Tviittien politiikkaa - demokratia, edustus ja tasa-arvo politiikan uusissa verkkojulkisuuksissa
|
|
- Juuso Melasniemi
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tviittien politiikkaa - demokratia, edustus ja tasa-arvo politiikan uusissa verkkojulkisuuksissa Tiivistelmä Johdanto Vahvan puoluedemokratian aikana asia- ja uutisjournalismin keskeisiä areenoita olivat Yleisradio sekä Helsingin Sanomien ja Aamulehden kaltaiset päivälehdet ja puoluelehdet. Nyttemmin poliittisen julkisuuden kenttää ovat laajentaneet sanomalehtien ja televisiokanavien nettiversiot sekä politiikkojen blogit. Maksimissaan 140 merkkiä sisältävät Twitter-päivitykset kuvaavat tätä laajentunutta kenttää ja erityisesti päivityksille ominaista "hetkeen tarttumista", oman ja muiden toiminnan reflektointia sekä nopeaa reagointia erilaisiin esille nouseviin kysymyksiin. Twitterillä on aiempien tutkimusten perusteella ainakin seuraavia ominaispiirteitä: se korostaa viestin lähettäjän merkitystä; on sitten kyse poliitikosta tai toimittajasta, viesti henkilöityy. Vaikka monet instituutiot jo käyttävät Twitteriä tiedottamiseensa, poliitikkojen ja toimittajien viestintä on usein yhtä aikaa omakohtaista ja verkostoja luovaa. Viestintää luonnehtii nopea tässä-ja-nyt - reagointi samoin kuin vaikutelmat omista ja muiden toimista. Kysymys siitä, miten politiikka vaikuttaa median toimintaan ja päinvastoin, miten media vaikuttaa politiikkaan, on ollut jatkuvien keskustelujen kohde niin viestinnän kuin politiikan tutkimuksessakin. Tavanomaista on ollut tarkastella kysymystä instituutionäkökulmasta, politiikan ja journalismin toimintatapojen muutosta painottaen. Twitter kuitenkin tekee mahdolliseksi sen, etteivät poliitikot ja toimittajat sellaisenaan seuraa edustamiensa instituutioiden toimintalogiikkaa, poliittista päiväjärjestystä tai uutismetsästystä. Jokapäiväisessä viestinnässä he toimivat toki julkisen roolinsa tiedostaen, mutta myös sen ja yksityisen roolinsa rajoista jatkuvasti neuvotellen. Twitter on ymmärrettävissä noita rooleja samoin kuin poliittista viestintää jatkuvasti muokkaavana voimana jota ei voi tarkastella irrallaan perinteisistä viestintä-alustoista. Aivan kuten emme voi ilman konkreettista tutkimusta tietää perinteisten medioidenkaan kaikkia vaikutuksia, emme myöskään voi kuin arvailla Twitterin merkitystä poliittisessa viestinnässä. Median vaikutukset ja merkitykset ovat aina tapauskohtaisia, yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti välittyneitä. Tutkimuksen kontekstilla on siksi merkitystä. Suomalaisten poliitikkojen ja politiikan journalistien keskinäisten sosiaalisten verkostojen tutkimus on kansainvälisestikin ainutlaatuinen yritys pohtia sitä, miten Twitterin kaltainen verkkojulkisuus työstää osaltaan poliittista julkisuutta ja tapaamme käsittää politiikka. Projekti Tviittien politiikkaa tarkastelee erityisesti sitä, ketkä viestivät, kuka seuraa ketäkin ja millaisia merkityksiä politiikasta Twitterissä luodaan ja ennen kaikkea, miten tämä politiikan uusi verkkojulkisuus mahdollisesti muokkaa näkemystämme demokratiasta, edustuksesta ja tasaarvosta. Tutkimuksen aineisto, menetelmät ja keskeiset tulokset Projekti koostuu kahdesta toisiinsa liittyvästä empiirisestä tutkimuksesta: Ensimmäinen pureutuu poliittisen eliitin, kuten ministerien ja puolueiden puheenjohtajien, ja toimittajien keskinäisiin verkostoihin. Verkostoanalyysin aineisto kerättiin pisteotoksena vuoden 2013 loppupuolella ja sitä täydennettiin EU-vaalien yhteydessä kerätyllä aineistolla. Politiikoista mukana olivat eliittiä edustavat henkilöt, kuten ministerit, eduskuntaryhmien ja puolueiden puheenjohtajat,
2 eduskunnan puhemiehet sekä valiokuntien puheenjohtajat (34 henkilö), journalisteista Twittertunnuksen itselleen perustaneet politiikan toimittajat (39 henkilöä). Muuttujina tarkasteltiin muun muassa puoluetta (poliitikot), mediasidosta (toimittajat), maantieteellistä sijaintia ja sukupuolta. Toisessa empiirisessä tutkimuksessa tarkasteltiin Euroopan unionin parlamentin ehdokkaiden vaalien alla lähettämiä tviittejä. Aineisto koostui ehdokkaiden kahta kuukautta ennen vaaleja lähettämistä noin viesteistä. Parlamenttiehdokkaista aktiivisimmin Twitteriä käyttäneistä ja eniten vastauksia muilta Twitterin käyttäjiltä saaneista muodostettiin tutkimuksessa kaksi listaa: top 20 käyttäjät ja top 20 vastaanottajat. Näistä henkilöistä kerättiin perushenkilötiedot: ikä, sukupuoli, puolue, asema ja asuinpaikka, Kahden listan kokoaminen ja vertailu antoi mahdollisuuden selvittää, ketkä käyttävät Twitteriä vaalikampanjoissaan, mihin he sitä käyttävät ja millaista vastakaikua he saavat. Ennen muuta vertailu kertoi, onko Twitteriä käyttämällä mahdollista tasoittaa niitä resurssieroja joita ehdokkailla on vai ylläpitääkö Twitterin käyttö käytännössä ehdokkaiden resurssieroja. Twitterin roolia poliittisena viestintänä tarkasteleva projekti hyödyntää sekä viestinnän ja politiikan tutkimuksen että data-analyysin menetelmiä, aineiston louhintaa ja verkostoanalyysiä. Verkostoanalyysi on menetelmä, jonka avulla voidaan tutkia toimijoiden välisiä sosiaalisia suhteita, näiden suhteiden perusteella muodostuvia kaavamaisuuksia ja vuorovaikutuksen määrää. Sosiaalisten verkostojen analyysin toteuttaminen on aina haastavaa, koska menetelmä muotoutuu tutkimusta toteutettaessa. Verkostoanalyysin voidaankin ajatella sijoittuvan määrällisen ja laadullisen tutkimuksen välimaastoon ja sen tuottamat tulokset vaativat tulkintojen tekemistä ja niiden jatkuvaa uudelleenarviointia ja kyseenalaistamista tutkimuksen edetessä. Verkostoanalyysi voidaan ymmärtää sarjana askelia, joista jokainen määrittää jollain lailla tutkimusta, jättäen jotain mahdollisuuksia ulkopuolelle ja avaten toisia. Projektin erityinen kohde on ollut Twitterissä rakentuva julkisuus edustuksellisen demokratian ja tasa-arvon näyttämönä ja tutkimusta ovat ohjanneet kysymykset poliittisen eliitin ja politiikan toimittajien keskinäisistä verkostoista, poliittisen kulttuurin muutoksista sekä poliittisen viestinnän uusista muodoista. Tulokset julkaistaan kolmessa kansainvälisessä ja yhdessä suomenkielisessä artikkelissa, minkä lisäksi projektissa käytettyä verkostoanalyysiä arvioidaan erillisessä suomenkielisessä julkaisussa. Tulokset ovat tiivistettynä seuraavat: (1) Politiikkojen ja toimittajien verkostoja tarkastelleesta aineistosta nousee esille politiikan Twitter-eliitti (ks. esimerkki visualisoinnista alla), jonka osallistujat viestivät aktiivisesti ja jota seurataan paljon. Eliitti muodostaa kiinteän sisäpiirimäisen verkoston. Tästä joukosta erottuvista poliitikoista kaikki eivät ole institutionaalisissa asemissa päivänpolitiikassa; osa on aiemmin ollut merkittävissä poliittisissa asemissa. Institutionaalinen asema ei siten suoraan selitä Twitter-suosiota. Twitterin politiikka on aineiston perusteella vahvasti pääkaupunkikeskeistä ja edustaa siellä vahvoina olevia puolueita, kuten Kokoomusta ja Vihreitä. Vastaavasti Twitterin poliittinen journalismi näyttäisi keskittyvän mediavallan myyttiseen ytimeen, Helsingin Sanomiin, Mainostelevisioon ja Yleisradioon. Tutkimuksessa havaittiin myös, että politiikan ja toimittajien keskinäiset verkostot voivat kertoa toimijoiden arvoista jotakin sellaista, jota viestien sisältöä tutkimalla ei saada selville. Kuuluminen verkostoon voi joissakin tapauksissa olla jopa tärkeämpi indikaattori Twitteristä poliittisen viestinnän alustana kuin viestien sisältö.
3 (2) Tutkimus EU parlamenttiehdokkaista osoitti, että Twitter oli vihreiden ja kokoomuslaisten, Etelä- Suomen suurten kaupunkien, hyvissä asemissa olevien, keski-ikäisten vaalikampanjan väline. Hiukan yllättäen, naispuoliset ehdokkaat käyttivät Twitteriä olennaisesti enemmän kuin heidän osuutensa kaikista ehdokkaista olisi antanut olettaa. Tarkasteltaessa ehdokkaiden Twitterissä saamia vastauksia kävi ilmi, että vastauksissa painottuivat keski-ikäiset, hyvissä asemissa olevat miehet suurissa suomalaisissa kaupungeissa. Näyttää myös siltä, että ehdokkaat käyttivät Twitteriä korvatakseen puolueiden organisaatioon liittyviä heikkouksia ja saavuttaakseen omalla kannatusalueella asuvia äänestäjiä. Twitter oli vaaleissa väline, jonka käyttö korreloi muiden resurssien kanssa. Ehdokkaat, joilla oli muutenkin paljon voimavaroja käytettävissä vaalikampanjointiin, käyttivät Twitteriä eniten. Tutkimuksen johtopäätös on, että Twitter pikemminkin tukee jo olemassa olevia valtahierarkioita kuin tarjoaa tehokkaan välineen haastaa ja kyseenalaistaa niitä. Johtopäätökset ja pohdinta Koska verkostoanalyysimme tutkimusjoukko koostui eliitin edustajista, tuloksia oli luontevaa suhteuttaa myös eliittitutkimukseen. Eliittitutkimuksessa keskeiset kysymykset koskevat eliitin vertikaalista ja horisontaalista liikkuvuutta. Eliitin vertikaalista ja horisontaalista liikkuvuutta pidetään yhteiskunnan demokraattisuuden ja tasa-arvon mittareina. Edellinen kuvaa eliittiryhmän avoimuutta eliitissä vähemmistönä olleiden ryhmien, kuten naisten, tai erilaisten vähemmistöjen (kuten maahanmuuttajat) jäsenille. Horisontaalinen liikkuvuus viittaa eliittiryhmien keskinäisiin suhteisiin. Twitter-eliitin kokoonpano ilmentää tätä verkkojulkisuuden ambivalenttisuutta: yhtäältä se mahdollistaa, ainakin periaatteessa, vapaan pääsyn vallan verkostoihin, toisaalta poliitikkojen ja toimittajien keskinäisten verkostojen rakenne ja ominaisuudet kertovat hierarkkisista ("mediavallan myyttinen ydin") ja suhteellisen selvärajaisista yhteisöistä ja näin ollen enemmän tai vähemmän suljetuista eliittiryhmistä ja niiden sisäisistä klustereista. Verkostoanalyysin tulokset ovat rinnastettavissa Ilkka Ruostetsaaren Vallan sisäpiirissä (2014) kartoittamiin suomalaisiin eliittiryhmiin. Niiden mukaan Kokoomus ja Vihreät olivat yliedustettuna valtaosaltaan Etelä-Suomea edustavassa valtaeliitissä ja joukkotiedotuseliitin jäsenistä kokoomusta kannattaa tasan puolet. Samaisen tutkimuksen mukaan naisten osuus koko
4 poliittisesta eliitissä on 43 prosenttia ja joukkotiedotuseliitissä 33 prosenttia. Sen sijaan tutkimassamme Twitter-eliitissä on yhtä paljon naisia ja miehiä. Tulostemme perusteella poliittisen eliitin ja politiikan toimittajien muodostaman eliitin vuorovaikutus Twitterissä on suhteellisen tiivistä, joskin poliitikot ja journalistit muodostivat myös omia keskinäisiä verkostojaan. Näyttää siis siltä, että Twitter on uusi foorumi eliittien väliselle kommunikaatiolle, toisaalta se ilmentää uudenlaista verkkojulkisuutta, jossa eliitin keskinäinen kanssakäyminenkin on julkista. Aineistosta havaitaan erilaisia Twitterin käytön strategioita. Osa poliitikoista on verkottunut laajalti myös politiikan eliitin ulkopuolelle, kun taas osa poliitikkojen verkoston keskeisistä toimijoista on verkostoitunut lähinnä politiikan eliitin sisäisesti. Twitter perustuu palveluna niin sanotulle rikkaat rikastuvat -periaatteelle, jossa suositut käyttäjät saavat yhä enemmän seuraajia. Täten politiikan ja median suosituimpia Twitter-käyttäjiä voidaan pitää eräänlaisena eliittien eliittinä, eikä tutkimuksemme tältä osin tue toisinaan esitettyjä ajatuksia sosiaalisen median demokratisoivasta voimasta. Tutkimuksemme pikemminkin vahvistaa käsitystä median ja politiikan leikkauspisteestä, myyttisestä mediavallan keskuksesta, jossa olemassa olevat valtarakenteet vahvistuvat ja tulevat näkyviksi. Twitterissä suosituimmat toimittajat edustavat pääkaupunkiseudun suurimpia mediataloja, ja samaten paljon Twitter-seuraajia keränneet ja palvelua luonnollisimmin käyttävät poliitikot edustavat pääkaupunkiseudun suosituimpia puolueita, Kokoomusta ja Vihreitä. Politiikan uusissa verkkojulkisuuksissa rakennetaan paitsi vaalikampanjoita ja verkostoja niissä myös neuvotellaan demokratian, tasa-arvon ja poliittisen edustuksen erilaisista ulottuvuuksista. Twitter toimii poliittista julkisuutta muovaavana kenttänä, jonka rooli demokratian edellyttämässä julkisessa keskustelussa riippuu kentän toimijoista ja niiden välisistä suhteista ja verkostoista. Tutkimuksessa Twitterin muodostamaa poliittista julkisuutta on tarkasteltu poliittisia instituutioita ja joukkotiedotusvälineitä edustavien toimijoiden muodostamien kommunikaatioverkostojen kautta. Uuden viestintätekniikan mahdollistama vuorovaikutus ei välttämättä tuo mitään uutta, jos vakiintuneet sosiaaliset verkostot ainoastaan siirtyvät uudelle areenalle, mutta se voi myös uudistaa näitä verkostoja mahdollistamalla uudenlaiset toimijat ja uudenlaisia kommunikointimuotoja. Twitter ei olekaan mediana itsenäinen poliittisen viestinnän kenttä: sitä käytetään esimerkiksi lehtien verkkosivujen linkkien jakamiseen. Twitteriä ei voi myöskään pitää sellaisenaan sukupuolittuneena välineenä. Tutkitun EU-vaaliaineisto sukupuolen, sukupolven, yhteiskuntaluokan, alueellisuuden ja puoluekentän tapaiset muuttujat selittyvät pääkaupunkiseudun eliittirakenteella ja EU-vaalien yleisellä luonteella. Sosiaalinen media poliittisen julkisuuden näyttämönä luonnehtii edustuksellisen demokratian uutta vaihetta, jota on kutsuttu mediademokratiaksi ja yleisödemokratiaksi, ja jota politiikan ns. medioitumisen lisäksi kuvaavat muuttuneet käsitykset poliittisesta edustuksesta ja johtajuudesta. Yleisödemokratiaa luonnehtii median hallitseva rooli mielipiteen muodostuksessa sekä henkilöitynyt ja imagoon perustuva poliittinen edustus ja johtajuus. Ainakin Suomessa tähän muutokseen liittyy esimerkiksi myös (nuorten) naisten noste ja näkyvyys politiikassa, kuten Heikki Paloheimon (2007) ja Mari Niemen (2014) tutkimukset osoittavat. Sosiaalinen media sopii välineenä hyvin tähän Pierre Rosanvallonin (2008) läsnäolon politiikaksi kutsumaan demokratiamalliin, joka edellyttää poliitikkojen jatkuvaa empaattista läsnäoloa mediassa ja jossa poliittinen viestinä on tunteenomaistunut. Samalla myös käsitys poliittisesta edustuksesta on muuttunut. Poliittisesta edustamisesta on tullut enemmänkin affektien artikuloimista kuin intressien ja identiteettien edustamista.
5 Myös poliitikkojen ja toimittajien välinen tiivis kommunikointi Twitterissä rakentaa tätä läheisyyden ja läsnäolon lumoa luovaa tunnepolitiikkaa. Poliitikkojen on luovittava kahden maailman välissä. Heidän työhönsä kuuluu osallistuminen yhä monimutkaistuvampaan poliittiseen päätöksentekoon ja välitön reagointi ennalta arvaamattomiin poliittisiin tapahtumiin ja kysymyksiin samalla kuin heidän on oltava jatkuvasti empaattisesti kuunneltava ja kansalaisten huolenaiheita. Tämä muutos poliittisessa edustamisessa on saattanut jopa parantaa naispolitiikkojen asemia, sillä naisia pidetään kulttuurisesti miehiä empaattisempina ja sosiaalisesti taitavampina ongelmien ratkojina etenkin ihmisten arkisten huoliin liittyvissä kysymyksissä. Tällainen asiantuntemus on kysyttyä tieto-taitoa, kun poliitikot ja toimittajat neuvottelevat poliittisen agendan sisällöistä politiikan verkkojulkisuudessa. Lisäksi Twitterin kaltainen foorumi tarjoaa poliitikoille tilaisuuden esiintyä monissa rooleissa, kommentoida ajankohtaisia kysymyksiä ja syöttää samalla jutunaiheita toimittajille, osoittaa empatiaa yleisön huolille ja raottaa samalla myös henkilökohtaisempaa puoltaan. Toimittajille poliitikkojen jatkuva mediassa läsnäolo saattaa olla samalla sekä resurssi että rasite. Yhtäältä se tarjoaa jutun aineksia, toisaalta valikointia vaikeuttaa runsauden pula. Uutisen arvoisen jutun etsintää helpottavat strukturoineet Twitter-verkostot, joissa toimittajat oppivat tuntemaan poliitikkojen mediastrategiat ja havaitsemaan myös odottamattomat, uutisen arvoiset poikkeamat läsnäolon politiikan jatkuvassa informaatiovirrassa. Demokratian kannalta tutkimustuloksemme ovat siten sekä myönteisiä että kielteisiä. Twitter-eliitin keskinäinen kommunikointi on julkista ja siksi läpinäkyvää, mutta toisaalta etenkin poliittiset toimijat ovat tietoisia esillä olostaan ja hyödyntävät Twitteriä pyrkiessään parantamaan medianäkyvyyttään ja imagoaan vaihtuvien poliittisten tilanteiden edellyttämällä tavalla. Lisäksi Twitter- eliitin kiinteät ja suhteellisen suljetut yhteisöt ja klusterit osoittavat, että myös läsnäolon politiikassa valta näyttää keskittyvän poliittisen eliitin ja joukkotiedotuseliitin sisäpiireille. Projekti on toteutettu monitieteisessä työryhmässä: Professori (ma.) YTT Iiris Ruoho (projektin vastaava; sähköinen viestintä, Viestinnän, median ja teatterin tutkimuksen yksikkö, Tampereen yliopisto), yliopistonlehtori YTT Jaana Kuusipalo (sukupuolentutkimus, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto), erikoistutkija Erkka Railo (Eduskuntatutkimuksen keskus, Turun yliopisto, professori YTT Erkki Karvonen (Informaatiotutkimus, Oulun yliopisto) ja tutkija VTT Jiri Nieminen (politiikan tutkimus, COMET, Tampereen yliopisto), tutkija FM Eliisa Vainikka (sosiaalisen median tutkimus, COMET, Tampereen yliopisto), ja tutkija DI Jukka Huhtamäki (data-analyysi, Intelligent Information Systems Laboratory, Tampereen teknillinen yliopisto).
Twiittien politiikka Suomalaisen politiikan eliitin verkostot Twitterissä
ABSTRAKTI 1 Iiris Ruoho, Jaana Kuusipalo, Eliisa Vainikka (Tampereen yliopisto) & Jukka Huhtamäki (Tampereen teknillinen yliopisto) Twiittien politiikka Suomalaisen politiikan eliitin verkostot Twitterissä
Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja
Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin
DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015
DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,
suomalaisen valtaeliitin läpileikkaus
Kirja-arvio 097 suomalaisen valtaeliitin läpileikkaus jiri nieminen olitiikan uutisia seuraava suuri yleisö on saattanut törmätä vuosien varrella Ilkka Ruostetsaaren eliittitutkimuksiin. Viime vuonna julkaistu
STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry
STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat
Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa
Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa Mediatutkimuksen päivät, Turku 4.2.2011 Esa Reunanen Perustiedot Käynnistyi syksyllä 2010 Valmistuu vuodenvaihteessa 2011 / 2012 Tutkijat: Esa Reunanen, Auli Harju,
TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).
Suomi/Nyt-kysely Osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johtaa ajatushautomo Magma Taloustutkimus Oy kokosi 7.2. 8.3.207 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 8 79 -vuotiaista suomalaisista.
Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015
Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma
Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet
Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus
Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.
Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa
Vinkkejä hankeviestintään
Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen
Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1043 Europarlamenttivaalit 1999 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
#digivaalit2015
#digivaalit2015 http://presemo.aalto.fi/digivaalit2015 Digivaalit 2015 Kuka vaikutti julkisuuden agendaan eduskuntavaalien alla? Tutkimuksen tavoitteet Digitaalisen median vuorovaikutuksen, valtarakenteiden
Eduskuntatyön erityispiirteistä
Eduskuntatyön erityispiirteistä Näin demokratia toimii eduskunta, lainsäädäntö ja kansalaisvaikuttaminen 11.9.2017 johtava tietoasiantuntija Joni Krekola Suomen poliittinen järjestelmä Lainsäädäntövalta:
työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä
Sosiaalinen media verkoston työvälineenä Mitä on sosiaalinen media? Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen
Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa
Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea
SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1
SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi 1 Onnellisuus ja hyvinvointipolitiikka Pohjoismaisessa tutkimusperinteessä hyvinvointi on
Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup
Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten näkemyksiä julkisesta
VANHAN (2012-2015) JA UUDEN (2015-2018) OPETUSSUUNNITELMAN VASTAAVUUDET
26.5.2015 VANHAN (2012-2015) JA UUDEN (2015-2018) OPETUSSUUNNITELMAN VASTAAVUUDET Vastaavuustaulukko on laadittu uuden opetussuunnitelman näkökulmasta eli katsotaan, mitkä vanhan opetussuunnitelman opintojaksoista
Aiheesta tutkimussuunnitelmaan
Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aihepiiri Kiinnostaa, mutta ei ole liian tuttu oppii jotain uutta Mikä on se kysymys tai asia, jonka haluan selvittää? Miten jalostan pähkäilyni tieteellisesti tarkasteltavaksi
Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1
Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma
Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa
Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa Enemmistö ( %) suomalaisista arvioi ymmärtävänsä hyvin tärkeitä poliittisia kysymyksiä, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.
PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA
012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat
Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014
Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat
Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta
Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,
Kovera luottamus särkymättömässä demokratiassa
Kovera luottamus särkymättömässä demokratiassa Hanna Wass akatemiatutkija, yliopistonlehtori hanna.wass@helsinki.fi Twitter: @hanna_wass Avoimen hallinnon III toimintaohjelman käynnistystilaisuus 24.8.2017
Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO
MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva
VERKOSTOANALYYSI raportti
Verkostosta Voimaa -projekti VERKOSTOANALYYSI raportti Net Effect Oy 1 Sisällys Yleisiä havaintoja Kysymyksenasettelu Koko verkosto, kaikki yksittäiset toimijat, kaikki suhteet (myös yksisuuntaiset) Aineiston
1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin?
A3.2.2. Parlamentti, presidentti, hallitus 12.2.2015 (VARES) Diamond 1) Demokratian toteutumisen vaikeus Latinalaisessa Amerikassa 2) Suhteellisen vaalitavan vaikeus Etelä-Afrikassa ja Namibiassa Jyränki
PUOLUEEN SÄÄNNÖT. 5 Puolueen nimen kirjoittaminen. 11 Piirijärjestön tehtävät. 11 Piirijärjestön ja kunnallisjärjestön tehtävät
PUOLUEEN SÄÄNNÖT Esitys kahden puheenjohtajan mallin edellyttämistä sääntömuutoksista Nykyiset säännöt Työryhmän esitys 5 Puolueen nimen kirjoittaminen Puolueen nimen kirjoittavat puolueen puheenjohtaja
VAIKUTTAMISEN ABC 15.9.2015
VAIKUTTAMISEN ABC 15.9.2015 PÄIVÄN AGENDA Puhutaan vaatimattomasti: Maailman muuttumisesta Vaikuttajaviestinnästä ennen ja nyt Vaikuttajaviestinnän tekemisestä MAAILMA ON MUUTTUNUT. PYSYVÄSTI. Ai miten
Sosiaalinen media työnhaussa
Sosiaalinen media työnhaussa Sosiaalisen rekrytoinnin kanavat Englantilaisen yrityksen Provide vuonna 2012 luoma sosiaalisen rekrytoinnin kompassi (inhunt.fi) Some sopii kaikille ei vain viestintä- ja
Osallistuminen ja asukasdemokratia. Jenni Airaksinen
Osallistuminen ja asukasdemokratia Jenni Airaksinen Demokratia EDUSTUKSELLINEN DEMOKRATIA Eliitti päättää SUORA DEMOKRATIA Vapaat miehet torilla PLURALISTINEN LÄHESTYMISTAPA Yhdistää suoraa osallistumista
RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA. Ari Salminen, Vaasan yliopisto
RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA Ari Salminen, Vaasan yliopisto 09.12.2015 Korruptio ja uhka Korruptio: vallan ja vaikutusvallan väärinkäyttö. Pyrkimys tavoitella etuja, jotka saavutetaan laittomin
Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012
Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-
SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt
SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.
Kuluttajien arvoa luovat käytänteet
Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää
Sosiaalinen media matkailualalla. Harto Pönkä,
Sosiaalinen media matkailualalla Harto Pönkä, 23.02.2010 83 prosenttia vastaajista toteaa, ettei sosiaalisilla medioilla ole roolia yritysten markkinoinnissa, 74 prosentin mukaan ei viestinnässäkään. Lähde:
Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?
Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja
Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015
Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti
Avoin data ja kaupunkien strategiset tavoitteet
Avoin data ja kaupunkien strategiset tavoitteet 14.6.2017 DataBusiness-kiertue Ari Ylinärä Oulun kaupunki // Konsernihallinto // Tietohallinto Avoimen datan edistäminen 14.6.2017 avoimen datan hanke datatoiveet
YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta
YH1 kurssin kertaus Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tasavallan presidentin valinta Tasavallan presidentin tehtävät ja toimenkuva Tasa-arvoinen
VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS
VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme
Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017
Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n
IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi
IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi VT Ari-Pekka Launne Kolster OY AB Helsinki 31.5.2012 IPR ja Internet mistä on kysymys? Internet on muuttunut muutamien toimijoiden yhteydenpitovälineestä globaaliksi
Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää
Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu
YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu
Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana: mikä on suomalaisten ykkösuutistoimija mediasta
Forsberg & Raunio: Politiikan muutos.
Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin
Presidentinvaalit 2018 Piraattipuolueen osallistumisen mahdollisuudet
Piraattipuolueen osallistumisen mahdollisuudet Tässä esityksessä Taustatietoa Presidentinvaaleista Arvio osallistumisen eduista ja haitoista Lyhyesti vaaliteemoista Suunnitelma keräys- ja vaalikampanjasta
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
Journalismin muutos päättäjien näkökulmasta
Journalismin muutos päättäjien näkökulmasta Viestinnän tutkimuksen päivät, Tampere 13.2.2010 Risto Kunelius Elina Noppari Esa Reunanen Media vallan verkoissa -tutkimus Hoitajien palkkakiista, innovaatioyliopisto,
Luento 4, , Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne
TU-C9280 Viestintä 1 Luento 4, 7.10.2016, Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne Agenda Alustus Keskustelua Ryhmätyö: Aallon mediaviestinnän analyysia
Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille
KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja
410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)
410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä
Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen
Espoo, Omnia Maarit Pedak, VTM ja KTM, organisaatioviestinnän tutkija Helsingin yliopisto
Promootioviestintä Viestinnän päivittäminen 2.0 Espoo, Omnia 26.9.2017 Maarit Pedak, VTM ja KTM, organisaatioviestinnän tutkija Helsingin yliopisto Erilaisia lähestymistapoja viestintään Maineviestintä;
Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015
Kunnanjohtajana somessa Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Tausta Virkaura kunnallishallinnossa Kuntien keskushallinnon tehtävissä 80 luvulta saakka Jämsän hallintojohtajana 2001-2012
Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.
Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.2012 Tausta Media ja Itämeren rehevöityminen Kolme esimerkkiä
Päätöksentekoon vaikuttaminen 18.01.2013. Minerva Krohn
Päätöksentekoon vaikuttaminen 18.01.2013 Minerva Krohn 1 Sidonnaisuudet Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri (HL) Kaupunginvaltuutettu, Helsinki, Vihreät v 1997- Kouluttajana lääkeyrityksen tilaisuudessa
Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta
Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta Panu Artemjeff & Mia Luhtasaari 6.3.2017 2/10 Väestöryhmät ovat ryhmiä, joihin ihmiset tuntevat kuuluvansa: Perhe & suku Ammattiryhmät Mitä
Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten.
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. helmikuuta 2011 (18.02) (OR. en) 6491/11 SOC 124 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Sosiaalisen suojelun komitea Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto
MEDIASTA. katsele, kuuntele, kirjoita... Nakkilan lukio/kh
MEDIASTA katsele, kuuntele, kirjoita... Nakkilan lukio/kh KÄSITTEITÄ MEDIOITUMINEN MEDIAVALTA MEDIALUKUTAITO SOSIAALINEN MEDIA medioituminen... tarkoitetaan prosessia, jossa media yhtäältä itsenäistyy
ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva
MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva KALEVA Suurin media-alan konserni Pohjois-Suomessa tarjoaa asiakkailleen tuoreita uutisia, kiinnostavia juttuja ja hyödyllisiä
EU-hankkeiden onnistumistarinat esille!
EU-hankkeiden onnistumistarinat esille! EU-näkyvyyden huomioiminen hankkeissa 10.05.2017 Susanne Ekvall Euroopan komission Suomen-edustusto Kansalaisviestinnän päällikkö -Euroopan komission edustustot
Tutkija, maailma tarvitsee sinua!
Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat
Heikki Paloheimo, Tampereen yliopisto
Heikki Paloheimo, Tampereen yliopisto Demokratiaseuranta ja vaaliaineistot: teemat ja tavoitteet (Teksti on alun perin osa oikeusministeriölle toimitettua esitystä Suomen demokratiaindikaattoreiden perusaineistojen
Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt. VTT Tuomo Mörä kl 2010
Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt VTT Tuomo Mörä kl 2010 Kurssin suorittaminen Luennot Oppimispäiväkirja Essee Läsnäolo: alle viiden luentopäivän oppimispäiväkirjan tekeminen alentaa arvosanaa,
Viestintä- ja tiedotuskoulutus 2014. Taimo Halme Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta
Viestintä- ja tiedotuskoulutus 2014 Taimo Halme Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Viestintä on valtaa Ainejärjestö on antanut tiedottajalleen mandaatin kontrolloida tiedon liikkumista
Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?
Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna
Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015
Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte
mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011
Sosiaalinen media mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011 1 Sosiaalisen median määrittely Sosiaalinen media on tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävä viestinnän
Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen
Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,
Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media
Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät
PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011
PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 SISÄLTÖ Lähtökohta vaaleihin Mitä tehtiin Vaalitulos Vaikutukset Muut puolueet Onnistumiset Kehittämistarpeet Toimenpiteitä LÄHTÖKOHTA VAALEIHIN Tavoitteena x ehdokasta
PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA
PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten
Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.
Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä
VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE
VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet
Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013
Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Suomen Keskustanaiset ry toimii aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisten
Poliittisen osallisuuden eriytyminen demokratian ongelmana
Poliittisen osallisuuden eriytyminen demokratian ongelmana Hanna Wass akatemiatutkija, yliopistonlehtori hanna.wass@helsinki.fi Twitter: @hanna_wass Suomi 100 -demokratiaviikkojen juhlaseminaari 30.3.2017
Välitön viestintä vaikuttaa. Sisäministeriön viestinnän linjaukset
Välitön viestintä vaikuttaa. Sisäministeriön viestinnän linjaukset 2016 2017 Viestinnän 7 linjausta 1 2 3 Viestintä tukee sisäministeriön ydintoimintaa ja erityisesti sisäisen turvallisuuden strategian
LIITE 2: Kyselylomake
LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut
PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012
PR, mediasuhteet ja journalismi Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 Viestinnän ja markkinoinnin integraatio Imago Brandi Maine Yksinkertainen viestinnän perusasetelma Lähde: Karvonen, E. Suomalainen
Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011
Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus
Finanssialan sääntely Suomessa
Finanssialan sääntely Suomessa Poliittisten päättäjien näkemyksiä finanssialan sääntelystä 16.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research toteutti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta kyselytutkimuksen
Huippuyksikköseminaari 12.11.2013
Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija
OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA Käsitelty ohjausryhmässä Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä.
OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA 2016 2019 Käsitelty ohjausryhmässä 22.11.2016 Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä. Sisältö 1. Viestintä sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun
PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN
PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN Taustamuistio 5.11.2011 tausta Kokemukset vaalikampanjasta: Monet äänestäjät kokivat puolueohjelman liian kapeaksi. Piraattiehdokkailla oli joissakin puolueohjelman
Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa
Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies
Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013
Mediaetiikka Luento 4 Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Suoritus Luennot: 20 t keskiviikkoisin klo 13 16 ajalla 30.10. 11.12.2013 Lyhyt ideapaperi esseeaiheesta, pituus 800-1200 sanaa, palautus
KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA
FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri
Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden
Lapsen ääni kuuluviin viestinnän keinoin
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 14.10.2010 Toimituspäällikkö Lea Suoninen-Erhiö Lapsen ääni kuuluviin viestinnän keinoin Toinen linja 14, 00530 Helsinki puhelin 09 771 2510 s-posti toimisto@sosiaalitieto.fi
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt
Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa yhdistysten vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Ryhmätyöt 1. Puheenjohtajan tärkein tehtäväon uuden puheenjohtajan löytäminen, jatkon varmistaminen,
Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.
Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa
Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön
Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön 1 Saatteeksi Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen. Monissa yrityksissä parhaillaan pohditaankin, miten suhtautua ja osallistua tähän uuteen
Minkälaista demokratiaa kansalaiset haluavat? Millaista demokratiaa
Minkälaista a kansalaiset haluavat? Heikki Paloheimo Millaista a suomalaiset Demokratia ja demokratisoituminen haluavat Emeritusprofessori Tatu Vanhasen 80-vuotisjuhlaseminaari 27.4.2009 Heikki Paloheimo
Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO
Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti
Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi
Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt