Lausunto Virpi Junttilan ym. valtuustoaloitteeseen lentokentän alueen vaihtoehtoisten käyttömuotojen selvittämisestä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lausunto Virpi Junttilan ym. valtuustoaloitteeseen lentokentän alueen vaihtoehtoisten käyttömuotojen selvittämisestä"

Transkriptio

1 Tekninen lautakunta Lausunto Virpi Junttilan ym. valtuustoaloitteeseen lentokentän alueen vaihtoehtoisten käyttömuotojen selvittämisestä 1442/ /2013 TEKLA 47 Valmistelija/lisätiedot: Yleiskaava-arkkitehti Marjo Saukkonen, puh Kaupunginkanslia on pyytänyt tekniseltä lautakunnalta ja tulevaisuusjaostolta lausuntoa Virpi Junttilan ym päivätystä valtuustoaloitteesta, joka koskee Lappeenrannan lentokentän alueen vaihtoehtoisten käyttömuotojen selvittämistä ALOITE "Lappeenrannan lentokenttä sijaitsee harvinaisen keskellä kaupunkia, aivan kaupunkirakenteen sisällä. Sijainnista on vuosien myötä ollut sekä hyötyä että haittaa: hyvä paikka helpottaa lentomatkaliikenteen tavoitettavuutta, toisaalta se on myös rajoittanut kaupunkirakenteen kehitystä ja erityisesti rajoittanut rakennusten korkeutta. Viimeaikaisten uutisten perusteella on aihetta pelätä, että Lappeenrannassa ei ole jatkossa riittävästi kysyntää markkinaehtoisen lentomatkustamisen kannattavuudelle. Kaupunki on vuosien myötä erilaisten toimenpiteiden ja tukien avulla yrittänyt pitää lentoliikennettä yllä, mutta operoijat ovat yksi toisensa jälkeen lopettaneet toimintansa Lappeenrannan kentältä. Tässä tilanteessa onkin tärkeää tutkia myös lentokentän alueen vaihtoehtoisia käyttömuotoja. Alue on laaja ja sijaitsee aivan keskellä olemassa olevaa kaupunkirakennetta. Olisikin selvitettävä sen käyttöä asutukseen ja kaupallisiin palveluihin, mikä toteuttaisi myös ilmasto-ohjelmaa johon kaupunki on sitoutunut. Me allekirjoittaneet esitämmekin, että kaupunki tekee karkeat arviot lentokentän maa-alueen käyttömahdollisuuksista ja eri ratkaisujen taloudellisista vaikutuksista, sekä muuttuvan tilanteen heijastusvaikutuksista ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Aluehan ei kuulu kaupungille, mutta on varmasti saatavissa käyttöön jos Finavia luopuu toiminnastaan siellä. Alueelle mahtuu paljon kaupunkiimme kaivattuja kaupallisia palveluja ja asutusta. Lisäksi on arvioitava mahdollisen käyttötarkoituksen muutoksen vaikutuksia esim. kunnan palveluverkkoon, tieverkostoon jne. sekä ympäröivän

2 alueen rakennuskorkeuksiin. Olisi myös selvitettävä rajoittavatko maasotakoulun tarpeet lentokentän alueen käyttöä, sekä sijaitseeko alueella mahdollisesti pilaantuneita maa-aineksia. Kaupungin on hyvä olla varautunut erilaisiin tilanteisiin, ja tehtävä erilaiset mahdollisuudet silmällä pitäen ratkaisujaan pitkälle tulevaisuuteen. Tästä syystä toivommekin, että myös tähän vaihtoehtoon on varauduttu, jos se realisoituu." LÄHTÖKOHTIA LENTOKENTÄN ALUEEN SUUNNITTELULLE Yhdyskuntarakenne Lappeenrannan keskustaajama, joka sijoittuu pääosin Saimaan ja valtatien 6 väliselle alueelle itä-länsisuuntaisesti, on rakentunut melko hajalleen. Tämä johtuu ensinnäkin kaupungin sijainnista Saimaan rannalla ja toisaalta paljon tilaa vaativien toimintojen sijainnista kaupunkirakenteessa. Paljon tilaa vaativia toimintoja ovat lentokenttä, Ihalaisen kalkkikaivos ja Kaukaan tehdas sekä Puolustusvoimien harjoitusalueet lentokentän pohjois- ja eteläpuolella. Kestävän kehityksen, ekotehokkuuden ja yhdyskuntatalouden kannalta on tarkoituksenmukaista, että yhdyskuntarakenne ei laajene vaan tiivistyy ja eheytyy. Tällöin mm. olemassa olevaa infraa voidaan hyödyntää tehokkaammin. Tiivis ja eheä yhdyskunta synnyttää säästöjä hajanaiseen yhdyskuntarakenteeseen nähden, koska rakentamis- ja ylläpitokustannukset ovat pienemmät. Myös autoriippuvaisuus ja sen negatiivinen ilmastovaikutus vähenevät, kun palvelut ovat tiiviimmässä yhdyskunnassa saavutettavissa joukkoliikenteellä, jalan ja pyöräillen. Tämä vaikuttaa myönteisesti myös esim. asuinalueiden turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Kestävyys ei pelkistykään vähähiilisyyteen tai ekotehokkuuteen vaan se tarkoittaa myös sosiaalista hyvinvointia ja asukkaille terveellistä, turvallista ja viihtyisää elinympäristöä. Lappeenrannan keskustassa tulevaisuus tuo mukanaan laajenemispaineita. Kaupan kasvu edellyttää uusia aluevarauksia ja kaupan kehityksen myötä syntyy tarvetta myös uudelle asumiselle ja muille toiminnoille keskustan lähellä. Lappeenrannan keskusta-aluetta on mahdollista tiivistää ja tehostaa. Myös laajeneminen on mahdollista niin itään, etelään kuin länteenkin tietyissä rajoissa. Itään keskusta-alue voi laajentua alueiden uusiutumisen myötä. Nykyiselläänkin keskustan itäpuolista aluetta voidaan tiivistää ja uutta voidaan rakentaa esim. Valtakadun varteen.

3 Etelä on luonteva keskusta-alueen laajenemissuunta. Reijola-Harapaisen aluetta voidaan tiivistää ja sinne voidaan rakentaa uutta väistyvien toimintojen tilalle. Myllymäki on haasteellinen alue: se pitäisi saada tiiviimmäksi ja kaupunkimaisemmaksi ja yhteys nykyiseen keskustaan jouhevammaksi. Keskusta voi laajentua ja tiivistyä lännessä Leirin alueelle. Mikäli lentotoiminta loppuu, lentokentän alueen voi kaavoittaa keskustatoiminnoille, asumiselle ja työpaikoiksi. Ensimmäisenä haasteena on kuitenkin Leirin ja nykyisen keskustan liittäminen yhteen siten, että muodostuu yhtenäinen, toimiva kokonaisuus. Yksi mahdollinen laajenemissuunta on ylöspäin. Lentoestepinnat eivät muodostu rajoitteeksi koko keskustan alueella. Maankäytön suunnittelu Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan aluerakenteen kehittämisessä tulee hyödyntää alueiden omia vahvuuksia, edistää alueiden keskinäistä verkostoitumista ja työnjakoa sekä luoda erilaisia kehittämisvyöhykkeitä. Etelä-Karjalan ja samalla koko kaakkoisen Suomen yksi erityispiirre ja vahvuus on rajan läheisyys. Lappeenrannan lentokentällä on tästä näkökulmasta tarkasteltuna erityinen asema maakunnan ainoana lentokenttänä. Lentotoiminnan säilyminen tukee toimivaa aluerakennetta ja kilpailukykyä. Se edistää ja tukee matkailua ja siihen liittyviä elinkeinoja maakunnassa. Positiivinen vaikutus kohdistuu koko maakuntaan ja sillä on merkitystä myös laajemmin. Yhteysverkostojen osalta VAT:ssa todetaan, että oleellista on valtakunnallisten tarpeiden turvaaminen siten, että edistetään toimivaa aluerakennetta ja kansainvälistä kilpailukykyä. Näillä ratkaisuilla on ylimaakunnallista vaikutusta. Liikenneverkon osalta tavoitteet liittyvät erityisesti päätieverkkoon, kaukoliikenteen rataverkkoon ja valtakunnallisiin satamiin ja lentoasemiin. Keskeisenä haasteena on näiden kehittäminen yhtenäisenä liikennejärjestelmänä. Tämäkin osaltaan puolustaa lentotoiminnan jatkamista Lappeenrannassa. Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin kuuluvan eheytyvän yhdyskuntarakenteen kannalta tarkasteltuna se, että lentokenttä ja lentomelualueet voitaisiin rakentaa, olisi positiivista. Kaupunkirakenne tiivistyisi ja hajaantumiskehitys keskeytyisi. Vaikutus tosin on paikallinen.

4 Lentokentällä on merkitystä myös kulttuuriympäristönä, vaikka sitä ei olekaan listattu kulttuuriympäristökohteeksi. Lappeenrannan vuonna 1918 sotilaskäyttöön perustettu lentokenttä on Suomen vanhin. Siviilikäyttöön lentokenttä otettiin 1950-luvulla. Lisäksi lentokentällä on luontoarvoja: se on valtakunnallisesti merkittävä paahdeympäristö. Lentokenttä toimii myös virkistysalueena. Sen ympäri kiertää kaupungin suosituin ulkoilureitti, joka talvisin on latuna. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Tämä tavoite puoltanee enemmän lentokentän käyttöönottoa rakentamiseen, koska se sijaitsee 1. luokan pohjavesialueella. Lentotoiminnan päättymisen myötä loppuu myös liukkaudentorjunta-, jäänesto- ja jäänpoistoaineiden (glykoli, asetaatit ja formiaatit) käyttö ja rakennetuille alueille tulee suunnitella ja toteuttaa hulevesijärjestelmät. Maakuntakaava Etelä-Karjalan maakuntakaavassa (YM ), jonka tavoitevuosi on 2025, lentokenttä on osoitettu lentotoimintojen alueeksi (LL). Näin olleen alueen rakentaminen (keskusta-, työpaikka- ja taajamatoimintojen alueeksi) edellyttää maakuntakaavan muutosta. Lappeenranta 2028-strategia Lappeenrannan kaupunginvaltuusto hyväksyi 30. syyskuuta 2013 Lappeenranta 2028-strategian toimenpideohjelmat. Strategian Venäjä-ohjelmaan yhtenä tavoitteena on, että Lappeenranta tarjoaa toimivat kansainväliset lentoyhteydet. Strategian mukaan Lappeenranta on vuonna 2028 neljän-kuuden vilkkaimman lentokentän joukossa kansainvälisten lentoreittien matkustajamäärillä mitattuna. Lentokentän uusi liiketoimintamalli mahdollistaa lentoliikenteen kasvun. Tavoitteena on, että lentoliikenne toimii jatkossa vähitellen ilman kaupungin taloudellista tukea kuitenkin niin, että lentoliikenteen toimintaa ei vaaranneta. Näin ollen lentoliikenteen lopettaminen Lappeenrannassa olisi strategian vastainen. Yleis- ja asemakaavoitus Voimassa olevassa oikeusvaikutuksettomassa keskustaajaman yleiskaavassa (päivitetty viimeksi 1999) lentokenttä on osoitettu lentoliikenteen alueeksi (LL). Myös voimassa olevassa asemakaavassa lentokenttä on osoitettu lentokenttäalueeksi (LL).

5 Parhaillaan ollaan laatimassa Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavaa Lentokentän osalta lähtökohtana on Etelä-Karjalan maakuntakaava ja se, että lentoliikenne säilyy Lappeenrannassa. Tavoitteena on, että Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030 valmistuu loppuvuodesta Mikäli lentoliikenne lakkaa Lappeenrannassa, uusien toimintojen sijoittaminen lentokentän alueelle edellyttää yleiskaava- ja sen jälkeen asemakaavamuutoksia. Selvitykset ja muut edellytykset maankäytön suunnittelulle Ennen kuin lentokentän vaihtoehtoisia käyttömuotoja aletaan tutkia ja suunnitella, tulee tehdä ainakin seuraavat selvitykset: luontoselvitys Lappeenrannan lentokenttä on valtakunnallisesti merkittävä paahdeympäristö, jossa esiintyy uhanalaisia lajeja. (Sundell 2005, Faunatica Oy2009, Eliölajit-rekisteri) kulttuuriympäristö- ja maisemaselvitys Lappeenrannan vuonna 1918 perustettu lentokenttä on Suomen vanhin. Siviilikäyttöön lentokenttä otettiin 1950-luvulla. Ennen kuin lentokenttä rakennettiin ja otettiin käyttöön, lentokentän alueella on ollut mm. ratsuväen (leirin) harjoittelukenttä. muinaisjäännösinventointi Lentokenttäalueelta ei ole aiemmin tehty muinaisjäännösinventointia. selvitys pilaantuneista maista selvitys ilmastovaikutuksista selvitys alueen virkistys- ja harrasteilmailukäytöstä Tiedossa olevat maankäytön rajoitukset lentokentän osalta: Lentokentän alueen luonto- ja kulttuuriympäristöarvot aiheuttavat rajoituksia. Tarkemmin rajoitukset selviävät laadittavien luonto-, kulttuuriympäristö- ja muinaisjäännösinventointien myötä. Lentokentän alueelle ei voi sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttavaa teollisuutta, koska lentokenttä sijaitsee 1. luokan pohjavesialuetta. Alueen hulevesien käsittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lentokenttä ei ole kaupungin maata vaan se on valtion omistuksessa. Tämä tarkoittaa sitä, että alue on joko ostettava tai on tehtävä maankäyttösopimus. Lappeenrannan lentokentän merkitys Lappeenranta on maakuntakeskus ja Lappeenrannan lentokenttä on maakunnan ainoa lentokenttä. Sen lisäksi, että Lappeenrannan lentokenttä palvelee maakuntaa ja sen asukkaita, se palvelee myös

6 Pietarin alueen matkailua. Tässä mielessä Lappeenrannan lentokentällä on erityisrooli Suomessa. Lappeenrannan lentoasemalla on myös merkittäviä heijastusvaikutuksia alueen talouteen. NAG 1 laatiman selvityksen (2013) mukaan ulkomaisten maksujen tuoma verovaikutus vuonna 2012 oli 425 milj. euroa alueella. Ulkomaisten matkustajien tuoma kulutusvaikutuksen arvioitiin olleen vuonna milj. euroa. 1 NAG on kotimainen ja täysin riippumaton neuvonantaja, joka keskittyy vaativiin strategiaja kehityshankkeisiin palvellen monipuolisesti sekä yksityisen että julkisen sektorin asiakkaita. NAG on perehtynyt julkisen sektorin erityispiirteisiin ja tarpeisiin, ja yrityksellä on laaja kokemus julkisen sektorin hankkeista ministeriöille ja kuntasektorilla. Viimeisten vuosien aikana liikenne- ja logistiikka-alasta on muodostunut yhä enenevissä määrin yksi NAG:n erityisosaamisaloista. Lappeenrannan lentokenttä on mitoiltaan Itä-Suomen toiseksi suurin kenttä. Matkustajamäärän perusteella se on kolmanneksi suurin. Alla on esitetty Itä-Suomen lentokenttien kiitoratojen mitat, lentoasemien merkitys Suomen lentoasemaverkostossa sekä lentoasemien matkustajamäärät vuonna Kuopio 2800 x 60 yhteistoimintalentoasema, siviili- ja sotilaslentoasema, peruslentoasemaverkon asema matkustajaa Joensuu 2500 x 52 muu lentoasema matkustajaa Lappeenranta 2500 x 60 muu lentoasema, poikkeuksellinen: vain kansainvälisiä lentoja ja palvelee erityisesti turismia ja Pietarin alueen matkailijoita matkustajaa Savonlinna 2300x45 muu lentoasema, sekä kotimaan (Helsinki) että kansainvälistä lentoliikennettä matkustajaa Varkaus 2000 x 45 muu lentokenttä, sekä kotimaan (Helsinki) että kansainvälistä lentoliikennettä matkustajaa Mikkeli 1702 x 44 kaupungin omistama lentoasema, ei säännöllistä matkustajaliikennettä, harrasteilmailu Utti 2000 x 45 sotilaslentoasema, harrasteilmailu Imatra 1100 x 23 muu lentopaikka, rajavartiolaitos, harrasteilmailu Lentoliikennestrategia Lentoliikennestrategian visio: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä. Siksi lentoliikennettä kehitetään viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyössä pitkäjännitteisellä suunnittelulla ja toimintaedellytyksiä parantamalla kestävällä tavalla ja kasvuhakuisesti. Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti syyskuussa 2012 lentoliikennestrategian valmistelutyön. Lentoliikenne ja lentoasemaverkosto nostettiin liikennepoliittisessa selonteossa

7 yhdeksi 2010-luvun liikennepolitiikan erityiskysymykseksi. Lentoliikennestrategia on yksi selonteon toimenpiteistä. Lentoliikennestrategian aikajänne ulottuu vuoteen Lentoliikennestrategian on määrä valmistua vuoden 2014 loppuun mennessä. Lentoliikennestrategian tavoitteet: selvittää Suomen lentoliikenteen tulevaisuuden näkymiä arvioidaan Suomen lentoasemaverkostoa erityisesti alueiden saavutettavuuden näkökulmasta arvioida lentoliikenteen riittävä palvelutaso tarkastella valtion, kuntien, Finavian ja lentoyhtiöiden roolia lentoliikennepalvelujen järjestämisessä ja tarjoamisessa Suomen lentoliikennestrategian väliraportti valmistui (http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderid= &na me=dlfe pdf&title=lentoliikennestrategia%20-%20v%c3%a 4liraportti). Strategian valmistelu jatkuu tämän jälkeen vaikutusarvioinnilla, jonka pohjana on neljä vaihtoehtoista skenaariota: nykytilaskenaario, skenaario Helsinki-Vantaan lentoaseman yhtiöittämisestä erilliseksi osakeyhtiöksi ja verkostoperiaatteesta luopuminen sekä kaksi muuta vaihtoehtoista skenaariota, joissa Finavian ylläpitovastuusta poistettaisiin muutama vähäliikenteinen verkostolentoasema. Jokaisen vaihtoehtoskenaarion lähtökohtana on pyrkiä tuomaan parannusta nykytilaan ainakin jossakin keskeisessä tavoitteessa, esim. alueellisessa saavutettavuudessa, palvelutasossa, elinkeinoelämän toimintaedellytyksissä, Finavian ja lentoyhtiöiden rahoitusasemassa sekä yleisessä kansan- ja aluetaloudellisessa kehityksessä. Vaikutusarvioinnin tavoitteena on löytää paras tulevaisuuden lentoasemaverkkovaihto ja täydentää tätä tulevaisuuden skenaariovaihtoehtoa tarvittavilla toimenpiteillä. Lentoliikennestrategian väliraportissa todetaan, että Lappeenrannan lentoasema on poikkeuksellinen, koska sieltä liikennöidään vain kansainvälisiä lentoja, ja näin ollen se palvelee ennen kaikkea turismia ja Pietarin alueen matkailijoita. Lentoliikennestrategian väliraportin johtopäätöksissä todetaan, että Suomen lentoasemaverkostoa tulee kehittää kansainvälisen kaupan, matkailun ja toimivien kotimaan ja kansainvälisten jatkoyhteyksien toimintaedellytysten näkökulmasta. Lentoliikenne- ja lentoasemapolitiikan on varmistettava, että noin asukkaan väestöpohjan alueilta on toimivat liikenneyhteydet (matkaketju- ja jatkolentoyhteydet). Lentoliikennestrategian valmistelussa keskeisellä sijalla on

8 palvelutason turvaaminen koko joukkoliikennejärjestelmän näkökulmasta ilman, että ripustaudutaan yhteen kulkumuotoon. Tämä tarkoittaa sitä, että nykyisen ja jopa paremman palvelutason turvaaminen valtakunnallisesti ja alueellisesti voi olla mahdollista myös nykyistä rajatumman lentoasemaverkon puitteissa, jos alueellisia matkustajavirtoja keskitetään keskeisille maakunnallisille lentoasemille ja niille järjestetään ympäryskunnista hyvät ja toimivat joukkoliikenneyhteydet. Tavoitteena on, että lähimmälle lentokentälle tulisi olla alle 2 tunnin ajoaika henkilöautolla lähimmälle lentokentälle. Ajomatkat Lappeenrannasta henkilöautolla suuremmille lentokentille ovat seuraavat: Lappeenranta Helsinki-Vantaa 2h 31 min Lappeenranta Kuopio 3h 29 min Lappeenranta Jyväskylä 3h 3 min Lappeenranta Joensuu 2h 56 min Tj Lappeenrannan lentokentällä on erityinen asema maakunnan ainoana lentokenttänä. Maakunnan asukkaiden lisäksi se palvelee turismia ja Pietarin alueen matkailijoita. Lentotoiminta tukee toimivaa aluerakennetta ja kilpailukykyä. Se edistää ja tukee matkailua ja siihen liittyviä elinkeinoja maakunnassa. Tekninen lautakunta toteaa, että Lappeenrannan lentokentän osalta ei lähdetä tutkimaan vaihtoehtoista maankäyttöä, koska lentoliikenteen lopettaminen Lappeenrannassa olisi Lappeenranta 2028-strategian vastainen. Lappeenranta 2028-strategian tavoitteena on, että lentoliikenne toimii jatkossa vähitellen ilman kaupungin taloudellista tukea kuitenkin niin, että lentoliikenteen toimintaa ei vaaranneta. Etelä-Karjalan maakuntakaavassa on lähtökohtana, että lentotoiminta jatkuu Lappeenrannassa. Tämä on lähtökohtana myös käynnissä olevassa Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavatyössä. Vaihtoehtoista maankäyttöä ei myöskään kannata lähteä tutkimaan, koska Suomen lentoliikennestrategia ei ole vielä valmistunut. Lentoliikennestrategian väliraportin perusteella ei voi vetää sellaista johtopäätöstä, että lentoliikenne Lappeenrannassa olisi loppumassa. Näin ollen sen lisäksi, että lentoliikenteen lopettaminen on Lappeenranta strategian vastaista, on tässä vaiheessa vielä liian aikaista ja resurssien tuhlaamista lähteä tutkimaan vaihtoehtoisia maankäyttömuotoja. Tekla Hyväksyttiin.

9

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/202/2016 VP 6/17.2.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FINPYYN (81.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 14 TONTTIA 1 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1671 1. OSOITE Finpyyntie 11 29600 Noormarkku 2. ALOITE

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto

Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto 27.10.2016 1 Lentoasemaverkosto Finavia Oyj:n ylläpitämä 22 lentoaseman verkosto

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.10.2015 Seitap Oy 2015 Seitap

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Asemakaavan muutos, kortteli 615

Asemakaavan muutos, kortteli 615 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI Asemakaavan muutos, kortteli 615 Kaavaselostus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.10.2012 P195-P19523 Kaavaselostus

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Markku Mattila ja Johanna Salminen ovat

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Kaavaselostus LUONNOS KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ

Kaavaselostus LUONNOS KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Kaavaselostus LUONNOS 29.8.2016 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Kaavaselostus Sivu 1/8 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Suunnittelualueen sijainti ja kuvaus...

Lisätiedot

IISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS

IISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS Suonenjoen kaupunki IISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS Koskee osaa korttelista 1146 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tekninen lautakunta, 23.11.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS 14.4.2016 Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 20.10.2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 2015 KAAVOITUSKATSAUS 2014 2015 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (5) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA Kaavan nimi: ARVENMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee 201 kaupunginosan kortteleita

Lisätiedot

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen Baltic Bird hanke ja sen tulokset Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 14.8.2014 200 000 Joensuun lentomatkustajat 2000-2013 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2000 2001 2002

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KEURUUN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee Keuruun keskustaajaman oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimistyötä.

Lisätiedot

HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS

HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS V I R E I L L E T U L O V A I H E E N Y L E I S Ö T I L A I S U U S C A R E L I C U M I N A U D I T O R I O, T O R I K. 2 1 C, M A A N A N T A I N A

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

YHDISTYNEEN ROVANIEMEN ALUEIDEN KÄYTÖN STRATEGIA VUOROVAIKUTUSOHJELMA

YHDISTYNEEN ROVANIEMEN ALUEIDEN KÄYTÖN STRATEGIA VUOROVAIKUTUSOHJELMA YHDISTYNEEN ROVANIEMEN ALUEIDEN KÄYTÖN STRATEGIA VUOROVAIKUTUSOHJELMA 18.4.2005 Mitä suunnitellaan? Rovaniemen kaupunki ja maalaiskunta yhdistyvät vuoden 2006 alussa ja alueelle laaditaan yhteinen alueiden

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI- II

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI- II tilaa, valoa ja pohjoista voimaa Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava - tarkistaminen aloitettu 2011 Uuden Oulun yleiskaava - laatiminen aloitettu 2011 Oulun seudun kuntien yhteinen yleiskaava - lainvoima

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4.3.2013 KOKEMÄEN KAUPUNKI RISTEN VANHAN KOULUN ASEMAKAAVA RISTEN (201) KAUPUNGINOSAN OSAKORTTELI 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) täydennetään

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.6.2014

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.6.2014 Tohmajärven kunta Niiralan alue Asemakaavan muutos ja laajennus Asemakaavan muutos koskee Tohmajärven kunnan Niiralan alueen asemakaavan kortteleita 2, 3, 4, 15 ja 22 sekä niihin liittyviä katualueita.

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylä, Kultaojan asemakaavan muutos ja laajennus

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylä, Kultaojan asemakaavan muutos ja laajennus Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Sodankylä Kultaojan asemakaava ja korttelien 306, 308, 309 asemakaavan muutos Saariselän Kakslauttasen alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ 13.4.2016 Paula Qvick Tilanne Päätöstä maakuntakaavan laadinnan aloittamisesta ei ole Tarkistustarvetta on: suot, puolustusvoimien alueet, maisemat Yleinen tarkistustarve:

Lisätiedot

YLITORNIO KUNTA SEITAP OY

YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 31 rakennuspaikat 6, 7 ja 8 KAAVASELOSTUS YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Suunnittelutilanne

Lisätiedot

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen Penttilänrannan suunnittelupolku 27.10.2010 Juha-Pekka Vartiainen Joensuu 1948 Hallinto ja kauppa Puu-Joensuu valmiiksi rakennettuna Penttilä Teollisuus Penttilän sahan aika 1870-luvulta 1990-luvulle päättyi

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa: LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä

Lisätiedot

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu Paraisten Kuulutuksissa 11.6.2015.

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos Tavoitteet (Kaavan Oj 15 tavoitteiden päivitys) Kh 30.5.2016 82 Kh liite 1 Kate 11.5.2016 40 Kate om Asia 75/10.02.03/2016 Kaavan laatijat:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (tarkistettu )

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (tarkistettu ) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4.3.2013 (tarkistettu 03.12.2013) KOKEMÄEN KAUPUNKI RISTEN VANHAN KOULUN ASEMAKAAVA RISTEN (201) KAUPUNGINOSAN OSAKORTTELI 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

YLÖJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS: Kirkonseudun Ojapuiston asemakaavan muutos (Siltatien ja Lähdevainiontien OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

YLÖJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS: Kirkonseudun Ojapuiston asemakaavan muutos (Siltatien ja Lähdevainiontien OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA YLÖJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS: 1 (5) YMPLTK. 4.2.2014 Kirkonseudun Ojapuiston asemakaavan muutos (Siltatien ja Lähdevainiontien eteläpuoli) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA JUKAJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OAS 1 (6) TURUNKANKAAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja

LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja 31.10.2013 Tilaisuuden tavoitteet, organisointi ja työskentelytapa Ympäristösi parhaat tekijät Työpajan tavoitteet 2 Lisätä yhteistä tietopohjaa lentoasemaverkostoa

Lisätiedot

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit 715-719 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava

Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava Suomen hallinto-oikeudelle FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 0208-D1850 1 (5) Sisällysluettelo 3 Pekka Turkki... 2 FCG Suunnittelu ja Tekniikka

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

Mäntyharjun kunta Kallaveden Riinin ja Korpijärven ranta-asemakaavojen muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Mäntyharjun kunta Kallaveden Riinin ja Korpijärven ranta-asemakaavojen muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 5 ) Mäntyharjun kunta Kallaveden Riinin ja Korpijärven ranta-asemakaavojen muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

MRL:n muutokset. Merja Vikman-Kaverva

MRL:n muutokset. Merja Vikman-Kaverva MRL:n muutokset Merja Vikman-Kaverva 2.10.2015 Kaavoitusta ja rakentamisen ohjausta uudistetaan Tavoitteena menettelyjen sujuvoittaminen ELY-keskuksille kuuluva poikkeamistoimivalta siirretään kuntiin

Lisätiedot

Saunataipaleen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen

Saunataipaleen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen SUONENJOEN KAUPUNKI ANNA-LIISA AIRAKSINEN, ERKKI AIRAKSINEN JA PEKKA AIRAKSINEN Saunataipaleen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen Kaavaselostus, FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 549230-P30817 Kaavaselostus,

Lisätiedot

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen - vaikuttavammin, rajatummin, täsmällisemmin Käynnistystilaisuus 8.2.2016 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki.

ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (8) Päiväys 1.2.2013 LAIHIANRANNAN ASEMAKAAVA 41 LAIHIA ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki. Tekninen toimi Kaavoitus PL 38,

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

Juvan kunta Rautjärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Rautjärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA RAUTJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS KESKUSTAAJAMAN KORTTE- LEISSA 510 JA 511

ASEMAKAAVAN MUUTOS KESKUSTAAJAMAN KORTTE- LEISSA 510 JA 511 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy NIVALAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KESKUSTAAJAMAN KORTTE- LEISSA 510 JA 511 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 510 TONTIT 1-5 JA KORTTELIN 511 TONTTI

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ote Keskustaajaman yleiskaavasta, kaava-alueen rajaus Alueen ortokuva vuodelta 2006 Kohde OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaava Dnro: Pilvenmäki III B: Paavolan kaupunginosa. Hakija/Aloite Multi-Monitoimi

Lisätiedot

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376 FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue

Lisätiedot

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015 POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015 YLEISTÄ KAAVAJÄRJESTELMÄSTÄ Kaavat jaetaan yleispiirteisiin ja yksityiskohtaisiin kaavoihin. Yleispiirteisiä kaavoja ovat maakunta-

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Yleiskaavan vaikutusten arviointi

Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Yleiskaavan vaikutusten arviointi Jyväskylän kaupungin yleiskaava Yleiskaavan vaikutusten arviointi 24.4.2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus

Lisätiedot

Kirkonseudun asemakaavan muutos Asuntila, Idäntie, osa korttelista 487. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kirkonseudun asemakaavan muutos Asuntila, Idäntie, osa korttelista 487. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kirkonseudun asemakaavan muutos Asuntila, Idäntie, osa korttelista 487 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympäristölautakunta 19.5.2015 Ympäristölautakunta 17.2.2015 Ympäristölautakunta 19.8.2014 Dnro:

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

Kaavaselostus

Kaavaselostus 4 NIVALAN KAUPUNKI KORTTELIN 309 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 15.5.2012 ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU kortteli 309, TONTIT 2 ja 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Vesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa

Vesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa Vesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa Oskari Orenius 12.10.2012 Uudenmaan nykyrakenne Metropolimaakunnan kasvupaine Asukasmäärän lisäys 2009-2035 Ruutujen asukastiheys keskimäärin

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki

Janakkalan kunta Turenki Janakkalan kunta Turenki 17.8.2015 1 Kauriinmaa etelä D:no 267/2015 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan pohjoispuolella,

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS

PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 12.11.2015 Ympäristölautakunta xxxx. Ehdotus

Lisätiedot

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa 111-115, Ala-Ähtävä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599417201404 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 1 / 1 5171/2015 10.02.03 41 Itä-Suviniitty, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 613302, 40. kaupunginosa, Espoon keskus Valmistelijat / lisätiedot: Minna

Lisätiedot

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Valmisteilla olevat MRL:n muutokset Seminaari, sipoo 13.5.2016 Matti Laitio, ympäristöministeriö Hallitusohjelman kirjauksia Helpotetaan haja-asutusalueiden

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot