Lausunto Virpi Junttilan ym. valtuustoaloitteeseen lentokentän alueen vaihtoehtoisten käyttömuotojen selvittämisestä
|
|
- Aila Hyttinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tekninen lautakunta Lausunto Virpi Junttilan ym. valtuustoaloitteeseen lentokentän alueen vaihtoehtoisten käyttömuotojen selvittämisestä 1442/ /2013 TEKLA 47 Valmistelija/lisätiedot: Yleiskaava-arkkitehti Marjo Saukkonen, puh Kaupunginkanslia on pyytänyt tekniseltä lautakunnalta ja tulevaisuusjaostolta lausuntoa Virpi Junttilan ym päivätystä valtuustoaloitteesta, joka koskee Lappeenrannan lentokentän alueen vaihtoehtoisten käyttömuotojen selvittämistä ALOITE "Lappeenrannan lentokenttä sijaitsee harvinaisen keskellä kaupunkia, aivan kaupunkirakenteen sisällä. Sijainnista on vuosien myötä ollut sekä hyötyä että haittaa: hyvä paikka helpottaa lentomatkaliikenteen tavoitettavuutta, toisaalta se on myös rajoittanut kaupunkirakenteen kehitystä ja erityisesti rajoittanut rakennusten korkeutta. Viimeaikaisten uutisten perusteella on aihetta pelätä, että Lappeenrannassa ei ole jatkossa riittävästi kysyntää markkinaehtoisen lentomatkustamisen kannattavuudelle. Kaupunki on vuosien myötä erilaisten toimenpiteiden ja tukien avulla yrittänyt pitää lentoliikennettä yllä, mutta operoijat ovat yksi toisensa jälkeen lopettaneet toimintansa Lappeenrannan kentältä. Tässä tilanteessa onkin tärkeää tutkia myös lentokentän alueen vaihtoehtoisia käyttömuotoja. Alue on laaja ja sijaitsee aivan keskellä olemassa olevaa kaupunkirakennetta. Olisikin selvitettävä sen käyttöä asutukseen ja kaupallisiin palveluihin, mikä toteuttaisi myös ilmasto-ohjelmaa johon kaupunki on sitoutunut. Me allekirjoittaneet esitämmekin, että kaupunki tekee karkeat arviot lentokentän maa-alueen käyttömahdollisuuksista ja eri ratkaisujen taloudellisista vaikutuksista, sekä muuttuvan tilanteen heijastusvaikutuksista ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Aluehan ei kuulu kaupungille, mutta on varmasti saatavissa käyttöön jos Finavia luopuu toiminnastaan siellä. Alueelle mahtuu paljon kaupunkiimme kaivattuja kaupallisia palveluja ja asutusta. Lisäksi on arvioitava mahdollisen käyttötarkoituksen muutoksen vaikutuksia esim. kunnan palveluverkkoon, tieverkostoon jne. sekä ympäröivän
2 alueen rakennuskorkeuksiin. Olisi myös selvitettävä rajoittavatko maasotakoulun tarpeet lentokentän alueen käyttöä, sekä sijaitseeko alueella mahdollisesti pilaantuneita maa-aineksia. Kaupungin on hyvä olla varautunut erilaisiin tilanteisiin, ja tehtävä erilaiset mahdollisuudet silmällä pitäen ratkaisujaan pitkälle tulevaisuuteen. Tästä syystä toivommekin, että myös tähän vaihtoehtoon on varauduttu, jos se realisoituu." LÄHTÖKOHTIA LENTOKENTÄN ALUEEN SUUNNITTELULLE Yhdyskuntarakenne Lappeenrannan keskustaajama, joka sijoittuu pääosin Saimaan ja valtatien 6 väliselle alueelle itä-länsisuuntaisesti, on rakentunut melko hajalleen. Tämä johtuu ensinnäkin kaupungin sijainnista Saimaan rannalla ja toisaalta paljon tilaa vaativien toimintojen sijainnista kaupunkirakenteessa. Paljon tilaa vaativia toimintoja ovat lentokenttä, Ihalaisen kalkkikaivos ja Kaukaan tehdas sekä Puolustusvoimien harjoitusalueet lentokentän pohjois- ja eteläpuolella. Kestävän kehityksen, ekotehokkuuden ja yhdyskuntatalouden kannalta on tarkoituksenmukaista, että yhdyskuntarakenne ei laajene vaan tiivistyy ja eheytyy. Tällöin mm. olemassa olevaa infraa voidaan hyödyntää tehokkaammin. Tiivis ja eheä yhdyskunta synnyttää säästöjä hajanaiseen yhdyskuntarakenteeseen nähden, koska rakentamis- ja ylläpitokustannukset ovat pienemmät. Myös autoriippuvaisuus ja sen negatiivinen ilmastovaikutus vähenevät, kun palvelut ovat tiiviimmässä yhdyskunnassa saavutettavissa joukkoliikenteellä, jalan ja pyöräillen. Tämä vaikuttaa myönteisesti myös esim. asuinalueiden turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Kestävyys ei pelkistykään vähähiilisyyteen tai ekotehokkuuteen vaan se tarkoittaa myös sosiaalista hyvinvointia ja asukkaille terveellistä, turvallista ja viihtyisää elinympäristöä. Lappeenrannan keskustassa tulevaisuus tuo mukanaan laajenemispaineita. Kaupan kasvu edellyttää uusia aluevarauksia ja kaupan kehityksen myötä syntyy tarvetta myös uudelle asumiselle ja muille toiminnoille keskustan lähellä. Lappeenrannan keskusta-aluetta on mahdollista tiivistää ja tehostaa. Myös laajeneminen on mahdollista niin itään, etelään kuin länteenkin tietyissä rajoissa. Itään keskusta-alue voi laajentua alueiden uusiutumisen myötä. Nykyiselläänkin keskustan itäpuolista aluetta voidaan tiivistää ja uutta voidaan rakentaa esim. Valtakadun varteen.
3 Etelä on luonteva keskusta-alueen laajenemissuunta. Reijola-Harapaisen aluetta voidaan tiivistää ja sinne voidaan rakentaa uutta väistyvien toimintojen tilalle. Myllymäki on haasteellinen alue: se pitäisi saada tiiviimmäksi ja kaupunkimaisemmaksi ja yhteys nykyiseen keskustaan jouhevammaksi. Keskusta voi laajentua ja tiivistyä lännessä Leirin alueelle. Mikäli lentotoiminta loppuu, lentokentän alueen voi kaavoittaa keskustatoiminnoille, asumiselle ja työpaikoiksi. Ensimmäisenä haasteena on kuitenkin Leirin ja nykyisen keskustan liittäminen yhteen siten, että muodostuu yhtenäinen, toimiva kokonaisuus. Yksi mahdollinen laajenemissuunta on ylöspäin. Lentoestepinnat eivät muodostu rajoitteeksi koko keskustan alueella. Maankäytön suunnittelu Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan aluerakenteen kehittämisessä tulee hyödyntää alueiden omia vahvuuksia, edistää alueiden keskinäistä verkostoitumista ja työnjakoa sekä luoda erilaisia kehittämisvyöhykkeitä. Etelä-Karjalan ja samalla koko kaakkoisen Suomen yksi erityispiirre ja vahvuus on rajan läheisyys. Lappeenrannan lentokentällä on tästä näkökulmasta tarkasteltuna erityinen asema maakunnan ainoana lentokenttänä. Lentotoiminnan säilyminen tukee toimivaa aluerakennetta ja kilpailukykyä. Se edistää ja tukee matkailua ja siihen liittyviä elinkeinoja maakunnassa. Positiivinen vaikutus kohdistuu koko maakuntaan ja sillä on merkitystä myös laajemmin. Yhteysverkostojen osalta VAT:ssa todetaan, että oleellista on valtakunnallisten tarpeiden turvaaminen siten, että edistetään toimivaa aluerakennetta ja kansainvälistä kilpailukykyä. Näillä ratkaisuilla on ylimaakunnallista vaikutusta. Liikenneverkon osalta tavoitteet liittyvät erityisesti päätieverkkoon, kaukoliikenteen rataverkkoon ja valtakunnallisiin satamiin ja lentoasemiin. Keskeisenä haasteena on näiden kehittäminen yhtenäisenä liikennejärjestelmänä. Tämäkin osaltaan puolustaa lentotoiminnan jatkamista Lappeenrannassa. Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin kuuluvan eheytyvän yhdyskuntarakenteen kannalta tarkasteltuna se, että lentokenttä ja lentomelualueet voitaisiin rakentaa, olisi positiivista. Kaupunkirakenne tiivistyisi ja hajaantumiskehitys keskeytyisi. Vaikutus tosin on paikallinen.
4 Lentokentällä on merkitystä myös kulttuuriympäristönä, vaikka sitä ei olekaan listattu kulttuuriympäristökohteeksi. Lappeenrannan vuonna 1918 sotilaskäyttöön perustettu lentokenttä on Suomen vanhin. Siviilikäyttöön lentokenttä otettiin 1950-luvulla. Lisäksi lentokentällä on luontoarvoja: se on valtakunnallisesti merkittävä paahdeympäristö. Lentokenttä toimii myös virkistysalueena. Sen ympäri kiertää kaupungin suosituin ulkoilureitti, joka talvisin on latuna. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Tämä tavoite puoltanee enemmän lentokentän käyttöönottoa rakentamiseen, koska se sijaitsee 1. luokan pohjavesialueella. Lentotoiminnan päättymisen myötä loppuu myös liukkaudentorjunta-, jäänesto- ja jäänpoistoaineiden (glykoli, asetaatit ja formiaatit) käyttö ja rakennetuille alueille tulee suunnitella ja toteuttaa hulevesijärjestelmät. Maakuntakaava Etelä-Karjalan maakuntakaavassa (YM ), jonka tavoitevuosi on 2025, lentokenttä on osoitettu lentotoimintojen alueeksi (LL). Näin olleen alueen rakentaminen (keskusta-, työpaikka- ja taajamatoimintojen alueeksi) edellyttää maakuntakaavan muutosta. Lappeenranta 2028-strategia Lappeenrannan kaupunginvaltuusto hyväksyi 30. syyskuuta 2013 Lappeenranta 2028-strategian toimenpideohjelmat. Strategian Venäjä-ohjelmaan yhtenä tavoitteena on, että Lappeenranta tarjoaa toimivat kansainväliset lentoyhteydet. Strategian mukaan Lappeenranta on vuonna 2028 neljän-kuuden vilkkaimman lentokentän joukossa kansainvälisten lentoreittien matkustajamäärillä mitattuna. Lentokentän uusi liiketoimintamalli mahdollistaa lentoliikenteen kasvun. Tavoitteena on, että lentoliikenne toimii jatkossa vähitellen ilman kaupungin taloudellista tukea kuitenkin niin, että lentoliikenteen toimintaa ei vaaranneta. Näin ollen lentoliikenteen lopettaminen Lappeenrannassa olisi strategian vastainen. Yleis- ja asemakaavoitus Voimassa olevassa oikeusvaikutuksettomassa keskustaajaman yleiskaavassa (päivitetty viimeksi 1999) lentokenttä on osoitettu lentoliikenteen alueeksi (LL). Myös voimassa olevassa asemakaavassa lentokenttä on osoitettu lentokenttäalueeksi (LL).
5 Parhaillaan ollaan laatimassa Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavaa Lentokentän osalta lähtökohtana on Etelä-Karjalan maakuntakaava ja se, että lentoliikenne säilyy Lappeenrannassa. Tavoitteena on, että Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030 valmistuu loppuvuodesta Mikäli lentoliikenne lakkaa Lappeenrannassa, uusien toimintojen sijoittaminen lentokentän alueelle edellyttää yleiskaava- ja sen jälkeen asemakaavamuutoksia. Selvitykset ja muut edellytykset maankäytön suunnittelulle Ennen kuin lentokentän vaihtoehtoisia käyttömuotoja aletaan tutkia ja suunnitella, tulee tehdä ainakin seuraavat selvitykset: luontoselvitys Lappeenrannan lentokenttä on valtakunnallisesti merkittävä paahdeympäristö, jossa esiintyy uhanalaisia lajeja. (Sundell 2005, Faunatica Oy2009, Eliölajit-rekisteri) kulttuuriympäristö- ja maisemaselvitys Lappeenrannan vuonna 1918 perustettu lentokenttä on Suomen vanhin. Siviilikäyttöön lentokenttä otettiin 1950-luvulla. Ennen kuin lentokenttä rakennettiin ja otettiin käyttöön, lentokentän alueella on ollut mm. ratsuväen (leirin) harjoittelukenttä. muinaisjäännösinventointi Lentokenttäalueelta ei ole aiemmin tehty muinaisjäännösinventointia. selvitys pilaantuneista maista selvitys ilmastovaikutuksista selvitys alueen virkistys- ja harrasteilmailukäytöstä Tiedossa olevat maankäytön rajoitukset lentokentän osalta: Lentokentän alueen luonto- ja kulttuuriympäristöarvot aiheuttavat rajoituksia. Tarkemmin rajoitukset selviävät laadittavien luonto-, kulttuuriympäristö- ja muinaisjäännösinventointien myötä. Lentokentän alueelle ei voi sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttavaa teollisuutta, koska lentokenttä sijaitsee 1. luokan pohjavesialuetta. Alueen hulevesien käsittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lentokenttä ei ole kaupungin maata vaan se on valtion omistuksessa. Tämä tarkoittaa sitä, että alue on joko ostettava tai on tehtävä maankäyttösopimus. Lappeenrannan lentokentän merkitys Lappeenranta on maakuntakeskus ja Lappeenrannan lentokenttä on maakunnan ainoa lentokenttä. Sen lisäksi, että Lappeenrannan lentokenttä palvelee maakuntaa ja sen asukkaita, se palvelee myös
6 Pietarin alueen matkailua. Tässä mielessä Lappeenrannan lentokentällä on erityisrooli Suomessa. Lappeenrannan lentoasemalla on myös merkittäviä heijastusvaikutuksia alueen talouteen. NAG 1 laatiman selvityksen (2013) mukaan ulkomaisten maksujen tuoma verovaikutus vuonna 2012 oli 425 milj. euroa alueella. Ulkomaisten matkustajien tuoma kulutusvaikutuksen arvioitiin olleen vuonna milj. euroa. 1 NAG on kotimainen ja täysin riippumaton neuvonantaja, joka keskittyy vaativiin strategiaja kehityshankkeisiin palvellen monipuolisesti sekä yksityisen että julkisen sektorin asiakkaita. NAG on perehtynyt julkisen sektorin erityispiirteisiin ja tarpeisiin, ja yrityksellä on laaja kokemus julkisen sektorin hankkeista ministeriöille ja kuntasektorilla. Viimeisten vuosien aikana liikenne- ja logistiikka-alasta on muodostunut yhä enenevissä määrin yksi NAG:n erityisosaamisaloista. Lappeenrannan lentokenttä on mitoiltaan Itä-Suomen toiseksi suurin kenttä. Matkustajamäärän perusteella se on kolmanneksi suurin. Alla on esitetty Itä-Suomen lentokenttien kiitoratojen mitat, lentoasemien merkitys Suomen lentoasemaverkostossa sekä lentoasemien matkustajamäärät vuonna Kuopio 2800 x 60 yhteistoimintalentoasema, siviili- ja sotilaslentoasema, peruslentoasemaverkon asema matkustajaa Joensuu 2500 x 52 muu lentoasema matkustajaa Lappeenranta 2500 x 60 muu lentoasema, poikkeuksellinen: vain kansainvälisiä lentoja ja palvelee erityisesti turismia ja Pietarin alueen matkailijoita matkustajaa Savonlinna 2300x45 muu lentoasema, sekä kotimaan (Helsinki) että kansainvälistä lentoliikennettä matkustajaa Varkaus 2000 x 45 muu lentokenttä, sekä kotimaan (Helsinki) että kansainvälistä lentoliikennettä matkustajaa Mikkeli 1702 x 44 kaupungin omistama lentoasema, ei säännöllistä matkustajaliikennettä, harrasteilmailu Utti 2000 x 45 sotilaslentoasema, harrasteilmailu Imatra 1100 x 23 muu lentopaikka, rajavartiolaitos, harrasteilmailu Lentoliikennestrategia Lentoliikennestrategian visio: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä. Siksi lentoliikennettä kehitetään viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyössä pitkäjännitteisellä suunnittelulla ja toimintaedellytyksiä parantamalla kestävällä tavalla ja kasvuhakuisesti. Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti syyskuussa 2012 lentoliikennestrategian valmistelutyön. Lentoliikenne ja lentoasemaverkosto nostettiin liikennepoliittisessa selonteossa
7 yhdeksi 2010-luvun liikennepolitiikan erityiskysymykseksi. Lentoliikennestrategia on yksi selonteon toimenpiteistä. Lentoliikennestrategian aikajänne ulottuu vuoteen Lentoliikennestrategian on määrä valmistua vuoden 2014 loppuun mennessä. Lentoliikennestrategian tavoitteet: selvittää Suomen lentoliikenteen tulevaisuuden näkymiä arvioidaan Suomen lentoasemaverkostoa erityisesti alueiden saavutettavuuden näkökulmasta arvioida lentoliikenteen riittävä palvelutaso tarkastella valtion, kuntien, Finavian ja lentoyhtiöiden roolia lentoliikennepalvelujen järjestämisessä ja tarjoamisessa Suomen lentoliikennestrategian väliraportti valmistui ( me=dlfe pdf&title=lentoliikennestrategia%20-%20v%c3%a 4liraportti). Strategian valmistelu jatkuu tämän jälkeen vaikutusarvioinnilla, jonka pohjana on neljä vaihtoehtoista skenaariota: nykytilaskenaario, skenaario Helsinki-Vantaan lentoaseman yhtiöittämisestä erilliseksi osakeyhtiöksi ja verkostoperiaatteesta luopuminen sekä kaksi muuta vaihtoehtoista skenaariota, joissa Finavian ylläpitovastuusta poistettaisiin muutama vähäliikenteinen verkostolentoasema. Jokaisen vaihtoehtoskenaarion lähtökohtana on pyrkiä tuomaan parannusta nykytilaan ainakin jossakin keskeisessä tavoitteessa, esim. alueellisessa saavutettavuudessa, palvelutasossa, elinkeinoelämän toimintaedellytyksissä, Finavian ja lentoyhtiöiden rahoitusasemassa sekä yleisessä kansan- ja aluetaloudellisessa kehityksessä. Vaikutusarvioinnin tavoitteena on löytää paras tulevaisuuden lentoasemaverkkovaihto ja täydentää tätä tulevaisuuden skenaariovaihtoehtoa tarvittavilla toimenpiteillä. Lentoliikennestrategian väliraportissa todetaan, että Lappeenrannan lentoasema on poikkeuksellinen, koska sieltä liikennöidään vain kansainvälisiä lentoja, ja näin ollen se palvelee ennen kaikkea turismia ja Pietarin alueen matkailijoita. Lentoliikennestrategian väliraportin johtopäätöksissä todetaan, että Suomen lentoasemaverkostoa tulee kehittää kansainvälisen kaupan, matkailun ja toimivien kotimaan ja kansainvälisten jatkoyhteyksien toimintaedellytysten näkökulmasta. Lentoliikenne- ja lentoasemapolitiikan on varmistettava, että noin asukkaan väestöpohjan alueilta on toimivat liikenneyhteydet (matkaketju- ja jatkolentoyhteydet). Lentoliikennestrategian valmistelussa keskeisellä sijalla on
8 palvelutason turvaaminen koko joukkoliikennejärjestelmän näkökulmasta ilman, että ripustaudutaan yhteen kulkumuotoon. Tämä tarkoittaa sitä, että nykyisen ja jopa paremman palvelutason turvaaminen valtakunnallisesti ja alueellisesti voi olla mahdollista myös nykyistä rajatumman lentoasemaverkon puitteissa, jos alueellisia matkustajavirtoja keskitetään keskeisille maakunnallisille lentoasemille ja niille järjestetään ympäryskunnista hyvät ja toimivat joukkoliikenneyhteydet. Tavoitteena on, että lähimmälle lentokentälle tulisi olla alle 2 tunnin ajoaika henkilöautolla lähimmälle lentokentälle. Ajomatkat Lappeenrannasta henkilöautolla suuremmille lentokentille ovat seuraavat: Lappeenranta Helsinki-Vantaa 2h 31 min Lappeenranta Kuopio 3h 29 min Lappeenranta Jyväskylä 3h 3 min Lappeenranta Joensuu 2h 56 min Tj Lappeenrannan lentokentällä on erityinen asema maakunnan ainoana lentokenttänä. Maakunnan asukkaiden lisäksi se palvelee turismia ja Pietarin alueen matkailijoita. Lentotoiminta tukee toimivaa aluerakennetta ja kilpailukykyä. Se edistää ja tukee matkailua ja siihen liittyviä elinkeinoja maakunnassa. Tekninen lautakunta toteaa, että Lappeenrannan lentokentän osalta ei lähdetä tutkimaan vaihtoehtoista maankäyttöä, koska lentoliikenteen lopettaminen Lappeenrannassa olisi Lappeenranta 2028-strategian vastainen. Lappeenranta 2028-strategian tavoitteena on, että lentoliikenne toimii jatkossa vähitellen ilman kaupungin taloudellista tukea kuitenkin niin, että lentoliikenteen toimintaa ei vaaranneta. Etelä-Karjalan maakuntakaavassa on lähtökohtana, että lentotoiminta jatkuu Lappeenrannassa. Tämä on lähtökohtana myös käynnissä olevassa Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavatyössä. Vaihtoehtoista maankäyttöä ei myöskään kannata lähteä tutkimaan, koska Suomen lentoliikennestrategia ei ole vielä valmistunut. Lentoliikennestrategian väliraportin perusteella ei voi vetää sellaista johtopäätöstä, että lentoliikenne Lappeenrannassa olisi loppumassa. Näin ollen sen lisäksi, että lentoliikenteen lopettaminen on Lappeenranta strategian vastaista, on tässä vaiheessa vielä liian aikaista ja resurssien tuhlaamista lähteä tutkimaan vaihtoehtoisia maankäyttömuotoja. Tekla Hyväksyttiin.
9
Lausunto Virpi Junttilan ym. valtuustoaloitteeseen lentokentän alueen vaihtoehtoisten käyttömuotojen selvittämisestä
Kaupunginhallitus 115 17.03.2014 Kaupunginvaltuusto 25 31.03.2014 Lausunto Virpi Junttilan ym. valtuustoaloitteeseen lentokentän alueen vaihtoehtoisten käyttömuotojen selvittämisestä 1442/00.04.00/2013
LisätiedotLentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija
Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.
LisätiedotLentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska
Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä
LisätiedotKIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotLentoliikennestrategia. Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö
Lentoliikennestrategia Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko 2012 Liikenteen visio 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä. Kehitetään palvelutason
LisätiedotEdunvalvontapäällikkö Koskela:
LAUSUNNON ANTAMINEN LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE SUOMEN LENTOLIIKENNESTRATEGIAN VÄLIRAPORTISTA MKH 13.1.2014 Edunvalvontapäällikkö Koskela: Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi 17.12.2013 valtakunnallisen
LisätiedotENO-TUUPOVAARA RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotJoensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma
Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
Karhulan alueen asemakaava 1 (6) 12.8.2019 Kontiolahti, Lehmo Karhulan alueen asemakaava (OAS) n tarkoitus Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen ja
Lisätiedot1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?
LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän
LisätiedotSaavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenne on johdettua kysyntää Kauppa Liikenne Teollisuus A Tie, rautatie, vesi, lento, tieto palvelu,
LisätiedotMAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen
MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran
LisätiedotKainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin
LisätiedotSeitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylä, Kakslauttasen asemakaavan muutos k 101
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Sodankylä Kakslauttasen asemakaavan muutos kortteli 101 Sodankylän Kakslauttasen alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 23.8.2017 Sodankylän
LisätiedotKirkonkylän pienet asemakaavan muutokset 2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
SAVITAIPALEEN KUNTA Kirkonkylän pienet asemakaavan muutokset 2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2018 Savitaipaleen kunta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...
LisätiedotSUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA
SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen
LisätiedotLentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto
Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto 27.10.2016 1 Lentoasemaverkosto Finavia Oyj:n ylläpitämä 22 lentoaseman verkosto
LisätiedotHakemus Vehkataipaleen osayleiskaavan muuttamiseksi
KAAVAMUUTOSHAKEMUS 1 (6) 26.11.2014 Taipalsaaren kunta Hakemus Vehkataipaleen osayleiskaavan muuttamiseksi Hakija Yhteyshenkilöt Lappeenrannan kaupunki Tekninen toimi, Kiinteistö- ja mittaustoimi Villimiehenkatu
LisätiedotHAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite _ HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2017 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2017 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue
LisätiedotIISALMEN YLEISKAAVA strateginen
IISALMEN YLEISKAAVA strateginen 3 MALLIA KAUPUNGIN KEHITTÄMISEKSI IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Iisalmen yleiskaava tavoitteet Kaupunkistrategiasta väestötavoite
LisätiedotValtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski
Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.
LisätiedotEkologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
LisätiedotJOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella
JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2
LisätiedotMAATALOUDEN KANNALTA HYVA T JA YHTENA ISET PELTOALUEET
1 MAATALOUDEN KANNALTA HYVA T JA YHTENA ISET PELTOALUEET K y m e n l a a k s o n j a E t e l ä - K a r j a l a n m a a k u n n a t Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen
LisätiedotITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen
ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys
LisätiedotRovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.01.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotP Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti (punainen ympyrä) ja likimääräinen rajaus (punainen katkoviiva).
Tekla 17.1.2019 4, liite no 6 1 (8) Leskinen Timo Lapinlahden kunta Korttelin 61 (osa) asemakaavan muutos (OAS) Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet
LisätiedotJOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella
JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2
LisätiedotROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA
ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuuston informaatio to 9.12.2010 Rakennemallien vaihtoehdot Lähtötilanne ja tavoitteet Perusselvitykset Mitoitus Vyöhykkeet ja osa-alueet
LisätiedotOULUN SEUTU - YHDYSKUNTARAKENTEEN TIIVISTÄMINEN HYVÄLLÄ YHTEISTYÖLLÄ POHJOISKALOTIN YKKÖSEKSI
- YHDYSKUNTARAKENTEEN TIIVISTÄMINEN HYVÄLLÄ YHTEISTYÖLLÄ POHJOISKALOTIN YKKÖSEKSI 30.3.2010 SUOMEN SUURIN VÄESTÖNKASVU Virallinen ennuste 275.000 asukasta vuoteen 2025 mennessä 295.000 asukasta vuoteen
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotLausunto Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle Kaakkois-Suomen maanteiden hallinnollisesta asemasta ja kehittämisestä asemakaava-alueilla
Tekninen lautakunta 146 19.04.2017 Lausunto Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle Kaakkois-Suomen maanteiden hallinnollisesta asemasta ja kehittämisestä asemakaava-alueilla 247/00.04.00/2017 TEKLA 146 Liite
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PORI/202/2016 VP 6/17.2.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FINPYYN (81.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 14 TONTTIA 1 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1671 1. OSOITE Finpyyntie 11 29600 Noormarkku 2. ALOITE
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (10) Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...
LisätiedotTeollisuusalueen asemakaavan muutos
TUUSNIEMEN KUNTA Teollisuusalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 673-P35521 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 1 (10) Sisällysluettelo 1 PERUS-
LisätiedotMaisema-alueet maankäytössä
Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
Lisätiedot(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS
(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan
LisätiedotSeitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN
LisätiedotKärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018
1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018 Tekninen lautakunta 25.10.2018 Kunnanhallitus 12.11.2018 Valtuusto 18.12.2018 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö-
LisätiedotHöyhtiönlahden, Kontanniemen ja Ruponlahden ranta-asemakaavojen kumoaminen
PIHTIPUTAAN KUNTA Höyhtiönlahden, Kontanniemen ja Ruponlahden ranta- Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1.4.2019 P37114 Kaavaselostus 1 (17) Timo Leskinen 1.4.2019 Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...
LisätiedotKAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE
KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 2.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
LisätiedotKauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti
Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan
LisätiedotUUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö
UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Pekka Normo, kaavoituspäällikkö Maakuntakaava Yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden
LisätiedotHausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008
Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...
LisätiedotInari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014
Lisätiedot2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS
Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS 4.2.2016 Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotBaltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen
Baltic Bird hanke ja sen tulokset Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 14.8.2014 200 000 Joensuun lentomatkustajat 2000-2013 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2000 2001 2002
LisätiedotMATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA
Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
16-KAUPUNGINOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANKE Nokian kaupunki, asemakaava Asemakaava koskee Nokian kaupungin 16. kaupunginosan kaavoittamatonta aluetta/ kiinteistöjä 536-407-24-3, 536-407-10-31,
LisätiedotLUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS
LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle
LisätiedotRautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja
Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina
LisätiedotYhdistää puoli Suomea
1 Yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA Itärata yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA 3 Itärata puoli Suomea liikkeellä Vetovoimaa ja elinvoimaa
LisätiedotFLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström
FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin
LisätiedotKirkonkylän osayleiskaava
Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset
LisätiedotASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja
Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista
LisätiedotRANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALALAMMELLA
RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALALAMMELLA Selostus Kaavaluonnos 27.8.2014 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Hirvikallio Consulting Kaavaselostus I 27.1.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA
LisätiedotITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA. Paula Qvick, suunnittelujohtaja
ITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA Paula Qvick, suunnittelujohtaja Itä-Suomen*) profiili (%-osuus koko maasta) Marjantuotanto Vesistöala (makeaa vettä) Puuston vuotuinen kasvu Naudanlihantuotanto Maidontuotanto
LisätiedotSÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos. Yleisötilaisuus 9.9.2014. www.tengbom.fi
SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos Yleisötilaisuus 9.9.2014 maanpuolustuksen tarpeet kestävä kehitys, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, asunto- ja työpaikkatonttitarjonta viheralueista yhtenäisiä kokonaisuuksia
LisätiedotRanta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.
SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu
LisätiedotOsmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1
LisätiedotUtsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.10.2015 Seitap Oy 2015 Seitap
LisätiedotSyrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj
Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä
LisätiedotMIKKELIN KAUPUNKI TEHTAANPUISTO
0970 MIKKELIN KAUPUNKI Asumisen ja toimintaympäristön palvelualue / Kaupunkisuunnittelupalvelut PL 33, 50101 Mikkeli e-mail: heikki.manninen@mikkeli.fi MIKKELIN KAUPUNKI TEHTAANPUISTO OSALLISTUMIS- JA
LisätiedotAsemakaavan muutos, kortteli 615
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI Asemakaavan muutos, kortteli 615 Kaavaselostus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.10.2012 P195-P19523 Kaavaselostus
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (5) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavan nimi: 5. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 540 ASEMAKAAVAN MUUTOS (Pajamäenkatu) Asemakaavan muutos koskee osaa 5.
LisätiedotSELOSTUS, kaavaehdotus
JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS, kaavaehdotus 28.6.2017 Ote rantayleiskaavakartasta, kaava-alueella punainen rajaus SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen
LisätiedotIISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS
Suonenjoen kaupunki IISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS Koskee osaa korttelista 1146 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tekninen lautakunta, 23.11.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotMuistio 1 (5) Oikeuspalvelut
Muistio 1 (5) OTT, VT Matti Marttunen Perustuslakivaliokunnan sihteeri Valiokuntaneuvos Perustuslakivaliokunta 00102 Eduskunta Viite: Perustuslakivaliokunnan tietopyyntö 4.10.2017 Eduskunnan perustuslakivaliokunnassa
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
FCG Finnish Consulting Group Oy SUSIVUOREN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma P18551 FCG Finnish Consulting Group Oy Susivuoren Ranta-asemakaava 2.6.2012 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...
LisätiedotYlitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (8) S. Paananen, T. Järvinen Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 1 1.1 Kaavaprosessin
LisätiedotJOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS
JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ote rantaosayleiskaavakartasta, kaavamuutosalueella punainen rajaus SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
LisätiedotHAKUMÄKI, LÄYKKÄLÄ KYYNYN ALUE, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite / Ymp.ltk 3.11.2015 / HAKUMÄKI, LÄYKKÄLÄ KYYNYN ALUE, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.11.2015 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2015 1. SUUNNITTELUALUE
LisätiedotSODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava
Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Korttelit 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus MRA 30 vaiheessa SEITAP OY 2015 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA
LisätiedotMaakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu
Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu (Maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma) Maakuntainsinööri Patrick Hublin, Pohjois-Savon liitto Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 31.10.2018 Joensuu Laki
LisätiedotP Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti (punainen ympyrä) ja likimääräinen rajaus (punainen katkoviiva).
Tekla 12.4.2018 17, liite no 2 P34477 1 (7) Leskinen Timo Lapinlahden kunta Torin alueen asemakaavan muutos (OAS) Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan
LisätiedotKURJENRAUMAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
311-RAK1716 NAANTALIN KAUPUNKI KURJENRAUMAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Kaavaehdotus Versio 1.0 18.5.2018 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (11) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...
LisätiedotRANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 Kaavaselostus ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELI 221. P30129 2.8.2016 Kaavan vireille tulo: Tekninen lautakunta._.2015
LisätiedotKARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017
1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki
LisätiedotLentoliikenteen pitkäjänteinen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla. Ehdotus kunnille, kjk 2.4 ja sh 29.4
Lentoliikenteen pitkäjänteinen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla Ehdotus kunnille, kjk 2.4 ja sh 29.4 Esityksen tavoitteena kuntien sitouttaminen yhteiseen kehittämiseen 1. Millainen on kuntien tahtotila
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUTTUA, KORTTELI 635
ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUTTUA, KORTTELI 635 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 635 osa puistosta VP ja osa katualueesta Kaavan laatija REJLERS
LisätiedotASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI
KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Markku Mattila ja Johanna Salminen ovat
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi
LisätiedotNILSIÄNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS
1/5 NILSIÄN KAUPUNKI KESKUSTA-ALUE NILSIÄNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Tarkistettu 5.5.2011 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
RAHKOLAN KAUPUNGINOSAN (3) VÄHÄINEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSA KORTTELIA 16 KIINTEISTÖT 143-406-12-5, 143-406-12-7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.6.2019 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2019 1.
LisätiedotSAVUKOSKEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2011
1 SAVUKOSKEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä on kaavoituskatsaus 2 2. Maankäytön suunnittelu ja kunnan tavoitteet 2 3. Maakuntakaava 3 4. Yleiskaavat 3 4.1 Soklin osayleiskaava 3
LisätiedotSASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS
VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia
LisätiedotYleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /
Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.
LisätiedotKaavaselostus LUONNOS KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ
Kaavaselostus LUONNOS 29.8.2016 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Kaavaselostus Sivu 1/8 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Suunnittelualueen sijainti ja kuvaus...
LisätiedotKUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä
KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma
LisätiedotTIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA
TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
NURMEKSEN KAUPUNKI Radantauksen 136 kaupunginosan asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (Kortteli 154) Kuva 1: Kaavamuutoksen tarkastelualue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupunki Lieksan
LisätiedotLentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013
Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen
LisätiedotLENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja
LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja 31.10.2013 Tilaisuuden tavoitteet, organisointi ja työskentelytapa Ympäristösi parhaat tekijät Työpajan tavoitteet 2 Lisätä yhteistä tietopohjaa lentoasemaverkostoa
Lisätiedot