MATKAILU ROVANIEMEN KAUPUNGIN STRATEGISENA VALINTANA - benchmarking

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATKAILU ROVANIEMEN KAUPUNGIN STRATEGISENA VALINTANA - benchmarking 19.3.2013"

Transkriptio

1 MATKAILU ROVANIEMEN KAUPUNGIN STRATEGISENA VALINTANA - benchmarking

2 SELVITYKSEN TAUSTAA Etelä-Savon matkailun kehittämisen lähtökohtana ovat alueen matkailun nykyinen aluerakenne ja toimintaympäristö Etelä-Savon matkailun aluerakenne rakentuu merkittävästi vapaa-ajan asutuksen ja mökkimatkailun varaan (ei Lapille tyypillisiä matkailukeskuksia) pieninä yksiköinä rannoille keskusten ulkopuolelle Etelä-Savossa kaupungit ja kirkonkylät muodostavat alueen palvelurakenteen perustan. Ne palvelevat myös matkailua ja vapaa-ajan asukkaita, mutta niitä ei kuitenkaan ole suunniteltu matkailua ja vapaa-ajan asutusta varten. Juuri nyt keskusten uusiutumiselle on tarvetta ja tilaus. Uusiutuvat keskukset toimivat uusiutuvan Etelä-Savon vetureina Vapaa-ajan asutuksen sekä luonto- ja kulttuurimatkailun jatkuvasti kasvaneet asiakasvirrat ja uusi palveluyrityspotentiaali ovat luoneet omat mahdollisuudet myös kaupunkien ja kirkonkylien uusiutumiselle ja uudelle kasvu-uralle Etelä-Savoa pyritään kehittämään matkailumaakuntana Panostuksen tulisi näkyä strategisena valintana, joka vaikuttaa positiivisesti koko toimintaympäristöön, alueen elinkeinoelämään, organisaatioihin ja aluerakenteeseen Benchmarkkausesimerkki "Matkailu Rovaniemen kaupungin strategisena valintana" tarkastelee olemassa oleva kaupungin kehittämistä matkailukeskuksena sen sijaan että matkailukeskus suunnitellaan ja rakentuu normaaliin tapaan uudisrakentamisen myötä olemassa olevan kaupunkirakenteen ulkopuolelle

3 SELVITYKSEN TAVOITTEET Tavoitteena on luoda katsaus Rovaniemen strategisiin valintoihin ja matkailun kehitykseen sen heijastusvaikutuksiin alueen toimintaympäristöön. Erityiskysymyksinä selvityksessä nostetaan esille mm.: Miten valintaprosessi on tapahtunut Rovaniemen kaupungissa? Miten kaupunki on muuttanut visiotaan ja strategiaansa (matkailukaupungin kehittämiseksi)? Miten matkailu strategisena valintana huomioidaan alueen muissa suunnitelmissa? Mikä merkitys matkailulla on Rovaniemellä kaupungin kehittymiselle, onko sillä merkitystä? Miten strategian toteutumista ja kehitystä seurataan? Mitä vaikutuksia strategisella valinnalla on ollut yhdyskuntarakenteeseen ja matkailun aluerakenteeseen? Miten maankäytön kehittämisessä huomioidaan esim. loma-asukkaat ja heidän palvelutarpeensa? Katsausta hyödynnetään benchmarking-kohteena Etelä-Savon matkailustrategiaa laadittaessa matkailun aluerakennetarkasteluissa kaupunkiseutujen matkailua kehitettäessä keskusten uusiutumisessa Työ liittyy myös maakunnan erityispiirteiden tunnistamiseen ja tunnustamiseen ja maakuntaohjelmatyöhön

4 ROVANIEMI JA SEN YLEINEN KEHITYS

5 YLEISTÄ ROVANIEMESTÄ Rovaniemi on Lapin hallinnollinen keskus kansainvälisen kaupan, koulutuksen, logistiikan ja matkailun keskipiste Asukasluku hieman yli asukasta Kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät v alusta Rovaniemen kaupunkistrategiassa on elinkeinojen painopistealueiksi määritelty matkailu, luovat alat, kylmä- ja talviteknologia, teollisuus sekä kauppa ja palvelut. Ympärivuotinen ja kansainvälinen matkailu on yksi Rovaniemen elinkeinoelämän kivijaloista Matkailullisia vetovoimatekijöitä ovat napapiiri, sen joulumatkailu, lappilainen luonto ja siihen liittyvät elämykset, Ounasvaara, jokivarret ja elävä matkailukeskusta Kartta, kaupungin www-sivut

6 Asukasluku YLEISINDIKAATTORIT Väestö Rovaniemen väestön kehitys vuosina ja ennusteet vuosille Mennyt, kaupunki ja mk yht Trendiennuste Omavaraislaskelma Rovaniemen väestön lisäys on ollut ennustettua suurempaa Rovaniemen väestömäärä ylitti asukkaan rajan vuoden 2010 lopulla Asukasmäärän kasvaminen kertoo kaupungin elinvoimaisuudesta (Tilastot: Tilastokeskus 2010)

7 Muuttotase Kokonaisnettomuutto YLEISINDIKAATTORIT Väestö Kokonaisnettomuutto ja muuttotase Rovaniemellä vuosina Muuttotase Kokonaisnettomuutto Muuttotase on vuodesta 2004 ollut joka vuosi positiivinen väestönkasvutavoite edellyttää positiivista muuttotasetta luonnollisen väestönkasvun lisäksi (Tilastot: Tilastokeskus 2010)

8 YLEISINDIKAATTORIT Väestö Ikärakenne Rovaniemellä vuonna ; 29 % 8939; 15 % 10127; 17 % 14649; 24 % 9067; 15 % Alle 15- vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 64-vuotiaat Ikärakenne ja kehitysennuste Rovaniemellä yli 64-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Alle 15-vuotiaat Vanhimpien ikäluokkien osuuden selvä kasvu jatkuu Palvelujen tuotannossa on otettava huomioon kasvava sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalvelujen kysyntä (Tilastot: Tilastokeskus 2010)

9 (työpaikkojen lkm) (% työpaikkaomavaraisuus) YLEISINDIKAATTORIT Työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Rovaniemellä , , Työpaikat/alueella työssäkäyvät yhteensä Työpaikkaomavaraisuus Viimeaikainen kehitys on ollut heikompaa (matkailun työpaikat?) ja myös työpaikkaomavaraisuus on laskenut Vuonna 2007 matkailualan työpaikkoja oli n (Tilastot: Tilastokeskus 2010)

10 MATKAILUN ALUETALOUDELLINEN VAIKUTUS Vuonna 2009: Rovaniemen matkailutulo oli vuonna noin 163 miljoonaa Matkailussa tehtiin yhteensä 1140 henkilötyövuotta Välittömän matkailutulon osuus kaikkien toimialojen liikevaihdosta Rovaniemen seudulla oli 8 % Välitön matkailutulo on yritysten saama liikevaihto, kun matkailijat ostavat tavaroita ja palveluja. Välitön matkailutulo voidaan määritellä myös matkailijoiden alueella käyttämäksi rahamääräksi Rovaniemen voidaan olettaa myös hyötyvän merkittävästi matkailun välillisistä vaikutuksista Rovaniemen monipuolinen elinkeinorakenne mahdollistaa sen, että matkailuyritykset koko Lapin alueelta ostavat palveluja ja tavaroita seudun muilta yrityksiltä. Rovaniemen seudun kokonaismatkailutulo on arviolta milj. Matkailun kokonaistyöllisyysvaikutus on n henkilötyövuotta Lähde: Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus, Tuula Rintala-Gardin 2011

11 MATKAILUN KÄRKIKOHTEET JA ASIAKASVIRRAT Rovaniemen alueen matkailullisesti merkittävimmät käyntikohteet ovat Joulupukin Pajakylä, Santapark, Arktikum ja Ranuan eläinpuisto. Joulupukin Pajakylässä Napapiirillä vieraili vuonna 2011 kaikkiaan ihmistä (Joulupukin kammarin ovilaskurien mukaan) Santaparkin kävijämäärä on n Arktikumissa vierailee vuosittain noin kävijää. Kaikista kävijöistä ulkomaalaisten osuus on noin 60 %. Ulkomaalaisia kävijöitä tulee eniten Saksasta, Venäjältä, Espanjasta, Ranskasta ja Italiasta (Arktikum Arctic Secrets 2011) Ranuan eläinpuiston kävijämäärä on n

12 Yöpymiset Majoitusmyynnin arvo ELINKEINOT JA OSAAMINEN Matkailijoiden yöpymiset ja matkailutulo Rovaniemi - yöpymiset ja majoitusmyynnin arvo ( ) yöpymiset majoitusmyynnin arvo , I- XI Matkailijoita arvioidaan käyvän Rovaniemen seudulla yli vuosittain Matkailun trendi on jatkunut myönteisenä pienistä notkahduksista huolimatta Kasvun taustalla erityisesti ulkomaisten joulu- ja talvimatkailijoiden yöpymisvuorokausien kasvu 0 (Tilastot: Tilastokeskus 2010)

13 ELINKEINOT JA OSAAMINEN Matkailijoiden yöpymiset ja vaikuttavat tekijät 2004: Kuninkuusravit, lentopallotapahtuma 1998: Kv talouskriisi 1998: Asuntomessut 1998: Santapark 2001: Santa Claus hotellin avaaminen Joulukuussa 2004: Rovaniemen lentokentän kautta kulki ulkomaista matkustajaa 2006: Rovaniemen Kehitys Oy ja Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy aloittivat 2006: Matkailustrategia 2009: Joulumatkailu vähenee 2010: Matkailu kääntyy kasvuun, joulukuussa lentolakko 2010: The Official Hometown of Santa Claus -joulubrändi. 2011: kasvussa venäläiset, britit M&M:n osakkaina yhteismarkkinointia toteuttamassa jo 130 yritystä Rekisteröityjen yöpymisvuorokausien kehittyminen Rovaniemellä Joulukuussa 2010: Rovaniemen lentokentän kautta tuli ulkomaista matkustajaa Rovaniemi vahvistanut osuuttaan kotimaan matkailussa (Tilastot: Tilastokeskus 2010) Rovaniemen yöpymisvuorokaudet ovat pitkällä aikavälillä kehittyneet myönteisesti, syynä ulkomaisten joulu- ja talvimatkailijoiden yöpymisten kasvu V tilauslentoa ja erikoisvuoroa toivat noin joulumatkustajaa Rovaniemelle. Suurin vetovoimatekijä joulupukki, mutta kasvu on perustunut suurelta osalta rovaniemeläisten ohjelmapalveluyritysten tarjoamiin jouluohjelmiin sekä Rovaniemen seudun joulunajan tapahtumiin.

14 ELINKEINOT JA OSAAMINEN Matkailijoiden yöpymiset kuukausittain Rovaniemi - yöpymiset kuukausittain vuonna Vuosi 2011 (Tilastot: Tilastokeskus) Sesonkivaihtelut eivät ole Rovaniemellä niin suuret kuin monissa Lapin matkailukeskuksissa Matkailusesongeista vilkkain on talvikausi marraskuusta huhtikuuhun Kotimaiset matkailijat ovat pääosassa kesä- ja syyskuukausina, ulkomaiset matkailijat talvikuukausina

15 MATKAILUN TYÖPAIKAT Matkailun ydintoimialojen liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA Toimialafaktat 2009 (TOL I) toimipaikkoja 203 kpl liikevaihto 79 milj. henkilöstö 847 htv Majoitus- ja ravintolatoiminnan liikevaihto oli kasvussa vuonna 2010 Henkilötyövuosissa ei näy yritysten käyttämä vuokratyövoima, mikä on lisääntynyt merkittävästi 2000-luvulla Lähde: Lapin liitto

16 MATKAILUN TYÖPAIKAT Matkailun ydintoimialojen liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys HOTELLIT - Toimialafaktat 2009 (TOL 551 ) toimipaikkoja 20 kpl liikevaihto 33 milj.

17 MATKAILUN TYÖPAIKAT Matkailun ydintoimialojen liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys OHJELMAPALVELUTOIMINTA JA VIRKISTYS Toimialafaktat 2009 (TOL ) toimipaikkoja 81 kpl liikevaihto 35 milj.

18 LIIKENNE Lentoliikenne Matkustajaliikenne Rovaniemen lentoasemalla vuosina Historiaa : Kiitotietä jatketaan metriin 1984: Uusi lennonvarmistusrakennus otetaan käyttöön 1992: Nykyinen asemarakennus valmistuu 2000: Lentoasemarakennusta laajennetaan ja matkustajasillat otetaan käyttöön 2006: Uusi lennonjohtotorni valmistuu Kotimaan matkustajat Kansainväliset matkustajat Lentomatkustusmäärissä näkyy matkailun notkahdus vuosina Lentomatkustus on kasvanut merkittävästi vuosina 2011 ja 2012 Rovaniemen lentoasema on matkustajamäärältään Suomen neljänneksi vilkkain. Kansainvälisen lentoaseman kehittyminen luo pohjan kansainvälisen matkailun kasvulle (Tilastot: Finavia lentoliikennetilastot 2013)

19 ROVANIEMEN STRATEGINEN KEHITTÄMINEN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET

20 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSIA Lapin ja Rovaniemen kehityksen kulminaatiopisteitä Hallinnollisia palveluja ennen sotia Rovaniemelle, josta tuli Lapin hallintokeskus v Jatkosodan suuri saksalaiskeskus ja taloudellinen toimeliaisuus Rovaniemen hävittäminen Lapin sodassa ja jälleenrakennuksen kausi asemakaavan uusiminen (Alvar Aallon laatima asemakaava), hallinnon, palvelujen ja asumisen voimakas rakentaminen Kemijoen rakentaminen vesivoiman käyttöön ja 60-luvuilla (Lapin tuolloiset megainvestoinnit) Kauppalasta Rovaniemen kaupungiksi murrosten aikaa Lapissa: maatalouden raju väheneminen, metsätalouden koneellistuminen ja väestön poismuutto maaseudulta Etelä-Suomen kasvukeskuksiin ja Ruotsiin väestön keskittymistä myös Rovaniemellä Rovaniemen valtakunnallisen aseman korostuminen: hovioikeus 1979 ja Lapin korkeakoulu (myöhemmin Lapin yliopisto) 1979 merkittäviä panostuksia kulttuuritoimintaan Rovaniemen vaiheittainen, vahva kansainvälistyminen: sodan saksalaisvaikutus, matkailun avautuminen kansainvälisille matkailijoille, pohjoismainen yhteistyö, kansainväliset konferenssit, talvi- ja joulumatkailun vahva kehittäminen, lentoliikenteen investoinnit ja kehitys, kansainväliset innovaatiot ja kauppa, Barentsyhteistyö Rovaniemen logistisen aseman korostuminen: matkailubuumi, kaivosbuumi, energiainvestoinnit (mm. tuulivoima), Barentsin alueen kehittyminen

21 ROVANIEMEN STRATEGINEN KEHITTÄMINEN Rovaniemen strateginen kehittäminen on tapahtunut vaiheittain ja jatkuu edelleen: 2000-luvun taitteeseen saakka matkailun kehittäminen ja muu strateginen suunnittelu tapahtui erillisenä Rovaniemen kaupungissa ja Rovaniemen maalaiskunnassa 2003 Rovaniemen kaupungin ja Rovaniemen maalaiskunnan kuntaliitosselvityksen käynnistyminen 2005 käynnistyi yhteisen, vuosiin tähtäävän matkailustrategian laatiminen, valmistui syksyllä käynnistyi Rovaniemen alueidenkäytön strategian laatiminen, valmistui erillisselvityksineen (mm. matkailu) 2006 (alueidenkäytön visio vuodelle 2020); pohjautuu Lapin maakuntaohjelmaan vuodelle strateginen kuntaliitos, uusi Rovaniemen kaupunki 2009 luotiin Rovaniemen kaupunkistrategia vuosille valmistui Lapin matkailustrategia vuosille (pohjautuu Lapin maakuntaohjelmaan vuodelle 2030) 2012 valmistui alueidenkäytön strategian päivitys (alueidenkäytön visio vuodelle 2030) 2012 luotiin Rovaniemen kaupunkistrategia vuosille

22 STRATEGIAT AIKAJANALLA Rovaniemen matkailustrategia vuosille Rovaniemen alueiden käytön strategia Rovaniemen matkailun kehittämisohjelma vuosille Rovaniemen alueiden käytön strategian päivitys 2012 Rovaniemen kaupunkistrategia Rovaniemen kaupunkistrategia Rovaniemen elinkeinojen kehittämisohjelma, tavoitteet ja toimenpiteet Toteutuksesta raportoidaan vuosittain KH:lle - Elinkeinojaosto tarkastaa toteutumistilanteen 2 krt / v -Yrityskysely ohjelman etenemisestä 2013

23 LAPIN MEGAHANKKEIDEN VAIKUTUKSIA ROVANIEMELLE 23

24 MATKAILU Kehityksen kulminaatiopisteet 1910-luvulla rakennettu rautatie tarjosi etelän asukkaille mahdollisuuden päästä ihastelemaan revontulia ja keskiyön aurinkoa. Ennen sotia Rovaniemen matkailua kasvatti vuonna 1932 valmistunut Jäämerentie, joka kulki Rovaniemen kautta Petsamoon Vuonna 1950 Napapiirille pystytettiin hirsimaja Eleanor Rooseveltin tulon kunniaksi. Sen yhteyteen alettiin 1960-luvulla suunnitella erityistä joulumaata. Vuonna 1965 rakennettiin seuraava Napapiirin maja. Joulupukista muodostui vähitellen Rovaniemen tärkein matkailuvaltti, kun Rovaniemen kaupunki ja maalaiskunta rakennuttivat Joulupukin pajakylän vuonna saapui ensimmäinen Concorde-charterlento Rovaniemelle, sitä voidaan pitää joulumatkailun kaupallisena alkuna luvulla kaikki joulucharter-lennot saapuivat vielä Rovaniemen kentälle Rovaniemen lentoaseman laajennus: Rovaniemen uuden terminaalin lentoasemarakennus vihittiin käyttöön vuonna 1992 ja laajennusosa otettiin käyttöön vuonna Ounasvaaran kehittäminen: Ounasvaaran liikuntapuiston kehittämissuunnitelma vuonna 1999, Ounasvaara II kehittämissuunnitelma vuonna 2006, Arctic Wellbeing Park 1997 Santapark perustettiin ja avattiin virallisesti seuraavana vuonna 1998 Ohjelmapalveluiden kehittyminen Kuntaliitos 2006 Investoinnit kulttuuritarjontaan: Arktikum 1992, Kulttuuritalo Korundi 2011, Tiedekeskus Pilke 2011

25 MATKAILUN ORGANISOINTI ROVANIEMELLÄ Rovaniemen kaupungin elinkeino-organisaatio jakautuu ns. sopimusohjausjärjestelmän mukaisesti palvelujen tilaajaosastoon ja palvelujen tuottajapuoleen. Palvelujen tilaamisesta päättää elinkeinojaos, jolle Rovaniemen kaupungin elinkeino-osasto valmistelee palvelusopimukset. Elinkeinoihin liittyvät palvelut ostetaan pääsääntöisesti Rovaniemen Kehitys Oy:ltä. Rovaniemen Kehitys Oy on Rovaniemen kaupungin ja Ranuan kunnan omistama elinkeinojen kehittämisyhtiö, jonka palveluja ovat muun muassa yritysneuvonta, kansainvälistymispalvelut, hankehallinnointi sekä toimitilat ja maankäyttökysymykset. Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy vuonna 2006 perustettu alueen markkinointiviestintää hoitava Rovaniemen Kehitys Oy:n tytäryhtiö. Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy:n muut omistajat ovat 130 rovaniemeläistä matkailuyritystä. Yhtiön palveluja ovat muun muassa Rovaniemen kaupungin imagomarkkinointi, Rovaniemen matkailun yhteismarkkinointi, matkailuneuvonta sekä kokous- ja kongressipalvelut. Kuntien merkitys matkailuelinkeinolle on suurin kaavoituksessa ja infrastruktuurin rakentamisessa. Lisäksi kunnat ovat perinteisesti vastanneet alueen matkailun asiakaspalvelusta.

26 NYKYINEN MATKAILUN STRATEGINEN KEHITTÄMINEN ROVANIEMELLÄ

27 ROVANIEMEN MATKAILUSTRATEGIA Visio ja toimenpiteet Matkailustrategian visio vuoteen 2016 Rovaniemi on matkailijoiden arvostama ja asukkaidensa rakastama kansainvälinen matkailukaupunki. Olemme laajalti tunnettu perhe, kannuste, kongressi ja hyvinvointimatkailukohde Euroopassa sekä jouluisen teemamatkailun ykköskohde maailmassa. Laadukkaat palvelumme ovat asiakaslähtöisesti tuotteistettu sekä helposti saatavilla ja ostettavissa. Vuonna 2011 Matkailustrategian tavoitteita ja painopistealoja tarkastettiin ja uudet tavoitteet esitettiin Rovaniemen matkailun kehittämisohjelmassa (luonnos , kaupunginhallitus) Kehittämisohjelmassa esitetyt uudet toimenpiteet: Brändityö, markkinointi ja myynti Napapiirin ja Santaparkin alue: Joulubrändin kehittäminen (mm. asemakaavat ja ympäristösuunnitelma) Ounasvaara: Hyvinvointimatkailun ja liikuntamatkailun kehittäminen Rovaniemen kaupunkikeskusta: Kulttuuri- ja ostosmatkailun kehittäminen (mm. kaupunkikeskustan ja sen ilmeen kehittäminen) Majoituskapasiteetin kasvattaminen Kokous- ja kongressimatkailun, kannustematkailun ja tapahtumien kehittäminen Virkistysreitit ja alueet (mm. virkistysreittien yleiskaavan laatiminen)

28 STRATEGIAA KOSKEVIA TOIMENPITEITÄ I Rovaniemen elinkeinojen kehittämisohjelmassa (2011) on erikseen matkailun toimenpiteet: Toimenpide 1: Matkailun ympärivuotisuuden vahvistamiseksi jatketaan Rovaniemen matkailustrategiaan kirjattujen toimenpiteiden toteutusta Toimenpide 2: Profiloidaan Ounasvaara ympärivuotiseksi valmennuksen ja hyvinvoinnin koulutus-, oppimis- ja kokemuskeskukseksi Toimenpide 3: Napapiirin ja Santaparkin alueita kehitetään edelleen Toimenpide 4: Tuotteistetaan ne jouluun liittyvät elementit ja arvot, jotka eivät ole sidoksissa talveen ja lumeen, ympärivuotiseksi matkailutuotteeksi Toimenpide 5: Rovaniemen kulttuuritarjonta tuotteistetaan vahvemmaksi osaksi matkailutarjontaa Näiden lisäksi myös muissa toimenpiteissä huomioidaan matkailu, kuten Ympäristö ja viihtyvyys teeman alla: Kaupunkikuvan viihtyisyyttä nostetaan etenkin niillä alueilla, missä matkailijat liikkuvat. Kehitetään luonto- ja virkistysreittejä niin, että ne muodostavat helposti tuotteistettavan ja markkinoitavan reitistökokonaisuuden. Rakennetaan reittikokonaisuus, joka yhdistää Vikakönkään ja Napapiirin retkeilyalueet sekä Ounasvaaran. Kokonaisuus palvelee sekä paikallisia asukkaita että matkailijoita.

29 STRATEGIAA KOSKEVIA TOIMENPITEITÄ II Elinkeinojen kehittämisohjelman toimeenpano ja toteutuksen seuranta Elinkeinojen kehittämisohjelman toimeenpanosta vastaa elinkeinojaos. Kehittämisohjelman etenemisestä ja seurannasta vastaa elinkeino- ja aluekehitysyksikkö. Ohjelman toteutuksesta raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle. Elinkeinojaosto käsittelee ohjelman toteutumistilanteen kaksi kertaa vuodessa. Kansainvälisen matkailun kehitystä seurataan: yöpymisvuorokausien kehittyminen Yrityksille tehdään kysely koskien ohjelman etenemistä ja onnistumista vuonna 2013.

30 STRATEGIAA KOSKEVIA TOIMENPITEITÄ III Rovaniemen kaupungin Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma Elinkeinotoimen resurssit kohdistetaan kaupunginvaltuuston hyväksymän elinkeinojen kehittämisohjelman toteutukseen. Keskustan vetovoimaisuuden lisääminen: Keskustan vetovoimaisuuden lisäämishanke jatkuu keskustan rannoille tarvittavien tarkentavien suunnitelmien ja mahdollisten ympäristölupa asiakirjojen laatimisella. Rantapuiston (Ounas-Kemijoen rannalle välille Lainaan venesatama Kirkkolammen puisto) suunnittelutyön kustannuksiin myönnettiin valtion ja Euroopan aluekehitysrahaston avustusta. Hankkeiden tavoitteena on kehittää Rovaniemen keskustan ympärivuotista matkailullista vetovoimaa sekä parantaa keskustan yritysten toimintaedellytyksiä ja toimintaympäristöä sekä lisätä asumisviihtyisyyttä kaupunkikeskustassa. Hankkeiden toteutukseen tullaan anomaan ulkopuolista rahoitusta. Matkailuympäristön kehittämistyöt: Määrärahalla kehitetään keskustan matkailuympäristöä.

31 MATKAILUA EDISTÄVIÄ MAANKÄYTÖN STRATEGISIA VALINTOJA Napapiirin määrätietoinen kehittäminen vuodesta 1950 (kaupunki hankkinut maata Napapiirin alueelta) Ounasvaaran kehittämiseksi on laadittu useita kehittämissuunnitelmia (profilointi ympärivuotiseksi valmennuksen ja hyvinvoinnin koulutus-, oppimis- ja kokemuskeskukseksi) Lentokentän laajentaminen on mahdollistanut matkailun kasvun ja ohjelmapalveluyritysten toiminnan Strategiset valinnat maankäytössä: 1997 Joulukolmion (Joulupukin Pajakylä, Santapark ja lentoasema) kehittäminen kansainvälisenä matkailualueena. Kehittämisen kohteita ovat majoituspalvelut, sisäinen logistiikka, virkistysreitit, ympäristön parantaminen ja alueen yrittäjien välisen yhteistyön vahvistaminen. Rovaniemen elämyskolmio on matkailun keskiössä ja sen muodostavat Napapiiri, Arktikum ja Ounasvaara Matkailun kehittämisen vyöhykkeet(alueiden käytön strategiassa): Rovaniemen kaupungin ja Ranuan keskustan lisäksi Ounasvaara, Napapiiri, Ranuan eläinpuiston alue ja Ounasjoen jokivarsi. Matkailukylät ja niiden väliset alueet: reittiverkosto rakennetaan niin, että maaseudun kylät yhdistää maaseudun kylät Rovaniemen keskustaan ja Ounasvaaran reitteihin

32 ALUEIDEN KÄYTÖN STRATEGIAN 2006 MUKAISET MATKAILUN KEHITTÄMISVYÖHYKKEET Rovaniemen alueiden käytön strategiatyössä (2006) on kuvattu Rovaniemen potentiaaliset matkailualueet. Selvityksessä on Rovaniemi jaettu neljään vyöhykkeeseen sen mukaisesti kuinka hyvin tai huonosti alue soveltuu matkailun kehittämiseen ja matkailurakentamiseen. I-vyöhyke on matkailun kehittämisen kannalta ydinvyöhyke, jonne matkailupalvelut sopivat parhaiten. I-vyöhykkeen alue on lähellä kaupungin keskustaa ja hyvin saavutettavissa. Alueella on olemassa retkeilyreittejä ja ohjelmapalveluyritykset toimivat alueella. I-vyöhyke kattaa Napapiirin ja joulukolmion alueen, Ounasvaaran, Oikaraisen, kaupungin keskustan, Nivankylän, Sinetän, Songan ja Pohtimolammen alueet sekä Vaattunki-Vikaköngäs-Vikajärven alueet. II-vyöhykkeen alue sijaitsee kauempana keskustasta. Siellä matkailun toimintaedellytykset esimerkiksi saavutettavuuden kannalta ovat heikommat kuin I-vyöhykkeellä. Alue soveltuu matkailupalvelujen käyttöön, mutta siellä voi olla jotain matkailukäyttöä rajaavia toimintoja. II-vyöhykkeen alueeseen sijoittuvat Ounasjokivarsi Sinetästä Lohinivaan saakka, Kemijokivarsi Oikaraisesta Auttiin saakka, ja Perunkajärven ympäristö. Matkailun kannalta ei-alueet määritellään alueiksi, jonne matkailupalvelujen sijoittaminen on lähes mahdotonta tai kiellettyä. Näitä alueita ovat puolustusvoimien alueet, yli 55 db lentomelualueet, keskustan tuntumassa sijaitsevat teollisuusalueet ja kaivostoiminnan alueet. 0-vyöhyke on aluetta, jossa ei ole matkailua puoltavia tekijöitä, mutta ei myöskään matkailua estäviä tekijöitä.

33 Strategian matkailu- ja virkistysvyöhykekartta Matkailuvyöhykkeitä vahvistettu (matkailukeskustan ja kylien välinen yhteistyö) Kylien matkailutarjontaa korostettu Matkailun ydinvyöhyke: keskusta Ounasvaara napapiiri Matkailun kakkosvyöhyke: Pohtimolampi Sonka Sinettä Nivankylä Ylikylä keskusta; napapiirin retkeilyalue keskusta Matkailun kolmosvyöhyke: Lohiniva Sinettä; Oikarainen Vanttauskoski Autti Matkailukeskustan realisointi keskustan osayleiskaavatyössä

34 MATKAILUN STRATEGISET VALINNAT ALUEIDEN KÄYTÖN STRATEGIASSA

35 POHDINTOJA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ

36 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Matkailu on kehittynyt Lapissa monesta syystä (sijainti, luonto, historia), mutta myös sattumalla on ollut merkitystä matkailun kehittymiselle Lapin (ja Rovaniemen) matkailu kehittyi 1990-luvulla matkailukeskuspainotteiseksi, mikä erottaa sen monien muiden alueiden matkailutarjonnasta. Tämä on samanaikaisesti vahvuus ja heikkous Rovaniemen matkailun kehittymistä ovat edistäneet mm.: logistinen sijainti, asema liikenteen solmukohtana ja lentokentän kehittäminen kaupungin maanomistus Napapiirillä aktiiviset ohjelmapalveluyrittäjät yhteistyö kaupungin kanssa joulu- ja talvimatkailun tuotteistaminen ja kansainvälisen brändin rakentaminen kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön liittyvät pitkät perinteet ja historialliset syyt onnekkaat sattumat Matkailun kehittymistä Rovaniemellä tukevat sen logistinen sijainti, asema hallinnollisena ja kaupallisena keskuksena, yliopisto ja sen osaajat sekä kaupunkikeskuksen palvelurakenne

37 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Matkailun kehittämisessä on ristiriitoja toimintojen yhteen sovittamisessa on matkailun, asumisen, luonnonsuojelun, virkistyksen ja porotalouden välillä mm. Ounasvaaralla, kyläalueilla ja jokivarsilla Rovaniemen matkailun kehittymistä ovat jarruttaneet mm.: Maankäyttöä koskevat ristiriidat ja vahvat näkemyserot investoijatahojen ja pääomien puute Vanhasta kuntarakenteesta aiheutuvat rasitteet, kylien Rovaniemi, jossa matkailu ei ole juuri kehittynyt (poikkeuksena Nivankylä Sonka) Ounasvaaran suojelupyrkimykset ja halu kehittää Ounasvaaraa matkailukeskuksena Ohjelmapalveluyritysten aktiivinen toiminta keskustassa asutuksen keskellä (mm. kelkkaparkkia koskevat ristiriidat) puutteellinen majoituskapasiteetti keskustassa ja sen hotellirakentamista koskevat näkemyserot Rovaniemi erottautuu selvästi Lapin muista matkailukeskuksista monipuolisen kulttuuritarjonnan ja kaupallisten palvelujen kautta, mikä on selkeä Rovaniemen matkailun vahvuus Tärkeät matkailutoiminnot sijaitsevat pääosin Napapiirillä ja Santaparkin alueella (Joulun keskus) sekä Ounasvaaralla (hyvinvointi- ja liikuntamatkailu). Ohjelmapalveluyritykset operoivat keskustasta, missä on myös valtaosa majoituskapasiteetista. Toimintojen hajanainen sijainti vaikeuttaa kehittämistä Matkailuinvestoinnit suuntautuvat suppealle alueelle, kun taas maankäytössä on varauduttu laajempiin vyöhykkeisiin. Maankäytön ja matkailun kehittämistavoitteet eivät aina kohtaa Matkailutoiminnan kehittämisen organisointi on hajautettu useiden toimijoiden kesken (kaupunki, elinkeinoyhtiö jne.), mikä tuo hidasteita strategisiin valintoihin ja päätöksentekoon Kuntaliitoksen jälkeen kyläpolitikointi suuntaa resursseja alueille, joissa matkailun kehittymispotentiaalia ei ole

38 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ (Jarmo) Rovaniemellä on merkittävä rooli Lapin matkailurakenteessa mm. logistisen asemansa ja historiansa takia. Rovaniemi on kuitenkin enemmän tavallinen kaupunki ja Lapin keskuskaupunki kuin pelkästään matkailukeskus. Matkailu on ja pysyy vain yhtenä strategisena valintana Rovaniemellä. Käytännössä matkailu kilpailee koko ajan muiden kaupunkistrategioiden (tarpeiden) kanssa. Kaupunkisuunnittelun tahtotilaa kuvaavat mm. matkailustrategian visio 2016 sekä matkailun kehittämisvyöhykkeet. Visio on toiminta- ja palvelukeskeinen. Kaupunkirakenteellinen todellinen kehityskuva puuttuu. Kehittämisvyöhykkeet ovat "löysiä (ylitoitettuja) matkailukeskuksen tarpeisiin ja Rovaniemen todelliseen kehitys- ja muutosdynamiikkaan, investointi- ja rakentamisvolyymeihin verrattuna. Tämä on tuttu asetelma ja arkitodellisuutta muuallakin. Myös Rovaniemen matkailun kaupunkirakenne on hajautunut. Matkailukeskukselle tyypilliset matkailutoiminnat sijoittuvat ydinkeskustan ulkopuolelle Napapiirille, Santaparkin alueelle ja Ounasvaaralle. Ydinkeskustassa ei ole "riittävästi (poliittista tahto-) tilaa" matkailulle, jotta se voisi kehittyä vain matkailukeskuksen tarpeisiin. Ydinkeskustaa kehitetään kaupunkikeskuksena eikä vain matkailukeskuksena.

39 ROVANIEMI ETELÄ-SAVO vertailua ja yhdistäviä tekijöitä ROVANIEMI sesonkeja useita: joulu, kevättalvi, kesä kansainvälinen charter-matkailu etäisyydet muihin keskuksiin suuret keskittynyt matkailuinfra ohjelmapalvelutoiminta ja -verkostot pitkälle kehittyneet joulu on matkailullisesti suurin tapahtuma hotellimajoituksen merkitys on suuri logistiikka on keskittynyttä: kansainvälisiä yhteyksiä tarjoava lentokenttä tunnettuus ja brändäys on lyönyt kansainvälisesti läpi ETELÄ-SAVO kesä on ylivoimainen sesonki kotimainen ja omatoimimatkailu, mökkimatkailu muita keskuksia varsin lähellä hajautunut matkailuinfra ohjelmapalvelutoimintaa ja verkostoja ollaan rakentamassa, mm. Saimaan Charmantit matkailun ykköstapahtuma on oopperajuhlat mökkimajoituksen merkitys on suuri logistiikka on hajautunutta, eikä yhtä liikenteellistä solmukohtaa ole Etelä-Savon matkailullisia mahdollisuuksia ei kansainvälisesti juuri tunneta luonto ja elämykset matkailun tarinat tapahtumat palvelut ja laatu venäläisten asiakaspotentiaali

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2011 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

KUOPION MATKAILUN KEHITYS

KUOPION MATKAILUN KEHITYS Tilastotiedote 11 / 2016 KUOPION MATKAILUN KEHITYS Yöpymiset tammi-kesäkuussa 2016 Ulkomaalaisten yöpymiset 2008-2015 Tilastonkeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään

Lisätiedot

ROVANIEMEN MATKAILUSTRATEGIA

ROVANIEMEN MATKAILUSTRATEGIA ROVANIEMEN MATKAILUSTRATEGIA 3 Sisällysluettelo Graafinen suunnittelu ja taitto: Advertising KIOSKI Valokuvat: Rovaniemen kaupunki Petri Uutela, BRP, Antti Tenetz, Ilkka Väyrynen ja Timo Lindholm Painopaikka:

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Kansainvälisten asioiden päällikkö Tuula Rintala Gardin 2013 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 25,1 prosentin kasvussa Rovaniemellä Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin 96 500 yötä, joista suomalaiset 12 800 ja ulkomaalaiset 83 700 yötä. Yhteensä yöpymisten

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

MATKAILUSTRATEGIA 2007 2010 Tiivistelmä

MATKAILUSTRATEGIA 2007 2010 Tiivistelmä MATKAILUSTRATEGIA 27 21 Tiivistelmä 1. STRATEGISELLA SUUNNITTELULLA HYVIÄ TULOKSIA Edellinen Lapin matkailustrategia vuosille 23-26 on ohjannut maakunnan matkailun kehittämistä määrittämällä strategisesti

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehittämisohjelma

Rovaniemen matkailun kehittämisohjelma Rovaniemen matkailun kehittämisohjelma 2012-2016 Sisällysluettelo Sivu 1. Tausta 2 2. Rovaniemen vuonna 2006 hyväksytyn matkailustrategian toteutuminen 2 3. Matkailun kehittämisohjelmaan liittyvät muut

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEIDEN KÄYTÖN STRATEGIA

ROVANIEMEN ALUEIDEN KÄYTÖN STRATEGIA ROVANIEMEN ALUEIDEN KÄYTÖN STRATEGIA Strategian päivitys Rovaniemen valtuustoseminaari 19.-20.3.2012 Kimmo Vähäjylkkä AIRIX Ympäristö Oy 2 TAUSTA Strategian toteutus 2004-2006 PROSESSI Rovaniemen maalaiskunnan

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 17.2.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,5 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 9,6

Lisätiedot

Halutuin.

Halutuin. Halutuin. www.levi.fi Alueellinen yhteistyö matkailussa Levillä Levin historiaa Ensimmäinen hiihtohissi vuonna 1964 Ensimmäinen hotelli vuonna 1981, Hotelli Levitunturi Kittilän lentokenttä vuonna 1982

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Matkailutilastoinnin kehittäminen Lapin matkailualueiden kokous Satu Luiro

Matkailutilastoinnin kehittäminen Lapin matkailualueiden kokous Satu Luiro Matkailutilastoinnin kehittäminen Lapin matkailualueiden kokous 10.3.2009 Satu Luiro Matkailutilastojen seuranta Lapin liitossa: Art Travel:n tilastopaketti kuukausittain internetsivuille (majoitustilastot

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010 Teema: Jääkauden perintö

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.1.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli marraskuussa noin 1,3 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 4,8

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 2.1./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli elokuussa noin 2,2 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 2,1 prosenttia

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

66 O 33 07 N 25 O 50 51 E. Matkailustrategia TIIVISTELMÄ

66 O 33 07 N 25 O 50 51 E. Matkailustrategia TIIVISTELMÄ 66 O 33 07 N 25 O 50 51 E Matkailustrategia TIIVISTELMÄ Rovaniemen matkailustrategia tiivistelmä SISÄLLYSLUETTELO 1. Yhteenveto Rovaniemen matkailun nykytilasta ja mahdollisuuksista 2. Rovaniemen nelikenttäanalyysi

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.2.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,4 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 6,9

Lisätiedot

Lapin matkailun kehitys

Lapin matkailun kehitys Lapin matkailun kehitys 2011-2012 Lapin matkailuparlamentti 3.10.2012 Satu Luiro Matkailukoordinaattori Lapin liitto Rekisteröityjen yöpymisten kehitys Rekisteröityjen yöpymisten kehitys Lapissa ja tavoitteet

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Teollisuuskaupungista taide- ja matkailukaupungiksi

Teollisuuskaupungista taide- ja matkailukaupungiksi Teollisuuskaupungista taide- ja matkailukaupungiksi Antti Korkka, ohjelmajohtaja MW-Kehitys Oy Seppälän puistotie 15, PL 69, 35801 Mänttä www.mw-kehitys.com etunimi.sukunimi@mw-kehitys.com Antti Korkka

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 35 59 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 696 936 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 17.3.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus 14.12.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Matkailutilasto Joulukuu 2016 Matkailutilasto Joulukuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 3,6 prosentin kasvussa Oulussa Joulukuussa 2016 Oulussa yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 34 000 ja ulkomaalaiset 9 400 yötä.

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Toimialakohtaiset tavoitteet Kehittämistavoitteiden muodostaminen Toimialakatsaukset historia nykytilanne kehitystrendit ja ennusteet sekä tulevaisuutta

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

Matkailu ja kaupallinen keskusta

Matkailu ja kaupallinen keskusta Matkailu ja kaupallinen keskusta 1. Ydinkeskustan liiketoimintaympäristön kiinteistökannan kehittäminen hankkeen avulla. Vaihtoehtoinen keskustasijainti hotelliravintola-kauppa-vapaa-ajan keskukselle.

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013 Pieksämäen strateginen OYK Kehityssuuntia 11.9.2013 Tausta-analyysi Miksikö haluan muuttaa Pieksämäelle? Potentiaaliset syyt Siellä on työtä Siellä on liike-/työtiloja Siellä on työvoimaa Se on lapsuuteni

Lisätiedot

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Tuusulalla on keskeinen sijainti Tuusula on yksi pääkaupunkiseudun kehyskunnista eli KUUMA-kunnista

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Marraskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 9 800 yötä, joista suomalaiset 7 500 ja ulkomaalaiset 2 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot