Suomen kasvukäytävä ja Pohjoinen kasvuvyöhyke -tarjoukset työ- ja elinkeinoministeriölle tiedoksi

Transkriptio

1 Maakuntahallitus Suomen kasvukäytävä ja Pohjoinen kasvuvyöhyke -tarjoukset työ- ja elinkeinoministeriölle tiedoksi 398/ /2015, 44/ /2016 MHS Tiivistelmä Asian yksityiskohtainen selostus Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi tarjouksia kasvusopimusmenettelyyn osana hallituksen kilpailukykykärkihanketta Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO). Uudenmaan liitto on isäntäorganisaationa Suomen kasvukäytävän (Helsinki-Tampere) tarjouksessa, jossa yhteistyössä kehitetään käytävän sisäistä ja kansainvälistä saavutettavuutta koordinoimassa Turun kaupungin kanssa Pohjoisen kasvuvyöhykkeen (PKV) hanketta, joka keskittyy Etelä-Suomen tavaralogistiikan kehittämiseen. Liiton osuus omarahoituksesta on alustavasti Suomen kasvukäytävän osalta euroa ja PKV:n osalta euroa vuosille Hankkeiden kustannusarviot ovat 3 milj. ja 2,16 milj. euroa, josta puolet on AIKO-rahoitusta. Ministeriö tekee sopimukset 1-2 kasvukäytävän kanssa. Hakemuksia on jätetty neljä. Uudenmaan liitto on mukana kahdessa kasvuvyöhykettä koskevassa tarjouksessa. Suomen kasvukäytävän tarjouksessa liitto toimii isäntäorganisaationa. Lisäksi liitto on mukana valmistelemassa Turun kaupungin Pohjoinen kasvuvyöhyke -tarjousta, jossa isäntäorganisaation rooli on jaettu Uudenmaan liiton ja Turun kaupungin kesken. Tarjoukset jätettiin ministeriölle 28. ja maakuntajohtajan allekirjoittamina. Helsingin seudulla on erityinen rooli, koska se yhdistää useamman kasvukäytävän. Eri keskuksia linkittävän kasvuvyöhykkeen tavoitteena on muodostaa laajempia markkina- ja yhteistoiminta-alueita, jotka houkuttelevat yrityksiä ja kansainvälisiä sijoituksia. Tehokkaasti toimivissa liikennekäytävissä on mahdollista tarjota yrityksille ja muille toimijoille kuten yliopistoille ja korkeakouluille ylivoimainen saavutettavuus. Kansainvälisten yhteyksien vahvistaminen on edellytys kasvukäytävien vaikuttavuudelle kilpailukyvyn ja kasvun lähteenä. Suomen kasvukäytävä Osaavan työvoiman saatavuus, hyvä infra, laadukas elinympäristö ja joukkoliikenteen palvelutason vuoksi maan parasta luokkaa oleva saavutettavuus muodostavat yhdessä muuta maata pienemmän sijaintipaikkariskin yrityksen kannalta. Tiiviytensä ja volyymiensa vuoksi Suomen kasvukäytävä tuottaa osaamistalouden kannalta riittävän kriittisen massan. Alueella pendelöi päivittäin yli suomalaista. Nämä

2 työmatkat ylittävät usein kuntarajojen lisäksi myös maakuntarajoja. Pendelöivien matkustajien määrä ja pendelöintimatkojen pituudet tekevät Suomen kasvukäytävästä paitsi maan laajimman työmarkkina-alueen, myös samalla yritysten kannalta maan suurimman yhtenäisen työvoimapoolin. Suomen kansainvälinen kilpailukyky riippuu suuresti alueiden välisestä ja Suomen kansainvälisestä saavutettavuudesta. Kansainvälisen saavutettavuuden tärkein resurssi on Helsinki-Vantaan lentokenttä, joka on Pohjois-Euroopan lentoliikenteen kasvava kansainvälinen solmukohta. Koko Suomi menestyy sen globaalien lentoyhteyksien ja näistä riippuvaisten Eurooppa-yhteyksien varassa. Kasvukäytävän puitteissa yhteyksiä lentokentille ja muihin kansainvälisen liikenteen solmuihin on mahdollista parantaa matkaketjuja tehostavia palveluja kehittämällä. On varauduttava myös liikennejärjestelmän kehittämishankkeisiin. Väestönkasvu vaatii joukkoliikenteeseen uutta kapasiteettia ja kansainvälisen saavutettavuuden parantaminen kasvukäytävän kaikista osista edellyttää uusia ratkaisuja liikenneverkkoon. Kansainvälinen saavutettavuus on keskeinen kriteeri, kun yritykset pohtivat sijoittumisia uusiin maihin. Parantamalla kasvukäytävän kansainvälistä saavutettavuutta ja sisäistä sujuvuutta luodaan mahdollisuuksia, missä investointeja harkitsevat voivat perustellusti nähdä koko kasvukäytävän potentiaalisena sijoittumiskohteena. Suomen kasvukäytävä-tarjouksen yhteistyöverkosto perustuu Suomen kasvukäytävä (ennen HHT) -verkostoon jossa ovat mukana Helsinki-Tampere käytävän maakuntien liitot, 20 kuntaa, Tampereen seudun kauppakamari ja Suomen Yrittäjät. Uudenmaan osalta tarjouksessa mukana olevia kuntia ovat Helsinki, Espoo ja Vantaa. Maakunnat ovat Uusimaa, Häme ja Pirkanmaa. Kasvukäytävällä on useita laajentumissuuntia. Tampere-Seinäjoki-Vaasa/ Umeå -käytävä ja erityisesti Helsinki-Tallinna on jo voimakkaassa kasvussa ja molemmissa on pyrkimystä organisoituun käytäväyhteistyöhön. Kasvukäytävän vaikutusalue on suurempi kuin Helsinki-Tampere -käytävä käsittäen mm. Tampereen asiointialueen. Samaan tapaan kuin Helsingin seutu yhdistää eri kasvukäytäviä, myös Tampereen seutukunta on nähtävä eri valtatiesuuntia yhdistävänä solmukohtana. Suomen kasvukäytävän tarjouksessa (oheismateriaali 1) määritellään yhteisiksi toimenpiteitä ohjaaviksi strategisiksi tavoitteiksi (1) käytävän sisäinen liikkuvuus ja asemanseutujen saavutettavuus, (2) kasvukäytävän ulkoinen saavutettavuus sekä (3) saavutettavuudesta elinvoimaa. Seuraavien kolmen vuoden aikana toteutettaviksi toimenpiteiksi ehdotetaan: 1.1 Liikenteen solmupisteiden älykkäät liityntäpalvelut (liityntäpysäköinti ja kimppakyydit) 1.2 Dataperustan luominen ovelta ovelle palveluille (MaaS) 1.3 Vaihtoehtoisten polttoaineiden laatukäytävä

3 2.1 Maaliikenteen ja lentoliikenteen matkaketjujen yhteensovittaminen 2.2 Selvitetään lentoasemiin liittyvien palvelujen kehittämisyhteistyön mahdollisuudet (Helsinki-Vantaa ja Tampere-Pirkkala) 2.3 Selvitys Lentoradasta 3.1 Yliopistojen ja korkeakoulujen välinen liikkuvuus 3.2 Valmistavan teollisuuden osaamisperustan ja sen saavutettavuuden parantaminen. Tarjouksen hankkeiden kokonaiskustannusten on arvioitu olevan 3 milj. euroa vuosina Tästä puolet on kuntien, maakuntien ja sisältökumppanien omarahoitusta. Sisältökumppaneita ovat Liikennevirasto, ELY-keskukset, Finavia, Tekes, VR, HSL, pysäköinnin ja liikenteen palvelutarjoajat, energiayhtiöt ja liikenneasemat, yliopistot ja korkeakoulut. Kaikkien osapuolten omarahoitusosuuksista sopiminen ja sitoutuminen tapahtuu neuvotteluvaiheessa maaliskuun aikana. Alustavan jaon mukaisesti Uudenmaan liiton osuus kustannuksista on noin euroa vuodessa, 3 vuodelta noin euroa. Kuntarahoitus tarkentuu neuvotteluvaiheessa. Helsingin kaupunki on etukäteen sitoutunut yhteensä euron omarahoitukseen. Pohjoinen kasvuvyöhyke Pohjoinen kasvuvyöhyke yhdistää Skandinavian ja Venäjän markkina-alueet toisiinsa TEN-T ydinverkkokäytävää (Skandinavia Välimeri) pitkin. Helsingin seudun solmupiste liittää lisäksi Skandinavia Välimeri -ydinverkkokäytävän Pohjanmeri Baltia -ydinverkkokäytävään. Pohjoinen kasvuvyöhyke on siten parhaimmillaan koko Suomen lisäksi myös Euroopan talouden kannalta merkittävä multimodaalinen liikennekäytävä, joka kytkee toisiinsa Oslon, Tukholman, Pietarin ja Baltian markkinapotentiaalin. Tästä syystä Pohjoinen kasvuvyöhyke on Suomen ulkomaankaupan, logistiikan ja kansainvälisten investointien kannalta merkittävä koko maan kasvulle ja tärkein kansainvälinen kasvuvyöhyke Suomessa. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen on tarkoitus olla Etelä-Suomen 13 kaupungin ja 6 maakunnan yhteistyöverkosto. Kasvuvyöhyke kokoaa alueellaan valtion, kaupunkien, elinkeinoelämän sekä tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden keskeiset edustajat rakentamaan uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja elinvoimaa Suomeen. Kasvuvyöhykkeen alueella muodostuvien vientiteollisuuden kuljetusketjujen ja logistiikkapalveluiden sekä satamien ja koko kuljetusjärjestelmän täysimääräinen hyödyntäminen on koko Suomen talouden kasvun, vientialojen kilpailukyvyn ja transitoliikenteen kannalta elintärkeää. Pohjoinen kasvuvyöhyke kokoaa erilliset hankkeet yhdeksi kokonaisuudeksi Smart Sustainable Flows -alustalle, jonka keskiössä ovat erityisesti kansainvälisen tavaralogistiikan ja kotimaan logistiikan rajapintojen kehittäminen. Logistinen alusta yhdistää kotimaiset ja kansainväliset materiaalivirrat sujuvan tiedonhallinnan avulla. Se tarjoaa yritysten käyttöön: kehitysalustan kestävien ja älykkäiden innovaatioiden pilotoinnille tehostetut julkisen hallinnon yhteistyö- ja kehittämistoimet

4 yritysten ja julkisen sektorin sekä tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen toimivan yhteistyön sekä kansainvälisten verkostojen hyödyntämisen resurssien yhteensovittamismahdollisuudet ja katalyyttirahoituksen tehokkaan tiedonvaihdon ja vuorovaikutuksen. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen strateginen painopiste tavaralogistiikkaan täydentää Suomen kasvukäytävän henkilöliikenteeseen keskittyvää painotusta. Hankeaihiot, joita tarkennetaan hankkeen käynnistyttyä, ovat: rahtiliikenteen reaaliaikaisten tukijärjestelmien kehittäminen (kuljetusten yhdistely, digitaaliset paikka- ja reittitiedot, rajanylityksen nopeuttaminen) Etelä-Suomen logistiikka-alan tarvekartoitus ja logistiikka-alueiden profilointi selvitys. Hakuvaiheessa toimijaverkosto muodostuu suurimmista kaupungeista (13) ja maakunnan liitoista (6). Hankkeiden toteuttajina tulevat olemaan kaupungit, maakuntaliitot, LVM, TEM, Liikennevirasto, satama-, lentoasema- ja logistiikkakeskusyhtiöt, lentorahdin toimijat, kuljetus- ja huolinta-alan yritykset sekä järjestöt, kauppakamarit ja kehittämisyhtiöt. Omarahoitusosuudella ovat mukana maakunnista Varsinais-Suomi, Satakunta, Uusimaa, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala, sekä näiden 13 suurinta kaupunkia. Haettava kokonaisrahoitus vuosille on 2,16 milj. euroa josta omarahoitusta 1,08 milj. euroa. Uudenmaan liiton osuus tästä on euroa/vuosi, yhteensä euroa. Espoon ja Vantaan rahoitusosuudet ovat euroa/vuosi ja Helsingin euroa/vuosi. Hankkeen koordinaatiosta vastaavat Turun kaupunki ja Uudenmaan liitto. Asian taustat Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi tarjouksia kasvusopimusmenettelyyn (TEM2195/ /2015). Valtio tekee hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelman mukaisia strategisia yhteistyösopimuksia vuosille kaupunkien, kasvuvyöhykkeiden ja teemakohtaisten kaupunkiverkostojen kanssa. Sopimuksia toteutetaan osana hallituksen kilpailukykykärkihanketta Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) jonka rahoitus kokonaisuudessaan vuosille on 30 milj. euroa. Kasvuvyöhykkeille ja kaupunkien kasvusopimuksille on varattu valtion rahoitusta noin 5 milj. euroa vuodessa, joka voi olla korkeintaan 50 % hankkeiden julkisen rahoituksen määrästä. Valtion ja kasvuvyöhykkeiden välisten kasvusopimusten tavoitteena on alueiden elinvoimaisuuden kokonaisvaltainen kehittäminen. Kasvuvyöhykkeiden tulee olla kansallisesti merkittäviä, sijaita kahden tai useamman maakunnan alueella ja niiden tulee tähdätä myös kansainvälisen yhteistyön ja yhteyksien parantamiseen. Sopimusmenettelyn tarkoitus on tukea vyöhykkeiden strategista kehittämistä, lähtökohtana kasvuvyöhykkeen kehittäminen eri keskuksia linkittävänä toiminnallisena kokonaisuutena. Sopimusmenettelyllä

5 tähdätään alueellisen kehittämisen ja aluesuunnittelun sekä elinkeino-, työllisyys- ja liikennepolitiikan kokonaisuuksien aiempaa parempaan huomioimiseen. Tavoitteeksi käytävien tarjousvalmistelulle asetettiin keskittyä 1-2 keskeiseen strategiseen painopisteeseen. Suunnitelmien tulee olla niin valmiita, että toiminta on käynnistettävissä vuoden 2016 aikana. Tarjousten ariviointikriteereissä painotetaan digitalisaation ja olemassa olevan liikenneverkon hyödyntämistä, vyöhykkeen toiminnallisuuden kestävää ja kokonaisvaltaista kehittämistä, edellytyksiä toimia kansainvälisten kumppaneiden kanssa sekä koordinaatiosta vastaavan tahon resursseja, osaamista ja kokemusta verkostojen johtamisessa. Maaliskuun alussa ilmoitetaan mitkä 1-2 kasvuvyöhykettä pääsevät seuraavaan neuvotteluvaiheeseen. TEM:n tavoite on valmistella asia siten, että valtioneuvosto voi päättää AIKO-rahoituksen saajista. Helmikuun alussa saadun tiedon mukaan ministeriölle jätettiin määräaikaan mennessä 4 kasvuvyöhyketarjousta, Suomen kasvukäytävän ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen lisäksi Export Zone (Kokkolan ja Pietarsaaren seudun kehitysyhtiöt) ja Arctic Europe (Oulu). Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi TEM:lle jätetyt Suomen kasvukäytävä ja Pohjoinen kasvuvyöhyke -tarjoukset kasvusopimusmenettelyyn osana hallituksen kilpailukykykärkihanketta Alueelliset innovaatiot ja kokeilut. Valmistelija: Päätös: Olli Keinänen Maakuntahallitus päätti ehdotuksen mukaan.