TURUN SAARISTON RENGASTIE - reittikohteen benchmarking

Transkriptio

1 TURUN SAARISTON RENGASTIE - reittikohteen benchmarking

2 SELVITYKSEN TAUSTAA Etelä-Savon matkailun kehittämisen lähtökohtana ovat alueen matkailun muuttuva toimintaympäristö ja nykyinen aluerakenne, joka rakentuu suurelta osin vapaa-ajan asutuksen ja mökkimatkailun varaan (ei Lapille tyypillisiä matkailukeskuksia) pieninä yksiköinä rannoille keskusten ulkopuolelle Etelä-Savossa kaupungit ja kirkonkylät muodostavat alueen palvelurakenteen perustan. Ne palvelevat myös matkailua ja vapaa-ajan asukkaita, mutta niitä ei kuitenkaan ole suunniteltu matkailua ja vapaa-ajan asutusta varten. Uusiutuvat keskukset toimivat myös Etelä-Savon matkailun vetureina Vapaa-ajan asutuksen sekä luonto- ja kulttuurimatkailun kasvavat asiakasvirrat ja uusi palveluyrityspotentiaali ovat luoneet mahdollisuuksia myös kaupunkien ja kirkonkylien uusiutumiselle ja uudelle kasvu-uralle Etelä-Savoa pyritään kehittämään matkailumaakuntana, jossa panostuksen tulisi näkyä alueen toimintaympäristöön, elinkeinoelämään, organisaatioihin ja aluerakenteeseen positiivisesti vaikuttavana strategisena valintana Saariston Rengastiellä on monia yhtymäkohtia Saimaan alueeseen: vesistöön pohjautuva matkailu, mökkimatkailu, veneily, tapahtumamatkailu sekä hajanainen ja pienipiirteinen rakenne ilman suuria matkailukeskuksia

3 SELVITYKSEN TAVOITTEET Tavoitteena on luoda katsaus ja analysoida Saariston Rengastietä matkailutuotteena: Saariston Rengastien kilpailukykyä ja siihen vaikuttavia tekijöitä liittymäpintoja muuhun alueen matkailurakenteeseen Rengastiehen matkailutuotteena kohdistuvaa tuotekehitystä Erityiskysymyksinä selvityksessä nostetaan esille mm.: Saariston Rengastien kehittyminen tunnetuksi matkailutuotteeksi ja brändiksi Rengastien matkailun kehitysvaiheet Rengastien vetovoimavoima ja kilpailukykytekijät (SWOT) Toimintaympäristön fyysinen rakenne (nauhamaisuus ja pirstaleisuus) ja sen vaikutukset Kilpailukyky ja vetovoima suhteessa muihin reittikohteisiin Rengastien kytkeytyminen veneilyn, satamaverkoston, vapaa-ajan asumisen sekä niiden palvelujen kehittämiseen

4 SAARISTON RENGASTIEN SIJAINTI Saariston Rengastie sijaitsee Turun Saaristossa, Saaristomeren kansallispuiston läheisyydessä Saariston Rengastie muodostaa ympyränmuotoisen reitin: Turku Parainen Nauvo Korppoo Houtskari Iniö Kustavi Turku

5 RENGASTIEN KESKEISET TOIMIJAT Turku Touring Naantali Turku Kustavi Rymättylä Kemiönsaari Parainen saaristo.org Varsinais-Suomen liitto ELY-keskus Saariston Rengastien keskeiset toimijat Yksityiset yrittäjät Kesäasukkaat Liikennöijät Suomen saaristovaraus

6 SAARISTON RENGASTIEN ORGANISOITUMINEN, TUOTEKEHITYS JA MARKKINOINTI Saaristomeren merenkulkupiiri käynnisti Saariston Rengastie-hankkeen vuonna 1996, jonka jälkeen Rengastietä on kehitetty kuntien, maakunnan liiton ja yrittäjien voimin Perustamisen jälkeen reilussa 10 vuodessa Rengastien varteen syntyi 35 uutta yritystä Saariston Rengastiestä tarjoavat infoa Turku Touring Paraisten kaupungin Saariston matkailuneuvonta Suomen saaristovaraus, Nauvo Suomen Saaristovaraus, järjestää ryhmämatkoja ja opastuksia Saariston Rengastielle ja Pikkurengastielle. Suomen Saaristovarauksen kautta voi myös varata pyöräilypaketteja ja majoitusta koko reitille Saariston Rengastiestä opaskirjoja toimittava Lauri Hokkinen Opastusta saa Turun, Nauvon ja Paraisten lisäksi myös Korppoossa, Houtskarissa, Iniössä ja Naantalissa Pääosin Rengastien markkinoinnista on vastannut Paraisten kaupunki Paraisten kaupungin Saariston matkailuneuvonnan ylläpitämältä Saaristo.orgsivustolta löytyvät tilattavat esitteet, kartat, reitit, aikataulut, tapahtumat, mutta myös tarkempi tieto aktiviteeteista ja palveluista. Sivuston merkitys tulee kasvamaan, sillä Paraisten kaupunki panostaa sähköisten palvelujen kehittämiseen Turku Touring on tehnyt markkinointia myös Rengastien osalta. Turku Touring koordinoi ja markkinoi Varsinais-Suomen matkailua sekä ohjaa matkailua maakunnan tasolla mm. eri kehittämishankkeiden vetäjänä. Muut alueen kunnat, kuten Naantali, ovat myös huomioineet Rengastien markkinoinnissaan ja matkailustrategioissaan

7 SAARISTON RENGASTIEN KEHITTYMINEN TUNNETUKSI MATKAILUTUOTTEEKSI JA -BRÄNDIKSI Saariston Rengastien menestys perustuu erityisesti useisiin meren salmien ylityksiin. Reilun parinsadan kilometrin matkalla on kahdeksan lauttamatkaa. Kapeat salmet ylitetään losseilla, aavat ulapat maantielautalla tai yhteysaluksella. Lisäksi matkailija ylittää kahdeksan korkeaa siltaa Rengastien pääreitillä Reitin vetovoima perustuu saaristomaisemiin, luontoon sekä rakennettuun, historialliseen ympäristöön. Reittiä markkinoidaan niin autoilijoille, linjaautoryhmille kuin polkupyöräilijöille Turun saaristoalue koostuu itsenäisistä ja houkuttelevista matkailukohteista ja brändeistä, kuten Kustavi, Naantali, Nauvo, Korppoo ja Kemiönsaari Saariston rengastie valittiin kotimaan matkakohteeksi 2011, perusteluina: Turun saariston rengastie tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua Turun saaristoon ilman omaa venettä. Kiirettä ei ole ja matkaa voi oman auton lisäksi tehdä myös polkupyörällä tai vaikkapa jalan. Majoitusmahdollisuuksia on runsaasti. Turun saariston rengastie on toimiva esimerkki monipuolisesta ja palkitsevasta luonto- ja kulttuurimatkailuyhteistyöstä alueen kuntien ja Merenkulkulaitoksen välillä ja edustaa arvoiltaan myös kestävän kehityksen ja ns. slow travel -ajatusten parhaimmistoa.

8 SAARISTON RENGASTIEN KEHITTYMINEN TUNNETUKSI MATKAILUTUOTTEEKSI JA -BRÄNDIKSI Saariston Rengastiellä ja Pikku Rengastiellä liikkui molemmilla hieman yli matkailijaa vuonna 2011 Saariston Rengastie on merkittävä alueen matkailullinen vetovoimatekijä, mutta se ei vielä ole laajasti tunnettu Varsinais-Suomen ulkopuolella Rengastien välitön matkailutulo on viimeisen 11 vuoden aikana ollut kerrannaisvaikutuksineen 19,7 milj.. Yhteiskunnan panostuksia reittiin on tänä aikana kohdistunut 3 milj.. Aluetaloudellisia ja työllisyyteen liittyviä vaikutuksia Rengastie on synnyttänyt arviolta 100 miestyövuoden verran, matkailun kokonaistulojen ollessa n milj.. Kaikkiaan Rengastiellä arvioidaan liikkuneen n matkustajaa viimeisen 10 vuoden aikana Saariston Rengastien merkittävimpiä nähtävyyksiä ja matkailukohteita: Suomen historiaan liittyviä merkittäviä nähtävyyksiä: Kuusiston piispanlinnan rauniot, spitaalisten karkotuspaikkana toiminut Seilin saari ja Louhisaaren kartanolinna Saaristosta ja sen omaleimaisesta kulttuurista kertovia näyttelyitä: Nauvon Merenkulkutalo, Saaristokeskus Korpoström Korppoossa, Houtskarin Saaristomuseo ja Forum Marinum Turussa Keskiaikaisia harmaakivikirkkoja ja tunnelmallisia pyhäkköjä mm. Paraisilla, Nauvossa, Korppoossa, Houtskarissa, Iniössä, Askaisissa ja Naantalissa Näkötorneja, piknikpaikkoja, uimarantoja, viitoitettuja luontopolkuja ja venesatamia, joissa houkuttelevia ravintoloita ja ostosmahdollisuuksia mm. Nauvon satamassa Näkyvä saaristo loppuraportti (2013)

9 MAAKUNTAKAAVAAN ON MERKITTY SAARISTON RENGASTIEHEN TUKEUTUVA KEHITTÄMISVYÖHYKE Nauvo Korppoo

10 RENGASTIEN MATKAILUN KEHITYSVAIHEET Pitkään matkailu Turun saaristoon oli vain harvojen etuoikeus ja liikkuminen tapahtui höyrylaivoilla 1933 esiteltiin ensimmäisen kerran saaristotien rakentamista maaherralle. Jo silloin arveltiin, että saaristotiestä voisi tulla luonnonkaunis matkailureitti kansainvälistä automatkailua ajatellen 1948 rakennettiin ensimmäinen ponttonisilta Kirjalansalmeen ja Parainen sai kiinteän tieyhteyden 1950-luvun alussa alettiin puhua Saaristotiestä kun saaristoalus FIX aloitti liikennöinnin Nauvon ja Paraisten välillä ja Ab Skärgårdsvägen aloitti linja-autoliikenteen Nauvosta Turkuun 1955 alkoi liikennöintiä huomattavasti parantava lauttaliikenne Nauvon ja Korppoon välillä 1961 alkoi lauttaliikenne Korppon ja Houtskarin välillä 1966 M/s Klara aloitti liikennöinnin Houtskarin, Iniön, Kustavin ja Rymättylän välillä. Se pystyi kuljettamaan kannellaan kahta linja-autoa ja oli siten Turun saariston rengasreitin uranuurtaja 1996 alkoi säännöllinen yhteysalusliikenne Houtskarin ja Iniön välillä. Ensi kertaa maitse kulkevat matkailijat pystyivät kiertämään reitin kääntymättä takaisin 2001 Saariston Rengastie hyväksyttiin viralliseksi matkailutieksi ja tien varteen ilmaantuivat ruskeat matkailutieopasteet 2009 Saaristomeren kansallispuisto sai kansainvälisen Pan Parks sertifikaatin Vuoden 2012 MATKA-messuilla Helsingissä Matkailutoimittajien Kilta ry valitsi Saariston Rengastien kotimaan matkakohteeksi

11 OSA-AIKAISET ASUKKAAT Kesämökit (lkm), vuoden 2009 kuntajako Länsi-Turunmaa Naantali Turku Taivassalo Masku Kaarina Lähde: Tilastokeskus 2013 Vapaa-ajan asuntojen määrä on kasvanut selvästi viime vuosien aikana. Tulevaisuudessa vapaa-ajan asuntojen määrän ennakoidaan jatkuvan voimakkaana ja se tulee painottumaan ulompiin saariston osiin, sillä lähempänä sijaitsevat ranta-alueet ovat jo pitkälti rakennettuja Kesäasukkaat ovat tärkeä ja kasvava saariston palveluja ja yhteysalusliikennettä hyödyntävä ryhmä Varsinais-Suomen merkittävimpään työssäkäyntikaupunkiin Turkuun suuntautuu saaristosta myös huomattava määrä työssäkäyntiliikennettä Saaristossa tärkein elinkeino on palvelujen tuottaminen ja erityisesti matkailu muodostaa merkittävän elinkeinon saaristoalueella, varsinkin kun alkutuotannon osuus on hiipumassa Liikenneyhteyksien vaikutus matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiin korostuu jatkuvasti

12 VAPAA-AJAN ASUKKAIDEN MERKITYS, ESIMERKKINÄ PARAINEN Kemiönsaarella ja Paraisilla matkailu on keskittynyt kesäkuukausille Paraisilla vapaa-ajan asukkaiden määrä kasvattaa kunnan väkimäärää tuntuvasti kesäkuukausina Paraisilla vapaa-ajan asuntoja on paikkakuntalaisten omistuksessa 1160 ja muiden 7627 Yöpyvien määrä (paikkakuntalaisten omistamat + osavuosiasukkaiden vapaa-ajan asunnot) Päiväseltään vierailijoita vapaa-ajan asunnolla yht Lähde: Trygga skärgårdsboendet rf, slutraport 2011

13 SAARISTON RENGASTIE MATKAILUTUOTTEENA Saariston matkailukauden pituus on 5-6 viikkoa alkaen juhannuksesta ja päättyen viimeistään koulujen alkuun Koko Rengastien voi matkustaa (myötä- tai vastapäivään) toukokuusta syyskuun loppuun Saariston Rengastiehen katsotaan kuuluvaksi koko reitin vaikutuspiirissä oleva alue (Rengastien ja sen lähialueiden lisäksi myös esim. vaikutusalueella olevat satamat ja kylät) Lyhyempi Pikku Rengastie muodostuu, kun kuljetaan Rymättylästä Nauvon kirkonkylään Matkustaminen on muuttunut maksuttomaksi kaikilla muilla yhteysalusreiteillä paitsi Houtskarin ja Iniön välisellä sekä Nauvon ja Rymättylän välisellä reitillä Tuotetarjonta koostuu pienten yrittäjien tuottamista palveluista Tärkeimmät asiakasryhmät ovat lapsiperheet, ryhmämatkustajat sekä yritysasiakkaat. Suurin osa asiakkaista on kotimaan matkailijoita. Turku Touringin mukaan Turkuun ja Turun saaristoon suuntautuvan matkailun keskeisiä kohderyhmiä ovat lapsiperheet, veneilijät, bailuturistit, kulttuuria kuluttavat naiset ja aktiiviset ikääntyjät Herkän saaristoluonnon vuoksi matkailu ei voi olla massamatkailua, vaan pienimuotoista, laatutietoiselle ja maksukykyiselle asiakkaalle kohdennettua korkealaatuista ja ainutlaatuisia elämyksiä tuottavaa palvelua

14 SAARISTON RENGASTIE MATKAILUTUOTTEENA: ESIMERKKINÄ PYÖRÄMATKAILU Saariston Rengastie on osa Pyöräillen Suomessa pyöräreitistöä Rengastien vuosittaisesta kiertäjistä pyöräilijöiden määrä on n. 10 % (perustuu m/s Antonian kuljetustilastoihin) ja osuus on lisääntymässä Reitistä on julkaistu opas Fillariopas sarjassa ja sivuilta on tilattavissa opas pyöräreiteistä Pyörä on saaristossa kätevä kulkuneuvo, sillä pyörä mahtuu lähes aina lautalle mukaan. Pyörän kuljetus on maantielautoilla, losseilla ja tavallisilla yhteysaluksilla maksutonta paria poikkeusta lukuun ottamatta Paraisten kaupunki on hankkinut lähes sata uutta polkupyörää, joita vuokrataan Rengastien kiertoon kuin lyhyemmillekin reiteille. Vuokrauspaikkoja on majapaikkojen ja vierassatamien yhteydessä Pyöräily tukee kestävää matkailua saaristossa, sillä pyöräily ei saastuta saaristoa eikä kuormita yhteysaluksia Saariston Rengastieltä voi myös pyöräillä Ahvenanmaalle Varsinais-Suomen liiton (2000) matkailuselvityksen mukaan pyöräilijä kuluttaa matkallaan merkittävästi enemmän rahaa kuin moottoriajoneuvolla matkaava Pyöräilijöiden ohella reitti kiinnostaa myös moottoripyöräilijöitä

15 SAARISTON RENGASTIE MATKAILUTUOTTEENA ESIMERKKINÄ PYÖRÄMATKAILU

16 SAARISTON RENGASTIE MATKAILUTUOTTEENA ESIMERKKINÄ VALMISMATKA Saariston Rengastien kiertämiseksi järjestetään myös valmismatkoja. Esimerkiksi Vesman valmismatkoissa hintaan sisältyvät: Linja-autokuljetus Saaristo-oppaan palvelut Yhteysalusmaksut Lounas ja iltapäiväkahvit

17 RENGASTIEN VETOVOIMA JA KILPAILUKYKYTEKIJÄT (SWOT) VAHVUUDET Hyvä ja tunnettu imago Hyvä palveluverkko, lähialueen matkailupalvelut Ulkomaan meriliikenteen yhteydet Ahvenanmaalle, Ruotsiin Ilmainen yhteysalusliikenne ja lyhyet välimatkat Elävä kulttuuriperinne ja paikallinen kulttuuritarjonta: paikallistapahtumat, juhlat, käsityöläisyys jne. Hyvä kielitaito ja kohdemaihin erikoistuneet yritykset Luonnonympäristö, puhtaus ja hiljaisuus Lähiruoka ja Slow Food HEIKKOUDET Sesongin lyhyys (5-10 viikkoa kesällä) Majoitus- ja ravintolakapasiteetin rajallisuus sesongin ulkopuolella Aikatauluista riippuva liikenne ja matkailutoiminta Majoitusliikkeet pieniä: ryhmien majoittamisessa haasteita Paikoitellen palvelujen niukkuus ja siitä aiheutuvat ruuhkat Saaristoluonnon kuormituskyky herkkä ja haavoittuva Liikenneverkon hajanaisuus MAHDOLLISUUDET Huippusesongin ulkopuoliset matkailutuotteet ja tapahtumat Yritysten ja julkisten toimijoiden laaja verkostoituminen Saaristokuntien yhteistyö Matkailutuotteiksi yhdistettynä meri, kulttuuritarjonta ja tapahtumat Ympärivuotinen matkailutoiminta Saavutettavuuden paraneminen ja uudet yhteydet Matkailuosaaminen ja -yrittäjyys UHAT Saavutettavuuteen liittyvät esteet Valtion rahoituksen väheneminen Saaristomeren tilan heikkeneminen Lähipalveluiden ja väestön väheneminen Liiallinen rakentaminen ja saaristolaisidentiteetin häviäminen Perinteisten elinkeinojen väheneminen

18 TOIMINTAYMPÄRISTÖN FYYSINEN RAKENNE (NAUHAMAISUUS JA PIRSTALEISUUS) JA SEN VAIKUTUKSET Matkailija voi lähteä Saariston Rengastielle spontaanisti, mutta nauhamainen rakenne ja pirstaleisuus vaikuttavat alueiden saavutettavuuteen ja palveluiden saatavuuteen Saavutettavuus on haaste, sillä lossi- ja yhteysalusaikatauluja ei ole kattavasti saatavilla Saaristossa on lukuisia pieniä yrityksiä, joiden olemassaolo ei ole matkailijoiden tiedossa tunnettuutta tulee kehittää Matkailuelinkeinon kasvua ulkomailta haetaan hyvällä saavutettavuudella ja vapaa-ajan matkailutarjonnalla saavutettavuutta tulee parantaa Saaristoyrittäjien mielestä liiketoiminnan kehittämisen hidasteita ovat erityisesti sesongin lyhyys sekä yhteistyön ja resurssien puute yhteistyötä tulee lisätä, uusia palveluita tulee kehittää ja liikenneyhteyksiä parantaa Saariston asiakaskyselyn perusteella asiakkaiden mielikuva saaristosta on erittäin positiivinen palvelujen tunnettuus ja monipuolisuus kaipaa kuitenkin kehittämistä Tunnetuilla kohteilla, kuten Kustavilla, Naantalilla, Nauvolla ja Korppoolla on vahvat profiilinsa, jotka määrittyvät luonnonympäristöstä, paikallisesta kulttuurista sekä palveluista nämä muodostavat Saariston Rengastien kokonaisuuden Nauhamainen rakenne vaikuttaa toimintoja ja toimijoita yhdistävästi, mutta jossain määrin kilpailukykyä heikentävästi

19 KILPAILUKYKY JA VETOVOIMA SUHTEESSA MUIHIN REITTIKOHTEISIIN Saariston Rengastien (kartassa nro 2) lisäksi Suomen muut Tiehallinnon määrittelemät matkailutiet ovat Revontultentie, Via Karelia, Sininen tie, Vihreän kullan kulttuuritie, Taikayöntie, Hämeen Härkätie, Kuninkaantie, Tervan tie ja Pohjanlahden rantatie Saariston Rengastie on tunnetuimpia näistä matkailuteistä ja Saariston Rengastie on muita matkailuteitä voimakkaammin matkailukohde Useiden matkailuteiden rahoitus on ollut hankeluontoista ja hankkeen loppumisen jälkeen tien ja yhteisen brändin kehittäminen on pysähtynyt Osaa matkailuteistä käytetään vain kulkureitteinä, eikä niitä tiedosteta tai markkinoida matkailukohteina Saariston Rengastie on onnistunut brändin rakennuksessa ja lisännyt matkailijoiden määrää huomattavasti sekä luonut lisää yritystoimintaa saaristoon Suomen matkailutiet -esite

20 SAARISTON KEHITTÄMINEN STRATEGIOISSA Varsinais-Suomen matkailun visio 2020: Matkailumaakunnan omaleimaisuus näkyy tarjontana ja tunnelmana ympärivuotisessa tuotetarjonnassa, jonka perustana ovat saaristo, elinvoimainen kulttuuri ja Varsinais-Suomi ruoka-aittana. Turun gateway-asema mereltä, ilmasta ja maalta vahvistaa koko maakuntaa. Kaupunkikulttuuria saariston sylissä on olennainen osa Suomen ja Itämeren matkailubrändiä Varsinais-Suomen ehdoton vetovoimatekijä on ainutlaatuinen Turun saaristo. Vuoteen 2020 mennessä saarten keskinäiset palveluketjut toimivat ympäri vuoden kysynnän mukaan ja Saariston Rengastie on hyvin tuotteistettu ja helposti saavutettava toimivin laiva- ja lauttayhteyksin. Saaristoelämyksiä pääsee kokemaan helposti eri puolilta maakuntaa. Saariston saavutettavuuden parantamista koskevat kehittämistavoitteita ja -toimenpiteitä: Saarten yhteysliikenne taataan perustasolla ympärivuotisesti Sesonkien kasvavat liikennemäärät huomioidaan aikatauluissa ja reiteissä Pyöräily reiteillä on turvallista: Saariston Rengastien kiertävä kevyen liikenteen väylä Turun saaristossa yhtenäinen fyysinen ja sähköinen opastejärjestelmä (myös ulkosaariston päämatkailukohteissa) Saaristoon pääsee helposti esim. Aurajoelta, Naantalista, Uudestakaupungista, Salosta ja Meri- Teijosta Ulomman saariston saavutettavuus taataan pääliikenneväylien turvaamisella Varsinais-Suomen matkailuohjelma Varsinais-Suomen matkailuelinkeinon kehittäminen (2013)

21 RENGASTIEN KYTKEYTYMINEN VENEILYN, SATAMAVERKOSTON, VAPAA-AJAN ASUMISEN SEKÄ NIIDEN KEHITTÄMISEEN Saariston Rengastie kytkeytyy oleellisesti myös satamaverkostoon. Monet satamat ovat vene-, henkilöauto- ja bussiliikenteen risteyskohtia, mutta niistä löytyy myös ravintoloita, kahviloita, rantapuoteja, majoitusta, aktiviteetteja ja tapahtumia. Pelkästään Paraisilla on yhteensä yli 30 vieraslaituria ja -satamaa Saariston saavutettavuuden parantamisella on merkittäviä vaikutuksia myös satamien kehittymiseen ja palvelutarjontaan, vapaa-ajan asuntojen matka-ajan lyhenemiseen sekä vakituisten asukkaiden liikkumiseen Veneilijöiden käyttämät palvelut eivät juuri eroa esimerkiksi karavaanareiden käyttämistä palveluista satamien ja leirintäalueiden synergia ja yhteisten toimintojen kehittäminen Saariston väkimäärä moninkertaistuu kesälomakautena ja vapaa-ajan asukkaat ovat palveluiden käyttäjinä ja kiinteistöveron maksajina merkittävä taloudellinen tekijä alueella Vapaa-ajan asukkaiden ansiosta saaristoalueen palvelutarjonta on parempi Vapaa-ajan asuminen tukee vakituista asumista Vapaa-ajan asukkaat ovat merkittävä matkailupalveluiden käyttäjäryhmä

22 MERIKOTKA JA MATKAILU 1960-luvun lopulla merikotkat olivat Suomessa sukupuuton partaalla, jonka johdosta Suomessa aloitettiin Maailman Luonnonsäätiön (WWF) merikotkaprojekti Suojeluhanke onnistui niin hyvin, että luvun alussa myrkyttömän ravinnon ruokinta voitiin lopettaa Suomen merikotkakanta on vahvistunut viime aikoina nopeasti Rengastiellä ja saariston lautoilla liikkuvat matkailijat eivät aiheuta häiriötä merikotkille Merikotkat ovat alkaneet tottua ihmisiin ja niiden pakoetäisyys on lyhentynyt Rengasreitin varrella voi tehdä havaintoja merikotkista Merikotkasta on muodostunut yksi Saariston Rengastien symboleista

23 JOHTOPÄÄTÖKSET I Saariston Rengastiellä on monia vetovoimaisia ja profiililtaan erilaisia kohteita, joita kuitenkin yhdistää merellisyys, aitous ja hyvä palvelutarjonta Saariston Rengastien vahvuutena ja vetovoimatekijänä on alueen luonto, sen ympärille rakennetut palvelut ja matkailutuotteen reittimäisyys Rengastien matkailutuote näkyy mm. pyörämatkailu- ja Caravan-matkailutuotteena Tulevaisuudessa Saariston Rengastiehen risteytyvissä saaristosatamissa on mahdollista kehittää vuokravenetoimintaa tai houseboatingkonseptia Saariston Rengastie on tulevaisuudessa ympärivuotisesti kuljettavissa Saariston Rengastiellä on ollut positiivisia vaikutuksia saariston aluekehitykseen: aluetalouteen ja matkailuyritysten toimintaan Saaristomatkailu kasvavana elinkeinona luo uusia työpaikkoja saaristoon. Toimivat liikenneyhteydet ovat matkailuelinkeinon kehittämisen perusta Keskeinen kysymys saariston tulevaisuuden kannalta on saavutettavuus ja sen parantuminen. Saavutettavuuden paraneminen: Lisää matkailijoita, myös ulkomailta Kasvattaa sesongin pituutta Luo mahdollisuuksia kehittää yhtenäisiä, sähköisiä palveluja (mm. aikataulupalvelut) Mahdollistaa säännöllisen syöttöliikenteen välillä Turku Pikku Rengastie Turku

24 JOHTOPÄÄTÖKSET II Saariston Rengastie on huomioitu valtakunnallisissa suunnitelmissa ja suunnitelmia tien liikennöinnin parantamiseksi on tehty (tarkoituksena mm. muuttaa Rengastie välillä Iniö-Houtskari maantieksi) Yrittäjäverkostot ja uudenlainen kehitystyö on ollut viime vuosina pinnalla, mutta kehittämistyötä on pitkälti toteutettu hankepohjalta Hankkeita ovat mm. Archipelago Express Saaristomatkailuselvitys, Archipedalo, Archipelago Caravan, Saariston poikittaisliikenneselvitys, CompEdge, Näkyvä Saaristo Arvioitaessa missä määrin Saariston Rengastie on todellinen verkostomatkailutuote (asteikolla 1-10) Tahtotila 8-9 Käytännön toimenpiteet 5 Tahtoa Rengastien kehittämiseen on enemmän, kuin mitä käytännön toimenpiteitä on saatu aikaiseksi Rengastien puitteissa tapahtuva saaristoalueen kehittäminen tuottaa konkreettista hyötyä erityisesti saariston pienyrityksille Pieniä ristiriitojakin on ollut: Saariston asukkaat, kesämökkiläiset ja luonnonsuojelijat ovat valittaneet saarien läpi kiitävistä pitkistä auto- ja moottoripyöräletkoista. Pientä ristiriitaa matkailutoimijoiden ja asukkaiden välillä on ollut mm. Pienen Rengastien lähtöpaikan muuttamisessa (eriävät mielipiteet) Toimijoilla on kuitenkin hyvä yhteinen tahtotila

25 Mitä Opittavaa? TOIMIVAN JA ETELÄSAVOLAISEEN MATKAILUKENTTÄÄN SOVELTUVAN MALLIN LUOMINEN Etelä-Savon kuntakeskusten ja elävien kylien omaleimainen luonne tarjoaa vahvan pohjan reittikohteen kehittämiseen Saimaan luontokokonaisuus ja sen pirstoutunut rakenne (losseineen ja siltoineen) tarjoaa hyvät lähtökohdat reittikohteen rakentamiseen Yrittäjillä on Saimaan alueella jo verkoston kautta toimivaa yhteistyötä ja varsin hyvä palveluvarustus (mm. Saimaan Charmantit) Kaupunkikeskustat (mm. Savonlinna ja Mikkeli) muodostavat reittikohteen monipuolisia palvelusolmuja Valmismatkat (busseilla), Caravan-matkailu ja polkupyörämatkailu sekä henkilöautoilla tapahtuva liikkuminen soveltuvat eteläsavolaiseen reittikohteeseen Uusia kehittämismahdollisuuksia tarjoavat kulttuuritapahtumat, metsäluonto, erämaiset alueet ja Saimaannorppa Sesongit ovat Etelä-Savossa Turun saaristoa luontaisesti jonkin verran pidemmät ja talvimatkailulle on jo pohjaa (mm. retkiluistelu Haukivedellä ja talvikalastus Saimaalla) Mökkiläisillä on myös Etelä-Savossa erittäin suuri merkitys palvelujen käyttäjinä Pysyvät asukkaat luovat reittikohteen varteen jatkuvaa palvelujen käyttäjäpotentiaalia ja toimintaan ympärivuotisuutta Brändin rakentamisella ja osuvalla markkinoinnilla on keskeinen merkitys (mm. Saimaannorpan hyödyntäminen, Norppareitti ) Toiminnan kehittämiseksi tulisi jo alkuvaiheessa luoda yhtenäinen ja kattava sähköinen palvelualusta ja brändi Merkittävä, potentiaalinen asiakasryhmä ovat venäläiset matkailijat

26 LÄHTEET Archipelago Express Saaristomatkailuselvitys Lauri Hokkinen (2012). Omatoimimatkailijan opas Saariston Rengastielle ja Pikku Rengastielle. Nähtävyyksiä ja matkailupalveluja Turun saaristossa Näkyvä Saaristo. Selvitystyön loppuraportti, maaliskuu CreaMentors Saariston yhteysalusliikenteen mallintaminen (2008) Varsinais-Suomen matkailuohjelma Varsinais-Suomen matkailuelinkeinon kehittäminen (2013) Varsinais-Suomen alueellinen kehittämissuunnitelma , 1. vaihe Archipedalo-hanke Saariston Rengastien pyöräilyolosuhteiden kehittämissuunnitelma, Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen julkaisuja, 2007 Projektet Trygga skärgårdsboendet, Slutrapport Nulägesanalysen, Åbo Matkailuselvitys Pohjanlahden rantatie. Turku Touring. Varsinais-Suomen matkailun tunnuslukuja Haastattelu, Naantalin saaristoasiamies Tiina Rinne-Kylänpää