Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma"

Transkriptio

1 Eeva Lillman Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 24/2009 gg

2

3 Eeva Lillman Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 24/2009 Tiehallinto Helsinki 2009

4 ISSN X TIEH Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN TIEH v Asiantunnus Edita Prima Oy Helsinki 2009 Julkaisua myy/saatavana Edita Faksi Puhelin TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelin

5 Eeva Lillman: Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma. [Elektroninen aineisto]. Helsinki Tiehallinto, Keskushallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 25/2009, 28 s. + liitt. 20 s. ISSN X, TIEH , ISSN , v. Asiasanat: jätteet; sivutuotteet; luonnonsuojelu; ympäristönsuojelu; Turun tiepiiri; Hämeen tiepiiri, Kaakkois-Suomen tiepiiri; Uudenmaan tiepiiri; Vaasan tiepiiri; uudelleenkäyttö Aiheluokka: 50; U502/504 TIIVISTELMÄ Tiehallinnon ympäristöohjelman yhtenä tavoitteena on luonnonvarojen ekotehokkaan käytön tehostaminen tienpidossa. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi viiden tiepiirin (Häme, Kaakkois-Suomi, Turku, Uusimaa ja Vaasa) alueella on laadittu tiepiirikohtaiset sivutuotteiden käyttösuunnitelmat. Käyttösuunnitelmat on rajattu käsittelemään sivutuotteista tuhkia ja kuonia. Tässä julkaisussa on esitelty Turun tiepiirille tuhkien ja kuonien käytön lisäämiseksi laadittu ehdotus sivutuoterakentamisen huomioon ottavasta toimintamallista. Toimintamallin ideana on ottaa huomioon käytettävissä olevat sivutuotevarannot mahdollisimman varhaisessa suunnittelun vaiheessa. Tuhkien ja kuonien hyötykäyttöön liittyy vielä tällä hetkellä tiettyjä hyötykäyttöä hankaloittavia tekijöitä, jotka hidastavat esitetyn toimintamallin käyttöönottoa. Julkaisuun on koottu lisäksi laitoskohtainen kuvaus alueella syntyvien tuhkien ja kuonien määrästä ja laadusta. Työn liitteenä on ote Eeva Lillmanin vuonna 2009 julkaistusta diplomityöstä "Tuhkien ja kuonien käyttö Etelä- ja Länsi-Suomessa Hyödyntämistä lisäävän toimintamallin laatiminen Kaakkois-Suomen Tiepiirille". Otteessa on kuvattu erilaisten tuhkien ja kuonien hyödyntämismahdollisuuksia ja käyttökokemuksia tierakentamisessa sekä hyödyntämisen haasteita.

6

7 ESIPUHE Tämän työn lähtökohtana on ollut Tiehallinnon ympäristöohjelma Ympäristöohjelman yhdeksi päämääräksi on kirjattu ekotehokas materiaalien käyttö, jonka tavoitteena on tehostaa luonnonvarojen ekotehokasta käyttöä tienpidossa. Ympäristöohjelmassa on asetettu toimenpiteeksi laatia tiepiirikohtaisia luonnonvarojen ja sivutuotteiden käyttösuunnitelmia yhteistyössä alueellisten ympäristökeskusten kanssa. Suunnitelmalla varmistettaisiin, että käytettävissä olevat materiaalit tulisivat mahdollisimman tehokkaalla tavalla käyttöön. Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma on laadittu viiden tiepiirin ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen yhteistyöprojektissa. Hämeen, Kaakkois-Suomen, Uudenmaan ja Vaasan tiepiireille on myös laadittu sivutuotteiden käyttösuunnitelmat. Lisäksi hanketta rahoitti Tiehallinnon keskushallinnon EKOTULI- tutkimus- ja kehittämisohjelma. Suunnitelmat on laatinut Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelun (ELSU) Tuhkat ja kuonat - painopisteestä vastaava Lounais-Suomen ympäristökeskus. Käyttösuunnitelmat on rajattu käsittelemään sivutuotteista tuhkia ja kuonia. Sivutuotteiden käyttösuunnitelmien laatimishankkeella on ollut oma työryhmä, johon ovat kuuluneet Marketta Hyvärinen (Hämeen tiepiiri), Niina Jääskeläinen (Turun tiepiiri), Eeva Kopposela (Vaasan tiepiiri), Anita Eastwood (Kaakkois-Suomen tiepiiri), Arto Kärkkäinen (Uudenmaan tiepiiri), Tuomo Kallionpää (keskushallinto), Lassi Liippo (Lounais-Suomen ympäristökeskus), Ulla Mauno (Lounais-Suomen ympäristökeskus) sekä Eeva Lillman (Lounais-Suomen ympäristökeskus). Turussa elokuussa 2009 Tiehallinto Turun tiepiiri

8

9 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 7 Sisältö 1 TIEPIIRIKOHTAISET SIVUTUOTTEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT Kohti ekotehokasta liikennejärjestelmää Tiehallinnon ympäristöohjelma Tiepiirikohtaisten sivutuotteiden käyttösuunnitelmien laatiminen Tiehallinnon sivutuoteohje 11 2 TURUN TIEPIIRI Tulevat tiehankkeet 12 3 TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET Energiantuotanto Turku Energia Oy, Orikedon lk, kaukolämpö PVO-Lämpövoima, Tahkoluodon voimalaitos Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Fortum Power and Heat Oy, Meri-Porin voimalaitos Porin Prosessivoima Oy Voimavasu Oy, Säkylän voimalaitos Jätteenpoltto ja rinnakkaispoltto Turun kaupungin kiinteistölaitos, jätteenpolttolaitos Rauman Voima Oy (UPM-Kymmene) Fortum Power and Heat Oy, Kauttuan voimalaitos Porin Energia Oy, Aittaluodon voimalaitos Suunnitteilla olevat laitokset Metallisulatot Boliden Harjavalta Oy 19 4 EHDOTUS TUHKIEN JA KUONIEN KÄYTÖN LISÄÄMISEKSI Toimintamallin pääperiaatteet Toimintamallin arviointi 24 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 25 LÄHTEET 26 6 LIITTEET 29

10 8 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma

11 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 9 TIEPIIRIKOHTAISET SIVUTUOTTEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT 1 TIEPIIRIKOHTAISET SIVUTUOTTEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT 1.1 Kohti ekotehokasta liikennejärjestelmää Tiehallinnon ympäristöohjelma 2010 Tiehallinnon (2006) ympäristöohjelman lähtökohtana ovat Liikenne- ja viestintäministeriön linjaukset ympäristöasioissa sekä tienpidon linjaukset Ympäristöohjelma rakentuu tiivistetysti neljään johtolauseeseen: Kannamme vastuumme ympäristöstä Kehitämme liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Olemme asiantunteva tienpitäjä Kehitämme ympäristötyötämme. Tiehallinnon ympäristöohjelmassa todetaan, että nykyisellä tienpidon rahoitustasolla ei ole mahdollista toteuttaa erillisiä hankkeita olemassa olevien ympäristöhaittojen torjumiseksi, vaan haittojen torjuminen sisällytetään osaksi muita investointeja. Ympäristöohjelmaan on sisällytetty tavoitteita, keskeisiä toimenpiteitä sekä indikaattorit tavoitteiden toteutumisesta. Yhdeksi päämääräksi on kirjattu ekotehokas materiaalien käyttö, jonka tavoitteena on tehostaa luonnonvarojen ekotehokasta käyttöä tienpidossa (kuva 1). Tavoitteen saavuttaminen vaatii yhteistyötä eri toimijoiden kanssa keskeisten toimenpiteiden toteuttamiseksi. Tavoitteen saavuttamista arvioidaan indikaattoreilla. Luonnonvarojen ekotehokasta käyttöä tiepidossa pyritään lisäämään muun muassa laatimalla tiepiirikohtaisia luonnonvarojen ja sivutuotteiden käyttösuunnitelmia yhteistyössä alueellisten ympäristökeskusten kanssa. 1.2 Tiepiirikohtaisten sivutuotteiden käyttösuunnitelmien laatiminen Käyttösuunnitelmat on laadittu Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelun Tuhkat ja kuonat painopisteestä vastaavan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja Tiehallinnon yhteistyöprojektina. Tiehallinnosta mukana on viisi tiepiiriä (Häme, Kaakkois-Suomi, Turku, Uusimaa sekä Vaasa) sekä keskushallinto. Yhteistyöhankkeella on ollut oma työryhmä, johon ovat kuuluneet Niina Jääskeläinen (Turun tiepiiri), Marketta Hyvärinen (Hämeen tiepiiri), Eeva Kopposela (Vaasan tiepiiri), Anita Eastwood (Kaakkois-Suomen tiepiiri), Arto Kärkkäinen (Uudenmaan tiepiiri), Tuomo Kallionpää (keskushallinto), Lassi Liippo (Lounais-Suomen ympäristökeskus), Ulla Mauno (Lounais-Suomen ympäristökeskus) sekä Eeva Lillman (Lounais-Suomen ympäristökeskus). Käyttösuunnitelmat on rajattu käsittelemään sivutuotteista tuhkia ja kuonia.

12 10 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma TIEPIIRIKOHTAISET SIVUTUOTTEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT Yhteistyöhankkeen aikana on pidetty tiepiirikohtaisia sivutuotepalavereja, joissa on ollut mukana alueellisen ympäristökeskuksen sekä maakuntaliittojen edustajia. Palaverien tärkeimpänä antina on ollut keskustelut sivutuotteiden käytön mahdollisuuksista kyseisen tiepiirin alueella. Palavereissa on myös ideoitu mahdollisia kohteita, joissa tuhkia ja kuonia voisi hyödyntää. Yleistä lisätietoa erilaisten tuhkien ja kuonien hyödyntämismahdollisuuksia ja käyttökokemuksia tienrakentamisessa sekä hyödyntämisen haasteita on kuvattu liitteessä 1. Liite on ote Eeva Lillmanin vuonna 2009 julkaistusta diplomityöstä "Tuhkien ja kuonien käyttö Etelä- ja Länsi-Suomessa Hyödyntämistä lisäävän toimintamallin laatiminen Kaakkois-Suomen Tiepiirille" (Lillman 2009). Diplomityö on saatavana Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelun www-sivuilta (www.ymparisto.fi/elsu). EKOTEHOKAS MATERIAALIEN KÄYTTÖ Tavoite: Luonnonvarojen ekotehokas käyttö tienpidossa Ylijäämämaiden ja jätteiden synnyn ehkäisy Uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä korvataan muutoin jätteeksi joutuvilla materiaaleilla Teiden ylläpito luonnonvarojen käyttöä vähentävillä menetelmillä Indikaattorit: Työmaalta otettujen sekä työmaan ulkopuolelta tuotujen maa- ja kiviainesten sekä hyödynnettävien sivutuotteiden ja uusiomateriaalien käyttö Läjitykseen menevien ylijäämämaiden osuus työmaalta otetuista materiaaleista Uusiomenetelmien osuus teiden päällystämisestä Keskeiset toimenpiteet: Ohjeistuksen tekeminen jätteiden ja sivutuotteiden hyödyntämiselle Tiehankkeiden suunnitteluun sisällytetään luonnonvarojen säästeliästä käyttöä edistäviä materiaalitarkasteluja Palveluntuottajille annetaan mahdollisuus tarjota vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotka edistävät luonnonvarojen säästeliästä käyttöä sekä vanhojen tierakenteiden ja teollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttöä Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa: Tiepiirikohtaiset luonnonvarojen ja sivutuotteiden käyttösuunnitelmat yhteistyössä alueellisten ympäristökeskusten kanssa Jätteiden hyödyntämistä koskevien säädösten ja lupa- ja ilmoitusmenettelyjen selkeyttäminen yhdessä ympäristöhallinnon kanssa Ekotehokkaan materiaalinkäytön kehittäminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa Tehostettu ylijäämämassojen hyötykäyttö yhteistyössä kuntien, yritysten ja maanomistajien kanssa. Kuva 1. Ekotehokas materiaalien käyttö tierakentamisessa (kuva laadittu Tiehallinnon ympäristöohjelman tietojen pohjalta).

13 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 11 TURUN TIEPIIRI 1.3 Tiehallinnon sivutuoteohje Tiehallinto (2007) on julkaissut ohjeen sivutuotteiden käytöstä tierakenteissa. Sivutuoteohje on tarkoitettu Tiehallinnon lisäksi sivutuotetuottajien, urakoitsijoiden ja konsulttien käyttöön. Ohjeen toivotaan hyödyttävän myös viranomaisia päätöksenteossa. Ohjeistuksen päätavoitteena on edistää turvallista ja luonnonkiviainesta säästävää sivutuotteiden käyttöä Tiehallinnon hankkeissa. Ohjeella halutaan selkeyttää urakoitsijoille ja materiaalitoimittajille Tiehallinnon kanta sivutuotteiden käyttöön sekä tehdä sivutuotteiden käyttö helpommaksi ja ennakoidummaksi urakoitsijoille. Ohjeeseen on koottu tietoa Tiehallinnon sivutuotteiden käyttötavoitteista, lainsäädännöstä sekä ympäristökelpoisuuden arvioinnista, sivutuotteiden ominaisuuksista ja soveltuvista käyttökohteista. Ohjeessa käsitellään myös sivutuotteita koskevaa päätöksentekoa ja Tiehallinnon tyyppihyväksyntää. Ohje on saatavana Tiehallinnon www-sivuilta (http://www.tiehallinto.fi/julkaisut). 2 TURUN TIEPIIRI Turun tiepiiri kattaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat. Tiepiirin vastuulla on 7995 km yleisiä teitä. Tiepiirin alueella on 50 kuntaa, joista 18 kaupunkeja (vuosi 2009). Alueen koko on neliökilometriä ja asukkaita oli vuoden 2008 lopussa noin henkeä. Turun tiepiirin alueen liikennesuorite on 4340 miljoonaa ajoneuvokilometriä vuodessa. Vilkkain kohta on valtatien 8 Turun päässä, jossa keskimääräinen vuorokausiliikenne on hieman alle ajoneuvoa vuorokaudessa. Turun tiepiirin tehtäväkentän haasteellisuutta lisäävät taajamien suuri määrä, rannikon läheisyys sekä saariston tuomat erityispiirteet. (Tiehallinto 2009) Tiehallinnon vuosittaisen rakentamisen seurantaraportin mukaan Turun tiepiirin alueella käytetään vuosittain suuria määriä luonnonkiviainesta (taulukko 1). Perustienpidon rakentamishankkeista raportoidaan joko kaikki hankkeet tai otos. Otoksen on oltava mahdollisimman kattava. Otoksen osuus hankkeista (%) ilmoitetaan. Kaikki kehittämishankkeet sen sijaan raportoidaan kokonaisuudessaan (100 %). Tiedot kerätään urakoitsijoiden vuoden lopussa täyttämien lomakkeiden pohjalta. Useampivuotisissa perustienpidon hankkeissa ei raportointia toteuteta vuosittain, vaan vasta kun hanke on valmistunut. Useampivuotisissa kehittämishankkeissa raportoidaan vuosittain sen vuoden osalta materiaalin kulutus. (Jääskeläinen 2008) Tästä syystä taulukossa 1 esitetyt määrät ovat pienempiä kuin todellisuudessa. Ympäristöraportoinnin perusteella voidaan kuitenkin todeta, että teollisuuden sivutuotteiden käyttö tiepiirin alueella on ollut erittäin vähäistä.

14 12 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma TURUN TIEPIIRI Taulukko 1. Turun tiepiirin alueella tierakentamisessa käytetyn maa- ja kiviaineksen sekä teollisuuden sivutuotteiden määrät vuosina (Tiehallinnon ympäristöraportointi 2008) Vuosi/ otos% Työmaan ulkopuolelta tuotu materiaali (1 000 t) Työmaan leikkausmateriaalit (1 000 t) Läjitettäväksi viety materiaali (1 000 t) Muualle hyödynnettäväksi viety materiaali (1 000 t) Materiaalien kokonaismäärä (1 000 t) Tuhkat ja kuonat (1 000 t) 2002/ ,4 186,2 21,7 2133,4 7 Betoni (1 000 t) 2003/ ,5 2821,9 1259,7 152,4 5433,4 0,1 0,2 2004/3 1375, ,8 466,7 2809,4 1,9 8,2 2005/30 196,7 109,7 43,7 306,4 2006/90 315,1 247,8 103,9 6,9 562,8 0, /54 167,2 297,5 241,4 22,1 464,7 0, Tulevat tiehankkeet Turun tiepiirin Tienpidon suunnitelman (Turun tiepiiri 2008) mukaan perustienpidon alueellisia investointihankkeita toteutetaan vuonna 2009 noin 1,8 miljoonalla eurolla. Kaiken kaikkiaan investointeja tehdään noin 4,4 miljoonalla eurolla. Pääosa perustienpidon rahoituksesta kuluu hoitoon (26 %) ja ylläpitoon (54 %). Suurten investointien osalta suunnittelukaudella käynnistetään valtatien 8 Turku-Pori toteutussuunnittelu sekä Turun kehätien (kt40) ja valtatien 8 tieosuuden Pori-Söörmarkku yleissuunnittelu. Alueellisia investointeja voidaan suunnittelukaudella toteuttaa vain vähän. Toteutettavat hankkeet ovat valtakunnallisella teemahankkeita lukuun ottamatta pieniä ja keskittyvät kevyen liikenteen väylien ja yksittäisten pääteiden liittymien parantamiseen. Hankkeilla toteutetaan välttämättömimpiä, lähinnä liikenneturvallisuutta parantavia toimia. Turun tiepiirissä on suunnitelmakaudella käynnissä kolme valtakunnallisella rahoituksella toteutettavaa teemahanketta: Valtatielle 8 rakennetaan keskikaiteelliset ohituskaistat Rauman pohjoispuolelle, Kemiönsaaressa sijaitseva Lövön lossi korvataan sillalla ja koulumatkoja tukevia kevyen liikenteen järjestelyjä toteutetaan kolmessa eri maaseututaajamassa eri puolella tiepiiriä. Sivutuotteiden käytön kannalta mahdollisia kohteita ovat vähäliikenteisten teiden kantavuuden parantaminen, kevyen liikenteen väylät ja keskikaidekohteiden rinnakkaistiet.

15 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 13 TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET 3 TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET Turun tiepiirin alueella sijaitsevat laitokset, joiden toiminnan sivutuotteena syntyy tuhkia ja kuonia on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Turun tiepiirin alueella sijaitsevat tuhkia ja kuonia sivutuotteina tuottavat laitokset sekä pohjavesialueet ja valtatieverkko. (Kartta: Leena Korte, LOS) Tulevaisuudessa tietojen saaminen kullakin alueella jäljellä olevista maaaineksista sekä niitä korvaavista materiaaleista tulee helpottumaan. Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja ympäristöhallinto ovat yhteistyössä toteuttaneet valtakunnallisten kiviainesten tilinpitojärjestelmän (KITTI), jota voidaan käyttää internetin välityksellä (www.geo.fi). Tilinpitojärjestelmästä saadaan tietoa maa-ainesten ottamisluvista ja ottamismääristä, ottamisalueiden rajauksista sekä kulutusalueittain jäljellä olevien maa-ainesten laadusta ja määrästä, alueiden sijainnista ja mahdollisista maankäyttörajoituksista. Myös korvaavat materiaalit, kuten esimerkiksi kaivosten ja louhosten sivukivet sekä teollisuuden mineraalipitoiset sivutuotteet, on tarkoitus liittää osaksi tietojärjestelmää niiden hyötykäytön lisäämiseksi. Muodostumakohtainen tilinpito luo omalta osaltaan pohjaa kestävän kehityksen mukaiselle uusiutumattomien luonnonvarojen käytölle.

16 14 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET 3.1 Energiantuotanto Turku Energia Oy, Orikedon lk, kaukolämpö Laitoksella muodostuva tuhka on peräisin puun, purun ja hakkeen poltosta. Vuonna 2007 laitoksella syntyi noin 2800 t lentotuhkaa ja pohjatuhkaa (leijupetihiekkaa) 1900 t. Golder Associates Oy:n (2007) tekemien tutkimusten perusteella pohjatuhkaa voidaan hyödyntää MARA-asetuksen mukaisissa hyödyntämiskohteissa: yleisillä teillä, pysäköintialueilla, urheilukentillä, ratapihoilla sekä teollisuus-, jätteenkäsittely- ja lentoliikenteen alueiden varastokentillä ja teillä. Kromin liukoisuuden perusteella pohjatuhka on esitetty hyödynnettäväksi päällystettynä. Suojaavana rakenteena voidaan käyttää asfalttia tai vastaavaa. (VAHTI 2008) Lentotuhka ei täytä MARA-asetuksessa annettuja raja-arvoja. Tästä syystä lentotuhkan hyödyntämistä maarakentamisessa ei suositella sellaisenaan. Mikäli raja-arvot ylittävien haitta-aineiden liukoisuusominaisuuksia voidaan esikäsittelyllä parantamaan ja lentotuhka pystytään stabiloimaan maarakenteeseen hyödyntämiskelpoisen materiaalin kanssa (esim. kuitusavi), on käyttö maarakentamisessa mahdollista (Golder Associates 2007). Lentotuhkan käytölle on haettava ympäristölupa. Yhteyshenkilö: Käyttöpäällikkö Jukka Lehtinen, Turku Energia Oy

17 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 15 TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET Taulukko 2. Orikedon voimalaitoksen lento- ja pohjatuhka. TURPEEN/PUUN POLTTO Turku Energia/ Orikedon voimalaitos Lentotuhka Pohjatuhka Haitta-aine Yksikkö Pitoisuus Liukoisuus Pitoisuus Liukoisuus Antimoni (Sb) mg/kg <0,01 <0,01 Arseeni (As) mg/kg 44 <0,08 12 <0,08 Barium (Ba) mg/kg , ,2 Kadmium (Cd) mg/kg 6 0 <0,4 <0,01 Kromi (Cr) mg/kg 59 6,8 30 0,68 Kupari (Cu) mg/kg 106 <0,1 13 <0,1 Elohopea (Hg) mg/kg <0,002 <0,002 Lyijy (Pb) mg/kg 93 1,1 <10 <0,09 Molybdeeni (Mo) mg/kg 1,3 <0,1 Nikkeli (Ni) mg/kg 25 <0,05 <0,05 Vanadiini (V) mg/kg 25 <10 Sinkki (Zn) mg/kg , ,1 Seleeni (Se) mg/kg 0,02 <0,01 Fluoridi (F - ) mg/kg 4,6 <2 Sulfaatti (SO 4 2- ) mg/kg Kloridi (Cl - ) mg/kg 4600 <5 ph 12,53 11,33 Sähkönjohtavuus ms/m ,7 DOC mg/kg 12 6,7 Tutkimus/ vuosi Maanrakennuskäyttö: Peitetty rakenne * Laadunvalvonta 2007 Laadunvalvonta 2007 Laadunvalvonta 2007 Laadunvalvonta 2007 Päällystetty rakenne * x Ympäristölupa * x x *) MARA-asetuksen ehtojen täyttyessä voidaan käyttää maanrakentamisessa ilmoitusmenettelyllä (peitetty/ päällystetty rakenne), muulloin vaaditaan ympäristölupa. MARA-raja-arvojen ylitykset tummennettu PVO-Lämpövoima, Tahkoluodon voimalaitos Laitoksella muodostuva tuhka on peräisin kivihiilen poltossa. Lentotuhkaa muodostui vuonna 2007 noin t, pohjatuhkaa t ja rikinpoistotuotetta t. Porin kaupunki on käyttänyt lähes kaiken tuhkan maarakentamiseen. Tuhkan käyttö on vaatinut ympäristöluvan, muutamissa kohteissa tuhkaa on hyödynnetty MARA-asetuksen mukaisella ilmoitusmenettelyllä. (VAHTI 2008) Yhteyshenkilö: Arvo Talvio, PVO-Lämpövoima

18 16 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET Taulukko 3. Tahkoluodon voimalaitoksen lentotuhka. KIVIHIILEN POLTTO PVO Tahkoluoto Lentotuhka Haitta-aine Yksikkö Liukoisuus Antimoni (Sb) mg/kg Arseeni (As) mg/kg Barium (Ba) mg/kg 12 Kadmium (Cd) mg/kg Kromi (Cr) mg/kg 1,1 Kupari (Cu) mg/kg Elohopea (Hg) mg/kg Lyijy (Pb) mg/kg <0,01 Molybdeeni (Mo) mg/kg 9,7 Nikkeli (Ni) mg/kg Vanadiini (V) mg/kg 0,94 Sinkki (Zn) mg/kg Seleeni (Se) mg/kg 1,2 Fluoridi (F - ) mg/kg 8,7 Sulfaatti (SO 4 2- ) mg/kg 2000 Kloridi (Cl - ) mg/kg <5,0 ph 11,8 Sähkönjohtavuus ms/m Perustutkimus/ laadunvalvonta Laadunvalvonta 2008 Maanrakennuskäyttö: Peitetty rakenne * Päällystetty rakenne * Ympäristölupa * x *) MARA-asetuksen ehtojen täyttyessä voidaan käyttää maanrakentamisessa ilmoitusmenettelyllä (peitetty/ päällystetty rakenne), muulloin vaaditaan ympäristölupa Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Laitoksella muodostuva tuhka on peräisin kivihiilen poltossa. Lentotuhkaa muodostui vuonna 2007 noin t, pohjatuhkaa t ja rikinpoistotuotetta t. Laitoksen tuhkia on hyödynnetty maarakentamisessa. Suurin osa lentotuhkasta (melkein t) kuitenkin läjitettiin vuonna (VAHTI 2008) Fortum Power and Heat Oy, Meri-Porin voimalaitos Laitoksella muodostuva tuhka on peräisin kivihiilen poltossa. Lentotuhkaa muodostui vuonna 2007 noin t, pohjatuhkaa t ja rikinpoistotuotetta t. Laitoksen syntyvät sivutuotteet on hyödynnetty kokonaisuudessaan. Porin kaupunki käyttää tuhkaa maarakentamisessa. (VAHTI 2008)

19 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 17 TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET Porin Prosessivoima Oy Laitoksella muodostuva tuhka on peräisin kivihiilen poltossa. Lentotuhkaa muodostui vuonna 2007 noin t ja pohjatuhkaa t. Laitoksen tuhkia on käytetty neutraloinnissa. Maarakentamiskäytöstä ei tietoa. (VAHTI 2008) Voimavasu Oy, Säkylän voimalaitos Laitokselta syntyi vuonna 2007 tuhkaa alle t. Tuhkaa on hyödynnetty maarakentamisessa. (VAHTI 2008) 3.2 Jätteenpoltto ja rinnakkaispoltto Turun kaupungin kiinteistölaitos, jätteenpolttolaitos Jätteenpolttolaitoksen tuhkia ei voi hyödyntää maarakentamisessa Rauman Voima Oy (UPM-Kymmene) Laitoksella poltetaan talvella puuperäisen aineksen lisäksi REFiä (rinnakkaispolttolaitos) sekä pieniä määriä kivihiiltä. Kesäaikaan laitoksella poltetaan puuperäistä ainesta. Vuonna 2007 lentotuhkia muodostui noin t ja pohjatuhkia t. Pohjatuhka hyödynnetään maarakentamisessa. Lentotuhkien mahdollinen hyödyntäminen vaatii ympäristöluvan. (VAHTI 2008, Kuru 2008) Yhteyshenkilö: Ympäristöanalyytikko Hanna Kuru, UPM-Kymmene Oyj

20 18 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET Taulukko 4. Rauman Voma Oy:n lentotuhka. TURPEEN/PUUN POLTTO UPM Rauma (kesä) Lentotuhka UPM Rauma (talvi) Lentotuhka Haitta-aine Yksikkö Pitoisuus Liukoisuus Pitoisuus Liukoisuus Antimoni (Sb) mg/kg 0,05 <0,004 Arseeni (As) mg/kg 12 <0, ,05 Barium (Ba) mg/kg 3,3 4,1 Kadmium (Cd) mg/kg 2,5 <0, ,002 Kromi (Cr) mg/kg 100 0, ,53 Kupari (Cu) mg/kg 110 < ,28 Elohopea (Hg) mg/kg 0,21 <0,01 0,9 <0,01 Lyijy (Pb) mg/kg 100 0, ,11 Molybdeeni (Mo) mg/kg 0,67 2,26 Nikkeli (Ni) mg/kg 62 0, ,09 Vanadiini (V) mg/kg <0,05 0,01 Sinkki (Zn) mg/kg 690 0, ,71 Seleeni (Se) mg/kg 0,44 0,13 Fluoridi (F - ) mg/kg <10 23 Sulfaatti (SO 4 2- ) mg/kg Kloridi (Cl - ) mg/kg DOC mg/kg <10 67 PCB mg/kg <10 <0,01 PAH mg/l <250 Tutkimus/ vuosi Maanrakennuskäyttö: Peitetty rakenne * Laadunvalvonta 2008 Laadunvalvonta 2008 Laadunvalvonta 2008 Laadunvalvonta 2008 Päällystetty rakenne * Ympäristölupa * x x *) MARA-asetuksen ehtojen täyttyessä voidaan käyttää maanrakentamisessa ilmoitusmenettelyllä (peitetty/ päällystetty rakenne), muulloin vaaditaan ympäristölupa. MARA-raja-arvojen ylitykset tummennettu Fortum Power and Heat Oy, Kauttuan voimalaitos Laitos toimii rinnakkaispolttolaitoksena ja siellä muodostuu vuosittain lentotuhkaa noin t ja pohjatuhkaa noin t. Tuhkia ei ole hyödynnetty. (VAHTI 2008) Porin Energia Oy, Aittaluodon voimalaitos Laitos toimii rinnakkaispolttolaitoksena ja siellä muodostuu vuosittain noin t lentotuhkaa ja t pohjatuhkaa. Tuhkia ei ole hyödynnetty. (VAHTI 2008)

21 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 19 TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET Suunnitteilla olevat laitokset Turun uusi jätteenpolttolaitos o Pohjatuhkan (-kuonan) käyttö maarakentamisessa voi olla mahdollista Porin Lämpövoima Oy o Pohjatuhkan (-kuonan) käyttö maarakentamisessa voi olla mahdollista Porin Energia, Kaanaa 3.3 Metallisulatot Boliden Harjavalta Oy Harjavallan tehtailla muodostuu vuosittain yli t hienokuonaa (kuparin valmistus) ja yli t raekuonaa (nikkelin valmistus). Hienokuona on luokiteltu ongelmajätteeksi, eikä sitä pystytä nykyisellään hyödyntämään maarakentamisessa. Raekuonasta hyödynnetään kolmannes. Yritys pyrkii löytämään hyödyntämiskohteita kyseiselle kuonalle. Käyttäminen maarakentamisessa vaatii lisäselvityksiä. (Törölä 2008) Yhteyshenkilö: Turvallisuus- ja ympäristöjohtaja Vesa Törölä, Boliden Harjavalta Oy

22 20 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma EHDOTUS TUHKIEN JA KUONIEN KÄYTÖN LISÄÄMISEKSI 4 EHDOTUS TUHKIEN JA KUONIEN KÄYTÖN LISÄÄMISEKSI Tuhkien ja kuonien käytön lisäämiseksi ehdotetaan sivutuoterakentamisen huomioon ottavaa toimintamallia (Lillman 2009). Toimintamallin vastuutahot ja niiden tehtävät on esitetty kuvassa 3. Toimintamallissa tiepiirin johto hyväksyy käyttösuunnitelman ja asettaa sen avulla tavoitteen sivutuotteiden vuosittaiselle käytölle. Tiepiiriin nimetään vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on varmistaa sivutuotteiden käytön huomioon ottaminen tierakentamisessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokaisessa tiehankkeessa, mukaan lukien perusparannukset, otetaan huomioon sivutuotteiden käyttömahdollisuudet. Sivutuotteiden käytöstä raportoidaan tiepiirin johdolle kalenterivuosittain. Sivutuotevastaava huolehtii käyttösuunnitelman päivityksestä (laitokset, uusimmat tutkimustulokset). Sivutuotteiden käytön vakiinnuttaminen tavanomaiseksi tierakentamis- ja kunnossapitomateriaaliksi edellyttää yhteistyön lisäämistä toimijoiden kesken. Yhteistyön edistämiseksi voidaan perustaa esimerkiksi yhteistyöryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti (kaksi kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan). Ryhmään kuuluu tiepiirin edustajana vähintään sivutuotevastaava, alueellisen ympäristökeskuksen edustaja, urakoitsijan edustajana alan etujärjestö Infra Oy, alueen kuntien edustajia sekä alueen sivutuotetuottajien edustajia. Aluehallinnon uudistamisen (ALKU) myötä tiepiirin ja alueellisen ympäristökeskuksen toiminnot siirtyvät perustettavaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY-keskus) vuoden 2010 alusta, jolloin edellä mainitut viranomaistahot edustavat samaa organisaatiota, mutta eri osastoja. Yhteistyöryhmän tarkoituksena on helpottaa eri tahojen välistä kanssakäymistä, toimia tiedonvaihtoelimenä ja lisätä tarkoituksenmukaista hyötykäyttöä. Tavoitteena on lisäksi pyrkiä helpottamaan lupaprosessia esimerkiksi tuhkien laatua parantamalla, jolloin ympäristöluvan sijasta hyödyntämistä voidaan toteuttaa MARA-asetuksen mukaisella ilmoitusmenettelyllä.

23 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 21 EHDOTUS TUHKIEN JA KUONIEN KÄYTÖN LISÄÄMISEKSI TOIMINTAMALLIN VASTUUTAHOT TIEPIIRIN JOHTO tiepiirin johto hyväksyy käyttösuunnitelman nimittää sivutuotevastuuhenkilön asettaa käyttötavoitteen sisällyttää sivutuoterakentamisen hankintakriteereihin SIVUTUOTEVASTAAVA varmistaa, että sivutuotteet otetaan huomioon tierakentamisessa ja perusparannuksissa päivittää käyttösuunnitelmaa toimii tiepiirin edustajana sivutuoteryhmässä raportoi johdolle sivutuotteiden käytön vuosittain vastaa, että sivutuoterakentamista koskevat tiedot merkitään tierekisteriin YHTEISTYÖRYHMÄ kanssakäymisen helpottaminen toimii tiedonvaihtoelimenä lisää tarkoituksenmukaista hyötykäyttöä Kuva 3. Toimintamallin vastuutahot ja niiden tehtävät 4.1 Toimintamallin pääperiaatteet Toimintamallin (kuva 4) ideana on ottaa huomioon käytettävissä olevat sivutuotevarannot mahdollisimman varhaisessa suunnittelun vaiheessa (esi- tai yleissuunnittelu). Tiedot kirjataan suunnitelmaan. Mikäli hankkeelle on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi, otetaan huomioon sivutuotteiden käyttö yhtenä vaihtoehtona. Mikäli todetaan jo alkuvaiheessa, ettei käyttömahdollisuuksia ole (esimerkiksi pohjavesialueesta johtuen), jatketaan suunnittelua perinteisen mallin mukaan. Tiehankkeen massatasapainoa arvioidaan yleissuunnitteluvaiheessa tielinjauksen ja korkeusaseman perusteella. Tiesuunnitteluvaiheessa laskenta tarkentuu. Mikäli laskennan perusteella todetaan massavaje, selvitetään mitä hankkeeseen soveltuvia materiaaleja on käytettävissä (kirjattu yleisellä tasolla yleissuunnitelmaan). Tiesuunnitelmaan sisällytetään perinteisen tierakenteen lisäksi poikkileikkausmallit sivutuotteita hyödyntäen. Suunnitelmassa lasketaan mahdollisesti käytettävän sivutuotteen tarve ja haetaan tarvittaessa ympäristölupa joko alueelliselta ympäristökeskukselta (yli t) tai sen kunnan viranomaiselta (alle t), jossa hyödyntäminen on tar-

24 22 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma EHDOTUS TUHKIEN JA KUONIEN KÄYTÖN LISÄÄMISEKSI koitus toteuttaa. Tavoitteena on, että mahdollinen lupaprosessi on läpikäyty ennen hankkeen kilpailutusta. Hankintakäytäntöjä muutetaan siten, että sivutuoterakentamisesta annetaan laatupisteitä. Sivutuotepisteytyksellä on oltava riittävän suuri painoarvo, jotta urakoitsijat ottavat ne huomioon tarjouksia jättäessään. Pisteytystä käytetään ainoastaan silloin, kun sivutuoterakentamiselle on edellytyksiä. Kilpailutettu urakoitsija ottaa huomioon tekemässään rakennesuunnittelussa sivutuotteiden käytön. Urakoitsijalla tulee olla käytössä hyväksytty mitoitusja rakennusohje, jota on noudatettava. Työ on toteutettava ohjeistuksen mukaisesti mukaan lukien tarvittava kalusto. Mahdolliset poikkeamat on hyväksytettävä tilaajalla erikseen ennen toteutusta. Lopullinen päätös sivutuotteiden käytöstä hankkeessa tehdään urakkatarjousten perusteella. Tiepiiri tekee vuoden alussa ennakkopäätöksen sivutuotteiden käytöstä hankkeissa tietyillä kustannusvarauksilla. Voidaan esimerkiksi päättää, että sivutuotteita käytetään vuoden aikana mahdollisuuksien mukaan 1 3 hankekohteella, mikäli yksittäisen hankekohteen kustannusnousu on enintään 15 % normaaliin tierakennushankkeeseen verrattuna. Tiepiiri päättää vuosittain osuuden, jolla sivutuoterakenteen kustannukset saavat ylittää normaalirakenteen kustannukset. Sivutuotteiden käytön soveltuvuus arvioidaan kuitenkin aina, eikä käyttöpäätös perustu pelkästään kustannuksiin silloinkaan, jos ne sivutuoterakenteessa ovat alhaisemmat. Sivutuoterakentamisesta tehdään aina merkintä tierekisteriin. Tierekisteriin merkitään myös mahdolliset tienhoidolliset rajoitteet kohteesta. Tiepiirin sivutuotevastaava vastaa, että tiedot rekisteröidään.

Hämeen tiepiiriin sivutuotteiden käyttösuunnitelma

Hämeen tiepiiriin sivutuotteiden käyttösuunnitelma Eeva Lillman Hämeen tiepiiriin sivutuotteiden käyttösuunnitelma Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 22/2009 gg Eeva Lillman Hämeen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja

Lisätiedot

Vaasan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma

Vaasan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma Eeva Lillman Vaasan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 21/2009 gg Eeva Lillman Vaasan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja

Lisätiedot

Uudenmaan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma

Uudenmaan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma Eeva Lillman Uudenmaan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 25/2009 gg Eeva Lillman Uudenmaan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma

Kaakkois-Suomen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma Eeva Lillman Kaakkois-Suomen tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 23/2009 gg Eeva Lillman Julkaisun nimi Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 23/2009 Tiehallinto Helsinki

Lisätiedot

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 UUMA2. Uusiomateriaalit maarakentamisessa 23.10.2015. Marjo Ronkainen, Ramboll

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 UUMA2. Uusiomateriaalit maarakentamisessa 23.10.2015. Marjo Ronkainen, Ramboll UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA Uusiomateriaalit maarakentamisessa 23.10.2015 Marjo Ronkainen, Ramboll -ohjelma 2 Työntöä markkinoille Yritykset Vetoa markkinoille Julkinen taho 3 Toteutus 1.Tiedon

Lisätiedot

UUMA2 - Seminaari Rakennuttajanäkökulma Tuotehyväksyntä ja EN-standardit Liikennevirasto/Tuomo Kallionpää

UUMA2 - Seminaari Rakennuttajanäkökulma Tuotehyväksyntä ja EN-standardit Liikennevirasto/Tuomo Kallionpää UUMA2 - Seminaari Rakennuttajanäkökulma Tuotehyväksyntä ja EN-standardit Liikennevirasto/Tuomo Tierakenteissa käytettävien UUMA - materiaalien tuotehyväksyntä. Tärkeimmät ohjeet. UUMA- materiaalien käyttöön

Lisätiedot

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Jätteen hyödyntäminen Keskeistä lainsäädäntöä ja viranomaisohjetta Ympäristölupa vai ilmoitus Ympäristölupahakemuksesta Annetut päätökset LSSAVIssa

Lisätiedot

Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet

Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet Laura Pennanen, Liikennevirasto Kaakkois-Suomen UUMA2-alueseminaari, 5.5.2015 Liikenneviraston strategia Visio vuoteen 2025 Fiksut väylät

Lisätiedot

UUMA2 Väylät. Timo Tirkkonen, Liikennevirasto Kiviaines- murskauspäivät, 13.-14.2.2014

UUMA2 Väylät. Timo Tirkkonen, Liikennevirasto Kiviaines- murskauspäivät, 13.-14.2.2014 UUMA2 Väylät Timo Tirkkonen, Liikennevirasto Kiviaines- murskauspäivät, 13.-14.2.2014 Tausta UUMA2 kehittämisohjelma on käynnistynyt Uusiomateriaalien käyttöä haittaavien tietopuutteiden poistaminen Uusiomateriaalien

Lisätiedot

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA TAUSTAA Voimalaitostuhkien hyötykäyttömahdollisuudet maarakentamisessa ovat laajentuneet 2000-luvun aikana teknologian,

Lisätiedot

Ilmoitus jätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa täyttöohje

Ilmoitus jätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa täyttöohje Ilmoitus jätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa täyttöohje Yleistä Valtioneuvoston asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006, liitteitä koskeva muutos 403/2009) määritellään

Lisätiedot

Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen

Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen Timo Tirkkonen, Liikennevirasto UUMA2-vuosiseminaari 7.10.2014 Liikennevirasto UUMA2-ohjelmassa Liikennevirasto Osallistumme UUMA2-ohjelman ja sen

Lisätiedot

Betoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja 18.10.2012

Betoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja 18.10.2012 Betoroc- murskeet Tuomo Joutsenoja 18.10.2012 Rudus Oy lyhyesti Emoyhtiö irlantilainen CRH plc CRH plc liikevaihto 2010: 17,2 mrd henkilöstö2010: noin 80 000 toimipaikkoja 2010: yli 3700, 35 maassa Rudus

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

UUMA2 UUMA2. Uusiomateriaalien tekninen kelpoisuus ja ohjeet ryhmän toimintaa (TKO-ryhmä)

UUMA2 UUMA2. Uusiomateriaalien tekninen kelpoisuus ja ohjeet ryhmän toimintaa (TKO-ryhmä) vuosiseminaari 10.09.2015 Uusiomateriaalien tekninen kelpoisuus ja ohjeet ryhmän toimintaa (TKO-ryhmä) ja jätteet Juha Forsman Ramboll Finland Oy vuosiseminaari 10.09.2015 Uusiomateriaalien tekninen kelpoisuus

Lisätiedot

Alueellinen Uuma-hanke Savo-Karjalan Uuma 2

Alueellinen Uuma-hanke Savo-Karjalan Uuma 2 Alueellinen Uuma-hanke Savo-Karjalan Uuma 2 pentti.lahtinen@ramboll.fi harri.jyrava@ramboll.fi Alueella syntyvät UUMA-materiaalit 1000 t/vuosi 10000 10498 1000 t/vuosi 50 46 8000 40 40 6000 5442 30 4000

Lisätiedot

2. MATERIAALIT. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A.

2. MATERIAALIT. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A. 2. MATERIAALIT 2.1 Materiaalit eri perustein luokiteltuna Uusiomateriaalit ovat syntytavaltaan ja ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia. Osa uusiomateriaaleista on käyttöominaisuuksiltaan lähellä luonnonmateriaaleja,

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Hankinnan kehittäminen Väylät. Timo Tirkkonen, Liikennevirasto UUMA2 vuosiseminaari, 14.11.2013

Hankinnan kehittäminen Väylät. Timo Tirkkonen, Liikennevirasto UUMA2 vuosiseminaari, 14.11.2013 Hankinnan kehittäminen Väylät Timo Tirkkonen, Liikennevirasto UUMA2 vuosiseminaari, 14.11.2013 Tausta Liikenneviraston (Tiehallinnon) sivutuoteohje on ollut 6 v käytössä Uusiomateriaalien käyttö kangertelee

Lisätiedot

Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia

Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö Resurssiviisas infrarakentaminen, 18.11.2015, Hki Esityksen runko Mitä on puhdas teknologia (cleantech)?

Lisätiedot

Jätteenpolton kuonien hyötykäyttökokemuksia 10.9.2015 UUMA2-vuosiseminaari Annika Sormunen

Jätteenpolton kuonien hyötykäyttökokemuksia 10.9.2015 UUMA2-vuosiseminaari Annika Sormunen Jätteenpolton kuonien hyötykäyttökokemuksia 10.9.2015 UUMA2-vuosiseminaari Annika Sormunen Sisältö Tausta Kuonan käsittely Kuonan ominaisuudet Kuonan hyötykäyttö - esimerkkikohteita Jatkosuunnitelmat Tausta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa Ilmoitusmenettelyn toimivuus ja sen parantaminen Anna Mikkola Jätteiden hyödyntämiseen liittyvää lainsäädäntöä Ympäristölupavelvollisuus

Lisätiedot

UUMA2 Vuosiseminaari 10.9.2015. Maija Heikkinen Metsäteollisuus ry

UUMA2 Vuosiseminaari 10.9.2015. Maija Heikkinen Metsäteollisuus ry UUMA2 Vuosiseminaari 10.9.2015 Maija Heikkinen Metsäteollisuus ry 2 Esityksen sisältö 1. Metsäteollisuuden potentiaaliset sivuvirrat maarakentamisessa Syntypaikat Hyötykäyttömäärät 2. Haasteet sivuvirtojen

Lisätiedot

UUMA2 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2015 8.4.2013 1

UUMA2 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2015 8.4.2013 1 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA 1 -ohjelman sisältö 2 Uuma2 -kehittämisalueet 1.Materiaalien tuotekehitys ja tuotteistus Tekninen kelpoisuus Ympäristökelpoisuus Materiaalituotanto: logistiikka, varastointi

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA Seinäjoen itäinen ohikulkutie Vt19, tuhkarakentaminen UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA -OHJELMA 2013-2017 Pääkaupunkiseudun alueseminaari 27.4.2015 www.uusiomaarakentaminen.fi

Lisätiedot

UUMA2 UUMA2-VUOSISEMINAARI 14.11.2013 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.fi

UUMA2 UUMA2-VUOSISEMINAARI 14.11.2013 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.fi UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA -VUOSISEMINAARI 14.11.2013 www.uusiomaarakentaminen.fi koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA

Lisätiedot

Rudus Oy. Pohjatuhkaohje

Rudus Oy. Pohjatuhkaohje Rudus Oy Pohjatuhkaohje Käyttöohje rakentamiseen ja suunnitteluun 1/2008 Sisällys 1. Johdanto...3 2. Pohjatuhkat... 4 2.1 Pohjatuhkan synty... 4 2.2 Tekniset ominaisuudet ja laatuvaatimukset... 4 2.3 Ympäristökelpoisuus

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat

Metsäteollisuuden sivuvirrat Metsäteollisuuden sivuvirrat Kaakkois-Suomen UUMA2-alueseminaari Hanna Eklund, UPM 2 Sisältö Metsäteollisuus Suomi ja Kaakkois-Suomi Hyödynnettävissä olevat sivuvirrat - Potentiaali Hyötykäyttötilanne

Lisätiedot

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland UUMA-inventaari VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus 1 1.1

Lisätiedot

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan

Lisätiedot

Kestävä kaivostoiminta II

Kestävä kaivostoiminta II Image size: 7,94 cm x 25,4 cm Kestävä kaivstiminta II KOKEMUKSIA PEITTOMATERIAALEISTA 27.11.2012 FM MERJA AUTIOLA, RAMBOLL FINLAND OY KOKEMUKSIA TIIVISMATERIAALIEN TUTKIMUKSISTA KAATOPAIKKAOLOSUHTEISIIN

Lisätiedot

Fortumin sivutuotteet

Fortumin sivutuotteet Fortumin sivutuotteet Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta sekä asiantuntijapalvelut sähköntuottajille. Heat-divisioona sisältää sähkön ja lämmön

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA: UUMA2-HANKE

INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA: UUMA2-HANKE INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA: -HANKE LAHTI 7.5.2013 Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA 2 -ohjelman sisältö 3 Uuma2 -kehittämisalueet 1. Materiaalien tuotekehitys ja tuotteistus

Lisätiedot

K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä.

K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä. Terästeollisuuden kuonatuotteista uusiomateriaaleja rakentamisen tarpeisiin K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä. Morenia Oy on Metsähallitus-konsernin tytäryhtiö. www.morenia.fi

Lisätiedot

Turvetuhkien hyödyntäminen Seinäjoen seudulla Pienten laitosten tuhkien hyötykäyttömahdollisuudet Seinäjoen seudun teollisuudessa ja lämpölaitoksissa

Turvetuhkien hyödyntäminen Seinäjoen seudulla Pienten laitosten tuhkien hyötykäyttömahdollisuudet Seinäjoen seudun teollisuudessa ja lämpölaitoksissa Turvetuhkien hyödyntäminen Seinäjoen seudulla Pienten laitosten tuhkien hyötykäyttömahdollisuudet Seinäjoen seudun teollisuudessa ja lämpölaitoksissa Johdanto Tämä raportti liittyy Thermopolis Oy:n ja

Lisätiedot

Ruukki on metalliosaaja, johon voit tukeutua alusta loppuun, kun tarvitset metalleihin pohjautuvia materiaaleja, komponentteja, järjestelmiä ja

Ruukki on metalliosaaja, johon voit tukeutua alusta loppuun, kun tarvitset metalleihin pohjautuvia materiaaleja, komponentteja, järjestelmiä ja Mineraalituotteet Ruukki on metalliosaaja, johon voit tukeutua alusta loppuun, kun tarvitset metalleihin pohjautuvia materiaaleja, komponentteja, järjestelmiä ja ratkaisukokonaisuuksia. Kehitämme jatkuvasti

Lisätiedot

Uusiomateriaalien ja kalliokiviaineksen käytön esteet. Vahanen Environment Oy Ulla-Maija Liski

Uusiomateriaalien ja kalliokiviaineksen käytön esteet. Vahanen Environment Oy Ulla-Maija Liski Uusiomateriaalien ja kalliokiviaineksen käytön esteet Vahanen Environment Oy Ulla-Maija Liski Sisällys Esiselvityshanke ja sen tausta Selvitysmenetelmiä Tuloksia Hankkeen johtopäätöksiä Muita kehittämisajatuksia

Lisätiedot

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU Tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. TSE:n omistavat Fortum (49,5%), Turku Energia (39,5%), Raision kaupunki

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 586. Laki. yliopistolain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006

SISÄLLYS. N:o 586. Laki. yliopistolain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2006 N:o 586 591 SISÄLLYS N:o Sivu 586 Laki yliopistolain muuttamisesta... 1749 587 Laki kirkkolain 1 luvun 3 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

RESURSSITEHOKKUUTTA RAKENTAMISEEN JA YLEISTEN ALUEIDEN YLLÄPITOON. Riina Känkänen SKTY 22.5.2015 Turku

RESURSSITEHOKKUUTTA RAKENTAMISEEN JA YLEISTEN ALUEIDEN YLLÄPITOON. Riina Känkänen SKTY 22.5.2015 Turku RESURSSITEHOKKUUTTA RAKENTAMISEEN JA YLEISTEN ALUEIDEN YLLÄPITOON Riina Känkänen SKTY 22.5.2015 Turku MITEN HELSINGIN RAKENNUSVIRASTON KESKEISTEN TOIMINTOJEN RESURSSITEHOKKUUTTA VOIDAAN PARANTAA? Puisto-

Lisätiedot

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, TARVITAANKO KIVIAINEKSIA VIELÄ 2020- LUVUN SUOMESSA? JA MISTÄ LÄHTEISTÄ KIVIAINEKSET OTETAAN? Maa- ja vesirakennus-, asfaltti-

Lisätiedot

Standardien merkitys jätelainsäädännössä

Standardien merkitys jätelainsäädännössä Standardien merkitys jätelainsäädännössä Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan seminaari SFS:ssä 13.5.2014 11:45-16:15 Malminkatu 34, Helsinki Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013),

Lisätiedot

UUMA2 KANSAINVÄLINEN SELVITYS NATHAN GAASENBEEK HELSINKI, 9.12.2013

UUMA2 KANSAINVÄLINEN SELVITYS NATHAN GAASENBEEK HELSINKI, 9.12.2013 UUMA2 KANSAINVÄLINEN SELVITYS NATHAN GAASENBEEK HELSINKI, 9.12.2013 Raporttiluonnos 2.12.2013 Kirjoittajat: Kata Kreft-Burman, Elli Laine, Aino Maijala, Tarja Niemelin, Nathan Gaasenbeek Lainsäädäntö,

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA vuosiseminaari 7.10.2014 Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke Harri Jyrävä, Ramboll Finland Oy Savo-Karjalan aluehankkeen koordinointi: Harri Jyrävä ja Teemu Matilainen , Savo-Karjala

Lisätiedot

MARA-asetuksen uudistus. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki

MARA-asetuksen uudistus. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki MARA-asetuksen uudistus Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki MARA-asetuksen (591/2006) ilmoitusmenettely Sovelletaan tietyissä käyttökohteissa

Lisätiedot

Jätteenpolton pohjakuonan hyödyntäminen Suomessa 2.11.2015 YGOFORUM-workshop Annika Sormunen

Jätteenpolton pohjakuonan hyödyntäminen Suomessa 2.11.2015 YGOFORUM-workshop Annika Sormunen Jätteenpolton pohjakuonan hyödyntäminen Suomessa 2.11.2015 YGOFORUM-workshop Annika Sormunen Sisältö Tausta Hyödyntäminen Euroopassa Hyödyntäminen Suomessa Hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Esimerkkejä

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Sivutuotteiden ja jätteiden hyötykäytölle hyvät mahdollisuudet Kaakkois-Suomessa

Sivutuotteiden ja jätteiden hyötykäytölle hyvät mahdollisuudet Kaakkois-Suomessa Sivutuotteiden ja jätteiden hyötykäytölle hyvät mahdollisuudet Kaakkois-Suomessa Uusiomateriaalit maanrakentamisessa alueseminaari 5.5.2015 Ympäristönsuojelupäällikkö Jaakko Vesivalo Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Uuma-rakentaminen Oulun seudulla Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Alansa edelläkävijä, joka tarjoaa monipuolista täyden palvelun jätteenkäsittelyä

Lisätiedot

UUMA2 -sisältö. UUMA2 Demoohjelma 2012-2017

UUMA2 -sisältö. UUMA2 Demoohjelma 2012-2017 2017 pentti.lahtinen@ramboll.fi UUMA2 -sisältö Huonolaatuiset maaainekset: savet siltit moreenit Lievästi pilaantuneet maaainekset Maa-ainekset sedimentit Lähtötilanne Teollisuuden sivutuotteet tuhkat

Lisätiedot

Lannoitelainsäädäntö

Lannoitelainsäädäntö Lannoitelainsäädäntö Jari Määttä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät, Oulu 20.11.2014 Kansallisia tavoitteita Kohti kierrätysyhteiskuntaa: Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen

Lisätiedot

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013 HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013 Mikko Suominen Mikko Suominen VALTUUSTOSTRATEGIA 2013-2016 3 Toimiva Helsinki Kaupungin toiminta on kestävää ja tehokasta Ympäristökriteerien käyttöä

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Uusiomateriaalien käyttö maarakentamisessa

Uusiomateriaalien käyttö maarakentamisessa Martti Eerola, fil.lis. Asiantuntija, Tieliikelaitos martti.eerola@tieliikelaitos.fi Materiaalien tarve maarakentamisessa Yhteiskunnan toiminta tukeutuu varsin vahvasti maaperän, kallioperän ja näistä

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

22.3.2007 / Tuula Säämänen. Tieliikenteen ja tienpidon pohjavesien suojelu - Katsaus toimenpiteisiin

22.3.2007 / Tuula Säämänen. Tieliikenteen ja tienpidon pohjavesien suojelu - Katsaus toimenpiteisiin Tieliikenteen ja tienpidon pohjavesien suojelu - Pohjavesiriskit muodostuvat 2 Liikenteestä vaarallisten aineiden kuljetukset Tienpidosta liukkaudentorjunta aikaisemmin myös vesakontorjunta 3 Vaarallisten

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 Diplomityön LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS välikatsaus Timo Tarkkio ESITYKSEN KULKU: - Työn esittely - Koekohteet - Kohteiden tuhkarakenteet - Tehdyt tutkimukset -

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa EU-edunvalvontapäivä EU:n kiertotalouspaketti Komissiolta 2.7.2014 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa tiedonanto Direktiiviehdotukset mm. jätedirektiivin

Lisätiedot

Teollisuuden sivuainevirrat ja niiden hyödyntäminen

Teollisuuden sivuainevirrat ja niiden hyödyntäminen Teollisuuden sivuainevirrat ja niiden hyödyntäminen prof. Olli Dahl, Clean Technologies DI Mikko Mäkelä, DI Gary Watkins and MMT Roope Husgafvel TkT Jyrki Heino, Oulun yliopisto Helsinki, March 2011 School

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen L-vastuualueen rakennushankkeet 2015. Urakoitsijailtapäivä 2015

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen L-vastuualueen rakennushankkeet 2015. Urakoitsijailtapäivä 2015 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen L-vastuualueen rakennushankkeet 2015 Urakoitsijailtapäivä 2015 30.1.2015 Esityksen sisältö: Investointihankkeet 2015 Käynnissä olevat ELY-keskuksen omat uudet hankkeet Muiden

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

1(5) Purso Oy/Olavi Pajarinen Alumiinitie 1 37200 SIURO

1(5) Purso Oy/Olavi Pajarinen Alumiinitie 1 37200 SIURO 1(5) P I R K A N M A A N PÄÄTÖS Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S pilaantuneen alueen puhdistamisesta... Annetaan julkipanon jälkeen Ympäristönsuojeluosasto Päivämäärä Diaarinumero 27.8.2008 PIR-2008-Y-269-114

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

N:o 403. Valtioneuvoston asetus. eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen liitteiden muuttamisesta

N:o 403. Valtioneuvoston asetus. eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen liitteiden muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2009 N:o 403 406 SISÄLLYS N:o Sivu 403 Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvostonasetuksenliitteidenmuuttamisesta...

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet Toteutuvatko "kasitien" kehittämistoimet lähitulevaisuudessa? Tällä hetkellä Monilla vilkkailla pääteillä 100 km/h on jo vaarallisen korkea - tilanne on tyydyttävä vain paperilla! 60 % liikennekuolemista

Lisätiedot

PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 7.1.2005. No YS 22

PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 7.1.2005. No YS 22 PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 7.1.2005 Annettu julkipanon jälkeen Dnro 0197Y0014 111 No YS 22 ASIA Päätös toimintaa koskevien lupapäätösten rauettamisesta. LUVAN HALTIJA Altia Oyj Rajamäen tehtaat Valta akseli

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1 SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662.30 PÄIVÄYS: 16.12. 2013, TARK. 9.4. 2014 Sweco Ympäristö Oy S w e co Y m p ä r is t ö O

Lisätiedot

VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.3.2009

VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.3.2009 FCG Planeko Oy Virolahden kunta VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.03.2009 FCG Planeko Virojoki-Vaalimaan osayleiskaavan muutos ja

Lisätiedot

UUMA2. UUMA2 Satakunta Pori 29.10.2014. Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.

UUMA2. UUMA2 Satakunta Pori 29.10.2014. Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen. UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA Satakunta Pori 29.10.2014 Marjo Ronkainen www.uusiomaarakentaminen.fi koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi marjo.ronkainen@ramboll.fi -organisaatio OHJAUSRYHMÄ

Lisätiedot

Päätös Nro 44/2012/1 Dnro ESAVI/89/04.08/2011. Annettu julkipanon jälkeen 12.3.2012

Päätös Nro 44/2012/1 Dnro ESAVI/89/04.08/2011. Annettu julkipanon jälkeen 12.3.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 44/2012/1 Dnro ESAVI/89/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 12.3.2012 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Uudenmaan

Lisätiedot

Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006

Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006 Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006 Inframodel 2 tiedonsiirto, yleistä Inframodel 2 -projekti valmistui maaliskuun 2006 lopussa. Projektissa määritettiin ja toteutettiin uusi menetelmä väylätietojen siirtoon

Lisätiedot

UUMA2 UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017. Vuosiseminaari 10.9.2015 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017

UUMA2 UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017. Vuosiseminaari 10.9.2015 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA -OHJELMA 2013-2017 Vuosiseminaari 10.9.2015 Seinäjoen itäinen ohikulkutie Vt19, tuhkarakentaminen koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi

Lisätiedot

LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS

LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Maaperän tutkimusraportti Päivämäärä 08.07.2013 LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS Päivämäärä 08/07/2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä

Lisätiedot

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy GEOTEKSTIILIALLAS JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN Päivi Seppänen, Golder Associates Oy Käsittelymenetelmät ESITYKSEN RAKENNE Vedenpoistomenetelmät Puhdistusmenetelmät Sijoitusmenetelmät

Lisätiedot

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso 10.9.2015

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso 10.9.2015 UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit Kristiina Laakso 10.9.2015 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset.

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012 1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus (591/2006) eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa ilmoitusmenettelyn toimivuus ja sen parantaminen

Valtioneuvoston asetus (591/2006) eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa ilmoitusmenettelyn toimivuus ja sen parantaminen Anna Mikkola Valtioneuvoston asetus (591/2006) eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa ilmoitusmenettelyn toimivuus ja sen parantaminen Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö

Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö Kaikki käyttöön Pohjois-Savossa -hanke (2013-2014) Akseli Torppa Geologian tutkimuskeskus (GTK) Sivukivihankkeen taustaa Kuva: Yaran Siilinjärven kaivos

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT HYÖTYKÄYTTÖÖN SAVO-KARJALAN UUMA-HANKKEEN SEMINAARI 29.1.2013. Ympäristönäkökulma UUMA-ratkaisujen kannalta

UUSIOMATERIAALIT HYÖTYKÄYTTÖÖN SAVO-KARJALAN UUMA-HANKKEEN SEMINAARI 29.1.2013. Ympäristönäkökulma UUMA-ratkaisujen kannalta UUSIOMATERIAALIT HYÖTYKÄYTTÖÖN SAVO-KARJALAN UUMA-HANKKEEN SEMINAARI 29.1.2013 Ympäristönäkökulma UUMA-ratkaisujen kannalta Pohjois-Savon ELY-keskus, Jorma Lappalainen 6.2.2013 1 Historiaa Tuotannosta

Lisätiedot

Rudus Oy. Lentotuhkaohje

Rudus Oy. Lentotuhkaohje Rudus Oy Lentotuhkaohje Käyttöohje rakentamiseen ja suunnitteluun 1/2008 Sisällys 1. Johdanto...3 2. Lentotuhkat...4 2.1 Lentotuhkan synty...4 2.2 Tekniset ominaisuudet ja laatuvaatimukset...4 2.3 Ympäristökelpoisuus

Lisätiedot

Liikennehallinnon virastouudistus

Liikennehallinnon virastouudistus Menetelmäpäivä 28.1.2010 Liikennehallinnon virastouudistus - Katri Eskola, Liikennevirasto Liikennehallinnon virastouudistus 1.1.2010 toimintansa aloitti Liikennevirasto, johon yhdistyivät kaikki kuljetusmuodot:

Lisätiedot

Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet

Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet 151/2013 11 Liite 1 Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet Dioksiinien ja furaanien kokonaispitoisuuksien määrittämiseksi seuraavien dibentso-pdioksiinien ja dibentsofuraanien

Lisätiedot

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21

Lisätiedot