Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma"

Transkriptio

1 Eeva Lillman Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 24/2009 gg

2

3 Eeva Lillman Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 24/2009 Tiehallinto Helsinki 2009

4 ISSN X TIEH Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN TIEH v Asiantunnus Edita Prima Oy Helsinki 2009 Julkaisua myy/saatavana Edita Faksi Puhelin TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelin

5 Eeva Lillman: Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma. [Elektroninen aineisto]. Helsinki Tiehallinto, Keskushallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 25/2009, 28 s. + liitt. 20 s. ISSN X, TIEH , ISSN , v. Asiasanat: jätteet; sivutuotteet; luonnonsuojelu; ympäristönsuojelu; Turun tiepiiri; Hämeen tiepiiri, Kaakkois-Suomen tiepiiri; Uudenmaan tiepiiri; Vaasan tiepiiri; uudelleenkäyttö Aiheluokka: 50; U502/504 TIIVISTELMÄ Tiehallinnon ympäristöohjelman yhtenä tavoitteena on luonnonvarojen ekotehokkaan käytön tehostaminen tienpidossa. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi viiden tiepiirin (Häme, Kaakkois-Suomi, Turku, Uusimaa ja Vaasa) alueella on laadittu tiepiirikohtaiset sivutuotteiden käyttösuunnitelmat. Käyttösuunnitelmat on rajattu käsittelemään sivutuotteista tuhkia ja kuonia. Tässä julkaisussa on esitelty Turun tiepiirille tuhkien ja kuonien käytön lisäämiseksi laadittu ehdotus sivutuoterakentamisen huomioon ottavasta toimintamallista. Toimintamallin ideana on ottaa huomioon käytettävissä olevat sivutuotevarannot mahdollisimman varhaisessa suunnittelun vaiheessa. Tuhkien ja kuonien hyötykäyttöön liittyy vielä tällä hetkellä tiettyjä hyötykäyttöä hankaloittavia tekijöitä, jotka hidastavat esitetyn toimintamallin käyttöönottoa. Julkaisuun on koottu lisäksi laitoskohtainen kuvaus alueella syntyvien tuhkien ja kuonien määrästä ja laadusta. Työn liitteenä on ote Eeva Lillmanin vuonna 2009 julkaistusta diplomityöstä "Tuhkien ja kuonien käyttö Etelä- ja Länsi-Suomessa Hyödyntämistä lisäävän toimintamallin laatiminen Kaakkois-Suomen Tiepiirille". Otteessa on kuvattu erilaisten tuhkien ja kuonien hyödyntämismahdollisuuksia ja käyttökokemuksia tierakentamisessa sekä hyödyntämisen haasteita.

6

7 ESIPUHE Tämän työn lähtökohtana on ollut Tiehallinnon ympäristöohjelma Ympäristöohjelman yhdeksi päämääräksi on kirjattu ekotehokas materiaalien käyttö, jonka tavoitteena on tehostaa luonnonvarojen ekotehokasta käyttöä tienpidossa. Ympäristöohjelmassa on asetettu toimenpiteeksi laatia tiepiirikohtaisia luonnonvarojen ja sivutuotteiden käyttösuunnitelmia yhteistyössä alueellisten ympäristökeskusten kanssa. Suunnitelmalla varmistettaisiin, että käytettävissä olevat materiaalit tulisivat mahdollisimman tehokkaalla tavalla käyttöön. Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma on laadittu viiden tiepiirin ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen yhteistyöprojektissa. Hämeen, Kaakkois-Suomen, Uudenmaan ja Vaasan tiepiireille on myös laadittu sivutuotteiden käyttösuunnitelmat. Lisäksi hanketta rahoitti Tiehallinnon keskushallinnon EKOTULI- tutkimus- ja kehittämisohjelma. Suunnitelmat on laatinut Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelun (ELSU) Tuhkat ja kuonat - painopisteestä vastaava Lounais-Suomen ympäristökeskus. Käyttösuunnitelmat on rajattu käsittelemään sivutuotteista tuhkia ja kuonia. Sivutuotteiden käyttösuunnitelmien laatimishankkeella on ollut oma työryhmä, johon ovat kuuluneet Marketta Hyvärinen (Hämeen tiepiiri), Niina Jääskeläinen (Turun tiepiiri), Eeva Kopposela (Vaasan tiepiiri), Anita Eastwood (Kaakkois-Suomen tiepiiri), Arto Kärkkäinen (Uudenmaan tiepiiri), Tuomo Kallionpää (keskushallinto), Lassi Liippo (Lounais-Suomen ympäristökeskus), Ulla Mauno (Lounais-Suomen ympäristökeskus) sekä Eeva Lillman (Lounais-Suomen ympäristökeskus). Turussa elokuussa 2009 Tiehallinto Turun tiepiiri

8

9 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 7 Sisältö 1 TIEPIIRIKOHTAISET SIVUTUOTTEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT Kohti ekotehokasta liikennejärjestelmää Tiehallinnon ympäristöohjelma Tiepiirikohtaisten sivutuotteiden käyttösuunnitelmien laatiminen Tiehallinnon sivutuoteohje 11 2 TURUN TIEPIIRI Tulevat tiehankkeet 12 3 TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET Energiantuotanto Turku Energia Oy, Orikedon lk, kaukolämpö PVO-Lämpövoima, Tahkoluodon voimalaitos Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Fortum Power and Heat Oy, Meri-Porin voimalaitos Porin Prosessivoima Oy Voimavasu Oy, Säkylän voimalaitos Jätteenpoltto ja rinnakkaispoltto Turun kaupungin kiinteistölaitos, jätteenpolttolaitos Rauman Voima Oy (UPM-Kymmene) Fortum Power and Heat Oy, Kauttuan voimalaitos Porin Energia Oy, Aittaluodon voimalaitos Suunnitteilla olevat laitokset Metallisulatot Boliden Harjavalta Oy 19 4 EHDOTUS TUHKIEN JA KUONIEN KÄYTÖN LISÄÄMISEKSI Toimintamallin pääperiaatteet Toimintamallin arviointi 24 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 25 LÄHTEET 26 6 LIITTEET 29

10 8 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma

11 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 9 TIEPIIRIKOHTAISET SIVUTUOTTEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT 1 TIEPIIRIKOHTAISET SIVUTUOTTEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT 1.1 Kohti ekotehokasta liikennejärjestelmää Tiehallinnon ympäristöohjelma 2010 Tiehallinnon (2006) ympäristöohjelman lähtökohtana ovat Liikenne- ja viestintäministeriön linjaukset ympäristöasioissa sekä tienpidon linjaukset Ympäristöohjelma rakentuu tiivistetysti neljään johtolauseeseen: Kannamme vastuumme ympäristöstä Kehitämme liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Olemme asiantunteva tienpitäjä Kehitämme ympäristötyötämme. Tiehallinnon ympäristöohjelmassa todetaan, että nykyisellä tienpidon rahoitustasolla ei ole mahdollista toteuttaa erillisiä hankkeita olemassa olevien ympäristöhaittojen torjumiseksi, vaan haittojen torjuminen sisällytetään osaksi muita investointeja. Ympäristöohjelmaan on sisällytetty tavoitteita, keskeisiä toimenpiteitä sekä indikaattorit tavoitteiden toteutumisesta. Yhdeksi päämääräksi on kirjattu ekotehokas materiaalien käyttö, jonka tavoitteena on tehostaa luonnonvarojen ekotehokasta käyttöä tienpidossa (kuva 1). Tavoitteen saavuttaminen vaatii yhteistyötä eri toimijoiden kanssa keskeisten toimenpiteiden toteuttamiseksi. Tavoitteen saavuttamista arvioidaan indikaattoreilla. Luonnonvarojen ekotehokasta käyttöä tiepidossa pyritään lisäämään muun muassa laatimalla tiepiirikohtaisia luonnonvarojen ja sivutuotteiden käyttösuunnitelmia yhteistyössä alueellisten ympäristökeskusten kanssa. 1.2 Tiepiirikohtaisten sivutuotteiden käyttösuunnitelmien laatiminen Käyttösuunnitelmat on laadittu Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelun Tuhkat ja kuonat painopisteestä vastaavan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja Tiehallinnon yhteistyöprojektina. Tiehallinnosta mukana on viisi tiepiiriä (Häme, Kaakkois-Suomi, Turku, Uusimaa sekä Vaasa) sekä keskushallinto. Yhteistyöhankkeella on ollut oma työryhmä, johon ovat kuuluneet Niina Jääskeläinen (Turun tiepiiri), Marketta Hyvärinen (Hämeen tiepiiri), Eeva Kopposela (Vaasan tiepiiri), Anita Eastwood (Kaakkois-Suomen tiepiiri), Arto Kärkkäinen (Uudenmaan tiepiiri), Tuomo Kallionpää (keskushallinto), Lassi Liippo (Lounais-Suomen ympäristökeskus), Ulla Mauno (Lounais-Suomen ympäristökeskus) sekä Eeva Lillman (Lounais-Suomen ympäristökeskus). Käyttösuunnitelmat on rajattu käsittelemään sivutuotteista tuhkia ja kuonia.

12 10 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma TIEPIIRIKOHTAISET SIVUTUOTTEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT Yhteistyöhankkeen aikana on pidetty tiepiirikohtaisia sivutuotepalavereja, joissa on ollut mukana alueellisen ympäristökeskuksen sekä maakuntaliittojen edustajia. Palaverien tärkeimpänä antina on ollut keskustelut sivutuotteiden käytön mahdollisuuksista kyseisen tiepiirin alueella. Palavereissa on myös ideoitu mahdollisia kohteita, joissa tuhkia ja kuonia voisi hyödyntää. Yleistä lisätietoa erilaisten tuhkien ja kuonien hyödyntämismahdollisuuksia ja käyttökokemuksia tienrakentamisessa sekä hyödyntämisen haasteita on kuvattu liitteessä 1. Liite on ote Eeva Lillmanin vuonna 2009 julkaistusta diplomityöstä "Tuhkien ja kuonien käyttö Etelä- ja Länsi-Suomessa Hyödyntämistä lisäävän toimintamallin laatiminen Kaakkois-Suomen Tiepiirille" (Lillman 2009). Diplomityö on saatavana Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelun www-sivuilta (www.ymparisto.fi/elsu). EKOTEHOKAS MATERIAALIEN KÄYTTÖ Tavoite: Luonnonvarojen ekotehokas käyttö tienpidossa Ylijäämämaiden ja jätteiden synnyn ehkäisy Uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä korvataan muutoin jätteeksi joutuvilla materiaaleilla Teiden ylläpito luonnonvarojen käyttöä vähentävillä menetelmillä Indikaattorit: Työmaalta otettujen sekä työmaan ulkopuolelta tuotujen maa- ja kiviainesten sekä hyödynnettävien sivutuotteiden ja uusiomateriaalien käyttö Läjitykseen menevien ylijäämämaiden osuus työmaalta otetuista materiaaleista Uusiomenetelmien osuus teiden päällystämisestä Keskeiset toimenpiteet: Ohjeistuksen tekeminen jätteiden ja sivutuotteiden hyödyntämiselle Tiehankkeiden suunnitteluun sisällytetään luonnonvarojen säästeliästä käyttöä edistäviä materiaalitarkasteluja Palveluntuottajille annetaan mahdollisuus tarjota vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotka edistävät luonnonvarojen säästeliästä käyttöä sekä vanhojen tierakenteiden ja teollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttöä Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa: Tiepiirikohtaiset luonnonvarojen ja sivutuotteiden käyttösuunnitelmat yhteistyössä alueellisten ympäristökeskusten kanssa Jätteiden hyödyntämistä koskevien säädösten ja lupa- ja ilmoitusmenettelyjen selkeyttäminen yhdessä ympäristöhallinnon kanssa Ekotehokkaan materiaalinkäytön kehittäminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa Tehostettu ylijäämämassojen hyötykäyttö yhteistyössä kuntien, yritysten ja maanomistajien kanssa. Kuva 1. Ekotehokas materiaalien käyttö tierakentamisessa (kuva laadittu Tiehallinnon ympäristöohjelman tietojen pohjalta).

13 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 11 TURUN TIEPIIRI 1.3 Tiehallinnon sivutuoteohje Tiehallinto (2007) on julkaissut ohjeen sivutuotteiden käytöstä tierakenteissa. Sivutuoteohje on tarkoitettu Tiehallinnon lisäksi sivutuotetuottajien, urakoitsijoiden ja konsulttien käyttöön. Ohjeen toivotaan hyödyttävän myös viranomaisia päätöksenteossa. Ohjeistuksen päätavoitteena on edistää turvallista ja luonnonkiviainesta säästävää sivutuotteiden käyttöä Tiehallinnon hankkeissa. Ohjeella halutaan selkeyttää urakoitsijoille ja materiaalitoimittajille Tiehallinnon kanta sivutuotteiden käyttöön sekä tehdä sivutuotteiden käyttö helpommaksi ja ennakoidummaksi urakoitsijoille. Ohjeeseen on koottu tietoa Tiehallinnon sivutuotteiden käyttötavoitteista, lainsäädännöstä sekä ympäristökelpoisuuden arvioinnista, sivutuotteiden ominaisuuksista ja soveltuvista käyttökohteista. Ohjeessa käsitellään myös sivutuotteita koskevaa päätöksentekoa ja Tiehallinnon tyyppihyväksyntää. Ohje on saatavana Tiehallinnon www-sivuilta (http://www.tiehallinto.fi/julkaisut). 2 TURUN TIEPIIRI Turun tiepiiri kattaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat. Tiepiirin vastuulla on 7995 km yleisiä teitä. Tiepiirin alueella on 50 kuntaa, joista 18 kaupunkeja (vuosi 2009). Alueen koko on neliökilometriä ja asukkaita oli vuoden 2008 lopussa noin henkeä. Turun tiepiirin alueen liikennesuorite on 4340 miljoonaa ajoneuvokilometriä vuodessa. Vilkkain kohta on valtatien 8 Turun päässä, jossa keskimääräinen vuorokausiliikenne on hieman alle ajoneuvoa vuorokaudessa. Turun tiepiirin tehtäväkentän haasteellisuutta lisäävät taajamien suuri määrä, rannikon läheisyys sekä saariston tuomat erityispiirteet. (Tiehallinto 2009) Tiehallinnon vuosittaisen rakentamisen seurantaraportin mukaan Turun tiepiirin alueella käytetään vuosittain suuria määriä luonnonkiviainesta (taulukko 1). Perustienpidon rakentamishankkeista raportoidaan joko kaikki hankkeet tai otos. Otoksen on oltava mahdollisimman kattava. Otoksen osuus hankkeista (%) ilmoitetaan. Kaikki kehittämishankkeet sen sijaan raportoidaan kokonaisuudessaan (100 %). Tiedot kerätään urakoitsijoiden vuoden lopussa täyttämien lomakkeiden pohjalta. Useampivuotisissa perustienpidon hankkeissa ei raportointia toteuteta vuosittain, vaan vasta kun hanke on valmistunut. Useampivuotisissa kehittämishankkeissa raportoidaan vuosittain sen vuoden osalta materiaalin kulutus. (Jääskeläinen 2008) Tästä syystä taulukossa 1 esitetyt määrät ovat pienempiä kuin todellisuudessa. Ympäristöraportoinnin perusteella voidaan kuitenkin todeta, että teollisuuden sivutuotteiden käyttö tiepiirin alueella on ollut erittäin vähäistä.

14 12 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma TURUN TIEPIIRI Taulukko 1. Turun tiepiirin alueella tierakentamisessa käytetyn maa- ja kiviaineksen sekä teollisuuden sivutuotteiden määrät vuosina (Tiehallinnon ympäristöraportointi 2008) Vuosi/ otos% Työmaan ulkopuolelta tuotu materiaali (1 000 t) Työmaan leikkausmateriaalit (1 000 t) Läjitettäväksi viety materiaali (1 000 t) Muualle hyödynnettäväksi viety materiaali (1 000 t) Materiaalien kokonaismäärä (1 000 t) Tuhkat ja kuonat (1 000 t) 2002/ ,4 186,2 21,7 2133,4 7 Betoni (1 000 t) 2003/ ,5 2821,9 1259,7 152,4 5433,4 0,1 0,2 2004/3 1375, ,8 466,7 2809,4 1,9 8,2 2005/30 196,7 109,7 43,7 306,4 2006/90 315,1 247,8 103,9 6,9 562,8 0, /54 167,2 297,5 241,4 22,1 464,7 0, Tulevat tiehankkeet Turun tiepiirin Tienpidon suunnitelman (Turun tiepiiri 2008) mukaan perustienpidon alueellisia investointihankkeita toteutetaan vuonna 2009 noin 1,8 miljoonalla eurolla. Kaiken kaikkiaan investointeja tehdään noin 4,4 miljoonalla eurolla. Pääosa perustienpidon rahoituksesta kuluu hoitoon (26 %) ja ylläpitoon (54 %). Suurten investointien osalta suunnittelukaudella käynnistetään valtatien 8 Turku-Pori toteutussuunnittelu sekä Turun kehätien (kt40) ja valtatien 8 tieosuuden Pori-Söörmarkku yleissuunnittelu. Alueellisia investointeja voidaan suunnittelukaudella toteuttaa vain vähän. Toteutettavat hankkeet ovat valtakunnallisella teemahankkeita lukuun ottamatta pieniä ja keskittyvät kevyen liikenteen väylien ja yksittäisten pääteiden liittymien parantamiseen. Hankkeilla toteutetaan välttämättömimpiä, lähinnä liikenneturvallisuutta parantavia toimia. Turun tiepiirissä on suunnitelmakaudella käynnissä kolme valtakunnallisella rahoituksella toteutettavaa teemahanketta: Valtatielle 8 rakennetaan keskikaiteelliset ohituskaistat Rauman pohjoispuolelle, Kemiönsaaressa sijaitseva Lövön lossi korvataan sillalla ja koulumatkoja tukevia kevyen liikenteen järjestelyjä toteutetaan kolmessa eri maaseututaajamassa eri puolella tiepiiriä. Sivutuotteiden käytön kannalta mahdollisia kohteita ovat vähäliikenteisten teiden kantavuuden parantaminen, kevyen liikenteen väylät ja keskikaidekohteiden rinnakkaistiet.

15 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 13 TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET 3 TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET Turun tiepiirin alueella sijaitsevat laitokset, joiden toiminnan sivutuotteena syntyy tuhkia ja kuonia on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Turun tiepiirin alueella sijaitsevat tuhkia ja kuonia sivutuotteina tuottavat laitokset sekä pohjavesialueet ja valtatieverkko. (Kartta: Leena Korte, LOS) Tulevaisuudessa tietojen saaminen kullakin alueella jäljellä olevista maaaineksista sekä niitä korvaavista materiaaleista tulee helpottumaan. Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja ympäristöhallinto ovat yhteistyössä toteuttaneet valtakunnallisten kiviainesten tilinpitojärjestelmän (KITTI), jota voidaan käyttää internetin välityksellä (www.geo.fi). Tilinpitojärjestelmästä saadaan tietoa maa-ainesten ottamisluvista ja ottamismääristä, ottamisalueiden rajauksista sekä kulutusalueittain jäljellä olevien maa-ainesten laadusta ja määrästä, alueiden sijainnista ja mahdollisista maankäyttörajoituksista. Myös korvaavat materiaalit, kuten esimerkiksi kaivosten ja louhosten sivukivet sekä teollisuuden mineraalipitoiset sivutuotteet, on tarkoitus liittää osaksi tietojärjestelmää niiden hyötykäytön lisäämiseksi. Muodostumakohtainen tilinpito luo omalta osaltaan pohjaa kestävän kehityksen mukaiselle uusiutumattomien luonnonvarojen käytölle.

16 14 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET 3.1 Energiantuotanto Turku Energia Oy, Orikedon lk, kaukolämpö Laitoksella muodostuva tuhka on peräisin puun, purun ja hakkeen poltosta. Vuonna 2007 laitoksella syntyi noin 2800 t lentotuhkaa ja pohjatuhkaa (leijupetihiekkaa) 1900 t. Golder Associates Oy:n (2007) tekemien tutkimusten perusteella pohjatuhkaa voidaan hyödyntää MARA-asetuksen mukaisissa hyödyntämiskohteissa: yleisillä teillä, pysäköintialueilla, urheilukentillä, ratapihoilla sekä teollisuus-, jätteenkäsittely- ja lentoliikenteen alueiden varastokentillä ja teillä. Kromin liukoisuuden perusteella pohjatuhka on esitetty hyödynnettäväksi päällystettynä. Suojaavana rakenteena voidaan käyttää asfalttia tai vastaavaa. (VAHTI 2008) Lentotuhka ei täytä MARA-asetuksessa annettuja raja-arvoja. Tästä syystä lentotuhkan hyödyntämistä maarakentamisessa ei suositella sellaisenaan. Mikäli raja-arvot ylittävien haitta-aineiden liukoisuusominaisuuksia voidaan esikäsittelyllä parantamaan ja lentotuhka pystytään stabiloimaan maarakenteeseen hyödyntämiskelpoisen materiaalin kanssa (esim. kuitusavi), on käyttö maarakentamisessa mahdollista (Golder Associates 2007). Lentotuhkan käytölle on haettava ympäristölupa. Yhteyshenkilö: Käyttöpäällikkö Jukka Lehtinen, Turku Energia Oy

17 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 15 TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET Taulukko 2. Orikedon voimalaitoksen lento- ja pohjatuhka. TURPEEN/PUUN POLTTO Turku Energia/ Orikedon voimalaitos Lentotuhka Pohjatuhka Haitta-aine Yksikkö Pitoisuus Liukoisuus Pitoisuus Liukoisuus Antimoni (Sb) mg/kg <0,01 <0,01 Arseeni (As) mg/kg 44 <0,08 12 <0,08 Barium (Ba) mg/kg , ,2 Kadmium (Cd) mg/kg 6 0 <0,4 <0,01 Kromi (Cr) mg/kg 59 6,8 30 0,68 Kupari (Cu) mg/kg 106 <0,1 13 <0,1 Elohopea (Hg) mg/kg <0,002 <0,002 Lyijy (Pb) mg/kg 93 1,1 <10 <0,09 Molybdeeni (Mo) mg/kg 1,3 <0,1 Nikkeli (Ni) mg/kg 25 <0,05 <0,05 Vanadiini (V) mg/kg 25 <10 Sinkki (Zn) mg/kg , ,1 Seleeni (Se) mg/kg 0,02 <0,01 Fluoridi (F - ) mg/kg 4,6 <2 Sulfaatti (SO 4 2- ) mg/kg Kloridi (Cl - ) mg/kg 4600 <5 ph 12,53 11,33 Sähkönjohtavuus ms/m ,7 DOC mg/kg 12 6,7 Tutkimus/ vuosi Maanrakennuskäyttö: Peitetty rakenne * Laadunvalvonta 2007 Laadunvalvonta 2007 Laadunvalvonta 2007 Laadunvalvonta 2007 Päällystetty rakenne * x Ympäristölupa * x x *) MARA-asetuksen ehtojen täyttyessä voidaan käyttää maanrakentamisessa ilmoitusmenettelyllä (peitetty/ päällystetty rakenne), muulloin vaaditaan ympäristölupa. MARA-raja-arvojen ylitykset tummennettu PVO-Lämpövoima, Tahkoluodon voimalaitos Laitoksella muodostuva tuhka on peräisin kivihiilen poltossa. Lentotuhkaa muodostui vuonna 2007 noin t, pohjatuhkaa t ja rikinpoistotuotetta t. Porin kaupunki on käyttänyt lähes kaiken tuhkan maarakentamiseen. Tuhkan käyttö on vaatinut ympäristöluvan, muutamissa kohteissa tuhkaa on hyödynnetty MARA-asetuksen mukaisella ilmoitusmenettelyllä. (VAHTI 2008) Yhteyshenkilö: Arvo Talvio, PVO-Lämpövoima

18 16 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET Taulukko 3. Tahkoluodon voimalaitoksen lentotuhka. KIVIHIILEN POLTTO PVO Tahkoluoto Lentotuhka Haitta-aine Yksikkö Liukoisuus Antimoni (Sb) mg/kg Arseeni (As) mg/kg Barium (Ba) mg/kg 12 Kadmium (Cd) mg/kg Kromi (Cr) mg/kg 1,1 Kupari (Cu) mg/kg Elohopea (Hg) mg/kg Lyijy (Pb) mg/kg <0,01 Molybdeeni (Mo) mg/kg 9,7 Nikkeli (Ni) mg/kg Vanadiini (V) mg/kg 0,94 Sinkki (Zn) mg/kg Seleeni (Se) mg/kg 1,2 Fluoridi (F - ) mg/kg 8,7 Sulfaatti (SO 4 2- ) mg/kg 2000 Kloridi (Cl - ) mg/kg <5,0 ph 11,8 Sähkönjohtavuus ms/m Perustutkimus/ laadunvalvonta Laadunvalvonta 2008 Maanrakennuskäyttö: Peitetty rakenne * Päällystetty rakenne * Ympäristölupa * x *) MARA-asetuksen ehtojen täyttyessä voidaan käyttää maanrakentamisessa ilmoitusmenettelyllä (peitetty/ päällystetty rakenne), muulloin vaaditaan ympäristölupa Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Laitoksella muodostuva tuhka on peräisin kivihiilen poltossa. Lentotuhkaa muodostui vuonna 2007 noin t, pohjatuhkaa t ja rikinpoistotuotetta t. Laitoksen tuhkia on hyödynnetty maarakentamisessa. Suurin osa lentotuhkasta (melkein t) kuitenkin läjitettiin vuonna (VAHTI 2008) Fortum Power and Heat Oy, Meri-Porin voimalaitos Laitoksella muodostuva tuhka on peräisin kivihiilen poltossa. Lentotuhkaa muodostui vuonna 2007 noin t, pohjatuhkaa t ja rikinpoistotuotetta t. Laitoksen syntyvät sivutuotteet on hyödynnetty kokonaisuudessaan. Porin kaupunki käyttää tuhkaa maarakentamisessa. (VAHTI 2008)

19 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 17 TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET Porin Prosessivoima Oy Laitoksella muodostuva tuhka on peräisin kivihiilen poltossa. Lentotuhkaa muodostui vuonna 2007 noin t ja pohjatuhkaa t. Laitoksen tuhkia on käytetty neutraloinnissa. Maarakentamiskäytöstä ei tietoa. (VAHTI 2008) Voimavasu Oy, Säkylän voimalaitos Laitokselta syntyi vuonna 2007 tuhkaa alle t. Tuhkaa on hyödynnetty maarakentamisessa. (VAHTI 2008) 3.2 Jätteenpoltto ja rinnakkaispoltto Turun kaupungin kiinteistölaitos, jätteenpolttolaitos Jätteenpolttolaitoksen tuhkia ei voi hyödyntää maarakentamisessa Rauman Voima Oy (UPM-Kymmene) Laitoksella poltetaan talvella puuperäisen aineksen lisäksi REFiä (rinnakkaispolttolaitos) sekä pieniä määriä kivihiiltä. Kesäaikaan laitoksella poltetaan puuperäistä ainesta. Vuonna 2007 lentotuhkia muodostui noin t ja pohjatuhkia t. Pohjatuhka hyödynnetään maarakentamisessa. Lentotuhkien mahdollinen hyödyntäminen vaatii ympäristöluvan. (VAHTI 2008, Kuru 2008) Yhteyshenkilö: Ympäristöanalyytikko Hanna Kuru, UPM-Kymmene Oyj

20 18 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET Taulukko 4. Rauman Voma Oy:n lentotuhka. TURPEEN/PUUN POLTTO UPM Rauma (kesä) Lentotuhka UPM Rauma (talvi) Lentotuhka Haitta-aine Yksikkö Pitoisuus Liukoisuus Pitoisuus Liukoisuus Antimoni (Sb) mg/kg 0,05 <0,004 Arseeni (As) mg/kg 12 <0, ,05 Barium (Ba) mg/kg 3,3 4,1 Kadmium (Cd) mg/kg 2,5 <0, ,002 Kromi (Cr) mg/kg 100 0, ,53 Kupari (Cu) mg/kg 110 < ,28 Elohopea (Hg) mg/kg 0,21 <0,01 0,9 <0,01 Lyijy (Pb) mg/kg 100 0, ,11 Molybdeeni (Mo) mg/kg 0,67 2,26 Nikkeli (Ni) mg/kg 62 0, ,09 Vanadiini (V) mg/kg <0,05 0,01 Sinkki (Zn) mg/kg 690 0, ,71 Seleeni (Se) mg/kg 0,44 0,13 Fluoridi (F - ) mg/kg <10 23 Sulfaatti (SO 4 2- ) mg/kg Kloridi (Cl - ) mg/kg DOC mg/kg <10 67 PCB mg/kg <10 <0,01 PAH mg/l <250 Tutkimus/ vuosi Maanrakennuskäyttö: Peitetty rakenne * Laadunvalvonta 2008 Laadunvalvonta 2008 Laadunvalvonta 2008 Laadunvalvonta 2008 Päällystetty rakenne * Ympäristölupa * x x *) MARA-asetuksen ehtojen täyttyessä voidaan käyttää maanrakentamisessa ilmoitusmenettelyllä (peitetty/ päällystetty rakenne), muulloin vaaditaan ympäristölupa. MARA-raja-arvojen ylitykset tummennettu Fortum Power and Heat Oy, Kauttuan voimalaitos Laitos toimii rinnakkaispolttolaitoksena ja siellä muodostuu vuosittain lentotuhkaa noin t ja pohjatuhkaa noin t. Tuhkia ei ole hyödynnetty. (VAHTI 2008) Porin Energia Oy, Aittaluodon voimalaitos Laitos toimii rinnakkaispolttolaitoksena ja siellä muodostuu vuosittain noin t lentotuhkaa ja t pohjatuhkaa. Tuhkia ei ole hyödynnetty. (VAHTI 2008)

21 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 19 TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET Suunnitteilla olevat laitokset Turun uusi jätteenpolttolaitos o Pohjatuhkan (-kuonan) käyttö maarakentamisessa voi olla mahdollista Porin Lämpövoima Oy o Pohjatuhkan (-kuonan) käyttö maarakentamisessa voi olla mahdollista Porin Energia, Kaanaa 3.3 Metallisulatot Boliden Harjavalta Oy Harjavallan tehtailla muodostuu vuosittain yli t hienokuonaa (kuparin valmistus) ja yli t raekuonaa (nikkelin valmistus). Hienokuona on luokiteltu ongelmajätteeksi, eikä sitä pystytä nykyisellään hyödyntämään maarakentamisessa. Raekuonasta hyödynnetään kolmannes. Yritys pyrkii löytämään hyödyntämiskohteita kyseiselle kuonalle. Käyttäminen maarakentamisessa vaatii lisäselvityksiä. (Törölä 2008) Yhteyshenkilö: Turvallisuus- ja ympäristöjohtaja Vesa Törölä, Boliden Harjavalta Oy

22 20 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma EHDOTUS TUHKIEN JA KUONIEN KÄYTÖN LISÄÄMISEKSI 4 EHDOTUS TUHKIEN JA KUONIEN KÄYTÖN LISÄÄMISEKSI Tuhkien ja kuonien käytön lisäämiseksi ehdotetaan sivutuoterakentamisen huomioon ottavaa toimintamallia (Lillman 2009). Toimintamallin vastuutahot ja niiden tehtävät on esitetty kuvassa 3. Toimintamallissa tiepiirin johto hyväksyy käyttösuunnitelman ja asettaa sen avulla tavoitteen sivutuotteiden vuosittaiselle käytölle. Tiepiiriin nimetään vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on varmistaa sivutuotteiden käytön huomioon ottaminen tierakentamisessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokaisessa tiehankkeessa, mukaan lukien perusparannukset, otetaan huomioon sivutuotteiden käyttömahdollisuudet. Sivutuotteiden käytöstä raportoidaan tiepiirin johdolle kalenterivuosittain. Sivutuotevastaava huolehtii käyttösuunnitelman päivityksestä (laitokset, uusimmat tutkimustulokset). Sivutuotteiden käytön vakiinnuttaminen tavanomaiseksi tierakentamis- ja kunnossapitomateriaaliksi edellyttää yhteistyön lisäämistä toimijoiden kesken. Yhteistyön edistämiseksi voidaan perustaa esimerkiksi yhteistyöryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti (kaksi kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan). Ryhmään kuuluu tiepiirin edustajana vähintään sivutuotevastaava, alueellisen ympäristökeskuksen edustaja, urakoitsijan edustajana alan etujärjestö Infra Oy, alueen kuntien edustajia sekä alueen sivutuotetuottajien edustajia. Aluehallinnon uudistamisen (ALKU) myötä tiepiirin ja alueellisen ympäristökeskuksen toiminnot siirtyvät perustettavaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY-keskus) vuoden 2010 alusta, jolloin edellä mainitut viranomaistahot edustavat samaa organisaatiota, mutta eri osastoja. Yhteistyöryhmän tarkoituksena on helpottaa eri tahojen välistä kanssakäymistä, toimia tiedonvaihtoelimenä ja lisätä tarkoituksenmukaista hyötykäyttöä. Tavoitteena on lisäksi pyrkiä helpottamaan lupaprosessia esimerkiksi tuhkien laatua parantamalla, jolloin ympäristöluvan sijasta hyödyntämistä voidaan toteuttaa MARA-asetuksen mukaisella ilmoitusmenettelyllä.

23 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 21 EHDOTUS TUHKIEN JA KUONIEN KÄYTÖN LISÄÄMISEKSI TOIMINTAMALLIN VASTUUTAHOT TIEPIIRIN JOHTO tiepiirin johto hyväksyy käyttösuunnitelman nimittää sivutuotevastuuhenkilön asettaa käyttötavoitteen sisällyttää sivutuoterakentamisen hankintakriteereihin SIVUTUOTEVASTAAVA varmistaa, että sivutuotteet otetaan huomioon tierakentamisessa ja perusparannuksissa päivittää käyttösuunnitelmaa toimii tiepiirin edustajana sivutuoteryhmässä raportoi johdolle sivutuotteiden käytön vuosittain vastaa, että sivutuoterakentamista koskevat tiedot merkitään tierekisteriin YHTEISTYÖRYHMÄ kanssakäymisen helpottaminen toimii tiedonvaihtoelimenä lisää tarkoituksenmukaista hyötykäyttöä Kuva 3. Toimintamallin vastuutahot ja niiden tehtävät 4.1 Toimintamallin pääperiaatteet Toimintamallin (kuva 4) ideana on ottaa huomioon käytettävissä olevat sivutuotevarannot mahdollisimman varhaisessa suunnittelun vaiheessa (esi- tai yleissuunnittelu). Tiedot kirjataan suunnitelmaan. Mikäli hankkeelle on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi, otetaan huomioon sivutuotteiden käyttö yhtenä vaihtoehtona. Mikäli todetaan jo alkuvaiheessa, ettei käyttömahdollisuuksia ole (esimerkiksi pohjavesialueesta johtuen), jatketaan suunnittelua perinteisen mallin mukaan. Tiehankkeen massatasapainoa arvioidaan yleissuunnitteluvaiheessa tielinjauksen ja korkeusaseman perusteella. Tiesuunnitteluvaiheessa laskenta tarkentuu. Mikäli laskennan perusteella todetaan massavaje, selvitetään mitä hankkeeseen soveltuvia materiaaleja on käytettävissä (kirjattu yleisellä tasolla yleissuunnitelmaan). Tiesuunnitelmaan sisällytetään perinteisen tierakenteen lisäksi poikkileikkausmallit sivutuotteita hyödyntäen. Suunnitelmassa lasketaan mahdollisesti käytettävän sivutuotteen tarve ja haetaan tarvittaessa ympäristölupa joko alueelliselta ympäristökeskukselta (yli t) tai sen kunnan viranomaiselta (alle t), jossa hyödyntäminen on tar-

24 22 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma EHDOTUS TUHKIEN JA KUONIEN KÄYTÖN LISÄÄMISEKSI koitus toteuttaa. Tavoitteena on, että mahdollinen lupaprosessi on läpikäyty ennen hankkeen kilpailutusta. Hankintakäytäntöjä muutetaan siten, että sivutuoterakentamisesta annetaan laatupisteitä. Sivutuotepisteytyksellä on oltava riittävän suuri painoarvo, jotta urakoitsijat ottavat ne huomioon tarjouksia jättäessään. Pisteytystä käytetään ainoastaan silloin, kun sivutuoterakentamiselle on edellytyksiä. Kilpailutettu urakoitsija ottaa huomioon tekemässään rakennesuunnittelussa sivutuotteiden käytön. Urakoitsijalla tulee olla käytössä hyväksytty mitoitusja rakennusohje, jota on noudatettava. Työ on toteutettava ohjeistuksen mukaisesti mukaan lukien tarvittava kalusto. Mahdolliset poikkeamat on hyväksytettävä tilaajalla erikseen ennen toteutusta. Lopullinen päätös sivutuotteiden käytöstä hankkeessa tehdään urakkatarjousten perusteella. Tiepiiri tekee vuoden alussa ennakkopäätöksen sivutuotteiden käytöstä hankkeissa tietyillä kustannusvarauksilla. Voidaan esimerkiksi päättää, että sivutuotteita käytetään vuoden aikana mahdollisuuksien mukaan 1 3 hankekohteella, mikäli yksittäisen hankekohteen kustannusnousu on enintään 15 % normaaliin tierakennushankkeeseen verrattuna. Tiepiiri päättää vuosittain osuuden, jolla sivutuoterakenteen kustannukset saavat ylittää normaalirakenteen kustannukset. Sivutuotteiden käytön soveltuvuus arvioidaan kuitenkin aina, eikä käyttöpäätös perustu pelkästään kustannuksiin silloinkaan, jos ne sivutuoterakenteessa ovat alhaisemmat. Sivutuoterakentamisesta tehdään aina merkintä tierekisteriin. Tierekisteriin merkitään myös mahdolliset tienhoidolliset rajoitteet kohteesta. Tiepiirin sivutuotevastaava vastaa, että tiedot rekisteröidään.

Hämeen tiepiiriin sivutuotteiden käyttösuunnitelma

Hämeen tiepiiriin sivutuotteiden käyttösuunnitelma Eeva Lillman Hämeen tiepiiriin sivutuotteiden käyttösuunnitelma Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 22/2009 gg Eeva Lillman Hämeen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja

Lisätiedot

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit

Lisätiedot

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta 1 1. TIEHALLINNON TOIMINTASTRATEGIA 2. TIEHALLINNON YMPÄRISTÖPOLITIIKKA 3. MATERIAALIEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN 4. TIEHALLINNON KOERAKENTAMINEN SIVUTUOTTEIDEN OSALTA 5. SIVUTUOTTEIDEN HYÖTYKÄYTÖN ONGELMAT

Lisätiedot

UUMA2. Lainsäädännön kehittämisen tarve Mara ja Masa. Pirkanmaan UUMA2-alueseminaari UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

UUMA2. Lainsäädännön kehittämisen tarve Mara ja Masa. Pirkanmaan UUMA2-alueseminaari UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA UUMA2 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 Lainsäädännön kehittämisen tarve Mara ja Masa Pirkanmaan UUMA2-alueseminaari Tampere 29.10.2015 Marjo Ronkainen, Ramboll VNA (591/2006, 403/2009)

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

2. MATERIAALIT. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A.

2. MATERIAALIT. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A. 2. MATERIAALIT 2.1 Materiaalit eri perustein luokiteltuna Uusiomateriaalit ovat syntytavaltaan ja ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia. Osa uusiomateriaaleista on käyttöominaisuuksiltaan lähellä luonnonmateriaaleja,

Lisätiedot

Seinäjoen kaupunki, uusiomateriaalien käyttö maanrakentamisessa

Seinäjoen kaupunki, uusiomateriaalien käyttö maanrakentamisessa Seinäjoen kaupunki, uusiomateriaalien käyttö maanrakentamisessa Uusimateriaalit maanrakentamisessa Etelä-Pohjanmaan UUMA2 -alueseminaari 21.4.2016 Kari Havunen, 20.4.2016 Uusiomateriaalien käyttö Seinäjoen

Lisätiedot

Hankinnan kehittäminen Väylät. Timo Tirkkonen, Liikennevirasto UUMA2 vuosiseminaari, 14.11.2013

Hankinnan kehittäminen Väylät. Timo Tirkkonen, Liikennevirasto UUMA2 vuosiseminaari, 14.11.2013 Hankinnan kehittäminen Väylät Timo Tirkkonen, Liikennevirasto UUMA2 vuosiseminaari, 14.11.2013 Tausta Liikenneviraston (Tiehallinnon) sivutuoteohje on ollut 6 v käytössä Uusiomateriaalien käyttö kangertelee

Lisätiedot

UUMA2 UUMA2-VUOSISEMINAARI 14.11.2013 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.fi

UUMA2 UUMA2-VUOSISEMINAARI 14.11.2013 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.fi UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA -VUOSISEMINAARI 14.11.2013 www.uusiomaarakentaminen.fi koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA

Lisätiedot

Luonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE

Luonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE Luonnos uudeksi MARAasetukseksi Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, 22.11.2016, SYKE Esityksen sisältö Soveltamisala Määritelmät Jätteen hyödyntämisen ja siihen liittyvän välivarastoinnin

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia

Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö Resurssiviisas infrarakentaminen, 18.11.2015, Hki Esityksen runko Mitä on puhdas teknologia (cleantech)?

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA Jani Bergström 26.5.2016 Uusiomateriaalien hyötykäyttö Savo-Karjalan kiertotaloudessa projekti (11.1.2016-31.12.2017) Projektin tuloksena Itä-Suomen

Lisätiedot

Jätteenpolton pohjakuonat uusi mahdollisuus Riina Rantsi Suomen Erityisjäte oy

Jätteenpolton pohjakuonat uusi mahdollisuus Riina Rantsi Suomen Erityisjäte oy Jätteenpolton pohjakuonat uusi mahdollisuus Riina Rantsi Suomen Erityisjäte oy Sisältö Tausta Pohjakuonien käsittely Pohjakuonien hyödyntäminen maanrakennuksessa Pohjakuonien muut hyödyntämiskohteet Hyödyntämisen

Lisätiedot

MARA-asetuksen uudistaminen. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari , SYKE

MARA-asetuksen uudistaminen. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari , SYKE MARA-asetuksen uudistaminen Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari 10.9.2015, SYKE MARA-asetuksen (591/2006) ilmoitusmenettely Sovelletaan tietyissä käyttökohteissa

Lisätiedot

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland UUMA-inventaari VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus 1 1.1

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta Palvelutuotannon lautakunta 117 21.10.2015 Kunnanhallitus 345 02.11.2015 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2016-2019 701/08.00.01/2015 Palvelutuotannon

Lisätiedot

MASA-asetuksen valmistelutilanne Jussi Reinikainen, Suomen ympäristökeskus (SYKE)

MASA-asetuksen valmistelutilanne Jussi Reinikainen, Suomen ympäristökeskus (SYKE) MASA-asetuksen valmistelutilanne Jussi Reinikainen, Suomen ympäristökeskus (SYKE) jussi.reinikainen@ymparisto.fi Kuva: Anna Niemelä Lähtökohdat Valmisteltu yhdessä MARAn kanssa Sama taustatyö/-selvitys

Lisätiedot

HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA

HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA SAVO-KARJALAN UUMA HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA DI Harri Jyrävä Ramboll Finland Oy, T&K Luopioinen SAVO-KARJALA UUMA HANKKEEN YHTEENVETORAPORTTI MARRASKUU 2012 1 LÄHTÖKOHTIA Savo-Karjalan

Lisätiedot

Vuosiseminaari , Pasilan virastotalo, Auditorio, Opastinsilta 12 B UUMA2. Tuotteistamisohje. Juha Forsman Ramboll Finland Oy

Vuosiseminaari , Pasilan virastotalo, Auditorio, Opastinsilta 12 B UUMA2. Tuotteistamisohje. Juha Forsman Ramboll Finland Oy Vuosiseminaari 14.9.2016, Pasilan virastotalo, Auditorio, Opastinsilta 12 B Tuotteistamisohje Juha Forsman Ramboll Finland Oy Tuotteistaminen, määritelmä 1/2 Tuotteistamisen perusajatuksena on uuden kilpailukykyisen

Lisätiedot

Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka

Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka Bioenergiasta elinvoimaa klusterin tulosseminaari Saarijärvellä 8.12.2010 Kirsi Korpijärvi, VTT 2 Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien

Lisätiedot

UUMA2. Uudet julkaisut: LIIKUNTAPAIKKAOHJE. UUMA2 vuosiseminaari Marjo Ronkainen, Ramboll Finland Oy. Liikuntapaikka.

UUMA2. Uudet julkaisut: LIIKUNTAPAIKKAOHJE. UUMA2 vuosiseminaari Marjo Ronkainen, Ramboll Finland Oy. Liikuntapaikka. Uudet julkaisut: LIIKUNTAPAIKKAOHJE Liikuntapaikka Hyödynnetään Päällysrakenne Teollisuuden sivutuotteita Mahdollinen penger Teollisuuden sivutuotteita tai ylijäämämaita Pohjamaa Pehmeikön massastabilointi

Lisätiedot

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, TARVITAANKO KIVIAINEKSIA VIELÄ 2020- LUVUN SUOMESSA? JA MISTÄ LÄHTEISTÄ KIVIAINEKSET OTETAAN? Maa- ja vesirakennus-, asfaltti-

Lisätiedot

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Yhteenveto hankkeesta Maakuntahallitus 14.9.2015 Pohjavesien suojelun ja MAAKUNTAKAAVA kiviaineshuollon yhteensovittaminen

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

MARA-asetuksen uudistus. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki

MARA-asetuksen uudistus. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki MARA-asetuksen uudistus Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki MARA-asetuksen (591/2006) ilmoitusmenettely Sovelletaan tietyissä käyttökohteissa

Lisätiedot

Haasteista ratkaisuihin miten saamme uusiomateriaalit käyttöön infrarakentamisessa?

Haasteista ratkaisuihin miten saamme uusiomateriaalit käyttöön infrarakentamisessa? Haasteista ratkaisuihin miten saamme uusiomateriaalit käyttöön infrarakentamisessa? Timo Tirkkonen, Liikennevirasto YGOFORUM-seminaari, 2.11.2016 Liikennevirasto UUMA2-ohjelmassa Osallistumme UUMA2-ohjelman

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 586. Laki. yliopistolain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006

SISÄLLYS. N:o 586. Laki. yliopistolain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2006 N:o 586 591 SISÄLLYS N:o Sivu 586 Laki yliopistolain muuttamisesta... 1749 587 Laki kirkkolain 1 luvun 3 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

Jätteenpolton pohjakuonan hyödyntäminen Suomessa 2.11.2015 YGOFORUM-workshop Annika Sormunen

Jätteenpolton pohjakuonan hyödyntäminen Suomessa 2.11.2015 YGOFORUM-workshop Annika Sormunen Jätteenpolton pohjakuonan hyödyntäminen Suomessa 2.11.2015 YGOFORUM-workshop Annika Sormunen Sisältö Tausta Hyödyntäminen Euroopassa Hyödyntäminen Suomessa Hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Esimerkkejä

Lisätiedot

Pohjanmaan UUMA2. Tienrakentamisen mahdollisuuksia. Ari Perttu

Pohjanmaan UUMA2. Tienrakentamisen mahdollisuuksia. Ari Perttu Pohjanmaan UUMA2 Tienrakentamisen mahdollisuuksia 24.4.2013 Perustienpito E-P ELYssä 47 M 50 45 40 35 30 25 Ylläpito Hoito 20 15 10 5 0 2012 2013 2014 2015 Kuva kaavio: Anders Östergård 2 Päällystysohjelman

Lisätiedot

Luonnos. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma. vuoteen 2020 SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS

Luonnos. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma. vuoteen 2020 SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2020 Luonnos Hämeen ympäristökeskus, Kaakkois.Suomen ympäristökeskus, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Länsi-Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät, Messukeskus Helsinki Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen Betoniteollisuuden betonijäte Betoniteollisuudessa (valmisbetoni ja betonituotteiden valmistus)

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok

Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok Pvm: 16.8.2013 1/2 Projekti: 1510005691/9 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkimuksen nimi: Talvivaara Sotkamo Oy, sakkanäytteiden kaatopaikkakelpoisuustutkimukset, Maauimala, kon

Lisätiedot

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013 HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013 Mikko Suominen Mikko Suominen VALTUUSTOSTRATEGIA 2013-2016 3 Toimiva Helsinki Kaupungin toiminta on kestävää ja tehokasta Ympäristökriteerien käyttöä

Lisätiedot

PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 7.1.2005. No YS 22

PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 7.1.2005. No YS 22 PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 7.1.2005 Annettu julkipanon jälkeen Dnro 0197Y0014 111 No YS 22 ASIA Päätös toimintaa koskevien lupapäätösten rauettamisesta. LUVAN HALTIJA Altia Oyj Rajamäen tehtaat Valta akseli

Lisätiedot

Taustoitusta PIMAkärkihankkeelle. ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio I info- ja verkostoitumistilaisuus ympäristöministeriö

Taustoitusta PIMAkärkihankkeelle. ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio I info- ja verkostoitumistilaisuus ympäristöministeriö Taustoitusta PIMAkärkihankkeelle ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio I2.5.2016 info- ja verkostoitumistilaisuus ympäristöministeriö Valtakunnallinen PIMA-strategia Hyväksyttiin joulukuussa 2015 PIMA-alueiden

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätelaki 1072/ 1993 VNP (861/1997) muutettu VNA:lla (202/2006) 1 Jätehuollon järjestämistä koskevat yleiset huolehtimisvelvollisuudet, Jätelaki 6 Jäte on hyödynnettävä,

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 Diplomityön LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS välikatsaus Timo Tarkkio ESITYKSEN KULKU: - Työn esittely - Koekohteet - Kohteiden tuhkarakenteet - Tehdyt tutkimukset -

Lisätiedot

ABSOILS-HANKE JA PÄÄKAUPUNKI- SEUDUN BETONIMURSKEOHJE

ABSOILS-HANKE JA PÄÄKAUPUNKI- SEUDUN BETONIMURSKEOHJE UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA PÄÄKAUPUNKISEUDUN UUMA2 ALUESEMINAARI ABSOILS-HANKE JA PÄÄKAUPUNKI- SEUDUN BETONIMURSKEOHJE Taavi Dettenborn / Ramboll Finland Oy ABSOILS PÄHKINÄNKUORESSA Aloitettu:

Lisätiedot

Ympäristökelpoisuustyön tulokset ehdotus uusiksi MARA:n raja-

Ympäristökelpoisuustyön tulokset ehdotus uusiksi MARA:n raja- Ympäristökelpoisuustyön tulokset ehdotus uusiksi MARA:n raja- Lauri Äystö, SYKE/KTK Neuvottelupäivä MARA- ja MASA-asetuksista 22.11.2016 Ympäristökelpoisuus:Nykyiset MARA-rajaarvot Pysyvän jätteen kaatopaikan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

UUMA2. UUMA2 Satakunta Pori 29.10.2014. Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.

UUMA2. UUMA2 Satakunta Pori 29.10.2014. Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen. UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA Satakunta Pori 29.10.2014 Marjo Ronkainen www.uusiomaarakentaminen.fi koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi marjo.ronkainen@ramboll.fi -organisaatio OHJAUSRYHMÄ

Lisätiedot

PÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S

PÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S H Ä M E E N PÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Dnro....................... Nro YSO/92/07 Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2007 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen ympäristöluvan

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy GEOTEKSTIILIALLAS JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN Päivi Seppänen, Golder Associates Oy Käsittelymenetelmät ESITYKSEN RAKENNE Vedenpoistomenetelmät Puhdistusmenetelmät Sijoitusmenetelmät

Lisätiedot

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Vastuuhenkilö Lehtolainen Sivu/sivut 1 / 5 SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Seosmullalla tarkoitetaan MMMa 24/11 liitteen I kasvualustojen seosmullat (5A2) ryhmään kuuluvaa lannoitevalmistetta, joka

Lisätiedot

2. MATERIAALIT. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A.

2. MATERIAALIT. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A. 2. MATERIAALIT 2.1 Materiaalit eri perustein luokiteltuna Uusiomateriaalit ovat syntytavaltaan ja ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia. Osa uusiomateriaaleista on käyttöominaisuuksiltaan lähellä luonnonmateriaaleja,

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELY-keskus, liikennevastuualue. Toiminnanohjauspäällikkö Ø

Kaakkois-Suomen ELY-keskus, liikennevastuualue. Toiminnanohjauspäällikkö Ø Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus LAUSUNTOPYYNTÖ KASELY/1440/2015 LAPPEENØNNAN KAUPUNKI 21.8.2015 Kirjaamo 2 5-08- 2015 Jakelun mukaan Kokous 19.8.2015; Nordkalk Oy Ab, Lappeenrannan kaupunki, KAS

Lisätiedot

A-Insinöörit Suunnittelu Oy on tehnyt alueelle syyskuussa 2009 koekuoppa-

A-Insinöörit Suunnittelu Oy on tehnyt alueelle syyskuussa 2009 koekuoppa- HAKIJA Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Salmisaarenranta 11 00180 HELSINKI KIINTEISTÖ Pirkkalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 604-412-1-542 osoitteessa Palmrothintie 1, 33950 PIRKKALA. Kiinteistön

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Sivutuotteiden hyötykäytön nykytila voimalaitosten tuhkat

Sivutuotteiden hyötykäytön nykytila voimalaitosten tuhkat Sivutuotteiden hyötykäytön nykytila voimalaitosten tuhkat Risto Ryymin 23.9.2016 www.jyvaskylanenergia.fi Tuhkan tuotantolaitokset Rauhalah (1986 ) Keljonlahti (2010 ) Pääpolttoaineet: turve, teollisuuden

Lisätiedot

HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0

HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0 HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0 HANKEKUVAUS sivu 2(8) HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN LOPETTAMISEN HANKEKUVAUS. Sisällys HEINSUON

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS

LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Maaperän tutkimusraportti Päivämäärä 08.07.2013 LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS Päivämäärä 08/07/2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä

Lisätiedot

31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK

31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK 1 31 Kivipäällystäminen 315 Kantava kerros 31, 33 Päällyste 315 Kantava kerros 22341 Jakava kerros 22342 Suodatinkerros Pohjamaa Kuva 315:K1 Kantavan kerroksen sijainti rakenteessa. 3151 Sitomattomat kantavat

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

LIVI HANKESUUNNITTELUPÄIVÄ

LIVI HANKESUUNNITTELUPÄIVÄ LIVI HANKESUUNNITTELUPÄIVÄ 25.10.2016 UUSIOMATERIAALIEN KÄYTTÖ TIENRAKENTAMISESSA: MITÄ HUOMIOITAVA SUUNNITTELUPROSESSISSA Pentti Lahtinen, Ramboll Pentti.lahtinen@ramboll.fi UUMA2 OHJELMAN SISÄLTÖ Figure

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa

Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa Kristiina Laakso, Liikennevirasto Hankesuunnittelupäivä 25.10.2016 UUDISTUNUT LIIKKUMISEN JA LIIKENTEEN EKOSYSTEEMI Liikenneviraston

Lisätiedot

Suihkuinjektoinnissa syntyvän paluuvirtauslietteen jatkokäsittelymahdollisuudet

Suihkuinjektoinnissa syntyvän paluuvirtauslietteen jatkokäsittelymahdollisuudet Suihkuinjektoinnissa syntyvän paluuvirtauslietteen jatkokäsittelymahdollisuudet Diplomityö, Mikko Möttönen 2013 YIT Rakennus Oy Valvoja: Prof. Leena Korkiala-Tanttu Ohjaaja: DI Juha Vunneli Suihkuinjektointi

Lisätiedot

Valtakunnallinen PIMA-strategia. ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio MUTKU-päivät

Valtakunnallinen PIMA-strategia. ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio MUTKU-päivät Valtakunnallinen PIMA-strategia ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio MUTKU-päivät 16.3.2016 Ympäristöministeriön pimapotiimi YMPÄRISTÖNSUOJELUOSASTO/materiaalitalousyksikkö Kunnostaminen, tutkimus- ja

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia ja sen toimeenpano

Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia ja sen toimeenpano Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia ja sen toimeenpano Ihminen ympäristössä: Maaperä Ympäristötiedon foorumi ja Kuntaliitto 21.11.2016 Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta Outi Pakarinen 2.2.2017 Circwaste hankkeen aloitustilaisuus 1 Hankehallinto Koordinaattori SYKE Kiertotalouden palvelukeskus C.2

Lisätiedot

UUMA2. Uusiomateriaalit ja niiden käyttö liikuntapaikkarakentamisessa

UUMA2. Uusiomateriaalit ja niiden käyttö liikuntapaikkarakentamisessa Uusiomateriaalit ja niiden käyttö liikuntapaikkarakentamisessa Liikuntapaikka Hyödynnetään Päällysrakenne Teollisuuden sivutuotteita Mahdollinen penger Teollisuuden sivutuotteita tai ylijäämämaita Pohjamaa

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIEN KÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA KAUPUNGIN MASSAKOORDINAATTORI MIKKO SUOMINEN

UUSIOMATERIAALIEN KÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA KAUPUNGIN MASSAKOORDINAATTORI MIKKO SUOMINEN UUSIOMATERIAALIEN KÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA KAUPUNGIN MASSAKOORDINAATTORI MIKKO SUOMINEN 14.4.2015 RAKENTAMINEN KULUTTAA LUONNONVAROJA Taloutemme on keskittynyt suuriin raaka-aine- ja jaloste-eriin: kaivannaisiin,

Lisätiedot

K uhmo. 42 Suomussalmen nikkeliprojektit: Ympäristövaikutusten arviointiohjelma VESISTÖ- VAIKUTUSALUE LÄHIVAIKUTUS- ALUE LIIKENTEEN VAIKUTUSALUE

K uhmo. 42 Suomussalmen nikkeliprojektit: Ympäristövaikutusten arviointiohjelma VESISTÖ- VAIKUTUSALUE LÄHIVAIKUTUS- ALUE LIIKENTEEN VAIKUTUSALUE Suomussalmen nikkeliprojektit: Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 41 LÄHIVAIKUTUSALUE VESISTÖVAIKUTUSALUE LOUHOS LIIKENTEEN VAIKUTUSALUE 250 0 500 1000 m Kuva 7. Peura-ahon lähivaikutusalueen, valuma-alueen

Lisätiedot

Suihkuinjektoinnissa syntyvän paluuvirtauslietteen jatkokäsittelymahdollisuudet

Suihkuinjektoinnissa syntyvän paluuvirtauslietteen jatkokäsittelymahdollisuudet Suihkuinjektoinnissa syntyvän paluuvirtauslietteen jatkokäsittelymahdollisuudet Pohjanvahvistuspäivä 21.8.2014 Diplomityö, Mikko Möttönen 2013 YIT Rakennus Oy Valvoja: Prof. Leena Korkiala-Tanttu Ohjaaja:

Lisätiedot

Rakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntäminen - MASA-asetus ja -taustaselvitys. Jussi Reinikainen / SYKE

Rakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntäminen - MASA-asetus ja -taustaselvitys. Jussi Reinikainen / SYKE Rakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntäminen - MASA-asetus ja -taustaselvitys Jussi Reinikainen / SYKE Esityksen sisältö MASA-asetuksen lähtökohdat MASA-taustaselvitys Yhteenveto 2 MASA-asetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen 1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179 Annettu julkipanon jälkeen 5.8.2005 ASIA HAKIJA Yksityiskohtaiselle suunnitelmalle jäte- ym. vesien käsittelyssä toteutettavista

Lisätiedot

EU-LIFE ABSOILS, SAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN

EU-LIFE ABSOILS, SAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN UUMA 2 - VUOSISEMINAARI 14.11.2013 EU-LIFE ABSOILS, SAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN MIKKO SUOMINEN / HELSINGIN KAUPUNKI JUHA FORSMAN / RAMBOLL FINLAND ABSOILS, HEIKKOLAATUISTEN YLIJÄÄMÄMASSOJEN HYÖDYNTÄMINEN MAARAKENTAMISESSA

Lisätiedot

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus 1. Sijainti Suunnittelukohde sijaitsee Pudasjärvellä. Suunnittelutoimeksiantoon sisältyvät: Vt 20 Kuusamontie: -

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

Lisätiedot

Päätös Nro 44/2012/1 Dnro ESAVI/89/04.08/2011. Annettu julkipanon jälkeen 12.3.2012

Päätös Nro 44/2012/1 Dnro ESAVI/89/04.08/2011. Annettu julkipanon jälkeen 12.3.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 44/2012/1 Dnro ESAVI/89/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 12.3.2012 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Uudenmaan

Lisätiedot

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA... 3 2 TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA... 4 3 TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 4 TURVALLISUUSSELVITYKSEN RAKENNE... 6 5

Lisätiedot

Jätteenpolttolaitosten pohjakuonat ja niiden käyttö tierakennuksessa KOKOEKO-seminaari 2016 Annika Sormunen

Jätteenpolttolaitosten pohjakuonat ja niiden käyttö tierakennuksessa KOKOEKO-seminaari 2016 Annika Sormunen Jätteenpolttolaitosten pohjakuonat ja niiden käyttö tierakennuksessa 17.2.2016 KOKOEKO-seminaari 2016 Annika Sormunen Sisältö Jätteenpolton pohjakuona Kehityshanke Pohjakuonan käsittely Pohjakuonan mineraaliaineksen

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri Etelä-Suomi Päätös Nro 1/2011/4 Dnro ESAVI/494/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2011 ASIA HAKIJA Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 13.12.2006 antamassa päätöksessä nro 173/2006/3 rakentamistöiden

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 598

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 598 PÄÄTÖS Helsinki 19.5.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2008-Y-653-111 No YS 598 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesta, erikseen tehdystä hakemuksesta, joka koskee YIT Rakennus Oy:n

Lisätiedot

VAIHTOEHTOISTEN MAARAKENNUSMATERIAALIEN MEKAANISET OMINAISUUDET UUMA2-vuosiseminaari, Elina Lätti

VAIHTOEHTOISTEN MAARAKENNUSMATERIAALIEN MEKAANISET OMINAISUUDET UUMA2-vuosiseminaari, Elina Lätti VAIHTOEHTOISTEN MAARAKENNUSMATERIAALIEN MEKAANISET OMINAISUUDET UUMA2-vuosiseminaari, Elina Lätti 14.9.2016 TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET Diplomityö valmistui loppuvuonna 2015 Tampereen teknillisessä yliopistossa

Lisätiedot

InfraRYL, mikä muuttuu?

InfraRYL, mikä muuttuu? InfraRYL, mikä muuttuu? Laura Pennanen, Liikennevirasto Kiviaines- ja murskauspäivät 21.-22.1.2016 Esityksen sisältö 1. InfraRYL, Kiviainesluvut Kiviaineslukujen valmistelu Tavoitteita Esimerkkejä valmistelluista

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 112/08/2 Dnro Psy-2008-y-141 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 112/08/2 Dnro Psy-2008-y-141 Annettu julkipanon jälkeen YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 112/08/2 Dnro Psy-2008-y-141 Annettu julkipanon jälkeen 3.10.2008 1 ASIA LUVAN HAKIJA Rautaruukki Oyj:n Raahen terästehtaan prosessikuonan käyttämistä Someronlahden täyttämisessä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (1) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (1) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö . Helsingin kaupunki Lausunto 1 (1) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 15.2.2016 Yksikön päällikkö Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36 (Opastinsilta 12 B 5. krs) 00521 Helsinki

Lisätiedot

Digitaalinen luovutusaineisto

Digitaalinen luovutusaineisto Digitaalinen luovutusaineisto BuildingSMART Finland Inframallintamisen päivä 2017 Kari Partiainen Projektipäällikkö Liikennevirasto 6.2.2017 Ville Suntio Projekti- ja kehityspäällikkö Destia Oy Pilottihanke

Lisätiedot

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset 44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.2.8 Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset Selvittämällä suunnittelualuetta dynaamisena, toiminnallisena kokonaisuutena, saadaan

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

Liite 1 Kansallinen toimintasuunnitelma (NAP)

Liite 1 Kansallinen toimintasuunnitelma (NAP) Liite 1 Kansallinen toimintasuunnitelma (NAP) Toimintasuunnitelman tulee sisältää seuraavat osiot (yleissopimuksen 5 Artikla kohta a): (i) (ii) (iii) (iv) (v) (vi) nykyisten ja suunniteltujen päästöjen

Lisätiedot

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 17.2.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka VNA kaatopaikoista

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

MARA- asetuksen uudistaminen. Neuvo3eleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö Jätehuoltopäivät , Tampere

MARA- asetuksen uudistaminen. Neuvo3eleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö Jätehuoltopäivät , Tampere MARA- asetuksen uudistaminen Neuvo3eleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö Jätehuoltopäivät 7.10.2015, Tampere MARA- asetuksen (591/2006) ilmoitusmene:ely Sovelletaan Hetyissä käy3ökohteissa

Lisätiedot

KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA. Johtaja Riitta Murto-Laitinen

KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA. Johtaja Riitta Murto-Laitinen KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA Johtaja Riitta Murto-Laitinen 2.10.2008 Uudenmaan liiton alue ja jäsenkunnat Tampere HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ Lahti KARKKILA Turku Hanko Helsinki NUMMI- PUSULA SAMMATTI

Lisätiedot

URAKOITSIJAN LAATUSUUNNITELMA

URAKOITSIJAN LAATUSUUNNITELMA URAKOITSIJAN LAATUSUUNNITELMA Valvojakurssi Hannu Äystö Laatu- tai toimintajärjestelmä 2 Laatujärjestelmä on johtamisen väline, joka helpottaa yrityksen toiminnan suunnittelua ja kehittämistä Tarkastellaan

Lisätiedot