Halkoaho Tapio ja Niskanen Matti VENÄJÄ RUSSIA 4341

Transkriptio

1 Geologian tutkimuskeskus Kuopion yksikkö KAPERA PL 1237, KUOPIO M06/4314/2004/1/ TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA JAMALI 1 (kaivosrekisterinumero 7626/1) SUORITETUISTA NIKKELIMALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA Halkoaho Tapio ja Niskanen Matti VENÄJÄ RUSSIA NURMES LIEKSA N Myöhäisarkeeisia gneissigraniittikompleksin granitoideja, orto- ja paragneissejä/ late Archaean granitoids, ortho- and paragneisses of the granite gneiss complex Mafisia vulkaanisia kiviä/ mafic volcanic rocks Mafinen juoni/ mafic dyke Ultramafisia kiviä/ ultramafic rocks Metasedimenttisiä kiviä/ metasedimentary rocks Ni-mineralisaatio/ Ni mineralization Tutkimusalue/ exploration target 10 km Kuva 1. Jamali 1 valtausalueen sijainti alueen yksinkertaistetulla geologisella kartalla. Fig. 1. Location of the Jamali 1 claim (exploration licence) in the simplified geological map of the area.

2 SISÄLTÖ JOHDANTO. 3 Alueen kuvaus... 3 Tutkimuksen tavoite. 3 SUORITETUT TUTKIMUKSET 3 Maastogeofysikaaliset mittaukset 3 Geologinen kartoitus. 3 Syväkairaukset.. 3 Kairasydänten käsittely ja analysointi 4 TUTKIMUSALUEEN GEOLOGISET PÄÄPIIRTEET.. 4 Jamali 1 valtausalueen geologia... 4 GEOFYSIIKAN MITTAUSTEN, KAIRAUSTEN JA ANALYYSIEN TULOKSET 5 VALTAUKSESTA LUOPUMISEN SYY TUTKIMUSAINEISTON TALLENTAMINEN. 12 SUOSITUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI.. 12 KIRJALLISUUSLUETTELO.. 12 LIITTEET. 12 2

3 3 JOHDANTO Alueen kuvaus Tutkimusalue sijaitsee Itä-Suomen läänissä Lieksan kaupungin Niitty-Jamalin alueella, karttalehdellä (kuvat 1 ja 2) noin 8 km Lieksan kaupungin keskustasta luoteeseen. Raportoitava alue käsittää Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) 6,3 hehtaarin suuruisen Jamali 1 valtauksen (kaivosrekisterinumero 7626/1). Valtaus sijaitsee kokonaan yksityisten mailla (Metsäkoti 67:10, Ristoruukki 70:1 ja Heikkilä 214:0). Alue on alavaa, pääasiassa hienorakeisista kerrostumista (savea, hiesua ja hietaa) muodostunutta muinaisen Pielisen jääjärven ja Yoldiameren pohjaa (Saarelainen & Leino 1998). Tutkimusalueella ei esiinny kalliopaljastumia. Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää alueella olevan isohkon voimakkaan magneettisen anomalian aiheuttaja ja sen nikkeli- ja platinaryhmän alkuaine(pge)-malmipotentiaalisuus. SUORITETUT TUTKIMUKSET Maastogeofysikaaliset mittaukset Jamalin alueella tehtiin systemaattinen magneettinen maanpintamittaus (kuva 2). Mittauslinjavälinä käytettiin 50 metriä ja pistevälinä 10 metriä. Mittaus tehtiin protonimagnetometrillä totaaliintensiteettimittauksena. Mittausten tarkoitus oli rajata tarkemmin matalalentomagneettissa mittauksessa näkyvä anomalia sekä selvittää magneettisen anomalian luonne. Samalta alueelta tehtiin sähkömagneettinen slingram-mittaus (kuva 4, horisontaalikelat 60 m kelaväli). Linjaväli oli 50 m ja pisteväli 20 m. Mittauksella selvitettiin liittyykö magneettisen anomalian pintaosiin johtavia osueita. Alueella mitattiin myös transientti sähkömagneettinen mittaus (TEM) STROBE-laitteella maanpinta- ja kairanreikämittauksena. Maanpintamittauksessa käytettiin single loop järjestelmää 100x100 m lähetin-vastaanotin silmukkaa, joiden sijainti on esitetty kuvassa 4. STROBEkairanreikämittauksista ei saatu luotettavaa kolmikomponenttimittaustulosta vastaanottimessa ilmenneen laitevian vuoksi. Taajuusalueen luotauksia tehtiin SAMPO-laitteella jonomittauksena ristikkäiset profiilit muodostuman ylitse (kelaväli 400 m, pisteväli 50 m), kaakko-luode suuntaisella profiililla lähetin oli luoteen ja lounas-koillinen profiililla koillisen puolella. Sähkömagneettisten mittausten peitto ja pisteiden sijainti on esitetty kuvassa 4. Petrofysikaalisia parametreja (suskeptibiliteetti ja ominaisvastus) mitattiin kairanreikäloggauksina rei istä R302-R0305. Pistevälinä oli 0,05 m. Geologinen kartoitus Frosteruksen ja Wilkmanin (1920, 1924) 1: karttalehtiselostus ja kallioperäkartta ovat ainoita joissa sivutaan Lieksan Niitty-Jamalin alueen kallioperätutkimuksia. Paljastumia valtausalueella ei esiinny (kuva 2) ja yksityiskohtaista kartoitusta tutkimusalueella ei ole siten tehty. Syväkairaukset Tutkimuskohteena olevalle Jamali 1 valtausalueelle on tehty 1 (R305) ja sen välittömään läheisyyteen 4 syväkairausreikää yhteispituudeltaan 1197,8 metriä (taulukko 1). Kairauksista on vastannut Suomen Malmi Oy:n Wireline-kairausyksikkö. Kairaukset on tehty halkaisijaltaan 56 mm putkistolla.

4 4 Taulukko 1. Jamali 1 valtausalueen ja sen ympäristön timanttikairareiät. Table 1. Diamond drill holes in the Jamali 1 claim and surrounding area. Kairareikä tunnus X-koord. Y-koord. Korkeus Suunta Kaade Maata (m) Pituus (m) Hole-id Northing (X) Easting (Y) Elev. (Z) Direction Inclination Soil (m) Length (m) M R , , , ,00 121,55 M R , , , ,25 226,80 M R , , , ,35 215,15 M R , , , ,05 216, R , , , ,15 418,05 Total 52, ,80 Kairasydänten käsittely ja analysointi Tutkimuskohteena olevan alueen syväkairausnäytteiden malmianalyysit (511P) on tehty kivilajikontaktit huomioon ottaen keskimäärin 1 m:n mittaisin analyysivälein. Näytteet on halkaistu sahaamalla timanttilaikalla. Näytteistä toinen puoli on murskattu mangaaniteräsleuoilla, jaettu pullojakolaitteella ja jauhettu mangaaniteräsjauhinastiassa (GTK:n menetelmä 33): automatisoitu kivinäytteiden murskaus, jako ja jauhatus, joka sisältää kaksi huuhtelujauhatusta. Kokokivianalyysi(175X)näytteet (pituus cm) on murskattu Mn-teräs leukamurskaimella (menetelmä 30) ja jauhettu karkaistussa hiiliteräsjauhinastiassa (menetelmä 40). Tutkimusalueen 78 näytteestä, joista 48 kpl sijoittuu valtausalueelle, teetettiin Au-, Pd- ja Ptanalyysit (14 kpl) tai Au- ja Pd-analyysit (29 kpl) GTK:n analyysimenetelmällä 521U (GFAAS, kuningasvesiuutto huoneen lämmössä 5 g:n näytepunnituksesta, kerasaostus elohopealla ja pitoisuusmääritys grafiittiuuniabsorptiospektrometrillä). Lisäksi samoista näytteistä teetettiin 43 kpl perusmetallianalyysiä GTK:n analyysimenetelmällä 511P (ICP-AES, kuningasvesiliuotus 90 o C:ssa ja pitoisuusmääritys induktiivisesti kytketyllä plasma-atomiemissiospektrometrillä). Kolmestakymmenestäviidestä näytteestä teetettiin kokokivianalyysit 175X- (monialkuainemääritys XRF-menetelmällä (briketti)) ja hiilen määritys 811L-(C:n määritys hiilianalysaattorilla)menetelmillä. Yhdestä näytteestä teetettiin Au-, Pt-, ja Pd-analyysit GTK:n analyysimenetelmällä 704P (dokimastinen, fire assay, erotus-ja rikastusmenetelmä 25g ja Au, Pd ja Pt määritys ICP-AES-tekniikalla). Lisäksi kolmesta näytteestä teetettiin REE-alkuaineanalyysit GTK:n analyysimenetelmällä 307Ma (fluorivety- ja perkloorihappoliuotus ja alkuaineiden määritys ICP-MS-tekniikalla). TUTKIMUSALUEEN GEOLOGISET PÄÄPIIRTEET Niitty-Jamalin alue sijaitsee noin 8 km Lieksan kaupungin keskustasta luoteeseen. Sen kallioperä koostuu pääosin erityyppisistä granitoidisista gneisseistä/migmatiiteista, joiden sisällä esiintyy pieniä myöhäisarkeeisen vihreäkivivyöhykkeen amfiboliitti- ja voimakkaamman magneettisuuden omaavia serpentiniitti- ja/tai tremoliittikivi sulkeumia. Aluetta ei ole yksityiskohtaisesti kartoitetta ja ainoat aluetta koskevat tutkimukset ovat Frosteruksen ja Wilkmanin (1920, 1924) 1: karttalehtiselostus ja kallioperäkartta. Jamali 1 valtausalueen geologia Tutkimuskohteena oleva Jamali 1 valtausalueella ja sen välittömässä läheisyydessä ei ole kalliopaljastumia ja lähimpiin graniittigneissi/migmatiittipaljastumiin on matkaa noin 1 km. Niitty- Jamalin alueella Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) matalalentomittauksissa näkyy melko laaja

5 5 (noin 1000 x 500 m), luode-kaakkosuuntainen ja lähes pisaran muotoinen voimakas magneettinen anomalia. Noin 7 km Jamalin valtauksen itäpuolella on voimakkaasti magneettisessa, mutta Jamalin anomaliaa pienemmässä serpentiniittilinssissä, Outokumpu Mining Oyjn vuonna 1989 louhima Tainiovaaran nikkeliesiintymä. Lisäksi Lieksan kaupungin keskustan alueelta oli lähetetty kansannäytteenä vuosina 1990 ja 1991 kaksi nikkelirikasta serpentiniittilohkaretta (7,8 ja 2,6 % Ni). Jäätikön kuljetuksen perusteella (silokallioiden uurteet o, Saarelainen & Leino 1998) Niitty-Jamalin voimakas magneettinen anomalia sopisi lohkareiden lähtöpaikaksi. Tästä syystä päätettiin ryhtyä kairauksin selvittämään anomalian aiheuttajaa ja sen mahdollista nikkelimalmipotentiaalia. X = Y = R m R305 R304 R302 R301 Kairareikä / diamond drill hole Kuva 2. Jamali 1 valtausalueen ympäristön magneettinen maanpintakartta. Pohjakartta Maanmittaushallituksen lupanumero 13/MYY/04. Fig. 2. Ground magnetic total intensity map of the Jamali 1 claim area. Base map National Land Survey of Finland licence number 13/MYY/04. GEOFYSIIKAN MITTAUSTEN, KAIRAUSTEN JA ANALYYSIEN TULOKSET Kuvassa 3 on esitetty Niitty-Jamalin anomalian keskeisen profiilin kairareiät kivilajeineen. Kairareiät osoittivat yksiselitteisesti, että Niitty-Jamalin alueella olevan magneettisen anomalian aiheuttaja on komatiittinen serpentiniittilinssi, jonka reunoilla esiintyy tremoliittikiviä (kuva 3). Kairausten ensimmäisessä vaiheessa (reiät R301-R304) oltiin varauduttu syvimmillään 150 metrin pituisiin reikiin, mutta kuten kuvasta 3 nähdään magneettisen anomalian aiheuttajan kivet alkavat

6 6 rei illä R302 ja R304 (katso myös kuva 7) vasta noin sadan metrin syvyydellä. Kairausten toisessa vaiheessa (R305, katso myös kuva 8) oli tarkoitus lävistää geofysiikan mittausten perusteella tulkittu voimakkaasti magneettinen kappale sen keskeltä, mutta kuten kuvasta 3 nähdään tässä ei täysin onnistuttu. Näyttää siltä, että Niitty-Jamalin ultramafisella linssillä ei ole pintapuhkeamaa, jolloin Lieksan kaupungin keskustan alueelta löytyneet Ni-rikkaat serpentiniittilohkareet eivät olisi peräisin siitä. Tosin maastogeofysiikan tulkintojen perusteella ultramafisen linssin luoteinen osa on lähempänä maanpintaa m R301 R302 R R Migmatiitti/ migmatite Kiillegneissi(-tonaliittigneissi)/ mica gneiss(-tonalite gneiss) Amfiboliitti (emäksisiä vulkaniitteja ja -liuskeita)/ amphibolite (mafic volcanics and schists) Tremoliittikivi/augiittiadkumulaatti/ tremolite rock/augite adcumulate Serpentiniitti & vuolukivi/oliviiniad-mesokumulaatti/ serpentinite & soap stone/olivine ad-mesocumulate Diabaasijuoni/ diabase dyke Ni/Cr = 2,6-3, Kuva 3. Jamali 1 valtausalueen keskeiselle profiilille (linja 13) kairatut syväkairareiät kivilajeineen. Kuvassa on lisäksi kairareiän profiilin magneettinen maanpintamittauskäyrä. Fig. 3. Diamond drill hole profile (line 13) with rock types in the Jamali 1 claim area. A ground magnetic total intensity profile is also shown in figure. Sähkömagneettisissa slingram-mittauksissa ei havaittu johteita. Kuvassa 4 näkyvät anomaliat ovat sivilisaatiohäiriöitä. Käytetyllä kelavälillä (60 m) ei tosin voida olettaakaan, että olisi saatu tietoa syvällä olevasta serpentiniittilinssistä. STROBE-laitteella mitatun pintaprofiilin tulkintana saatiin muodostuman yli yhtenäinen heikko johdeanomalia (kuva 5). Anomalia on keskeisen kairauslinjan kohdalla noin 220 metrin syvyydessä jatkuen kaakkoon ja luoteeseen ja painuen syvemmälle linjan molemmissa päissä. Kairanreikäloggausten mukaan pintaosan migmatiitti/kiilleliuskeen ominaisvastus on ohmm. Tremoliitti/serpentiniittikivessä syvyydellä 220 m ollaan satojen ohmimetrien luokassa (kuva 6), joka sopii maanpintamittauksista tulkittuihin tuloksiin. STROBEanomalian varmistamiseksi tehtiin SAMPO-taajuusluotauksia, joilla vaaka-asentoinen riittävän johtavuuskontrastin omaava heikko johde olisi pitänyt tulla näkyviin. SAMPO-mittauksilla ei tällaista yhtenäistä kerrosta pystytty toteamaan. Vaikka reikämittaus osin tukee tulkittua STROBEanomaliaa, tulee heikon johteen jatkuvuuteen suhtautua kriittisesti.

7 7 Analysoitujen serpentiniitti-vuolukivinäytteiden normalisoitu MgO-pitoisuus on paino-%, Ni-pitoisuus ppm ja Cr-pitoisuus ppm (kuva 9). Vastaavasti tremoliittikivien MgO-pitoisuus on paino-%, Ni-pitoisuus ppm ja Cr-pitoisuus ppm (kuva 9). Kaikkien edellämainittujen näytteiden Al 2 O 3 /TiO 2 -suhde (kuva 9) vaihteli 4,2 ja 31,6 (yleensä välillä 4,2-8,9) välillä eli kysymyksessä on alumiinista köyhtynyt ultramafinen magmatyyppi. Kuvissa 7 ja 8 on esitetty kairarei issä R304 ja R305 esiintyvät kivilajit ja niiden alkuainevaihteluja sekä kuvassa 9 muutamien oleellisimpien alkuaineiden keskinäisiä xy-diagrammeja. Mitään suoria viitteitä mahdollisesta nikkeliesiintymästä ei saatu, mutta kairareiän R304 neljän viimeisen (väli 181,90-216,25 m, kuvissa 3 ja 7) näytteen Ni/Cu-suhde (2,6-3,27 katso myös kuva 9) viittaa siihen, että kysymyksessä on mineralisoitunut laavapatja. Myös kairareiän R305 analysoitujen kapeiden ultramafisten kerrosten epätavallisen alhainen Cr-pitoisuus ( ppm, kuva 8 ja 9) ja anomaalisen korkea Cu-pitoisuus ( ppm) viittaavat vahvasti siihen, että kyseessä on mineralisoitunut laavapatja (vrt. mm. Brand, 1999). Mainitsemisen arvoista on myös, että kairareiässä R302 tavattiin noin 0,5 % kuparia, 0,3 % rikkiä ja 0,94 ppm kultaa sisältävä tremoliittikivi (näytteen pituus on 0,5 m) sekä kairareiässä R305 välillä m on tremoliittikivessä kultaa 0,39 ppm. Kuva 4. Jamalin slingram-mittauksen reaalikomponentti (14 khz). Kuvaan on merkitty STROBEmittauslooppien (punaiset neliöt) ja SAMPO-luotauspisteiden (keltainen ympyrä) sijainnit. Punaiset X-kirjaimet on sivilisaatiohäiriön aiheuttaja. Fig. 4. Slingram ground measurement, real-component (14 khz), Jamali. On the figure are marked locations of STROBE measurement loops (red squares) and SAMPO measurement points (yellow spheres). Red X letters marks anomalies caused by civilization.

8 8 Kuva 5. Kaakko-luode suuntaisen STROBE-maanpintaprofiilin tulkinta, näennäinen ominaisvastus. Fig. 5. The interpretation of STROBE ground measurement line from south-east to the north-west, apparent resistivity. Kuva 6. Kairanreikämittaukset kuvan 3 linjalta. Suskeptibiliteetti mitattiin rei istä R302, R304 ja R305 sekä Wenner-ominaisvastus rei istä R304 ja R305. Fig. 6. The bore hole measurements on the vertical section of fig. 3. Suskeptibility was measured in holes R302, R304 and R305 as well as Wenner apparent resistivity in holes R304 and R305.

9 9 x x x x x x x x x x x x x x x SiO2 mg# MgO FeO* CaO Al2O3 MnO TiO2 Na2O K2O 150 BiotL m % % % % % 4 50 Cr Zn V Cu Rb S x x x x x x x x x x x x x x x 100 Ba Sr 150 BiotL m Ni ppm ppm ppm ppm % Granitoidinen gneissi/ Tremoliittikivi-metapyrokseniitti/ Vuolukivi/ Gabromainen/ x x x x x x x x granitoidic gneiss tremolite rock-metapyroxenite soap stone gabbroidic Amfiboliitti/ Serpentiniitti(oliviinimesokumulaatti)/ Graniittisia juonia Granaatteja/ amphibolite serpentinite(olivine mesocumulate) (yl. pegmatiitteja)/ garnets granitic dykes Kiillegneissi/ Tremoliittiserpentiini talkkikivi/ BiotL Biotiittiliuske/ (mostly pegmatites) mica gneiss tremolite serpentine talc rock biotite schist Kuva 7. Kairareiän M52/4314/02/R304 kivilajipylväs ja alkuaineiden koostumusvaihteluja. mg# = 100(MgO/40,3044)/((MgO/40,3044)+0,9(FeO/71,8464)). Fig. 7. Rock type column and variations in elements of the diamond drill hole M52/4314/02/R304. mg# = 100(MgO/ )/((MgO/ )+0.9(FeO/ )).

10 SiO2 mg# MgO CaO Al2O3 TiO2 Na2O MnO FeO* K2O KloK 350 EpidK m % % % % % 4 50 Cr Zn V Cu Rb Ba S 100 Sr Ni KloK 350 EpidK m ppm ppm ppm ppm % Granitoidinen gneissi/ Tremoliittikivi-metapyrokseniitti/ Diabaasijuoni/ granitoidic gneiss tremolite rock-metapyroxenite diabase dyke Amfiboliitti/ Serpentiniitti(oliviinimesokumulaatti)/ EpidK amphibolite serpentinite(olivine mesocumulate) Kiillegneissi/ mica gneiss Graniittisia juonia (yleensä pegmatiitteja)/ granitic dykes (mostly pegmatites) KloK 0.4 Granaatteja/ garnets Epidoottikivi/ epidote rock Kloriittikivi/ chlorite rock Kuva 8. Kairareiän 4314/2003/R305 kivilajipylväs ja alkuaineiden koostumusvaihteluja. mg# = 100(MgO/40,3044)/((MgO/40,3044)+0,9(FeO/71,8464)). Fig. 8. Rock type column and variations in elements of the diamond drill hole 4314/2003/R305. mg# = 100(MgO/ )/((MgO/ )+0.9(FeO/ )).

11 A B Ni ppm Cr ppm MgO % MgO % TiO2 % 0,8 0,6 0,4 0,2 C Al2O3 % D 0, MgO % MgO % Al2O3/TiO E Cr ppm F MgO % Serpentiniitti/serpentinite Tremoliittikivi/tremolite rock Ni ppm Kuva 9. Niitty-Jamalin alueen tremoliittikivet ja serpentiniitit Ni, Cr, TiO 2, Al 2 O 3 ja Al 2 O 3 /TiO 2 - suhde versus MgO- sekä Cr versus Ni-diagrammeilla. Fig. 9. Ni, Cr, TiO 2, Al 2 O 3 and Al2O 3 /TiO 2 ratio versus MgO and Cr versus Ni diagrams of tremolite rocks and serpentinites in the Niitty-Jamali area.

12 12 VALTAUKSESTA LUOPUMISEN SYY Koska suoritetuissa tutkimuksissa GTK ei saanut suoria ja selviä viitteitä nikkelimalmista, niin valtauksesta päätettiin luopua vuoden 2003 lopussa. TUTKIMUSAINEISTON TALLENTAMINEN Aineisto on tallennettu käyttäen ohjelmia Microsoft Word (tekstit, kairausraportit), Microsoft Excel (analyysit) ja Winkalpea (kairausraportit). Matalalentogeofysiikka on tallennettu Geosoft:lla ASCIImuotoisena. Numeerinen aineisto ja näytemateriaalit on sijoitettu GTK:n arkistointi-ohjeen mukaisesti GTK:n tietokantoihin ja varastoihin. SUOSITUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI Tutkimuskohteena olleen Niitty-Jamalin alueen voimakkaan matalalentomagneettisen anomalian aiheuttaja todettiin komatiittiseksi serpentiniitiksi. Vaikka kairauksissa ei saatu suoria viitteitä mahdollisesta nikkelimineralisoitumasta ei sen esiintymismahdollisuutta ole täysin poissuljettu. Itseasiassa noin 1 km pitkälle anomalialle kairattiin vain yksi epätäydellinen profiili. Lisäksi kairareiän R304 neljän viimeisen näytteen Ni/Cr-suhde sekä kairareiän R305 poikkeuksellisen Crköyhät ultramafiset kerrokset ovat epäsuoria viitteitä mahdollisesta Ni-mineralisoituneesta laavapatjasta. Koska kairareiät on putkitettu kairareiän R304 jatkaminen olisi melko helppoa, jolloin tavoitettaisiin serpentiniittilinssin ja mahdollisen mineralisoituneen laavapatjan alaosa. Lisäksi alueelle kannattaisi ehkä tehdä ainakin toinen kairausprofiili varsinkin voimakkaan anomalian luoteisosaan, jossa geofysiikan tulkinnan mukaan ultramafinen massa tulee lähemmäksi maanpintaa. Joka tapauksessa, jotta Niitty-Jamalin serpentiniittilinssissä (yli 150 metrin syvyydessä) mahdollisesti esiintyvän nikkelimineralisaation voisi taloudellisesti hyödyntää, sen on oltava rikas massiivinen malmi. KIRJALLISUUSLUETTELO Brand, N.W. (1999) Element ratios in nickel sulphide exploration: vectoring towards ore environments. Journal of Geochemical Exploration 67: Frosterus, Benj. & Wilkman, W.W. (1920) Joensuu. Suomen geologinen yleiskartta [1: ] : vuorilajikartan selitys D 3, 189 p. Frosterus, Benj. & Wilkman, W.W. (1924) Joensuu. Suomen geologinen yleiskartta 1: : vuorilajikartta D 3 Saarelainen, J. & Leino, J. (1998) Jamalin maaperäkartan selitys. Maaperäkartta1:20 000, Maaperäkarttojen selitykset (Moniste) , 6 p. LIITTEET CD, jossa raportissa esitetyn Niitty-Jamalin alueen alkuperäinen aineisto. Kuopiossa Tapio Halkoaho Matti Niskanen