten, että niiden mukaiseen opetukseen voidaan siirtyä alkavan lukuvuoden alusta lukien. Sähköinen oppilashallintajärjestelmä Helmi otettiin käyttöön perusopetuksessa ja lukiossa syksyllä Varhaiskasvatus laajentaa vuoden 2015 aikana sähköisten viestintäkanavien (some) käyttöä. Nuorisotyön yksikön toimipaikoilla, nuorisovaltuustolla ja isoissa tapahtumissa on Facebook -sivut, jotka mahdollistavat suoran vuorovaikutuksen nuorten kanssa. Nuorisotoimi tarjoaa myös muille vastuualueille mahdollisuuden osallistua verkkonuorisotyön sekä digitaalisen työotteen vahvistamisen koulutuksiin.

9 9 Kulttuuripolku tuo kotkalaista kulttuuria ja taidetta osaksi kouluarkea esi- ja perusopetuksen jokaiselle vuosiluokalle. Se on sekä tutustumista kulttuurin eri aloihin ja ilmiöihin että oppimista kulttuurin ja taiteen avulla. Kulttuuripolku monipuolistaa opetusta ja oppimisympäristöjä sekä ottaa huomioon erilaiset oppijat. Kulttuuripolun vierailut ja työpajat täydentävät tietopainotteista opetusta, käsittelevät laajoja kokonaisuuksia ja ottavat oppijat huomioon tunteineen ja kokemuksineen. Koulujen kerhotoiminta ja koulunuorisotyö tarjoavat oppilaille ja ajoittain myös esiopetuksen lapsille mahdollisuuksia tasavertaiseen osallistumiseen vapaaajan toimintaan omassa lähikoulussa. Lukuvuonna kerhotoimintaa toteuttivat 15 alakoulua ja neljä yläkoulua yhteensä 1310 kerhotuntia 68 erilaisessa kerhossa. Lukuvuonna kerhotoiminnassa ovat mukana ensimmäistä kertaa kaikki perusopetuksen ala- ja yläkoulut. Opetushallituksen tukeman koulujen kerhotoiminnan tavoitteena on saada aikaan monipuolista lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaa-ajan toimintaa. Kerhotoiminnan tavoitteina on lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen, ryhmäytymisen edistäminen sekä oppilaiden hyvinvoinnin, viihtyvyyden ja koulun ilmapiirin parantaminen. Koulun kerhotoiminta tavoittaa myös lapset ja nuoret ( lk), joilla ei ole mahdollisuutta harrastaa kouluajan ulkopuolella. Näin pyritään siihen, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus ainakin yhteen kerhoharrastukseen läpi perusopetuksen. Kerhotoimintaa kehitetään jatkossa myös joustava koulupäivän -mallin kautta, jolloin pääpaino on myös koulupäivän uudelleen organisoimisessa ja toteutustapojen uudistamisessa. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit on vahvistettu jo vuonna Lukuvuodeksi on palkattu valtion erityisavustuksella kaksi koulunuorisotyöntekijää toimimaan alueellisesti yläkouluilla. Yläkouluista mukana ovat Karhula (8h/vko), Helilä (8h/vko), Langinkoski (12h/vko) sekä Karhuvuori (8h/vko). Keskuskoulun JOPE -ohjaajalle (joustava perusopetus) on sisällytetty koulunuorisotyön tunteja työpanokseen. Lisäksi kahden nuorisotyöntekijän työnkuvaan on sisällytetty koulunuorisotyötä (16h/vko). Lukuvuonna Kotkan perusopetuksessa työskentelee kuusi koulupsyykkaria. Psyykkarit on palkattu kouluille valtion erityisavustuksella. Etsivä nuorisotyö on tavoittanut Kotka-Hamina-Pyhtää-Virolahti-Miehikkälä alueella mennessä 193 ( vuotiasta) henkilöä, joista kotkalaisia nuoria oli 159. Etsivien ohjaukseen nuorista itse on hakeutunut 59 henkilöä. Huoltajien ohjaamana on tullut 24 nuorta ja 2. asteen opiskelijahuollon lähettämänä 24 nuorta. Yleisin tulotilanne etsivien ohjaukseen on ammatillinen koulutus keskeytynyt tai vielä kesken. Muuta kun suomea äidinkielenään puhuvia etsivien asiakkaina on ollut 9 henkilöä.

10 10 Kotkan perusopetuksen lasten ja nuorten koulupäivän liikunnallistamisen toimintakulttuurin kehittäminen aloitettiin Karhulan koulun (pyöräilevä koulu) aloitteesta Liikkuva koulu -ohjelmassa Kolmen uuden koulun mukaantulo kehittämistyöhön Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeen kautta lukuvuonna , tuki mahdollisuutta luoda jatkumo ja toimintamalli kouluille oppilaiden liikkumisen tukemiseen koulupäivän aikana. Seuraavana lukuvuonna toimintakauteen osallistui jo kahdeksan koulua. Vuonna 2014 Kotkan kaupungin lasten ja nuorten palveluiden käyttösuunnitelmassa opetustoimen yhtenä tavoitteena on ennaltaehkäisevä toiminta koulupäivän liikunnallistamisen muodossa. Hankkeen viimeisenä toimintakautena perusopetuksen kaikkien koulujen toiminnassa tulee painottaa liikkumisen lisäämistä koulupäivän aikana. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on käynnistynyt liikunnallisuuden toteutumista tarkasteleva opinnäytetyö, jonka tuloksia hyödynnetään opetus- ja kasvatussuunnitelmien kehittämisessä. Sateenkaaren ja Raitin päiväkodit ovat osallistuneet valtakunnalliseen liikkumis- ja hyvinvointiohjelmaan vuonna Luontokoulu Hailin toiminnan päämääränä on luontokiinnostuksen ja ympäristöherkkyyden herättäminen sekä vastuullisen elämäntavan edistäminen. Luontokoulussa annettava opetus täydentää ja tukee koulujen ja päiväkotien ympäristökasvatustyötä ja on sidoksissa opetussuunnitelmien tavoitteisiin. Pääasiallisiin toimintamuotoihin kuuluu kotkalaisten kummiluokkien luontokoulupäivät sekä lyhyemmät (2-3 h) luontokouluohjelmat esiopetusryhmille ja koululuokille. Lukuvuonna tavoitteena on 2200 oppilaskäyntiä. Tämä luku sisältää kummiluokkien oppilaiden toistuvat käynnit sekä muiden luokkien oppilaiden kertakäynnit. Toistaiseksi lähes kaikki halukkaat ovat voineet osallistua luontokoulutoimintaan. Lukuvuoden aikana erityinen painopiste on kummiluokkatoiminnan kehittämisessä. Tavoitteena on, että jatkossa luontokoulun kummiluokkatoiminta saavuttaisi joka vuosi yhden koko ikäluokan. Kummiluokat ovat koko koulupäivän kestävässä luontokoulussa kolme kertaa lukuvuoden aikana, kerran syksyllä (vko 35 40), talvella (vko 3-8) ja keväällä (vko 16 21). Lukuvuoden aikana kummiluokkaohjelmat rakennetaan vastaamaan 5. luokan oppimäärää. Kummiluokille suunnattu toiminta otetaan koko laajuudellaan käyttöön lukuvuoden alussa. Luontokoulu Haili on jäsenenä keväällä 2014 perustetussa Kymenlaakson ympäristökasvatuksen yhteistyöverkostossa (KYY). Lasten kulttuurikeskus Laku välittää ja kehittää lastenkulttuuripalveluja Kotkassa. Lastenkulttuurin toimijat ovat verkostoituneet Kymenlaaksossa, Kaakkois- Suomessa ja valtakunnallisesti. Toimintaa tuotetaan usein verkostojen avulla laajemmalle alueelle. Kotkan keskus hallinnoi Kaakkois-Suomen toimintaa. Lastenkulttuurin tavoitteena on tarjota matalan kynnyksen palveluita, joissa lapsille ja lapsiperheille mahdollistuu omaehtoinen tekeminen ja taideelämyksien kokeminen. Lasten kulttuurikeskus pyrkii saavuttamaan jokaisen lapsen kaksi kertaa vuodessa esityksien, työpajojen tai vierailujen piiriin.

11 Lasten kulttuurikeskuksen keskeisimmät tuotannot ovat Kaakon Lasten Kulttuuriviikot helmikuussa, Lasten Meripäivät heinäkuussa ja tuleva Kulttuuripolku koko peruskoulun lukuvuoden aikana. 11 Lasten Kulttuuriviikot tarjoavat suomalaista lastenkulttuuria esityksin ja näyttelyin päiväkoteihin ja peruskouluihin ja yleisötilaisuuksina lapsiperheille. Lasten Meripäivät kokoaa kolmen päivän aikana kotkalaiset ja Kotkassa vierailevat lapsiperheet kokemaan ja osallistumaan monipuoliseen ohjelmaan. Kulttuuripolku sisältää oppilaille työpajoja ja vierailuja paikallisten kulttuurin ja taiteen toimijoiden ja koulun yhteistyönä tuotettuna. Esiopetuksesta 9. luokkaan jokaiselle luokka-asteelle on valittu oma taiteen-alansa ja kaikki oppilaat osallistuvat jokaisella luokalla toimintaan. Maahanmuuttajanuorten osalta lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen kehittäminen on opetustoimen kehittämisen yhtenä painopistealueena vuonna Nuorisotakuun tarkoitus on auttaa nuoria eteenpäin, oli sitten kyse työpaikasta, koulutuksesta tai muusta elämässä tarvittavasta tuesta. Nuorisotakuuseen sisältyvän koulutustakuun mukaan kaikille peruskoulun päättäneille taataan jatko-opintopaikka lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Kotkalaiset nuoret ovat tähän asti saaneet hyvin koulutuspaikan ja yhteistyötä kouluasteelta siirryttäessä on kehitetty. Koulutuksen ulkopuolelle jäädään pääosin koulutuksen keskeytymisen vuoksi. Vuoden 2014 aikana on mietitty, miten tehostaa toimintaa nuorisotakuun toteutumiseksi. Kasva Kotkassa työryhmä on käsitellyt lähes jokaisessa kokouksessaan nuorten tilannetta ja todennut, että pelkkien tunnuslukujen seuraaminen ei riitä. Findersit ja Rannikkopajat tekevät hyvää työtä nuorten kanssa, jotka ovat syrjäytymisuhan alla, mutta sekään ei riitä. On panostettava ennaltaehkäiseviin palveluihin ja tuettava nuoria, silloin kun ensimmäiset merkit ilmaantuvat. Kymenlaakson työttömyysluvut ovat maan korkeimpia ja koskettavat myös nuoria. Kaikille nuorille peruskoulun päättäneille löytyy koulutuspaikka, mutta ongelmia syntyy myöhemmin siitä, että opinnot keskeytetään. Ekami panostaa lukuvuonna juuri keskeytysuhkan alla oleviin nuoriin uusilla toimintamalleilla. Yhteisöllisen toimintakulttuurin käynnistäminen on vasta aluillaan ja vaatii aivan uudenlaista ajattelua, jota tukee Ohjaamo-palvelun suunnittelu Kotkaan.

12 12 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kotka ,3 15,9 - Lappeenranta 9,3 9,6 10,1 9,8 9,2 - Vaasa 9,6 9,4 9,5 9,1 8,2 - Koko maa 11,8 11,4 11,4 11,2 10,8 - Lähde: Tilastokeskus: Tutkintorekisteri Taulukko 4. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta.

13 Työikäiset Kotkan työvoimaan kuuluu henkilöä, joista 5157 henkilöä (20,7 % työvoimasta) on työttöminä tai lomautettuina (Ely -keskus 12/2014). Noin 57 % työttömistä on miehiä. Työttömyys on kasvanut Kotkassa noin seitsemän (7) % viime vuodesta. Nuorten alle 25 -vuotiaiden työttömyys on kasvanut viime kuukausina kokonaistyöttömyyttä nopeammin; 739 alle 25 -vuotiasta on ilman työtä. Kaakkois-Suomen osalta pitkäaikaistyöttömyys on jatkanut kasvuaan ja vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita kotkalaisia on 1528 henkilöä. Työvoimasta 1439 henkilöä on ulkomaalaisia ja heistä 674 henkilöä (46,8 %) on työttöminä. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kotka 2,4 3,5 3,8 4,3 4,8 - Lappeenranta 2,6 2,9 2,5 2,4 2,6 - Vaasa 2, ,5 - Koko maa 1,9 2,1 2,2 2,2 2,1 - Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Toimeentulotukirekisteri Taulukko 5. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Indikaattori kertoo kuinka suuri osuus parhaassa työiässä olevasta väestöstä on toimeentulotuen piirissä pitkäaikaisesti. Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaissa ovat mukana ne asiakkaat, joiden tuen tarve jatkuu vuodesta toiseen. Pitkäaikaisasiakkaiden osuus väestöstä mittaa paremmin todellista köyhyyttä kuin kaikkien toimeentulotukiasiakkaiden osuus väestöstä.

14 14 Hamina - Kotka kuntakokeiluhanke HAKO on kehittänyt ja pilotoinut erilaisia malleja työkaluiksi työttömien kanssa työskenteleville. Malleja on kehitetty asiakastyöhön ja yritys- sekä viranomaisyhteistyöhön. Vuoden 2014 aikana HAKO:n toimenpiteiden piirissä on ollut 267 kotkalaista pitkäaikaistyötöntä asiakasta. Samalla on kehitetty työllisyyden hoidon toimija- ja viranomaisyhteistyötä sekä järjestetty aiheeseen liittyviä seminaareja: huhtikuussa Hualit Siä Töitä ja marraskuussa Kun työikäistä masentaa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Kotkan kaupungin tukeman Tulevaisuus Tukevasti Työssä (TUTUT) hankkeen sisällä työllistetään korttelikoteihin vuositasolla noin 140 pitkäaikaistyötöntä, joista 35 % on maahanmuuttajia. Seudullisen mielenterveys- ja päihdestrategian toimeenpano on aloitettu vuoden 2013 loppupuolella. Yhteistyössä mielenterveyspalveluiden, avoterveydenhuollon ja A -klinikkasäätiön kanssa on kehitetty palveluja. Terveysasemilla on toteutettu matalan kynnyksen mielenterveysneuvontaa, - ohjausta ja lyhytkestoista tukea työikäiselle väestölle psykiatristen sairaanhoitajien, karttureiden, työnä. Vuosien aikana terveydenedistämisyksikkö yhteistyökumppaneineen ja Kotka-Kymin seurakuntayhtymä toteuttavat yhteistyöprojektin, jonka tavoitteena on kaventaa terveyseroja ja lisätä hyvinvointia vähävaraisten ihmisten keskuudessa. Kohtaamisia erilaisten terveys, -liikunta sekä kulttuuriteemojen ympärillä oli syksyn aikana noin 600 henkilön kanssa.

15 Ikäihmiset Vanhustenhuollon palvelurakennemuutoksen myötä on Kotkassa luovuttu vanhusten pitkäaikaishoidosta; vanhukset eivät enää asu sairaalan vuodeosastoilla vaan hoivakodeissa. Kaikilla asukkailla on oma huone ja huoneissa inva -mitoitettu kylpyhuone/wc. Jokaiselle asukkaalle laaditaan yhteistyössä asukkaan, omaisten ja hoitohenkilöstön kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma. Kotihoidon avulla turvataan asiakkaiden kotona selviytymistä lisäämällä hoitajien asiakkaiden luona käytettävää aikaa ja kohdentamalla hoitajien resursseja oikea-aikaisiin palveluaikoihin. Uusien hoivakotien rakentaminen päättyy toukokuussa 2015, jolloin Karhuvuorikodin laajennusosa valmistuu. Samalla Pihkapolun hoivakodin toiminta päättyy. Hoivapalveluissa on rakennemuutoksen myötä lisätty lyhytaikapaikkoja. Tavoitteena on kehittää ja lisätä toimintakykyä ylläpitävää toimintaa, jotta ikäihmiset pystyisivät mahdollisimman kauan asumaan omissa kodeissaan. Lyhytaikapaikkoja on Karhuvuorikodissa, Citykodissa ja Villa Eskolassa. Kotihoidon ja omaishoidon asiakkaille tarjotaan lyhytaikapaikoilla kuntouttavia ja virkistäviä intervallijaksoja. Yksiköissä tarjotaan myös sairaalasta kotiutuville ja kotihoidosta ohjatuille asiakkaille toimintakykyä lisääviä arviointijaksoja. Villa Eskolassa avautui uusi kuntouttava pienyksikkö. Yhteensä lyhytaikapaikkoja on 60. Vaikka rakentamisen osalta palvelurakennemuutos alkaa olla ohi, tarvitaan hoivakodeissa hoitotyön sisällön jatkuvaa kehittämistä. Asiakaspalautekyselyssä tuli esille, että hoivakotien asukkaista suuri osa kokee yksinäisyyttä. Arjen keskelle kaivataan virkistystä. Mieluisiksi on koettu musiikki- ja laulutuokiot, vierailevat esiintyjät ja liikuntaryhmät. Hoivakotien viriketyöntekijät koordinoivat vapaaehtoistyöntekijöiden vierailuja koteihin ja järjestävät itsekin monenlaisia tapahtumia ja retkiä asukkaille. Myös hoitohenkilökunnan järjestämiä yhteisiä piristyshetkiä tarvitaan. Tärkeintä on henkilöstön läsnäolo ja vuorovaikutus asukkaiden ja omaisten kanssa. Ennaltaehkäiseviin, terveyttä ja hyvinvointia edistäviin sekä ylläpitäviin palveluihin on panostettu vanhustenhuollossa. Liikuntaan ja virike - ja virkistystoimintaan on resursoitu fysioterapeuttien, liikunnanohjaajan ja viriketyöntekijän työpanosta. Säännölliset ryhmätoiminnat ovat tukeneet iäkkäiden terveyttä ja hyvinvointia sekä mielekästä arkea. Kaupungin hoivakodit ovat mukana Hyvä teko -kampanjassa tarjoten kuntalaisille mahdollisuuden osallistua vapaaehtoistyöhön virkistämään hoivakotien asukkaita. Kotihoidon palveluohjausta ja neuvontaa järjestetään säännöllisesti eri toimipisteissä, kuten esimerkiksi terveyskioskeissa, korttelikodeissa ja eläkeläisjärjestöjen tapaamispaikoissa. Palveluohjaajat jalkautuvat myös erilaisiin tapahtumiin ja tempauksiin.

16 16 ikäihmisten osallisuuden lisääminen on vanhuspalvelulainkin tavoitteena. Vanhusneuvosto on Kotkan kaupungin ja sen alueella toimivien eläkeläisjärjestöjen yhteistyöelin, jonka tehtävänä on edistää viranomaisten, vanhusten sekä eläkeläis- ja vanhustyöjärjestöjen yhteistoimintaa sekä edesauttaa ikäihmisten osallistumista ja vaikuttamista kunnalliseen päätöksentekoon. Kotkan Vanhusneuvosto ja eläkeläisjärjestöt aloittivat vuonna 2014, vanhusneuvoston aloitteesta, vapaaehtoistyönmallin kehittämisen ikääntyvien kaveritoimintaan. Toiminnan suunnittelu on meneillään ja tavoitteena on saada varsinainen toiminta käyntiin 2015 kesään mennessä. Kotkassa on erittäin aktiivisesti toimivia eläkeläisjärjestöjä. Järjestöjen toimintaa tuetaan noin eurolla vuodessa Valtion konttorin myöntämistä jäämistövaroista. Oppia ikä kaikki -yhteistyöryhmä on keskustelu- ja ideafoorumi, joka tekee esityksiä ja luo edellytyksiä ikäihmisten virkistymiseksi ja toimintakyvyn rikastuttamiseksi kumppanuustoiminnan, vuorovaikutuksen ja viestinnän avulla. Työryhmässä ovat mukana vanhusneuvoston, eläkeläisjärjestöjen, kolmannen sektorin, seurakunnan ja kaupungin edustajat. Työryhmä koordinoi mm. vanhusten viikon sekä erilaisia ikäihmisten tapahtumia. Kotkassa 75 vuotta täyttäneitä ikäihmisiä asuu omassa kodissaan vähemmän kuin muissa vertailukunnissa. Vuodesta 2007 lähtien on hoiva-asumisen palvelurakenteen muutos ollut keskeisessä roolissa Kotkassa, koska hoivapaikkaa odottavia henkilöitä on ollut jonossa niin Karhulan sairaalassa kuin erikoissairaanhoidossa. Kotkassa hoiva-asumisen palvelujen tarpeeseen vaikuttaa erityisesti yli 85 -vuotiaiden ikäryhmän kasvu. Yli 75 -vuotiaiden määrän kasvu ei ole suurta, mutta 85 vuotta täyttäneitä on vuonna 2016 noin 500 enemmän kuin vuonna Kotihoidon, lyhytaikaishoidon ennaltaehkäisevien - sekä avoterveydenhuollon palvelujen kehittäminen on vasta nyt pystytty nostamaan keskiöön tukemaan kotona asumista ja siirtämään hoiva-asumisen tarvetta myöhemmäksi. Yksin asuvien yli 75 -vuotiaiden osuus on Kotkassa suurempi kuin muissa vertailukunnissa. Toimintakyvyn laskiessa yksin asuminen voi omalta osaltaan nopeuttaa hoiva-asumiseen siirtymistä.

17 17 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Kotka 87,5 88,8 87,2 88,6 88,7 - Lappeenranta 87, ,6 88,5 89,9 - Vaasa 86,9 88, ,4 - Koko maa 89,3 89,4 89,5 89, Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterit Taulukko 6. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstäindikaattori ilmaisee vuoden lopussa kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattoria laskettaessa kotona asuviksi laskettiin muut kuin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa pitkäaikaishoidossa, vanhainkodeissa, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa, kehitysvammalaitoksissa tai kehitysvammaisten autetussa asumisessa olleet.

18 18 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 1. Lapsilla, nuorilla ja perheillä on jatkossa käytössä palaute- ja huolikanava Tavoitteet Luodaan vuorovaikutteinen, sähköinen ja anonyymi palautekanava. Toimenpiteet ja vastuutaho Tietohallintoyksikkö aloittaa suunnittelutyön yhteistyössä Vatupassin kanssa. (Vastuutahona tietohallintoyksikkö. Vatupassi koordinoi valmista toimintaa) Arviointi Suunnitelma 2015 Suunnittelutyö on alkuvaiheessa. Liitetään sähköinen palautekanava osaksi lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämistä. Vuoden 2015 aikana nuorisotoimi satsaa verkkonuorisotyöhön ja digitaalisen työotteen vahvistamiseen. Nuorisotoimi tarjoaa myös muille vastuualueille mahdollisuuden osallistua em. aihealueen koulutukseen.

19 17 2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 2. Vanhemmuuden tukemiseen liittyvää ryhmä/vertaistoimintaa on saatavilla Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointi Suunnitelma 2015 Yhteistyö ja kasvatuskumppanuus vahvistavat vanhemmuutta. Vanhempainverkostojen muodostuminen vertaisryhmien ja vanhempainiltojen kautta. Huoltajayhteistyö Monitoimijainen perhevalmennus on toteutunut neuvolan, varhaiskasvatuksen, suun terveydenhuollon, Ensi- ja turvakodin sekä Perheasiainneuvottelukeskuksen järjestäminä. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden vetämä Voikukkaryhmä on kokoontunut 10 kertaa vuoden 2014 aikana. Ryhmä on tarkoitettu huostassa olevien lasten vanhemmille. Monitoimijaista perhevalmennusta edelleen kehitetään tänä vuonna. Ryhmätoiminnan kehitystyössä huomioidaan olemassa olevat luontaiset ryhmät (avoin varhaiskasvatus, vanhempainillat, luokat, seurakunnan perhekerhot) Vanhemmuutta tukevien vertaisryhmien lisääminen Jokaista ryhmää on ollut yksi: Vanhempainryhmä Vauvaperheille (Vatupassi) Jälleenrakennusseminaari eron kokeneille ja eroa miettiville (Vatupassi) Luovan toiminnan ryhmä vuotiaille ja heidän vanhemmilleen (vuorovaikutus) (Vatupassi) Seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksessa alkaa 2015 aikuisten Keskusteluryhmä monikkoperheiden vanhemmille (Ensi- ja turvakoti ja Vatupassi) eroryhmä. Vanhemmuuden voima - vertaisryhmä leikki-ikäisten vanhemmille (Vatupassi ja varhaiskasvatus) ICDP - kannustavan vuorovaikutuksen ryhmä vanhemmille (sosiaalihuolto, Vatupassi ja päivähoito) Vuorovaikutteiset, moniammatillisesti toteutettavat vanhempainillat (esim. 5. luokka) ja tapaamiset 5. luokkalaisten laajojen terveystarkastusten yhteydessä ei ole vuonna 2014 pidetty moniammatillisia vanhempainiltoja. Laajojen terveystarkastusten luokkayhteenvedot on käyty läpi koulujen oppilashuoltoryhmissä.

20 20 Helmi Oppilashallintajärjestelmän käyttöönotto Oppilashallintajärjestelmä on otettu käyttöön syksyllä Helmi Oppilashallintajärjestelmä on käytössä kaikissa Kotkan kouluissa. (Vastuutahot: opetustoimi ja varhaiskasvatus, hyvinvointineuvola, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi Yhteistyötaho: seurakunta)

SISÄLLYS LIITTEET. Liite 1: Hyvinvointijohtaminen kunnan talouden ja toiminnan suunnittelun vuosikellossa Liite 2: Hyvinvointityöryhmä

SISÄLLYS LIITTEET. Liite 1: Hyvinvointijohtaminen kunnan talouden ja toiminnan suunnittelun vuosikellossa Liite 2: Hyvinvointityöryhmä KOTKA: VUOSITTAINEN RAPORTTI 2012-2013 JA HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE 2014 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 TILANNEKATSAUS HYVINVOINTIIN... 1 2.1 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima... 2 2.2 Lapset, lapsiperheet

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen, terveyserojen kaventaminen Terveyttä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Kohderyhmäkohtaisten työpajojen yhteenvedot

Kohderyhmäkohtaisten työpajojen yhteenvedot Kevään 2014 Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaarit Kohderyhmäkohtaisten työpajojen yhteenvedot Kevään 2014 Liikkeellä voimaa vuosiin seminaarit Eläkevuodet edessä (60+) Liikkumisympäristöt ja olosuhteet

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Kehittämiskokonaisuudet 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa pyritään parantamaan erityisesti opetuksen laatua Toimenpiteet

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Syrjäytymisen ehkäisy -työryhmän yhteenvetotaulukko Kehittämiskohde Keinot Seuranta 31.8.2013 Aikataulutus Seuranta, mittari Vastuutaho 2012 2013 2014 2015 Lapsiperheiden hyvinvointi Perhevalmennuksen

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot