TUTKIMUSTYÖSELOSTUS REISJÄRVEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA METSÄPERÄ (KAIVOSREKISTERINUMERO 7863/1) TEHDYISTÄ ILMENIITTITUTKIMUKSISTA

Transkriptio

1 Espoon yksikkö M06/2343/2006/1/10 Reisjärvi Metsäperä Olli Sarapää, Niilo Kärkkäinen, Jaana Lohva, Mikko Pelkkala ja Hannu Seppänen Espoo TUTKIMUSTYÖSELOSTUS REISJÄRVEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA METSÄPERÄ (KAIVOSREKISTERINUMERO 7863/1) TEHDYISTÄ ILMENIITTITUTKIMUKSISTA RUSSIAN FINLAND NORWAY SWEDEN Reisjärvi HELSINKI 2006

2 Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite ja vastuuhenkilöt Valtausalueen sijainti Aikaisemmat tutkimukset 4 2 SUORITETUT TUTKIMUKSET Lohkare-etsintä Geofysikaaliset mittaukset ja niiden tulokset Yleistä Aerogeofysiikka ja alueellinen painovoimamittaus Linjoitus Magneettiset mittaukset Gravimetriset mittaukset Slingram-mittaukset Reikämittaukset Kairaukset Näytteenkäsittely Kemialliset analyysit Mineralogiset tutkimukset Aineiston dokumentointi 11 3 TUTKIMUKSEN TULOKSET Reisjärven gabron kairaustulokset Gabron mineralogia Gabron kemiallinen koostumus 14 4 AIHEEN ARVIOINTI 18 5 KIRJALLISUUSLUETTELO 18 6 LIITTYY 18 7 LIITTEET 18

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä Tekijät Olli Sarapää, Niilo Kärkkäinen, Jaana Lohva, Mikko Pelkkala ja Hannu Seppänen Raportin laji M06/2343/2006/1/10 Toimeksiantaja Raportin nimi TUTKIMUSTYÖSELOSTUS REISJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA METSÄPERÄ (KAIVOSREKISTERINUMERO 7863) TEHDYISTÄ ILMENIITTITUTKIMUKSISTA Tiivistelmä abstract GTK:n ilmeniittitutkimukset Reisjärven Metsäperällä karttalehdellä käsittivät magneettisia ja gravimetrisia maastomittauksia 7 km 2 alueella ja syväkairausta 16 reikää yhteensä 1802 m. Tutkimukset käynnistyivät 1996, kun voimakkaasta positiivisesta magneettisesta anomaliasta Reisjärven taajaman eteläpuolella löydettiin ilmeniittiaiheiden kartoituksessa useita ilmeniitti-gabrolohkareita. Vuonna 1997 alueella tehtiin geofysiikan mittauksia, joissa todettua mittavaa painovoima-anomaliaa kairattiin syksyllä Kairauksien perusteella maapeitteen paksuus on 5-32 m. Kairauksissa lävistettiin oksidigabroa, jossa 6-43 metrin lävistysten keskipitoisuus oli 4-7 % apatiittia ja 5-8 % ilmeniittiä siten, että malmimineraalien (ilmeniitti+magnetiitti+apatiitti) kokonaismäärä on yleisesti paino-%. Valtauksesta luovuttiin, koska malmipitoisuudet jäivät kaivostoiminnalle liian alhaisiksi. GTK has carried out ilmenite exploration in year in the Metsäperä claim area, at Reisjärvi, map sheet , Middle Finland. The explorations included magnetic and gravity measurements in the area of 7 km 2, diamond drilling totaling 16 drill holes, 1802 meters. The main goal has been find out by drilling the ilmenite and apatite resources connected to the Metsäperä magnetic and gravity highs. There are no outcrops in the study area. The glacial overburden is 5-32 m thick. In the Metsäperä oxide gabbro the ilmenite content of the core samples is 7 %, apatite 6 % and magnetite 7 %. The ore contents are too low for further studies and GTK decided to relinquish the exploration claim in the area. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) malminetsintä; ilmeniitti, magnetiitti, apatiitti, gabro, titaanipigmentti; geofysiikka, magneettinen ja gravimetrinen anomalia, syväkairaus, kemialliset analyysit. Exploration, ilmenite, apatite, magnetite, gabbro, TiO2-pigment, geophysics: magnetic and gravity anomaly, diamond drilling, drill hole petrophysics, chemical analyses. Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Oulun lääni, Reisjärvi, Metsäperä Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus Valtausraportti M06/2343/06/1/10 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus Yksikkö ja vastuualue Espoon yksikkö, 211 Hanketunnus

4 4 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta Ilmeniitti on maali- ja paperiteollisuudessa käytettävän titaanidioksidin raaka-aine. GTK on vuodesta 1993 lähtien etsinyt aktiivisesti ilmeniittiä, jotta tuontiraaka-aine voitaisiin korvata kotimaisella ilmeniitillä. Perustana mittauksille ja kairauksille oli Reisjärven Metsäperän laajaalainen voimakas positiivinen magneettinen ja gravimetrinen anomalia, joka kivilajikartalla on merkitty gabroksi. Lisäksi alueen kaakkoispuolelta noin kilometrin verran valtausalueelta kaakkoon oli tiedossa ilmeniitti-apatiittigabrolohkareita, joissa parhaimmillaan oli ilmeniitin määrä kohosi 11.5 % ja apatiitin 6 %:iin. Lohkareissa ilmeniitti ja magnetiitti ovat omina rakeina. Korkeahko TiO 2 /Fe 2 O 3 -suhde indikoi gabron ilmeniittimalmipotentiaalia (Kärkkäinen 1999). 1.2 Tutkimuksen tavoite ja vastuuhenkilöt Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Reisjärven gabron ilmeniittipotentiaali. Tutkimuksista vastaavana geologina toimi FT Olli Sarapää. FT Niilo Kärkkäinen osallistui etsinnän suunnitteluun ja teki kohteen mineralogiset tutkimukset. Saku Vuori ja Timo Ahtola ovat osallistuneet kairasydännäytteiden raportointiin. Hankkeen geofyysikkona toimi Jaana Lohva. Geologi Hannu Seppänen laati kairausprofiilit Gemcomilla. Tutkimusavustaja Mikko Pelkkala valvoi kairauksen ja raportoi kairaustulokset maastossa. 1.3 Valtausalueen sijainti Metsäperän valtaus (kaivosrekisterinumero 7863/1) sijaitsee Oulun läänin Reisjärven kunnassa karttalehdellä (liite 1). Alueelle tehtiin vuonna 2003 varaus ja valtaus, josta luovuttiin (kuva 1). Valtaus tehtiin, koska ensimmäisessä kairanreiässä oli tavattu korkeahkojen titaanipitoisuuksien lisäksi kultaa ja platinaa. Tarkistusanalyyseissä kulta- ja platinapitoisuudet osoittautuivat virheellisiksi. 1.4 Aikaisemmat tutkimukset Suomen kallioperäkartan mukaan gabrointruusion laajuus on noin 15 km 2. Metsäperän intruusiosta tunnetaan vain yksi paljastuma Kallioharjun tilan pihamaalla. Muodostumaa ei ole aiemmin kairattu (kuva 1). Gabron laajuus on arvioitu magneettisen matalalentokartan perusteella.

5 5 Kuva 1. Varaus-(vihreä viiva) ja valtausalueiden (punainen) sijainti Suomen geologisella kartalla. Varausalueen leveys 4 km ja Reisjärven gabron pinta-ala noin 15 km 2. Kairanreiät merkitty sinisellä ja ilmeniittilohkareet punaisina kolmioina vieressä TiO2-pitoisuus. Figure 1. GTK's claim reservation and claim areas in the gabbro-area of Reisjärvi on the geological map of Finland. Drill holes marked by blue dots and ilmenite-boulders by red triangles. 2 SUORITETUT TUTKIMUKSET 2.1 Lohkare-etsintä Reisjärven gabron alueella tehtiin kartoituksia ja lohkare-etsintää kesällä Oksidipirotteisia gabrolohkareita tavattiin runsaimmin alueen kaakkoisosalla Mäntyperän tien varrelta. Ilmeniitin määrä lohkareissa on 8 12 paino-% (liite 2). Kalliomäellä, Kallioharjun tilan pihapiirissä on alueen ainoa gabropaljastuma, mutta siitä ei otettu näytettä kemialliseen analyysiin.

6 6 2.2 Geofysikaaliset mittaukset ja niiden tulokset Yleistä Reisjärven Metsäperällä, karttalehdellä tehtiin magneettisia, painovoima ja sähkömagneettisia (slingram-) profiilimittauksia keväällä 1997 ilmeniitin etsintää varten. Mittausalue laajennettiin saman vuoden syksyllä 7 km 2 laajuiseksi systemaattiseksi mittaukseksi. Mittaukset suoritti Suomen Malmi Oy TAR-sopimusten puitteissa. Vuonna 2003 GTK suoritti geofysikaaliset reikämittaukset alueen rei'issä. Lisäksi GTK mittasi alueella vielä noin 1 km 2 laajuisen systemaattisen mittauksen sulfidimalmin etsintää varten vuonna Aerogeofysiikka ja alueellinen painovoimamittaus Karttalehden 2343 matalentomittaukset on lennetty vuonna 1982 pohjois-etelä-suuntaan. Kuvassa 2 on esitetty alueen aeromagneettinen väripintakartta. Kartalla Metsäperän aihe erottuu voimakkaana aeromagneettisena anomaliana kartan länsireunalla. Alueellisen painovoima mittauksen pistetiheytenä on käytetty 6 pistettä/km 2. Aineistosta on esitetty sama-arvokäyrinä vain painovoimamaksimit kuvassa 2 yhdessä matalalentomagneettisen kanssa. Reisjärven aihe näkyy kolmiosaisena painovoima-anomaliana kartan länsireunalla Linjoitus Metsäperän mittausalue linjoitettiin X-Y-koordinaatistoon. Linjat sidottiin GPS:llä ja mittauslinjat tehtiin suunnistamalla. Mittaukset tehtiin pohjois-etelä-suuntaisina Magneettiset mittaukset Systemaattiset magneettiset mittaukset tehtiin protonimagnetometrillä 50 m:n linjaväliä ja 10 m:n pisteväliä käyttäen. Kuvassa 3 on esitetty väripintakartalla kaikki Metsäperän alueen magneettiset mittaukset. Kairareiät magneettisella väripintakartalla on esitetty liitteessä 3. Magneettikenttäkartalla Metsäperän alueen pohjoisosa erottuu ympäristöään magneettisempina.

7 7 Kuva 2. Aeromagneettinen väripintakartta karttalehdeltä Alueelliset painovoimakäyrät sinisellä. Karttaan on merkitty mustalla Metsäperän maastomittausalueet. Figure 2. Aeromagnetic map 2343 with positive regional gravity anomalies ( blue curves). Area of ground geophysical survey is bordered by black colour.

8 8 Kuva 3. Metsäperän alueella tehdyt magneettiset mittaukset. Figure 3. Ground magnetic survey at Metsäperä Gravimetriset mittaukset Systemaattinen painovoimamittaus tehtiin Worden-gravimetrillä, 100 m:n linjaväliä ja 20 m:n pisteväliä käyttäen. Kairareiät on esitetty gravimetrisella väripintakartalla liitteessä 4. Metsäperän muodostuman aiheuttama painovoimamaksimi on suurimmillaan noin 2 mgal arvioituun regionaalitasoon verrattuna. Mittausalue on liian pieni paikallisen regionaalitason määrittämiseksi, jolloin painovoimatulkinnat antavat gabromuodostuman syvyydeksi noin 200m (kuva 4).

9 9 Tulkintaprofiili A) = 0.4 g/cc = 0.25 g/cc B) Kuva 4. A. Metsäperän painovoima- anomalia. Kartalle merkitty tulkintaprofiilin paikka. B. Gravimetrinen ja magneettinen tulkinta Metsäperän intruusion syvyydesta linjalta x= Figure 4. A Gravity anomaly at Metsäperä. B. Gravity and magnetic interpretation along the line in A.

10 Slingram-mittaukset Slingram- profiilimittauksissa(taajuus 3.6 khz) käytettiin 20 m pisteväliä, kelavälin ollessa 60 m. Slingram, reaali -ja imaginaarikartat on esitetty väripintakarttoina karttoina liitteessä 5 ja 6. Mittausalue on sähkömagneettisesti hyvin häriötöntä Reikämittaukset GTK Geopalvelun toimesta kairareikien paikat mitattiin maastossa tarkkuus-gps:llä ja reikien R osalta niistä tehtiin suskebtibiliteetti, ominaisvastus- ja luonnon gammamittaukset. tehtiin luonnon gamma-, ominaisvastus- ja suskeptibiliteetti reikämittauksia. Mittaustulokset ja niistä piirretyt käyrät on tallennettu liitteenä olevaan CD:hen. Tuloksia hyödynnettiin kairasydänten raportoinnissa ja analyysipätkien valinnassa. 2.3 Kairaukset Reisjärven Metsäperän kairaukset tehtiin loka-marraskuussa Kaikkiaan kairattiin 16 reikää 1802 metriä (taulukko 1, liite 7). Kairauksen urakoivat GTK ja Geopale Oy. Kairauksessa käytettiin 56 mm kalustoa. Taulukko 1. Metsäperän kairaukset vuonna Table 1. Metsäperä drill holes M52/2343/03/R Reikä x-koord y-koord z-koord suunta kaltevuus maakaira pituus m us m R R R R R R R R R R R R R R R R

11 Näytteenkäsittely Kairasydännäytteet raportoitiin alustavasti maastossa ja yksityiskohtaisesti Lopen kairasydänvarastolla, jonne näytteet varastoitiin. Kairasydämet raportoitiin GTK:n KAIRAohjelmalla. Niistä valittiin näytteet mineralogisiin tutkimuksiin ja analysointiin. Analysoitavat näytteet valittiin noin kahden metrin pätkissä malmi- ja kivilajirajoja noudattaen. Näytteet halkaistiin giljotiinilla. 2.5 Kemialliset analyysit Näytteet analysoitiin GTK:n Geolaboratoriossa, jossa tehtiin monialkuainemääritys XRF:llä (menetelmät, 30,40, 175X) ja Au, Pt ja Pd- määritys Fire-assay-rikasteesta ICP-AES-tekniikalla (704P). Näytteitä analysoitiin 206 kpl (Tilaukset ja 87132). Magnetiitin määritys (paino %) perustuu massasuskeptibiliteettiin ja se määritettiin GTK:n Petrofysiikan laboratoriossa kairasydänten analyysijauheista. Ilmeniitin määrä laskettiin kemiallisista analyyseistä allaolevalla kaavalla, koska ilmeniitin TiO 2 on n. 50 %. Ilmeniitti %=2*TiO Mineralogiset tutkimukset Mikroskooppitutkimuksia tehtiin kolmesta hieestä R330/26.40, R ja 2343/R333/ Aineiston dokumentointi Aineisto dokumentoitiin Mineraalisten raaka-ainevarojen käsikirjan ohjeiden mukaisesti GTK :n tietokantoihin. Kairasydännäytteet sijoitettiin GTK:n Lopen arkistoon. Liittyy aineisto on tallennettu oheiselle CD:lle. 3 TUTKIMUKSEN TULOKSET 3.1 Reisjärven gabron kairaustulokset Reisjärven gabron kairaus kohdistettiin magneettiseen ja gravimetriseen maksimiin, joka sijoittuu ilmeniittilohkareikon luoteispuolelle noin kilometrin päähän. Ainoa paljastuma tutkimusalueella on intruusion itäreunalla Kalliomäessä, jossa kivilaji on dioriittia. Siinä oksidimineraalien osuus on vähäinen. Valtausalueella kairaus tehtiin 150 metrin profiilivälein. Kairaukset osoittivat maapeitteen paksuuden vaihtelevan 5-32 metriin. Karjanrämeen peltoalueella, jonne kairattiin 14 reikää, maapeite koostuu turpeesta (0-1 m), savesta (3-7 m) ja moreenista (5-25 m). Muutamissa rei'issä gabron pintaosa oli rapautunut sulfidien hapettumisen tuloksena. Kaikissa kairarei'issä lävistettiin gabroa, mutta oksidien määrissä oli vaihtelua. Kivilaji on yleensä asultaan valtaosin pienirakeista vihertävän harmaata gabroa, gabronoriittia

12 12 tai karkeaa porfyyrigabroa. Paikoin on gabropegmatoidia tai vaalean harmaata leukogabroa. Oksidien määrän kasvaessa gabro muuttuu tummanharmaaksi ja sen suskebtiliteetti-arvot kohoavat yli kenttämittarilla määritettynä. Gabrossa on runsaasti metadiabaasikerrosjuonia, joissa on vaihtelevasti oksideja. Toisinaan gabro on hiertynyttä ja breksioitunutta. 3.2 Gabron mineralogia Reisjärven gabron päämineraaleina ovat uraliittiutunut pyrokseeni ja plagioklaasi. Mikroskooppitutkimusten mukaan on joskus myös magmaattista (ruskeaa) sarvivälkettä ja biotiittia kohtalaisen paljon. Klinopyrokseeni on yleisempi kuin ortopyrokseeni. Malmimikrooppitutkimusten mukaan oksidiset malmimineraalit esiintyvät omina erillisinä rakeina tai raekasaumina silikaattien välitiloissa (kuva 5). Magnetiitissa on harvoin ilmeniittilamelleja. Ilmeniitti on paikoin omamuotoista (kuva 6), mikä viittaa sen kiteytyneen suoraan magmasta. Pirotteisena esiintyessään oksidit ovat silikaattien kideväleissä. Apatiitti on usein sulkeumina oksideissa ja toisinaan se on kohtalaisen karkearakeista, mm.(kuvat 6 ja 7). Magneettikiisu on varsin yleinen mineraali ja runsaimmin sitä on oksidien yhteydessä. Kuva 5. Fe-Ti-oksidimineraalikasauma Reisjärven gabrossa, magnetiitti ja ilmeniitti esiintyvät erillisinä rakeina, lamellirakenteiset sekarakeet ovat harvinaisia; reikä R330 syvyys Figure 5. Magnetite and ilmenite as separate grains in Reisjärvi gabbro.

13 13 Kuva 6. Omamuotoinen, magmaattinen ilmeniittirae, apatiittirakeita sekä kasauma magnetiittija ilmeniittirakeita; reikä R330, syvyys m; oikealla osasuurennos ylemmästä kuvasta. Figure 6. A euhedral magmatic ilmenite grain (FEI). Apatite, magnetite and ilmenite agglomeration. Kuva 7. Ilmeniittirakeita sisältävää magnetiittivaltaista oksidimatriksia, jossa runsaasti magneettikiisua; reikä R331, syvyys m. Figure 7. Ilmenite and magnetite form a oxide matrix, which contains also a plenty of pyrrhotite.

14 Gabron kemiallinen koostumus Taulukossa 2 on esitetty Reisjärven gabron keskikoostumus kairasydämistä tehtyjen analyysien perusteella. 10,00 6,00 5,00 8,00 4,00 apatite=2.4*p2o5 6,00 4,00 TiO2 3,00 2,00 1,00 2,00 0,00 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 Fe2O3 25,00 30,00 35,00 0,00 2,00 4,00 6,00 ilmenite 8,00 10,00 12,00 Kuva 8. Apatiitti ja ilmeniitti sekä titaani ja rauta (TiO 2 -Fe 2 O 3) korreloivat hyvin keskenään. Osa ilmeniittirikkaimmista näytteistä tosin sisältää vain niukasti apatiittia (vasen diagrammi). Figure 8. Good correlation between apatite-ilmenite and TiO 2 -Fe 2 O 3. Malmimineraalien määrä vaihtelee runsaasti (kuvat 8 ja 9). Ilmeniitti, magnetiitti ja apatiitti seuraavat toisiaan ja niiden määrä vähenee siirryttäessä vaaleisiin plagioklaasivaltaisiin eli Al 2 O 3 -rikkaampiin gabroihin. Ilmeniitin määrä on %, magnetiitin % ja apatiitin %. Ilmeniitin, magnetiitin ja apatiitin kokonaismäärä vaihtelee % ollen keskimäärin 14.5 % (taulukko 2). Värillisten metallien pitoisuudet ovat alhaiset, kullan ja platinan pitoisuudet jäävät alle määritysrajan <10 pbb. Oksidigabroksi on kutsuttu gabroa, jossa kemiallisen analyyseista lasketun ilmeniitin ja apatiitin sekä massasuskebtibiliteettimäärityksistä lasketun magnetiitin yhteismäärä ylittää 18 wt% (taulukko 3). Pisin lävistys oksidigabroa saatiin rei'issä 342 (43 m) ja 344 (29 m) varausalueen länsilaidalla (liite 7). Valtausalueella ja sen eteläpuolisissa kairauksissa kairalävistykset vastaavat pitoisuuksiltaan löydettyjen lohkareiden pitoisuuksia. Lävistysten pituudet olivat kuitenkin lyhyempiä 2-12 metriin.

15 R330 magnetite ilmenite apatite=2.4*p2o5 Fe2O3 MgO Al2O ylasyv ,5 15,0 R344 magnetite ilmenite apatite=2.4*p2o5 Fe2O3 MgO Al2O3 12,5 10,0 7,5 5, ylasyv Kuva 9. Ilmeniitin, magnetiitin ja apatiitin määrien vaihtelu kairausprofiileilla. Figure 9. Ilmenite, magnetite and apatite in the drilling profiles R330 anfd R344.

16 16 Taulukko 2. Kairasydännäytteiden keskimääräinen koostumus (N=lävistyksen pituus) Table 2. The average composition of the drill core samples (N=length of intersection). N Minimum Maximum Mean Std. Deviation ilmenite apatite magnetite total ore Na 2 O MgO Al 2 O SiO P 2 O K2O CaO TiO MnO Fe 2 O S Cl Sc V Cr Ni Cu Zn Ga As Rb Sr Y Zr Nb Mo Sn Sb Ba La Ce Pb Bi Th U Valid N (listwise) 409

17 17 Taulukko 3. Oksidigabron kairauslävitysten keskimääräinen koostumus. N=lävistyksen pituus, Ilmeniitti=2*TiO 2, apatiitti=2.4*p 2 O 5, magnetiitti määritetty suskebtiliteetin avulla. Mukana näytteet, joissa totalore=ilmeniitti+apatiitti+magnetiitti>18 wt%. Table 3. Average composition of oxide-gabbro (ilmenite+magnetite+apatite>18 %) in different drilling intersections. reika ilmenite apatite magnetite totalore V Cr Ni 330 Mean N Maximum Mean N Maximum Mean N Maximum Mean N Maximum Mean N Maximum Mean N Maximum Mean N Maximum Mean N Maximum Mean N Maximum Mean N Maximum Mean N Maximum Mean N Maximum Total Mean N Maximum

18 18 4 AIHEEN ARVIOINTI Kairaukset osoittivat Reisjärven Metsäperän magneettinen ja gravimetrinen maksimialue aiheutuu ilmeniitti-magnetiitti-apatiittigabrosta. Kairauslävistysten malmipitoisuuksien tulisi kuitenkin olla lähes kaksinkertaisia, jotta aiheella olisi taloudellista merkitystä. GTK luopui valtauksesta, koska gabron malmipitoisuudet ovat liian alhaisia. Espoossa Geologi, FT Olli Sarapää Geologi FT Niilo Kärkkäinen Geofyysikko Jaana Lohva Tutkimusavustaja Mikko Pelkkala Geologi Hannu Seppänen 5 KIRJALLISUUSLUETTELO Kärkkäinen, Niilo Kalevi Titanium ore potential of small mafic intrusions based on two examples in western Finland. Houghton, MI: Michigan Technological University. 193 p. 6 LIITTYY Kairasydänraportit (core logs) M2343/03/R , kemialliset analyysit (chemical analyses, Gemcom-aineisto, geofysiikan data (geophysical data), petrofysikaalinen (petrophysical ) data ja raportti (report) pdf cd:llä. 7 LIITTEET 1. Metsäperän valtausaluekartta. Claim areas of Metsäperä 2. Reisjärven oksidigabrolohkareiden löytöpaikat ja analyysit. Chemical analyses of oxidegabbro boulders. 3. Metsäperän magneettinen kartta, jossa kairanreiät. Magnetic map of Metsäperä with drill holes. 4. Metsäperän gravimetrinen kartta, jossa kairanreiät. Garvity map of Metsäperä with drill holes 5. Metsäperän slingram reaalikartta. Slingram real map of Metsäperä 6. Metsäperän slingram imaginaarikartta. Slingram imaginare map of Metsäperä 7. Metsäperän syväkairausprofiilit. Drilling profiles of Metsäperä 8. Liittyy-CD. Additional CD

19 19

20 20 LIITE 2 Reisjärven oksidigabrolohkareiden löytöpaikat ja analyysituloksia. NÄYTE PAIKKA X Y ANALYYSI TiO 2 %Fe 2 O 3 P 2 O 5 S Ni L.MH Metsäperä N L.MH Mäntyperä N L.MH Mäntyperä N L.MH Mäntyperä N L.MH Mäntyperä N L.MH Mäntyperä N L.MH Mäntyperä N L.MH Raura N L.MH Kinnulanranta N L.MH Kangaskylä N L.MH Kangaskylä N L.MH Kangaskylä N L.MH Kangaskylä N L.MH Kangaskylä N L.MH Kangaskylä N P.MH Köyhänperä N

21 21 Metsäperän magneettinen kartta, jossa kairanreiät. LIITE 3

22 22 Metsäperän gravimetrinen kartta, jossa kairanreiät LIITE 4

23 23 Metsäperän slingram reaalikartta LIITE 5

24 24 Metsäperän slingram imaginaarikartta LIITE 6

25 Metsäperän syväkairausprofiilit LIITE 7 25

26 26

27 27

28 28

29 29

30 30

31 31

32 32

33 33

34 34