OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Holmberg Mia Anja Eerolan varajäsen. Puittinen Marko

Transkriptio

1 -1, SOTELA :00 OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Holmberg Mia Anja Eerolan varajäsen Hakala Kirsi jäsen Hokkanen Risto Holmroos Anna Kujamäki Kari Leskinen Pirkko Nuora Irma Pakarinen Juha Hanski Jussi Petri Pekkolan varajäsen Puittinen Marko jäsen Kansonen Jani Timo Vornasen varajäsen Muut osallistujat Hirvonen Pasi kaupunginhallituksen edustaja Haapanen Jorma palvelujohtaja Warjus-Ulvinen Kirsi vt. terveysjohtaja Koskimies Sanna hallinto- ja kehittämispäällikkö, sihteeri Rosqvist Liisa vanhustenhuollon johtaja Sahala Heli sosiaalijohtaja Spännäri Maija controller Nurminen Ilona nuorisovaltuuston edustaja Irma Nuoran avustaja Poissa Eerola Anja varapuheenjohtaja Pekkola Petri jäsen Vornanen Timo ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ

2 55, SOTELA :00 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Oikaisuvaatimusohje

3 56, SOTELA :00 Pöytäkirjan tarkastajat Ei oikaisuvaatimusohjetta Valitaan Irma Nuora ja Juha Pakarinen. Seuraavana vuorossa ovat Petri Pekkola ja Marko Puittinen.

4 57, SOTELA :00 Käsittelyjärjestys Ei oikaisuvaatimusohjetta Hyväksytään listan mukaisena.

5 58, SOTELA :00 KH: 340/2014 Sosiaali- ja terveyslautakunnan talouden toteutuma Sotela Asia esitellään kokouksessa.

6 59, SOTELA :00 KH: 77/2013 Peruspalvelujen valtionosuus vuonna 2014 Kh / 73 Valmistelijat: Talouspäällikkö Jari-Pekka Väisänen, puh Controller Maija Spännäri, puh Controller Leena Rasi, puh Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) tuli voimaan Laissa luetellaan ne ns. kuntien valtionosuustehtävät, joiden käyttökustannuksiin valtionosuutta myönnetään. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta näistä tehtävistä säädetään mm. kansanterveyslaissa, erikoissairaanhoitolaissa, sosiaalihuoltolaissa, kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa, mielenterveyslaissa, päihdehuoltolaissa jne. Nykyisessä mallissa sektorikohtaiset eli peruspalvelujen rahoitus (yleinen valtionosuus), verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus, esi- ja perusopetuksen rahoitus sekä kulttuuritoimen rahoitus on yhdistetty. Valtionosuus suoritetaan kunnille kuukausittain. Toteutuvaan valtionosuuksien kokonaismäärään vaikuttaa nk. yhden putken valtionosuuden ulkopuolelle jäävä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus, joka on Kotkan kaupungille negatiivinen. Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta on kokouksessaan / 19 käsitellyt opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän osuuden rahoituksesta. Päätös on tuotu kaupunginhallitukselle tiedoksi esityslistan edeltävässä pykälässä. Lisäksi kuukausittaisissa tilityksissä huomioidaan nk. kotikuntakorvaustulot ( euroa) ja kotikuntakorvausmenot ( euroa), jotka aiheutuvat siitä, että oppilaan käydessä koulua toisen kunnan tai yksityisen ylläpitäjän koulussa, toteutetaan korvauksen laskutus kotikunnalta. Nämä kirjataan opetustoimen toimintatuloksi ja -menoksi. Valtionosuusmaksatuksen yhteydessä suoritettava elatustuen takaisinperinnän palautus ( euroa) kirjataan toimintatuloksi kaupungin sosiaalihuoltoon. Taulukossa ovat tiedot Kotkan kaupungin vuoden 2014 peruspalvelujen rahoituksesta yhteensä, vähennettynä opetus- ja kulttuuritoimen muilla valtionosuuksilla. Summa viimeisellä rivillä kertoo kaupungin tuloslaskelman valtionosuudet-kohtaan tuloksi kirjautuvan euromäärän, euroa.

7 59, SOTELA :00 KH: 77/2013 Valtionosuuden laskentatekijät (milj. euroa) Muutos Yleinen osa 3,1 3,2 3,2 0,1 SOTE laskennalliset kustannukset 210,0 219,7 228,1 8,5 Esi- ja perusopetus sekä kulttuuripalvelujen laskennalliset kustannukset 39,6 40,0 40,2 0,2 Valtionosuusjärjestelmän tasaus -0,6-0,6-0,6 0,0 Peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 7. luvun mukaiset lisäykset ja vähennykset (mm. 9,5 8,9 9,6 0,7 veromenetysten kompensaatio) Kunnan omarahoitusosuus -164,6-172,0-180,1-8,1 Yhden putken valtionosuus ennen verotulotasausta 96,9 99,1 100,4 1,4 Verotulotasaus -3,3-2,7-2,0 0,8 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet (lukio, kansalaisopisto, aamu- ja iltapäivätoiminta, liikunta, nuoriso, museo) vähennettynä -8,0-7,8-7,5 0,3 omarahoitusosuudella Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus 0,0 1,7 0,0-1,7 Kaupungille maksettava valtionosuus 85,7 90,2 91,0 0,8./. Valtiovarainministeriön tekemä päätös VM/2970/ /2013 on esityslistan liitteenä. Yksityiskohtaiset tiedot valtionosuustekijöistä ovat kaikkien kuntien osalta julkiset ja löytyvät valtionvarainministeriön www-sivuilta kohdasta: 09Vuoden/name.jsp./. Maksuerittely Kotkan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetustoimen muusta rahoituksesta vuodelle 2014 on esityslistan liitteenä. Jos kunta on tyytymätön valtiovarainministeriön kunnan peruspalvelujen myöntämistä tai kunnan verotuloihin perustuvaan valtionosuuden tasausta koskevaan päätökseen, sillä on kunnan peruspalvelujen valtionosuuslain 64 :n nojalla oikeus kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan tehdä kirjallinen oikaisuvaatimus valtiovarainministeriölle. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää tyytyä valtiovarainministeriön päätökseen peruspalvelujen valtionosuudesta vuonna Asian käsittely: Merkittiin, että talouspäällikkö Jari-Pekka Väisänen poistui kokouksesta tämän asian tultua käsitellyksi klo Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Sotela Valmistelija: Controller Maija Spännäri, puh /. Esityslistan liitteenä kaupunginhallituksen esityslistalla olleet liitteet.

8 59, SOTELA :00 KH: 77/2013 Esittelijä: Ehdotus: Palvelujohtaja Jorma Haapanen Merkitään tiedoksi. Ei oikaisuvaatimusohjetta

9 59, SOTELA :00 / Pykälän liite: valtiovarainministeriön päätös

10 59, SOTELA :00 / Pykälän liite: valtiovarainministeriön päätös

11 59, SOTELA :00 / Pykälän liite: valtiovarainministeriön päätös

12 59, SOTELA :00 / Pykälän liite: valtiovarainministeriön maksuerittely

13 59, SOTELA :00 / Pykälän liite: valtiovarainministeriön maksuerittely

14 59, SOTELA :00 / Pykälän liite: valtiovarainministeriön maksuerittely

15 60, SOTELA :00 KH: 310/2014 Eroanomus luottamustehtävästä; Marco Niemi Kh / 79 Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh Marco Niemi pyytää eroa sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsenyydestä paikkakunnalta pois muuttamisen vuoksi. Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokoonpano: Jäsen Varajäsen Aila Eerola pj Anne Heikkilä Anja Eerola vpj Mirja Holmberg Kirsi Hakala Emmi Voutilainen Risto Hokkanen Marco Niemi Anna Holmroos Mari Hostikka Kari Kujamäki Kaarlo Sandberg Pirkko Leskinen Raili Helin Irma Nuora Lea Korhonen Juha Pakarinen Tuula Valjus Petri Pekkola Jussi Hanski Marko Puittinen Reijo Murto Timo Vornanen Jani Kansonen Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää - myöntää Marco Niemelle eron sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsenyydestä - valita hänen tilalleen uuden varajäsenen sosiaali- ja terveyslautakuntaan. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Kv Kh: Päätös: Valtuusto hyväksyy kaupunginhallituksen ehdotuksen. Valtuusto päätti myöntää Marco Niemelle eron sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsenyydestä ja valita hänen tilalleen uudeksi varajäseneksi sosiaali- ja terveyslautakuntaan Antti Mäkisen. Sotela Valmistelija: Hallinto- ja kehittämispäällikkö Sanna Koskimies, puh Esittelijä: Palvelujohtaja Jorma Haapanen

16 60, SOTELA :00 KH: 310/2014 Ehdotus: Merkitään tiedoksi. Ei oikaisuvaatimusohjetta

17 61, SOTELA :00 KH: 310/2014 Vammaisneuvoston uuden jäsenen valitseminen Sotela Valmistelija: Hallinto- ja kehittämispäällikkö Sanna Koskimies, puh Vammaisneuvoston toimintasäännön mukaan kaupungin ja sen alueella toimivien vammaisten henkilöiden, heidän omaistensa ja vammaisjärjestöjen yhteistyöelimenä on vammaisneuvosto (KuntaL:n mukainen toimikunta). Vammaisneuvoston toimintasäännön 2 :n mukaan sosiaali- ja terveyslautakunta valitsee vammaisneuvostoon toimikauttaan vastaavaksi ajaksi yksitoista (11) jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Vammaisilla henkilöillä, heidän omaisillaan ja vammaisjärjestöillä tulee olla vammaisneuvostossa riittävä edustus. Vammaisneuvoston jäsenistä kaksi jäsentä asetetaan sosiaali- ja terveyslautakunnan, yksi lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan, yksi kulttuurilautakunnan, yksi liikuntalautakunnan ja yksi teknisen lautakunnan ehdottamista henkilöistä. Sosiaali- ja terveyslautakunta nimesi vammaisneuvoston jäsenet kokouksessaan Vammaisneuvoston kokoonpano on seuraava: Jäsenet Eva Pukkila Liisa Valtonen Yrjö Nuora Jarmo Kangas Juha Hinkkanen Leif Wikman Kyllikki Talikka Tarja Renlund Merja Ylivarvi Marko Puittinen Marco Niemi Varajäsenet Matti Paavola Mirja Laaksonen Pirkko Talsi Pirjo Tuovinen Kaj Kiri Reetta Puhakka Raili Halme Eero Piispanen Leena Heino Pasi Salmikivi Juha Pakarinen Marco Niemelle on myönnetty ero sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsenyydestä kaupunginvaltuuston kokouksessa Niemi on pyytänyt eroa myös vammaisneuvoston jäsenyydestä. Niemen tilalle vammaisneuvostoon tulee valita uusi sosiaali- ja terveyslautakunnan ehdottama jäsen. Vammaisneuvoston jäsenten valitsemisessa on otettava huomioon tasaarvolain 4 :n vaatimukset toimielimen kokoonpanosta, jonka mukaan toimielimessä tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia. Esittelijä: Ehdotus: Palvelujohtaja Jorma Haapanen Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää myöntää Marco Niemelle eron vammaisneuvoston jäsenyydestä ja valita hänen tilalleen vammaisneuvostoon uuden jäsenen. Ote: Valittu Vammaisneuvosto Oikaisuvaatimusohje

18 62, SOTELA :00 SOTE: 778/2014 Muutoksia kesäajan toiminnassa vuonna 2014 Sotela Valmistelijat: Hallinto- ja kehittämispäällikkö Sanna Koskimies, puh Vt. terveysjohtaja Kirsi Warjus-Ulvinen, puh Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist, puh Sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh Terveysasemien vastaanottotoiminta: Länsi-Kotkan ja Kotkan terveysasemat ovat suljettuna Heinäkuussa Karhulan terveysasemalla hoidetaan vain kiireellistä hoitoa vaativat potilaat. Päiväaikainen päivystys toimii Carean tiloissa. Terveyskioskit ovat suljettuina Suun terveydenhuolto: Länsi-Kotkan hammashoitola on suljettu Mielenterveystyö: Psykiatrian poliklinikka ja kuntoutumisyksikkö Mieku toimivat kesäajan supistetulla henkilöstöllä. Poliklinikat: Muistipoliklinikka on suljettu ajalla Päiväsairaala on suljettu Taimelan lasten ja Kotomäen nuorten vastaanottokodit toimivat yhdistettynä vastaanottokotina Kotomäen tiloissa os. Koulukatu 25. Vammaispalvelutoimistossa asiointi on rajoitettua Länsi-Kotkan terveysaseman sulun ajan Henkilökunta on tavoitettavissa puhelimitse normaalisti puhelinaikana ma-ti sekä to-pe klo Kotkansaaren sosiaalitoimiston toiminta ajalla Toimisto on avoinna klo 9 15, toimeentulotuen neuvontapuhelimen soittoaika on klo Toimeentulotuen käsittelyaikatieto löytyy osoitteesta Maahanmuuttajapalvelut (Karhulantie 46) Toimisto ja Virkaneuvo avoinna klo Toimitaan supistetulla henkilökunnalla. Vastaanottokeskuksen yksiköt toimivat normaalisti. Esittelijä: Ehdotus: Palvelujohtaja Jorma Haapanen Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy kesäajan toiminnan muutokset edellä esitetyn mukaisesti.

19 62, SOTELA :00 SOTE: 778/2014 Oikaisuvaatimusohje

20 63, SOTELA :00 KH: 375/2012 Kotkan hyvinvointikertomuksen vuosittainen raportti ja suunnitelma vuodelle 2014 Sotela Valmistelija: Vt. terveysjohtaja Kirsi Warjus-Ulvinen, puh Terveydenhuoltolain (1326/2010) lain 12 :ssä todetaan, että kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista on raportoitava valtuustoa vuosittain ja laadittava laajempi hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa. Kaupunginhallituksen päätöksellä hyvinvointipalveluiden johtoryhmä on toiminut hyvinvointikertomuksen ohjausryhmänä. Hyvinvointipalveluiden laajennettu johtoryhmä teki päätöksen hyvinvointityöryhmän perustamisesta Hyvinvointityöryhmä aloitti toimintansa marraskuussa Työryhmän tehtävänä on vuosittain kunnan hyvinvoinnin tilan arviointi edellisen vuoden osalta sekä tulevan kauden hyvinvointia edistävien toimenpiteiden suunnittelu liittyen valtuustokausittaiseen hyvinvointikertomukseen. Työryhmään on nimetty eri hallinnonalojen edustajia. Asetettujen tavoitteiden arvioinnissa ja suunnittelussa käytetään tukena kaupungin kokoamaa tilastotietoa sekä mm. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen hyvinvointia kuvaavien indikaattorien antamaa tietoa. Edellisen kauden kertomus ja tulevan kauden suunnitelma viedään lautakunnille vuosittain keväisin läpi koko valtuustokauden../. Liitteenä on Kotkan vuosittainen raportti sekä hyvinvointisuunnitelma vuodelle 2014 liittein 1 (Hyvinvointijohtaminen kunnan talouden ja toiminnan suunnittelun vuosikellossa) ja 2 (Hyvinvointityöryhmän jäsenet). Esittelijä: Ehdotus: Palvelujohtaja Jorma Haapanen Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee raportin Kotka: Vuosittainen raportti ja hyvinvointisuunnitelma vuodelle 2014 sekä sen liitteet tiedoksi. Ei oikaisuvaatimusohjetta

21 63, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointikertomus 2013 KOTKA: VUOSITTAINEN RAPORTTI JA HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE 2014

22 63, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointikertomus 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TILANNEKATSAUS HYVINVOINTIIN Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Lapset, lapsiperheet ja nuoret Työikäiset Ikäihmiset HYVINVOINNIN EDISTÄMISTÄ KOSKEVAT JOHTOPÄÄTÖKSET SUUNNITELMA HYVINVOINNIN EDISTÄMISESTÄ VUONNA LIITTEET Liite 1: Hyvinvointijohtaminen kunnan talouden ja toiminnan suunnittelun vuosikellossa Liite 2: Hyvinvointityöryhmä

23 63, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointikertomus JOHDANTO Vuonna 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain mukaan kunnan on seurattava asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laaja hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomus täsmentää kuntastrategian ja toiminnan ja talouden suunnitelman hyvinvoinnin edistämistä koskevia näkökulmia. Laaja hyvinvointikertomus on tarkoitettu valtuustokauden aikaiseen kuntalaisten hyvinvoinnin raportointiin, arviointiin ja suunnitteluun. Vuosittaisen hyvinvointikertomuksen tarkoituksena on vuosittainen raportointi ja valtuustokausittaisen suunnitelman tarkentaminen. Kyseessä on lyhyt tietokatsaus väestön hyvinvoinnista ja terveydestä ja se toimii toiminta- ja taloussuunnittelun välineenä. Vuosittaisessa kertomuksessa tarkennetaan laajan kertomuksen tavoitteita, toimenpiteitä, resursointia ja arviointimittareita hyödyntäen erityisesti kunnan omaa hyvinvointitietoa ja indikaattoreita. Hyvinvointityöryhmä, jonka hyvinvointipalvelujen johtoryhmä nimesi syyskuussa 2013, valmistelee hyvinvointikertomuksen. Hyvinvointityöryhmässä on edustajat kaupungin eri vastuualueilta, Yksillä purjeilla -hankkeesta, järjestöjen sekä seurakunnan edustaja. Tähän raporttiin koottiin hyvinvointitietoa ja arvioitiin toteutunutta toimintaa Se sisältää myös suunnitelman hyvinvoinnin edistämiseksi vuodelle Suunnitelma valmisteltiin niin, että tavoitteet ovat kaupunkistrategian mukaisia. Tämä raportti perustuu Kotkan valtuustokaudeksi laadittuun ensimmäiseen laajaan hyvinvointikertomukseen. Laaja kertomus on lähinnä katsaus kotkalaisten hyvinvoinnin tilaan. Se ei sisällä tarkoin asetettuja tavoitteita eikä toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi. Näin ollen myös tässä raportissa toimintakauden arviointi on enemmänkin yleinen katsaus hyvinvointiin ja sen muutoksiin. Tämä vuosittainen hyvinvointikertomus koottiin nykyisin Kuntaliiton ylläpitämään sähköiseen hyvinvointikertomuspohjaan, joka jatkossa on hyvinvointikertomuksen suunnittelun ja arvioinnin työväline. Vuosien kotkalaisten hyvinvoinnin tilannekatsaus perustuu Kaste Ester -hankkeen tuottamiin keskeisimpiin indikaattoreihin, kunnan omaan hyvinvointitietoon sekä tuoreen kouluterveyskyselyn tuloksiin. Hyvinvoinnin tilaa havainnollistetaan indikaattorikuvaajien avulla. Vertailukunniksi valittiin Lappeenranta ja Vaasa ja lisäksi vertailukohteena käytettiin koko maata.

24 63, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointikertomus TILANNEKATSAUS HYVINVOINTIIN 2.1 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kunnan demografinen huoltosuhde on heikentynyt koko maahan verrattuna nopeasti luvulla. Noin 20 %:a väestöstä on yli 65 -vuotiaita ja alueella vallitsee korkea työttömyys. Tämä heijastuu lisääntyvänä palveluiden ja tuen tarpeena. Vähenevät verotuotot ja kasvava palvelutarve edellyttävät toimintojen ja palvelukokonaisuuksien huolellista tarkastelua ja yhteensovittamista. Kuva 1. Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu (Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Kelan sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16-64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä.) (Kansaneläkelaitos 2012) Kotkan aktiivinen maahanmuuttajapolitiikka ja rajan läheisyys näkyvät siinä, että Kotkassa on vertailukuntia enemmän asukkaita, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Kotkaan muutetaan ulkomailta työn, opiskelun, perhesiteen, paluumuuton tai pakolaisuuden vuoksi. Työperäinen maahanmuutto lisääntyy edelleen voimakkaasti. Valtaosa muutoista tapahtuu omaehtoisesti joko suoraan ulkomailta tai muualta Suomesta.

25 63, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointikertomus Lapset, lapsiperheet ja nuoret Lasten pienituloisuusaste on korkea ja yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on vertailukuntia korkeampi. Nämä esimerkit osoittavat, että keinoja perheiden tukemiseen, on jatkuvasti kehitettävä. Kuva 2. Lasten pienituloisuusaste [Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaiden henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna.] (Tilastokeskus 2011) Varhaisen tuen palvelu- ja kehittämiskeskus Vatupassin toiminta käynnistyi Vatupassityöllä tarkoitetaan työtä, jossa tuetaan lasta, perhettä tai nuorta yhdessä ja monitoimijaisesti perheen kokonaistilanne huomioiden. Vatupassissa työskentelevät palvelupäällikön johdolla puhe- ja toimintaterapeutit, perheneuvolan työntekijät, neuvolan perhetyöntekijä ja -ohjaajat, psykologi, lääkäri, koulupsyykkarit ja toimistosihteeri. Työ vastaa laajan hyvinvointikertomuksen tavoitteeseen varhaisesta puuttumisesta ja palvelujen tehostamisesta sekä uudistamisesta. VATU- työn sisältö, kokonaisuus ja toimijat on määritelty ja tiedotettu sidosryhmille. VATU -työtä suunniteltiin ja käynnisteltiin loppuvuonna Varsinainen toiminta käynnistettiin vuoden 2014 alussa. Painopisteen siirtäminen varhaisen tuen palveluihin uskotaan vaikuttavan kodin ulkopuolisten sijoitusten määrään. Psykososiaalisen hyvinvoinnin tukemiseen ja seurantaan on panostettu sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa. Esiopetus tekee esimerkiksi yhteistyötä kouluterveydenhuollon kanssa vahvuudet ja vaikeudet -lomaketta hyödyntäen. Viidesluokkalaisten laajaan terveystarkastukseen sisältyy oppilas- ja luokkakohtaisen hyvinvoinnin seuranta. Perusopetuksessa kehitetään edelleen käytäntöä hyvinvoinnin seurantaan perustuvien vanhempainiltojen toteuttamiseksi. Nuorisotakuun tarkoitus on auttaa nuoria eteenpäin, oli sitten kyse työpaikasta, koulutuksesta tai muusta elämässä tarvittavasta tuesta. Nuorisotakuuseen sisältyvän koulutustakuun mukaan kaikille peruskoulun päättäneille taataan jatko -opintopaikka lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Kotkalaiset nuoret ovat tähän asti saaneet hyvin koulutuspaikan ja yhteistyötä siirryttäessä eri kouluasteelta toiselle on kehitetty. Koulutuksen ulkopuolelle jäädään pääosin koulutuksen keskeytymisen vuoksi. Voimaan tulleen nuorisotakuun toteutumisen seurannan tietoja käytetään seuraavissa hyvinvointisuunnitelmissa. Toteutumista seuraa Kasva Kotkassa -työryhmä. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa on yhteistyössä eri toimijoiden kanssa luotu päihteisiin puuttumisen toimintamalli.

26 63, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointikertomus Kuva 3. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Tilastokeskus 2011) 2.3 Työikäiset Kotkassa on heikko työllisyysaste ja runsas toimeentulotukea saavien määrä, josta seuraa eriarvoistumisen uhkaa. Toimeentulotukiasiakkaiden määrä lisääntyi 3.2 % vuodesta Työikäisen väestön työttömyysaste oli joulukuussa vuoden 2013 lopussa 19.3 % (TP 2013). Kuva 4. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012) HaKo -hanke - työllisyyden kuntakokeilu on tarjonnut pitkäaikaistyöttömien ryhmälle toimenpiteitä vuoden 2013 aikana yhteensä 856 henkilölle. Toimenpiteitä ovat olleet esimerkiksi TE -toimiston kanssa tehty kartoitus ja kutsu infotilaisuuksiin 358 henkilölle, erilaiset ryhmäpalvelut 149 henkilölle, yksilöllinen ohjaus 34 henkilölle. Työkokeilupaikka on löydetty 17 henkilölle, 10 henkilölle koulutuspaikka, kuudelle henkilölle työpaikka ja palkkatukipaikka yhdelle henkilölle.

27 63, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointikertomus 2013 Seudullisen mielenterveys- ja päihdestrategian toimeenpano on aloitettu vuoden 2013 loppupuolella. Yhteistyössä mielenterveyspalveluiden, avoterveydenhuollon ja A -klinikkasäätiön kanssa on kehitetty palveluja. Terveysasemilla on toteutettu matalan kynnyksen mielenterveysneuvontaa, -ohjausta ja lyhytkestoista tukea työikäiselle väestölle psykiatristen sairaanhoitajien työnä. 2.4 Ikäihmiset Vanhustenhuollon palvelurakenneuudistus eteni suunnitelmien mukaisesti. Pääpaino oli hoivapalvelujen riittävyyden turvaamisessa huomioiden korkea dementiaindeksi ja yli 85 -vuotiaiden vuosittainen n. 100 henkilön lisäys. Vanhustenhuollon palvelurakennemuutoksen ansiosta Kotkassa on luovuttu vanhusten pitkäaikaislaitoshoidosta; vanhukset eivät enää asu sairaalan vuodeosastoilla vaan hoivakodeissa. Kaikilla asukkailla on oma huone ja huoneissa inva -mitoitettu kylpyhuone/wc. Jokaiselle asukkaalle laaditaan yhteistyössä asukkaan, omaisten ja hoitohenkilöstön kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma. 5 Kuva 5. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012) Ikääntyneille tarjottavista palveluista on tehty palveluopas. Palveluista on tiedotettu aktiivisesti kuntalaisille. Kotona asumista on tuettu 80- ja 85 -vuotta täyttävien ei kotihoidon piirissä olevien henkilöiden hyvinvointia edistävillä kotikäynneillä ja ryhmätapaamisilla, palveluohjauspäivillä, erilaisilla tapahtumilla sekä lisääntyneellä järjestöyhteistyöllä. Ennaltaehkäiseviin, terveyttä ja hyvinvointia edistäviin sekä ylläpitäviin palveluihin on panostettu. Liikuntaan ja virike- ja virkistystoimintaan on resursoitu fysioterapeuttien, liikunnanohjaajan ja viriketyöntekijän työpanosta. Säännölliset ryhmätoiminnat ovat tukeneet iäkkäiden terveyttä ja hyvinvointia sekä mielekästä arkea. Vuosina 2012 ja 2013 uimahallien kokonaiskävijämäärästä oli eläkeläiskäyntejä reilu neljännes. Uimala Katariinaan avattiin seniorikuntosali, jossa harjoittelu on tehty helpoksi ja vaivattomaksi ikääntyville. Liikuntatarjontaan on lisätty mm. henkilökohtaista opastusta kuntosaliharjoitteluun sekä tasapainoryhmiä. Eri toimijoiden yhteistyön tuloksena on saatu aikaan mm. 60+ liikuntapäivä sekä 70 -vuotiaiden terveystapaamiset ja tilaisuudet. Yhteistyössä eri vastuualueiden kanssa järjestettiin 70 vuotta täyttäneille tietoisku palveluista, heille lähetettiin kattava tietopaketti itsehoidon tueksi ja kaikille halukkaille järjestettiin mahdollisuus terveystapaamiseen terveyskioskissa tai Länsi-Kotkan terveysasemalla. Infotilaisuuteen ja terveystapaamisiin osallistui noin kolmannes 70 vuotta täyttävistä. Tietopaketti sai hyvää palautetta. Molemmissa tapahtumissa on tiedotettu liikunnan, ravitsemuksen ja hyvinvoinnin tärkeydestä toimintakyvyn ylläpidossa sekä annettu palveluohjausta.

28 63, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointikertomus HYVINVOINNIN EDISTÄMISTÄ KOSKEVAT JOHTOPÄÄTÖKSET Kotkan pitkään jatkunut heikko työllisyystilanne vaikuttaa kuntalaisten hyvinvointiin niin lasten, lapsiperheiden, nuorten kuin työikäistenkin osalta. Työ edustaa yksilöille ja perheille osallisuuden ja arvostuksen kokemusta, mutta myös perustaa taloudelliselle hyvinvoinnille. Vuoden 2014 osalta hyvinvointisuunnitelmaan ei ole sisällytetty työllisyyteen vaikuttavia toimenpiteitä. Ikäkausittaisten hyvinvointia edistävien toimenpiteiden laajuus ja vaikuttavuus peilautuu heikon työllisyyden kontekstissa ja voi siksi vaikuttaa ohuelta. Työllisyyteen liittyviä haasteita ei haluta kieltää, mutta niiden ratkaiseminen ei onnistu pelkästään julkishallinnon toimenpitein. Vuoden 2014 hyvinvointisuunnitelmaan asetetut toimenpiteet ovat kaupunkistrategian mukaisia. Suunnitelmassa painottuvat yhteisesti kaikkien ikäryhmien kohdalla osallistumisen ja osallisuuden edistäminen, eriarvoisuuden väheneminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. 4 SUUNNITELMA HYVINVOINNIN EDISTÄMISESTÄ VUONNA 2014 Kaupunkistrategian painotukset ja linjaukset on huomioitu ja ne vaikuttavat hyvinvointisuunnitelman taustalla. Seuraavassa on esitelty kaupunkistrategian strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät: 1 Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut (Palvelut ovat laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä, Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa) 2 Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri (Toimiva elinkeinopolitiikka lisää työpaikkoja, Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen kaupunki, jossa tapahtuu) 3 Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö (Kaupunkirakenne on tiivis ja toimiva, keskustat eläviä, asuminen viihtyisää, Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu) 4 Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö (Henkilöstö on osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta, Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista) 5 Talous on tasapainossa 6 Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Vuoden 2014 hyvinvointisuunnitelmassa on hyödynnetty myös muita Kotkan kaupungin voimassa olevia strategioita, jotka ovat nähtävissä osoitteessa Hyvinvointisuunnitelman lasten ja nuorten osuutta on työstänyt pääasiassa Kasva Kotkassa -työryhmä. Työikäisten osuutta on työstetty hyvinvointityöryhmässä kuin myös ikääntyneiden osuutta. Ikääntyneiden suunnitelmaan ovat ottaneet kantaa sekä Oppia ikä kaikki -yhteistyöryhmä että Vanhusneuvosto. Hyvinvointityöryhmä kokosi myös kaikkien ikäryhmien yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet.

29 63, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointikertomus ) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 1. Lapsilla, nuorilla ja perheillä ei ole käytössä palaute- ja huolikanavaa. Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointimittarit Luodaan vuorovaikutteinen, sähköinen ja anonyymi palautekanava. Tietohallintoyksikkö aloittaa suunnittelutyön yhteistyössä Vatupassin kanssa. Suunnittelutyön aloittaminen toteutunut/ ei toteutunut Vastuutahona tietohallintoyksikkö. Vatupassi koordinoi valmista toimintaa. Yhteistyötahoina ne tahot, ketä palaute tai huoli koskee. 2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 2. Vanhemmuuden tukemiseen liittyvää ryhmä/vertaistoimintaa on liian vähän. Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointimittarit Yhteistyö ja kasvatuskumppanuus vahvistavat vanhemmuutta. Vanhempainverkostojen muodostuminen vertaisryhmien ja vanhempainiltojen kautta Vanhemmuutta tukevien vertaisryhmien lisääminen Vuorovaikutteiset, moniammatillisesti toteutettavat vanhempainillat (esim. 5. luokka) ja tapaamiset Vastuutahot: opetustoimi ja varhaiskasvatus, hyvinvointineuvola, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi Vertaisryhmien määrä, osallistuminen ja palaute Moniammatillisesti toteutettujen vanhempainiltojen määrä, osallistuminen, palaute Yhteistyötaho: seurakunta

30 63, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointikertomus ) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 3. Lapsilla ja nuorilla ei ole riittävän yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastus- ja vapaa -ajantoimintaan. Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointimittarit 1. Lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus osallistua vapaa -ajan toimintaan. Tavoite 1. Koulunuorisotyötä kehitetään kouluissa (Opetustoimi, nuorisoyksikkö, seurakunta) Koulujen kerhotoiminnan monipuolistaminen (Opetustoimi ja kolmas sektori) Monipuolinen ja kattava harrastustoiminta (Lasten ja nuorten palvelut, järjestöt, seurakunta, liikuntayksikkö ja kulttuuritoimi) Kulttuuripolun aikaansaaminen (Nuoriso yksikkö, varhaiskasvatus ja kulttuuritoimi) Järjestöavustusten kehittäminen (Hypa) Tehty tuntimäärä Kerhotarjonnan monipuolisuus Harrastuspassi -päätös tehty/ ei tehty. Kulttuuripolun aikaansaaminen toteutunut/ei toteutunut Tavoite 2. Järjestöavustusten myöntämisperusteiden yhdenmukaistaminen 2. Kaupunkirakenne on tiivis ja turvallinen. Lähiliikunta- ja leikkipaikat ovat kaikkien saavutettavissa. Uusia virkistysalueita /-reittejä, lähiliikuntaja leikkipaikkoja rakennetaan ja olevien laadusta huolehditaan (Katariinan meripuiston ja Karhulan jokipuiston jatkokehitys). Kevyenliikenteenreittien rakentaminen mm. Pernoontie ja Räski sekä verkoston kehittäminen Karhulan alueella. Virkistysreittien kehittäminen: kansallinen kaupunkipuisto, Korkeakoskenhaara ja Aleksanterinraitti. Uusien asuinalueiden aktiviteettien varmistaminen (Räski ja Karhulanniemi). 2. tavoitteen toimenpiteet toteutunut/ ei toteutunut Vastuutahot: kaupunkisuunnittelu puistotoimi, kuntatekniikka sekä liikuntayksikkö

31 63, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointikertomus ) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 1. Mielenterveys- ja päihdeongelmat Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointimittarit Asiat otetaan puheeksi joka organisaatiossa/ kaikki Asiakas saa tarvitsemaansa apua matalalla kynnyksellä. vastuutahot Psykiatrinen sairaanhoitaja perusterveydenhuoltoon terveysasemille vähintään osa-aikaiseksi työntekijäksi/ mielenterveystyön palvelualue Terveysasemilla järjestetään mielenterveys- ja päihdetyön teemajakso helmikuun kahdella ensimmäisellä viikolla: audit ja mielenterveysresepti kaikille kävijöille + tarvittavan neuvonnan ja ohjauksen lisäämisen huomiointi mielenterveys- ja päihdetyön tuella. Vastuutahona terveysasemien osastonhoitajat. Laadullinen kysely henkilöstölle matalan kynnyksen toteutumisesta. Toteutunut/ ei toteutunut Tehtyjen audit -testien ja jaettujen mielenterveysreseptien määrä. 5) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 2. Ylipaino ja lihavuus Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointimittarit 1. Tavoitteena ennaltaehkäistä ja vähentää väestön ylipainoa ja lihavuutta. Tavoite 1. Järjestetään paínonhallintaryhmiä. Neuvokas perhe - ohjausmenetelmä käytössä hyvinvointineuvolassa perheiden liikunta- ja ravitsemusohjauksessa. Liikunta- ja ravitsemusasiat esillä terveyden edistämiseen liittyvillä teemaviikoilla. Ryhmien määrä, osallistujien määrä, palautteet, toteutuneet teemapäivät ja -viikot, indikaattoritieto ATH - tutkimuksesta: lihavien osuus (kehon painoindeksi BMI >= 30kg/m2) (%) 2. Kaupunkirakennetta kehittämällä luodaan kestävää liikenneympäristöä joka kannustaa ihmisiä hyöty- ja vapaa-ajan liikuntaan sekä joukkoliikenteen käyttöön. Vastuutahot: terveyskioski, hyvinvointineuvola, terveydenedistämisyksikkö, liikuntayksikkö Tavoite 2. Kaupunkirakenteen muutosten myötä kohti tiiviistä, toimivaa ja viihtyisää ympäristöä sekä elävää keskustaa. Parannetaan kävely- ja pyöräilyreittien laatua ja kattavuutta (Kotkan tie- ja katuverkkosuunnitelma 2030). Lisätään polkupyörien säilytys- ja parkkipaikkoja. Uusien alueiden suunnittelussa huomioidaan erityisesti kestävä liikenneympäristö (Räski, Toteutunut/ ei toteutunut

32 63, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointikertomus Karhulanniemi, Kantasatama). Vastuutahot: kaupunkisuunnittelu, kuntatekniikka, liikuntayksikkö sekä työnantajat

33 63, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointikertomus ) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 1. Nettiosallisuus on vähäistä iäkkäiden kohdalla. Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointimittarit Tavoitteena edistää kansalaisten tietoyhteiskuntataitoja. Järjestetään internet-, e-aineisto ja laiteopastuksia. Vertaiskouluttajien kouluttaminen ja omaisten osallistuminen Muistelutyö, muistelutikku Riittävä määrä tietokoneita julkisesti käytettävissä Tilaisuuksien määrä, ohjauksiin/opetuksiin osallistuneiden määrä, vertaiskouluttajien määrä Vastuutahot: kirjasto, Kotkan opisto, eläkeläisjärjestöt, kaupungin hallinnon alat 7) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 2. Riskiryhmien tunnistamisen haaste (pienituloiset, yksinasuvat) Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointimittarit 1. Yksinasumisen tunnistaminen Tavoite 1. Ennaltaehkäisevät kotikäynnit Palveluohjaus Diakoniatyö Terveyskioskitoiminta 70 -vuotiaiden infopaketti Vastuutahot: kunta, kolmas sektori, vanhusneuvosto, seurakunta Kotikäyntien määrä, palveluohjauskertojen määrä/osallistujat, pienituloisten ja yksinasuvien yli 75 -vuotiaiden määrä, seurakunnan taloudellista apua saaneiden määrä, liikuntasuunnitelmien määrä 2. Sosiaalisten verkostojen vertaistuen kehittäminen Tavoite 2. Eläkeläisjärjestöjen toiminnasta tiedottaminen --> selvitystyö tiedottamisesta järjestöjen yhteistapaamisessa. Eläkeläisjärjestöjen ja niiden jäsenten määrät Vastuutahot: vanhustenhuolto, vanhusneuvosto ja kolmas sektori

34 63, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointikertomus ) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 3. Ikääntyneet elävät aktiivista arkea ja osallistuvat erilaiseen toimintaan kotona ja hoivaasumisen yksiköissä. Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointimittarit 1. Tavoitteena edistää ja ylläpitää ikääntyneiden terveyttä ja toimintakykyä kaikissa elämänvaiheissa (kattava tiedotustoiminta ja osallisuutta lisäävät rakenteet sekä toimintamallit). Tavoite 1. Ikinä -toimintamalli käytössä hoivapalveluissa ja kotihoidossa. Kymenlaakson museo tarjoaa ikäihmisille lainalaukkuja, elämyskahveja ja räätälöityjä opastuskierroksia. Kirjasto järjestää ikäihmisille suunnattuja tapahtumia, luentoja ja lukupiirejä Kirjastovipinät senioreille hankkeen puitteissa. Aktiivista arkea ikääntyvälle - esitteen sisällön markkinointi. Vertaistuki aktiiviseen toimintaan. Hoivapalveluissa Haiprojen määrä (kaatumiset), kotihoidossa turvahälytysten määrä (kaatumiset) Eri tapahtumiin osallistuneiden määrä, liikuntaryhmiin osallistuneiden määrä, Korttelikotitoimintaan osallistuneiden määrä, interventioiden määrä Vastuutahot: vanhustenhuolto, kaupungin muut vastuualueet, Kymenlaakson museo, kirjasto, hankkeet, eläkeläisjärjestöt, korttelikodit, omaiset 2. Ikääntyvän ja tukea tarvitsevan väestön pitäminen aktiivisena asuinympäristön myötävaikutuksella. Tavoite 2. Esteettömän kaupunkiympäristön varmistaminen. Senioritalojen ja muiden erityisasumisyksiköiden sijoittaminen osaksi aktiivista kaupunkirakennetta. Toteutunut/ ei toteutunut Vastuutahot: kaupunkisuunnittelu sekä yksityiset ja julkiset asumispalveluiden tuottajat

35 63, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointikertomus ) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Ilmiö 1. Kotkalaisten osallistamisessa on parantamisen varaa. Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointimittarit 1. Vertaistuen edelleen kehittäminen mielenterveys- ja päihdeasioissa. Tavoite 1. Selvitetään mielenterveys- ja päihdepalveluita käyttävän työikäisen väestön vertaistuen tarvetta kyselyllä ja haastattelulla/ mielenterveystyön palvelualue Toteutunut/ ei toteutunut 2. Palveluiden suunnittelussa ja arvioinnissa hyödynnetään kokemusasiantuntijuutta. Tavoite 2. Jokaisella vastuualueella mietitään, miten kokemusasiantuntijoita voidaan hyödyntää / kaikki vastuualueet Toteutunut/ ei toteutunut 3. Kaupunkiympäristö luo puitteet osallistumiseen. Tavoite 3. Vuorovaikutuksen kehittäminen mm. Avoin Kotka -hankkeella sekä erilaisissa työpajoissa. Virikkeellistä kaupunkiympäristöä tavoitellaan mm. keskusta-alueilla käynnissä olevilla asumisen ja kaupan hankkeilla. Vastuutahot: kaikki vastuualueet Avoin -Kotka järjestelmän kävijämäärät sekä hanke - esittelyjen ja mielipidetutkimusten määrä 10) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Ilmiö 2. Päihdehaitat Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointimittarit Pakka -toimintamallin jalkauttaminen Kotkaan Ohjausryhmän perustaminen Kysyntä- ja tarjontatyöryhmän perustaminen Ostokokeet Kuntakumppanuus Seutulupalausunto (paikallista vaikuttamista anniskeluoikeuksiin) Opinnäytetyö Toteutunut/ ei toteutunut Vastuutaho: terveydenedistämisyksikkö/ ehkäisevän päihdetyön koordinaattori

36 63, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointikertomus 2013 Liite 1/1

37 63, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointikertomus 2013 Liite 1/2

38 63, SOTELA :00 / Pykälän liite: Hyvinvointikertomus 2013 Liite 2 HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Kirsi Warjus -Ulvinen, vt. terveysjohtaja (hyvinvointityöryhmän puheenjohtaja) Tarja Tammekas, vastaava terveydenhoitaja (hyvinvointityöryhmän varapuheenjohtaja) Helena Leikas -Hänninen, vs. terveydenedistämisen koordinaattori (hyvinvointityöryhmän sihteeri) Riitta Johannala -Kemppainen, avoterveydenhuollon johtaja Liisi Mattila, ylihoitaja (Karhulan sairaala) Pia Ruuskanen, kotihoidon johtaja Tuula Karttunen, hoivapalvelun johtaja Anna Liakka, sosiaalityön johtaja Katariina Kupiainen, kirjastotoimen johtaja Jaana Länsimies, yleisopetuksen suunnittelija Hannele Ylinen, erityisen tuen suunnittelija Pia Eskola, varhaiskasvatuksen kehittämissuunnittelija Marjo Vainio, liikuntapalvelupäällikkö Tuula Uusitalo, erityisnuorisotyönohjaaja Jarkko Puro, kaavoitusarkkitehti Paula Tommola, Kymenlaakson muistiluotsityöntekijä/ Kouvolan seudun Muisti ry Jaana Savolainen, Yksillä purjeilla -hankevastaava Riitta Heikkilä, nuorisoasiamies Eija Värri, ympäristönsuojelusuunnittelija

39 64, SOTELA :00 OPSI: 889/2012 Karhunkulman 1. kerroksen tilojen tarveselvitys Sotela Valmistelija: Avoterveydenhuollon johtaja Riitta Johannala-Kemppainen, puh Terveyskioski on toiminut Karhulassa nuorisotalo Vessun toimitiloissa. Palveluverkkoselvityksen mukaisesti nuorisotalo Vessun toiminta siirretään vuokratiloista kaupungin omaan kiinteistöön. Tällöin myös Terveyskioski tarvitsee toiminnalleen uudet tilat Karhulasta. Edelleen on ajateltu, että Terveyskioskin toiminta voi jatkua samoissa tiloissa Vessun kanssa. Tavoitteen mukaisesti on viime vuosien aikana tutkittu useita eri vaihtoehtoja, jotka ovat vuorollaan osoittautuneet mahdottomiksi. Nyt käsittelyssä oleva ratkaisuehdotus pohjautuu Karhulantie 23 ja Karhunkatu 2 kulmassa sijaitsevan Karhunkulman 1. kerroksen tilojen ja eri toimijoiden yhteisen toiminnan kehittämiseen. Rakennuksen 1. kerroksessa toimii tällä hetkellä arkipäivisin Palvelutalo KOSKENRINNE ry:n ylläpitämää vanhusten päivätoimintaa, jota varten yhdistys on vuokrannut tilat kaupungilta. Suunnitelman mukaan tiloissa toimivat jatkossa vanhusten päivätoiminnan lisäksi nuorisotyö, yhdistykset sekä Terveyskioski ja vuokrakulut jaetaan käyttäjien kesken. Tilat suunnitellaan mahdollisimman monikäyttöisiksi sekä pohjaratkaisun että kalusteiden osalta. Samalla tavoitteena on myös lasten, nuorten ja vanhusten yhteisen toiminnan kehittäminen. Korjaustöiden tavoitehinta-arvio on , joka perustuu alustavaan arvioon tarvittavista toimenpiteistä. Hankesuunnittelun käynnistyttyä tavoitteena on kuitenkin kustannusten rajaaminen noin :ksi. Nuorisotoimi sai vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriöltä nuorisotilojen peruskunnostukseen. Avustus voidaan käyttää vielä vuonna Mikäli tarveselvitys hyväksytään, hankesuunnitelma valmistuu kesällä ja korjaustyöt käynnistetään välittömästi. Tavoitteena on saada tilat käyttöön vuoden 2015 alusta lukien../. Karhunkulman 1. kerroksen tilojen tarveselvitys on esityslistan liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Vt. terveysjohtaja Kirsi Warjus-Ulvinen Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää omalta osaltaan hyväksyä Karhunkulman 1. kerroksen tilojen tarveselvityksen ja esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy tarveselvityksen ja käynnistää hankesuunnittelun. Ote: Kaupunginhallitus Ei oikaisuvaatimusohjetta

40 64, SOTELA :00 / Pykälän liite: Karhunkulman 1. kerroksen tilojen tarveselvitys Kotkan kaupunki Lasten ja nuorten palvelut Nuorisotyön yksikkö TARVESELVITYS 1 KARHUNKULMAN 1. KERROKSEN TILOJEN TARVESELVITYS 1. Tavoitteena on selvittää 2. Rakennustiedot - Karhunkulman (Karhulantie 23/Karhuntie 2) 1 krs:n tilojen käyttö - nuorisotilojen sijoittuminen Karhulan alueella ja - yhteiskäyttö Palvelutaloyhdistys KOSKENRINNE ry:n kanssa Karhulantie KOTKA kaupunginosa: 31 kortteli: 54 tontti: 7 tontin pinta-ala m 2 : 2121 tilavuus m 3 : 7800 kerrosala kem 2 : 1715 Nimi: Toimintakeskus Rakennustyyppi: myymälä- ja liikerakennukset Ap.käyttötark: 119 muut myymälärakennukset Nyk.käyttötark: 239 muualla luokittelemattomat sosiaalitoimen rakennukset Rakennusvuosi: 1952 Suunnittelija: Kulutusosuuskuntien Keskusliitto Rakennuttaja: Kyminlaakson Osuusliike Kerroslkm: 1-3 Perustus: betonisokkeli, päällystetty pesubetonilaatoin Runko: tiili Vuoraus: rappaus Ulkoväri: beige Kattomuoto: harja Kate: pelti Ikkunat: jaoton, sivujakoinen, neljäruutuinen, epäsymmetrinen Suojelutavoite: ei määritelty Rakennuksen historia Kyminlaakson osuusliike rakennutti KK:n (Kulutusosuuskuntien Keskusliitto) suunnitteleman tavaratalo-, hotelli- ja ravintolarakennuksen. Ensimmäiseksi rakennuksesta valmistui hotelli-ravintolaosa, joka otettiin käyttöön kesäkuussa Heinäkuussa avattiin pika- ja konditoriamyymälä, suurmyymälä syyskuussa, kukkamyymälä lokakuussa ja ravintola Ukko viimeisenä (Karjalainen Ella Osuusliike Kymenmaa ; Rapakkopuodeista suurliikkeeksi) Kotkan kaupunki haki lupaa laajennukselle, jossa rakennuksen itäpäätyyn tehtiin hissitorni ja lisäksi tehtiin liike- ja hotellirakennuksessa sisäisä muutoksia. Suunnitelman on laatinut Laitila arkkitehdit Oy, Kotka. Hakemusta puolsivat Julkisivutoimikunta sekä paloviranomainen Loppukatselmus on toimitettu

41 64, SOTELA :00 / Pykälän liite: Karhunkulman 1. kerroksen tilojen tarveselvitys 3. Nykytilanne Yleistä Kaupungilla on tarve siirtää nuorisotalotoiminta Vessun vuokratiloista kaupungin omaan kiinteistöön. Palvelurakenneselvityksessä on myös aie nuorisotalo Mestan myymisestä Otsolassa ja toiminnan yhdistämisestä Vessun toimintaan. Aiempien suunnitelmien ( ) kariutuessa tavoitteena on saada nuorisotilat Karhunkulman 1.krs:n tiloihin. Samassa rakennuksessa on tällä hetkellä Palvelutaloyhdistys Koskenrinteen vanhusten päivätoimintaa Vessussa toimii Karhulan alueen terveyskioski Toiminta Kaupungin nuorisotoiminta Karhulassa Nuorisotyön yksiköllä on käytössään neljä nuorisotaloa, jotka sijoittuvat eri puolille kaupunkia palveluiden kysynnän ja tuottamisen kannalta varsin hyvin. Karhulassa nuorisotalo Vessu on toiminut yksityisessä vuokratilassa vuodesta Karhulassa on myös vajaan 3 km päässä Vessusta kaupungin omassa kiinteistössä Mesta, jonka käyttäjät tulevat eniten Otsolan, Mäntykankaan ja Ristikallion alueelta. Molemmat nuorisotalot ovat ahkerassa käytössä ja nuoret ovat tyytyväisiä talojen varustukseen ja toimintaan. Vessussa on seuraavat tilat: tuulikaappi, oleskelu- ja pelisali, kahviotila, keittiö, kerhohuone, pelihuone, toimistotila, pieni kerhohuone, alakerrassa erillisenä varastotila ja yläkerrassa erillisenä sosiaalitila. Lisäksi wc:t. Mestassa on alakerrassa eteinen, kerhotila, 2 pientä pelitilaa, toimisto ja sosiaalitilat. Yläkerrassa ovat eteinen, oleskelu- ja pelisali, askarteluhuone, keittiö, keramiikan polttouuni ja kuivaustila. Kiinteistö on ollut nuorisotoimen käytössä v:sta Kävijöitä Vessussa kirjattiin v yht Nuorisotyön omien toimintojen lisäksi taloa käyttävät tällä hetkellä päivisin terveyskioski ja iltaisin vakituisesti kolme yhdistystä. Kävijöitä Mestassa kirjattiin v yht Mestassa toimii viikoittain lisäksi seurakunnan lapsi- ja nuorisoryhmiä sekä kaupungin päivähoidon ja Otsolan koulun ryhmiä. Ympärivuotisesti Vessussa työskentelee 3 henkilöä, Mestassa 2 sekä kummassakin mahdollisesti määräaikaisia 1 3 riippuen esim. harjoittelijoiden määrästä. Toiminta jakautuu kahteen erilaiseen ajanjaksoon: Elokuun puolivälistä touko-kesäkuun vaihteeseen tiloja käyttävät nuorisotyön yksikön lisäksi yhdistykset ja yhteisöt. Kesällä toiminta on vähäistä riippuen vuodesta. Kummassakin nuorisotilassa on toiminut myös väliaikaisia kurssiryhmiä (1 3 kk.) ja yksittäiskäyttäjiä (järjestöt ja yksityiset).

42 64, SOTELA :00 / Pykälän liite: Karhunkulman 1. kerroksen tilojen tarveselvitys Palvelutaloyhdistys Koskenrinteen tilantarve 3.2. Käyttö Vanhusten päivätoiminta Koskenrinteen tilatarve jatkossa vastaa nykyistä tilatarvetta. Osallistumisen Hurmaa projektin päättyessä vuoden 2014 lopussa, projektitilat vapautuvat muuhun käyttöön. Palvelutaloyhdistys KOSKENRINNE ry tarjoaa kotkalaisille ikäihmisille virikkeellistä, sosiaalista sekä kuntouttavaa päivätoimintaa Kotka-kodin päiväkeskuksessa Kotkansaarella sekä Karhunkulman kohtaamispaikassa Karhulassa. Päiväkeskustoiminnan periaatteena on tarjota ikäihmisille ennaltaehkäisevää ja kuntoutumista tukevaa toimintaa, jolla edistetään ikääntyneiden henkilöiden fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä, henkistä vireyttä ja sosiaalisia suhteita. Asiakkaita ovat kotona yksin asuvat tai omaishoidon piiriin kuuluvat ikäihmiset.päiväkeskuspäivän avulla tuetaan kaupungin kotihoidon piiriin kuuluvia asiakkaita sekä mahdollistetaan omaishoitajille vapaapäivät. Kotkan kaupunki myöntää palveluseteleitä kotkalaisille vanhuksille päiväkeskustoimintaan. Päiväkeskukset ovat avoinna arkisin ma-pe klo Kävijöitä on henkilöä päivittäin. Palveluun kuuluu kuljetus, ateriat (aamupala, lounas sekä päiväkahvi), viriketoiminta, sosiaalisten kontaktien ylläpito, neuvonta ja ohjaus, hoiva ja huolenpito sekä erikseen sovitut hoidolliset toimenpiteet. Tarvittaessa päiväkeskuksissamme on mahdollisuus saada jalkahoitajan, kampaajan ja hierojan palveluita. Päiväkeskusasiakkailla on mahdollisuus osallistua kaikkiin Kotkan-Kodissa ja Karhula-Kodissa järjestettäviin tapahtumiin Vessun ja Mestan käyttö: Terveyskioskin käyttö Avoin nuorisotoiminta tapahtuu elo - toukokuun välillä ma - pe klo välillä vaihdellen vuosittain nuorten toivomusten ja työntekijävahvuuden mukaan. Viikonloppukäyttöä on Vessussa 1 krt/kk ja Mestassa 2 3 krt/kk. Kävijöitä päivää kohden n Tapahtumissa osanottajia voi olla jopa 100. Yhdistysten toiminnat ovat ma - pe klo Kävijämäärät vaihtelevat yhdistyksen toiminnan luonteesta riippuen esim Tapahtumissa kävijöitä voi olla liki 100. Terveyskioski on Vessussa keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 8 14 ja kävijöitä on keskimäärin n /päivä. Kuitenkin kausi-influenssarokotusten yhteydessä kävijämäärä voi nousta lähelle 150 kävijää/pvä.

43 64, SOTELA :00 / Pykälän liite: Karhunkulman 1. kerroksen tilojen tarveselvitys 4 Kotkan kaupungin ensimmäinen terveyskioski avattiin kauppakeskus Pasaatiin Terveyskioski on hoitajatasoinen, asiakkaalle maksuton terveydenhuollon toimipiste, jossa annetaan terveysneuvontaa ja tehdään yksinkertaisia toimenpiteitä ja mittauksia. Terveyskioski toimii matalan kynnyksen palveluna, johon asiakas voi saapua ilman ajanvarausta asuinpaikasta riippumatta. Terveyskioskin toiminnan tavoitteena on sairauksia ennaltaehkäisevä, itsehoitoa tukeva ja edistävä toiminta ja siten kansansairauksien ehkäiseminen. Terveyskioskissa toimii kaksi sairaanhoitajaa. Terveyskioski tekee yhteistyötä paikallisten toimijoiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa mm. teemapäivien yhteydessä. Terveyskioskin hoitotoimenpiteisiin kuuluvat mm. erilaiset mittaukset ja testit, sekä kausiluonteiset rokotukset, kuten influenssa- ja punkkirokotukset. Tämän lisäksi tehdään muutaman ompeleen poistoja, korvien tarkastuksia, annetaan ohjeita esim. ihottuman tai kynsivallin tulehduksen kotihoitoon ja voidaan toteuttaa lyhytaikaista verenpaineen seurantaa. Terveyskioskissa toteutetaan lähes viikoittain teematapahtumia. Teematapahtumien aiheina ovat olleet mm. mielenterveys, sydämen hyvinvointi, päihteet, liikunta, syöpätaudit, diabetes, osteoporoosi, tapaturmat, liikenneturvallisuus ja monia muita aiheita. Teematapahtumien osallistujamäärät ovat vaihdelleet muutamasta osallistujasta useisiin kymmeniin osallistujiin. Toiminta ei edellytä erillistä tilaa, vaan se soveltuu sellaisenaan myös vanhusten päiväkeskustoimintaan. 3.3 Tilat Tilaluettelo ja pohjapiirustus nykytilanteesta liitteenä Piha-alue 4 Nykytilanne Piha-alueella on nykyisellään oleskelupaikkoja mm. sadekatos, penkkejä, keinu ja pergola. Pihan toiminnallisuutta voidaan lisätä sijoittamalla nurmikkoalueelle minigolfia ja pihalle koripalloteline. Nuorisolle tarvitaan polkupyörä- ja mopopaikkoja pihalle. On selvitettävä, olisiko mahdollista tai järkevää saada kulkua suoraan sisätiloista pihalle. Pihatoiminnoissa on huomioitava vanhusten esteettömät mahdollisuudet liikkua pihalla. Tilanne ei ole kummankaan pääkäyttäjäryhmän (Koskenrinne, nuorisotyö, terveyskioski) näkökulmasta nykyisissä tiloissa ongelmallinen. Nuorisotoiminta toimii nykyisissä tiloissaan mainiosti, mutta muut seikat pakottavat luopumaan niistä ja siirtymän uusiin tiloihin. Karhunkulman tila toimii hyvin vanhusten päiväkeskustoiminnassa, esteettömyys ja ryhmätuokiot jaettavissa halukkaiden kesken. Myös suurempaa tilaa vaativat tapahtumat voidaan järjestää.

44 64, SOTELA :00 / Pykälän liite: Karhunkulman 1. kerroksen tilojen tarveselvitys 5 5 Tilatarve tulevaisuudessa 5.1 Toiminta 5.2 Tilatarve Nuorisotoiminta Vanhusten päivätoiminta Kaikkien käyttäjäryhmien toiminnan on tarkoitus jatkua yhdistetyissä tiloissa. - sali, oleskelutila - kahvilatila - konsolipelitoimintaan soveltuva tila (15m 2 ) - toimisto (5 7 henkilöä) 18-20m 2 - sosiaalitilat, yhteinen muiden kanssa, kaappeja 7 kpl, wc - varastotilaa (20 m 2 ) kellarissa - yhdistysten varastotilaa, kaikille reilua lukollista kaappi/komerotilaa - keittiö toiminnalliseen käyttöön (10 15 henkilöä), 20 m 2 - kokoustilaa 35 m 2, yhteiskäyttöön (myös järjestöjen kanssa) - huomioitava pelien (biljardin, pingiksen ja konsolipelien) vaatima tila ja korkeus, - yhteensä tilatarve n. 350 m 2 - piha-alue toiminnalliseen käyttöön Tila toimii hyvin päiväkeskustoiminnassa, esteettömyys ja ryhmätuokiot jaettavissa halukkaiden kesken. Myös suurempaa tilaa vaativat tapahtumat voidaan järjestää. - sali, oleskelutila - kahvilatila - toimisto (3 henkilöä) lukittava, tietosuojasyyt - sosiaalitilat, yhteinen muiden kanssa, kaappeja 3 kpl, wc - reilua kaappi/komerotilaa - keittiö (3 henkilöä), 20 m 2 - kokoustilaa 35 m 2, yhteiskäyttöön? - huomioitava pelien (biljardin, pingiksen ja konsolipelien) vaatima tila, vanhuksetkin mieluusti pelaavat - yhteensä tilatarve n. 350 m 2 - piha-alue toiminnalliseen käyttöön myös vanhuksille, esteettömyys - lepotilat vähintään kolmelle - esteettömät invawc-tilat, 1 minimi Järjestöt Nykyisille iltavuokralaisille Koskenrinne voi tarjota muita tilojaan käytettäväksi Sekä nuorisoyhdistysten että satunnaiskäyttäjien (seurat, yksityiset, yhteisöt) tilatarve vastaa kaupungin nuorisotoiminnan tarpeita. Yhdistyksille on osoitettava riittävästi lukittavaa kaappitilaa.

45 64, SOTELA :00 / Pykälän liite: Karhunkulman 1. kerroksen tilojen tarveselvitys Terveyskioski 5.3 Esteettömyys ja turvallisuus Terveyskioskin tarve on 2 työhuonetta vastaanottotoimintaan tai yksi suuri huone sermeillä jaettuna kahdeksi - huoneissa lavuaari - komerotilaa erilaisten välineiden säilyttämiseen - odotustila noin 10 asiakkaalle, mutta esim. kausi-influenssarokotusten yhteydessä paikalla voi olla kerralla useita kymmeniä asiakkaita - mahdollisesti info-tv odotustilaan - yhteinen sosiaalitila muiden toimijoiden kanssa - wc-tilat sekä henkilöstölle että asiakkaille Esteettömyyden toteuttaminen rakennuksissa tarkoittaa sitä, että tilojen täytyy soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut. Esteetöntä rakennusta toteutettaessa sinne on mm. rakennettava inva-wc sekä rakennuksen kerrosluvusta ja tilajärjestelyistä riippuen hissi ja mahdollisesti luiskia. Esteetön rakentaminen palvelee myös muuta toimintaa kuten ruokahuoltoa, siivousta ja tavaroiden siirtämistä. Oviaukkojen vapaan vähimmäisleveyden on oltava min. 850 mm, kynnykset saavat olla enintään 20 mm korkeita. Heikkonäköisen henkilön tilanhahmottamiskyky paranee, kun valaistus ja pintojen värikontrastit on oikein suunniteltu. Tilojen hyvä akustiikka taas helpottaa kuulovammaisen kuunteluolosuhteita. Sisätilojen opasteiden oikea koko ja sijoitus ovat tärkeitä orientoitumisessa ja mahdollistavat nopean poistumisen hätätilanteessa. Suunnittelussa on huomioitava turvallisuus. Pohjaratkaisua suunniteltaessa minimoidaan vaaratilanteet. Tiloista tulee olla riittävän turvalliset poistumismahdollisuudet ja maantasokerroksesta tulee olla pääsy myös ikkunoiden kautta ulos. Turvallisuusjärjestelyihin kuuluvat edellisten lisäksi lukitus- ja muut tekniset turvajärjestelyt. Lukitusta on pystyttävä ohjaamaan keskitetysti. Sekä sisä- että ulkotilojen täytyy olla helposti valvottavia. Esteettömyyden tulee toteutua myös ulkotiloissa. Ajoneuvoliikenne erotetaan ulko-oleskelutiloista toiminnallisin ja rakenteellisin keinoin. Piha-alueet tulee tarpeen mukaan rajata. Suunniteltavan rakennuksen tulee täyttää Ympäristöministeriön asetuksen Liikkumisesteetön rakentaminen RakMK F1 määräykset. Turvallisuuden suunnittelussa noudatetaan myös RT ohjeita.

46 64, SOTELA :00 / Pykälän liite: Karhunkulman 1. kerroksen tilojen tarveselvitys 7 6 Kustannukset 6.1 Tavoitehinta Tavoitehinta-arvio Tavoitehinta-arvio perustuu vanhoihin piirustuksiin ja arvioihin mahdollisista muutoksista suunnitelmien puuttumisen vuoksi, hinnat täsmentyvät suunnitelmien valmistuessa. Rakennuskustannusindeksi 2014:2 107,5 Suunnittelu- ja rakennuttajapalvelut Rakennustekniset työt LVIA työt Sähkötyöt Hankevaraukset Tavoitehinta-arvio yhteensä Tavoitehinta-arvio ei sisällä arvonlisäveroa, irtaimistohankintoja eikä taidehankintoja. 6.2 Avustus nuorisotiloihin Nuorisotyön yksikkö on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä nuorisotilojen peruskorjaukseen. Avustuksen käyttöaika on viimeistään v Esitys toimenpiteiksi Työryhmä esittää, että - Karhunkulman 1. kerroksen tiloihin kunnostetaan tilat nuorisotoimen, vanhusten, terveyskioskin ja järjestöjen toimintaan. Tilan jakaminen eri käyttäjien kesken sopii nykyiselle päävuokralaiselle, - tilojen yhdistämisen jälkeen voidaan luopua Nuorisotalo Vessusta ja Mestasta, - vuokra- ja muut kiinteistökustannukset jaetaan toimintojen alettua käyttäjien kesken ja että - tilojen tietoliikenneyhteydet on laitettava toimintojen edellyttämään kuntoon. 8 Aikataulu aika päätös asia lasten ja nuortenpalveluiden tarveselvitys lautakunta sosiaali- ja terveyslautakunta tekninen lautakunta kaupunginhallitus korjaussuunnittelu kesä lanula, sotela hankesuunnitelma tela kaupunginhallitus elokuu korjaustyö alkaa joulukuu valmistuminen

47 64, SOTELA :00 / Pykälän liite: Karhunkulman 1. kerroksen tilojen tarveselvitys 8 9 Tarveselvitykseen osallistuneet 10 Liitteet Tarveselvitykseen osallistuivat nuorisotoimenjohtaja Helena Kempas (pj. ja siht.), kaupunginarkkitehti Leila Hietala, toimistoinsinööri Reijo Jokinen ja isännöitsijä Markku Auervuolle, toiminnanjohtaja Sirpa Kotola ja päiväkeskusohjaaja Maarit Hanski (Palvelutaloyhdistys Koskenrinne), avoterveydenhuollon johtaja Riitta Johannala-Kemppainen sekä toimistohortonomi Airi Kattelus. - Tilaluettelo, nykytilanne - Asemapiirros - Pohjapiirros, nykytilanne - Pihapiirros, nykytilanne

48 64, SOTELA :00 / Pykälän liite: Karhunkulman 1. kerroksen tilojen tarveselvitys Rakennusten huonetilat huoneistoittain Kotkan kaupunki Hallinnollinen kiinteistö: Rakennus Nimi: Sosiaalirakennukset Karhunkulman päiväkeskus Lohko: Osoite: Nimi: Karhulantie 23 Kotka, KOTKA Karhunkulman päiväkeskus Huoneisto Nimi: Karhulan sosiaalitoimisto N:o Nimi TK TK TK TK TK TK TK TAKKAHUONE LÖYLYHUONE TSTOH ET WC PESUH TSTOH SK KÄYTÄVÄ ETEINEN HOITOH LEPOH WC ET TAKKAH WC/M ETUH/M WC/N WC/N ETUH/N ETEINEN PÄIVÄKESKUS KOM HUONE TK KEITTIÖ KOM KOM KOM ETUH WC RUOKAILU KOM SK ETUH WC WC ETUH PORRASH-A PORRASH-B KÄYTÄVÄ SÄH Rakennuksen huonetilat: Hum² 2,4 2,5 3,0 3,0 4,4 4,5 3,3 3,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 22,9 23,0 6,8 7,0 13,2 13,0 3,4 3,5 1,3 1,5 7,7 7,5 14,5 14,5 1,4 1,5 12,9 13,0 7,8 8,0 19,8 20,0 27,8 28,0 1,0 1,0 1,0 1,0 7,8 8,0 2,0 2,0 4,0 4,0 1,7 1,5 1,7 1,5 3,6 3,5 21,7 21,5 202,7 202,5 0,6 0,5 20,8 21,0 1,7 1,5 37,1 37,0 1,8 2,0 1,8 2,0 1,4 1,5 1,1 1,0 1,4 1,5 95,9 96,0 1,4 1,5 1,7 1,5 2,5 2,5 1,2 1,0 1,3 1,5 4,7 4,5 37,1 37,0 10,5 10,5 2,9 3,0 0,6 0,5 631,7 631,5

49 64, SOTELA :00 / Pykälän liite: Karhunkulman 1. kerroksen tilojen tarveselvitys

50 64, SOTELA :00 / Pykälän liite: Karhunkulman 1. kerroksen tilojen tarveselvitys

51 64, SOTELA :00 / Pykälän liite: Karhunkulman 1. kerroksen tilojen tarveselvitys

52 65, SOTELA :00 SOTE: 486/2014 Selvitys hoitoon pääsyn toteutumisesta Kotkan terveyskeskuksen perusterveydenhuollossa Sotela Valmistelijat: Avoterveydenhuollon johtaja Riitta Johannala-Kemppainen, p Vt. terveysjohtaja Kirsi Warjus-Ulvinen, p Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää päivätyssä kirjeessään selvitystä Kotkan perusterveydenhuollon hoitoon pääsystä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lokakuussa 2013 kokoaman aineiston mukaan perusterveydenhuollossa (terveysasemilla) oli päivittäin tilanne, jossa potilaan hoidon tarve oli todettu, mutta vastaanottoaikaa lääkärille ei ollut antaa. Aluehallintovirasto pyytää selvittämään syyt vastaanottoaikojen puuttumiselle, potilaiden ohjauksen menettelyt kyseisissä tilanteissa, mihin toimenpiteisiin asiassa on ryhdytty sekä perusterveydenhuollon omavalvonnan menettelyt vastaanottoaikojen takaamiseksi. Avoterveydenhuollon johtaja sekä vt. terveysjohtaja ovat laatineet selvityksen, jossa annetaan vastaukset esitettyyn selvityspyyntöön../. Etelä-Suomen aluehallintoviraston selvityspyyntö ESAVI/2968/ /2014./. Selvitys Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Esittelijä: Ehdotus: Vt. terveysjohtaja Kirsi Warjus-Ulvinen Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston selvityspyynnön ja hyväksyy laaditun selvityksen. Ei oikaisuvaatimusohjetta

53 65, SOTELA :00 / Pykälän liite: Selvityspyyntö hoitoon pääsyn toteutumisesta Kotk

54 65, SOTELA :00 / Pykälän liite: Selvityspyyntö hoitoon pääsyn toteutumisesta Kotk

55 65, SOTELA :00 / Pykälän liite: Selvitys Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Vastaus selvityspyyntöön ESAVI/2968/ /2014 KOTKAN KAUPUNKI Hyvinvointipalvelut Terveydenhuollon vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue PL HELSINKI Selvitys hoitoon pääsyn toteutumisesta Kotkan terveyskeskuksen perusterveydenhuollossa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen viimeisimmässä selvityksessä (lokakuu 2013) Kotkan terveyskeskuksessa oli perusterveydenhuollon osalta päivittäin tilanne, jolloin hoidon tarve oli todettu, mutta vastaanottoaikaa lääkärille ei ollut antaa. Syksyllä 2013 ei aina voitu antaa aikaa lääkärin vastaanotolle, koska terveyskeskuksesta puuttui lääkäreitä. Lääkärinvakansseista, joita on kaikkiaan 26, oli tuolloin täytettynä 22 joko virkalääkäreillä tai firman kautta ostopalveluna. Tämän lisäksi seitsemän lääkäriä toimi virassaan osa-aikaisesti. Tämän seurauksena riittävää määrää aikoja ei ollut antaa. Ohjeeksi tilanteessa terveysasemien työntekijöille annettiin, että he ohjaavat potilasta soittamaan uudelleen aikaa varatakseen, mikäli vapaata aikaa ei ollut osoittaa. Syksyn 2013 jälkeen Kotkan terveyskeskukseen on saatu palkattua terveyskeskuslääkärit kaikkiin avoimiin vakansseihin siten, että myös osa-aikaisuuksia täydentämään on saatu lääkärityöpanosta lisää. Sen lisäksi on sovittu, että lääkäreiden työkirjat ovat auki jatkossa 3 kuukautta aiemman kuukauden sijaan ajanvarauksia varten. Vakanssien täytön ja osaaikatyön täydentämisen lisäksi on ostettu lääkäripalveluita ruuhkatilanteiden purkamiseen. Näin on pystytty paremmin varmistamaan, että potilaat pääsevät lääkärille tarpeen mukaisesti. Vastaanottoaikojen saatavuutta seurataan kuukausittain katsomalla, milloin kolmas vapaa aika on saatavilla kiireettömälle vastaanotolle. Kaikki kiireelliset ja puolikiireelliset vastaanotot hoidetaan joko samana päivänä tai 1-3 seuraavan päivän kuluessa. Tällä hetkellä potilas pääsee kiireettömälle vastaanotolle 3-5 viikon kuluessa. Kotkassa Kirsi Warjus-Ulvinen vt. terveysjohtaja

56 66, SOTELA :00 SOTE: 486/2014 Selvitys Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hoitoon pääsyn toteutumisesta Kotkan kaupungin perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidossa Sotela Valmistelija: Vt. terveysjohtaja Kirsi Warjus-Ulvinen, p Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää päivätyssä kirjeessään selvitystä Kotkan perusterveyden erikoissairaanhoidon hoitoon pääsystä ja erityisesti psykiatrian erikoisalalta selvitystä erikoisalakohtaisten lähetteiden käsittelyaikojen ylittymisestä. Terveydenhuoltolain (2010/1326) 52 2 momentin mukaan hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on tullut erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos kerää vuosittain tiedot hoitoon pääsystä kaikista erikoissairaanhoitoa toteuttavista toimintayksiköistä ja tiedot luovutetaan aluehallintovirastojen ja Valviran käyttöön terveydenhuollon valvontaohjelman toteuttamiseksi. Vt. terveysjohtaja on laatinut Etelä-Suomen aluehallintovirastolle selvityksen, jonka mukaan psykiatrian erikoisalakohtaisten lähetteiden käsittelyajat on ilmoitettu virheellisinä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja että lähetteiden käsittely ja hoitoonpääsy toteutuvat Kotkan kaupungin perusterveydenhuollon erikoissairaanhoitoa toteuttavissa toimintayksiköissä terveydenhuoltolain määrittämissä ajoissa../. Etelä-Suomen aluehallintoviraston selvityspyyntö./. Selvitys Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Esittelijä: Ehdotus: Vt. terveysjohtaja Kirsi Warjus-Ulvinen Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston selvityspyynnön sekä hyväksyy terveysjohtajan laatiman selvityksen. Ei oikaisuvaatimusohjetta

57 66, SOTELA :00 / Pykälän liite: Selvityspyyntö hoitoon pääsyn toteutumisesta Kotk

58 66, SOTELA :00 / Pykälän liite: Selvityspyyntö hoitoon pääsyn toteutumisesta Kotk

59 66, SOTELA :00 / Pykälän liite: Selvityspyyntö hoitoon pääsyn toteutumisesta Kotk

60 66, SOTELA :00 / Pykälän liite: Selvitys Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Vastaus selvityspyyntöön ESAVI/2996/ /2014 KOTKAN KAUPUNKI Hyvinvointipalvelut Kotkan sosiaali- ja terveyslautakunta Aluehallintovirasto Etelä-Suomi Peruspalvelut, oikeusturva- ja luvat vastuualue PL HELSINKI KOTKAN SELVITYS HOITOON PÄÄSYN TOTEUTUMISESTA KAUPUNGIN PERUSTERVEYDEN- HUOLLON ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA Selvitys annetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston päivätyn selvityspyynnön johdosta. Pohjana on aluehallintovirastojen ja Valviran hoitoon pääsyä koskevan valtakunnallisen valvontaohjelman toteuttamisessa havaittu puute perusterveydenhuollon erikoissairaanhoitoon osoitettujen lähetteiden käsittelyn määräajoissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen joulukuussa 2013 keräämien tietojen mukaan Kotkan kaupungin psykiatrian erikoisalalla 49,4 % erikoisalakohtaisista lähetteistä käsiteltiin vasta kolmen viikon jälkeen terveydenhuoltolain 52 :stä poiketen. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen aluehallintovirastolle toimittamasta ilmoituksesta poiketen lähetteiden käsittely Kotkan perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidossa psykiatrian osalta toteutui 100 % tapauksia määräajassa. Tarkempien selvitysten perusteella määräaikojen ylittymistä koskeva tieto on johtunut Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen sähköiseen ilmoituspohjaan tallennetuista virheellisistä merkinnöistä. Virheellinen tieto on korjattu ja toimitettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen käyttöön. Lähetteiden käsittelyajat olivat ajalla : 0-3 vuorokaudessa käsitellyt lähetteet 7 kappaletta 4-21 vuorokaudessa käsitellyt lähetteet 592 kappaletta yli 21 vuorokaudessa käsitellyt lähetteet 0 kappaletta Keskimääräinen lähetteiden käsittelyaika psykiatrian erikoisalalla, aikuispsykiatrian poliklinikalla on 6 vuorokautta (lähetteen saapumispäivän ja käsittelyn välinen aika). Lähetteet ohjautuvat poliklinikalle sähköisinä käytettävään potilastietojärjestelmään tai paperilähetteinä niiltä toimijoilta, joilla ei ole käytössään sähköistä potilastietojärjestelmää. Lähetteet käsittelee psykiatrian erikoislääkäri saapumisjärjestyksessä. Kaikista saapuneista lähetteistä pidetään myös manuaalista luetteloa, josta ilmenee lähetteen saapumispäivämäärä, lähettäjä, henkilö ja tämän syntymäaika. Näin on haluttu varmistaa, ettei sähköinen tai paperinen lähete jää huomiotta. Psykiatrisen poliklinikan työohjeisiin on

61 66, SOTELA :00 / Pykälän liite: Selvitys Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Vastaus selvityspyyntöön ESAVI/2996/ /2014 kirjattu, että potilaaseen on oltava puhelimitse tai kirjeitse yhteydessä, mikäli lähetettä ei voida käsitellä sovittuihin määräaikoihin mennessä. Pääsääntöisesti ensimmäinen vastaanottoaika avovastaanotolle kyetään potilaalle osoittamaan 15.7 vuorokaudessa. Lähetteiden nopeaa käsittelyä on pyritty entisestään tehostamaan sisäisellä työjärjestelyllä, jossa yksi erikoislääkäri käsittelee kaikki yksikköön ohjautuvat lähetteet. Vuosittain lähetteitä kirjataan saapuneeksi n kappaletta. Toiminnan suunnittelussa huomioidaan lääkärityöpanoksen riittävyys lähetteiden arviointiin ja käsittelyyn myös arkipyhinä ja vuosiloma-aikoina. Toiminnan huolellisella suunnittelulla pyritään takaamaan kaupungin perusterveydenhuollon psykiatrisen palvelualan kyky vastata lakisääteisiin velvoitteisiinsa. Psykiatrian erikoislääkäreiden aktiivisesta rekrytoinnista huolimatta toimintayksiköllä on ollut vaikeuksia saada riittävästi erikoislääkärityöpanosta toiminnan sujuvuuden takaamiseksi. Lähetteiden käsittelyä koskeva omavalvonta tapahtuu mm. manuaalisen läheteluettelon avulla, johon merkitään saapumistietojen lisäksi lähetteen käsittelyajankohta ja sovitut jatkotoimenpiteet (hoitoon ottaminen tai lähetteen palauttaminen). Erikoislääkäri tekee potilasasiakirjoihin lähetteen käsittelyä koskevat merkinnät ja lähetteen palauttamistapauksessa tekee kirjallisen vastauksen toimintaohjeineen lähettäjälle. Lähetteen saapumisesta ja käsittelystä tehdään aina merkintä potilastietojärjestelmään. Potilastietojärjestelmästä lähetteiden käsittelyä ja hoitoon pääsyä koskevat tiedot poimitaan THL:lle toimitettaviin tietoihin kolmasti vuodessa. Poikkeavalta näyttävien tietojen osalta käydään tarvittaessa potilastietojärjestelmään tehdyt merkinnät lähetetasoisesti läpi. Palvelualueen johtaja seuraa työprosessin sujuvuutta ja käsittelyaikojen mahdollisesti pitkittyessä hoitaa tarvittavat työjärjestelyt. Kotkan kaupungin perusterveydenhuollon erikoisalakohtaisia poliklinikoita ovat muistipoliklinikka (geriatria), sekä sisätautien poliklinikkatoiminta (gastroenterologia ja sisätaudit). Näillä erikoisaloille ohjautui vuonna 2013 yhteensä 1634 lähetettä. Kaikki lähetteet käsiteltiin alle 21 vuorokaudessa. Hoidon tarpeen arvio on toteutunut määräajassa, joskin paineita hoidon tarpeen arviointiin määräajassa on aiheutunut lomakaudesta ja ajoittain lääkärityöpanoksen saatavuudesta. Kotkassa Kirsi Warjus-Ulvinen vt. terveysjohtaja

62 67, SOTELA :00 SOTE: 443/2014 Aittapolun ryhmäkodin lähiomaisten toimikunnan kirje toiminnan puutteista Sotela Valmistelijat: Vammaistyönjohtaja Heli Kulmala, puh asumispalvelukoordinaattori Milla Räsänen, puh sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh Aittapolun ryhmäkodin asukkaiden lähiomaisten toimikunta on lähettänyt sosiaali- ja terveyslautakunnalle kirjeen, jossa otetaan kantaa ryhmäkodin riittämättömäksi koettuun henkilökuntamäärään sekä hoitohenkilökunnan tehtäviin ja yksikön toimintaan kuten viriketoimintaan, ulkoiluun sekä raha-asioiden hoitoon../. Kirje liitteenä. Omaiset ovat olleet havaitsemistaan epäkohdista yhteydessä sosiaalijohtajaan ja tilanteen selvittäminen aloitettiin tuolloin. Samaan aikaan Etelä-Suomen aluehallintovirastolle oli tehty epäkohtailmoitus Aittapolun toiminnasta ja AVI pyysi siitä Kotkan sekä palvelun tuottajan selvityksen. Palveluntuottajan kanssa on käyty neuvottelu ja tuolloin käytiin läpi mm. henkilöstön määrä ja koulutus sekä muut asiat, joissa muutoksia kaivattiin. Aittapolun ryhmäkodin toiminnasta vastaa Coronaria Hoitoketju Oy, jolta Kotkan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta ostaa palvelut. Hankintapäätös on tehty kesäkuussa 2013 kilpailutuksen jälkeen, ja yksikön toimintaa päästiin käynnistämään Kotkan kaupungin vammaispalvelu on tehnyt tiivistä yhteistyötä palvelun tuottajan kanssa elokuusta 2013 alkaen ja yhteistyö jatkuu koko ajan. Toiminnan käynnistyessä mukana oli tiiviisti myös Carean sosiaalipalvelut, koska lähes kaikki asukkaat siirtyivät yksikköön Carean palveluista Kuusaalta. Henkilöstötilanne, henkilöstömäärä ja -rakenne, vakanssit, osa- ja kokoaikaisuus Helmikuussa esitetyistä henkilöstöluettelosta ja työvuorolistoista ilmeni, että ryhmäkodin henkilöstömäärä on ollut tarjouspyynnön mukainen. Henkilökunnan vaihtumisesta johtuen vakituista henkilökuntaa ei ole joka vaiheessa ollut riittävää määrää, tällöin on tehty tilapäisjärjestelyjä, joilla riittävä mitoitus on turvattu. Aamu- ja iltavuoroissa on ollut pääsääntöisesti 3 työntekijää, toisinaan vain 2, öisin 1 työntekijä. Jotta pysytään tarjouspyynnön mukaisessa 0,7 mitoituksessa, tulee hoitotyöhön osallistuvan henkilöstön määrä olla 10,5 henkilöä. Sairaanhoitajan vakanssi oli täytetty määräaikaisesti. Määräaikaisuudelle ja tilapäisjärjestelyille ei ole jatkossa perusteita, koska henkilökuntamitoituksen riittävyydestä tulee huolehtia pysyvillä ratkaisuilla niin, että vakanssit ovat vakituisesti täytettyjä. Coronaria ilmoitti, että vakanssi täytetään vakinaisesti maaliskuun alusta. Sairaanhoitajan vakanssi on täytetty vakinaisesti, mutta yksi ohjaajan paikka on edelleen määräaikaisilla järjestelyillä täytetty niin, että todellinen mitoitus on joka tilanteessa kuitenkin ollut vähintään sopimuksen mukainen 0,7. Lisäksi ryhmäkodissa on työskennellyt määräaikainen hoiva-avustaja. Henkilökunnalla oli kokemusta kehitysvammatyöstä: tällä hetkellä 7 henkilöllä on aikaisempaa kokemusta kehitysvammatyöstä yli 2 vuotta. Aikaisemmalla

63 67, SOTELA :00 SOTE: 443/2014 palveluvastaavalla oli pitkä kokemus esimiestehtävistä ja kehitysvammaisten kanssa työskentelystä. Maaliskuussa aloittaneen uuden palveluvastaavan kokemukset kehitysvammaisuudesta perustuvat enimmäkseen muuhun kuin työkokemukseen, joka hänellä on sairaanhoidollisista tehtävistä. Uudella palveluvastaavalla on esimieskokemusta ja hän on suorittanut johtamisen opintoja. Henkilöstömäärä ja luvanvarainen toiminta Valviran valtakunnallinen valvontaohjelma koskien vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisia asumispalveluja suosittaa henkilöstön mitoitukseksi seuraavaa: henkilöstön määrän ja rakenteen tulee vastata asiakkaiden tarpeita. 0,5 työntekijää/asukas yksiköissä, joissa asukkaat ovat osan vuorokaudesta muualla tai heillä on henkilökohtaisia avustajia. 0,8 tai yli/asukas muissa kuin edellisissä tapauksissa. Avustavaa henkilöstöä 0,1 0,5/asukas. Vertailutietoja: Kaupungin omissa yksiköissä henkilöstömitoitus on seuraava: Kaislakoti 0,26 ja Mussalokoti 0,69 ja Mäntykankaan ryhmäkodit 0,79 ja tukiasunnot 0,15. Valtakunnallisesti mitoitukset autetussa asumisessa vaihtelevat suuresti. Esim. Turun kaupunki linjaa 0,7 riittäväksi mitoitukseksi tilanteissa, joissa avun tarve on lähes jatkuvaa. Kouvola on muutama vuosi sitten kilpailuttanut autetun asumisen vähimmäisvaatimuksella 0,6 työntekijää/asukas. Kysymys on luvanvaraisesta sosiaalihuollon palvelusta ja Aittapolun ryhmäkodilla on saatu Valviran lupa tehostetun palveluasumisen järjestämiseksi. Lupaa myönnettäessä on ollut tiedossa mm. henkilöstön määrä ja muut toiminnan puitteet ja järjestelyt. Lupaviranomainen on siis hyväksynyt nykyisen henkilöstömitoituksen eli 10,5 työntekijää hoitotyössä, lisäksi tuki- ja muut henkilöt yhteensä 1,3 ja hallintohenkilöstö 0,8. Aluehallintoviraston lausunnossa Valviralle on otettu kantaa henkilöstörakenteeseen eli suosituksen mukaan vähintään 1/3 henkilöstöllä tulisi olla soveltuva opisto- tai AMKtasoinen tutkinto, joka ei tässä tilanteessa täyty. Aittapolun asukkaista käytännössä yksi tarvitsee lähes jatkuvaa silmälläpitoa. Muiden asukkaiden turvallisuus ei ole vaarassa, jos oman ryhmäkodin työntekijä on satunnaisesti avustamassa toisen ryhmäkodin puolella. Asukkaista 5 liikkuu itsenäisesti, 5 on kahden autettavia. 5 asukkaista on syötettäviä, kaikki asiakkaat tarvitsevat avustamista esim. wc-asioinneissa, peseytymisessä ja pukeutumisessa. Asiakkaiden avustaminen on kuitenkin mahdollista rytmittää yksilöllisten tarpeiden mukaan eivätkä kaikki tarvitse apua samaan aikaan. Päivä- ja työtoimintaan osallistuu nyt kaksi henkilöä. Kaupungin arvion mukaan ryhmäkodille asetettu 0,7 henkilöstömitoitus on riittävä. Tällä samalla mitoituksella toimintaa ensin suunniteltiin kaupungin omana toimintana. Viriketoiminta ja ulkoilu Aittapolulla on nyt säännöllisesti kerran viikossa viriketoimintaa, ja joka päivä pienryhmätoimintaa. Lisäksi on yksilöviriketoimintaa. Yhteistyö Korttelikoti Muorikan kanssa on aloitettu. Ulkoilua on päivittäin. Raha-asioiden hoito Aittapolun ryhmäkodissa asukkaiden omaisuutta säilytetään ohjeen mukaisesti käteiskassassa lukitussa kaapissa lukitussa toimistohuoneessa. Omahoitaja vastaa siitä, että tulot ja menot kirjataan ja kuitit talletetaan kassakansioon. Kuittauksesta vastaa aina kaksi hoitajaa.

64 67, SOTELA :00 SOTE: 443/2014 Asumisyksikölle ei kuulu asukkaiden raha-asioiden hoitaminen muutoin kuin asukkaan käytössä olevien käyttövarojen osalta. Henkilökunnalla ei ole oikeutta päättää asukkaan taloudesta eikä raha-asioista. Asukas vastaa ensisijaisesti itse raha-asioistaan. Vaikeavammaisten kohdalla tämä ei useinkaan ole mahdollista, jolloin heillä tulee olla edunvalvoja elleivät omaiset muulla tavoin hoida raha-asioita. Tarvittaessa henkilökunta auttaa edunvalvonnan hakemisessa. Asiaa on ohjeistettu Kuntaliiton yleiskirjeellä vuonna 2000 ja turvallinen säilytys sekä henkilöstön tehtävät on järjestetty tuon ohjeen mukaisesti. Käynnistämiseen liittyneet vaikeudet Asukkaat muuttivat ryhmäkotiin neljän päivän aikana. Kaupungin alkuperäinen ajatus oli toteuttaa muutot kahden viikon kuluessa. Coronaria halusi kuitenkin tiiviimmän tahdin, koska henkilökunta oli palkattu jo lähes täysimääräisenä. Valmistautuminen asukkaiden vastaanottoon ja kodin valmisteluun vaikutti kaupungin näkökulmasta puutteelliselle, henkilökuntaa olisi ollut hyvä palkata valmisteluja varten enemmän ennen asukkaiden muuttoa. Apuvälineiden saamisessa oli ongelmia. Tämä johtui pääsääntöisesti siitä, että suunnitelmissa oli, että asukkaat saavat alkuvaiheeseen apuvälineet lainaan lähettävältä taholta. Tämä ei kuitenkaan toteutunut suunnitellusti ja niin esim. nostolaitetta käytiin hankkimaan vasta silloin, kun asukkaat olivat jo talossa. Apuvälineet, esim. nostolaitteet on hankittu siksi, että yksikössä on kahden avustettavia asukkaita. Apuvälineiden käytön perehdytyksestä tulee huolehtia ja tämä asia käsiteltiin kokouksessa Koulutus on toteutettu. Henkilökunnan rekrytoinnissa oltiin myöhässä. Tämä johtui siitä, että lähtökohtana oli, että kyseessä on Carean ja Coronarian välinen liikkeenluovutus. Liikkeenluovutuksen edellytykset eivät kuitenkaan täyttyneet ja lopulta Coronaria rekrytoi valtaosan henkilökunnasta itse. Asukkaiden valinta vahvistui myös joidenkin asukkaiden kohdalta vasta lokakuun lopulla, joten ennakkoon tutustuminen asukkaisiin jäi joidenkin kohdalta hyvin vähäiseksi. Monen tekijän summana voi todeta, että toiminnan käynnistymisessä oli ongelmia. Osa ongelmista johtui suunnitelmien muuttumisesta tavalla, johon ei kukaan osannut varautua. Kuitenkin osa ongelmista olisi ollut vältettävissä, jos henkilökunta olisi saanut enemmän aikaa valmistautua asukkaiden tuloon ja jos asukkaat eivät olisi muuttaneet niin nopeasti. Kotkan kaupungin yhteydenpito ja valvonta Vammaispalvelun sosiaalityöntekijä on laatinut kaikille muuttaville asiakkaille palvelusuunnitelman. Palvelusuunnitelma toimitettiin palveluntuottajalle ennen asukkaiden muuttoa Aittapolun ryhmäkotiin. Palvelusuunnitelmassa on kuvattu asukkaiden toimintakyky, avuntarve ja yksityiskohtainen suunnitelma muuttoon liittyvien asioiden osalta. Asukkaiden ja omaisten tutustumispäivä ryhmäkotiin pidettiin , tuolloin mukana olivat asumispalvelukoordinaattori ja sosiaalityöntekijä. Vammaistyön johtaja on käynyt yksikössä ilmoittamatta heti toiminnan ensimmäisellä viikolla, jolloin sinne oli muuttanut muutama asukas. Tilat olivat vielä osin kalustamatta ja henkilökunta vaikutti kiireiselle.

65 67, SOTELA :00 SOTE: 443/2014 Seuraava käynti tapahtui sovitusti yhdessä asumispalvelukoordinaattorin kanssa. Käytiin läpi toiminnan käynnistymiseen liittyviä asioita kuten lääkehuollon toteuttamista, työvuoroja ym. Asumispalvelukoordinaattori on käynyt lisäksi loppuvuodesta 2013 paikalla kaksi kertaa. Tapaamisissa on käsitelty edelleen käytännön järjestelyjä. Vammaispalvelun sosiaalityöntekijä on tänä vuonna tehnyt Aittapolulla ohjaajien, omaisten ja asiakkaan kanssa tuki- ja palvelusuunnitelmia. Niitä on tehty nyt seitsemän asiakkaan kanssa ja loput tehdään vielä kevään aikana. Asumispalvelukoordinaattori on säännöllisesti yhteydessä Aittapolun palveluvastaavaan. Asiakasasioista vastaa vammaispalvelun sosiaalityöntekijä. Tukija palvelusuunnitelmat tarkistetaan tarvittaessa tai vuoden välein. Aluehallintoviraston rooli valvonnassa AVIn tehtävänä on osaltaan valvoa palvelujen toimivuutta. Epäkohtailmoituksen johdosta ei ole toistaiseksi saatu palautetta eikä AVI ole suorittanut valvontakäyntiä Aittapolulle. Näkemyksiä kirjeen johdosta Aittapolun ryhmäkodin henkilöstömitoitus 0,7 on edelleen katsottu riittäväksi ja se vastaa myös muualla vastaavissa yksiköissä käytettävää mitoitusta. Tosin mitoituksissa on vaihteluja varsin paljon kuten henkilöstörakenteessakin. Palveluntuottaja on alkuvuoden 2014 aikana kiinnittänyt erityistä huomiota yksikön johtamiseen, palvelujen suunnitelmalliseen toteutukseen sekä henkilöstön vakinaistamiseen. Henkilöstön tehtävät eivät poikkea vastaavissa yksiköissä määritellyistä tehtävistä. Siivouspalvelu on hankittu ostopalveluna ja sen riittävyyttä seurataan. Avustavaa henkilöstöä ei ole vakituisesti eikä sitä ole vaadittu. Yrityksellä on mahdollisuus sitä palkata ja lisäksi se voi tarpeen mukaan käyttää lisätyövoimaa sekä esim. palkkatukityöllistettyjä tai käyttää avustavissa tehtävissä ostopalveluja. Viriketoiminnan ja ulkoilun toteutuksessa käytetään tarpeen mukaan myös vapaaehtoisia sekä yhteistyötä erilaisten yhteisöjen kanssa. Asukkaista osa on paljon apua tarvitsevia, osa taas voi osallistua päivä- ja työtoimintaan. Yksilölliset tarpeet harrastuksiin ja ryhmäkodin ulkopuolella tapahtuvaan toimintaan otetaan huomioon palvelusuunnitelmissa ja toteutetaan kulloinkin erilaisin järjestelyin. Henkilökohtaista apua on myönnetty vapaaajan toimintaan siihen oikeutetuille palvelua hakeneille. Esitetyn suuruinen henkilöstön lisääminen ei ole mahdollista ja se olisi jo suurempi kuin laitoshoidon henkilöstö. Palvelu on kilpailutettu ja sitä toteutetaan tarjouspyynnön mukaisella tavalla. Mikäli tuottajalle tarjouspyynnössä esitettyihin vaatimuksiin tehdään muutoksia, niistä on neuvoteltava tuottajan ja ostajan välillä. Muutokset merkitsevät luonnollisesti myös palvelun hinnan kallistumista. Lisäksi suuret muutokset voivat aiheuttaa tarpeen uudelle kilpailutukselle, mikä taas on voimassa olevan sopimuksen vastaista. Kaupunki palvelun ostajana seuraa toimintaa jatkuvasti ja käy neuvottelut toiminnan kehittämisestä ja parantamisesta tarpeen mukaan. Kehittämisessä ensiarvoisen tärkeää on toimiva yhteistyö ja keskustelu asukkaiden ja heidän omaistensa kanssa ja tätä palveluntuottaja on ilmoittanut olevansa valmis käymään. Esittelijä: Sosiaalijohtaja Heli Sahala

66 67, SOTELA :00 SOTE: 443/2014 Ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa edellä olevan vastauksen Aittapolun ryhmäkodin lähiomaisten toimikunnan kirjeeseen. Ote: Aittapolun vaikeavammaisten kodin lähiomaisten toimikunta Vammaispalvelut Oikaisuvaatimusohje

67 67, SOTELA :00 / Pykälän liite: Aittapolun henkilökuntamitoitus kirjelmä Sivu 1/4 Eva Pukkila / Aittapolun vaikeavammaisten kodin lähiomaisten toimikunta Ulpukkapolku Kotka Sos. johtaja Heli Sahala Vammaispalvelupäällikkö Heli Kulmala Sosiaali- ja terveyslautakunta Kustaankatu Kotka Asia: AITTAPOLUN VAIKEAVAMMAISTEN RYHMÄKODIN LÄHIOMAISTEN TOIMIKUNNAN VAHVA KANNANOTTO KODIN HOITOHENKILÖKUNTA MITOITUKSEN MÄÄRÄÄN SEKÄ KODISSA HAVAITSEMIIMME EPÄKOHTIIN. Olemme erittäin suuresti huolissamme lastemme ja omaistemme turvallisuudesta, hyvinvoinnista sekä asumiseen, palveluihin ja omaan kotiin liittyvistä asioista Aittapolun ryhmäkodissa. Keskusteltuamme yhdessä lähiomaisten ryhmässä, olemme päätyneet tämän kirjelmän tekemiseen Kotkan kaupungin päättäjille. Olemme ottaneet lähtökohdaksi Valviran tekemän ja julkaiseman Vammaisten Henkilöiden Ympärivuorokautiset Asumispalvelut; valtakunnallinen valvontaohjelma , joka koskee ja sitoo kaikkia Suomessa olevien vammaisten asumisyksikköjen toimintaa, sekä yksityisiä että kunnan omia yksikköjä. PUUTTEITA JA EPÄKOHTIA, JOITA ME LÄHIOMAISET JA VANHEMMAT OLEMME HAVAINNEET ENSIMMÄISEN NELJÄN KUUKAUDEN TOIMINNAN AIKANA TÄSSÄ KODISSA: - Ryhmäkodin henkilökuntamitoitus on kilpailutettu 0,7 työntekijää / 1 asukasta kohti, joka on reippaasti Valviran antaman hoitohenkilökuntamitoituksen suosituksen alapuolella näin vaikeavammaisten ihmisten asumisyksikköjen kohdalla. Puhutaan välttävästä mitoituksesta. - Yleensä pitäisi ensimmäisenä selvittää ja ottaa huomioon mm. tulevan kodin asukkaat ja heidän "todelliset" hoidolliset tarpeensa / vaatimuksensa ja niiden taso, kuten asukkaiden itsenäisen toimintakyvyn puutteet / yliaktiivisuus jne. Jokaisen asukkaan henkilökohtainen hoito- ja kuntoutussuunnitelma on oltava pohjana suunnitelmaa toteutettaessa. TÄMÄN KODIN KAIKKI ASUKKAAT (15 ihmistä) OVAT ERITYISEN VAIKEAVAMMAISIA HENKILÖITÄ JA HEIDÄN ITSENÄINEN TOIMINTA- JA LIIKUNTAKYKYNSÄ OVAT SUURIMMALLA OSALLA MILTEI NOLLA. - Asukkaiden hoidollisuuden taso ja toimintakykyisyyden puute tulee olla "ensimmäisellä sijalla", silloin kun tällaista ryhmäkotia ja sen henkilökuntamäärää, laatua ja tulevaa RYHMÄKOTIA aletaan suunnitella kuntaan. - Kotkan kaupunki on tiennyt Aittapolun tapauksessa, keitä asukkaita ja minkä kuntoisia / tasoisia asukkaita on Kuusaalta tulossa tähän kotiin asumaan ja silti henkilökunnan mitoitus on jo valmiiksi ollut aivan liian pieni näiden ihmisten toimintakykyyn ja hoidollisuuteen ja niiden hoitotarpeisiin nähden.

68 67, SOTELA :00 / Pykälän liite: Aittapolun henkilökuntamitoitus kirjelmä Sivu 2/4 - Henkilökunnan määrä asukasta kohden eli henkilökuntamitoitus on täällä aivan liian pieni ja henkilökunnan LISÄTARVE ON ERITTÄIN SUURI. Asukkaita on 15 henkilöä, kolmessa eri kodissa. Henkilökuntaa on 11 henkilöä kaikkiaan. Käytännössä kuitenkin vain 10,5 hoitajaa. Vastaava hoitajahan on vain puolikkaana hoitajana kodin puolella. Siivooja käy 3 kertaa vk:ssa eikä yhtään avustavaa henkilökuntaa ole, kuten laitosapulaisia tai hoito-apulaisia. HOITOHENKILÖKUNNAN TEHTÄVIIN ON SISÄLLYTETTYNÄ MYÖS TODELLA PALJON EI HOITOTYÖTÄ: mm. osittainen siivous ruokailujen yhteydessä, tiskikoneen täyttö ja tyhjennys, pyykin pesu ja huolto, aamu-, väli- ja iltapalan tekeminen, lounaan ja illallisen esille laitto kärryihin ja poislaitto sekä tiskaus näiden jälkeen kaikisssa neljässä keittiössä jne. SAMALLA HEILLE KUULUU MYÖS asukkaiden, näiden IHMISTEN perushoito kokonaisuudessaan eli vaipan vaihtamiset ja pesut, suihkutukset / saunotukset yms. hygieniaan liittyvät toiminnat, ruokailun järjestäminen ja syöttämiset, asukkaiden kanssa ulkoilu sekä virikepuolen järjestäminen, lääkkeiden anto, asukkaiden kanssa seurustelu ja oleminen. Yleensäkin lämminhenkisen ja kiireettömän kodin luominen ja aikaansaaminen tähän kotiin, niin että me omaisetkin voimme huoletta ja murheetta jättää omaisemme tänne kotiin, eikä niin että saamme olla koko ajan huolissamme heidän turvallisuudestaan ja hyvinvoinnistaan siellä. EDELLÄ LUETELTUIHIN TEHTÄVIIN TARVITAAN MYÖS AVUSTAVAA HENKILÖ- KUNTAA tekemään mainittuja töitä, jolloin hoitajat voivat hoitaa ja antaa asukkaille aikaansa ja turvaa, kuten esimerkiksi virikepuolta, keskusteluhetkiä, lehden lukuhetkiä, laulu- ja musahetkiä jne.. Näitä toimintoja varten pitäisi olla henkilökunnassa muitakin ammattiryhmiä kuin lähihoitajia. TÄMÄN KAIKEN TEKEMISEEN RAUHALLISESTI JA KODINOMAISESTI SEKÄ ASUKASYSTÄVÄLLISESTI EI KYLLÄ TÄMÄN NYKYISEN HENKILÖKUNNAN AIKA MILLÄÄN KEINOLLA RIITÄ. Tämän hetken 10 asukkaan toiminta- ja liikuntakyky on erittäin huono. He ovat joko täysin pyörätuoliin tai sänkyyn sidottuja, liikuntakyky on täysin nolla suurimmalla osalla, vaipatettavia, nostettavia, syötettäviä ja monella tapaa autettavia jne. Loput 5 asukasta hyvin eri tavoin autettavia liikkumisessa ja perushoidoissa yms. tilanteissa ja heistäkään ei kukaan pysty itsenäisesti tekemään perushoitojaan, ulkoilujaan, viriketoimintaansa yms. Henkilökuntaa on vuorossaan ollut vaihtelevasti 2-3 hoitajaa ja tosi paljon hoidollisuutta vaativia asukkaita joka kodissa. Kun joku koti tai mahdollisesti useampikin koti samanaikaisesti ovat yksinään ilman valvontaa ja hoitajat auttamassa toisiaan esim. pesemisessä tai muissa äkillisissä tilanteissa tai muissa toimissa, niin silloin on ollut erittäin suuri riski, että tapahtuu jotain sellaista mitä ei saisi missään tapauksessa tapahtua. Tiedossamme on, että täällä on ollut jo erittäin vakava tilanne, jossa asukas on joutunut hengenvaaraan. Seurauksethan voivat olla erittäin ikäviä ja jopa kohtalokkaita. AITTAPOLUN VAIKEAVAMMAISTEN RYHMÄKODIN HENKILÖKUNTAMITOITUS ON LASKETTU JA KILPAILUTETTU 0,7 TYÖNTEKIJÄÄ 1 ASUKASTA KOHDEN. SE ON AIVAN LIIAN PIENI HENKILÖKUNNAN MITOITUS NÄIN VAIKEAVAMMAI- SILLE JA PALJON / RUNSAASTI HOITOA, HOIVAA JA HUOLENPITOA JA ERI PALVELUJA TARVITSEVILLE ASUKKAILLE.

69 67, SOTELA :00 / Pykälän liite: Aittapolun henkilökuntamitoitus kirjelmä Sivu 3/4 Tuo hoitohenkilökuntamäärä lasketaan vanhuspuolella riittäväksi mitoitukseksi, mutta Valviran Vammaisten Henkilöiden Ympärivuorokautisen ASUMISPALVELUJEN valtakunnallisessa valvonta ohjelmassa on kirjattuna: VAIKEAVAMMAISTEN ASUMISEN PUOLELLA HYVÄ JA RIITTÄVÄ HOITO- HENKILÖKUNTAMITOITUS ON 0,8-1,5 (jopa sen yli aina 2:een saakka) HOITAJAA PER ASUKAS. Niinpä Aittapolun varsin suurhoidollisessa asumisyksikössä asukkaiden hoidollisuus ja toimintakyvyn puutokset yms. liittyvät erityistarpeet ja -piirteet ovat ne kriteerit, jotka määräävät hoitohenkilökunnan määrän sekä laadun. AITTAPOLUN RYHMÄKODISSA EDELLÄ MAINITUN LASKUTAVAN MUKAAN PITÄISI OLLA AINAKIN 1,5 HOITAJAA PER 1 ASUKASTA KOHTI. Edelliseen viitaten huomautamme, että: Valviran ohjeistus on koko Suomen ja kaikkia täällä olevia eri vammaisryhmien asumisyksiköitä koskeva ja sitova OHJE- JA LAATUKÄSIKIRJA, joka perustuu eri lakeihin ja asetuksiin. Kysymme, onko tarkoituksenmukaista, että läheistemme kodissa henkilökunta vaikuttaa jo nyt stressaantuneelta ja väsyneeltä? Vakituisen henkilökunnan erittäin suuri vaihtuvuus (yli puolet palkatuista) askarruttaa myös mieltämme. Kukahan siinä kärsii eniten - ASUKKAAT, NÄMÄ IHMISET HEIDÄN OMASSA KODISSAAN. KOTKAN KAUPUNGIN TEHTÄVÄNÄ ON SEURATA JA VALVOA Aittapolun kodin toimintaa ja sitä, saako kaupunki sen tasoista ostopalvelua kuin kilpailutuksen vaatima sopimus edellyttää. Tarjouspyynnön palvelukuvausliitteen olemme 1 sekä palveluprosesin vastuutaulukon 2 olemme nähneet, mutta emme varsinaista "avattua" sopimusta. Totesimme yhdessä, että kaupunki saa sopimuksensa edellyttämät palvelut kyllä halvimmalla hinnalla, mutta toinen asia on, saavatko meidän lapsemme, omaisemme ja läheisemme heidän TARPEITAAN, TOIVOMUKSIAAN JA ENNEN KAIKKEA HYVÄN ELÄMÄN EDELLYTTÄMIÄ JA VAATIMIA PALVELUJA. IKÄVÄ SANOA, MUTTA TÄLLÄ HETKELLÄ HE EIVÄT MIELESTÄMME SITÄ SAA. Huom. AVI;ssa (Aluehallintovirasto Etelä-Suomi) on myös seuranta ja valvontavelvollisuus näissä asumisyksiköissä. LISÄTARPEET JA EPÄKOHDAT, joita olemme havainneet Aittapolulla: **** Koulutettua sos.- ja terveydenhuoltoalan hoitohenkilökuntaa tarvitaan EHDOTTOMASTI LISÄÄ käsityksemme mukaan vähintään 5 henkilöä, turvaamaan asukkaiden psyykkinen ja fyysinen terveys ja kaikinpuolinen sosiaalinen hyvinvointi. Esim. sosionomeja, sairaanhoitajia, fysioterapeutteja, sosiaalikasvattajia. **** Avustavaa henkilökuntaa eli laitosapulaisia tai hoito-apulaisia tarvitaan EHDOTTOMASTI LISÄÄ. Vähintään 4 henkilöä ulkoiluttamiseen, viriketoiminnan järjestämiseen, henkilökohtaisen hygienian hoitamiseen, keittiöhommiin ruokien esille panoon, syöttämiseen sekä ruokailun jälkeisiin siivoushommiin, pyykkihuollon hoitamiseen, asukkaiden kanssa olemiseen ja heidän valvontaan eli yleensä perushoidollisiin yms. tehtäviin ja avustamiseen.

70 67, SOTELA :00 / Pykälän liite: Aittapolun henkilökuntamitoitus kirjelmä Sivu 4/4 **** Henkilökohtaisen avustajan tarve ja saaminen on jokaiselle asukkaalle suuri, koska hoitajat eivät pysty lähtemään harrastuksiin tms. asukkaiden mukana. **** Viriketoiminta ja ulkoilu on ollut todella minimaalista ja harvinaista herkkua asukkaille. Esimerkiksi yksi hoitaja ei montaa pyörätuoliasukasta ulkoiluta päivän aikana, tällä hoitajamäärällä. Kaikkien asukkaiden pitää päästä ulos vähintään kerran päivässä n min kerrallaan, mutta mieluiten aamulla ja iltapäivällä eli kahdesti. Vaikuttaa siltä, että asukkaat tuodaan yhteiseen olohuoneeseen istumaan ja katsomaan telkkaria, toiset nukkuvat siinä pyörätuoleissaan ja toiset touhuavat ihan omiaan, useimmiten ilman henkilökunnan läsnäoloa ja valvontaa. **** Raha-asiat: asukkaiden lompakot ja rahat yms. arvojutut oltava lukollisessa kaapissa. Onko talossa ns. asukkaiden rahavastaava, joka seuraa asukkaiden menoja ja tuloja? Vai ovatko ne oman hoitajan vastuulla vaiko edunvalvojien / vanhempien vastuulla. Valviran hoitohenkilökunta- ja laatusuositukseen olisi päättäjillä nyt erittäin hyvä syy tutustua, tarkistella ja toteuttaa sitä, varsinkin NÄIN VAIKEAVAMMAISTEN IHMISTEN HYVÄN ELÄMÄN JA OMAN KODIN OLLESSA KYSEESSÄ. Toiveemme on, että saamme tämän hoitohenkilökunta-asian hoidettua mahdollisimman pian asialliseen kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. Silloin läheisemme saavat heidän ihmisoikeuksiaan kunnioittavan kohtelun sekä hoitohenkilökunnalle saadaan hyvät, asianmukaiset ja rauhalliset hoito- ja työskentelymahdollisuudet toteuttaa hoitotyötään. Se antaa myös meidän läheisillemme eli Aittapolun ryhmäkodin asukkaille mahdollisimman hyvän ja turvallisen elämän. Kotkassa Aittapolun Asukkaiden omaisten ja läheisten toimikuntalaiset Eva ja Kauko Pukkila Arja ja Thure Kauranen Ari Mussalo Marja-Liisa Koivunen Liisa ja Erkki Forsström Auni Salonen Huom. Yllä olevaan kirjelmään yhtyy myös Aune Nylund / Beritin äiti Saatettu tiedoksi: Palveluvastaava Riitta Husu ja palvelupäällikkö Merja Lantto (Coronaria)

71 68, SOTELA :00 SOTE: 337/2014 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2013 Sotela Valmistelijat: Sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist, puh Sosiaaliasiamiehen on sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 24 :n mukaan annettava kaupunginhallitukselle vuosittain kertomus toiminnastaan../. Kertomus vuodelta 2013 on esityslistan erillisenä liitteenä. Sosiaaliasiamiehen kertomus on varsin pelkistetty ja keskittyy tilastotietoihin ja niiden taustojen avaamiseen. Kertomuksessa tarkastellaan ainoastaan oikeusturvakeinojen käyttöä eli muistutuksia, oikaisuvaatimuksia ja valituksia. Sosiaaliasiamiehen havaintoja Kotkasta: Taulukko: Yhteydenoton syyt vuosina Asiakastapausten yhteismäärä viime vuonna oli 101. Kokonaismäärän vaihtelut on esitetty alla vuosi kpl Vuonna 2013 yhteydenottoja oli eniten lastensuojelusta ja toiseksi eniten toimeentulotuesta. Nämä kaksi ovat yleensäkin olleet yleisimmät yhteydenoton aiheet. Vuonna 2012 oli poikkeuksellisen paljon yhteydenottoja muista palveluista. Alueellisesti toimeentulotukea koskevat asiat ovat vähentyneet ja lastensuojelun lisääntyneet. Vammaispalveluasiat ovat vähentyneet. Kotihoitoa koskevat yhteydenotot lisääntyivät, samoin ikääntyneiden asumis- ja kuljetuspalveluja koskevat asiat, mutta ne ovat silti määrältään vähäisiä. Toimeentulotukiasioiden suhteellinen osuus oli 21 % kaikista tapauksista. Se on vähemmän kuin toimialueen kunnissa keskimäärin (33,4 %). Lastensuojeluasioita koski 25 % yhteydenotoista, kunnissa keskimäärin 18,8 %. Vammaispalvelua koskevien asiakastapausten osuus oli 6 %. Määrällisesti vammaispalveluasiat vähenivät selvästi edellisestä vuodesta. Ikääntyneiden asumis- ja kuljetuspalveluja koskevia asioita oli Kotkassa 17 % ja alueella keskimäärin 7,6 %. Kotihoitoa koski 5 % yhteydenotoista ja alueella 6 %. Muita palveluja (= muita kunnan palveluja tai Kelan palveluja) koskevia asioita oli Kotkasta 13 % ja alueelta 12 %. Yhteydenotoista 46 % oli tiedusteluja ja 54 %:ssa ilmaistiin tyytymättömyyttä. Kotkan osalta tilanne on hyvin erilainen eli tiedusteluja oli 35 % ja tyytymättömyyden ilmaisuja 65 %. Eniten tyytymättömyyttä kohdistui lastensuojeluun (20), toimeentulotukeen (14) sekä ikääntyneiden asumis- ja kuljetuspalveluihin (11).

72 68, SOTELA :00 SOTE: 337/ Sosiaalihuollon asiakaslain mukaisia muistutuksia johtaville viranhaltijoille jätettiin viime vuonna kolme kuten edellisinäkin vuosina. Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöjaosto käsitteli 39 oikaisuvaatimusta sosiaalihuollon asioista (43, 46 ja 39 kpl edellisinä vuosina). Näistä 10 (18, 22) koski toimeentulotukea. Eniten käsiteltiin vammaispalvelupäätöksiä, joita oli 24. Jaosto muutti tai palautti kaksi päätöstä. Hallinto-oikeuteen tehtiin 5 (ed. vuosina 10, 7 ja 8) valitusta jaoston päätöksistä. Kouvolan hallinto-oikeus muutti tai palautti uudelleenkäsiteltäväksi vuoden 2013 aikana yhden lautakunnan ratkaisun (3, 1 ja 2 edellisinä vuosina. Alueellisestikin oikaisuvaatimusten määrä on vähentynyt. Myös hallintovalitusten määrä on pysynyt ennallaan lukuun ottamatta Kouvolan määriä vuonna Vuodelta 2012 neljän sosiaaliasiamiespalveluja tuottavan sosiaalialan osaamiskeskuksen sosiaaliasiamiehet laativat vuosiselvitykseen yhteisen kuntakyselyn. Ajatuksena oli saada sosiaalihuollon tilasta laajempaa ja vertailtavissa olevaa tietoa. Mukana olivat Socomin lisäksi Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen sosiaalialan osaamiskeskus, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ja Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan alueilta. Kyselyn aihealueina olivat toimeentulotuki, lastensuojelu, lastensuojelun edunvalvonta, vammaispalvelun henkilökohtainen apu sekä omaishoidon tuki. Lisäksi selvityksessä tarkasteltiin osaa sosiaalipalveluista tehtyjä muutoksenhakuja. Vastauksia saatiin lähes kaikilta osaamiskeskusten toimialueiden kunnilta, kuntayhtymiltä tai yhteistoiminta-alueilta. Yhteenvedon tuottaminen koko aineiston osalta sosiaaliasiamiesten vuosiselvityksiin ei onnistunut aikataulullisesti. Yhteenveto kaikkien kuntien tuloksista pystyttiin toimittamaan vasta vuoden 2013 lopulla. Raportti toivotaan kuitenkin vietävän ainakin tiedoksi kunnissa sen myöhäisestä valmistumisesta huolimatta. Neljän sosiaalialan osaamiskeskuksen sosiaaliasiamiesten kuntakyselyn koonti vuodelta 2012 löytyy linkistä Esittelijä: Sosiaalijohtaja Heli Sahala

73 68, SOTELA :00 SOTE: 337/2014 Ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi sosiaaliasiamiehen kertomuksen vuodelta 2013 ja lähettää sen edelleen tiedoksi kaupunginhallitukselle. Samalla lautakunta merkitsee tiedoksi vuonna 2012 tehdyn kuntakyselyn raportin. Ote: Kaupunginhallitus Ei oikaisuvaatimusohjetta

74 68, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sosiaaliasiamiehen raportti 2013 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLITUKSILLE VUODELTA 2013 Hamina, Kaakon kaksikko, Kotka, Kouvola, Pyhtää Sirkku Bilaletdin Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom

75 68, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sosiaaliasiamiehen raportti 2013 Kunnanhallituksille Sosiaaliasiamiehen kertomus on katsaus sosiaalihuollon asiakkaiden aseman ja oikeuksien toteutumiseen vuonna Selvitys koostuu toiminta-alueen kuntien yhteisestä tilastollisesta osuudesta sekä lyhyistä kuntakohtaisista osioista. Sosiaaliasiamiehen kuntakysely vuodelta 2013 koski tällä kertaa ainoastaan oikeusturvakeinojen muistutusten, oikaisuvaatimusten ja valitusten käyttöä kunnissa. Vuodelta 2012 neljä sosiaalialan osaamiskeskusta (Socom, Pikassos, Koske, Verso) toteutti yhdessä laajemman kuntakyselyn. Siinä selvitettiin palveluiden toteutumista ja järjestämistä toimeentulotuessa, lastensuojelussa, vaikeavammaisen henkilökohtaisessa avussa sekä omaishoidon tuessa. Kyselyssä kartoitettiin myös muutoksenhakuun liittyviä asioita. Kooste kyselyn tuloksista valmistui loppuvuodesta 2013 ja on luettavissa tästä: Neljän sosiaalialan osaamiskeskuksen sosiaaliasiamiesten kuntakyselyn koonti vuodelta Kouvolassa Sirkku Bilaletdin sosiaaliasiamies Socom Salpausselänkatu 40 A Kouvola 2

76 68, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sosiaaliasiamiehen raportti 2013 SISÄLTÖ 1 SOSIAALIHUOLLON ASIAKASLAKI JA SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA Sosiaalihuollon asiakaslaki Sosiaaliasiamiestoiminta Kymenlaaksossa ASIAMIESTOIMINNAN TILASTOTIETOJA VUODELTA Asiatapahtumat tehtäväalueittain ja kunnittain Yhteydenottaja, yhteydenoton luonne ja yhteydenottotapa Asiatapahtuman syyt Toimenpiteet KUNNITTAISTA TARKASTELUA TOIMINTAVUODELTA Hamina Kaakon kaksikko Kotka Kouvola Pyhtää OIKEUSTURVAKEINOJEN KÄYTTÄMINEN Muistutukset, oikaisuvaatimukset ja valitukset Liite 1 Kysely oikeusturvakeinojen käyttämisestä sosiaaliasiamiehen vuoden 2013 selvitystä varten 3

77 68, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sosiaaliasiamiehen raportti SOSIAALIHUOLLON ASIAKASLAKI JA SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA 1.1 Sosiaalihuollon asiakaslaki Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000), sosiaalihuollon asiakaslaki, kokoaa sosiaalihuollon asiakkaan oikeusturvaan, kohteluun ja osallistumiseen liittyvät oikeudelliset periaatteet. Lain tavoitteena on turvata asiakkaan asemaa ja oikeuksia sosiaalihuollon palvelujen käyttäjänä sekä yhtenäistää ja selkeyttää asiakkaan ja sosiaalihuollon toteuttajan vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Laki koskee myös yksityisten palveluntuottajien toteuttamaa sosiaalihuoltoa. Sosiaalihuollon asiakaslaissa määritellään sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksista: Oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää (4 ) Oikeus saada selvitys eri toimenpidevaihtoehdoista (5 ) Asiakkaalle on selvitettävä hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan. Selvitys on annettava riittävän ymmärrettävällä tavalla. Oikeus saada päätös tai sopimus sosiaalihuollon järjestämisestä (6 ) Asiakkaalle on annettava muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös sosiaalihuollon järjestämisestä. Yksityinen palveluntuottaja tekee sopimuksen suoraan asiakkaan kanssa. Oikeus palvelu- ja hoitosuunnitelmaan (7 ) Asiakkaalle on laadittava palvelu- hoito- tai muu vastaava suunnitelma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta tai ohjaus. Suunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. Itsemääräämisoikeus ja osallistuminen (8 ) Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua sosiaalihuoltoonsa liittyvien toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä otettava huomioon hänen toivomuksensa ja mielipiteensä. Asiakaslain 24 :ssä säädetään myös sosiaaliasiamiestoiminnan järjestämisestä. Jokaisella kunnalla on oltava sosiaaliasiamies. Asiamies voi olla usean kunnan yhteinen tai saman kunnan alueella voi toimia useampi kuin yksi asiamies. Sosiaalihuollon asiakaslaki määrittelee sosiaaliasiamiehen tehtävät: 1. Neuvoa asiakkaita asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa 2. Neuvoa ja tarvittaessa avustaa asiakasta asiakaslain 23 :ssä tarkoitetun muistutuksen tekemisessä 3. Tiedottaa asiakkaan oikeuksista ja toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi 4. Seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä vuosittain selvitys kunnanhallitukselle 4

78 68, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sosiaaliasiamiehen raportti Sosiaaliasiamiestoiminta Kymenlaaksossa Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom on tuottanut sosiaaliasiamiespalveluja Kymenlaakson kunnille vuodesta 2005 alkaen. Sosiaaliasiamiehen toimisto sijaitsee Socomin Kouvolan toimipaikassa osoitteessa Salpausselänkatu 40 A. Asiakastapaamista varten on sovittava aika etukäteen. Asiakkailla on mahdollisuus tavata sosiaaliasiamiestä henkilökohtaisesti kotikunnassaan. Jokaisen kunnan kanssa on sovittu tiloista, missä tapaamiset voidaan järjestää. Kotikäynnit ovat mahdollisia. Arvio kotikäynnin tarpeellisuudesta tehdään jokaisessa tapauksessa erikseen mm. asiakkaan terveydentila, mahdolliset liikkumisvaikeudet tai muut olosuhteet huomioiden. Asiamies vastaa asiakkaiden yhteydenottoihin pääsääntöisesti sovittuina puhelinaikoina sekä puhelinvastaajaan jätettyihin soittopyyntöihin. Vuosilomien aikana Kymenlaakson sosiaaliasiamies ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin sosiaali- ja potilasasiamies sijaistavat toisiaan. 2 ASIAMIESTOIMINNAN TILASTOTIETOJA VUODELTA Asiatapahtumat tehtäväalueittain ja kunnittain Asiakkaiden yhteydenotot tilastoidaan asiatapahtumina. Tapahtuma sisältää kaikki saman asiakokonaisuuden tiimoilta suoritetut toimenpiteet. Se voi sisältää mm. puheluita, tapaamisia selvittelyjä, neuvotteluja ja palavereita sosiaalihuollon viranomaisten kanssa. Asiatapahtumia oli vuonna 2013 yhteensä 383 kpl. Niiden yhteismäärässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia vuodesta toiseen (v. 2012/387 kpl, v. 2011/367 kpl, v. 2010/373 kpl, v. 2009/412 kpl). Kun asiatapahtumia tarkastelee tehtäväalueittain ja vertaa aiempien vuosien vastaaviin lukuihin, niissäkään ei ole tapahtunut suuria vaihteluita. Huomion arvoista on, että toimeentulotukiasioiden määrässä suuntaus on ollut viimeisen neljän vuoden aikana hiukan laskeva, kun taas lastensuojeluasiat ovat tänä ajanjaksona selvästi lisääntyneet. 5

79 68, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sosiaaliasiamiehen raportti 2013 Kuva1. Asiatapahtumat tehtäväalueittain v (v. 2012, v. 2011, v. 2010) Toimeentulotukiasioiden suhteellinen osuus vuoden 2013 asiatapahtumista oli 33,4 %. Siitä huolimatta, että niitä on kaikista tapauksista edelleen noin kolmannes, niiden osuus on usean vuoden tarkastelujaksolla vähentynyt (v. 2012/34,9 %, v. 2011/43,6 %, v. 2010/38,7 %, v. 2009/45,6 %, v. 2008/42,5 %, v. 2007/43,0 %). Suunta on laskeva lukumääräisestikin tarkasteltuna (Kuva 1). Lastensuojeluasioiden määrä on viime vuosina lisääntynyt. Niiden osuus v oli 18,8 % asiatapahtumista (v. 2012/18,6 %, v. 2011/15,5 %, v. 2010/9,4 %). Vaikka ikääntyneiden asumis- ja kuljetuspalveluita koskevia asioita kirjattiin hiukan edellisvuotista enemmän, muutokset eivät ole suuria viimeisen neljän vuoden jaksolla. Suhteellinen osuus viime vuonna oli 7,6 % (v. 2012/5,7 %, v. 2011/7,9 %, v. 2010/8,3 %). Vammaispalveluasioiden osuus oli viime vuonna 6,3 % (v. 2012/9,6 %, v. 2011/8,5 %, v. 2010/13,2 %). Vaikka myös asiatapahtumien lukumäärä oli viime vuonna selvästi pienempi kuin kolmena aiempana vuonna, monissa tapauksissa sosiaaliasiamiehen näkökulmasta ratkaisuja oli vaikeaa 6

80 68, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sosiaaliasiamiehen raportti 2013 löytää, kun asiakkaan ja viranomaisen näkemykset palvelun tarpeesta ja järjestämisestä eivät kohdanneet. Kotihoidon (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) asiatapahtumat lisääntyivät viime vuonna. Niiden osuus oli 6,0 %. Kotihoitoa koskevia yhteydenottoja on ollut aiempina vuosina erittäin vähän siihen nähden, miten suuri määrä ikääntyneitä henkilöitä on kotihoidon piirissä. Perheasioita ovat lapsen huolto- tapaamis- ja elatusasiat, isyysasiat ja perheneuvolatoiminta. Asiatapahtumien määrässä näyttää olevan satunnaista vuosittaista vaihtelua. Perheasioiden suhteellinen osuus v oli 2,9 % (v. 2012/5,7 %, v. 2011/3,0 %, v. 2010/7,3 %). Muu sosiaalityö, 8,9 % (v. 2012/7,0 %, v. 2011/5,2 %, v. 2010/10,2 %) sisältää mm. välitystiliasiakkuudet, mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, sosiaalisen luototuksen, asuntoasiat ja lakiin maahanmuuttajien kotoutumisesta ja turvapaikan hakijoiden vastaanottamisesta liittyvät asiat. Muita palveluita, 12,0 % (v. 2012/11,9 %, v. 2011/11,7 %, v. 2010/10,2 %), ovat mm. Kelan etuudet, terveydenhuolto, ulosotto, velkaneuvonta, edunvalvonta ja työvoimahallinnon palvelut. Yhteydenotto kirjataan asiatapahtumaksi, jos asiakasta neuvotaan asiassa, eikä pelkästään ohjata eteenpäin. Taulukko 1. Asiatapahtumat kunnittain ja tehtäväalueittain v Kunta Toimeentulotuki Lastensuojelu Ikääntyvien asumis- ja tukipalvelut Vammaispalvelut Kehitysvammahuolto Omaishoidon tuki Perheasiat Kotihoito Päihdehuolto Lasten päivähoito Muu sosiaalityö Hamina Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti Muu Yhteensä Muu palvelu Yhteensä Seuraavassa taulukossa on esitetty väkilukuun suhteutettuna asiatapahtumien määrät viimeisten kolmen vuoden ajalta. 7

81 68, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sosiaaliasiamiehen raportti 2013 Taulukko 2. Asiatapahtumat kunnittain väkilukuun suhteutettuna v (v. 2012/v. 2011) Kunta Asiatapahtuma (lkm) Asiatapahtuma (lkm)/ Väkiluku as Hamina 26 1,22 (1,45/1,07) Kotka 101 1,84 (1,64/1,46) Kouvola 214 2,45 (2,49/2,27) Pyhtää 24 4,46 (4,47/6,72) Miehikkälä Virolahti Kaakon kaksikko yht. 14 2,47 (3,54/4,02) Yhteydenottaja, yhteydenoton luonne ja yhteydenottotapa Ensimmäinen yhteydenotto asiakkaan asian johdosta tapahtuu varsin usein muun kuin asiakkaan itsensä toimesta. Yhteydenottaja on useimmiten omainen tai muu läheinen henkilö. Vanhusten palveluissa onkin luontevaa, että omainen on yhteydessä ongelmatilanteissa. Myös muissa tilanteissa on entistä yleisempää, että ensimmäinen puhelinsoitto tulee muulta kuin asiakkaalta itseltään. Asiamiehen näkemyksen mukaan se kertoo mm. siitä, että sosiaalihuollon asiakkaiden oma kyky ja voimavarat eivät riitä avun etsimiseen. Asiakkaista 67 % (v. 2012/73,3 %, v. 2011/75 %) otti itse yhteyttä sosiaaliasiamieheen. 31 %:ssa tapauksia ensimmäinen yhteydenotto tuli omaiselta tai muulta asiaa hoitavalta henkilöltä (v. 2012/23,3 %, v. 2011/21 %). Sosiaalihuollon henkilöstön taholta otettiin suoraan yhteyttä 2 %:ssa tapauksia (v. 2012/3,4 %, v. 2011/3 %). Melko usein asiakkaat kertovat, että ovat saaneet työntekijältä neuvon olla yhteydessä sosiaaliasiamieheen. Kuva 2. Yhteydenottaja v (n = 383) Asiatapahtumista 46 % (v. 2012/39 %, v. 2011/30 %) on kirjattu tiedusteluluonteisiksi. 54 %:ssa tapauksista asiakas ilmaisi tyytymättömyyttä mm. päätöksiin, palveluun tai menettelyyn (v. 2012/61 %, v. 2011/70 %). 8

82 68, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sosiaaliasiamiehen raportti 2013 Kuva 3. Yhteydenoton luonne v (n= 383) Yhteydenottotavaksi on luokiteltu tapaaminen, jos asiakkaan yhteydenotto johtaa yhteen tai useampaan henkilökohtaiseen tapaamiseen. Sähköposti kirjataan yhteydenottotavaksi mikäli asiakkaan ensimmäinen yhteydenotto tapahtuu sähköpostitse. Tietosuojasyistä asiaa hoidetaan useimmiten puhelimitse tai tapaamalla asiakasta. Asiatapahtumat jakautuivat yhteydenottotavan mukaan: puhelin 74 % (v. 2012/70 %, v. 2011/68 %), tapaaminen 13,3 % (v. 2012/15 %, v. 2011/20 %), sähköposti 12,3 % (v. 2012/13 %, v. 2011/11 %). Kuva 4. Yhteydenottotapa v (n= 383) 2.3 Asiatapahtuman syyt Samaan asiatapahtumaan on voitu kirjata 1-3 ei syytä. 9

83 68, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sosiaaliasiamiehen raportti 2013 Kuva 5. Asiatapahtumien syyt v ( n= 501) Päätökset/sopimukset: Liittyy asiakkaan saamaan päätökseen palvelusta tai sopimukseen yksityisen palveluntuottajan kanssa. Jonotus- ja käsittelyaika: Hakemusten käsittelyajat, työntekijän vastaanotolle tai puheille pääsyn tai palvelutarpeen arvioinnin viivästyminen. Selvitys toimenpidevaihtoehdoista: Luokka sisältää asiakkaan oikeuksiin ja velvollisuuksiin, erilaisiin vaihtoehtoihin sosiaalihuollon palveluissa, niiden vaikutuksiin ja muihin seikkoihin, joilla on vaikutusta hänen tilanteessaan, liittyvät asiat. Palvelun toteuttaminen: Sisältää mm. hallintoasian vireille tuloon, asian käsittelytapaan, palvelusuunnitelmiin ja niiden sisältöön tai palveluntarpeen arviointiin liittyvät kysymykset. Kohtelu: Asiakkaan huono kohtelu yhteydenoton syynä merkitsee esim. työntekijän epäasiallista käytöstä, töykeyttä, epäasiallisia kysymyksiä tai kommentteja, syrjintää, ihmisarvon tai vakaumuksen loukkaamista. Tietosuoja: Luokkaan kuuluvat mm. asiakkaan tiedonsaantioikeuteen, salassapitoon tai vaitiolovelvollisuuteen liittyvät asiat. Maksuasiat: Luokka sisältää asiakasmaksulain mukaiset asiakasmaksut, etuuksien perinnän hoidon korvaukseksi ja palvelusetelin omavastuuosuudet. Itsemääräämisoikeus: Itsemääräämisoikeuteen kuuluvat esim. asiakkaan mielipiteen huomioiminen, kuuleminen, oikeus osallistua omien palveluidensa suunnitteluun sekä pakotteet ja rajoitustoimenpiteet. 10

84 68, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sosiaaliasiamiehen raportti Toimenpiteet Yhtä asiatapahtumaa kohden on tilastoitu 1-3 toimenpidettä. Kuva 6. Toimenpiteet v (n= 565) 3 KUNNITTAISTA TARKASTELUA TOIMINTAVUODELTA 3.1 Hamina Asiatapahtumien yhteismäärä oli 26 kpl (v. 2012/31, v. 2011/23, v. 2010/33, v. 2009/29). Asukaslukuun suhteutettu asiatapahtumien määrä on ollut usean vuoden tarkastelujaksolla toimialueen kunnista pienin (1,22 asiatapahtumaa/1000 as.) Asiakkaiden yhteydentotoista oli 46 % tiedusteluluonteisia ja 54 %:ssa tapauksia ilmaistiin tyytymättömyyttä palveluun tai päätöksiin. Eniten tyytymättömyyttä oli toimeentulotukiasioissa (6), lastensuojeluasioissa (3) ja vammaispalveluasioissa (3). 11

85 68, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sosiaaliasiamiehen raportti 2013 Kuva 7. Asiatapahtumat tehtäväalueittain v (v. 2012, v. 2011, v. 2010), (n=26) Toimeentulotukea koskevia yhteydenottoja oli 9 kpl. Yleisimmin asiakas oli tyytymätön saamaansa päätökseen tai halusi varmistaa sen oikeellisuutta. Ainoastaan yhdessä yhteydenotossa oli kyse toimeentulotukihakemuksen käsittelyn viivästymisestä. Lastensuojelusioissa (3 kpl) yhteydenotot koskivat palvelun toteuttamista. Vammaispalveluissa tapaukset (6 kpl) liittyivät henkilökohtaiseen apuun. Kanteluasiat: Etelä-Suomen aluehallintovirasto ei antanut yhtään Haminaa koskevaa kanteluratkaisua v Kaakon kaksikko Asiatapahtumien määrä oli Miehikkälässä 5 kpl (v.2012/3, v.2011/3, v.2010/9, v. 2009/3) ja Virolahdella 9 kpl (v. 2012/17, v. 2011/20, v. 2010/12, v. 2009/8). Yhteydenotot koskivat toimeentulotukea (1 kpl), vammaispalveluja (4 kpl), omaishoidon tukea (1 kpl), muuta sosiaalityötä (5 kpl) ja muita palveluita (3 kpl). 12

86 68, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sosiaaliasiamiehen raportti 2013 Toimeentulotukea koskevia yhteydenottoja oli toimintavuonna erityisen vähän. Luokkaan muu sosiaalityö kirjatut yhteydenotot korostuivat. Niitä ovat mm. välitystiliä koskevat asiat, asuntoasiat ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskevat asiat. Tiedusteluluonteisia asiatapahtumia oli 5 kpl ja 9:ssä tapauksessa ilmaistiin tyytymättömyyttä. Useimmiten yhteydenotot koskivat palvelun toteuttamista tai asiakkaan saamaa päätöstä. Kahdessa tapauksessa kyse oli asiakasmaksuista. Huonoa kohtelua koki saaneensa 2 asiakasta. Kanteluasiat: Etelä-Suomen aluehallintovirasto ei antanut yhtään Kaakon kaksikkoa koskevaa kanteluratkaisua v Kuva 8. Asiatapahtumat tehtäväalueittain v (v. 2012, v. 2011, v. 2010) Miehikkälä (n=5) 13

87 68, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sosiaaliasiamiehen raportti 2013 Kuva 9. Asiatapahtumat tehtäväalueittain v (v. 2012, v. 2011, v. 2010), Virolahti (n= 9) 3.3 Kotka Asiatapahtumia oli v yhteensä 101 kpl (v.2012/90, v. 2011/80, v. 2009/103, v. 2008/93). Tapauksista 35 % (v. 2012/38) oli tiedusteluluonteisia ja 65 %:ssa (v. 2012/62) ilmaistiin tyytymättömyyttä. Eniten tyytymättömyyttä koettiin lastensuojeluasioissa (20), toimeentulotukiasioissa (14) ja ikääntyneiden asumis- ja kuljetuspalveluissa (11). 14

88 68, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sosiaaliasiamiehen raportti 2013 Kuva 10. Asiatapahtumat tehtäväalueittain v (v. 2012, v. 2011, v. 2010) Kotka (n=101) Toimeentulotukea koskevia asiatapahtumia oli 21 kpl. Niiden osuus kaikista tapauksista oli 21 %. Yhteydenottojen määrä ei ole kasvanut lisääntyneiden toimeentulotukiasiakkuuksien myötä. Osassa yhteydenotoista (7) asiakas halusi tietoa toimeentulotuesta viimesijaisena tukena ja mahdollisesta oikeudestaan saada tukea. Noin puolessa tapauksista asia koski asiakkaan saamia päätöksiä toimeentulotuesta. Kysyttiin päätösten lainmukaisuudesta tai päätöksiin liittyvien tukilaskelmien oikeellisuudesta tai ns. tuloylijäämän siirtämisestä tuloksi seuraavalle kuukaudelle. Usein oli kyse myös päätöksen kohtuullisuudesta ja harkinnanvaraisesta toimeentulotuesta. Hakemusten käsittelyaikojen venymisestä tuli palautetta 3:ssa tapauksessa. Huonoa tai epäasiallista kohtelua koki saaneensa 4 asiakasta. Lastensuojelua koskevia yhteydenottoja oli 25 kpl, joka on enemmän kuin aiempina vuosina. Suurin osa tapauksista koski palvelun toteuttamista eikä niinkään lastensuojelussa tehtyjä huostaanotto- tai sijoituspäätöksiä. Toimintavuonna useassa tapauksessa oli kyse asiakkaan näkemyksestä lastensuojelun viranomaisten puuttumattomuudesta. Koettiin, että lapsen tilanteeseen ei reagoida riittävästi tai tukitoimiin ryhdytään liian hitaasti. Palautetta annettiin jonkin verran myös yhteydenpidon rajoittamisesta. Asiakassuunnitelmapalavereiden muistiot viipyvät asiakkaiden näkemyksen mukaan liian pitkään. Useat asiakkaat käyttävät tarkastuspyyntöoikeuttaan omiin tai huollettavan 15

89 68, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sosiaaliasiamiehen raportti 2013 lastensuojeluasiakirjoihin. Saadun palautteen mukaan tietopyyntöihin vastaamisessa on viivettä. Epäasiallista kohtelua työntekijöiden taholta koki saaneensa viidennes yhteyttä ottaneista asiakkaista. Ikääntyneiden asumispalveluja koskevia asiatapahtumia oli 17 kpl. Kesällä 2013 aiheutti runsaasti yhteydenottoja asukkaiden siirto Eskolan vanhainkodista Karhulasta rakennuksen välittömässä läheisyydessä avattuun Mediverkon ylläpitämään Villa Karhulaan ja Villa Otsolaan. Muutoksesta tiedotettiin hyvin ja järjestettiin yleinen tiedotustilaisuus. Siitä huolimatta kyselyitä tuli etenkin asiakasmaksujen määräytymisestä, kun siirryttiin laitoshoidosta palveluasumiseen. Epäiltiin myös onko laillista siirtää asukkaat kaupungin ylläpitämästä laitoksesta yksityisen tuottamaan hoivaasumiseen. Eduskunnan oikeusasiamiehen antaman ratkaisun (809/4/11) mukaan lääkkeiden koneellinen annosjakelu ei saa aiheuttaa asiakkaalle lisäkustannuksia verrattuna kunnan itse järjestämään palveluun. Sosiaali- ja terveyslautakunta linjasi menettelyä STM:n kuntainfon pohjalta. Sitä tarkennetaan edelleen lisäkustannusten osalta Kuntaliiton ohjeiden mukaisesti. Kunta maksaa lääkejakelun kustannukset toistaiseksi alkaen. Lääkkeiden koneellisen annosjakelun kustannuksista hoivapalveluissa ja kotihoidossa tuli asiamiehelle muutama tiedustelu eduskunnan oikeusasiamiehen tulkinnan jälkeen. Koska kunta ei ollut tehnyt siinä vaiheessa ratkaisua asiassa, asiamies kehotti hakemaan asiakasmaksun alennusta tai pyytämään päätöstä asiasta. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ratkaisut v. 2013, palvelualue (toimenpide): Kantelut: lastensuojelu 3 kpl (huomion kiinnittäminen 1 kpl, ei toimenpiteitä 2 kpl), vammaispalvelut 3 kpl (huomion kiinnittäminen 2 kpl, ei toimenpiteitä 1 kpl), vanhustenhuolto 1 kpl (ei toimenpiteitä), toimeentulotuki 1 kpl (ei toimenpiteitä). Muu valvonta-asia: lastensuojelu 1 kpl (ei toimenpiteitä). 3.4 Kouvola Asiatapahtumia oli vuonna 2013 yhteensä 214 kpl (v. 2012/218, v. 2011/200, v. 2010/178, v. 2009/243). Tapauksista yli puolet, 52 % (v. 2012/36 %), voitiin kirjata tiedusteluluonteisiksi ja 48 %:ssa (v. 2012/64 %) ilmaistiin tyytymättömyyttä. Vaikka tapausten yhteismäärä on lähes sama kuin edellisenä vuonna, selkeä tyytymättömyys asioiden hoitoon näyttää vähentyneen. Eniten tyytymättömyyttä koettiin toimeentulotukiasioiden hoidossa (46), lastensuojeluasioissa (20), kotihoidon palveluissa (11) ja ikääntyneiden asumis- ja kuljetuspalveluissa (7). 16

90 68, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sosiaaliasiamiehen raportti 2013 Kuva 11. Asiatapahtumat tehtäväalueittain v (v. 2012, v. 2011, v. 2010), Kouvola (n=214) Toimeentulotukea koskevia asiatapahtumia oli yhteensä 89 kpl. Yleisimmin toimeentulotukiasiakkaat halusivat selvittää saamansa toimeentulotukipäätöksen ja laskelmien oikeellisuutta ja lainmukaisuutta tai olivat tyytymättömiä tukipäätöksiin. Eniten tyytymättömyyttä aiheutti ns. tulojen vyöryttäminen, eli edellisen kuukauden laskennallisen tuloylijäämän siirtäminen seuraavan kuukauden tuloksi. Tuloylijäämän siirtäminen eli toimeentulotukilain 15.n 2 mom:n mukainen tulojen jaksottaminen perustuu aina kohtuullisuusharkintaan. Asiakkaat antoivat palautetta, että laskennallisten tulojen vyörytys tapahtuu perustoimeentulotukipäätöksistä vastaavassa taloudellisen tuen yksikössä ilman riittävää harkintaa, huomioimatta henkilön tai perheen yksilöllisiä olosuhteita, jonka vuoksi tukea yleensä haetaankin. Ylijäämätulon siirtäminen seuraavan kuukauden laskelmaan edellyttää laskelman vertaamista asiakkaan tai perheen todelliseen tilanteeseen. Mikäli laskennallisella ylijäämällä on hoidettu maksuja ja velvoitteita ja etenkin, jos perheen tulot koostuvat sosiaalietuuksista ja tuista, ylijäämän siirron kohtuullisuus voi olla kyseenalaista. Myönnetyn toimeentulotuen 23 :n mukainen takaisinperintä tuen myöntöajalle haetusta, myöhemmin myönnettävästä sosiaali- ym. etuudesta, on vuodesta toiseen toistuva palautteen aihe. Takautuvan etuuden perimisessä tulee lain mukaan noudattaa kohtuullisuusharkintaa ja 17

91 68, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sosiaaliasiamiehen raportti 2013 jättää takautuva tuki perimättä, mikäli se aiheuttaa uuden toimeentulotuen tarpeen. Takautuvien etuuksien perintä tapahtuu sosiaaliasiamiehenkin näkemyksen mukaan liian automaattisesti. Asiakkaat kokevat, etteivät pääse omilleen ja hoitamaan itse asioitaan, kun takautuvien tukien perintä pakottaa hakemaan uudelleen toimeentulotukea ja asiakkuus pitkittyy. Toimeentulotuen käsittelyajoista tuli aiempaa vähemmän palautetta. Seitsemän arkipäivän määräajan ylittyminen toimeentulotukihakemuksen käsittelyssä tai pääsyssä henkilökohtaiseen asiointiin kirjattiin 10 tapauksessa. Huonosta kohtelusta annettu palaute (11 kpl) koski useimmiten asiakkaan kokemusta työntekijän töykeästä käytöksestä tai välinpitämättömästä ja epäarvostavasta asenteesta. Kouvolan kaupungin omat soveltamisohjeet, Linjauksia toimeentulotuesta, on päivitetty viimeksi Soveltamisohje ei saa olla ristiriidassa toimeentulotukilain tai STM:n linjausten kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö päivitti ohjeistuksensa toimeentulotuesta Sosiaaliasiamiehen näkemyksen mukaan olisi syytä ajantasaistaa Kouvolan toimeentulotuen soveltamisohje. Käytössä olevaa soveltamisohjetta ei ole vahvistettu lautakunnassa. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies toteaa ratkaisussaan (4169/2009), että kuntien toimeentulotuen soveltamisohjeet ovat julkisia asiakirjoja. Useimmissa kunnissa soveltamisohjeet ovat luettavissa kuntien kotisivuilta. Kouvolassa perustoimeentulotukihakemusten käsittely on keskitetty taloudellisen tuen yksikköön. Henkilökohtainen asiointi tapahtuu sosiaalipalvelutoimistoissa tai aikuissosiaalityön vastaanotoilla, joissa myös käsitellään eniten harkintaa vaativat toimeentulotukiasiat. Toimintamallista on tullut vain vähän kielteistä palautetta asiakkailta. Tiedon kulusta ja kirjaamisesta on toisinaan valitettu, kun asiakasta on pyydetty selvittämään uudelleen samoja asioita, jotka hän on jo aiemmin toimittanut. Samoin hakemuslomakkeen ruksia työntekijän henkilökohtaisesta tapaamisesta ei ole aina noteerattu. Viime aikoina asiakkaat ovat kertoneet, että taloudellisen tuen yksiköstä on vaikea tavoittaa työntekijöitä. Heille ei voi soittaa suoraan, vaan neuvontapuhelimen kautta, joka ruuhkautuu. Lastensuojelua koskevia asiatapahtumia oli 37 kpl. Yhteydenottojen määrä on noussut viime vuosina, vaikkakin niitä oli vähemmän kuin edellisenä vuonna. Lähes kaikissa lastensuojelua koskevissa yhteydenotoissa oli kyse tavalla tai toisella palvelun toteuttamisesta. Asiakkaat haluavat tietää, onko prosessissa toimittu siten kuin lastensuojelulaki edellyttää sekä vanhempien oikeuksista. Usein esim. päätös sijoituksesta hyväksytään, mutta lastensuojelulta odotetaan työskentelyyn tiiviimpää ja tavoitteellisempaa otetta. Vanhemmat kokevat, ettei heidän näkemyksiään huomioida riittävästi suunnitelmissa. Lasten kuulemista ja mielipiteiden selvittämistä pidetään aivan liian vähäisenä ja sen vuoksi usein merkityksettömänä ja muodollisena. Epäasiallista kohtelua työntekijöiden taholta koki saaneensa neljännes asiakkaista. 1 Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille. STM julkaisuja 2013:4 18

92 68, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sosiaaliasiamiehen raportti 2013 Yhteydenottoja on tullut jonkin verran myös sijaisvanhemmilta, jotka ovat kokeneet, etteivät saa sijaishuollosta tarvittavaa tukea ja apua. Noin neljänneksessä yhteydenotoista oli kyse ensisijaisesti tyytymättömyydestä lastensuojelun tekemään päätökseen. Huostaanoton tai kiireellisen sijoituksen rinnalla yhä useammin kyseenalaistetaan päätökset yhteydenpidon rajoittamisesta. Palautetta tulee toistuvasti kirjaamiskäytännöistä. Asiakassuunnitelmapalaverien muistiot viipyvät. Hyvin usein vanhemmat käyttävät tarkastusoikeuttaan omiin tai huollettavien lastensuojelun asiakirjoihin. Myös tietopyyntöihin vastaamisessa on viivettä. Ikääntyneiden asumispalveluja koskevia yhteydenottoja oli 10 kpl. Sosiaalihuoltolain mukaisista, 65 vuotta täyttäneiden kuljetuspalveluista ei tullut toimintavuonna lainkaan palautetta. Lähes jokaisessa tapauksessa oli kyse palveluasumisen toteuttamisesta tai omainen tiedusteli mm. palveluasumiseen hakeutumisesta. Vain kahdessa tapauksessa omainen ilmaisi hyvin selkeästi tyytymättömyyttä asiakkaan saamaan hoivaan asumispalveluyksikössä. Yhdessä yhteydenotossa tiedusteltiin asumispalvelumaksuista. Kouvolassa on määritelty kaikissa asumispalveluissa asiakkaalle jääväksi käyttövaraksi 170. Koska käyttövaran määrä on kohtuullisella tasolla, se näyttää vähentävän tyytymättömyyttä asiakasmaksuihin ja tarvetta hakea asiakasmaksulain 11 :n mukaista maksun alentamista. Vammaispalveluissa oli asiatapahtumia 8 kpl. Ne koskivat henkilökohtaista apua, vaikeavammaisen kuljetuspalvelua ja asunnon muutostöitä. Kotihoitoa koskevia yhteydenottoja oli 16 kpl. Osa yhteydenotoista tuli omaisilta, jotka olivat huolissaan läheisen selviytymisestä kotona. Asiamies selvitti palvelun tarpeen arviointia ja ohjasi ottamaan yhteyttä kotihoitoon. Muutamassa tapauksessa oltiin tyytymättömiä kotihoidon palveluihin. Vain yksi yhteydenotto koski kotihoidon asiakasmaksuja. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ratkaisut v. 2013, palvelualue (toimenpide): Kantelut: lastensuojelu 6 kpl (huomion kiinnittäminen 1 kpl, käsityksen ilmaiseminen 1 kpl, ei toimenpiteitä 4 kpl), toimeentulotuki 1 kpl (ei toimenpiteitä), vanhustenhuolto 2 kpl (ei toimenpiteitä), vammaispalvelu 1 kpl (ei toimenpiteitä). Muu valvonta-asia: lastensuojelu 2 kpl (huomion kiinnittäminen 1 kpl, käsityksen ilmaiseminen 1 kpl). Muu oma-aloitteisesti vireille otettu asia: lastensuojelu 1 kpl (käsityksen ilmaiseminen). 3.5 Pyhtää Asiatapahtumia oli vuonna 2013 yhteensä 24 kpl (v. 2012/24, v. 2011/36, v. 2010/35, v. 2009/7). Tapauksista oli tiedusteluluonteisia 12 kpl ja asiakas oli tyytymätön palveluun tai päätökseen 12 tapauksessa. Yleisimmin tyytymättömyyttä koettiin lastensuojeluasioissa (5) ja toimeentulotukiasioissa (3). 19

93 68, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sosiaaliasiamiehen raportti 2013 Kuva 12. Asiatapahtumat tehtäväalueittain v (v. 2012, v. 2011, v. 2010), Pyhtää (n=26) Toimeentulotukea koskevia yhteydenottoja oli 8 kpl. Näistä viidessä tapauksessa asiakas halusi selvittää toimeentulotuen myöntöperusteita tai oikeutta saada tukea. Kolmessa tapauksessa oli kyse asiakkaan saamasta päätöksestä tai palvelun toteuttamisesta. Lastensuojelua koskevat tapaukset (6 kpl) koskivat pääsääntöisesti palvelun toteuttamista. Kaikki yhteydenotot ajoittuivat vuoden 2013 alkupuoliskolle. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ratkaisut v. 2013, palvelualue (toimenpide): Kantelut: lastensuojelu 2 kpl (huomautus 2 kpl), sosiaalityö 2 kpl (käsityksen ilmaiseminen 2 kpl), lasten päivähoito 1 kpl (huomion kiinnittäminen). 4 OIKEUSTURVAKEINOJEN KÄYTTÄMINEN 20

94 68, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sosiaaliasiamiehen raportti Muistutukset, oikaisuvaatimukset ja valitukset STM:ssä on vireillä lakiesitys muistutus- ja kantelumenettelyn uudistamiseksi. Sosiaalihuollon asiakaslain 23 :n mukainen muistutusmenettelyä käytetään useimmissa kunnissa todella vähän. Alkuperäinen tarkoitus on ollut, että muistutusmenettely olisi nopea tapa reagoida kunnan sosiaalihuollossa esiin tuotuihin epäkohtiin. Lain mukaan muistutukseen vastaa kunnan sosiaalihuollon johtava viranomainen. Asiakkaan tulee saada muistutukseen selkeä ja perusteltu vastaus, josta käy ilmi, mihin toimenpiteisiin muistutuksen johdosta on ryhdytty tai miten asia muuten on ratkaistu. Kohtuullinen vastausaika on Valviran suosituksen mukaan viikosta neljään viikkoon. Lakiesitysluonnoksen tavoitteena on vahvistaa muistutusmenettelyn asemaa ensisijaisena keinona asiakkaan palveluaan ja kohteluaan koskevan tyytymättömyyden ilmaisuun ja samalla helpottaa aluehallintoviranomaisten kanteluruuhkaa. Kantelut käsiteltäisiin pääsääntöisesti ensimmäisenä vaiheena kantelun kohteena olevan sosiaalihuollon viranomaisen toimesta. Luonnos lakiesitykseksi oli viime syksynä lausuntokierroksella. Asiamies selvitti STM:stä lain valmistelun aikataulua. Tarkoitus on tuoda hallituksen esitys uudeksi laiksi vielä tämän kevään tai ainakin tämän vuoden aikana. Taulukko 3. Muistutukset v (v. 2012, v. 2011, v. 2010, v. 2009) Hamina Kotka Kouvola Pyhtää Kaakon Yhteensä Kaksikko 0 (0, 0, 1, 0) 3 (3, 3, 4, 1) 66 (104, 14, 1 (3, 7, 6, 1) 1 (3, 1, 2, 2) 71 (113, 25, 19, 25) 32, 29) Oikaisuvaatimusten määrä toiminta-alueen kunnissa ei ole keskimääräisesti kasvanut viime vuosina. Etenkin Kouvolassa oikaisuvaatimusten määrä on päinvastoin laskenut viimeisen viiden vuoden aikana. Hallinto-oikeusvalitusten määrä on myös samaa tasoa kuin aiempina vuosina. Poikkeuksena on Kouvolan ilmoittama huomattavan suuri määrä valituksia. Taulukko 4. Oikaisuvaatimukset ja valitukset v (v. 2012, v. 2011, v. 2010, v. 2009) 21

95 68, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sosiaaliasiamiehen raportti 2013 Kaikki Lautakunta Valitukset hallintooikeuteen Hao muutti/palautti oikaisuvaatimukset muutti/palautti Hamina 23 (12, 9, 20, 17) 2 (5, 0, 1, 4) 4 (2, 2, 3, 3) 1 (2, 3, 0, 0) Kotka 39 (43, 46, 39, 57) 2 (3, 1, 0, 3) 5 (10, 7, 8, 9) 1 (3, 1, 2, 4) Kouvola 79 (73, 100, 120, 148) 1 (1, 7, 10, 27) 63 (12, 20, 14, 38) 1 (3, 8, 10, 8) Pyhtää 4 (8, 11, 15, 4) 0 (1, 0, 3, 1) 2 (4, 11, 6, 0) 1 (0, 1, 0, 0) Kaakon Kaksikko 4 (8, 5, 3, 8) 1 (0, 0, 0, 2) 1 (2, 2, 1, 1) 0 (0, 0, 0, 0) Oikaisuvaatimuksista suurin osa koskee toimeentulotuki- ja vammaispalvelupäätöksiä. Lastensuojelupäätöksiin haetaan pääsääntöisesti muutosta lastensuojelulain mukaan valittamalla suoraan hallinto-oikeuteen. Taulukko 5: Oikaisuvaatimusten jakautuminen toimialueella kunnittain ja palvelualueittain v Toimeentulotuki Vammaispalvelu Lastensuojelu Muu sos. Huolto Yht. Hamina Kaakon kaksikko Kotka Kouvola Pyhtää

96 68, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sosiaaliasiamiehen raportti 2013 Liite 1 KYSELY OIKEUSTURVAKEINOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALIASIAMIEHEN VUODEN 2013 SELVITYSTÄ VARTEN Muistutukset vuonna Kuinka monta sosiaalihuollon asiakaslain mukaista muistutusta kunnassa tehtiin vuoden 2013 aikana? kpl Pyydän toimittamaan kopiot muistutuksista vastineineen sosiaaliasiamiehelle (mikäli ei ole vielä toimitettu). Jos asiakas ei ole antanut lomakkeella suostumusta tietojen luovutukseen asiamiehelle, kopiot toimitetaan niin, että niistä on henkilötiedot poistettu/peitetty. Muutoksenhaku vuonna Kuinka monta kaikista sosiaalihuollon palveluista tehtyä oikaisuvaatimusta viranhaltijan päätöksestä sosiaalihuollosta vastaava toimielin tai jaosto on käsitellyt vuoden 2013 aikana? kpl 2. Miten oikaisuvaatimukset jakautuivat palveluiden osalta? Toimeentulotukiasioita kpl Vammaispalvelua koskevia asioita kpl Lastensuojelua koskevia asioita kpl Muuta sosiaalihuoltoa koskevia asioita kpl 3. Kuinka monta viranhaltijan päätöstä jaosto/lautakunta muutti tai palautti uudelleen käsiteltäväksi? kpl 4. Kuinka monta sosiaalipalveluja koskevaa valitusta tehtiin vuoden 2013 aikana hallintooikeuteen? kpl 5. Kuinka monta kertaa hallinto-oikeus on muuttanut tai palauttanut asian lautakunnan/jaoston uudelleen käsiteltäväksi vuoden 2013 aikana? Pyydän palauttamaan vastaukset sähköpostitse tai postitse mennessä. Lämmin kiitos yhteistyöstä! Sirkku Bilaletdin Salpausselänkatu 40 A sosiaaliasiamies KOUVOLA Kaakkois-Suomen sosiaalialan p osaamiskeskus Oy Socom sirkku.bilaletdin@socom.fi 23

97 68, SOTELA :00 / Pykälän liite: Sosiaaliasiamiehen raportti 2013 SOCOM Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Laserkatu LAPPEENRANTA Salpausselänkatu 40 A KOUVOLA 24