Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma

Transkriptio

1 Eeva Lillman Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 24/2009 gg

2

3 Eeva Lillman Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 24/2009 Tiehallinto Helsinki 2009

4 ISSN X TIEH Verkkojulkaisu pdf ( ISSN TIEH v Asiantunnus Edita Prima Oy Helsinki 2009 Julkaisua myy/saatavana Edita Faksi Puhelin TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelin

5 Eeva Lillman: Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma. [Elektroninen aineisto]. Helsinki Tiehallinto, Keskushallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 25/2009, 28 s. + liitt. 20 s. ISSN X, TIEH , ISSN , v. Asiasanat: jätteet; sivutuotteet; luonnonsuojelu; ympäristönsuojelu; Turun tiepiiri; Hämeen tiepiiri, Kaakkois-Suomen tiepiiri; Uudenmaan tiepiiri; Vaasan tiepiiri; uudelleenkäyttö Aiheluokka: 50; U502/504 TIIVISTELMÄ Tiehallinnon ympäristöohjelman yhtenä tavoitteena on luonnonvarojen ekotehokkaan käytön tehostaminen tienpidossa. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi viiden tiepiirin (Häme, Kaakkois-Suomi, Turku, Uusimaa ja Vaasa) alueella on laadittu tiepiirikohtaiset sivutuotteiden käyttösuunnitelmat. Käyttösuunnitelmat on rajattu käsittelemään sivutuotteista tuhkia ja kuonia. Tässä julkaisussa on esitelty Turun tiepiirille tuhkien ja kuonien käytön lisäämiseksi laadittu ehdotus sivutuoterakentamisen huomioon ottavasta toimintamallista. Toimintamallin ideana on ottaa huomioon käytettävissä olevat sivutuotevarannot mahdollisimman varhaisessa suunnittelun vaiheessa. Tuhkien ja kuonien hyötykäyttöön liittyy vielä tällä hetkellä tiettyjä hyötykäyttöä hankaloittavia tekijöitä, jotka hidastavat esitetyn toimintamallin käyttöönottoa. Julkaisuun on koottu lisäksi laitoskohtainen kuvaus alueella syntyvien tuhkien ja kuonien määrästä ja laadusta. Työn liitteenä on ote Eeva Lillmanin vuonna 2009 julkaistusta diplomityöstä "Tuhkien ja kuonien käyttö Etelä- ja Länsi-Suomessa Hyödyntämistä lisäävän toimintamallin laatiminen Kaakkois-Suomen Tiepiirille". Otteessa on kuvattu erilaisten tuhkien ja kuonien hyödyntämismahdollisuuksia ja käyttökokemuksia tierakentamisessa sekä hyödyntämisen haasteita.

6

7 ESIPUHE Tämän työn lähtökohtana on ollut Tiehallinnon ympäristöohjelma Ympäristöohjelman yhdeksi päämääräksi on kirjattu ekotehokas materiaalien käyttö, jonka tavoitteena on tehostaa luonnonvarojen ekotehokasta käyttöä tienpidossa. Ympäristöohjelmassa on asetettu toimenpiteeksi laatia tiepiirikohtaisia luonnonvarojen ja sivutuotteiden käyttösuunnitelmia yhteistyössä alueellisten ympäristökeskusten kanssa. Suunnitelmalla varmistettaisiin, että käytettävissä olevat materiaalit tulisivat mahdollisimman tehokkaalla tavalla käyttöön. Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma on laadittu viiden tiepiirin ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen yhteistyöprojektissa. Hämeen, Kaakkois-Suomen, Uudenmaan ja Vaasan tiepiireille on myös laadittu sivutuotteiden käyttösuunnitelmat. Lisäksi hanketta rahoitti Tiehallinnon keskushallinnon EKOTULI- tutkimus- ja kehittämisohjelma. Suunnitelmat on laatinut Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelun (ELSU) Tuhkat ja kuonat - painopisteestä vastaava Lounais-Suomen ympäristökeskus. Käyttösuunnitelmat on rajattu käsittelemään sivutuotteista tuhkia ja kuonia. Sivutuotteiden käyttösuunnitelmien laatimishankkeella on ollut oma työryhmä, johon ovat kuuluneet Marketta Hyvärinen (Hämeen tiepiiri), Niina Jääskeläinen (Turun tiepiiri), Eeva Kopposela (Vaasan tiepiiri), Anita Eastwood (Kaakkois-Suomen tiepiiri), Arto Kärkkäinen (Uudenmaan tiepiiri), Tuomo Kallionpää (keskushallinto), Lassi Liippo (Lounais-Suomen ympäristökeskus), Ulla Mauno (Lounais-Suomen ympäristökeskus) sekä Eeva Lillman (Lounais-Suomen ympäristökeskus). Turussa elokuussa 2009 Tiehallinto Turun tiepiiri

8

9 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 7 Sisältö 1 TIEPIIRIKOHTAISET SIVUTUOTTEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT Kohti ekotehokasta liikennejärjestelmää Tiehallinnon ympäristöohjelma Tiepiirikohtaisten sivutuotteiden käyttösuunnitelmien laatiminen Tiehallinnon sivutuoteohje 11 2 TURUN TIEPIIRI Tulevat tiehankkeet 12 3 TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET Energiantuotanto Turku Energia Oy, Orikedon lk, kaukolämpö PVO-Lämpövoima, Tahkoluodon voimalaitos Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Fortum Power and Heat Oy, Meri-Porin voimalaitos Porin Prosessivoima Oy Voimavasu Oy, Säkylän voimalaitos Jätteenpoltto ja rinnakkaispoltto Turun kaupungin kiinteistölaitos, jätteenpolttolaitos Rauman Voima Oy (UPM-Kymmene) Fortum Power and Heat Oy, Kauttuan voimalaitos Porin Energia Oy, Aittaluodon voimalaitos Suunnitteilla olevat laitokset Metallisulatot Boliden Harjavalta Oy 19 4 EHDOTUS TUHKIEN JA KUONIEN KÄYTÖN LISÄÄMISEKSI Toimintamallin pääperiaatteet Toimintamallin arviointi 24 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 25 LÄHTEET 26 6 LIITTEET 29

10 8 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma

11 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 9 TIEPIIRIKOHTAISET SIVUTUOTTEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT 1 TIEPIIRIKOHTAISET SIVUTUOTTEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT 1.1 Kohti ekotehokasta liikennejärjestelmää Tiehallinnon ympäristöohjelma 2010 Tiehallinnon (2006) ympäristöohjelman lähtökohtana ovat Liikenne- ja viestintäministeriön linjaukset ympäristöasioissa sekä tienpidon linjaukset Ympäristöohjelma rakentuu tiivistetysti neljään johtolauseeseen: Kannamme vastuumme ympäristöstä Kehitämme liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Olemme asiantunteva tienpitäjä Kehitämme ympäristötyötämme. Tiehallinnon ympäristöohjelmassa todetaan, että nykyisellä tienpidon rahoitustasolla ei ole mahdollista toteuttaa erillisiä hankkeita olemassa olevien ympäristöhaittojen torjumiseksi, vaan haittojen torjuminen sisällytetään osaksi muita investointeja. Ympäristöohjelmaan on sisällytetty tavoitteita, keskeisiä toimenpiteitä sekä indikaattorit tavoitteiden toteutumisesta. Yhdeksi päämääräksi on kirjattu ekotehokas materiaalien käyttö, jonka tavoitteena on tehostaa luonnonvarojen ekotehokasta käyttöä tienpidossa (kuva 1). Tavoitteen saavuttaminen vaatii yhteistyötä eri toimijoiden kanssa keskeisten toimenpiteiden toteuttamiseksi. Tavoitteen saavuttamista arvioidaan indikaattoreilla. Luonnonvarojen ekotehokasta käyttöä tiepidossa pyritään lisäämään muun muassa laatimalla tiepiirikohtaisia luonnonvarojen ja sivutuotteiden käyttösuunnitelmia yhteistyössä alueellisten ympäristökeskusten kanssa. 1.2 Tiepiirikohtaisten sivutuotteiden käyttösuunnitelmien laatiminen Käyttösuunnitelmat on laadittu Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelun Tuhkat ja kuonat painopisteestä vastaavan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja Tiehallinnon yhteistyöprojektina. Tiehallinnosta mukana on viisi tiepiiriä (Häme, Kaakkois-Suomi, Turku, Uusimaa sekä Vaasa) sekä keskushallinto. Yhteistyöhankkeella on ollut oma työryhmä, johon ovat kuuluneet Niina Jääskeläinen (Turun tiepiiri), Marketta Hyvärinen (Hämeen tiepiiri), Eeva Kopposela (Vaasan tiepiiri), Anita Eastwood (Kaakkois-Suomen tiepiiri), Arto Kärkkäinen (Uudenmaan tiepiiri), Tuomo Kallionpää (keskushallinto), Lassi Liippo (Lounais-Suomen ympäristökeskus), Ulla Mauno (Lounais-Suomen ympäristökeskus) sekä Eeva Lillman (Lounais-Suomen ympäristökeskus). Käyttösuunnitelmat on rajattu käsittelemään sivutuotteista tuhkia ja kuonia.

12 10 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma TIEPIIRIKOHTAISET SIVUTUOTTEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT Yhteistyöhankkeen aikana on pidetty tiepiirikohtaisia sivutuotepalavereja, joissa on ollut mukana alueellisen ympäristökeskuksen sekä maakuntaliittojen edustajia. Palaverien tärkeimpänä antina on ollut keskustelut sivutuotteiden käytön mahdollisuuksista kyseisen tiepiirin alueella. Palavereissa on myös ideoitu mahdollisia kohteita, joissa tuhkia ja kuonia voisi hyödyntää. Yleistä lisätietoa erilaisten tuhkien ja kuonien hyödyntämismahdollisuuksia ja käyttökokemuksia tienrakentamisessa sekä hyödyntämisen haasteita on kuvattu liitteessä 1. Liite on ote Eeva Lillmanin vuonna 2009 julkaistusta diplomityöstä "Tuhkien ja kuonien käyttö Etelä- ja Länsi-Suomessa Hyödyntämistä lisäävän toimintamallin laatiminen Kaakkois-Suomen Tiepiirille" (Lillman 2009). Diplomityö on saatavana Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelun www-sivuilta ( EKOTEHOKAS MATERIAALIEN KÄYTTÖ Tavoite: Luonnonvarojen ekotehokas käyttö tienpidossa Ylijäämämaiden ja jätteiden synnyn ehkäisy Uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä korvataan muutoin jätteeksi joutuvilla materiaaleilla Teiden ylläpito luonnonvarojen käyttöä vähentävillä menetelmillä Indikaattorit: Työmaalta otettujen sekä työmaan ulkopuolelta tuotujen maa- ja kiviainesten sekä hyödynnettävien sivutuotteiden ja uusiomateriaalien käyttö Läjitykseen menevien ylijäämämaiden osuus työmaalta otetuista materiaaleista Uusiomenetelmien osuus teiden päällystämisestä Keskeiset toimenpiteet: Ohjeistuksen tekeminen jätteiden ja sivutuotteiden hyödyntämiselle Tiehankkeiden suunnitteluun sisällytetään luonnonvarojen säästeliästä käyttöä edistäviä materiaalitarkasteluja Palveluntuottajille annetaan mahdollisuus tarjota vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotka edistävät luonnonvarojen säästeliästä käyttöä sekä vanhojen tierakenteiden ja teollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttöä Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa: Tiepiirikohtaiset luonnonvarojen ja sivutuotteiden käyttösuunnitelmat yhteistyössä alueellisten ympäristökeskusten kanssa Jätteiden hyödyntämistä koskevien säädösten ja lupa- ja ilmoitusmenettelyjen selkeyttäminen yhdessä ympäristöhallinnon kanssa Ekotehokkaan materiaalinkäytön kehittäminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa Tehostettu ylijäämämassojen hyötykäyttö yhteistyössä kuntien, yritysten ja maanomistajien kanssa. Kuva 1. Ekotehokas materiaalien käyttö tierakentamisessa (kuva laadittu Tiehallinnon ympäristöohjelman tietojen pohjalta).

13 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 11 TURUN TIEPIIRI 1.3 Tiehallinnon sivutuoteohje Tiehallinto (2007) on julkaissut ohjeen sivutuotteiden käytöstä tierakenteissa. Sivutuoteohje on tarkoitettu Tiehallinnon lisäksi sivutuotetuottajien, urakoitsijoiden ja konsulttien käyttöön. Ohjeen toivotaan hyödyttävän myös viranomaisia päätöksenteossa. Ohjeistuksen päätavoitteena on edistää turvallista ja luonnonkiviainesta säästävää sivutuotteiden käyttöä Tiehallinnon hankkeissa. Ohjeella halutaan selkeyttää urakoitsijoille ja materiaalitoimittajille Tiehallinnon kanta sivutuotteiden käyttöön sekä tehdä sivutuotteiden käyttö helpommaksi ja ennakoidummaksi urakoitsijoille. Ohjeeseen on koottu tietoa Tiehallinnon sivutuotteiden käyttötavoitteista, lainsäädännöstä sekä ympäristökelpoisuuden arvioinnista, sivutuotteiden ominaisuuksista ja soveltuvista käyttökohteista. Ohjeessa käsitellään myös sivutuotteita koskevaa päätöksentekoa ja Tiehallinnon tyyppihyväksyntää. Ohje on saatavana Tiehallinnon www-sivuilta ( 2 TURUN TIEPIIRI Turun tiepiiri kattaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat. Tiepiirin vastuulla on 7995 km yleisiä teitä. Tiepiirin alueella on 50 kuntaa, joista 18 kaupunkeja (vuosi 2009). Alueen koko on neliökilometriä ja asukkaita oli vuoden 2008 lopussa noin henkeä. Turun tiepiirin alueen liikennesuorite on 4340 miljoonaa ajoneuvokilometriä vuodessa. Vilkkain kohta on valtatien 8 Turun päässä, jossa keskimääräinen vuorokausiliikenne on hieman alle ajoneuvoa vuorokaudessa. Turun tiepiirin tehtäväkentän haasteellisuutta lisäävät taajamien suuri määrä, rannikon läheisyys sekä saariston tuomat erityispiirteet. (Tiehallinto 2009) Tiehallinnon vuosittaisen rakentamisen seurantaraportin mukaan Turun tiepiirin alueella käytetään vuosittain suuria määriä luonnonkiviainesta (taulukko 1). Perustienpidon rakentamishankkeista raportoidaan joko kaikki hankkeet tai otos. Otoksen on oltava mahdollisimman kattava. Otoksen osuus hankkeista (%) ilmoitetaan. Kaikki kehittämishankkeet sen sijaan raportoidaan kokonaisuudessaan (100 %). Tiedot kerätään urakoitsijoiden vuoden lopussa täyttämien lomakkeiden pohjalta. Useampivuotisissa perustienpidon hankkeissa ei raportointia toteuteta vuosittain, vaan vasta kun hanke on valmistunut. Useampivuotisissa kehittämishankkeissa raportoidaan vuosittain sen vuoden osalta materiaalin kulutus. (Jääskeläinen 2008) Tästä syystä taulukossa 1 esitetyt määrät ovat pienempiä kuin todellisuudessa. Ympäristöraportoinnin perusteella voidaan kuitenkin todeta, että teollisuuden sivutuotteiden käyttö tiepiirin alueella on ollut erittäin vähäistä.

14 12 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma TURUN TIEPIIRI Taulukko 1. Turun tiepiirin alueella tierakentamisessa käytetyn maa- ja kiviaineksen sekä teollisuuden sivutuotteiden määrät vuosina (Tiehallinnon ympäristöraportointi 2008) Vuosi/ otos% Työmaan ulkopuolelta tuotu materiaali (1 000 t) Työmaan leikkausmateriaalit (1 000 t) Läjitettäväksi viety materiaali (1 000 t) Muualle hyödynnettäväksi viety materiaali (1 000 t) Materiaalien kokonaismäärä (1 000 t) Tuhkat ja kuonat (1 000 t) 2002/ ,4 186,2 21,7 2133,4 7 Betoni (1 000 t) 2003/ ,5 2821,9 1259,7 152,4 5433,4 0,1 0,2 2004/3 1375, ,8 466,7 2809,4 1,9 8,2 2005/30 196,7 109,7 43,7 306,4 2006/90 315,1 247,8 103,9 6,9 562,8 0, /54 167,2 297,5 241,4 22,1 464,7 0, Tulevat tiehankkeet Turun tiepiirin Tienpidon suunnitelman (Turun tiepiiri 2008) mukaan perustienpidon alueellisia investointihankkeita toteutetaan vuonna 2009 noin 1,8 miljoonalla eurolla. Kaiken kaikkiaan investointeja tehdään noin 4,4 miljoonalla eurolla. Pääosa perustienpidon rahoituksesta kuluu hoitoon (26 %) ja ylläpitoon (54 %). Suurten investointien osalta suunnittelukaudella käynnistetään valtatien 8 Turku-Pori toteutussuunnittelu sekä Turun kehätien (kt40) ja valtatien 8 tieosuuden Pori-Söörmarkku yleissuunnittelu. Alueellisia investointeja voidaan suunnittelukaudella toteuttaa vain vähän. Toteutettavat hankkeet ovat valtakunnallisella teemahankkeita lukuun ottamatta pieniä ja keskittyvät kevyen liikenteen väylien ja yksittäisten pääteiden liittymien parantamiseen. Hankkeilla toteutetaan välttämättömimpiä, lähinnä liikenneturvallisuutta parantavia toimia. Turun tiepiirissä on suunnitelmakaudella käynnissä kolme valtakunnallisella rahoituksella toteutettavaa teemahanketta: Valtatielle 8 rakennetaan keskikaiteelliset ohituskaistat Rauman pohjoispuolelle, Kemiönsaaressa sijaitseva Lövön lossi korvataan sillalla ja koulumatkoja tukevia kevyen liikenteen järjestelyjä toteutetaan kolmessa eri maaseututaajamassa eri puolella tiepiiriä. Sivutuotteiden käytön kannalta mahdollisia kohteita ovat vähäliikenteisten teiden kantavuuden parantaminen, kevyen liikenteen väylät ja keskikaidekohteiden rinnakkaistiet.

15 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 13 TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET 3 TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET Turun tiepiirin alueella sijaitsevat laitokset, joiden toiminnan sivutuotteena syntyy tuhkia ja kuonia on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Turun tiepiirin alueella sijaitsevat tuhkia ja kuonia sivutuotteina tuottavat laitokset sekä pohjavesialueet ja valtatieverkko. (Kartta: Leena Korte, LOS) Tulevaisuudessa tietojen saaminen kullakin alueella jäljellä olevista maaaineksista sekä niitä korvaavista materiaaleista tulee helpottumaan. Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja ympäristöhallinto ovat yhteistyössä toteuttaneet valtakunnallisten kiviainesten tilinpitojärjestelmän (KITTI), jota voidaan käyttää internetin välityksellä ( Tilinpitojärjestelmästä saadaan tietoa maa-ainesten ottamisluvista ja ottamismääristä, ottamisalueiden rajauksista sekä kulutusalueittain jäljellä olevien maa-ainesten laadusta ja määrästä, alueiden sijainnista ja mahdollisista maankäyttörajoituksista. Myös korvaavat materiaalit, kuten esimerkiksi kaivosten ja louhosten sivukivet sekä teollisuuden mineraalipitoiset sivutuotteet, on tarkoitus liittää osaksi tietojärjestelmää niiden hyötykäytön lisäämiseksi. Muodostumakohtainen tilinpito luo omalta osaltaan pohjaa kestävän kehityksen mukaiselle uusiutumattomien luonnonvarojen käytölle.

16 14 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET 3.1 Energiantuotanto Turku Energia Oy, Orikedon lk, kaukolämpö Laitoksella muodostuva tuhka on peräisin puun, purun ja hakkeen poltosta. Vuonna 2007 laitoksella syntyi noin 2800 t lentotuhkaa ja pohjatuhkaa (leijupetihiekkaa) 1900 t. Golder Associates Oy:n (2007) tekemien tutkimusten perusteella pohjatuhkaa voidaan hyödyntää MARA-asetuksen mukaisissa hyödyntämiskohteissa: yleisillä teillä, pysäköintialueilla, urheilukentillä, ratapihoilla sekä teollisuus-, jätteenkäsittely- ja lentoliikenteen alueiden varastokentillä ja teillä. Kromin liukoisuuden perusteella pohjatuhka on esitetty hyödynnettäväksi päällystettynä. Suojaavana rakenteena voidaan käyttää asfalttia tai vastaavaa. (VAHTI 2008) Lentotuhka ei täytä MARA-asetuksessa annettuja raja-arvoja. Tästä syystä lentotuhkan hyödyntämistä maarakentamisessa ei suositella sellaisenaan. Mikäli raja-arvot ylittävien haitta-aineiden liukoisuusominaisuuksia voidaan esikäsittelyllä parantamaan ja lentotuhka pystytään stabiloimaan maarakenteeseen hyödyntämiskelpoisen materiaalin kanssa (esim. kuitusavi), on käyttö maarakentamisessa mahdollista (Golder Associates 2007). Lentotuhkan käytölle on haettava ympäristölupa. Yhteyshenkilö: Käyttöpäällikkö Jukka Lehtinen, Turku Energia Oy

17 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 15 TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET Taulukko 2. Orikedon voimalaitoksen lento- ja pohjatuhka. TURPEEN/PUUN POLTTO Turku Energia/ Orikedon voimalaitos Lentotuhka Pohjatuhka Haitta-aine Yksikkö Pitoisuus Liukoisuus Pitoisuus Liukoisuus Antimoni (Sb) mg/kg <0,01 <0,01 Arseeni (As) mg/kg 44 <0,08 12 <0,08 Barium (Ba) mg/kg , ,2 Kadmium (Cd) mg/kg 6 0 <0,4 <0,01 Kromi (Cr) mg/kg 59 6,8 30 0,68 Kupari (Cu) mg/kg 106 <0,1 13 <0,1 Elohopea (Hg) mg/kg <0,002 <0,002 Lyijy (Pb) mg/kg 93 1,1 <10 <0,09 Molybdeeni (Mo) mg/kg 1,3 <0,1 Nikkeli (Ni) mg/kg 25 <0,05 <0,05 Vanadiini (V) mg/kg 25 <10 Sinkki (Zn) mg/kg , ,1 Seleeni (Se) mg/kg 0,02 <0,01 Fluoridi (F - ) mg/kg 4,6 <2 Sulfaatti (SO 4 2- ) mg/kg Kloridi (Cl - ) mg/kg 4600 <5 ph 12,53 11,33 Sähkönjohtavuus ms/m ,7 DOC mg/kg 12 6,7 Tutkimus/ vuosi Maanrakennuskäyttö: Peitetty rakenne * Laadunvalvonta 2007 Laadunvalvonta 2007 Laadunvalvonta 2007 Laadunvalvonta 2007 Päällystetty rakenne * x Ympäristölupa * x x *) MARA-asetuksen ehtojen täyttyessä voidaan käyttää maanrakentamisessa ilmoitusmenettelyllä (peitetty/ päällystetty rakenne), muulloin vaaditaan ympäristölupa. MARA-raja-arvojen ylitykset tummennettu PVO-Lämpövoima, Tahkoluodon voimalaitos Laitoksella muodostuva tuhka on peräisin kivihiilen poltossa. Lentotuhkaa muodostui vuonna 2007 noin t, pohjatuhkaa t ja rikinpoistotuotetta t. Porin kaupunki on käyttänyt lähes kaiken tuhkan maarakentamiseen. Tuhkan käyttö on vaatinut ympäristöluvan, muutamissa kohteissa tuhkaa on hyödynnetty MARA-asetuksen mukaisella ilmoitusmenettelyllä. (VAHTI 2008) Yhteyshenkilö: Arvo Talvio, PVO-Lämpövoima

18 16 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET Taulukko 3. Tahkoluodon voimalaitoksen lentotuhka. KIVIHIILEN POLTTO PVO Tahkoluoto Lentotuhka Haitta-aine Yksikkö Liukoisuus Antimoni (Sb) mg/kg Arseeni (As) mg/kg Barium (Ba) mg/kg 12 Kadmium (Cd) mg/kg Kromi (Cr) mg/kg 1,1 Kupari (Cu) mg/kg Elohopea (Hg) mg/kg Lyijy (Pb) mg/kg <0,01 Molybdeeni (Mo) mg/kg 9,7 Nikkeli (Ni) mg/kg Vanadiini (V) mg/kg 0,94 Sinkki (Zn) mg/kg Seleeni (Se) mg/kg 1,2 Fluoridi (F - ) mg/kg 8,7 Sulfaatti (SO 4 2- ) mg/kg 2000 Kloridi (Cl - ) mg/kg <5,0 ph 11,8 Sähkönjohtavuus ms/m Perustutkimus/ laadunvalvonta Laadunvalvonta 2008 Maanrakennuskäyttö: Peitetty rakenne * Päällystetty rakenne * Ympäristölupa * x *) MARA-asetuksen ehtojen täyttyessä voidaan käyttää maanrakentamisessa ilmoitusmenettelyllä (peitetty/ päällystetty rakenne), muulloin vaaditaan ympäristölupa Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Laitoksella muodostuva tuhka on peräisin kivihiilen poltossa. Lentotuhkaa muodostui vuonna 2007 noin t, pohjatuhkaa t ja rikinpoistotuotetta t. Laitoksen tuhkia on hyödynnetty maarakentamisessa. Suurin osa lentotuhkasta (melkein t) kuitenkin läjitettiin vuonna (VAHTI 2008) Fortum Power and Heat Oy, Meri-Porin voimalaitos Laitoksella muodostuva tuhka on peräisin kivihiilen poltossa. Lentotuhkaa muodostui vuonna 2007 noin t, pohjatuhkaa t ja rikinpoistotuotetta t. Laitoksen syntyvät sivutuotteet on hyödynnetty kokonaisuudessaan. Porin kaupunki käyttää tuhkaa maarakentamisessa. (VAHTI 2008)

19 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 17 TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET Porin Prosessivoima Oy Laitoksella muodostuva tuhka on peräisin kivihiilen poltossa. Lentotuhkaa muodostui vuonna 2007 noin t ja pohjatuhkaa t. Laitoksen tuhkia on käytetty neutraloinnissa. Maarakentamiskäytöstä ei tietoa. (VAHTI 2008) Voimavasu Oy, Säkylän voimalaitos Laitokselta syntyi vuonna 2007 tuhkaa alle t. Tuhkaa on hyödynnetty maarakentamisessa. (VAHTI 2008) 3.2 Jätteenpoltto ja rinnakkaispoltto Turun kaupungin kiinteistölaitos, jätteenpolttolaitos Jätteenpolttolaitoksen tuhkia ei voi hyödyntää maarakentamisessa Rauman Voima Oy (UPM-Kymmene) Laitoksella poltetaan talvella puuperäisen aineksen lisäksi REFiä (rinnakkaispolttolaitos) sekä pieniä määriä kivihiiltä. Kesäaikaan laitoksella poltetaan puuperäistä ainesta. Vuonna 2007 lentotuhkia muodostui noin t ja pohjatuhkia t. Pohjatuhka hyödynnetään maarakentamisessa. Lentotuhkien mahdollinen hyödyntäminen vaatii ympäristöluvan. (VAHTI 2008, Kuru 2008) Yhteyshenkilö: Ympäristöanalyytikko Hanna Kuru, UPM-Kymmene Oyj

20 18 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET Taulukko 4. Rauman Voma Oy:n lentotuhka. TURPEEN/PUUN POLTTO UPM Rauma (kesä) Lentotuhka UPM Rauma (talvi) Lentotuhka Haitta-aine Yksikkö Pitoisuus Liukoisuus Pitoisuus Liukoisuus Antimoni (Sb) mg/kg 0,05 <0,004 Arseeni (As) mg/kg 12 <0, ,05 Barium (Ba) mg/kg 3,3 4,1 Kadmium (Cd) mg/kg 2,5 <0, ,002 Kromi (Cr) mg/kg 100 0, ,53 Kupari (Cu) mg/kg 110 < ,28 Elohopea (Hg) mg/kg 0,21 <0,01 0,9 <0,01 Lyijy (Pb) mg/kg 100 0, ,11 Molybdeeni (Mo) mg/kg 0,67 2,26 Nikkeli (Ni) mg/kg 62 0, ,09 Vanadiini (V) mg/kg <0,05 0,01 Sinkki (Zn) mg/kg 690 0, ,71 Seleeni (Se) mg/kg 0,44 0,13 Fluoridi (F - ) mg/kg <10 23 Sulfaatti (SO 4 2- ) mg/kg Kloridi (Cl - ) mg/kg DOC mg/kg <10 67 PCB mg/kg <10 <0,01 PAH mg/l <250 Tutkimus/ vuosi Maanrakennuskäyttö: Peitetty rakenne * Laadunvalvonta 2008 Laadunvalvonta 2008 Laadunvalvonta 2008 Laadunvalvonta 2008 Päällystetty rakenne * Ympäristölupa * x x *) MARA-asetuksen ehtojen täyttyessä voidaan käyttää maanrakentamisessa ilmoitusmenettelyllä (peitetty/ päällystetty rakenne), muulloin vaaditaan ympäristölupa. MARA-raja-arvojen ylitykset tummennettu Fortum Power and Heat Oy, Kauttuan voimalaitos Laitos toimii rinnakkaispolttolaitoksena ja siellä muodostuu vuosittain lentotuhkaa noin t ja pohjatuhkaa noin t. Tuhkia ei ole hyödynnetty. (VAHTI 2008) Porin Energia Oy, Aittaluodon voimalaitos Laitos toimii rinnakkaispolttolaitoksena ja siellä muodostuu vuosittain noin t lentotuhkaa ja t pohjatuhkaa. Tuhkia ei ole hyödynnetty. (VAHTI 2008)

21 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 19 TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET Suunnitteilla olevat laitokset Turun uusi jätteenpolttolaitos o Pohjatuhkan (-kuonan) käyttö maarakentamisessa voi olla mahdollista Porin Lämpövoima Oy o Pohjatuhkan (-kuonan) käyttö maarakentamisessa voi olla mahdollista Porin Energia, Kaanaa 3.3 Metallisulatot Boliden Harjavalta Oy Harjavallan tehtailla muodostuu vuosittain yli t hienokuonaa (kuparin valmistus) ja yli t raekuonaa (nikkelin valmistus). Hienokuona on luokiteltu ongelmajätteeksi, eikä sitä pystytä nykyisellään hyödyntämään maarakentamisessa. Raekuonasta hyödynnetään kolmannes. Yritys pyrkii löytämään hyödyntämiskohteita kyseiselle kuonalle. Käyttäminen maarakentamisessa vaatii lisäselvityksiä. (Törölä 2008) Yhteyshenkilö: Turvallisuus- ja ympäristöjohtaja Vesa Törölä, Boliden Harjavalta Oy

22 20 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma EHDOTUS TUHKIEN JA KUONIEN KÄYTÖN LISÄÄMISEKSI 4 EHDOTUS TUHKIEN JA KUONIEN KÄYTÖN LISÄÄMISEKSI Tuhkien ja kuonien käytön lisäämiseksi ehdotetaan sivutuoterakentamisen huomioon ottavaa toimintamallia (Lillman 2009). Toimintamallin vastuutahot ja niiden tehtävät on esitetty kuvassa 3. Toimintamallissa tiepiirin johto hyväksyy käyttösuunnitelman ja asettaa sen avulla tavoitteen sivutuotteiden vuosittaiselle käytölle. Tiepiiriin nimetään vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on varmistaa sivutuotteiden käytön huomioon ottaminen tierakentamisessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokaisessa tiehankkeessa, mukaan lukien perusparannukset, otetaan huomioon sivutuotteiden käyttömahdollisuudet. Sivutuotteiden käytöstä raportoidaan tiepiirin johdolle kalenterivuosittain. Sivutuotevastaava huolehtii käyttösuunnitelman päivityksestä (laitokset, uusimmat tutkimustulokset). Sivutuotteiden käytön vakiinnuttaminen tavanomaiseksi tierakentamis- ja kunnossapitomateriaaliksi edellyttää yhteistyön lisäämistä toimijoiden kesken. Yhteistyön edistämiseksi voidaan perustaa esimerkiksi yhteistyöryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti (kaksi kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan). Ryhmään kuuluu tiepiirin edustajana vähintään sivutuotevastaava, alueellisen ympäristökeskuksen edustaja, urakoitsijan edustajana alan etujärjestö Infra Oy, alueen kuntien edustajia sekä alueen sivutuotetuottajien edustajia. Aluehallinnon uudistamisen (ALKU) myötä tiepiirin ja alueellisen ympäristökeskuksen toiminnot siirtyvät perustettavaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY-keskus) vuoden 2010 alusta, jolloin edellä mainitut viranomaistahot edustavat samaa organisaatiota, mutta eri osastoja. Yhteistyöryhmän tarkoituksena on helpottaa eri tahojen välistä kanssakäymistä, toimia tiedonvaihtoelimenä ja lisätä tarkoituksenmukaista hyötykäyttöä. Tavoitteena on lisäksi pyrkiä helpottamaan lupaprosessia esimerkiksi tuhkien laatua parantamalla, jolloin ympäristöluvan sijasta hyödyntämistä voidaan toteuttaa MARA-asetuksen mukaisella ilmoitusmenettelyllä.

23 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 21 EHDOTUS TUHKIEN JA KUONIEN KÄYTÖN LISÄÄMISEKSI TOIMINTAMALLIN VASTUUTAHOT TIEPIIRIN JOHTO tiepiirin johto hyväksyy käyttösuunnitelman nimittää sivutuotevastuuhenkilön asettaa käyttötavoitteen sisällyttää sivutuoterakentamisen hankintakriteereihin SIVUTUOTEVASTAAVA varmistaa, että sivutuotteet otetaan huomioon tierakentamisessa ja perusparannuksissa päivittää käyttösuunnitelmaa toimii tiepiirin edustajana sivutuoteryhmässä raportoi johdolle sivutuotteiden käytön vuosittain vastaa, että sivutuoterakentamista koskevat tiedot merkitään tierekisteriin YHTEISTYÖRYHMÄ kanssakäymisen helpottaminen toimii tiedonvaihtoelimenä lisää tarkoituksenmukaista hyötykäyttöä Kuva 3. Toimintamallin vastuutahot ja niiden tehtävät 4.1 Toimintamallin pääperiaatteet Toimintamallin (kuva 4) ideana on ottaa huomioon käytettävissä olevat sivutuotevarannot mahdollisimman varhaisessa suunnittelun vaiheessa (esi- tai yleissuunnittelu). Tiedot kirjataan suunnitelmaan. Mikäli hankkeelle on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi, otetaan huomioon sivutuotteiden käyttö yhtenä vaihtoehtona. Mikäli todetaan jo alkuvaiheessa, ettei käyttömahdollisuuksia ole (esimerkiksi pohjavesialueesta johtuen), jatketaan suunnittelua perinteisen mallin mukaan. Tiehankkeen massatasapainoa arvioidaan yleissuunnitteluvaiheessa tielinjauksen ja korkeusaseman perusteella. Tiesuunnitteluvaiheessa laskenta tarkentuu. Mikäli laskennan perusteella todetaan massavaje, selvitetään mitä hankkeeseen soveltuvia materiaaleja on käytettävissä (kirjattu yleisellä tasolla yleissuunnitelmaan). Tiesuunnitelmaan sisällytetään perinteisen tierakenteen lisäksi poikkileikkausmallit sivutuotteita hyödyntäen. Suunnitelmassa lasketaan mahdollisesti käytettävän sivutuotteen tarve ja haetaan tarvittaessa ympäristölupa joko alueelliselta ympäristökeskukselta (yli t) tai sen kunnan viranomaiselta (alle t), jossa hyödyntäminen on tar-

24 22 Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma EHDOTUS TUHKIEN JA KUONIEN KÄYTÖN LISÄÄMISEKSI koitus toteuttaa. Tavoitteena on, että mahdollinen lupaprosessi on läpikäyty ennen hankkeen kilpailutusta. Hankintakäytäntöjä muutetaan siten, että sivutuoterakentamisesta annetaan laatupisteitä. Sivutuotepisteytyksellä on oltava riittävän suuri painoarvo, jotta urakoitsijat ottavat ne huomioon tarjouksia jättäessään. Pisteytystä käytetään ainoastaan silloin, kun sivutuoterakentamiselle on edellytyksiä. Kilpailutettu urakoitsija ottaa huomioon tekemässään rakennesuunnittelussa sivutuotteiden käytön. Urakoitsijalla tulee olla käytössä hyväksytty mitoitusja rakennusohje, jota on noudatettava. Työ on toteutettava ohjeistuksen mukaisesti mukaan lukien tarvittava kalusto. Mahdolliset poikkeamat on hyväksytettävä tilaajalla erikseen ennen toteutusta. Lopullinen päätös sivutuotteiden käytöstä hankkeessa tehdään urakkatarjousten perusteella. Tiepiiri tekee vuoden alussa ennakkopäätöksen sivutuotteiden käytöstä hankkeissa tietyillä kustannusvarauksilla. Voidaan esimerkiksi päättää, että sivutuotteita käytetään vuoden aikana mahdollisuuksien mukaan 1 3 hankekohteella, mikäli yksittäisen hankekohteen kustannusnousu on enintään 15 % normaaliin tierakennushankkeeseen verrattuna. Tiepiiri päättää vuosittain osuuden, jolla sivutuoterakenteen kustannukset saavat ylittää normaalirakenteen kustannukset. Sivutuotteiden käytön soveltuvuus arvioidaan kuitenkin aina, eikä käyttöpäätös perustu pelkästään kustannuksiin silloinkaan, jos ne sivutuoterakenteessa ovat alhaisemmat. Sivutuoterakentamisesta tehdään aina merkintä tierekisteriin. Tierekisteriin merkitään myös mahdolliset tienhoidolliset rajoitteet kohteesta. Tiepiirin sivutuotevastaava vastaa, että tiedot rekisteröidään.