KOTKA: VUOSITTAINEN RAPORTTI 2014 JA HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOTKA: VUOSITTAINEN RAPORTTI 2014 JA HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE 2015"

Transkriptio

1 KOTKA: VUOSITTAINEN RAPORTTI 2014 JA HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE

2 Sisällys 1 JOHDANTO TILANNEKATSAUS HYVINVOINTIIN Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Lapset, lapsiperheet ja nuoret Työikäiset Ikäihmiset LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 1. Lapsilla, nuorilla ja perheillä on jatkossa käytössä palaute- ja huolikanava Ilmiö 2. Vanhemmuuden tukemiseen liittyvää ryhmä/vertaistoimintaa on saatavilla Ilmiö 3. Lasten ja nuorten mahdollisuuksia yhdenvertaisiin harrastus- ja vapaa -ajantoimintoihin lisätään TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 1. Kuntalainen saa mielenterveys- ja päihdeongelmiin tarvitsemansa avun Ilmiö 2. Liikunnan, omatoimisuuden ja ravitsemustietoisuuden lisääminen IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 1. Lisätään iäkkäiden kuntalaisten nettiosallisuutta Ilmiö 2. Riskiryhmien tunnistamisen haaste (pienituloiset, yksinasuvat) Ilmiö 3. Ikääntyneet elävät aktiivista arkea ja osallistuvat erilaiseen toimintaan kotona ja hoiva-asumisen yksiköissä YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Ilmiö 1. Kotkalaisten osallistamisen eli vaikutusmahdollisuuksien lisääminen Ilmiö 2. Päihdehaitat Ilmiö 3. Hyvinvoinnin, terveyden sekä omahoidon edistäminen

3 3 1 JOHDANTO Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen perusesitykseen ( ) on kirjattu, että Sote -uudistamisen keskeisinä tavoitteina ovat väestön terveyden, hyvinvoinnin sekä sosiaalisen turvallisuuden edistäminen, yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen koko maassa, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen sekä kustannustehokkaan ja vaikuttavan palvelurakenteen toteuttaminen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkossakin ensisijaisesti kunnan tehtävä ja kunnassa tulee tehdä hyvinvointikertomus valtuustokausittain. Hyvinvointikertomus täsmentää kuntastrategian ja toiminnan ja talouden suunnitelman hyvinvoinnin edistämistä koskevia näkökulmia. Laaja hyvinvointikertomus on tarkoitettu valtuustokauden aikaiseen kuntalaisten hyvinvoinnin raportointiin, arviointiin ja suunnitteluun. Vuosittaisen hyvinvointikertomuksen tarkoituksena on vuosittainen raportointi ja valtuustokausittaisen suunnitelman tarkentaminen. Kyseessä on lyhyt tietokatsaus väestön hyvinvoinnista ja terveydestä ja se toimii toiminta- ja taloussuunnittelun välineenä. Vuosittaisessa kertomuksessa tarkennetaan laajan kertomuksen tavoitteita, toimenpiteitä, resursointia ja arviointimittareita hyödyntäen erityisesti kunnan omaa hyvinvointitietoa ja indikaattoreita. Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi hyvinvointisuunnitelman vuodelle Tässä raportissa arvioidaan hyvinvoinnin ja tehtyjen toimenpiteiden tilannetta vuoden 2014 osalta sekä suunnitellaan vuotta Hyvinvointityöryhmä esittää, että vuonna 2015 pidetään edelleen samat painopistealueet ja kehittämiskohteet voimassa. Tavoiteltavia ilmiöitä lähestytään positiivisemman lähestymistavan mukaisesti ja lisätään vuodelle 2015 uutena ilmiönä hyvinvoinnin, terveyden sekä omahoidon edistäminen. Hyvinvointityöryhmä valmistelee hyvinvointikertomuksen. Työryhmässä on edustajat kaupungin eri vastuualueilta, Yksillä Purjeilla - kumppanuushankkeesta, Kouvolan Seudun Muisti ry:stä sekä Kotka-Kymi seurakuntayhtymästä.

4 4 2 TILANNEKATSAUS HYVINVOINTIIN 2.1 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Huoltosuhde on yksi alueellisen kehityksen mittari ja sen avulla voidaan arvioida kunnan ikärakenteen vahvuuksia ja heikkouksia. Suhdeluku ei kuitenkaan kuvaa todellisen työvoiman määrää alueella, koska harva vuotias on nykyisin vielä työelämässä, keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on huomattavasti alhaisempi kuin huoltosuhteen laskennassa käytetty 64 -vuoden raja ja läheskään kaikki vuotiaat eivät ole työssäkäyvää väestöä (joukkoon kuuluu myös työttömiä, opiskelijoita/koululaisia, eläkeläisiä ja muita työvoiman ulkopuolisia henkilöitä). Kotkassa on sataa työikäistä kohden 60 ei-työikäistä huollettavaa. Huoltosuhde, demografinen Kotka 52,6 53,6 54,9 56,3 58,6 60,1 Lappeenranta 49,6 49,5 50, ,5 54,9 Vaasa 49, ,7 51,4 52 Koko maa 50,3 50,6 51,5 52,9 54,3 55,7 Lähde: Tilastokeskus Taulukko 1. Huoltosuhde, demografinen Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 -vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on.

5 5 Kotkan aktiivinen maahanmuuttajapolitiikka ja rajan läheisyys näkyvät siinä, että Kotkassa on vertailukuntia enemmän asukkaita, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Kotkaan muutetaan ulkomailta työn, opiskelun, perhesiteen, paluumuuton tai pakolaisuuden vuoksi. Työperäinen maahanmuutto lisääntyy edelleen voimakkaasti. Valtaosa muutoista tapahtuu omaehtoisesti joko suoraan ulkomailta tai muualta Suomesta. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / asukasta Kotka 45,4 52,4 59,2 65,2 71,9 78,3 Lappeenranta 39,2 42,9 46, ,1 58,5 Vaasa 50,6 54,3 58,7 64,4 67,7 72,1 Koko maa 35,8 38,7 41,7 45,3 49,2 53 Taulukko 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä/1000 asukasta Lähde: Tilastokeskus: Väestötilasto Terveydentila vaihtelee Suomessa alueittain. Maan lounaisosissa sairastavuus on keskimäärin vähäisempää kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Terveyden alueelliset erot ilmentävät väestöryhmien välisistä eriarvoisuutta ja edellyttävät toimenpiteitä. Kunnille on annettu velvoitteet seurata asukkaidensa hyvinvointia ja raportoida siitä hyvinvointikertomuksen muodossa. Kunnittaisena terveysseurannan välineenä on yleisimmin käytetty Kelan

6 6 sairastavuusindeksiä. Kelan Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16-64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Kelan sairastavuusindeksi, ikavakioitu Kotka 109,3 109,4 109,7 109,9 109,8 - Lappeenranta 98,2 99,7 98,6 99,6 97,5 - Vaasa 91, ,3 90,8 - Koko maa Lähde: Kansaneläkelaitos (Kela): Muut Kelan tilastot Taulukko 3. Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu ikävakioituna. Jatkossa sairastavuutta seurataan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sairastavuusindeksikokonaisuuden avulla. Ongelmana tämän indeksin seurannassa on tietojen hidas päivittyminen. Uusin tieto THL:n indeksissä on tällä hetkellä vuosilta THL:n indeksissä on otettu huomioon seitsemän eri sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa, joista sairauksien merkitystä arvioidaan. Indeksin sisältämät sairausryhmät ovat syöpä, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden ongelmat, tapaturmat ja dementia. Indeksissä kunkin

7 7 sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ko. sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon suorien kustannusten kannalta. Yli asukkaan kaupunkien vertailussa ( ) havaittiin merkittäviä eroja sairastavuudessa sydän- ja verisuonisairauksien, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien, vakavien mielenterveyden häiriöiden sekä dementian osalta. Suurinta sairastavuus oli Kotkassa, Kuopiossa, Oulussa, Turussa ja Joensuussa. Kaupunkien yhteinen nimittäjä suuren sairastavuuden takana on keskimääräistä yleisemmät mielenterveyden häiriöt. Turkua lukuun ottamatta myös tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat yleisempiä näissä kaupungeissa kuin verrattuna koko maahan keskimäärin. Tarkasteltaessa kuntakohtaisia tuloksia on hyvä muistaa, että terveydenhuollon hoitokäytännöissä, sairauksien diagnostiikassa sekä kirjaamiskäytännöissä voi olla sairastavuudesta riippumattomia eroja alueiden välillä. Hyvin toimiva terveydenhuolto voi jopa ilmetä suurena sairastavuutena, kun tauteja seulotaan ja hoidetaan tehokkaasti (erityisesti syöpätaudit). Alueelliset erot dementian yleisyydessä voivat johtua siitä, että muistisairauksia aktiivisesti tunnistetaan ja hoidetaan. Terveydenhuollon toimenpiteet eivät yksin vaikuta väestön sairastavuuteen vaan ikä, sukupuoli, sosioekonominen asema, siviilisääty, työllisyys ja äidinkieli ryhmittelevät sairastavuuden vaihtelua. Alueellisten sairastavuuserojen taustalla vaikuttavat myös elintavoista tupakointi sekä alkoholin ja muiden päihteiden runsas käyttö. Näiden seikkojen vuoksi indeksistä ei tule tehdä vahvoja johtopäätöksiä esimerkiksi terveydenhuollon toimivuudesta eri alueilla (Sipilä ym. Suomen Lääkärilehti; 45; 2014 (69); ). 2.2 Lapset, lapsiperheet ja nuoret Varhaisen tuen palveluissa on vuoden 2014 aikana kehitetty toimintamalleja, joiden tarkoituksena on lasten, nuorten ja perheiden auttaminen mahdollisimman varhain ja enenevässä määrin heidän omassa arkiympäristössään. Työskentelyssä hyödynnetään työntekijöiden osaamista siten, että se vastaa mahdollisimman hyvin lapsen, nuoren ja perheen tarpeita. Uusia toimintamalleja ovat lasten ja perheiden palvelutarpeiden arviointia varten perustettu moniammatillinen työryhmä (vatu - tiimi), perheohjaajien, perhetyöntekijän sekä terveydenhoitajien yhdessä toteuttamat kotikäynnit ensimmäistä lastaan odottavien perheiden kotiin, erilaiset ryhmätoiminnat sekä uudelleen käynnistettynä perheneuvolan viitostyö (toimintamalli, joka nopeuttaa perheneuvolaan pääsyä) sekä puhe- ja toimintaterapiayksikön ensikäynnit. Myös nuorten Vatupassin toiminta on käynnistynyt asteittain syksyn aikana. Nuorten Vatupassi on matalan kynnyksen palvelu, jossa tarjotaan varhaisen vaiheen tukea ja ohjausta vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen.

8 8 Päivähoitopalvelussa toteutetaan laadukasta varhaiskasvatusta lasten ja perheiden tarpeet huomioiden. Varhaiskasvatus perustuu toteutettavaan varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tavoitteena on luoda turvallinen ja myönteinen kasvuympäristö, jossa lapsen yksiköllinen kasvu, kehitys ja oppiminen mahdollistuvat leikin avulla. Varhaiskasvatuksen erityisopettajat ovat mukana lapsen arjessa vahvistamassa erityisen tuen toteutumista. Päivähoidolla on uusia kunnostettuja tiloja käytössään ja vakituisissa tehtävissä ammatillisesti pätevää henkilökuntaa. Monikulttuurisuuden tuomiin vaateisiin vastataan koulutuksilla ja suunnitelmilla. Avoimen varhaiskasvatuksen kautta tarjotaan varhaiskasvatusta kotona oleville lapsille ja vertaistukimahdollisuutta vanhemmille. Päivähoidossa on innostusta ja valmiutta tehdä yhteistyötä lasten ja nuorten palveluiden sisällä sekä ulkopuolisten toimijoiden kanssa (päivähoidon lapset tekevät vuosittain vierailuja vanhustyön asiakkaiden luona ja tänä vuonna tietyllä alueella toteutuu kerran viikossa vanhusten kanssa yhteinen jumppa). Lasten ja nuorten palveluissa tavoitteena on selkeyttää samojen asiakasperheiden käyttämien palveluiden yhteistyöprosesseja (esim. lasten ikävuositerveystarkastukset). Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) annettiin Laki velvoittaa esi- ja perusopetusta lasten/oppilaiden kuulemiseen sekä osallistamiseen. Koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan esitetään arvio koulun oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista. Perusopetuksessa ja lukiossa kehitetään oppilaskuntatoimintaa. Oppilaskunnan edustajat ovat mukana yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä, jonka tehtävä on edistää kouluhyvinvointia. Valtioneuvosto antoi asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (Valtioneuvoston asetus 422/2012). Esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet valmistuivat vuoden 2014 loppuun mennessä. Uusien opetussuunnitelman perusteiden (lukiot mukaan lukien) mukaisesti laadittujen paikallisten opetussuunnitelmien tulee olla hyväksyttyinä siten, että niiden mukaiseen opetukseen voidaan siirtyä alkavan lukuvuoden alusta lukien. Sähköinen oppilashallintajärjestelmä Helmi otettiin käyttöön perusopetuksessa ja lukiossa syksyllä Varhaiskasvatus laajentaa vuoden 2015 aikana sähköisten viestintäkanavien (some) käyttöä. Nuorisotyön yksikön toimipaikoilla, nuorisovaltuustolla ja isoissa tapahtumissa on Facebook -sivut, jotka mahdollistavat suoran vuorovaikutuksen nuorten kanssa. Nuorisotoimi tarjoaa myös muille vastuualueille mahdollisuuden osallistua verkkonuorisotyön sekä digitaalisen työotteen vahvistamisen koulutuksiin.

9 9 Kulttuuripolku tuo kotkalaista kulttuuria ja taidetta osaksi kouluarkea esi- ja perusopetuksen jokaiselle vuosiluokalle. Se on sekä tutustumista kulttuurin eri aloihin ja ilmiöihin että oppimista kulttuurin ja taiteen avulla. Kulttuuripolku monipuolistaa opetusta ja oppimisympäristöjä sekä ottaa huomioon erilaiset oppijat. Kulttuuripolun vierailut ja työpajat täydentävät tietopainotteista opetusta, käsittelevät laajoja kokonaisuuksia ja ottavat oppijat huomioon tunteineen ja kokemuksineen. Koulujen kerhotoiminta ja koulunuorisotyö tarjoavat oppilaille ja ajoittain myös esiopetuksen lapsille mahdollisuuksia tasavertaiseen osallistumiseen vapaaajan toimintaan omassa lähikoulussa. Lukuvuonna kerhotoimintaa toteuttivat 15 alakoulua ja neljä yläkoulua yhteensä 1310 kerhotuntia 68 erilaisessa kerhossa. Lukuvuonna kerhotoiminnassa ovat mukana ensimmäistä kertaa kaikki perusopetuksen ala- ja yläkoulut. Opetushallituksen tukeman koulujen kerhotoiminnan tavoitteena on saada aikaan monipuolista lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaa-ajan toimintaa. Kerhotoiminnan tavoitteina on lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen, ryhmäytymisen edistäminen sekä oppilaiden hyvinvoinnin, viihtyvyyden ja koulun ilmapiirin parantaminen. Koulun kerhotoiminta tavoittaa myös lapset ja nuoret ( lk), joilla ei ole mahdollisuutta harrastaa kouluajan ulkopuolella. Näin pyritään siihen, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus ainakin yhteen kerhoharrastukseen läpi perusopetuksen. Kerhotoimintaa kehitetään jatkossa myös joustava koulupäivän -mallin kautta, jolloin pääpaino on myös koulupäivän uudelleen organisoimisessa ja toteutustapojen uudistamisessa. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit on vahvistettu jo vuonna Lukuvuodeksi on palkattu valtion erityisavustuksella kaksi koulunuorisotyöntekijää toimimaan alueellisesti yläkouluilla. Yläkouluista mukana ovat Karhula (8h/vko), Helilä (8h/vko), Langinkoski (12h/vko) sekä Karhuvuori (8h/vko). Keskuskoulun JOPE -ohjaajalle (joustava perusopetus) on sisällytetty koulunuorisotyön tunteja työpanokseen. Lisäksi kahden nuorisotyöntekijän työnkuvaan on sisällytetty koulunuorisotyötä (16h/vko). Lukuvuonna Kotkan perusopetuksessa työskentelee kuusi koulupsyykkaria. Psyykkarit on palkattu kouluille valtion erityisavustuksella. Etsivä nuorisotyö on tavoittanut Kotka-Hamina-Pyhtää-Virolahti-Miehikkälä alueella mennessä 193 ( vuotiasta) henkilöä, joista kotkalaisia nuoria oli 159. Etsivien ohjaukseen nuorista itse on hakeutunut 59 henkilöä. Huoltajien ohjaamana on tullut 24 nuorta ja 2. asteen opiskelijahuollon lähettämänä 24 nuorta. Yleisin tulotilanne etsivien ohjaukseen on ammatillinen koulutus keskeytynyt tai vielä kesken. Muuta kun suomea äidinkielenään puhuvia etsivien asiakkaina on ollut 9 henkilöä.

10 10 Kotkan perusopetuksen lasten ja nuorten koulupäivän liikunnallistamisen toimintakulttuurin kehittäminen aloitettiin Karhulan koulun (pyöräilevä koulu) aloitteesta Liikkuva koulu -ohjelmassa Kolmen uuden koulun mukaantulo kehittämistyöhön Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeen kautta lukuvuonna , tuki mahdollisuutta luoda jatkumo ja toimintamalli kouluille oppilaiden liikkumisen tukemiseen koulupäivän aikana. Seuraavana lukuvuonna toimintakauteen osallistui jo kahdeksan koulua. Vuonna 2014 Kotkan kaupungin lasten ja nuorten palveluiden käyttösuunnitelmassa opetustoimen yhtenä tavoitteena on ennaltaehkäisevä toiminta koulupäivän liikunnallistamisen muodossa. Hankkeen viimeisenä toimintakautena perusopetuksen kaikkien koulujen toiminnassa tulee painottaa liikkumisen lisäämistä koulupäivän aikana. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on käynnistynyt liikunnallisuuden toteutumista tarkasteleva opinnäytetyö, jonka tuloksia hyödynnetään opetus- ja kasvatussuunnitelmien kehittämisessä. Sateenkaaren ja Raitin päiväkodit ovat osallistuneet valtakunnalliseen liikkumis- ja hyvinvointiohjelmaan vuonna Luontokoulu Hailin toiminnan päämääränä on luontokiinnostuksen ja ympäristöherkkyyden herättäminen sekä vastuullisen elämäntavan edistäminen. Luontokoulussa annettava opetus täydentää ja tukee koulujen ja päiväkotien ympäristökasvatustyötä ja on sidoksissa opetussuunnitelmien tavoitteisiin. Pääasiallisiin toimintamuotoihin kuuluu kotkalaisten kummiluokkien luontokoulupäivät sekä lyhyemmät (2-3 h) luontokouluohjelmat esiopetusryhmille ja koululuokille. Lukuvuonna tavoitteena on 2200 oppilaskäyntiä. Tämä luku sisältää kummiluokkien oppilaiden toistuvat käynnit sekä muiden luokkien oppilaiden kertakäynnit. Toistaiseksi lähes kaikki halukkaat ovat voineet osallistua luontokoulutoimintaan. Lukuvuoden aikana erityinen painopiste on kummiluokkatoiminnan kehittämisessä. Tavoitteena on, että jatkossa luontokoulun kummiluokkatoiminta saavuttaisi joka vuosi yhden koko ikäluokan. Kummiluokat ovat koko koulupäivän kestävässä luontokoulussa kolme kertaa lukuvuoden aikana, kerran syksyllä (vko 35 40), talvella (vko 3-8) ja keväällä (vko 16 21). Lukuvuoden aikana kummiluokkaohjelmat rakennetaan vastaamaan 5. luokan oppimäärää. Kummiluokille suunnattu toiminta otetaan koko laajuudellaan käyttöön lukuvuoden alussa. Luontokoulu Haili on jäsenenä keväällä 2014 perustetussa Kymenlaakson ympäristökasvatuksen yhteistyöverkostossa (KYY). Lasten kulttuurikeskus Laku välittää ja kehittää lastenkulttuuripalveluja Kotkassa. Lastenkulttuurin toimijat ovat verkostoituneet Kymenlaaksossa, Kaakkois- Suomessa ja valtakunnallisesti. Toimintaa tuotetaan usein verkostojen avulla laajemmalle alueelle. Kotkan keskus hallinnoi Kaakkois-Suomen toimintaa. Lastenkulttuurin tavoitteena on tarjota matalan kynnyksen palveluita, joissa lapsille ja lapsiperheille mahdollistuu omaehtoinen tekeminen ja taideelämyksien kokeminen. Lasten kulttuurikeskus pyrkii saavuttamaan jokaisen lapsen kaksi kertaa vuodessa esityksien, työpajojen tai vierailujen piiriin.

11 Lasten kulttuurikeskuksen keskeisimmät tuotannot ovat Kaakon Lasten Kulttuuriviikot helmikuussa, Lasten Meripäivät heinäkuussa ja tuleva Kulttuuripolku koko peruskoulun lukuvuoden aikana. 11 Lasten Kulttuuriviikot tarjoavat suomalaista lastenkulttuuria esityksin ja näyttelyin päiväkoteihin ja peruskouluihin ja yleisötilaisuuksina lapsiperheille. Lasten Meripäivät kokoaa kolmen päivän aikana kotkalaiset ja Kotkassa vierailevat lapsiperheet kokemaan ja osallistumaan monipuoliseen ohjelmaan. Kulttuuripolku sisältää oppilaille työpajoja ja vierailuja paikallisten kulttuurin ja taiteen toimijoiden ja koulun yhteistyönä tuotettuna. Esiopetuksesta 9. luokkaan jokaiselle luokka-asteelle on valittu oma taiteen-alansa ja kaikki oppilaat osallistuvat jokaisella luokalla toimintaan. Maahanmuuttajanuorten osalta lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen kehittäminen on opetustoimen kehittämisen yhtenä painopistealueena vuonna Nuorisotakuun tarkoitus on auttaa nuoria eteenpäin, oli sitten kyse työpaikasta, koulutuksesta tai muusta elämässä tarvittavasta tuesta. Nuorisotakuuseen sisältyvän koulutustakuun mukaan kaikille peruskoulun päättäneille taataan jatko-opintopaikka lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Kotkalaiset nuoret ovat tähän asti saaneet hyvin koulutuspaikan ja yhteistyötä kouluasteelta siirryttäessä on kehitetty. Koulutuksen ulkopuolelle jäädään pääosin koulutuksen keskeytymisen vuoksi. Vuoden 2014 aikana on mietitty, miten tehostaa toimintaa nuorisotakuun toteutumiseksi. Kasva Kotkassa työryhmä on käsitellyt lähes jokaisessa kokouksessaan nuorten tilannetta ja todennut, että pelkkien tunnuslukujen seuraaminen ei riitä. Findersit ja Rannikkopajat tekevät hyvää työtä nuorten kanssa, jotka ovat syrjäytymisuhan alla, mutta sekään ei riitä. On panostettava ennaltaehkäiseviin palveluihin ja tuettava nuoria, silloin kun ensimmäiset merkit ilmaantuvat. Kymenlaakson työttömyysluvut ovat maan korkeimpia ja koskettavat myös nuoria. Kaikille nuorille peruskoulun päättäneille löytyy koulutuspaikka, mutta ongelmia syntyy myöhemmin siitä, että opinnot keskeytetään. Ekami panostaa lukuvuonna juuri keskeytysuhkan alla oleviin nuoriin uusilla toimintamalleilla. Yhteisöllisen toimintakulttuurin käynnistäminen on vasta aluillaan ja vaatii aivan uudenlaista ajattelua, jota tukee Ohjaamo-palvelun suunnittelu Kotkaan.

12 12 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kotka ,3 15,9 - Lappeenranta 9,3 9,6 10,1 9,8 9,2 - Vaasa 9,6 9,4 9,5 9,1 8,2 - Koko maa 11,8 11,4 11,4 11,2 10,8 - Lähde: Tilastokeskus: Tutkintorekisteri Taulukko 4. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta.

13 Työikäiset Kotkan työvoimaan kuuluu henkilöä, joista 5157 henkilöä (20,7 % työvoimasta) on työttöminä tai lomautettuina (Ely -keskus 12/2014). Noin 57 % työttömistä on miehiä. Työttömyys on kasvanut Kotkassa noin seitsemän (7) % viime vuodesta. Nuorten alle 25 -vuotiaiden työttömyys on kasvanut viime kuukausina kokonaistyöttömyyttä nopeammin; 739 alle 25 -vuotiasta on ilman työtä. Kaakkois-Suomen osalta pitkäaikaistyöttömyys on jatkanut kasvuaan ja vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita kotkalaisia on 1528 henkilöä. Työvoimasta 1439 henkilöä on ulkomaalaisia ja heistä 674 henkilöä (46,8 %) on työttöminä. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kotka 2,4 3,5 3,8 4,3 4,8 - Lappeenranta 2,6 2,9 2,5 2,4 2,6 - Vaasa 2, ,5 - Koko maa 1,9 2,1 2,2 2,2 2,1 - Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Toimeentulotukirekisteri Taulukko 5. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Indikaattori kertoo kuinka suuri osuus parhaassa työiässä olevasta väestöstä on toimeentulotuen piirissä pitkäaikaisesti. Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaissa ovat mukana ne asiakkaat, joiden tuen tarve jatkuu vuodesta toiseen. Pitkäaikaisasiakkaiden osuus väestöstä mittaa paremmin todellista köyhyyttä kuin kaikkien toimeentulotukiasiakkaiden osuus väestöstä.

14 14 Hamina - Kotka kuntakokeiluhanke HAKO on kehittänyt ja pilotoinut erilaisia malleja työkaluiksi työttömien kanssa työskenteleville. Malleja on kehitetty asiakastyöhön ja yritys- sekä viranomaisyhteistyöhön. Vuoden 2014 aikana HAKO:n toimenpiteiden piirissä on ollut 267 kotkalaista pitkäaikaistyötöntä asiakasta. Samalla on kehitetty työllisyyden hoidon toimija- ja viranomaisyhteistyötä sekä järjestetty aiheeseen liittyviä seminaareja: huhtikuussa Hualit Siä Töitä ja marraskuussa Kun työikäistä masentaa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Kotkan kaupungin tukeman Tulevaisuus Tukevasti Työssä (TUTUT) hankkeen sisällä työllistetään korttelikoteihin vuositasolla noin 140 pitkäaikaistyötöntä, joista 35 % on maahanmuuttajia. Seudullisen mielenterveys- ja päihdestrategian toimeenpano on aloitettu vuoden 2013 loppupuolella. Yhteistyössä mielenterveyspalveluiden, avoterveydenhuollon ja A -klinikkasäätiön kanssa on kehitetty palveluja. Terveysasemilla on toteutettu matalan kynnyksen mielenterveysneuvontaa, - ohjausta ja lyhytkestoista tukea työikäiselle väestölle psykiatristen sairaanhoitajien, karttureiden, työnä. Vuosien aikana terveydenedistämisyksikkö yhteistyökumppaneineen ja Kotka-Kymin seurakuntayhtymä toteuttavat yhteistyöprojektin, jonka tavoitteena on kaventaa terveyseroja ja lisätä hyvinvointia vähävaraisten ihmisten keskuudessa. Kohtaamisia erilaisten terveys, -liikunta sekä kulttuuriteemojen ympärillä oli syksyn aikana noin 600 henkilön kanssa.

15 Ikäihmiset Vanhustenhuollon palvelurakennemuutoksen myötä on Kotkassa luovuttu vanhusten pitkäaikaishoidosta; vanhukset eivät enää asu sairaalan vuodeosastoilla vaan hoivakodeissa. Kaikilla asukkailla on oma huone ja huoneissa inva -mitoitettu kylpyhuone/wc. Jokaiselle asukkaalle laaditaan yhteistyössä asukkaan, omaisten ja hoitohenkilöstön kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma. Kotihoidon avulla turvataan asiakkaiden kotona selviytymistä lisäämällä hoitajien asiakkaiden luona käytettävää aikaa ja kohdentamalla hoitajien resursseja oikea-aikaisiin palveluaikoihin. Uusien hoivakotien rakentaminen päättyy toukokuussa 2015, jolloin Karhuvuorikodin laajennusosa valmistuu. Samalla Pihkapolun hoivakodin toiminta päättyy. Hoivapalveluissa on rakennemuutoksen myötä lisätty lyhytaikapaikkoja. Tavoitteena on kehittää ja lisätä toimintakykyä ylläpitävää toimintaa, jotta ikäihmiset pystyisivät mahdollisimman kauan asumaan omissa kodeissaan. Lyhytaikapaikkoja on Karhuvuorikodissa, Citykodissa ja Villa Eskolassa. Kotihoidon ja omaishoidon asiakkaille tarjotaan lyhytaikapaikoilla kuntouttavia ja virkistäviä intervallijaksoja. Yksiköissä tarjotaan myös sairaalasta kotiutuville ja kotihoidosta ohjatuille asiakkaille toimintakykyä lisääviä arviointijaksoja. Villa Eskolassa avautui uusi kuntouttava pienyksikkö. Yhteensä lyhytaikapaikkoja on 60. Vaikka rakentamisen osalta palvelurakennemuutos alkaa olla ohi, tarvitaan hoivakodeissa hoitotyön sisällön jatkuvaa kehittämistä. Asiakaspalautekyselyssä tuli esille, että hoivakotien asukkaista suuri osa kokee yksinäisyyttä. Arjen keskelle kaivataan virkistystä. Mieluisiksi on koettu musiikki- ja laulutuokiot, vierailevat esiintyjät ja liikuntaryhmät. Hoivakotien viriketyöntekijät koordinoivat vapaaehtoistyöntekijöiden vierailuja koteihin ja järjestävät itsekin monenlaisia tapahtumia ja retkiä asukkaille. Myös hoitohenkilökunnan järjestämiä yhteisiä piristyshetkiä tarvitaan. Tärkeintä on henkilöstön läsnäolo ja vuorovaikutus asukkaiden ja omaisten kanssa. Ennaltaehkäiseviin, terveyttä ja hyvinvointia edistäviin sekä ylläpitäviin palveluihin on panostettu vanhustenhuollossa. Liikuntaan ja virike - ja virkistystoimintaan on resursoitu fysioterapeuttien, liikunnanohjaajan ja viriketyöntekijän työpanosta. Säännölliset ryhmätoiminnat ovat tukeneet iäkkäiden terveyttä ja hyvinvointia sekä mielekästä arkea. Kaupungin hoivakodit ovat mukana Hyvä teko -kampanjassa tarjoten kuntalaisille mahdollisuuden osallistua vapaaehtoistyöhön virkistämään hoivakotien asukkaita. Kotihoidon palveluohjausta ja neuvontaa järjestetään säännöllisesti eri toimipisteissä, kuten esimerkiksi terveyskioskeissa, korttelikodeissa ja eläkeläisjärjestöjen tapaamispaikoissa. Palveluohjaajat jalkautuvat myös erilaisiin tapahtumiin ja tempauksiin.

16 16 ikäihmisten osallisuuden lisääminen on vanhuspalvelulainkin tavoitteena. Vanhusneuvosto on Kotkan kaupungin ja sen alueella toimivien eläkeläisjärjestöjen yhteistyöelin, jonka tehtävänä on edistää viranomaisten, vanhusten sekä eläkeläis- ja vanhustyöjärjestöjen yhteistoimintaa sekä edesauttaa ikäihmisten osallistumista ja vaikuttamista kunnalliseen päätöksentekoon. Kotkan Vanhusneuvosto ja eläkeläisjärjestöt aloittivat vuonna 2014, vanhusneuvoston aloitteesta, vapaaehtoistyönmallin kehittämisen ikääntyvien kaveritoimintaan. Toiminnan suunnittelu on meneillään ja tavoitteena on saada varsinainen toiminta käyntiin 2015 kesään mennessä. Kotkassa on erittäin aktiivisesti toimivia eläkeläisjärjestöjä. Järjestöjen toimintaa tuetaan noin eurolla vuodessa Valtion konttorin myöntämistä jäämistövaroista. Oppia ikä kaikki -yhteistyöryhmä on keskustelu- ja ideafoorumi, joka tekee esityksiä ja luo edellytyksiä ikäihmisten virkistymiseksi ja toimintakyvyn rikastuttamiseksi kumppanuustoiminnan, vuorovaikutuksen ja viestinnän avulla. Työryhmässä ovat mukana vanhusneuvoston, eläkeläisjärjestöjen, kolmannen sektorin, seurakunnan ja kaupungin edustajat. Työryhmä koordinoi mm. vanhusten viikon sekä erilaisia ikäihmisten tapahtumia. Kotkassa 75 vuotta täyttäneitä ikäihmisiä asuu omassa kodissaan vähemmän kuin muissa vertailukunnissa. Vuodesta 2007 lähtien on hoiva-asumisen palvelurakenteen muutos ollut keskeisessä roolissa Kotkassa, koska hoivapaikkaa odottavia henkilöitä on ollut jonossa niin Karhulan sairaalassa kuin erikoissairaanhoidossa. Kotkassa hoiva-asumisen palvelujen tarpeeseen vaikuttaa erityisesti yli 85 -vuotiaiden ikäryhmän kasvu. Yli 75 -vuotiaiden määrän kasvu ei ole suurta, mutta 85 vuotta täyttäneitä on vuonna 2016 noin 500 enemmän kuin vuonna Kotihoidon, lyhytaikaishoidon ennaltaehkäisevien - sekä avoterveydenhuollon palvelujen kehittäminen on vasta nyt pystytty nostamaan keskiöön tukemaan kotona asumista ja siirtämään hoiva-asumisen tarvetta myöhemmäksi. Yksin asuvien yli 75 -vuotiaiden osuus on Kotkassa suurempi kuin muissa vertailukunnissa. Toimintakyvyn laskiessa yksin asuminen voi omalta osaltaan nopeuttaa hoiva-asumiseen siirtymistä.

17 17 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Kotka 87,5 88,8 87,2 88,6 88,7 - Lappeenranta 87, ,6 88,5 89,9 - Vaasa 86,9 88, ,4 - Koko maa 89,3 89,4 89,5 89, Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterit Taulukko 6. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstäindikaattori ilmaisee vuoden lopussa kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattoria laskettaessa kotona asuviksi laskettiin muut kuin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa pitkäaikaishoidossa, vanhainkodeissa, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa, kehitysvammalaitoksissa tai kehitysvammaisten autetussa asumisessa olleet.

18 18 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 1. Lapsilla, nuorilla ja perheillä on jatkossa käytössä palaute- ja huolikanava Tavoitteet Luodaan vuorovaikutteinen, sähköinen ja anonyymi palautekanava. Toimenpiteet ja vastuutaho Tietohallintoyksikkö aloittaa suunnittelutyön yhteistyössä Vatupassin kanssa. (Vastuutahona tietohallintoyksikkö. Vatupassi koordinoi valmista toimintaa) Arviointi Suunnitelma 2015 Suunnittelutyö on alkuvaiheessa. Liitetään sähköinen palautekanava osaksi lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämistä. Vuoden 2015 aikana nuorisotoimi satsaa verkkonuorisotyöhön ja digitaalisen työotteen vahvistamiseen. Nuorisotoimi tarjoaa myös muille vastuualueille mahdollisuuden osallistua em. aihealueen koulutukseen.

19 17 2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 2. Vanhemmuuden tukemiseen liittyvää ryhmä/vertaistoimintaa on saatavilla Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointi Suunnitelma 2015 Yhteistyö ja kasvatuskumppanuus vahvistavat vanhemmuutta. Vanhempainverkostojen muodostuminen vertaisryhmien ja vanhempainiltojen kautta. Huoltajayhteistyö Monitoimijainen perhevalmennus on toteutunut neuvolan, varhaiskasvatuksen, suun terveydenhuollon, Ensi- ja turvakodin sekä Perheasiainneuvottelukeskuksen järjestäminä. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden vetämä Voikukkaryhmä on kokoontunut 10 kertaa vuoden 2014 aikana. Ryhmä on tarkoitettu huostassa olevien lasten vanhemmille. Monitoimijaista perhevalmennusta edelleen kehitetään tänä vuonna. Ryhmätoiminnan kehitystyössä huomioidaan olemassa olevat luontaiset ryhmät (avoin varhaiskasvatus, vanhempainillat, luokat, seurakunnan perhekerhot) Vanhemmuutta tukevien vertaisryhmien lisääminen Jokaista ryhmää on ollut yksi: Vanhempainryhmä Vauvaperheille (Vatupassi) Jälleenrakennusseminaari eron kokeneille ja eroa miettiville (Vatupassi) Luovan toiminnan ryhmä vuotiaille ja heidän vanhemmilleen (vuorovaikutus) (Vatupassi) Seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksessa alkaa 2015 aikuisten Keskusteluryhmä monikkoperheiden vanhemmille (Ensi- ja turvakoti ja Vatupassi) eroryhmä. Vanhemmuuden voima - vertaisryhmä leikki-ikäisten vanhemmille (Vatupassi ja varhaiskasvatus) ICDP - kannustavan vuorovaikutuksen ryhmä vanhemmille (sosiaalihuolto, Vatupassi ja päivähoito) Vuorovaikutteiset, moniammatillisesti toteutettavat vanhempainillat (esim. 5. luokka) ja tapaamiset 5. luokkalaisten laajojen terveystarkastusten yhteydessä ei ole vuonna 2014 pidetty moniammatillisia vanhempainiltoja. Laajojen terveystarkastusten luokkayhteenvedot on käyty läpi koulujen oppilashuoltoryhmissä.

20 20 Helmi Oppilashallintajärjestelmän käyttöönotto Oppilashallintajärjestelmä on otettu käyttöön syksyllä Helmi Oppilashallintajärjestelmä on käytössä kaikissa Kotkan kouluissa. (Vastuutahot: opetustoimi ja varhaiskasvatus, hyvinvointineuvola, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi Yhteistyötaho: seurakunta)

SISÄLLYS LIITTEET. Liite 1: Hyvinvointijohtaminen kunnan talouden ja toiminnan suunnittelun vuosikellossa Liite 2: Hyvinvointityöryhmä

SISÄLLYS LIITTEET. Liite 1: Hyvinvointijohtaminen kunnan talouden ja toiminnan suunnittelun vuosikellossa Liite 2: Hyvinvointityöryhmä KOTKA: VUOSITTAINEN RAPORTTI 2012-2013 JA HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE 2014 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 TILANNEKATSAUS HYVINVOINTIIN... 1 2.1 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima... 2 2.2 Lapset, lapsiperheet

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Viitekehyksenä perusopetuksen laatukriteerit ja varhaiskasvatuksessa viitekehyksenä on käytetty Valtakunnallisia varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa? KERHOSUUNNITELMAN TEKEMINEN (Tiedoston voi ladata koulun nettisivun linkeistä) Luettuasi Liite 1 ja 2, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja toimita vastaus, eli kerhosuunnitelma, rehtorille Mikä on oppilaskerhon

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Syrjäytymisen ehkäisy -työryhmän yhteenvetotaulukko Kehittämiskohde Keinot Seuranta 31.8.2013 Aikataulutus Seuranta, mittari Vastuutaho 2012 2013 2014 2015 Lapsiperheiden hyvinvointi Perhevalmennuksen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET HYVINVOINTIKERTOMUKSEN PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET 2017 2019 Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveystietoisuuden lisääminen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Lapin maakunnan tilanne Sosiaalijohdon työkokous 18.11.2016 Asta Niskala Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus STM ja hallituksen kärkihankkeet

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot