Kantatien 62 Käyhkään sillan uusiminen, Ruokolahti. Toimenpideselvitys

Transkriptio

1 Kantatien 62 Käyhkään sillan uusiminen, Ruokolahti Toimenpideselvitys Kaakkois-Suomen tiepiiri 2005

2 Kantatien 62 Käyhkään sillan uusiminen, Ruokolahti Toimenpideselvitys TIEHALLINTO Kaakkois-Suomen tiepiiri Kouvola 2005

3 Kansikuva: Pekka Mantere Savon Kopiokeskus Oy Kuopio 2005 Julkaisua saatavana: Tiehallinto, Kaakkois-Suomen tiepiiri Faksi Sähköposti: Museovirasto Faksi Sähköposti: Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupa 20/MYY/04 TIEHALLINTO Kaakkois-Suomen tiepiiri Kauppamiehenkatu KOUVOLA Puhelinvaihde MUSEOVIRASTO Sturenkatu 4 PL 169, HELSINKI Puhelinvaihde KAAKKOIS-SUOMEN TE-KESKUS Salpausselänkatu 22, PL KOUVOLA Puhelinvaihde

4 ESIPUHE Museovirasto on aloittanut vuonna 2002 restaurointihankkeen Käyhkään kanavalla. Kanava on muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös ja se on merkitty seutukaavassa suojelukohteeksi. Hankkeen yhteydessä on päätetty tarkastella myös kanavan ylittävän, vähäliikenteiselle, mutta merkitykseltään tärkeälle kantatielle 62 sijoittuvan Käyhkään sillan uusimistarpeita ja mahdollisuuksia. Sillan uusimisratkaisujen suunnittelun keskeinen lähtökohta on ollut parantaa nykyisin ongelmallista kantatieosuutta sekä turvata vesiliikenteen kehittämismahdollisuudet kanavan kautta kulkevalla vesireitillä. Nyt laaditulla suunnitelmalla on tutkittu neljää vaihtoehtoa Käyhkään sillan uusimiseksi ja kantatie- ja vesiliikennejärjestelyjen parantamiseksi. Kannanottojen ja vaikutustarkastelujen pohjalta on päädytty suosittamaan sillan uusimista joko vaihtoehdon 2 tai vaihtoehdon 3 pohjalta. Vaihtoehdossa 2 kantatie siirretään kanavan kohdalla noin 80 metriä nykyisestä tiestä länteen päin ja kanavan yli toteutetaan alikulkukorkeudeltaan 5,5 metrinen uusi silta. Vaihtoehdossa 3 kantatie siirretään kanavan kohdalla nykyisestä tiestä noin 20 metriä itään päin ja kanavan yli toteutetaan alikulkukorkeudeltaan 4,0 metrinen uusi silta. Jatkosuunniteltava vaihtoehto valitaan tästä selvityksestä saatavien lausuntojen perusteella. Hankkeen suunnittelua varten on jo saatu ja sen toteuttamiseksi tullaan jatkossa hakemaan TE-keskuksen rahoitusta. Vaihtoehtoisia parantamistoimenpiteitä on esitelty alueen merkittävimmälle maanomistajalle, Tornator Oy:lle kahdessa syksyn 2004 aikana pidetyssä palaverissa. Hankkeesta on laadittu työn loppuvaiheessa myös lehdistötiedote. Suunnittelutyötä on ohjannut ja valvonut hankeryhmä, johon ovat kuuluneet: Tuula Hakala, hankeryhmän pj. Matti Laamanen Kari Nikkanen Pertti Asikainen Kalervo Kalliokoski Asko Niemeläinen Heikki Virta Kirsti Kovanen Reima Sinervä Museovirasto Museovirasto Museovirasto Kaakkois-Suomen tiepiiri Järvi-Suomen merenkulkupiiri Ruokolahden kunta Sulkavan kunta Etelä-Savon ympäristökeskus Kaakkois-Suomen ymp.keskus Suunnitelman laatimisesta on vastannut museoviraston toimeksiannosta Sito-Kuopio Oy, jossa projektipäällikkönä on toiminut diplomi-insinööri Petri Launonen. Työhön ovat osallistuneet myös diplomi-insinööri Pekka Mantere, insinööri Martti Kokoi sekä hortonomi Esa Vilkki. Kouvolassa helmikuussa 2005 TIEHALLINTO Kaakkois-Suomen tiepiiri MUSEOVIRASTO

5 SISÄLTÖ ESIPUHE 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelukohde Aikaisemmat suunnitelmat ja selvitykset Ympäristö, maisema ja maankäyttö Tieliikenne Vesiliikenne Nykyisten rakenteiden kunto 11 2 HANKKEEN TAVOITTEET 12 3 KEHITTÄMISTARPEET 13 4 TOIMENPIDEVAIHTOEHDOT JA VAIKUTUKSET Vaihtoehdot Vaihtoehtojen vaikutukset Vaihtoehdon valinta Jatkotoimenpiteet 20 5 LIITTEET 21 Vaihtoehtojen suunnitelmakartat, pituusleikkaukset, poikkileikkaukset ja siltakuvat

6 Kantatien 62 Käyhkään sillan uusiminen, toimenpideselvitys 5 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelukohde Suunnittelukohde, kantatien 62 Käyhkään silta sijaitsee Ruokolahden kunnassa. Kohde sijoittuu suhteellisen vähäliikenteiselle, mutta erityisesti raskaan liikenteen kannalta tärkeälle Mikkelin ja Imatran väliselle kantatielle 62. Silta ylittää historiallisesti merkittävän, ns. Suvorovin sotakanaviin kuuluvan Käyhkään kanavan. Kanava on rakennettu 1790-luvulla ja on muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohde on merkitty seutukaavassa suojelukohteeksi. Kanava on yhä kulkukelpoinen, mutta sen käyttöä rajoittaa matala kulkusyvyys sekä kantatiesillan matala alikulkukorkeus. Kanavan kautta kulkee nykyisin myös melontareitti. Käyhkään kanava kuuluu neljän kanavan (Kutvele, Käyhkää, Kukonharju ja Telataipale) ketjuun, joka rakennettiin Saimaalle vuosina kenraali Aleksandr Suvorovin johdolla. Kanavien kautta purjehti aikanaan Venäjän Saimaan sotalaivasto välillä Lappeenranta - Savonlinna. Museovirasto käynnisti vuonna 2002 näitä kanavia koskevan restaurointihankkeen, jonka sisältö riippuu merkittävästi Käyhkään kanavan osalta tässä suunnitelmassa valittavasta parantamisratkaisusta. Telataipaleen kanavan osalta on selvitetty samanaikaisesti tämän työn kanssa myös Telakanavan sillan uusimistarpeita ja mahdollisuuksia (laadittu erillinen toimenpideselvitys). Esillä on ollut myös ajatus liittää kanavat osaksi suomalais-venäläistä Linnasta linnaan reittiä, jossa matkailijat perehdytetään maiden yhteiseen historiaan linnoituksiin (esim. kanaviin) tutustumisen kautta. Kuva 1. Suunnittelukohteen sijainti.

7 Kantatien 62 Käyhkään sillan uusiminen, toimenpideselvitys 6 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.2 Aikaisemmat suunnitelmat ja selvitykset Kohteen tiejärjestelyjen parantamisesta ei ole aikaisemmin laadittu suunnitelmia. Aikaisemmin on esitetty kaikkien Suvorovin sotakanavien kunnostamista pienveneilyreitiksi (reitin ruoppaus, merkitseminen ja Käyhkään sillan korottaminen). Käyhkään kohdalle on esitetty vesireittiä myös Etelä-Karjalan seutukaavassa. Tarkempia suunnitelmia ko. ratkaisuista ei ole kuitenkaan aikaisemmin laadittu. 1.3 Ympäristö, maisema ja maankäyttö Kantatie 62 ylittää Käyhkään avokanavan maankäytöllisesti erittäin ahtaassa, mutta maisemallisesti komeassa paikassa. Asuinrakennukset sijaitsevat kanavan pohjoispuolella monin paikoin erittäin lähellä tietä ja tien varressa sijaitsee komeaa puustoa. Maankäytöllisesti ja maisemallisesti kantatien länsipuoli on itäpuolta arvokkaampi. Käyhkään avokanava on kaivettu kapean luode-kaakkosuuntaisen kannaksen poikki ja kanava yhdistää Polosselän Siitinlahteen. Kanavan molemmin puolin on luonnon muovaamat kapeat lahdet. Kanavaa ja kantatietä ympäröivät maat ovat yksityisomistuksessa ja kanavan varrella, kantatien länsipuolella on Stora Enso Oyj:n lomapaikka (Tornator Oy:n omistuksessa). Ko. paikkaan kuuluu useampia rakennuksia kanavan molemmin puolin, mm. Käyhkäänhovi, jonka empireasuinen päärakennus (vuodelta 1772) on ainoa säilynyt rakennus kanava-alueilla niiden rakentamisen ajoilta. Rakennus toimi tullirakennuksena. Lisäksi alueella on vanha puisto sekä sauna hieman kauempana kantatiestä. Kantatien välittömässä läheisyydessä, sen itäpuolella sijaitsee myös toinen hirsinen asuinrakennus (virkistyskäytössä, myös Tornator Oy:n omistuksessa) sekä vanha hirsinen ulkorakennus. Kanavan etelärannalla kantatien vieressä on suurehko puinen rakennus, joka luvulla toimi lankarullatehtaana. Rakennus on nykyään myös Stora Enso Oy:n virkistyskäytössä. Kuva 2. Rakennukset sijaitsevat kanavan pohjoispuolella kantatien välittömässä läheisyydessä.

8 Kantatien 62 Käyhkään sillan uusiminen, toimenpideselvitys 7 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Puusto alueella on pääsääntöisesti lehtipuustoa, mutta osin myös havupuustoa. Sillan välittömässä läheisyydessä, sen länsipuolella sijaitsee maisemallisesti komeaa puustoa. Huomioitavaa on myös se, että luokan 3 pohjavesialue alkaa kantatien suunnassa noin 150 metriä kanavasta etelään päin. Käyhkään kanava-alue (18 ha) on määritelty Etelä-Karjalan seutukaavassa miljöösuojelualueeksi (S). Seutukaavassa on esitetty kanavan kautta kulkevaksi venereitti (väylän syvyys 1,5 m ja vapaa alikulkukorkeus 4,0 m). Kanavassa kulkee nykyisin melontareitti. Seutukaava on esitetty kuvassa 3 ja seutukaavassa esitetty suositus Saimaalla käytettäväksi väyläluokitukseksi kuvassa 4. Käyhkään alueella on voimassa myös rantayleiskaava, jossa on huomioitu kohteen suojeluarvot hyvin. Rantayleiskaava on esitetty kuvassa 5. Kuva 3. Etelä-Karjalan seutukaava Käyhkään kohdalla.

9 Kantatien 62 Käyhkään sillan uusiminen, toimenpideselvitys 8 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Kuva 4. Seutukaavassa esitetty suositus Saimaalla käytettäväksi veneilyluokitukseksi. Käyhkää sijaitsee kuvan ylälaidassa keskellä. Kuva 5. Käyhkään rantayleiskaava. Kanava, siinä havaitut säilyneet rakenteet sekä kanavan rakentamisen aikaan ajoittuvat rakennusten jäänteet ovat muinaismuistolain tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Keväällä 2003 kanavassa suoritettiin vedenalainen kartoitus, jossa dokumentoitiin veden alla säilyneet puu- ja kivirakenteet. Kartoituksen yhteydessä tarkastettiin myös kanavan lähellä sijaitseva Käyhkään hylky. Kesän 2004 aikana on kanava-alueella tehty arkeologinen kenttätutkimus. Kanavaympäristöstä löytyi runsaasti merkkejä mahdollisista kasarmeista

10 Kantatien 62 Käyhkään sillan uusiminen, toimenpideselvitys 9 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT (kivijalkoja, röykkiöitä ja painanteita). Lisäksi kanavan luoteispuolella olevan niemen päästä löytyi ainakin neljä rakennuksen pohjaa. Rakennukset saattavat olla osa paikalla toiminutta sahaa. Inventoidut rakenteet on esitetty kuvassa 6. Kuva 6. Kesän 2004 aikana tehdyssä inventoinnissa havaitut rakenteet (ei mittakaavassa). 1.4 Tieliikenne Kantatie 62 on tieverkollisesti tärkeä Imatran ja Mikkelin välinen poikittainen tieyhteys, jonka liikennemäärät ovat Käyhkään kohdalla kuitenkin kohtuulli-

11 Kantatien 62 Käyhkään sillan uusiminen, toimenpideselvitys 10 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT sen pieniä (KVL2003 noin 1050 ajon./vrk, josta raskaan liikenteen osuus noin 100 ajon./vrk). Kesän aikana liikennemäärät ovat huomattavasti suurempia (KKVL2003 noin 1650 ajon./vrk). Vuoteen 2020 mennessä liikenteen on ennustettu kasvavan noin 20 %. Kantatie on erityisesti raskaalle liikenteelle tärkeä yhteys mm. Etelä-Karjalan puunjalostustehtaille suuntautuvan liikenteen johdosta. Pitkämatkaista kevyttä liikennettä ei kohteessa juurikaan esiinny. Kanavan molemmin puolin sijaitsevien Käyhkäänhovin rakennusten välistä jalankulkuliikennettä varten on nykyiselle sillalle kuitenkin rakennettu kapea kevyen liikenteen ulokesilta. Lisäksi kohteessa pysähtyy jo nykyisin satunnaisesti matkailijoita. Kantatie on Käyhkään kohdalla kapea (poikkileikkaus 6,5/6 m) ja geometrialtaan puutteellinen, mistä johtuen kohteeseen on asetettu 60 km/h- nopeusrajoitus. Nopeusrajoituksesta huolimatta kohde koetaan vaaralliseksi mm. raskaan liikenteen suurista nopeuksista, huonoista kantatie- ja liittymänäkemistä sekä erittäin lähellä tietä sijaitsevista rakennuksista johtuen. Em. raskaan liikenteen nopeuksiin vaikuttaa kanavan sijoittuminen kaarteeseen sekä tasaukseltaan ympäröiviä mäkiä alemmaksi. Talojen sijainti lähellä tietä aiheuttaa ongelmia mm. tien kunnossapidolle sekä toisaalta lähellä tietä sijaitseville taloille aurauslumirasituksesta johtuen. Kanavan eteläpuolella sijaitseva, aikaisemmin ongelmaksi koettu ahdas kallioleikkaus avarrettiin syksyllä Kuva 7. Kantatien geometria on puutteellinen mäkisyydestä ja mutkaisuudesta johtuen. Kuvan oikeassa reunassa erottuu nykyinen kevyen liikenteen ulokesilta, joka yhdistää Käyhkäänhovin rakennukset. Silta on erotettu kantatiestä kaiteella, eikä kantatien varren kevyt liikenne voi käyttää sitä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kohteessa (kanavasillasta 400 metriä molempiin suuntiin) on tapahtunut neljä onnettomuutta (kaksi hirvi-, yksi yksittäis- ja yksi kohtaamisonnettomuus), joista yksi johti henkilövahinkoon (hirvionnettomuus). Molemmat hirvionnettomuudet tapahtuivat vuonna Onnettomuuksista kolme on tapahtunut pimeän aikaan liukkaalla kelillä. Itse

12 Kantatien 62 Käyhkään sillan uusiminen, toimenpideselvitys 11 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT sillan kohdalla tai sen läheisyydessä ei ole kuitenkaan tapahtunut onnettomuuksia. Kohteessa ei ole tievalaistusta. Yksityistieliittymiä ei sijaitse kanavan välittömässä läheisyydessä. Linja-autopysäkkipari sijaitsee noin 300 metriä kanavasta pohjoiseen. Kantatien päällysteenä on käytetty pehmytasfalttibetonia PAB. 1.5 Vesiliikenne Käyhkään avokanava on yhä kulkukelpoinen, mutta sen käyttöä rajoittaa matala kulkusyvyys sekä kantatiesillan matala alikulkukorkeus (ylivesi HW (76,6 m) +1,5 m). Huomioitavaa kuitenkin on, että vesireitin kulkusyvyys on monin paikoin pienempi muulla vesireitillä kuin itse kanavan kohdalla. Kanavan kulkusyvyyden kasvattaminen ei tule olemaan muinaisjäännössyistä johtuen mahdollista (nykyisin keskivedestä 75,10 laskettuna noin 1,4 metriä, joka 0,3 metrin vara huomioiden tarkoittaa 1,1 metrin kulkusyvyyttä). Muulla vesireitillä on syväykseltään alle 0,9 metrisiä paikkoja, joiden syventäminen edellyttäisi huomattavia ruoppauksia. Kanavan kautta kulkee nykyisin melontareitti, mutta sen käyttö on vähäistä. Kanavan käyttöä ja rantautumista haittaavat myös ranta-alueiden maanomistusolot sekä rantautumispaikkojen puute. Käyhkään kautta on esitetty Etelä-Karjalan seutukaavassa kulkevaksi venereitti, väyläsyvyydeltään 1,5 m ja vapaan alikulkukorkeuden osalta 4 m (keskiylivedestä MHW laskettuna, 0,5 metrin aallokkovaralla, veneilytyöryhmän laatima suositus Saimaalla käytettäväksi väyläluokitukseksi, kuva 4). Ko. mitat eivät täyty nykyisillä ratkaisuilla. Venereitin käyttöä rajoittaa nykyisin myös lähellä kanavaa sijaitsevan Uitinsalmen yksityistiesillan alikulkukorkeus (noin 2 m). Muutoin kanavan vesireitin muilla silloilla on nykyisin rajoittavana tekijänä 5,5 metrin alikulkukorkeus (aallokkovara 0,5 m huomioiden yhteensä 6,0 m, laskettuna ylivedestä HW 76,6 m). 1.6 Nykyisten rakenteiden kunto Kantatie 62 on kohteessa rakenteellisesti suhteellisen hyväkuntoinen eikä ole välittömän kunnostuksen tarpeessa. Maaperä kohteessa on pääosin kantavaa pintahumuskerrosta lukuun ottamatta. Nykyinen kantatiesilta on vuonna 1954 valmistunut yleiskunnoltaan hyvä ja hyötyleveydeltään riittävä teräsbetoninen laattasilta. Sillan kansirakenteet on uusittu vuonna Sillan alikulkukorkeus on kuitenkin pieni (1,50 m). Sillan vapaa-aukko on noin 7,0 m, hyötyleveys 7,6 m (kokonaisleveys 9,0 m) ja kokonaispituus 16,3 m. Käyhkään sillan länsipuolelle on rakennettu noin 1,2 m leveä kevyen liikenteen uloke. Ulkonäöllisesti silta ei sovellu kovinkaan hyvin restauroitavaan kanavakohteeseen. Kanavan on todettu olevan rakenteiltaan kohtuullisessa kunnossa. Kanavassa on tehty vuonna 2003 vedenalainen kartoitus, jolloin veden alla todettiin säilyneen vanhoja puu- ja kivirakenteita.

13 Kantatien 62 Käyhkään sillan uusiminen, toimenpideselvitys 12 HANKKEEN TAVOITTEET 2 HANKKEEN TAVOITTEET Käyhkään kanavasillan uusimishankkeen tavoitteena on osana Suvorovin sotakanavien restaurointihanketta parantaa kanavalla liikennöitävyyttä ja mahdollistaa kanavan kautta kulkevan veneilyreitin kehittäminen. Lisäksi hankkeella pyritään parantamaan kantatien 62 liikennöitävyyttä nykyisin ongelmallisella tiejaksolla kanavasillan molemmin puolin. Kanavien restaurointihankkeen mukaisesti Käyhkään tie- ja siltaratkaisuilla pyritään myös osaltaan turvaamaan kanavan ja sen ympäristön säilyminen sekä kunnostamaan kanava-alue ja siihen liittyvä silta toimivaksi ja houkuttelevaksi kulttuurimatkailukohteeksi osana Suvorovin sotakanavia. Veneilyreittien kehittämistoimenpiteiden tulee olla myös osa Saimaan matkailun ja veneilymahdollisuuksien kehittämistä. Suunnittelutehtävän tavoitteena on tarkastella kohteen todellisten parantamistarpeiden pohjalta eri tie- ja siltaratkaisujen taloudellisesti toteuttamiskelpoisia, luonnon- ja kulttuuriympäristön sekä muinaisjäänteen arvot huomioivia ratkaisuja. Kuva 8. Nykyisen sillan matala alikulkukorkeus rajoittaa veneilyreitin kehittämistä.

14 Kantatien 62 Käyhkään sillan uusiminen, toimenpideselvitys 13 KEHITTÄMISTARPEET 3 KEHITTÄMISTARPEET Kehittämistarpeet ovat lähtökohta-analyysin ja tavoitteiden pohjalta seuraavat: - veneilyreittiä tulee kehittää kasvattamalla sillan alikulkukorkeutta vähintään Etelä-Karjalan seutukaavassa esitettyjen periaatteiden pohjalta 4,0 metriin kuitenkin siten, että kohteen arvokas miljöö säilytetään mahdollisimman pitkälti nykyisellään ja muinaisjäännökset (kanavassa ja kanava-alueella löytyvät kiinteät rakenteet) säilytetään. Suunnittelussa on kuitenkin huomioitava paitsi sillan maisemaan istuvuus myös yhteinen linja muun vesistöreitin alikulkukorkeusrajoitteiden kanssa - tieliikenteen olosuhteita (liikenteen sujuvuutta ja erityisesti turvallisuutta) tulee kehittää joko parantamalla tietä nykyisellä paikalla tai siirtämällä se kokonaan uudelle paikalle. Kohteen nopeusrajoitus voidaan säilyttää nykyisellään. - sillan hyötyleveydeksi riittää tiepiirin kanssa käytyjen keskustelujen perusteella nykyisen mukainen 7,5 metriä. Tällöin myöskään kantatien leveyttä ei ole tarkasteltavalla lyhyellä tiejaksolla tarpeen kasvattaa nykyisestä merkittävästi. - veneilyreitin kehittäminen edellyttää sillan korottamisen ohella mahdollisuuksien mukaan myös kanavan kunnostamista mm. laiturijärjestelyjen kehittämisellä ja muun reitin kulkusyvyyden kasvattamisella tavoitteena kanavan kulkusyvyyden mukainen taso. Itse kanavan kulkusyvyyttä ei voi kasvattaa, mutta se tulee harata ja puhdistaa. - kanavan molemmin puolin sijoittuvien Stora Enson rakennusten välisen kevyen liikenteen yhteyden turvallisuudesta tulee huolehtia - mikäli kohteiden matkailukäyttöön päätetään panostaa, tulee myös mahdollisen infopisteen paikkaan ja yhteyksiin varautua toimenpiteiden suunnittelussa. Ko. pisteen toteuttamisen myötä kasvavat kevyen liikenteen määrät tulee myöskin huomioida suunniteltavissa ratkaisuissa. Kuva 9. Nykyisen sillan kansirakenteet on uusittu vuonna 1976.

15 Kantatien 62 Käyhkään sillan uusiminen, toimenpideselvitys 14 TOIMENPIDEVAIHTOEHDOT JA VAIKUTUKSET 4 TOIMENPIDEVAIHTOEHDOT JA VAIKUTUKSET 4.1 Vaihtoehdot Vaihtoehdot on muodostettu tavoitteena pystyä vertaamaan kantatien parantamista ja sillan uusimista nykyisellä paikalla parantamisen ja uuteen paikkaan siirtämisen välillä. Vaihtoehtojen muodostamisen lähtökohtana on ollut mm. säilyttää nykyiset muinaisjäännökset ja Käyhkäänhovin rakennukset sekä sovittaa vaihtoehdot mahdollisimman hyvin nykyiseen maisemaan ja ympäristöön sekä pihajärjestelyihin. Lisäksi keskeinen lähtökohta on ollut parantaa kantatien liikennöitävyyttä. Vesiliikenteen osalta lähtökohtana on ollut turvata vesireitin kehittämismahdollisuudet. Vaihtoehdossa 1 kantatie säilytetään lähes nykyisellä paikallaan eikä tienvarren rakennuksia ole tarpeen purkaa kanavan eteläpuolella sijaitsevaa ulkorakennusta lukuun ottamatta. Vaihtoehdossa 2 kantatie on sijoitettu kokonaan uuteen paikkaan, jolloin kantatielinjauksesta tulee paremmin ympäröiviin kantatiejaksoihin sopiva. Linjaus menee Käyhkäänhovin pihan poikki. Vaihtoehdoissa 3 ja 4 kantatietä siirretään nykyisestä noin 20 metriä itään päin, jolloin tie siirtyy kauemmaksi Käyhkäänhovin rakennuksesta. Ko. vaihtoehdot edellyttävät kuitenkin kantatien itäpuolella sijaitsevan rapatun hirsirakennuksen sekä kanavan eteläpuolella sijaitsevan hirsisen ulkorakennuksen purkamista. Sillan alikulkukorkeusvaihtoehtoina on tutkittu suunnittelutyön aikana käytettyjen keskustelujen perusteella seuraavia alikulkukorkeusvaihtoehtoja: - seutukaavassa esitetyn veneilyreitin periaatteiden mukainen alikulkukorkeus 4,0 metriä. Mitoitusperusteena on käytetty keskiylivettä MHW (76,0 m) + 4,0 m + 0,5 m (aallokkovara) = 80,5 m (siltakannen alapinta) - sekä alikulkukorkeus 5,5 metriä. Mitoitusperusteena on käytetty nykyisellä vesireitillä esiintyvää pienintä alikulkukorkeutta, jolloin siltakannen alapinta on korkeudella ylivesi HW (76,6 m) + 5,5 m + 0,5 m (aallokkovara) = 82,6 m. Uudella linjauksella (vaihtoehdossa 2) on käytetty suurempaa 5,5 metrin alikulkukorkeutta, koska ympäröivä maasto mahdollistaa kantatien nostamisen korkeammalle penkereelle. Nykyisellä paikalla parantamisen osalta on pienemmässä siirrossa (vaihtoehdossa 1) käytetty tilanpuutteesta johtuen matalampaa alikulkukorkeutta. Suuremman siirron osalta, vaihtoehdoissa 3 ja 4 on tutkittu molemmat alikulkukorkeusvaihtoehdot. Sillan hyötyleveydeksi on kaikissa vaihtoehdoissa määritelty yhdessä tiepiirin kanssa nykyistä vastaava 7,5 metriä. Kantatien leveydeksi on vertailuissa suunniteltu 7/6 metriä. Jatkosuunnittelussa voidaan kuitenkin vielä tarpeen mukaan tarkastella valittavasta linjausvaihtoehdosta riippuen myös metrin leveämmän poikkileikkauksen (8/7 metriä) kustannusvaikutuksia. Nykyisen vesireitin osalta tulee huomioida, että suunnittelukohteen läheisyydessä sijaitsevan Uitinsalmen yksityistiesillan alikulkukorkeus on vain 2,0 m. Ko. silta on myös korotettava, jotta reitin alikulkukorkeudet täyttävät yhteneväiset vaatimukset. Suunnittelukohteen matkailukäytön kehittäminen edellyttäisi myös levähdysalueen ja infopisteen toteuttamista alueelle. Sopiva sijoituspaikka ko. kohteelle olisi kanavan eteläpuolella sijaitsevan ulkorakennuksen piha-alue. Li-

16 Kantatien 62 Käyhkään sillan uusiminen, toimenpideselvitys 15 TOIMENPIDEVAIHTOEHDOT JA VAIKUTUKSET säksi kanavaa tulisi kehittää toteuttamalla hyvätasoinen rantautumispaikka. Ko. alueita ei tässä suunnitelmassa esitetä, mutta nämä tarpeet tulee huomioida jatkosuunnittelussa ja maanomistajien kanssa käytävissä keskusteluissa. Nykyisen sillan viereen toteutettua kevyen liikenteen vastaavaa uloketta ei esitetä toteutettavaksi uusien siltojen yhteyteen missään vaihtoehdossa. Suunnittelutyön aikana on selvitetty myös mahdollisuuksia linjata kantatie kokonaan uuteen paikkaan huomattavasti nykyisestä kantatiestä länteen päin. Kyseinen siirto on kuitenkin katsottu epärealistiseksi kokonaisuutena huononevan kantatiegeometrian, pitkien vesistöylitysten ja merkittävästi kalliimpien rakennuskustannusten takia. Seuraavassa on esitetty vaihtoehtojen tarkemmat kuvaukset sekä kustannukset. Kustannusarviot on esitetty kootusti taulukossa 1 sivulla 16. Vaihtoehtojen suunnitelmakartat, pituusleikkaukset, poikkileikkaukset sekä siltakuvat on esitetty raportin liitteenä kohdassa 5. Vaihtoehto 1 Vaihtoehdossa 1 kantatietä siirretään kanavan ja Käyhkäänhovin kohdalla hieman itään päin siten, että nykyiset tieluiskat eivät leviä Käyhkäänhovin puolelle ja maisemallisesti komeat puut voidaan säilyttää tasauksen nostosta huolimatta. Siirto edellyttää vaakageometrian pientä huonontamista uuden kaarteen lisäämisellä, jotta kanavan pohjoispuolella sijaitseva rapattu hirsinen rakennus voidaan säilyttää. Kanavan eteläpuolella sijaitseva hirsinen ulkorakennus on purettava. Kantatien linjausta ja tasausta parannetaan yhteensä noin 270 metrin matkalla. Yksityistieliittymäjärjestelyt säilytetään nykyisellään. Uusi silta sijoittuu osin nykyisen sillan päälle, mutta työnaikainen liikenne voidaan hoitaa työnaikaisia tukiseiniä käyttäen nykyisen sillan länsipuolista kaistaa pitkin. Sillan alikulkukorkeus on 4,0 metriä. Vaihtoehdon kustannuksiksi on arvioitu yhteensä Vaihtoehto 2 Vaihtoehdossa 2 kantatie siirretään uuteen paikkaan nykyisen tien länsipuolelle noin 700 metrin matkalla, jolloin kanavan kohdan kantatielinjaus istuu paremmin ympäröiviin kantatiejaksoihin. Tielinjaus halkaisee Käyhkäänhovin nykyisen pihapiirin sijoittumalla päärakennuksen ja saunarakennuksen väliin. Sillan ali järjestetään kuitenkin korvaavat rakennusten väliset kulkuyhteydet. Uudelle kantatielinjaukselle toteutetaan yksityistieliittymät nykyisen yksityistieksi muutettavan kantatien yhteyksien hoitamiseksi. Uuden sillan alikulkukorkeudeksi on esitetty 5,5 metriä. Työmaanaikainen liikenne voidaan hoitaa nykyistä siltaa pitkin. Nykyinen silta puretaan uuden sillan valmistumisen jälkeen. Lisäksi nykyistä tietä voidaan tarvittaessa purkaa korvaavien pihajärjestelyjen aikaan saamiseksi. Vaihtoehdon 2 havainnekuva on esitetty kuvassa 10. Vaihtoehdon kustannuksiksi on arvioitu yhteensä

17 Kantatien 62 Käyhkään sillan uusiminen, toimenpideselvitys 16 TOIMENPIDEVAIHTOEHDOT JA VAIKUTUKSET Vaihtoehdot 3 ja 4 Vaihtoehdoissa 3 ja 4 parannetaan kantatielinjausta noin 440 metrin matkalla. Kantatietä siirretään noin 20 metriä itään päin kauemmaksi Käyhkäänhovista. Purkamalla kantatien itäpuolinen rapattu hirsinen rakennus ja ulkorakennus saadaan kantatielinjauksesta huomattavasti sujuvampi kuin vaihtoehdossa 1. Linjaus sijoittuu kanavan pohjoispuolelle sijoittuvan, kesän 2004 inventoinneissa havaitun vanhan rakennuksen pohjan päälle. Yksityistiejärjestelyt säilytetään nykyisellään. Siirtämällä kantatietä kauemmaksi nykyisestä tiestä voidaan myös sillan alikulkukorkeutta nostaa. Vaihtoehdossa 3 sillan alikulkukorkeus on 4,0 m ja vaihtoehdossa 4 (vaihtoehtoa 2 vastaavasti) 5,5 m. Vastaavasti tien luiskat leviävät vaihtoehdossa 4 laajemmalle alueelle korkeammista penkereistä johtuen. Työmaanaikainen liikenne voidaan hoitaa nykyistä siltaa pitkin, joka puretaan uuden sillan toteuttamisen jälkeen. Lisäksi sivuun jäävää nykyistä tiepengertä purkamalla voidaan Käyhkäänhovin pihapiiriä kasvattaa nykyistä laajemmalle alueelle. Vaihtoehdon 3 havainnekuvat on esitetty kuvissa 11 ja 12. Vaihtoehdon 3 rakennuskustannuksiksi on arvioitu noin ja vaihtoehdon 4 noin Edellä mainitut kustannukset eivät sisällä kanavan kautta kulkevan veneilyreitin ruoppauskustannuksia. Reitin ruoppaustarpeeksi on arvioitu 0,9 metrin syväyksellä yhteensä m3, jolloin ruoppauskustannusarvio on noin Ongelmapaikkoja reitillä ovat Uitinsalmen eteläpuoli, Käyhkään länsipuoli sekä Honkaniemen kohta (Käyhkäältä länteen). Mikäli syväystä haluttaisiin nostaa 1,2 metriin (lähelle kanavan kohdalla olevaa nykyistä syväystä), tulee ruopattavia kohteita lisää. Ko. suuremmalla syväyksellä on ruoppauskustannuksiksi arvioitu Ennen ruoppausta tulee kohteiden maaperä selvittää nykyistä tarkemmin maaperätutkimuksin. Em. ruoppaustyön aikana tulee myös kanava puhdistaa ja harata. Arvioidut ruoppauskustannukset perustuvat oletukseen, että maaperä on helppokaivuista. Ruoppaustarvetta arvioitaessa on huomioitava myös, että veneilyreitin syväys asettaa osaltaan rajoituksia veneilyreittiä kulkeville aluksille sillan alikulkukorkeuden valinnasta riippumatta. Taulukko 1. Vaihtoehtojen arvioidut rakennuskustannukset ilman ruoppauskustannuksia. Toimenpide/ vaihtoehto Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Vaihtoehto 4 Siltakustannukset Työnaikainen tukiseinä Vanhan sillan purkaminen Tiejärjestelyt Lunastuskustannukset YHTEENSÄ

18 Kantatien 62 Käyhkään sillan uusiminen, toimenpideselvitys 17 TOIMENPIDEVAIHTOEHDOT JA VAIKUTUKSET Kuva 10. Havainnekuva vaihtoehdosta 2. Kuva 11. Havainnekuva vaihtoehdosta 3. Kuva 12. Havainnekuva vaihtoehdosta 3.

19 Kantatien 62 Käyhkään sillan uusiminen, toimenpideselvitys 18 TOIMENPIDEVAIHTOEHDOT JA VAIKUTUKSET 4.2 Vaihtoehtojen vaikutukset Vaihtoehtojen merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat paitsi kantatien liikennöitävyyteen ja vesireitin kehittämismahdollisuuksiin, myös maisemaan, rakennusten purkamistarpeeseen sekä nykyisen Käyhkäänhovin pihajärjestelyihin. Kanavan muinaisjäännökset on mahdollista säilyttää kaikissa vaihtoehdoissa, tosin vaihtoehdossa 3 ja 4 uusi tielinjaus ylittää kesän 2004 inventoinnissa havaitun vanhan rakennuksen pohjan. Vaihtoehtojen keskeisimmät erot ovat seuraavat: - kantatieliikenteen sujuvuus ja turvallisuus paranee huomattavasti erityisesti vaihtoehdossa 2. Tilanne paranee myös vaihtoehdoissa 3 ja 4 erityisesti kantatien tasauksen noston ansiosta. Vaihtoehdossa 1 tasaus paranee, mutta vaakageometria huononee nykyisestä. Tasauksen nosto parantaa kaikissa vaihtoehdoissa erityisesti raskaan liikenteen olosuhteita. Käyhkäänhovin sisäisten (kanavan ylittävien) kevyen liikenteen yhteyksien kannalta erityisesti vaihtoehto 2 on ongelmallinen pidentyvän kiertomatkan ja liikenneturvallisuuden vuoksi. Yksityistiejärjestelyjen kannalta vaihtoehtojen erot ovat vähäisiä. - vesiliikenteen kannalta kaikki vaihtoehdot parantavat nykyistä tilannetta merkittävästi erityisesti alikulkukorkeuden suhteen. Korkeampi alikulkukorkeus (vaihtoehdot 2 ja 4) on linjassa muun venereitin mitoituksen kanssa (lukuun ottamatta Uitinsalmen matalaa siltaa). Pienempi alikulkukorkeus täyttää Etelä-Karjalan seutukaavassa esitetyt vaatimukset. Kanavan syväystä ei ole mahdollista kasvattaa. Kanavan syväys on kuitenkin suurempi kuin monin paikoin muulla venereitillä, jonka osalta puutteellinen syväys syö osin alikulkukorkeuden kasvattamisesta saatavia hyötyjä. Rantautumispaikkojen toteuttamismahdollisuudet tulee selvittää tarkemmin jatkosuunnittelun aikana yhdessä maanomistajien kanssa. - uudet, nykyistä korkeammat tiepenkereet ja uudet sillat kasvattavat tien estevaikutusta ja muuttavat maisemaa. Vaikutus on huomattavin vaihtoehdoissa 2 ja 4. Toisaalta nykyisen tien sijoittuminen kanavan kohdalla muuta mäkistä tieosuutta alemmaksi ja puuston tuntumaan pehmentää vaikutusta. Vaihtoehdoissa 3 ja 4 nykyisen tien itäpuolelle sijoittuva korkea penger peittää itäpuolen komeita maisemia muiden kuin tielläliikkujien kannalta. Suuremman alikulkukorkeuden omaavissa silloissa on vesistöä ja rantaa pitkin kulkevalle silta-aukosta avautuva maisema kuitenkin huomattavasti avarampi. - nykyinen arvokas Käyhkäänhovin pihapiiri säilyy parhaiten vaihtoehdoissa 3 ja 4, joissa kantatie siirtyy kauemmaksi päärakennuksesta, pihan kokoa voidaan tarpeen mukaan kasvattaa poistamalla nykyinen tiepenger eikä tie halkaise pihapiiriä kuten vaihtoehdossa 2. Vaihtoehdon 2 tielinjaus sijoittuu päärakennuksen ja saunan väliin ja vaikuttaa rakennusten välisiin yhteyksiin, pihan käyttömahdollisuuksiin ja viihtyvyyteen ja lisää siten tien estevaikutusta. Toisaalta päärakennus jää kauemmaksi kantatiestä vaihtoehdoissa 2, 3 ja 4, jolloin aurauslumirasitus vähenee. - vaihtoehdot 3 ja 4 halkaisevat rantayleiskaavassa esitetyn rakennuspaikan - vaihtoehdossa 1 kantatien tasauksen nosto nostaa tiepenkereen lähelle Käyhkäänhovin kattokorkeutta ko. rakennuksen välittömässä läheisyy-

20 Kantatien 62 Käyhkään sillan uusiminen, toimenpideselvitys 19 TOIMENPIDEVAIHTOEHDOT JA VAIKUTUKSET dessä. Vaihtoehdoissa 2, 3 ja 4 kantatien siirto kauemmaksi pehmentää tasauksen noston vaikutusta. - kanavarakenteet säilyvät kaikissa vaihtoehdoissa riittävän pitkien siltarakenteiden myötä. Kanava-alueen kulttuurihistoriallisia arvoja tukee tielinjauksen säilyttäminen perinteisellä paikallaan. Vaihtoehdossa 1 Käyhkäänhovin päärakennus kärsii kuitenkin tien nostosta. Vaihtoehdoissa 3 ja 4 tielinjaus ja uusi silta ovat lähellä perinteistä tien sekä sillan paikkaa ja kantatien haittavaikutukset päärakennukseen vähenevät. Näissä vaihtoehdoissa uusi tielinjaus ylittää inventoinneissa havaitun vanhan rakennuksen pohjan, joka tulee dokumentoida ennen tien rakentamista. Vaihtoehto 2 on kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kanava-alueen kannalta ongelmallisin; uusi tielinjaus halkaisee Käyhkäänhovin pihapiirin. - matkailukäytön kehittämiseen liittyvän levähdysalueen ja infopisteen luonteva toteuttaminen nykyisen ulkorakennuksen tuntumaan olisi mahdollista parhaiten vaihtoehdoissa 1, 3 ja 4. Uuden tielinjauksen sisältävässä vaihtoehdossa 2 nykyinen kanavamiljöö jää kauemmaksi tiestä ja palvelujen toteuttaminen on vaikeampaa sekä maastonmuotojen että kanavan kauemmaksi sijoittumisen johdosta. - osuuden eteläpään sijoittuminen luokan 3 pohjavesialueelle ei edellytä pohjavesisuojauksia missään vaihtoehdossa - vaihtoehdot 3 ja 4 edellyttävät useamman rakennuksen purkamista. Vaihtoehdossa 1 on purettava yksi ulkorakennus. Vaihtoehto 2 ei edellytä rakennusten purkamista. - työmaanaikaisen liikenteen hoito on hankalaa vaihtoehdossa 1, jossa nykyinen silta on kavennettava yksikaistaiseksi työnaikaisia tukiseiniä käyttämällä. Kohteen sijoittuminen tärkeälle kantatieosuudelle hankaloittaa yksikaistaisen järjestelyn käyttöä. - vaihtoehto 2 on huomattavasti muita vaihtoehtoja kalliimpi ja vaihtoehto 1 muita vaihtoehtoja halvempi. 4.3 Vaihtoehdon valinta Kokonaisuutena vaihtoehtojen vaikutukset eroavat toisistaan huomattavasti. Vaihtoehto 2 parantaa kokonaisuutena parhaiten sekä tie- että vesiliikennettä, mutta halkaisee Käyhkäänhovin pihapiirin, muuttaa maisemaa merkittävästi ja on vaihtoehdoista selvästi kallein. Vaihtoehto 1 on halvin ja lähimpänä luontaista ja perinteistä siltapaikkaa, mutta huonontaa kantatien vaakageometriaa, säilyttää kantatien ja Käyhkäänhovin läheisyydestä johtuvat ongelmat sekä nostaa kantatiepenkereen suhteellisen lähelle Käyhkäänhovin kattokorkeutta. Vaihtoehdot 3 ja 4 parantavat kantatietä erityisesti tasauksen noston ansiosta sekä parantavat vesiliikenteen olosuhteita. Toisaalta ko. vaihtoehtojen toteuttaminen edellyttää usean rakennuksen purkamista ja erityisesti vaihtoehdon 4 korkea penger on erittäin massiivinen. Lisäksi vaihtoehtojen valintaan vaikuttaa merkittävästi se, mikä alikulkukorkeus katsotaan paitsi muun venereitin myös paikkaan sopivuuden kannalta parhaaksi. Lisäksi tärkeä lähtökohta on se, miten hyvin ratkaisut liittyvät historiallisesti merkittävän kanavan restaurointihankkeeseen ja miten hyvin ratkaisut mahdollistavat alueen matkailukäytön kehittämisen. Vaihtoehtoja on esitelty Tornator Oy:n sekä Stora Enso Oy:n edustajille syksyn 2004 aikana kahteen otteeseen.

21 Kantatien 62 Käyhkään sillan uusiminen, toimenpideselvitys 20 TOIMENPIDEVAIHTOEHDOT JA VAIKUTUKSET Hankeryhmässä käydyn keskustelun perusteella on päädytty suosittamaan Käyhkään sillan uusimista joko vaihtoehdon 2 tai vaihtoehdon 3 pohjalta edellä esitetyin perustein. Lopullinen ratkaisu valittavasta vaihtoehdosta on esitetty tehtäväksi vasta selvityksestä saatavien lausuntojen jälkeen. 4.4 Jatkotoimenpiteet Toimenpideselvityksestä tullaan pyytämään lausunnot ainakin Ruokolahden kunnalta, Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselta, Järvi-Suomen merenkulkupiiriltä, maakuntaliitolta sekä SKAL:lta. Lausuntojen perusteella Kaakkois- Suomen tiepiiri tekee hyväksymispäätöksen jatkosuunnitteluun valittavasta vaihtoehdosta. Valitusta vaihtoehdosta tullaan seuraavaksi laatimaan tiesuunnitelma. Jatkosuunnittelun aikataulusta ei ole tehty päätöksiä.

22 Kantatien 62 Käyhkään sillan uusiminen, toimenpideselvitys 21 LIITTEET 5 LIITTEET Vaihtoehtojen 1-4 suunnitelmakartat, pituusleikkaukset, poikkileikkaukset ja siltakuvat.

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33