BENCHMARKING SELVITYSTEN TAUSTAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BENCHMARKING SELVITYSTEN TAUSTAA"

Transkriptio

1

2 BENCHMARKING SELVITYSTEN TAUSTAA Etelä-Savon matkailun kehittämisen lähtökohtana ovat alueen matkailun muuttuva toimintaympäristö ja nykyinen aluerakenne, joka rakentuu suurelta osin vapaa-ajan asutuksen ja mökkimatkailun varaan (ei Lapille tyypillisiä matkailukeskuksia) pieninä yksiköinä rannoille keskusten ulkopuolelle Etelä-Savossa kaupungit ja kirkonkylät muodostavat alueen palvelurakenteen perustan. Vapaa-ajan asutuksen sekä luonto- ja kulttuurimatkailun kasvavat asiakasvirrat ja uusi palveluyrityspotentiaali ovat luoneet mahdollisuuksia myös kaupunkien ja kirkonkylien uusiutumiselle ja uudelle kasvu-uralle Etelä-Savoa pyritään kehittämään matkailumaakuntana, jossa panostuksen tulisi näkyä alueen toimintaympäristöön, elinkeinoelämään, organisaatioihin ja aluerakenteeseen positiivisesti vaikuttavana strategisena valintana Keskusten uusiutumisen osalta mallia voidaan ottaa esimerkiksi Rovaniemestä ja matkailusta Rovaniemen kaupungin strategisena valintana: BENCHMARKING ROVANIEMI Saariston Rengastiellä on monia yhtymäkohtia Saimaan alueeseen: vesistöön pohjautuva matkailu, mökkimatkailu, veneily, tapahtumamatkailu sekä hajanainen ja pienipiirteinen rakenne ilman suuria matkailukeskuksia: BENCHMARKING TURUN SAARISTON RENGASTIE

3 MATKAILU ROVANIEMEN KAUPUNGIN STRATEGISENA VALINTANA - benchmarking

4 SELVITYKSEN TAVOITTEET Tavoitteena oli luoda katsaus Rovaniemen strategisiin valintoihin ja matkailun kehitykseen sen heijastusvaikutuksiin alueen toimintaympäristöön. Erityiskysymyksinä selvityksessä nostettiin esille mm.: Miten valintaprosessi on tapahtunut Rovaniemen kaupungissa? Miten kaupunki on muuttanut visiotaan ja strategiaansa (matkailukaupungin kehittämiseksi)? Miten matkailu strategisena valintana huomioidaan alueen muissa suunnitelmissa? Mikä merkitys matkailulla on Rovaniemellä kaupungin kehittymiselle, onko sillä merkitystä? Miten strategian toteutumista ja kehitystä seurataan? Mitä vaikutuksia strategisella valinnalla on ollut yhdyskuntarakenteeseen ja matkailun aluerakenteeseen? Miten maankäytön kehittämisessä huomioidaan esim. loma-asukkaat ja heidän palvelutarpeensa?

5 YLEISTÄ ROVANIEMESTÄ Rovaniemi on Lapin hallinnollinen keskus kansainvälisen kaupan, koulutuksen, logistiikan ja matkailun keskipiste Asukasluku hieman yli asukasta Kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät v alusta Rovaniemen kaupunkistrategiassa on elinkeinojen painopistealueiksi määritelty matkailu, luovat alat, kylmä- ja talviteknologia, teollisuus sekä kauppa ja palvelut. Ympärivuotinen ja kansainvälinen matkailu on yksi Rovaniemen elinkeinoelämän kivijaloista Matkailullisia vetovoimatekijöitä ovat napapiiri, sen joulumatkailu, lappilainen luonto ja siihen liittyvät elämykset, Ounasvaara, jokivarret ja elävä matkailukeskusta Kartta, kaupungin www-sivut

6 MATKAILUN KEHITYS ROVANIEMELLÄ Kehityksen kulminaatiopisteet 1910-luvulla rakennettu rautatie tarjosi etelän asukkaille mahdollisuuden päästä ihastelemaan revontulia ja keskiyön aurinkoa. Ennen sotia Rovaniemen matkailua kasvatti vuonna 1932 valmistunut Jäämerentie, joka kulki Rovaniemen kautta Petsamoon Vuonna 1950 Napapiirille pystytettiin hirsimaja Eleanor Rooseveltin tulon kunniaksi. Sen yhteyteen alettiin 1960-luvulla suunnitella erityistä joulumaata. Vuonna 1965 rakennettiin seuraava Napapiirin maja. Joulupukista muodostui vähitellen Rovaniemen tärkein matkailuvaltti, kun Rovaniemen kaupunki ja maalaiskunta rakennuttivat Joulupukin pajakylän vuonna saapui ensimmäinen Concorde-charterlento Rovaniemelle, sitä voidaan pitää joulumatkailun kaupallisena alkuna luvulla kaikki joulucharter-lennot saapuivat vielä Rovaniemen kentälle Rovaniemen lentoaseman laajennus: Rovaniemen uuden terminaalin lentoasemarakennus vihittiin käyttöön vuonna 1992 ja laajennusosa otettiin käyttöön vuonna Ounasvaaran kehittäminen: Ounasvaaran liikuntapuiston kehittämissuunnitelma vuonna 1999, Ounasvaara II kehittämissuunnitelma vuonna 2006, Arctic Wellbeing Park 1997 Santapark perustettiin ja avattiin virallisesti seuraavana vuonna 1998 Ohjelmapalveluiden kehittyminen Kuntaliitos 2006 Investoinnit kulttuuritarjontaan: Arktikum 1992, Kulttuuritalo Korundi 2011, Tiedekeskus Pilke 2011

7 MATKAILUN KEHITYS ROVANIEMELLÄ Matkailijoiden yöpymiset Rovaniemi - yöpymiset kuukausittain vuonna Vuosi 2011 Matkailijoita arvioidaan käyvän Rovaniemen seudulla yli vuosittain Matkailun trendi on jatkunut myönteisenä pienistä notkahduksista huolimatta. Kasvun taustalla erityisesti ulkomaisten jouluja talvimatkailijoiden yöpymisvuorokausien kasvu V tilauslentoa ja erikoisvuoroa toivat noin joulumatkustajaa Rovaniemelle. Suurin vetovoimatekijä joulupukki, mutta kasvu on perustunut suurelta osalta rovaniemeläisten ohjelmapalveluyritysten tarjoamiin jouluohjelmiin sekä Rovaniemen seudun joulunajan tapahtumiin. Sesonkivaihtelut eivät ole Rovaniemellä niin suuret kuin monissa Lapin matkailukeskuksissa Matkailusesongeista vilkkain on talvikausi marraskuusta huhtikuuhun Kotimaiset matkailijat ovat pääosassa kesäja syyskuukausina, ulkomaiset matkailijat talvikuukausina (Tilastot: Tilastokeskus 2010)

8 STRATEGISET VALINNAT MATKAILUN EDISTÄMISEKSI

9 STRATEGIAT AIKAJANALLA Rovaniemen matkailustrategia vuosille Rovaniemen alueiden käytön strategia Rovaniemen matkailun kehittämisohjelma vuosille Rovaniemen alueiden käytön strategian päivitys 2012 Rovaniemen kaupunkistrategia Rovaniemen kaupunkistrategia Rovaniemen strateginen kehittäminen on tapahtunut vaiheittain ja jatkuu edelleen: Rovaniemen elinkeinojen kehittämisohjelma, tavoitteet ja toimenpiteet Toteutuksesta raportoidaan vuosittain KH:lle - Elinkeinojaosto tarkastaa toteutumistilanteen 2 krt / v -Yrityskysely ohjelman etenemisestä luvun taitteeseen saakka matkailun kehittäminen ja muu strateginen suunnittelu tapahtui erillisenä Rovaniemen kaupungissa ja Rovaniemen maalaiskunnassa 2003 Rovaniemen kaupungin ja Rovaniemen maalaiskunnan kuntaliitosselvityksen käynnistyminen strateginen kuntaliitos, uusi Rovaniemen kaupunki

10 MATKAILUA EDISTÄVIÄ STRATEGISIA VALINTOJA Napapiirin määrätietoinen kehittäminen vuodesta 1950 (kaupunki hankkinut maata Napapiirin alueelta) Ounasvaaran kehittämiseksi on laadittu useita kehittämissuunnitelmia (profilointi ympärivuotiseksi valmennuksen ja hyvinvoinnin koulutus-, oppimis- ja kokemuskeskukseksi) Lentokentän laajentaminen on mahdollistanut matkailun kasvun ja ohjelmapalveluyritysten toiminnan Strategiset valinnat maankäytössä: 1997 Joulukolmion (Joulupukin Pajakylä, Santapark ja lentoasema) kehittäminen kansainvälisenä matkailualueena. Kehittämisen kohteita ovat majoituspalvelut, sisäinen logistiikka, virkistysreitit, ympäristön parantaminen ja alueen yrittäjien välisen yhteistyön vahvistaminen. Rovaniemen elämyskolmio on matkailun keskiössä ja sen muodostavat Napapiiri, Arktikum ja Ounasvaara Matkailun kehittämisen vyöhykkeet(alueiden käytön strategiassa): Rovaniemen kaupungin ja Ranuan keskustan lisäksi Ounasvaara, Napapiiri, Ranuan eläinpuiston alue ja Ounasjoen jokivarsi. Matkailukylät ja niiden väliset alueet: reittiverkosto rakennetaan niin, että maaseudun kylät yhdistää maaseudun kylät Rovaniemen keskustaan ja Ounasvaaran reitteihin

11 MATKAILUN STRATEGISET VALINNAT ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITELMASSA 11

12 Strategian matkailu- ja virkistysvyöhykekartta Matkailuvyöhykkeitä vahvistettu (matkailukeskustan ja kylien välinen yhteistyö) Kylien matkailutarjontaa korostettu Matkailun ydinvyöhyke: keskusta Ounasvaara napapiiri Matkailun kakkosvyöhyke: Pohtimolampi Sonka Sinettä Nivankylä Ylikylä keskusta; napapiirin retkeilyalue keskusta Matkailun kolmosvyöhyke: Lohiniva Sinettä; Oikarainen Vanttauskoski Autti Matkailukeskustan realisointi keskustan osayleiskaavatyössä

13 POHDINTOJA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ STRATEGISISTA VALINNOISTA ROVANIEMELLÄ

14 JOHTOPÄÄTÖKSET I Matkailu on kehittynyt Lapissa monesta syystä (sijainti, luonto, historia), mutta myös sattumalla on ollut merkitystä matkailun kehittymiselle Lapin (ja Rovaniemen) matkailu kehittyi 1990-luvulla matkailukeskuspainotteiseksi, mikä erottaa sen monien muiden alueiden matkailutarjonnasta. Tämä on samanaikaisesti vahvuus ja heikkous Rovaniemen matkailun kehittymistä ovat edistäneet mm.: o o o o o o logistinen sijainti, asema liikenteen solmukohtana ja lentokentän kehittäminen kaupungin maanomistus Napapiirillä aktiiviset ohjelmapalveluyrittäjät yhteistyö kaupungin kanssa joulu- ja talvimatkailun tuotteistaminen ja kansainvälisen brändin rakentaminen kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön liittyvät pitkät perinteet ja historialliset syyt onnekkaat sattumat Matkailun kehittymistä Rovaniemellä tukevat sen logistinen sijainti, asema hallinnollisena ja kaupallisena keskuksena, yliopisto ja sen osaajat sekä kaupunkikeskuksen palvelurakenne

15 JOHTOPÄÄTÖKSET II Matkailun kehittämisessä on ristiriitoja toimintojen yhteen sovittamisessa matkailun, asumisen, luonnonsuojelun, virkistyksen ja porotalouden välillä mm. Ounasvaaralla, kyläalueilla ja jokivarsilla Rovaniemen matkailun kehittymistä ovat jarruttaneet mm.: o o o o o o maankäyttöä koskevat ristiriidat ja vahvat näkemyserot investoijatahojen ja pääomien puute vanhasta kuntarakenteesta aiheutuvat rasitteet, kylien Rovaniemi, jossa matkailu ei ole juuri kehittynyt (poikkeuksena Nivankylä Sonka) Ounasvaaran suojelupyrkimykset ja halu kehittää Ounasvaaraa matkailukeskuksena ohjelmapalveluyritysten aktiivinen toiminta keskustassa asutuksen keskellä (mm. kelkkaparkkia koskevat ristiriidat) puutteellinen majoituskapasiteetti keskustassa ja sen hotellirakentamista koskevat näkemyserot Rovaniemi erottautuu selvästi Lapin muista matkailukeskuksista monipuolisen kulttuuritarjonnan ja kaupallisten palvelujen kautta, mikä on selkeä Rovaniemen matkailun vahvuus Tärkeät matkailutoiminnot sijaitsevat pääosin Napapiirillä ja Santaparkin alueella (Joulun keskus) sekä Ounasvaaralla (hyvinvointi- ja liikuntamatkailu). Ohjelmapalveluyritykset operoivat keskustasta, missä on myös valtaosa majoituskapasiteetista. Toimintojen hajanainen sijainti vaikeuttaa kehittämistä Matkailuinvestoinnit suuntautuvat suppealle alueelle, kun taas maankäytössä on varauduttu laajempiin vyöhykkeisiin. Maankäytön ja matkailun kehittämistavoitteet eivät aina kohtaa Matkailutoiminnan kehittämisen organisointi on hajautettu useiden toimijoiden kesken (kaupunki, elinkeinoyhtiö jne.), mikä tuo hidasteita strategisiin valintoihin ja päätöksentekoon Kuntaliitoksen jälkeen kyläpolitikointi suuntaa resursseja alueille, joissa matkailun kehittymispotentiaalia ei ole

16 ROVANIEMI ETELÄ-SAVO vertailua ja yhdistäviä tekijöitä ROVANIEMI sesonkeja useita: joulu, kevättalvi, kesä kansainvälinen charter-matkailu etäisyydet muihin keskuksiin suuret keskittynyt matkailuinfra ohjelmapalvelutoiminta ja -verkostot pitkälle kehittyneet joulu on matkailullisesti suurin tapahtuma hotellimajoituksen merkitys on suuri logistiikka on keskittynyttä: kansainvälisiä yhteyksiä tarjoava lentokenttä tunnettuus ja brändäys on lyönyt kansainvälisesti läpi ETELÄ-SAVO kesä on ylivoimainen sesonki kotimainen ja omatoimimatkailu, mökkimatkailu muita keskuksia varsin lähellä hajautunut matkailuinfra ohjelmapalvelutoimintaa ja verkostoja ollaan rakentamassa, mm. Saimaan Charmantit matkailun ykköstapahtuma on oopperajuhlat mökkimajoituksen merkitys on suuri logistiikka on hajautunutta, eikä yhtä liikenteellistä solmukohtaa ole Etelä-Savon matkailullisia mahdollisuuksia ei kansainvälisesti juuri tunneta luonto ja elämykset matkailun tarinat tapahtumat palvelut ja laatu venäläisten asiakaspotentiaali

17 MATKAILUVÄITTÄMÄT Etelä-Savon matkailu ei kehity kansainvälisesti kiinnostavaksi jos se säilyy pelkästään kesä- ja lomakauden matkailuna Keskusten palvelusolmut on kytkettävä olennaiseksi matkailuinfraksi Hajautunut matkailurakenne edellyttää hajautuneita toimijoita eli ohjelmapalveluyrittäjiä ja muita matkailutoimijoita, jotka levittäytyvät koko matkailualueelle Saavutettavuudella, logistiikalla ja matkailuverkostojen toimivuudella on hajautuneessa matkailurakenteessa erityisen suuri merkitys. Niitä on aktiivisesti kehitettävä Matkailulle on luotava Etelä-Savossa selkeät kärjet, joiden brändäämiseen ja markkinointiin on panostettava keskinäisen kilpailun (mm. Savonlinna ja Mikkeli) sijaan

18 TURUN SAARISTON RENGASTIE - reittikohteen benchmarking

19 SELVITYKSEN TAVOITTEET Tavoitteena oli luoda katsaus ja analysoida Saariston Rengastietä matkailutuotteena: Saariston Rengastien kilpailukykyä ja siihen vaikuttavia tekijöitä liittymäpintoja muuhun alueen matkailurakenteeseen Rengastiehen matkailutuotteena kohdistuvaa tuotekehitystä Erityiskysymyksinä selvityksessä nostettiin esille mm.: Saariston Rengastien kehittyminen tunnetuksi matkailutuotteeksi ja brändiksi Rengastien matkailun kehitysvaiheet Rengastien vetovoimavoima ja kilpailukykytekijät (SWOT) Toimintaympäristön fyysinen rakenne (nauhamaisuus ja pirstaleisuus) ja sen vaikutukset Kilpailukyky ja vetovoima suhteessa muihin reittikohteisiin Rengastien kytkeytyminen veneilyn, satamaverkoston, vapaa-ajan asumisen sekä niiden palvelujen kehittämiseen

20 SAARISTON RENGASTIEN SIJAINTI Saariston Rengastie sijaitsee Turun Saaristossa, Saaristomeren kansallispuiston läheisyydessä Saariston Rengastie muodostaa ympyränmuotoisen reitin: Turku Parainen Nauvo Korppoo Houtskari Iniö Kustavi Turku Lyhyempi Pikku Rengastie muodostuu, kun kuljetaan Rymättylästä Nauvon kirkonkylään Saariston Rengastiehen katsotaan kuuluvaksi koko reitin vaikutuspiirissä oleva alue (myös vaikutusalueella olevat satamat ja kylät)

21 SAARISTON RENGASTIEN KEHITTYMINEN TUNNETUKSI MATKAILUTUOTTEEKSI JA -BRÄNDIKSI Saaristomeren merenkulkupiiri käynnisti Saariston Rengastie-hankkeen vuonna 1996, jonka jälkeen Rengastietä on kehitetty kuntien, maakunnan liiton ja yrittäjien voimin 2001 Saariston Rengastie hyväksyttiin viralliseksi matkailutieksi (ruskeat matkailutieopasteet). Saariston Rengastie on muita matkailuteitä voimakkaammin matkailukohde Turun saaristoalue koostuu itsenäisistä ja houkuttelevista matkailukohteista ja brändeistä, kuten Kustavi, Naantali, Nauvo, Korppoo ja Kemiönsaari Saariston Rengastie kytkeytyy oleellisesti myös satamaverkostoon Pääosin Rengastien markkinoinnista on vastannut Paraisten kaupunki Saariston Rengastiellä ja Pikku Rengastiellä liikkui molemmilla hieman yli matkailijaa vuonna 2011 Saariston rengastie valittiin kotimaan matkakohteeksi 2011 MATKA-messuilla

22 SAARISTON RENGASTIEN KEHITTYMINEN TUNNETUKSI MATKAILUTUOTTEEKSI JA BRÄNDIKSI Saariston matkailukauden pituus on 5-6 viikkoa alkaen juhannuksesta ja päättyen viimeistään koulujen alkuun Koko Rengastien voi matkustaa (myötä- tai vastapäivään) toukokuusta syyskuun loppuun Matkustaminen on muuttunut maksuttomaksi kaikilla muilla yhteysalusreiteillä paitsi Houtskarin ja Iniön sekä Nauvon ja Rymättylän välisillä reiteillä Tuotetarjonta koostuu pienten yrittäjien tuottamista palveluista Tärkeimmät asiakasryhmät ovat lapsiperheet, ryhmämatkustajat sekä yritysasiakkaat. Suurin osa asiakkaista on kotimaan matkailijoita. Herkän saaristoluonnon vuoksi matkailu ei voi olla massamatkailua, vaan pienimuotoista, laatutietoiselle ja maksukykyiselle asiakkaalle kohdennettua korkealaatuista ja ainutlaatuisia elämyksiä tuottavaa palvelua

23 RENGASTIEN VETOVOIMA JA KILPAILUKYKYTEKIJÄT (SWOT) VAHVUUDET Hyvä ja tunnettu imago Hyvä palveluverkko, lähialueen matkailupalvelut Ulkomaan meriliikenteen yhteydet Ahvenanmaalle, Ruotsiin Ilmainen yhteysalusliikenne ja lyhyet välimatkat Elävä kulttuuriperinne ja paikallinen kulttuuritarjonta: paikallistapahtumat, juhlat, käsityöläisyys jne. Hyvä kielitaito ja kohdemaihin erikoistuneet yritykset Luonnonympäristö, puhtaus ja hiljaisuus Lähiruoka ja Slow Food HEIKKOUDET Sesongin lyhyys (5-10 viikkoa kesällä) Majoitus- ja ravintolakapasiteetin rajallisuus sesongin ulkopuolella Aikatauluista riippuva liikenne ja matkailutoiminta Majoitusliikkeet pieniä: ryhmien majoittamisessa haasteita Paikoitellen palvelujen niukkuus ja siitä aiheutuvat ruuhkat Saaristoluonnon kuormituskyky herkkä ja haavoittuva Liikenneverkon hajanaisuus MAHDOLLISUUDET Huippusesongin ulkopuoliset matkailutuotteet ja tapahtumat Yritysten ja julkisten toimijoiden laaja verkostoituminen Saaristokuntien yhteistyö Matkailutuotteiksi yhdistettynä meri, kulttuuritarjonta ja tapahtumat Ympärivuotinen matkailutoiminta Saavutettavuuden paraneminen ja uudet yhteydet Matkailuosaaminen ja -yrittäjyys UHAT Saavutettavuuteen liittyvät esteet Valtion rahoituksen väheneminen Saaristomeren tilan heikkeneminen Lähipalveluiden ja väestön väheneminen Liiallinen rakentaminen ja saaristolaisidentiteetin häviäminen Perinteisten elinkeinojen väheneminen

24 JOHTOPÄÄTÖKSET I Saariston Rengastien vahvuutena ja vetovoimatekijänä on alueen luonto, sen ympärille rakennetut palvelut ja matkailutuotteen reittimäisyys Rengastien kehittämiseksi on luotava selkeitä tuotteita mm. pyörämatkailu- ja Caravan-matkailutuotteet ja vuokravenetoiminta Saariston Rengastiellä on ollut positiivisia vaikutuksia saariston aluekehitykseen: aluetalouteen ja matkailuyritysten toimintaan Saaristomatkailu kasvavana elinkeinona luo uusia työpaikkoja saaristoon. Toimivat liikenneyhteydet ovat matkailuelinkeinon kehittämisen perusta Keskeinen kysymys saariston tulevaisuuden kannalta on saavutettavuus ja sen parantuminen (matkailun kansainvälistyminen, sesongin pituuden jatkuminen, ympärivuotisuus, palvelujen kehittyminen).

25 JOHTOPÄÄTÖKSET II Yrittäjäverkostot ja uudenlainen kehitystyö on ollut viime vuosina pinnalla, mutta kehittämistyötä on pitkälti toteutettu hankepohjalta Tahtoa Rengastien kehittämiseen on enemmän, kuin mitä käytännön toimenpiteitä on saatu aikaiseksi Rengastien puitteissa tapahtuva saaristoalueen kehittäminen tuottaa konkreettista hyötyä erityisesti saariston pienyrityksille Ristiriitojakin ovat aiheuttaneet mm. liikenneruuhkat ja -melu sekä Rengastien reittilinjaukset Saariston Rengastiestä ei ole hyvästä tahtotilasta huolimatta vielä syntynyt todellinen verkostomatkailutuote (vähän käytännön toteutuksia)

26 MATKAILUVÄITTÄMÄT Reittikohteelle (Norppareitti) on luontaiset kehittämisedellytykset, mutta se edellyttää aktiivista yhteistyötä ja halua kehittämiseen Matkailutuotteen nopea kehittäminen on mahdotonta pirstoutuneen ja hajanaisen matkailu- ja liikenneinfran sekä koordinaattorin puutteen vuoksi Kansainvälistymisen näkökulmasta kehittämistyössä tulee alusta lähtien olla mukana kansainvälinen (venäläinen) matkailuoperaattori. Reittikohdetta ei kannata kehittää mökkiläisten oikotieksi Tuotteen tulee olla (Saariston rengastiestä poiketen) ympärivuotinen, jos todellista näkyvyyttä ja matkailutuloa halutaan. Reittikohteen ympärille on rakennettava palvelut sesongeittain

MATKAILU ROVANIEMEN KAUPUNGIN STRATEGISENA VALINTANA - benchmarking 19.3.2013

MATKAILU ROVANIEMEN KAUPUNGIN STRATEGISENA VALINTANA - benchmarking 19.3.2013 MATKAILU ROVANIEMEN KAUPUNGIN STRATEGISENA VALINTANA - benchmarking 19.3.2013 SELVITYKSEN TAUSTAA Etelä-Savon matkailun kehittämisen lähtökohtana ovat alueen matkailun nykyinen aluerakenne ja toimintaympäristö

Lisätiedot

TURUN SAARISTON RENGASTIE - reittikohteen benchmarking 3.6.2013

TURUN SAARISTON RENGASTIE - reittikohteen benchmarking 3.6.2013 TURUN SAARISTON RENGASTIE - reittikohteen benchmarking 3.6.2013 SELVITYKSEN TAUSTAA Etelä-Savon matkailun kehittämisen lähtökohtana ovat alueen matkailun muuttuva toimintaympäristö ja nykyinen aluerakenne,

Lisätiedot

Rovaniemi Lapin pääkaupunki

Rovaniemi Lapin pääkaupunki Rovaniemi Lapin pääkaupunki Asukasmäärä ylitti 60 000 vuonna 2010, 31.12.2011 yht. 60 626 asukasta Lisäksi tuhansia opiskelijoita 2,3 % väestöstä maahanmuuttajia, 89 eri kansallisuutta Kaupungin pinta-ala

Lisätiedot

Saimaa maailmanperintökohteeksi ja matkailu kansainväliselle kasvu-uralle?

Saimaa maailmanperintökohteeksi ja matkailu kansainväliselle kasvu-uralle? TIEDOTE 26.08.2013 Saimaa maailmanperintökohteeksi ja matkailu kansainväliselle kasvu-uralle? - Mikä ihana matka, mikä jumalainen järviluonto, yksi maailman ihmeistä, ylistivät kansainväliset höyrylaivamatkailijat

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

MATKAILUSTRATEGIA 2007 2010 Tiivistelmä

MATKAILUSTRATEGIA 2007 2010 Tiivistelmä MATKAILUSTRATEGIA 27 21 Tiivistelmä 1. STRATEGISELLA SUUNNITTELULLA HYVIÄ TULOKSIA Edellinen Lapin matkailustrategia vuosille 23-26 on ohjannut maakunnan matkailun kehittämistä määrittämällä strategisesti

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012 Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

Savonlinnan kaupungin matkailualueet. Tausta-aineistoa

Savonlinnan kaupungin matkailualueet. Tausta-aineistoa Savonlinnan kaupungin matkailualueet Tausta-aineistoa Savonlinnan matkailun kehittämisen lähtökohdat Savonlinna on Suomen järvimatkailun pääkaupunki Matkailu kehittyy myönteisesti ja kiinnostaa myös sijoittajia

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

NAANTALIN STRATEGIATYÖ SAARISTOLAUTAKUNTA

NAANTALIN STRATEGIATYÖ SAARISTOLAUTAKUNTA NAANTALIN STRATEGIATYÖ Työskentelypohjat kevät 2009 SAARISTOLAUTAKUNTA Strategia- ja yhteenvetoanalyysit 1 (11) NAANTALIN KAUPUNGIN STRATEGIATYÖ TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ ASIAKASRYHMITTÄISET

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020)

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1 Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailuyrittäjät Kunnat Novago Yrityskehitys Oy Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Yhdistyneen Rovaniemen alueiden käytön strategia

Yhdistyneen Rovaniemen alueiden käytön strategia Yhdistyneen Rovaniemen alueiden käytön strategia Matkailuselvitys Erillisselvitys päivitetty 15.9.2006 Tausta Tämä matkailun erillisselvitys on osa Rovaniemen alueiden käytön strategiatyötä. Strategiatyö

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Signaalisessio Matkailu

Signaalisessio Matkailu Signaalisessio Matkailu Matkailuala on epäonnistunut Matkailun vaikutus Matkailun osuus koko Suomen bkt:sta 2,8 % 13,8 miljardia Suurempi kuin maa-ja metsätalous Suurempi kuin pankkisektori Suurempi kuin

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

66 O 33 07 N 25 O 50 51 E. Matkailustrategia TIIVISTELMÄ

66 O 33 07 N 25 O 50 51 E. Matkailustrategia TIIVISTELMÄ 66 O 33 07 N 25 O 50 51 E Matkailustrategia TIIVISTELMÄ Rovaniemen matkailustrategia tiivistelmä SISÄLLYSLUETTELO 1. Yhteenveto Rovaniemen matkailun nykytilasta ja mahdollisuuksista 2. Rovaniemen nelikenttäanalyysi

Lisätiedot

UUDEN ROVANIEMEN MATKAILU VETURINA. Rovaniemi kasvaa alueiden käytön strategian avulla. Jorma Korva ja Viljo Keskitalo

UUDEN ROVANIEMEN MATKAILU VETURINA. Rovaniemi kasvaa alueiden käytön strategian avulla. Jorma Korva ja Viljo Keskitalo MATKAILU UUDEN ROVANIEMEN VETURINA Rovaniemi kasvaa alueiden käytön strategian avulla Matkailu on Rovaniemen kehityksen moottori, eikä vähiten Napapiirin vuoksi. Jorma Korva ja Viljo Keskitalo ROVANIEMEN

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa 1 Jämsän kaupunki/kuvapankki Jämsän kaupunki/kuvapankki Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys 2 Kaupunkimainen, vetovoimainen, elävä keskusta Jämsän vetovoimatekijöitä tulee korostaa

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA TULEVAISUUSMALLI Vt 19 ja sen varren sekä profiililtaan erilaisten

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Visioseminaari 17.4.2012 Aineiston keruu Sähköinen kysely laajalla jakelulla Kysely maaliskuussa, täydentävä kierros huhtikuun

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT VELI-PEKKA PÄIVÄNEN KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti 16.11.2010 1 KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMINEN Matkailuparlamentti

Lisätiedot

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta Tervetuloa Imatralle! Imatra kartalla Helsinki 257 km Joensuu 197 km Jyväskylä 257 km Kotka 145 km Lappeenranta 37 km Oulu 528 km Rovaniemi 748 km Tampere 312 km

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Laukaan kunnan Rakennemalli

Laukaan kunnan Rakennemalli Laukaan kunnan Rakennemalli Rakennemalliehdotus 30.4.2015 Rakennemalli Rakennemallin pohjaksi on laadittiin 3 erilaista vaihtoehtoa, joista ohjausryhmä valitsi lausuntokierroksen jälkeen VE 2 Herneenpalko

Lisätiedot

Saaristomeren kansallispuisto Destination Örö. Destination Örö 1

Saaristomeren kansallispuisto Destination Örö. Destination Örö 1 Saaristomeren kansallispuisto Destination Örö Destination Örö 1 Laidunsaari linnake luontomatkailukohde Autio Örön saari toimi Rosalan tilojen laidunalueena 1800 -luvulla Saaren rakentaminen alkoi osana

Lisätiedot

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorum Imatra 17.11.2011 Liisa Hentinen Liisa Matkailun Hentinen, MEK edisämiskeskus 1 Matkailun globaalit päävetovoimatekijät - kulttuuri (laajasti

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

gosaimaa yhteismarkkinointi

gosaimaa yhteismarkkinointi gosaimaa yhteismarkkinointi Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta Yhteinen viesti kaikessa markkinoinnissa Syöttöpeliä

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue

Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue Kaupunginhallitus 248 08.09.2015 Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue 795/02.30/2015 KH 08.09.2015 248 Hankkeen taustat: Pohjois-Pohjanmaan nykyisen matkailustrategian

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT 19.10.2012 Vaihtoehtojen muodostamisperiaatteet Rakennemallivaihtoehdot ovat kärjistettyjä kuvauksia tulevaisuuden mahdollisista

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Kulttuuritarjonnan tuotteistaminen on ollut vaihtelevaa

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN YHTEISMARKKINOINTI

HÄMEENLINNAN YHTEISMARKKINOINTI HÄMEENLINNAN YHTEISMARKKINOINTI AIKATAULU 05/2014 03/2015 04/2015 05/2015 ESISELVITYS BRÄNDITYÖ MASU + BUDJETTI YHTEISMARKKINOINTI MALLI + SITOUMUKSET TOIMINTA ALKAA TOIMEKSIANTO Kaupunginjohtajan aloitteesta

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille. Vaasa 22.5.2014

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille. Vaasa 22.5.2014 Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Vaasa 22.5.2014 Miksi vahvempia kaupunkiseutuja? Kauniisti muotoillut kaupungit: toiminnallisilla kaupunkiseuduilla toimiva ja sujuva arki asukkaille

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pyhätunturi 27.8.2009 Heikki Eskelinen Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos 1. Johdanto

Lisätiedot

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus

Lisätiedot

Saaristomeren biosfäärialue

Saaristomeren biosfäärialue Suojelu- ja kehittämistoiminta yhteensovitettuna! Saaristomeren biosfäärialue 25.5.2012 Korpoström Katja Bonnevier, koordinaattori www.saaristomerenbiosfaarialue.fi Mitä tarkoittaa biosfäärialue? Mikael

Lisätiedot

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo Tampere-Pirkkala AiRRport Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo 1 AiRRport suuri mahdollisuus Pirkanmaalle ja koko Länsi-Suomelle Näin kaikki alkoi ja tässä ollaan nyt Elinkeinoelämä,

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Paraisten kaupunkia pyydetään lausunnossaan vastaamaan erityisesti seuraaviin kysymyksiin:

Paraisten kaupunkia pyydetään lausunnossaan vastaamaan erityisesti seuraaviin kysymyksiin: Kaupunginhallitus 58 17.03.2014 Lausunto Varsinais-Suomen maakuntastrategiasta 1088/00.04.01/2014 Kaupunginhallitus 58 Valmistelija Elinkeinopäällikkö Tomas Eklund, puh. 040 488 5675 Esittelijä Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 17.5.2011 Kulttuurimatkailufoorumi Anne Karsikas-Järvinen Kulttuurin Ketju -hanke Kansallinen hanke, jonka tavoitteena on edesauttaa kulttuurimatkailun

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot