MATKAILU ROVANIEMEN KAUPUNGIN STRATEGISENA VALINTANA - benchmarking

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATKAILU ROVANIEMEN KAUPUNGIN STRATEGISENA VALINTANA - benchmarking 19.3.2013"

Transkriptio

1 MATKAILU ROVANIEMEN KAUPUNGIN STRATEGISENA VALINTANA - benchmarking

2 SELVITYKSEN TAUSTAA Etelä-Savon matkailun kehittämisen lähtökohtana ovat alueen matkailun nykyinen aluerakenne ja toimintaympäristö Etelä-Savon matkailun aluerakenne rakentuu merkittävästi vapaa-ajan asutuksen ja mökkimatkailun varaan (ei Lapille tyypillisiä matkailukeskuksia) pieninä yksiköinä rannoille keskusten ulkopuolelle Etelä-Savossa kaupungit ja kirkonkylät muodostavat alueen palvelurakenteen perustan. Ne palvelevat myös matkailua ja vapaa-ajan asukkaita, mutta niitä ei kuitenkaan ole suunniteltu matkailua ja vapaa-ajan asutusta varten. Juuri nyt keskusten uusiutumiselle on tarvetta ja tilaus. Uusiutuvat keskukset toimivat uusiutuvan Etelä-Savon vetureina Vapaa-ajan asutuksen sekä luonto- ja kulttuurimatkailun jatkuvasti kasvaneet asiakasvirrat ja uusi palveluyrityspotentiaali ovat luoneet omat mahdollisuudet myös kaupunkien ja kirkonkylien uusiutumiselle ja uudelle kasvu-uralle Etelä-Savoa pyritään kehittämään matkailumaakuntana Panostuksen tulisi näkyä strategisena valintana, joka vaikuttaa positiivisesti koko toimintaympäristöön, alueen elinkeinoelämään, organisaatioihin ja aluerakenteeseen Benchmarkkausesimerkki "Matkailu Rovaniemen kaupungin strategisena valintana" tarkastelee olemassa oleva kaupungin kehittämistä matkailukeskuksena sen sijaan että matkailukeskus suunnitellaan ja rakentuu normaaliin tapaan uudisrakentamisen myötä olemassa olevan kaupunkirakenteen ulkopuolelle

3 SELVITYKSEN TAVOITTEET Tavoitteena on luoda katsaus Rovaniemen strategisiin valintoihin ja matkailun kehitykseen sen heijastusvaikutuksiin alueen toimintaympäristöön. Erityiskysymyksinä selvityksessä nostetaan esille mm.: Miten valintaprosessi on tapahtunut Rovaniemen kaupungissa? Miten kaupunki on muuttanut visiotaan ja strategiaansa (matkailukaupungin kehittämiseksi)? Miten matkailu strategisena valintana huomioidaan alueen muissa suunnitelmissa? Mikä merkitys matkailulla on Rovaniemellä kaupungin kehittymiselle, onko sillä merkitystä? Miten strategian toteutumista ja kehitystä seurataan? Mitä vaikutuksia strategisella valinnalla on ollut yhdyskuntarakenteeseen ja matkailun aluerakenteeseen? Miten maankäytön kehittämisessä huomioidaan esim. loma-asukkaat ja heidän palvelutarpeensa? Katsausta hyödynnetään benchmarking-kohteena Etelä-Savon matkailustrategiaa laadittaessa matkailun aluerakennetarkasteluissa kaupunkiseutujen matkailua kehitettäessä keskusten uusiutumisessa Työ liittyy myös maakunnan erityispiirteiden tunnistamiseen ja tunnustamiseen ja maakuntaohjelmatyöhön

4 ROVANIEMI JA SEN YLEINEN KEHITYS

5 YLEISTÄ ROVANIEMESTÄ Rovaniemi on Lapin hallinnollinen keskus kansainvälisen kaupan, koulutuksen, logistiikan ja matkailun keskipiste Asukasluku hieman yli asukasta Kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät v alusta Rovaniemen kaupunkistrategiassa on elinkeinojen painopistealueiksi määritelty matkailu, luovat alat, kylmä- ja talviteknologia, teollisuus sekä kauppa ja palvelut. Ympärivuotinen ja kansainvälinen matkailu on yksi Rovaniemen elinkeinoelämän kivijaloista Matkailullisia vetovoimatekijöitä ovat napapiiri, sen joulumatkailu, lappilainen luonto ja siihen liittyvät elämykset, Ounasvaara, jokivarret ja elävä matkailukeskusta Kartta, kaupungin www-sivut

6 Asukasluku YLEISINDIKAATTORIT Väestö Rovaniemen väestön kehitys vuosina ja ennusteet vuosille Mennyt, kaupunki ja mk yht Trendiennuste Omavaraislaskelma Rovaniemen väestön lisäys on ollut ennustettua suurempaa Rovaniemen väestömäärä ylitti asukkaan rajan vuoden 2010 lopulla Asukasmäärän kasvaminen kertoo kaupungin elinvoimaisuudesta (Tilastot: Tilastokeskus 2010)

7 Muuttotase Kokonaisnettomuutto YLEISINDIKAATTORIT Väestö Kokonaisnettomuutto ja muuttotase Rovaniemellä vuosina Muuttotase Kokonaisnettomuutto Muuttotase on vuodesta 2004 ollut joka vuosi positiivinen väestönkasvutavoite edellyttää positiivista muuttotasetta luonnollisen väestönkasvun lisäksi (Tilastot: Tilastokeskus 2010)

8 YLEISINDIKAATTORIT Väestö Ikärakenne Rovaniemellä vuonna ; 29 % 8939; 15 % 10127; 17 % 14649; 24 % 9067; 15 % Alle 15- vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 64-vuotiaat Ikärakenne ja kehitysennuste Rovaniemellä yli 64-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Alle 15-vuotiaat Vanhimpien ikäluokkien osuuden selvä kasvu jatkuu Palvelujen tuotannossa on otettava huomioon kasvava sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalvelujen kysyntä (Tilastot: Tilastokeskus 2010)

9 (työpaikkojen lkm) (% työpaikkaomavaraisuus) YLEISINDIKAATTORIT Työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Rovaniemellä , , Työpaikat/alueella työssäkäyvät yhteensä Työpaikkaomavaraisuus Viimeaikainen kehitys on ollut heikompaa (matkailun työpaikat?) ja myös työpaikkaomavaraisuus on laskenut Vuonna 2007 matkailualan työpaikkoja oli n (Tilastot: Tilastokeskus 2010)

10 MATKAILUN ALUETALOUDELLINEN VAIKUTUS Vuonna 2009: Rovaniemen matkailutulo oli vuonna noin 163 miljoonaa Matkailussa tehtiin yhteensä 1140 henkilötyövuotta Välittömän matkailutulon osuus kaikkien toimialojen liikevaihdosta Rovaniemen seudulla oli 8 % Välitön matkailutulo on yritysten saama liikevaihto, kun matkailijat ostavat tavaroita ja palveluja. Välitön matkailutulo voidaan määritellä myös matkailijoiden alueella käyttämäksi rahamääräksi Rovaniemen voidaan olettaa myös hyötyvän merkittävästi matkailun välillisistä vaikutuksista Rovaniemen monipuolinen elinkeinorakenne mahdollistaa sen, että matkailuyritykset koko Lapin alueelta ostavat palveluja ja tavaroita seudun muilta yrityksiltä. Rovaniemen seudun kokonaismatkailutulo on arviolta milj. Matkailun kokonaistyöllisyysvaikutus on n henkilötyövuotta Lähde: Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus, Tuula Rintala-Gardin 2011

11 MATKAILUN KÄRKIKOHTEET JA ASIAKASVIRRAT Rovaniemen alueen matkailullisesti merkittävimmät käyntikohteet ovat Joulupukin Pajakylä, Santapark, Arktikum ja Ranuan eläinpuisto. Joulupukin Pajakylässä Napapiirillä vieraili vuonna 2011 kaikkiaan ihmistä (Joulupukin kammarin ovilaskurien mukaan) Santaparkin kävijämäärä on n Arktikumissa vierailee vuosittain noin kävijää. Kaikista kävijöistä ulkomaalaisten osuus on noin 60 %. Ulkomaalaisia kävijöitä tulee eniten Saksasta, Venäjältä, Espanjasta, Ranskasta ja Italiasta (Arktikum Arctic Secrets 2011) Ranuan eläinpuiston kävijämäärä on n

12 Yöpymiset Majoitusmyynnin arvo ELINKEINOT JA OSAAMINEN Matkailijoiden yöpymiset ja matkailutulo Rovaniemi - yöpymiset ja majoitusmyynnin arvo ( ) yöpymiset majoitusmyynnin arvo , I- XI Matkailijoita arvioidaan käyvän Rovaniemen seudulla yli vuosittain Matkailun trendi on jatkunut myönteisenä pienistä notkahduksista huolimatta Kasvun taustalla erityisesti ulkomaisten joulu- ja talvimatkailijoiden yöpymisvuorokausien kasvu 0 (Tilastot: Tilastokeskus 2010)

13 ELINKEINOT JA OSAAMINEN Matkailijoiden yöpymiset ja vaikuttavat tekijät 2004: Kuninkuusravit, lentopallotapahtuma 1998: Kv talouskriisi 1998: Asuntomessut 1998: Santapark 2001: Santa Claus hotellin avaaminen Joulukuussa 2004: Rovaniemen lentokentän kautta kulki ulkomaista matkustajaa 2006: Rovaniemen Kehitys Oy ja Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy aloittivat 2006: Matkailustrategia 2009: Joulumatkailu vähenee 2010: Matkailu kääntyy kasvuun, joulukuussa lentolakko 2010: The Official Hometown of Santa Claus -joulubrändi. 2011: kasvussa venäläiset, britit M&M:n osakkaina yhteismarkkinointia toteuttamassa jo 130 yritystä Rekisteröityjen yöpymisvuorokausien kehittyminen Rovaniemellä Joulukuussa 2010: Rovaniemen lentokentän kautta tuli ulkomaista matkustajaa Rovaniemi vahvistanut osuuttaan kotimaan matkailussa (Tilastot: Tilastokeskus 2010) Rovaniemen yöpymisvuorokaudet ovat pitkällä aikavälillä kehittyneet myönteisesti, syynä ulkomaisten joulu- ja talvimatkailijoiden yöpymisten kasvu V tilauslentoa ja erikoisvuoroa toivat noin joulumatkustajaa Rovaniemelle. Suurin vetovoimatekijä joulupukki, mutta kasvu on perustunut suurelta osalta rovaniemeläisten ohjelmapalveluyritysten tarjoamiin jouluohjelmiin sekä Rovaniemen seudun joulunajan tapahtumiin.

14 ELINKEINOT JA OSAAMINEN Matkailijoiden yöpymiset kuukausittain Rovaniemi - yöpymiset kuukausittain vuonna Vuosi 2011 (Tilastot: Tilastokeskus) Sesonkivaihtelut eivät ole Rovaniemellä niin suuret kuin monissa Lapin matkailukeskuksissa Matkailusesongeista vilkkain on talvikausi marraskuusta huhtikuuhun Kotimaiset matkailijat ovat pääosassa kesä- ja syyskuukausina, ulkomaiset matkailijat talvikuukausina

15 MATKAILUN TYÖPAIKAT Matkailun ydintoimialojen liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA Toimialafaktat 2009 (TOL I) toimipaikkoja 203 kpl liikevaihto 79 milj. henkilöstö 847 htv Majoitus- ja ravintolatoiminnan liikevaihto oli kasvussa vuonna 2010 Henkilötyövuosissa ei näy yritysten käyttämä vuokratyövoima, mikä on lisääntynyt merkittävästi 2000-luvulla Lähde: Lapin liitto

16 MATKAILUN TYÖPAIKAT Matkailun ydintoimialojen liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys HOTELLIT - Toimialafaktat 2009 (TOL 551 ) toimipaikkoja 20 kpl liikevaihto 33 milj.

17 MATKAILUN TYÖPAIKAT Matkailun ydintoimialojen liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys OHJELMAPALVELUTOIMINTA JA VIRKISTYS Toimialafaktat 2009 (TOL ) toimipaikkoja 81 kpl liikevaihto 35 milj.

18 LIIKENNE Lentoliikenne Matkustajaliikenne Rovaniemen lentoasemalla vuosina Historiaa : Kiitotietä jatketaan metriin 1984: Uusi lennonvarmistusrakennus otetaan käyttöön 1992: Nykyinen asemarakennus valmistuu 2000: Lentoasemarakennusta laajennetaan ja matkustajasillat otetaan käyttöön 2006: Uusi lennonjohtotorni valmistuu Kotimaan matkustajat Kansainväliset matkustajat Lentomatkustusmäärissä näkyy matkailun notkahdus vuosina Lentomatkustus on kasvanut merkittävästi vuosina 2011 ja 2012 Rovaniemen lentoasema on matkustajamäärältään Suomen neljänneksi vilkkain. Kansainvälisen lentoaseman kehittyminen luo pohjan kansainvälisen matkailun kasvulle (Tilastot: Finavia lentoliikennetilastot 2013)

19 ROVANIEMEN STRATEGINEN KEHITTÄMINEN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET

20 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSIA Lapin ja Rovaniemen kehityksen kulminaatiopisteitä Hallinnollisia palveluja ennen sotia Rovaniemelle, josta tuli Lapin hallintokeskus v Jatkosodan suuri saksalaiskeskus ja taloudellinen toimeliaisuus Rovaniemen hävittäminen Lapin sodassa ja jälleenrakennuksen kausi asemakaavan uusiminen (Alvar Aallon laatima asemakaava), hallinnon, palvelujen ja asumisen voimakas rakentaminen Kemijoen rakentaminen vesivoiman käyttöön ja 60-luvuilla (Lapin tuolloiset megainvestoinnit) Kauppalasta Rovaniemen kaupungiksi murrosten aikaa Lapissa: maatalouden raju väheneminen, metsätalouden koneellistuminen ja väestön poismuutto maaseudulta Etelä-Suomen kasvukeskuksiin ja Ruotsiin väestön keskittymistä myös Rovaniemellä Rovaniemen valtakunnallisen aseman korostuminen: hovioikeus 1979 ja Lapin korkeakoulu (myöhemmin Lapin yliopisto) 1979 merkittäviä panostuksia kulttuuritoimintaan Rovaniemen vaiheittainen, vahva kansainvälistyminen: sodan saksalaisvaikutus, matkailun avautuminen kansainvälisille matkailijoille, pohjoismainen yhteistyö, kansainväliset konferenssit, talvi- ja joulumatkailun vahva kehittäminen, lentoliikenteen investoinnit ja kehitys, kansainväliset innovaatiot ja kauppa, Barentsyhteistyö Rovaniemen logistisen aseman korostuminen: matkailubuumi, kaivosbuumi, energiainvestoinnit (mm. tuulivoima), Barentsin alueen kehittyminen

21 ROVANIEMEN STRATEGINEN KEHITTÄMINEN Rovaniemen strateginen kehittäminen on tapahtunut vaiheittain ja jatkuu edelleen: 2000-luvun taitteeseen saakka matkailun kehittäminen ja muu strateginen suunnittelu tapahtui erillisenä Rovaniemen kaupungissa ja Rovaniemen maalaiskunnassa 2003 Rovaniemen kaupungin ja Rovaniemen maalaiskunnan kuntaliitosselvityksen käynnistyminen 2005 käynnistyi yhteisen, vuosiin tähtäävän matkailustrategian laatiminen, valmistui syksyllä käynnistyi Rovaniemen alueidenkäytön strategian laatiminen, valmistui erillisselvityksineen (mm. matkailu) 2006 (alueidenkäytön visio vuodelle 2020); pohjautuu Lapin maakuntaohjelmaan vuodelle strateginen kuntaliitos, uusi Rovaniemen kaupunki 2009 luotiin Rovaniemen kaupunkistrategia vuosille valmistui Lapin matkailustrategia vuosille (pohjautuu Lapin maakuntaohjelmaan vuodelle 2030) 2012 valmistui alueidenkäytön strategian päivitys (alueidenkäytön visio vuodelle 2030) 2012 luotiin Rovaniemen kaupunkistrategia vuosille

22 STRATEGIAT AIKAJANALLA Rovaniemen matkailustrategia vuosille Rovaniemen alueiden käytön strategia Rovaniemen matkailun kehittämisohjelma vuosille Rovaniemen alueiden käytön strategian päivitys 2012 Rovaniemen kaupunkistrategia Rovaniemen kaupunkistrategia Rovaniemen elinkeinojen kehittämisohjelma, tavoitteet ja toimenpiteet Toteutuksesta raportoidaan vuosittain KH:lle - Elinkeinojaosto tarkastaa toteutumistilanteen 2 krt / v -Yrityskysely ohjelman etenemisestä 2013

23 LAPIN MEGAHANKKEIDEN VAIKUTUKSIA ROVANIEMELLE 23

24 MATKAILU Kehityksen kulminaatiopisteet 1910-luvulla rakennettu rautatie tarjosi etelän asukkaille mahdollisuuden päästä ihastelemaan revontulia ja keskiyön aurinkoa. Ennen sotia Rovaniemen matkailua kasvatti vuonna 1932 valmistunut Jäämerentie, joka kulki Rovaniemen kautta Petsamoon Vuonna 1950 Napapiirille pystytettiin hirsimaja Eleanor Rooseveltin tulon kunniaksi. Sen yhteyteen alettiin 1960-luvulla suunnitella erityistä joulumaata. Vuonna 1965 rakennettiin seuraava Napapiirin maja. Joulupukista muodostui vähitellen Rovaniemen tärkein matkailuvaltti, kun Rovaniemen kaupunki ja maalaiskunta rakennuttivat Joulupukin pajakylän vuonna saapui ensimmäinen Concorde-charterlento Rovaniemelle, sitä voidaan pitää joulumatkailun kaupallisena alkuna luvulla kaikki joulucharter-lennot saapuivat vielä Rovaniemen kentälle Rovaniemen lentoaseman laajennus: Rovaniemen uuden terminaalin lentoasemarakennus vihittiin käyttöön vuonna 1992 ja laajennusosa otettiin käyttöön vuonna Ounasvaaran kehittäminen: Ounasvaaran liikuntapuiston kehittämissuunnitelma vuonna 1999, Ounasvaara II kehittämissuunnitelma vuonna 2006, Arctic Wellbeing Park 1997 Santapark perustettiin ja avattiin virallisesti seuraavana vuonna 1998 Ohjelmapalveluiden kehittyminen Kuntaliitos 2006 Investoinnit kulttuuritarjontaan: Arktikum 1992, Kulttuuritalo Korundi 2011, Tiedekeskus Pilke 2011

25 MATKAILUN ORGANISOINTI ROVANIEMELLÄ Rovaniemen kaupungin elinkeino-organisaatio jakautuu ns. sopimusohjausjärjestelmän mukaisesti palvelujen tilaajaosastoon ja palvelujen tuottajapuoleen. Palvelujen tilaamisesta päättää elinkeinojaos, jolle Rovaniemen kaupungin elinkeino-osasto valmistelee palvelusopimukset. Elinkeinoihin liittyvät palvelut ostetaan pääsääntöisesti Rovaniemen Kehitys Oy:ltä. Rovaniemen Kehitys Oy on Rovaniemen kaupungin ja Ranuan kunnan omistama elinkeinojen kehittämisyhtiö, jonka palveluja ovat muun muassa yritysneuvonta, kansainvälistymispalvelut, hankehallinnointi sekä toimitilat ja maankäyttökysymykset. Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy vuonna 2006 perustettu alueen markkinointiviestintää hoitava Rovaniemen Kehitys Oy:n tytäryhtiö. Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy:n muut omistajat ovat 130 rovaniemeläistä matkailuyritystä. Yhtiön palveluja ovat muun muassa Rovaniemen kaupungin imagomarkkinointi, Rovaniemen matkailun yhteismarkkinointi, matkailuneuvonta sekä kokous- ja kongressipalvelut. Kuntien merkitys matkailuelinkeinolle on suurin kaavoituksessa ja infrastruktuurin rakentamisessa. Lisäksi kunnat ovat perinteisesti vastanneet alueen matkailun asiakaspalvelusta.

26 NYKYINEN MATKAILUN STRATEGINEN KEHITTÄMINEN ROVANIEMELLÄ

27 ROVANIEMEN MATKAILUSTRATEGIA Visio ja toimenpiteet Matkailustrategian visio vuoteen 2016 Rovaniemi on matkailijoiden arvostama ja asukkaidensa rakastama kansainvälinen matkailukaupunki. Olemme laajalti tunnettu perhe, kannuste, kongressi ja hyvinvointimatkailukohde Euroopassa sekä jouluisen teemamatkailun ykköskohde maailmassa. Laadukkaat palvelumme ovat asiakaslähtöisesti tuotteistettu sekä helposti saatavilla ja ostettavissa. Vuonna 2011 Matkailustrategian tavoitteita ja painopistealoja tarkastettiin ja uudet tavoitteet esitettiin Rovaniemen matkailun kehittämisohjelmassa (luonnos , kaupunginhallitus) Kehittämisohjelmassa esitetyt uudet toimenpiteet: Brändityö, markkinointi ja myynti Napapiirin ja Santaparkin alue: Joulubrändin kehittäminen (mm. asemakaavat ja ympäristösuunnitelma) Ounasvaara: Hyvinvointimatkailun ja liikuntamatkailun kehittäminen Rovaniemen kaupunkikeskusta: Kulttuuri- ja ostosmatkailun kehittäminen (mm. kaupunkikeskustan ja sen ilmeen kehittäminen) Majoituskapasiteetin kasvattaminen Kokous- ja kongressimatkailun, kannustematkailun ja tapahtumien kehittäminen Virkistysreitit ja alueet (mm. virkistysreittien yleiskaavan laatiminen)

28 STRATEGIAA KOSKEVIA TOIMENPITEITÄ I Rovaniemen elinkeinojen kehittämisohjelmassa (2011) on erikseen matkailun toimenpiteet: Toimenpide 1: Matkailun ympärivuotisuuden vahvistamiseksi jatketaan Rovaniemen matkailustrategiaan kirjattujen toimenpiteiden toteutusta Toimenpide 2: Profiloidaan Ounasvaara ympärivuotiseksi valmennuksen ja hyvinvoinnin koulutus-, oppimis- ja kokemuskeskukseksi Toimenpide 3: Napapiirin ja Santaparkin alueita kehitetään edelleen Toimenpide 4: Tuotteistetaan ne jouluun liittyvät elementit ja arvot, jotka eivät ole sidoksissa talveen ja lumeen, ympärivuotiseksi matkailutuotteeksi Toimenpide 5: Rovaniemen kulttuuritarjonta tuotteistetaan vahvemmaksi osaksi matkailutarjontaa Näiden lisäksi myös muissa toimenpiteissä huomioidaan matkailu, kuten Ympäristö ja viihtyvyys teeman alla: Kaupunkikuvan viihtyisyyttä nostetaan etenkin niillä alueilla, missä matkailijat liikkuvat. Kehitetään luonto- ja virkistysreittejä niin, että ne muodostavat helposti tuotteistettavan ja markkinoitavan reitistökokonaisuuden. Rakennetaan reittikokonaisuus, joka yhdistää Vikakönkään ja Napapiirin retkeilyalueet sekä Ounasvaaran. Kokonaisuus palvelee sekä paikallisia asukkaita että matkailijoita.

29 STRATEGIAA KOSKEVIA TOIMENPITEITÄ II Elinkeinojen kehittämisohjelman toimeenpano ja toteutuksen seuranta Elinkeinojen kehittämisohjelman toimeenpanosta vastaa elinkeinojaos. Kehittämisohjelman etenemisestä ja seurannasta vastaa elinkeino- ja aluekehitysyksikkö. Ohjelman toteutuksesta raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle. Elinkeinojaosto käsittelee ohjelman toteutumistilanteen kaksi kertaa vuodessa. Kansainvälisen matkailun kehitystä seurataan: yöpymisvuorokausien kehittyminen Yrityksille tehdään kysely koskien ohjelman etenemistä ja onnistumista vuonna 2013.

30 STRATEGIAA KOSKEVIA TOIMENPITEITÄ III Rovaniemen kaupungin Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma Elinkeinotoimen resurssit kohdistetaan kaupunginvaltuuston hyväksymän elinkeinojen kehittämisohjelman toteutukseen. Keskustan vetovoimaisuuden lisääminen: Keskustan vetovoimaisuuden lisäämishanke jatkuu keskustan rannoille tarvittavien tarkentavien suunnitelmien ja mahdollisten ympäristölupa asiakirjojen laatimisella. Rantapuiston (Ounas-Kemijoen rannalle välille Lainaan venesatama Kirkkolammen puisto) suunnittelutyön kustannuksiin myönnettiin valtion ja Euroopan aluekehitysrahaston avustusta. Hankkeiden tavoitteena on kehittää Rovaniemen keskustan ympärivuotista matkailullista vetovoimaa sekä parantaa keskustan yritysten toimintaedellytyksiä ja toimintaympäristöä sekä lisätä asumisviihtyisyyttä kaupunkikeskustassa. Hankkeiden toteutukseen tullaan anomaan ulkopuolista rahoitusta. Matkailuympäristön kehittämistyöt: Määrärahalla kehitetään keskustan matkailuympäristöä.

31 MATKAILUA EDISTÄVIÄ MAANKÄYTÖN STRATEGISIA VALINTOJA Napapiirin määrätietoinen kehittäminen vuodesta 1950 (kaupunki hankkinut maata Napapiirin alueelta) Ounasvaaran kehittämiseksi on laadittu useita kehittämissuunnitelmia (profilointi ympärivuotiseksi valmennuksen ja hyvinvoinnin koulutus-, oppimis- ja kokemuskeskukseksi) Lentokentän laajentaminen on mahdollistanut matkailun kasvun ja ohjelmapalveluyritysten toiminnan Strategiset valinnat maankäytössä: 1997 Joulukolmion (Joulupukin Pajakylä, Santapark ja lentoasema) kehittäminen kansainvälisenä matkailualueena. Kehittämisen kohteita ovat majoituspalvelut, sisäinen logistiikka, virkistysreitit, ympäristön parantaminen ja alueen yrittäjien välisen yhteistyön vahvistaminen. Rovaniemen elämyskolmio on matkailun keskiössä ja sen muodostavat Napapiiri, Arktikum ja Ounasvaara Matkailun kehittämisen vyöhykkeet(alueiden käytön strategiassa): Rovaniemen kaupungin ja Ranuan keskustan lisäksi Ounasvaara, Napapiiri, Ranuan eläinpuiston alue ja Ounasjoen jokivarsi. Matkailukylät ja niiden väliset alueet: reittiverkosto rakennetaan niin, että maaseudun kylät yhdistää maaseudun kylät Rovaniemen keskustaan ja Ounasvaaran reitteihin

32 ALUEIDEN KÄYTÖN STRATEGIAN 2006 MUKAISET MATKAILUN KEHITTÄMISVYÖHYKKEET Rovaniemen alueiden käytön strategiatyössä (2006) on kuvattu Rovaniemen potentiaaliset matkailualueet. Selvityksessä on Rovaniemi jaettu neljään vyöhykkeeseen sen mukaisesti kuinka hyvin tai huonosti alue soveltuu matkailun kehittämiseen ja matkailurakentamiseen. I-vyöhyke on matkailun kehittämisen kannalta ydinvyöhyke, jonne matkailupalvelut sopivat parhaiten. I-vyöhykkeen alue on lähellä kaupungin keskustaa ja hyvin saavutettavissa. Alueella on olemassa retkeilyreittejä ja ohjelmapalveluyritykset toimivat alueella. I-vyöhyke kattaa Napapiirin ja joulukolmion alueen, Ounasvaaran, Oikaraisen, kaupungin keskustan, Nivankylän, Sinetän, Songan ja Pohtimolammen alueet sekä Vaattunki-Vikaköngäs-Vikajärven alueet. II-vyöhykkeen alue sijaitsee kauempana keskustasta. Siellä matkailun toimintaedellytykset esimerkiksi saavutettavuuden kannalta ovat heikommat kuin I-vyöhykkeellä. Alue soveltuu matkailupalvelujen käyttöön, mutta siellä voi olla jotain matkailukäyttöä rajaavia toimintoja. II-vyöhykkeen alueeseen sijoittuvat Ounasjokivarsi Sinetästä Lohinivaan saakka, Kemijokivarsi Oikaraisesta Auttiin saakka, ja Perunkajärven ympäristö. Matkailun kannalta ei-alueet määritellään alueiksi, jonne matkailupalvelujen sijoittaminen on lähes mahdotonta tai kiellettyä. Näitä alueita ovat puolustusvoimien alueet, yli 55 db lentomelualueet, keskustan tuntumassa sijaitsevat teollisuusalueet ja kaivostoiminnan alueet. 0-vyöhyke on aluetta, jossa ei ole matkailua puoltavia tekijöitä, mutta ei myöskään matkailua estäviä tekijöitä.

33 Strategian matkailu- ja virkistysvyöhykekartta Matkailuvyöhykkeitä vahvistettu (matkailukeskustan ja kylien välinen yhteistyö) Kylien matkailutarjontaa korostettu Matkailun ydinvyöhyke: keskusta Ounasvaara napapiiri Matkailun kakkosvyöhyke: Pohtimolampi Sonka Sinettä Nivankylä Ylikylä keskusta; napapiirin retkeilyalue keskusta Matkailun kolmosvyöhyke: Lohiniva Sinettä; Oikarainen Vanttauskoski Autti Matkailukeskustan realisointi keskustan osayleiskaavatyössä

34 MATKAILUN STRATEGISET VALINNAT ALUEIDEN KÄYTÖN STRATEGIASSA

35 POHDINTOJA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ

36 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Matkailu on kehittynyt Lapissa monesta syystä (sijainti, luonto, historia), mutta myös sattumalla on ollut merkitystä matkailun kehittymiselle Lapin (ja Rovaniemen) matkailu kehittyi 1990-luvulla matkailukeskuspainotteiseksi, mikä erottaa sen monien muiden alueiden matkailutarjonnasta. Tämä on samanaikaisesti vahvuus ja heikkous Rovaniemen matkailun kehittymistä ovat edistäneet mm.: logistinen sijainti, asema liikenteen solmukohtana ja lentokentän kehittäminen kaupungin maanomistus Napapiirillä aktiiviset ohjelmapalveluyrittäjät yhteistyö kaupungin kanssa joulu- ja talvimatkailun tuotteistaminen ja kansainvälisen brändin rakentaminen kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön liittyvät pitkät perinteet ja historialliset syyt onnekkaat sattumat Matkailun kehittymistä Rovaniemellä tukevat sen logistinen sijainti, asema hallinnollisena ja kaupallisena keskuksena, yliopisto ja sen osaajat sekä kaupunkikeskuksen palvelurakenne

37 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Matkailun kehittämisessä on ristiriitoja toimintojen yhteen sovittamisessa on matkailun, asumisen, luonnonsuojelun, virkistyksen ja porotalouden välillä mm. Ounasvaaralla, kyläalueilla ja jokivarsilla Rovaniemen matkailun kehittymistä ovat jarruttaneet mm.: Maankäyttöä koskevat ristiriidat ja vahvat näkemyserot investoijatahojen ja pääomien puute Vanhasta kuntarakenteesta aiheutuvat rasitteet, kylien Rovaniemi, jossa matkailu ei ole juuri kehittynyt (poikkeuksena Nivankylä Sonka) Ounasvaaran suojelupyrkimykset ja halu kehittää Ounasvaaraa matkailukeskuksena Ohjelmapalveluyritysten aktiivinen toiminta keskustassa asutuksen keskellä (mm. kelkkaparkkia koskevat ristiriidat) puutteellinen majoituskapasiteetti keskustassa ja sen hotellirakentamista koskevat näkemyserot Rovaniemi erottautuu selvästi Lapin muista matkailukeskuksista monipuolisen kulttuuritarjonnan ja kaupallisten palvelujen kautta, mikä on selkeä Rovaniemen matkailun vahvuus Tärkeät matkailutoiminnot sijaitsevat pääosin Napapiirillä ja Santaparkin alueella (Joulun keskus) sekä Ounasvaaralla (hyvinvointi- ja liikuntamatkailu). Ohjelmapalveluyritykset operoivat keskustasta, missä on myös valtaosa majoituskapasiteetista. Toimintojen hajanainen sijainti vaikeuttaa kehittämistä Matkailuinvestoinnit suuntautuvat suppealle alueelle, kun taas maankäytössä on varauduttu laajempiin vyöhykkeisiin. Maankäytön ja matkailun kehittämistavoitteet eivät aina kohtaa Matkailutoiminnan kehittämisen organisointi on hajautettu useiden toimijoiden kesken (kaupunki, elinkeinoyhtiö jne.), mikä tuo hidasteita strategisiin valintoihin ja päätöksentekoon Kuntaliitoksen jälkeen kyläpolitikointi suuntaa resursseja alueille, joissa matkailun kehittymispotentiaalia ei ole

38 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ (Jarmo) Rovaniemellä on merkittävä rooli Lapin matkailurakenteessa mm. logistisen asemansa ja historiansa takia. Rovaniemi on kuitenkin enemmän tavallinen kaupunki ja Lapin keskuskaupunki kuin pelkästään matkailukeskus. Matkailu on ja pysyy vain yhtenä strategisena valintana Rovaniemellä. Käytännössä matkailu kilpailee koko ajan muiden kaupunkistrategioiden (tarpeiden) kanssa. Kaupunkisuunnittelun tahtotilaa kuvaavat mm. matkailustrategian visio 2016 sekä matkailun kehittämisvyöhykkeet. Visio on toiminta- ja palvelukeskeinen. Kaupunkirakenteellinen todellinen kehityskuva puuttuu. Kehittämisvyöhykkeet ovat "löysiä (ylitoitettuja) matkailukeskuksen tarpeisiin ja Rovaniemen todelliseen kehitys- ja muutosdynamiikkaan, investointi- ja rakentamisvolyymeihin verrattuna. Tämä on tuttu asetelma ja arkitodellisuutta muuallakin. Myös Rovaniemen matkailun kaupunkirakenne on hajautunut. Matkailukeskukselle tyypilliset matkailutoiminnat sijoittuvat ydinkeskustan ulkopuolelle Napapiirille, Santaparkin alueelle ja Ounasvaaralle. Ydinkeskustassa ei ole "riittävästi (poliittista tahto-) tilaa" matkailulle, jotta se voisi kehittyä vain matkailukeskuksen tarpeisiin. Ydinkeskustaa kehitetään kaupunkikeskuksena eikä vain matkailukeskuksena.

39 ROVANIEMI ETELÄ-SAVO vertailua ja yhdistäviä tekijöitä ROVANIEMI sesonkeja useita: joulu, kevättalvi, kesä kansainvälinen charter-matkailu etäisyydet muihin keskuksiin suuret keskittynyt matkailuinfra ohjelmapalvelutoiminta ja -verkostot pitkälle kehittyneet joulu on matkailullisesti suurin tapahtuma hotellimajoituksen merkitys on suuri logistiikka on keskittynyttä: kansainvälisiä yhteyksiä tarjoava lentokenttä tunnettuus ja brändäys on lyönyt kansainvälisesti läpi ETELÄ-SAVO kesä on ylivoimainen sesonki kotimainen ja omatoimimatkailu, mökkimatkailu muita keskuksia varsin lähellä hajautunut matkailuinfra ohjelmapalvelutoimintaa ja verkostoja ollaan rakentamassa, mm. Saimaan Charmantit matkailun ykköstapahtuma on oopperajuhlat mökkimajoituksen merkitys on suuri logistiikka on hajautunutta, eikä yhtä liikenteellistä solmukohtaa ole Etelä-Savon matkailullisia mahdollisuuksia ei kansainvälisesti juuri tunneta luonto ja elämykset matkailun tarinat tapahtumat palvelut ja laatu venäläisten asiakaspotentiaali

BENCHMARKING SELVITYSTEN TAUSTAA

BENCHMARKING SELVITYSTEN TAUSTAA BENCHMARKING SELVITYSTEN TAUSTAA Etelä-Savon matkailun kehittämisen lähtökohtana ovat alueen matkailun muuttuva toimintaympäristö ja nykyinen aluerakenne, joka rakentuu suurelta osin vapaa-ajan asutuksen

Lisätiedot

Rovaniemi Lapin pääkaupunki

Rovaniemi Lapin pääkaupunki Rovaniemi Lapin pääkaupunki Asukasmäärä ylitti 60 000 vuonna 2010, 31.12.2011 yht. 60 626 asukasta Lisäksi tuhansia opiskelijoita 2,3 % väestöstä maahanmuuttajia, 89 eri kansallisuutta Kaupungin pinta-ala

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2011 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

ROVANIEMEN MATKAILUSTRATEGIA

ROVANIEMEN MATKAILUSTRATEGIA ROVANIEMEN MATKAILUSTRATEGIA 3 Sisällysluettelo Graafinen suunnittelu ja taitto: Advertising KIOSKI Valokuvat: Rovaniemen kaupunki Petri Uutela, BRP, Antti Tenetz, Ilkka Väyrynen ja Timo Lindholm Painopaikka:

Lisätiedot

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Kansainvälisten asioiden päällikkö Tuula Rintala Gardin 2013 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehittämisohjelma

Rovaniemen matkailun kehittämisohjelma Rovaniemen matkailun kehittämisohjelma 2012-2016 Sisällysluettelo Sivu 1. Tausta 2 2. Rovaniemen vuonna 2006 hyväksytyn matkailustrategian toteutuminen 2 3. Matkailun kehittämisohjelmaan liittyvät muut

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008 MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat Toimialaraportti 2002-2008 Culminatum Innovation ja Haaga-Perho tutkimuspalvelut Sivu 1 Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin toimialan määrittely

Lisätiedot

MATKAILUSTRATEGIA 2007 2010 Tiivistelmä

MATKAILUSTRATEGIA 2007 2010 Tiivistelmä MATKAILUSTRATEGIA 27 21 Tiivistelmä 1. STRATEGISELLA SUUNNITTELULLA HYVIÄ TULOKSIA Edellinen Lapin matkailustrategia vuosille 23-26 on ohjannut maakunnan matkailun kehittämistä määrittämällä strategisesti

Lisätiedot

KUOPION MATKAILUN KEHITYS

KUOPION MATKAILUN KEHITYS Tilastotiedote 11 / 2016 KUOPION MATKAILUN KEHITYS Yöpymiset tammi-kesäkuussa 2016 Ulkomaalaisten yöpymiset 2008-2015 Tilastonkeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 25,1 prosentin kasvussa Rovaniemellä Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin 96 500 yötä, joista suomalaiset 12 800 ja ulkomaalaiset 83 700 yötä. Yhteensä yöpymisten

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Yhdistyneen Rovaniemen alueiden käytön strategia

Yhdistyneen Rovaniemen alueiden käytön strategia Yhdistyneen Rovaniemen alueiden käytön strategia Matkailuselvitys Erillisselvitys päivitetty 15.9.2006 Tausta Tämä matkailun erillisselvitys on osa Rovaniemen alueiden käytön strategiatyötä. Strategiatyö

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEIDEN KÄYTÖN STRATEGIA

ROVANIEMEN ALUEIDEN KÄYTÖN STRATEGIA ROVANIEMEN ALUEIDEN KÄYTÖN STRATEGIA Strategian päivitys Rovaniemen valtuustoseminaari 19.-20.3.2012 Kimmo Vähäjylkkä AIRIX Ympäristö Oy 2 TAUSTA Strategian toteutus 2004-2006 PROSESSI Rovaniemen maalaiskunnan

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

66 O 33 07 N 25 O 50 51 E. Matkailustrategia TIIVISTELMÄ

66 O 33 07 N 25 O 50 51 E. Matkailustrategia TIIVISTELMÄ 66 O 33 07 N 25 O 50 51 E Matkailustrategia TIIVISTELMÄ Rovaniemen matkailustrategia tiivistelmä SISÄLLYSLUETTELO 1. Yhteenveto Rovaniemen matkailun nykytilasta ja mahdollisuuksista 2. Rovaniemen nelikenttäanalyysi

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Matkailutilastoinnin kehittäminen Lapin matkailualueiden kokous Satu Luiro

Matkailutilastoinnin kehittäminen Lapin matkailualueiden kokous Satu Luiro Matkailutilastoinnin kehittäminen Lapin matkailualueiden kokous 10.3.2009 Satu Luiro Matkailutilastojen seuranta Lapin liitossa: Art Travel:n tilastopaketti kuukausittain internetsivuille (majoitustilastot

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 17.2.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,5 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 9,6

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Asemakaava ja asemakaavan muutos 20. kaupunginosa, Pohtimolampi Korttelit 46 ja 47 sekä virkistysalueet

Rovaniemen kaupunki Asemakaava ja asemakaavan muutos 20. kaupunginosa, Pohtimolampi Korttelit 46 ja 47 sekä virkistysalueet Rovaniemen kaupunki Asemakaava ja asemakaavan muutos 20. kaupunginosa, Pohtimolampi Korttelit 46 ja 47 sekä virkistysalueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUS 2007 Kaavoituksen kohde: Rovaniemen

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Halutuin.

Halutuin. Halutuin. www.levi.fi Alueellinen yhteistyö matkailussa Levillä Levin historiaa Ensimmäinen hiihtohissi vuonna 1964 Ensimmäinen hotelli vuonna 1981, Hotelli Levitunturi Kittilän lentokenttä vuonna 1982

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT VELI-PEKKA PÄIVÄNEN KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti 16.11.2010 1 KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMINEN Matkailuparlamentti

Lisätiedot

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta Tervetuloa Imatralle! Imatra kartalla Helsinki 257 km Joensuu 197 km Jyväskylä 257 km Kotka 145 km Lappeenranta 37 km Oulu 528 km Rovaniemi 748 km Tampere 312 km

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.1.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli marraskuussa noin 1,3 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 4,8

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 217* 15.6.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli huhtikuussa 217 noin miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 6,7

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 21.8.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli kesäkuussa 215 noin 2, miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 2.1./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli elokuussa noin 2,2 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 2,1 prosenttia

Lisätiedot

HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA.

HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA. HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA. MENESTYKSEN TARINA Jämsän seudun matkailun menestystarina on syntynyt Hiihtokeskus Himosvuori

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1 Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 21.2.2014 Page 1 Tulokset Etelä-Pohjanmaan välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo yhteensä 353 miljoonaa euroa Välitön työllisyysvaikutus noin

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN

KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN Sitoutuneet osapuolet Keuruun kaupunki Keulink Seurakunta, Kamanan matkailuyrittäjät Fontana Hotel Keurusselkä Haapamäen Höyryveturipuisto Osarahoittajana Keski Suomen Liitto

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA TULEVAISUUSMALLI Vt 19 ja sen varren sekä profiililtaan erilaisten

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.2.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,4 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 6,9

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Lapin matkailun kehitys

Lapin matkailun kehitys Lapin matkailun kehitys 2011-2012 Lapin matkailuparlamentti 3.10.2012 Satu Luiro Matkailukoordinaattori Lapin liitto Rekisteröityjen yöpymisten kehitys Rekisteröityjen yöpymisten kehitys Lapissa ja tavoitteet

Lisätiedot

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Majoitusmyynti alueella kasvoi 14 prosenttia ja oli 27 miljoonaa euroa. Yöpymisen keskihinta kesäkuussa 2016 oli 77,39 euroa (+ 8 %).

Majoitusmyynti alueella kasvoi 14 prosenttia ja oli 27 miljoonaa euroa. Yöpymisen keskihinta kesäkuussa 2016 oli 77,39 euroa (+ 8 %). HELSINGIN MATKAILUTILASTOT KESÄKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Kesäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 353 000 yöpymistä, joista suomalaisille 138 000 ja ulkomaalaisille 215 000 yötä. Eniten

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Toukokuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 299 000 yöpymistä, joista suomalaisille 135 000 ja ulkomaalaisille 164 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Saimaa maailmanperintökohteeksi ja matkailu kansainväliselle kasvu-uralle?

Saimaa maailmanperintökohteeksi ja matkailu kansainväliselle kasvu-uralle? TIEDOTE 26.08.2013 Saimaa maailmanperintökohteeksi ja matkailu kansainväliselle kasvu-uralle? - Mikä ihana matka, mikä jumalainen järviluonto, yksi maailman ihmeistä, ylistivät kansainväliset höyrylaivamatkailijat

Lisätiedot

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010 Teema: Jääkauden perintö

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Visioseminaari 17.4.2012 Aineiston keruu Sähköinen kysely laajalla jakelulla Kysely maaliskuussa, täydentävä kierros huhtikuun

Lisätiedot

Kouvolan seudun matkailun master plan. Työpajat 15.-16.5.2012

Kouvolan seudun matkailun master plan. Työpajat 15.-16.5.2012 Kouvolan seudun matkailun master plan Työpajat 15.-16.5.2012 Ohjelma 15.5. klo 9-12 Työpaja 1: Kokous- ja kongressimatkailu klo 9.00 Alustukset aiheeseen Leena Sipilä, Finnish Convention Bureau Minna Kurttila,

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 35 59 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 696 936 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 17.3.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Lappeenranta 2028 strategian päivitys ja uusi Kansainvälistymis- ja Venäjä-ohjelma

Lappeenranta 2028 strategian päivitys ja uusi Kansainvälistymis- ja Venäjä-ohjelma Kaupunginhallitus 234 25.05.2015 Kaupunginvaltuusto 54 01.06.2015 Lappeenranta 2028 strategian päivitys ja uusi Kansainvälistymis- ja Venäjä-ohjelma 74/00.01.03.00/2013 KH 234 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot