VALTAKUNNALLINEN TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILU
|
|
- Susanna Järvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien 2011 yhteenveto VALTAKUNNALLINEN TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILU Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien 2011 yhteenveto Tampereen ammattiopisto, Aikuiskoulutus Vesa Kalliomäki Marja Lehtisaari Jukka Niemi Arja Puustinen Päivi Valkama Pirkanmaan aikuisopisto Tarja Nieminen
2 Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien 2011 yhteenveto Sisällysluettelo 1. Johdanto Raporttien käsittely ja seurantatiedot Johtopäätökset Alakohtaiset yhteenvetoraportit... 9 Vuosiväliraportti autoalan työnjohtokoulutuskokeilusta Vuosiväliraportti kaupan alan työnjohtokoulutuskokeilusta Vuosiväliraportti kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilusta Vuosiväliraportti kuljetusalan työnjohtokoulutuskokeilusta
3 Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien 2011 yhteenveto 1. Johdanto Työnjohtokoulutuskokeilun tavoite on kehittää työelämän työnjohto-osaamisen tarpeiden mukaista koulutusta, joka tuottaa oman alan ammattitaidon tai ammatillisen tutkinnon ja riittävän työkokemuksen hankkineille henkilöille työnjohtotehtävissä tarvittavia ja ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja ja siten tukee siirtymistä työnjohtotehtäviin. Erityisenä tavoitteena on tuottaa työnjohtokoulutukseen vaihtoehtoisia toteutusmuotoja ja opiskelijoille yksilöllisiä opintopolkuja ja kouluttautumistapoja. Työnjohtokoulutuskokeilu on aloitettu Opetushallituksen antaman kokeiluohjelman mukaisesti vuonna 2009 kokeiluluvan saaneiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Taulukossa 1 on työnjohtokoulutuskokeiluun osallistuvat koulutuksen järjestäjät. Opetushallitus on myöntänyt Tampereen ammattiopistolle ja Pirkanmaan aikuisopistolle koulutuskokeilun valtakunnallisen koordinointitehtävän. Tehtävään kuuluu yhteenvetoraportin laatiminen kaikista koulutuskokeilussa mukana olevista koulutuksen järjestäjien antamista väliraporteista. Taulukko 1. Koulutuksen järjestäjät, kokeilevat yksiköt ja kokeilukoulutuksen yhteyshenkilöt (suluissa on merkintä lyhenteestä, jotka koulutuksen järjestäjästä käytetään jatkossa tässä raportissa) sekä raportoidut toimialat Koulutuksen järjestäjä Yhteyshenkilö Työnjohtokoulutusta kokeilevat toimialat 1. Ammattienedistämislaitossäätiö (AEL) Kehityspäällikkö Niina Salminen niina.j.salminen@ael.fi 2. Helsingin kaupunki (Heltech) Osastonjohtaja Toimi Keinänen toimi.keinanen@edu.hel.fi 3. Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy (Mercuria) Tutkimus- ja kehitysjohtaja Kirsti Jokiranta kirsti.jokiranta@mbs.fi 4. Keski-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä (KEUDA) Lehtori Päivi Lindstedt paivi.lindstedt@keuda.fi 5. Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (OSAO) vs. koulutusjohtaja Juha Aliranta juha.aliranta@osao.fi 6. Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä / Pirkanmaan aikuisopisto (PAIKO) Koulutuspäällikkö Jorma Vähäkömi jorma.vahakomi@pirko.fi 7. Sastamalan koulutuskuntayhtymä (SASKY) Johtava rehtori Antti Lahti antti.lahti@sasky.fi 8. Savon koulutuskuntayhtymä (Sakky) Koulutuspäällikkö Marko Haataja marko.haataja@sakky.fi 9. Svenska Österbottens förbund för utbilding och kultur (Yrkesakademin) 10. Tampereen kaupunki / Tampereen ammattiopisto (TAO) 11. Turun kaupunki / Turun ammatti-instituutti (TAI) Avdelningschef Boris Ståhl boris.stahl@yrkesakademin.fi Koulutuspäällikkö Vesa Kalliomäki vesa.kalliomaki@tampere.fi Hankekoordinaattori Matti Haapanen matti.haapanen@turkuai.fi 12. Työtehoseura ry (TTS) Koulutuspäällikkö Aarno Lybeck aarno.lybeck@tts.fi Autoala Kone- ja metalliala Kone- ja metalliala Kaupan ala Kuljetusala Kaupan ala Kone- ja metalliala Autoala Kuljetusala Kaupan ala Kone- ja metalliala Autoala Kuljetusala Kaupan ala Kone- ja metalliala Kone- ja metalliala Kaupan ala Kone- ja metalliala Kuljetusala Kaupan ala Kone- ja metalliala Kuljetusala 1
4 Työnjohtokoulutuskokeilun väliraporttien yhteenveto vuodelta Raporttien käsittely ja seurantatiedot Tämä raportti on yhteenveto työnjohtokoulutuskokeilussa mukana olevien koulutuksen järjestäjien toimittamista vuosiväliraporteista. Tämän raportin laatijat eivät ole analysoineet muiden koulutuksen järjestäjien raportteja, eivätkä tehneet johtopäätöksiä niistä. Opetushallitus on antanut yhteiset ohjeet kirjallisesti väliraportin rakenteelle ja sisällölle. Seurantatiedot on kerätty e-lomakkeella. Ohjeet on esitetty koulutuksen järjestäjille verkostopäivässä syksyllä Taulukko 2. Kumulatiiviset seurantatiedot opiskelijoista, koulutusmuodoista ja amk-yhteistyöstä SEURANTATIEDOT Yhteensä Auto Kauppa KoMe Kuljetus Tiedot opiskelijoista (n=lukumäärä) Nainen Mies Koulutus Perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto Amk-tutkinto Ylempi amk-tutkinto tai yliopisto Valmistuneet Keskeyttäneet Koulutusmuodot/opiskelija Oppisopimus Omaehtoinen
5 Työnjohtokoulutuskokeilun väliraporttien yhteenveto vuodelta 2011 Kuva 1. Aloittaneiden, valmistuneiden ja keskeyttäneiden opiskelijoiden määrät koulutusaloittain Kuva 2. Opiskelijoiden aikaisempi (ylin) tutkinto 3
6 Työnjohtokoulutuskokeilun väliraporttien yhteenveto vuodelta 2011 Kuva 3. Työnjohtokoulutuskokeilun koulutusmuodot Kuva 4. Työnjohtokoulutuskokeiluun osallistuneiden sukupuoli 4
7 Työnjohtokoulutuskokeilun väliraporttien yhteenveto vuodelta 2011 Kuva 5. Työnjohtokoulutuskokeiluun osallistuneiden ikäjakauma koulutusaloittain 3. Johtopäätökset 1. Oppimistulosten työelämävastaavuus Koulutuskokeilun osien sisällöt ja koulutuksen käytännön eri toteutukset vastaavat työelämän tarpeita. Opiskelijoiden työnjohdolliset taidot ovat lisääntyneet. Kehittämis- ja näyttötehtävät on pääosin toteutettu työpaikoilla. 2. Koulutuksen vaikuttavuus koulutettavien osaamiseen Raporteista on nähtävissä, että työnantajat ja opiskelijat näkevät koulutuksen vaikuttaneen erittäin myönteisesti opiskelijoiden osaamiseen. Opiskelijapalautteen perusteella koulutus on antanut hyviä valmiuksia erityisesti työnjohdolliseen toimintaan: esimiestehtäviin, toiminnan ohjaamiseen ja resursointiin, päivittäiseen johtamiseen, ihmisten kohtaamiseen ja projektitoimintaan. Opiskelijat ovat saaneet koulutuksen avulla lisää varmuutta omaan esimiestyöhön sekä rohkeutta ottaa vastaan myös taloudellisesti vastuullisempia työtehtäviä. Lisäksi koulutus on tuottanut esiintymisvarmuutta, itseluottamusta, innostusta ja uuden oppimisen iloa. Koulutukseen osallistuneiden oma työrooli ja työnkuva ovat selkeytyneet koulutuksen ansiosta. Koulutuksen aikana voidaan selkeästi raportoida osaamisen, tietojen ja taitojen kasvua ja sitä kautta myös oman työn ja kehittymisen edistymistä. Työnantajien antaman palautteen mukaan koulutus on antanut erityisesti tietoa ajankohtai- 5
8 Työnjohtokoulutuskokeilun väliraporttien yhteenveto vuodelta 2011 sista asioista ja tarjonnut verkostoitumismahdollisuuksia. Koulutuksen kautta on saatu työyhteisöön uutta ja päivitettyä osaamista, mikä näkyy selkeämpänä esimiesroolin vastuunottona, opiskelijan työmotivaation kasvuna ja vuorovaikutuksen kehittymisenä. Koulutuksen aikana opiskelijan kehittymisprosessi on ollut myös osa organisaation kehittymisprosessia. Kehittämis- ja näyttötehtävillä on kehitetty koko yritystä. Koulutuksessa käytettyjä menetelmiä on voitu soveltaa suoraan työpaikoilla. 3. Kokeilukoulutuksen suunnitelmallisuus ja opetussuunnitelmien laatu Koulutuksen pääpaino on ollut luonnollisesti työnjohdollisten valmiuksien kehittämisessä. Koulutukset on toteutettu opetussuunnitelmien mukaisesti, jotka noudattavat kokeilun perusteita, mutta myös oppilaitoksen omia pedagogisia ja strategisia linjauksia sekä käytänteitä ja aluevaikuttavuutta. Opetussuunnitelmia on muokattu saadun palautteen perusteella. Kehittämistyöhön ovat osallistuneet mm. alakohtaiset työryhmät ja ohjausryhmät. 4. Kokeilukoulutuksen toteutusmuotojen monipuolisuus ja toimivuus Oppisopimuksella opiskelee 267 opiskelijaa ja omaehtoisesti 421 opiskelijaa. Henkilökohtaistamista tapahtuu koko koulutuksen ajan. Lähipäivien ja lähituntien määrä vaihtelee eri koulutuksen aloilla seuraavasto: Autoala: lähipäivää, lähituntia Kaupan ala: lähipäivää, lähituntia Kone- ja metalliala: lähipäivää, lähituntia Kuljetusala: lähipäivää, lähituntia Lähiopetuksen ja lähipäivien lisäksi koulutuksen järjestäjät raportoivat seuraavista toteutusmuodoista: erilaiset sähköiset oppimisympäristöt kouluttajien työpaikkakäynnit (keskimäärin 1-6 käyntiä koulutuksen aikana) opiskelijaryhmän yhteiset työpaikkavierailut itsenäinen ja ryhmässä opiskelu ulkopuoliset asiantuntijaluennot oppimistehtävät ja erilaiset työpaikalle tehtävät kehittämistehtävät opintosuorituksia kokoavat näyttösalkut ja portfoliot Koulutuskokeilussa painotetaan työssäoppimisen merkitystä. Koulutukseen hakeumisvaiheessa on pyritty varmistamaan, että opiskelijan työssäoppimispaikka antaa mahdollisuudet alan esimiestehtäviin tutustumiseen ja niissä harjaantumiseen sekä ammattiosaamisen näyttöjen suorittamiseen koulutuskokeilun tavoitteiden mukaisesti. Näyttää siltä, että etenkin omaehtoisessa koulutuksessa työpaikkaohjaajien koulutukseen ja sitouttamiseen on panostettava. Oppisopimusmuotoisessa koulutuksessa työpaikalla tapah- 6
9 Työnjohtokoulutuskokeilun väliraporttien yhteenveto vuodelta 2011 tuva toiminta ja oppiminen ovat suuremmassa painoarvossa ja työpaikka sitoutuneempi opiskelijan koulutukseen. 5. Ammattikorkeakoulun asiantuntemuksen hyödyntäminen kokeilukoulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa Lähes kaikilla koulutuksen järjestäjillä on yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa. Kaupan alalla viisi koulutuksen järjestäjää kuudesta on mukana ammattikorkeakouluyhteistyössä, kone- ja metallialalla kuusi kahdeksasta, auto- ja kuljetusalalla kaikki. Kokemukset yhteistyöstä ovat olleet positiivisia. Yhteistyötä on toteutettu monessa eri muodossa: ohjausryhmätyöskentelyssä koulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa opiskelijavalinnoissa opintojen tunnistamisessa ja tunnustamisessa työpaikkaohjaajien koulutuksessa näyttöjen toteutuksessa Vaikka yhteistyöhön ammattikorkeakoulujen kanssa ollaan tyytyväisiä, siinä nähdään myös kehittämisen kohteita. 6. Työelämäyhteistyön toteutuminen kokeilukoulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa Työelämäyhteistyö toteutuu kaikilla koulutuksen järjestäjillä koulutuksen eri vaiheissa. Koulutusta suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Työelämällä raporteissa tarkoitetaan mukana olevia yrityksiä, Kauppakamaria, alan keskusjärjestöjä, ammattijärjestöjä, ammattikorkeakouluja ja muita koulutuksen järjestäjiä. Työelämän edustajat ovat mukana ohjausryhmissä. Ohjausryhmä antaa työelämän tarpeista lähtöisin olevaa palautetta, jonka mukaisesti koulutuksen järjestäjäkohtaisia opetussuunnitelmia muokataan uudelleen. Koulutuksenjärjestäjät kertovat työelämäyhteistyön olevan tiivistä ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin osalta. Ammattiosaamisen näytöt tehdään pääosin työpaikoilla. Yhteistyö painottuu myös vahvasti koulutuksen aikana tehtävien kehittämissuunnitelmien toteuttamiseen yrityksissä. 7. Työssäoppimisen toteutuminen ja oppimistulokset työpaikalla toteutetussa koulutuksessa Koulutuksen alkuvaiheessa selvitetään opiskelijan työpaikka ja työtehtävät (osa henkilökohtaistamista), työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamismahdollisuus työpaikoilla. Koulutuksen järjestäjät raportoivat työssäoppimisen tapahtuneen useimmiten suunnitellun mukaisesti. Tästä huolimatta työssäoppimisen ohjaamisessa ja työpaikkaohjaajien 7
10 Työnjohtokoulutuskokeilun väliraporttien yhteenveto vuodelta 2011 sitoutumisessa on suuria vaihteluita. Oppisopimusmuotoisessa koulutuksessa työpaikalla tapahtuva oppiminen on keskeinen osa koulutusta. Omaehtoisessa koulutuksessa työpaikalla tapahtuva toiminta on yhtä olennaista, mutta tähän vaikuttaa työpaikan ja työpaikkaohjaajan sitoutuminen. Oppimistehtävät ja ammattiosaamisen näytöt on sidottu työpaikan tarpeisiin ja näin palvelevat suoraan työssä oppimista. Kouluttajien työpaikkakäynnit vahvistavat työpaikalla tapahtuvaa oppimista. 8. Koulutuksen henkilökohtaistamisen toteutuminen (erityisesti työssäoppimismahdollisuuksien ja aikaisemmin hankitun osaamisen mukaan) Kaikille opiskelijoille on tehty opintojen alkuvaiheessa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma koulutuksen järjestäjäkohtaisen mallin mukaan. Aiemmin hankittua osaamista on tunnistettu ja tunnustettu ainakin osittain. 9. Toteutetun koulutuksen ja käytettyjen opetusmenetelmien monipuolisuus (erityisesti verkko-opetuksen laatu ja määrä ja muu tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen) Kokeilukoulutuksessa käytetään raporttien perusteella monipuolisia menetelmiä. Lähiopetus on sisältänyt muun muassa luentoja, keskusteluja, ryhmätehtäviä sekä yritysvierailuja. Pääpaino kokeilukoulutuksessa on työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa. Kouluttajina on käytetty oman oppilaitoksen opettajia, amk:n opettajia sekä alan asiantuntijoita. Useilla koulutuksen järjestäjillä on käytössä verkko-oppimisalusta, mitä hyödynnetään koulutuksen toteuttamisessa, esimerkiksi opetus- ja opiskelumateriaalin tallennuspaikkana, tenttien palautuspaikkana sekä tiedottamisvälineenä. Yksi koulutuksen järjestäjä on kokeillut myös mobiiliohjausta ja telekonferenssia. Jotkut koulutuksen järjestäjät ovat antaneet opiskelijoille kannettavat tietokoneet koulutuksen ajaksi tai tarvittaessa käyttöönsä varmistaakseen atkosaamisen ja tiedonkulun. 10. Käytetyt oppimateriaalit ja niiden laatu Raporttien perusteella koulutuskokeilussa käytetään kouluttajien ja asiantuntijoiden tuottamaa oppimateriaalia. Materiaalia jaetaan monisteina tai sähköisesti verkko-oppimisalustan kautta. Opiskelijoille on annettu lähdekirjallisuussuosituksia ja linkkilistoja aihealueeseen liittyen. Myös työpaikkojen omaa materiaalia on käytetty, erikoisesti työpaikalle tehtävissä oppimistehtävissä. Parhaat arviot saavat tapauskohtaisesti laaditut materiaalit, jotka on liitetty käytännön työhön omalla työpaikalla (erilaiset pohdintatehtävät ja selvitykset). Kyseisissä esimerkeissä toteutuu 8
11 Työnjohtokoulutuskokeilun väliraporttien yhteenveto vuodelta 2011 ajankohtaisuus. 11. Hyvät käytännöt koulutuksen toteutuksessa Raporteista voidaan nostaa hyviksi käytännöiksi seuraavat asiat: Ammattiosaamisen näytöt sopivat erinomaisesti koulutukseen Verkko-opetus ja oppiminen Suora työnohjaus Amk-yhteistyö Laaja yritysyhteistyö Verkostopäivät Alakohtaiset koulutuksen järjestäjien tapaamiset Yhteistyön lisääntyminen (koulutuksen järjestäjät) 12. Huonoiksi osoittautuneet käytännöt kokeilun aikana Raporteissa mainitaan vähemmän onnistuneiksi / kehittämisen alla oleviksi käytännöiksi: Tutkintonimikkeen puuttuminen Työantajien ja työpaikkaohjaajien sitoutuminen Amk-yhteistyön vaarana opetuksen liian korkea taso Palautejärjestelmää tulee kehittää Työssäoppimisen onnistuminen on kiinni työpaikkaohjaajan osaamisesta ja aktiivisuudesta. Opiskelijat eriarvoisessa asemassa Yritys- tai amk-kouluttajan yksinään vetämät lähipäivät -> vastuukouluttaja mukaan 4. Alakohtaiset yhteenvetoraportit Liitteet Liite1. Yhteenveto autoalan vuosiväliraporteista 2011 Liite 2. Yhteenveto kaupan alan vuosiväliraporteista 2011 Liite 3. Yhteenveto kone- ja metallialan vuosiväliraporteista 2011 Liite 4. Yhteenveto kuljetusalan vuosiväliraporteista
12 Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2011, Autoala VALTAKUNNALLINEN TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILU Autoala Vuosiväliraportti autoalan työnjohtokoulutuskokeilusta 2011 Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymä Pirkanmaan aikuisopisto Tarja Nieminen 10
13 Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2011, Autoala 1. Johdanto Työnjohtokoulutuskokeiluun autoalalla on lähtenyt mukaan kolme koulutuksen järjestäjää (suluissa lyhenne, jota ko. koulutuksen järjestäjästä käytetään myöhemmin): - Ammattienedistämislaitos (AEL) - Savon koulutuskuntayhtymä (Sakky) - Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä / Pirkanmaan aikuisopisto (PAIKO) Raportin tiedot on koottu koulutuksen järjestäjien vuosiväliraporteista ja jokaisessa kappaleessa yhteenveto-osion jälkeen on koottu suoria lainauksia koulutuksen järjestäjäkohtaisesti. Arviointitiedot oli muutamalla koulutuksen järjestäjällä yhdistetty kaikkien kokeilualojen yhteiseksi raportiksi, jolloin alakohtaista tietoa oli vaikea eritellä. 2. Arviointitiedot 2.1. Oppimistulosten työelämävastaavuus Raporttien perusteella koulutuskokeilun osien sisällöt ja koulutuksen käytännön eri toteutukset vastaavat työelämän tarpeita. Opiskelijoiden työnjohdolliset taidot ovat lisääntyneet, vaikka opiskelija olisi jo ennen koulutusta toiminut työnjohtotehtävissä. Kehittämis- ja näyttötehtävät on pääosin toteutettu työpaikoilla. Opiskelijat ovat saaneet koulutuksen aikana varmuutta omaan työhön ja hahmottavat työn vastuut ja velvollisuudet aikaisempaa paremmin. Sakky Eniten haasteita asettaa opiskelijoiden henkilökohtaisen osaamistason sekä työpaikan ja työtehtävän vaatimusten tunnistaminen ja huomioiminen koulutuksessa ja ohjauksessa, niin että kuitenkin myös opetetaan ja osoitetaan koulutuksen perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset. Tässä avainasemassa on työssäoppimisen ohjauksen, työpaikkakouluttajien opastuksen ja työpaikan ja oppilaitoksen yhteistyön edelleen kehittäminen. AEL 2.2. Koulutuksen vaikuttavuus koulutettavien osaamiseen (erityisesti koulutuksesta valmistuneiden työnjohdollisiin tai muihin asiantuntijatehtäviin siirtyneiden henkilöiden osaamiseen) Raporttien perusteella n. 5 % koulutuksen aloittaneista opiskelijoista on valmistunut vuoden 2011 loppuun mennessä, yhteensä 5 opiskelijaa. Näistä 3 on siirtynyt koulutuksen aikana tai sen jälkeen työnjohdollisiin tai muihin asiantuntijatehtäviin. Osa on toiminut työnjohdollisissa 11
14 Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2011, Autoala tehtävissä jo ennen koulutuksen alkua. Opiskelijapalautteen perusteella koulutus on antanut hyviä valmiuksia esimiestehtäviin ja antanut varmuutta omaan esimiestyöhön. Käytännön työtehtävistä saatu kokemus syventyi ja jotkut rutiininomaisesti tehdyt työt saivat uuden merkityksen. Koulutuksessa hankittu osaaminen on vaikuttanut positiivisesti omaan työnjohtotyöhön uusina toimintatapoina sekä kykynä perustella asioita. Koulutus on tuonut opiskelijoiden oman arvion mukaan hyviä valmiuksia esimiestehtäviin ja antanut varmuutta omaan esimiestyöhön. Koulutuksesta on ollut hyötyä henkilöstöjohtamiseen, alan lainsäädäntöön, kustannuslaskentaan, työntekijän ja työnantajan vastuiden ja velvollisuuksien ymmärtämiseen. Myös taloudellinen ajattelu ja kannattavuuden tunnuslukujen ymmärtäminen on lisääntynyt ja/tai siihen on tullut lisää varmuutta. Sakky Koulutuksen käytännönläheisyyttä on kuitenkin myös toivottu korostettavan vielä entisestään ennen kaikkea toimialan / työtehtävän näkökulmaa vieläkin paremmin huomioiden. Tähän voidaan jonkin verran vaikuttaa lähiopetuksenkin osalta, mutta käytännössä ratkaisu löytynee henkilökohtaisen ja aihekohtaisen ohjauksen, seurannan ja palautteen annon lisäämisestä. AEL Työnantajapalautteen mukaan joidenkin opiskelijoiden toimenkuvaa on voitu laajentaa opintojen aikana työnjohdollisiin tehtäviin ja jo työnjohtotehtävissä toimineiden opiskelijoiden kokonaiskuva työnjohtotehtävistä on laajentunut. Kehittämis- ja näyttötehtävien avulla kehitettiin koko yritystä. Toisen pitkään työnjohdollisissa tehtävissä työskennelleen opiskelijan toimenkuvaa laajennettiin koulutuksen jälkeen. Hänen vastuulleen on tullut uusi toimipiste ja alaisten määrä lisääntyi. Toinen opiskelija pääsi koulutuksen aikana osa-aikaisesti työskentelemään työnjohdollisissa tehtävissä ja koulutuksen jälkeen hän on hoitanut työnjohtajien lomitusta. Opiskelija sai varmuutta näihin työtehtäviinsä ja näyttöä esimiehilleen omasta osaamisestaan. PAIKO Työnantajilta kerätyn palautteen perusteella useimpien työnjohtotehtävissä toimivien osallistujien vastuunotto on lisääntynyt ja auktoriteetti kehittynyt koulutuksen kuluessa. Lisäksi joidenkin työntekijöinä työskennelleiden opiskelijoiden työnkuvaa ja vastuualuetta on voitu laajentaa opintojen aikana työnjohtajan tehtäviin. Yksi parhaista työelämän edustajilta saadusta palautteesta koski opiskelijana olevan työjohtajan alaisen kertomaa havaintoa opiskelijan selvästä kehittymisestä työnjohdollisissa tehtävissä. AEL Työelämän edustajat ovat toistuvasti todenneet työnjohtajilla tai työnjohtajiksi aikovilla olevan oman alan ammattiosaamista runsaasti ja osaamistarpeiden löytyvän nimenomaan esimiesroolin omaksumisessa sekä esimiestaitojen hallinnassa. AEL 12
15 Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2011, Autoala 2.3. Kokeilukoulutuksen suunnitelmallisuus ja opetussuunnitelmien laatu Koulutus on toteutettu koulutuksen järjestäjäkohtaisen kokeiluopetussuunnitelman mukaisesti ja sitä on muokattu kokeilun edetessä saadun palautteen perusteella. Koulutuksen pääpaino on ollut luonnollisesti työnjohdollisten valmiuksien kehittämisessä. Opetussuunnitelmia on kehitetty mm. alakohtaisissa työryhmissä ja ohjausryhmissä. Opiskelijoille on tarjottu mahdollisuus osallistua muiden alojen koulutuskokeiluryhmien opetukseen tai eri alojen ryhmät osallistuvat yhdessä yhteisten esimiestaitojen moduuliin. Tämän lisäksi myös koulutuksen järjestäjän omat koulutuksen osat mahdollistavat osaltaan henkilökohtaiset opintopolut monenlaisissa autoalan työpaikoissa työskenteleville. Toisaalta kun oppimisesta valtaosa tapahtuu työssäoppimisena omassa työssä, tulevat alan erityispiirteet tutuiksi käytännön työssä, eikä lähiopetusta välttämättä aina tarvita. Kun oppiminen painottuu tekemiseen työpaikoilla, se mahdollistaa erityyppisten, -kokoisten ja erilaista palvelua tuottavien yritysten työnjohtajaopiskelijoiden ydinosaamisen kehittymisen ja henkilökohtaisten opintopolkujen luomisen samoissa ryhmissä. Opetussuunnitelmissa korostuvat perusesimiesosaamisen ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen sekä toimintaa ohjaavan lainsäädännön, toimintatapojen ja hyvien käytäntöjen avaaminen tietopuolisesti. Näiden asioiden korostaminen on tullut selkeänä toiveena ohjaus- ja suunnitteluryhmien työelämän edustajilta, yritysmarkkinoinnin sekä työpaikkakäyntien yhteydessä. AEL Opetussuunnitelmien kehittämisessä on keskitytty jaksojen ja aiheiden sijoitteluun siten, että ne tukisivat mahdollisimman hyvin työssäoppimista ja huomioisivat oppimiseen vaadittavan ajan. AEL Pienkonepuolelta on mukana kaksi moottoripyörähuoltokorjaamoissa työskentelevää opiskelijaa. Toiminnoiltaan ainakin mp-huoltokorjaamot ovat tekniikkaa lukuun ottamatta samanlaisia autokorjaamoiden kanssa. Kun oppimisesta valtaosa tapahtuu työssäoppimisena omassa työssä ja työpaikalla, tulee alan erityispiirteet tekemisen tasolla huomioitua, eikä erillisiä pienkonepuolen lähiopetuspäiviä tarvita. Sama pätee myös työkonepuolelle. AEL 2.4. Kokeilukoulutuksen toteutusmuotojen monipuolisuus ja toimivuus Seurantatietojen mukaan 99 opiskelijasta 16 opiskelee omaehtoisena koulutuksena ja 83 oppisopimuksella. Koulutus on toteutettu monimuotokoulutuksena ja lähipäivien lukumäärä vaihtelee 25:n ja 57:n välillä. Tunneissa laskettuna vaihteluväli lähiopetuksessa on
16 Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2011, Autoala Autoalan ryhmä on lähiopetuksessa integroitu osittain yhteen kuljetusalan ryhmän kanssa monelta osin, kuten esim. työnjohdollisten, asiakaspalvelun, talouden seuranta ja ohjaus osalta, joissa opetussuunnitelmat ovat yhteneväiset. Sakky Lähiopetuksen määrä (n. 30 päivää) on opiskelija- ja työnantajakeskustelujen perusteella nyt maksimissaan, minkä opiskelijat ovat pystyneet irrottautumaan työstään. On huomioitava että alalla on myös maahantuojien omat koulutusvaatimuksen merkkikoulutuksiin osallistumisesta. Sakky Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä lähipäivien määrään (57 päivää), joskin työtilanteesta johtuen osallistuminen lähipäiville on vaihdellut paljon. PAIKO Työnantajien palautteessa on korostunut positiivisesti AEL:n toteutuksen käytännönläheinen ja esimiestaitoihin painottuva lähestymistapa sekä kohtuullinen lähiopetuspäivien määrä (25 päivää). Monet työnantajat ovat sanoneet sen olleen yksi syy valita AEL:n Työnjohtokoulutus. AEL Useammasta työpaikasta koulutukseen osallistuu enemmän kuin yksi henkilö ja työpaikat ovat kokeneet tämän myös mahdollisuudeksi kehittää toimintaansa laajemminkin kuin vain yksittäisten osallistujien osaamisen osalta. Toisaalta myös henkilökohtaisten taitojen ja valmiuksien on nähty jo kehittyneet. AEL 2.5. Ammattikorkeakoulun asiantuntemuksen hyödyntäminen kokeilukoulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa Raporttien perusteella kokemukset yhteistyöstä ammattikorkeakoulun kanssa ovat olleet positiivisia. PAIKO:n ja AEL:n autoalan ryhmät ovat osallistuneet yhdessä Metropolian toteuttamalle 10 ov:n Korjaamon tehokkuus -koulutuskokonaisuuteen. Ammattikorkeakoulun (Savonia) kanssa tehtävä yhteistyö on sujunut erittäin positiivisessa hengessä ja on ollut luontevaa. Lisaksi yhteistyötä on tehty TTS:n kanssa. Sakky Ammattikorkeakouluyhteistyötä koulutuksen osalta rajoitti korkea hinta ja toisaalta omilla opettajilla oli pätevyys kouluttaa esimerkiksi Raskas kalusto koulutuksen osa. Ohjausryhmässä on autoalalta AMK-edustus. PAIKO Olemme myös käyneet keskusteluja sisällöstä, osaamistavoitteista ja Työnjohtokoulutuksen opintojen mahdollisesta hyödyntämisestä Metropoliaan pyrittäessä. Mitään automaattista hyväksilukumenettelyä ei kumpikaan osapuoli ole pitänyt mahdollisena, vaan asia käsitellään jokaisessa tapauksessa henkilökohtaisesti Metropolian normaalin osaamisen tunnistamisen kautta. AEL 14
17 Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2011, Autoala 2.6. Työelämäyhteistyön toteutuminen kokeilukoulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa Raporttien mukaan työelämäyhteistyö on toteutunut koulutuskokeilun alusta alkaen. Työelämäyhteistyötä tehdään säännöllisesti sekä ohjausryhmän että alakohtaisen suunnitteluryhmän kanssa. Vastuukouluttajat tekevät lisäksi työpaikkakäyntejä, joiden aikana sekä ohjataan työssäoppimista että kerätään palautetta ja ideoita kokeilun toteutuksesta. Toisaalta myös raportoidaan joidenkin työnantajien sitoutumattomuudesta koulutukseen ja sen tavoitteisiin. Työelämän edustajat osallistuvat myös opiskelijoiden osaamisen arviointiin työpaikoilla. Palautteen perusteella kehittämistehtävät nähdään aidosti työpaikkaa kehittävänä Työssäoppimisen toteutuminen ja oppimistulokset työpaikalla toteutetussa koulutuksessa Työssäoppimisella on suuri merkitys koulutuskokeilussa ja sen laajuus vaihtelee raporttien mukaan koulutuksen järjestäjäkohtaisesti opintoviikon välillä (AEL ja PAIKO). Opiskelijat ovat saaneet vaihtelevasti ohjausta ja tukea työssäoppimiseen ja näyttöjen antamiseen työpaikoilla. Myös ohjauksen tarve vaihtelee opiskelijakohtaisesti. Työpaikkakäyntien määrä vaihtelee 1 4 kertaa opiskelijaa kohden kahden vuoden aikana (AEL ja PAIKO). Soveltuva työssäoppimispaikka on yksi valintakriteeri kaikilla kolmella koulutuksen järjestäjällä. Tästä johtuen työssäoppiminen toteutuu useimmiten suunnitellusti ja työtehtävät mahdollistavat työpaikalla tapahtuvan oppimisen. Sakky Työssäoppimis- ja näyttötehtävillä kehitettiin omaa organisaatiota ja palaute opiskelijoilta sekä työnantajilta oli positiivista. Näyttötehtävinä opiskelijat laativat erilaisia selvityksiä ja tekivät kehittämistöitä omalle organisaatiolleen. PAIKO Työssäoppimisen toteutumisessa on kuitenkin melko suuria opiskelijakohtaisia eroja. Nämä johtuvat pääsääntöisesti opiskelijoiden ja työpaikkaohjaajien motivaatio- ja osaamiseroista. Motivoituneet henkilöt tuntuvat löytävän kiireenkin keskellä aikaa ja tilaisuuksia työssäoppimiseen, kun joillakin henkilöillä kaikki muut asiat ajavat tehtyjen suunnitelmien edelle. AEL Kehitämme uusia työssäoppimisen tukemisen työkaluja myös yhteistyössä Stratokonsulttiyrityksen kanssa. Tavoitteenamme on yksinkertaistaa erilaisten työnjohtajan kannalta keskeisten haasteellisten työnjohdollisten tilanteiden tunnistamista ja työnjohtajan nykyosaamisen sekä osaamisen tavoitetason määrittämistä. Tämän jälkeen henkilökohtaisen 15
18 Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2011, Autoala opiskelusuunnitelman tekeminen myös tutkintopohjaiseen opiskeluun ja tutkinnonperusteisiin nähden on helpompaa ja motivoivampaa. Kehitämme tähän karttamaista työkalua osana työjohdon koulutuskokeilua. AEL 2.8. Koulutuksen henkilökohtaistamisen toteutuminen (erityisesti työssäoppimismahdollisuuksien ja aikaisemmin hankitun osaamisen mukaan) Kaikille opiskelijoille on tehty opintojen alkuvaiheessa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma koulutuksen järjestäjäkohtaisen mallin mukaan. Aiemmin hankittua osaamista on tunnistettu ja tunnustettu ainakin osittain. Työssäoppimisen osalta henkilökohtaistaminen on toteutunut hyvin. Koulutukseen osallistuvalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jonka mukaisesti hän osallistuu valmistavaan koulutukseen. Samoin henkilökohtaiset ammattiosaamisen näyttösuunnitelmat laaditaan jokaiselle opiskelijalle huomioiden omat työtehtävät. Opiskelijat laativat itselleen alustavan suunnitelman miten osaamisen osoittavat ja käyvät sen läpi vastuukouluttajan kanssa. Sakky Koska opiskelijoita oli opintojen loppuvaiheessa vain muutama, heille pystyttiin räätälöimään hyvinkin henkilökohtaiseen osaamiseen perustuvaa lähi- ja etäopetusta ja työssäoppimistehtäviä. Toteutussuunnitelman mukaista lähiopetusmäärää vähennettiin, koska opiskelijat hallitsivat osan käsiteltävistä aihealueista. Sen sijaan opetukseen lisättiin esimerkiksi opiskelijoiden toiveen mukaisesti markkinoinnin opetusta, mikä toteutettiin heidän työpaikallaan. PAI- KO Aikaisempi osaaminen huomioidaan suunnitelmia laadittaessa, siten että opiskelijan ei tarvitse osallistua lähijaksoille tai suorittaa työssäoppimisjaksoa siltä osin kuin hänellä jo on vaadittava osaaminen. Osaaminen on kuitenkin osoitettava ammattiosaamisen näytöin, varsinaista hyväksilukumenettelyä ei tällä hetkellä ole käytössä. AEL Osa aiempaa työnjohtokokemusta omanneista osallistujista koki, että heidän kohdallaan aiempaa osaamista ei huomioitu riittävästi. Näissä tapauksissa on syytä myös pohtia sitä, onko koulutuksen taso ollut osallistujille ylipäätään sopiva vai olisiko erikoisammattitutkinto tasoinen koulutus ollut parempi ratkaisu. AEL 2.9. Toteutetun koulutuksen ja käytettyjen opetusmenetelmien monipuolisuus (erityisesti verkko-opetuksen laatu ja määrä ja muu tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen) Kokeilukoulutuksessa käytetään raporttien perusteella monipuolisia menetelmiä ja lähiopetus 16
19 Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2011, Autoala on sisältänyt mm. luentoja, keskusteluja, ryhmätehtäviä sekä yritysvierailuja. Pääpaino kokeilukoulutuksessa on työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa. Kouluttajina on käytetty oman oppilaitoksen opettajia, AMK:n opettajia sekä alan asiantuntijoita. Opiskelijoilla on ollut mahdollisuus osallistua muiden alojen työnjohtokoulutusryhmien tai muihin koulutuksen järjestäjän toteuttamaan opetukseen henkilökohtaisen tarpeen ja kiinnostuksen mukaan. Kaikilla koulutuksen järjestäjillä on käytössä verkko-oppimisalusta, mitä hyödynnetään koulutuksen toteuttamisessa. Varsinaisesta verkko-opetuksesta ei raporteissa mainita. Verkkoympäristö toimii lähinnä opetus- ja opiskelumateriaalin tallennuspaikkana, tenttien palautuspaikkana sekä tiedottamisvälineenä. Koulutettavat opiskelevat myös itsenäisesti tehden koulutukseen liittyviä kehittämis- ja oppimistehtäviä jotka on suunnattu tehtäväksi opiskelijan työpaikoilla. Kaikille opiskelijoille on koulutuksen ajaksi annettu käyttöön kannettavat tietokoneet varmistamaan ATK-osaamisen, tiedonkulun ja mahdollistaa alakohtaisten ATK-ohjelmien opiskelun. Sakky Opetusryhmät ovat olleet eri kokoisia, välillä on yhdistetty opintoja toisen alan tai toisen koulutuksen järjestäjän työnjohtokoulutusryhmän kanssa. Opiskelijat ja opettajat ovat kokeneet nämä erilaiset verkostoitumismahdollisuudet mielekkäiksi ja omaa työtä tukeviksi. (PAI- KO) Verkko-opiskeluaineistoa käytetään osassa aiheita ennakkomateriaalina, jonka avulla opiskelijat ovat voineet tutustua tulevan jakson aihepiiriin sekä tukimateriaalina, jonka avulla voi palata tarkentamaan koulutusjaksolla käsittelyjä asioita. Verkkoaineistoja on käytetty yritystalouden, projektitoiminnan, ympäristöasioiden sekä työlainsäädännön yhteydessä. Kaikilla näillä jaksoilla verkkoaineistojen sisältämiä aiheita on käsitelty myös lähiopetuksessa, pääasiassa kuitenkin laajemmin esimerkein täydentäen ja soveltavammin kuin verkossa. AEL Käytetyt oppimateriaalit ja niiden laatu Raporttien perusteella koulutuskokeilussa käytetään kouluttajien ja asiantuntijoiden tuottamaa oppimateriaalia, joko monisteina jaettuna tai se on saatavilla verkko-oppimisalustan kautta. Opiskelijoille on annettu lähdekirjallisuussuosituksia ja linkkilistoja aihealueeseen liittyen. Tärkeimmät oppimateriaalit on kuitenkin tuotettu itse yhdessä muun ryhmän kanssa esimerkiksi paneutumalla johonkin työnjohdolliseen haasteeseen ja sen ratkaisumahdollisuuksiin sekä yhdessä kehitettyihin ongelmanratkaisutyökaluihin. PAIKO Käytäntö on osoittanut että koulutusmateriaalin jakaminen paperilla on toimivin ja oppimista parhaiten tukeva ratkaisu. Pelkkä sähköinen aineisto ei mahdollista sitä, että aineistoon voi 17
20 Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2011, Autoala tehdä omia muistiinpanoja lähijaksolla, koska useimmilla työnjohto-opiskelijoilla ei ole omaa tietokonetta jaksoilla käytettäväksi eikä meillä toistaiseksi ole mahdollisuutta antaa koneita heidän käyttöönsä. AEL Hyvät käytännöt koulutuksen toteutuksessa Sakky Moodlen käyttö "tietopankkina" tiedon jakamiseen sekä tiedottamiseen. Tehtävät koskettamaan omaa yritystään samalla voi kehittää / antaa uusia ajatuksia myös yritykselle. Työpaikkakäynnit opiskelijan luona yrityksissä antoi eväitä molemmin puolin sekä opiskelijalle että yrityksen edustajalle. Lähipäivät joka toinen viikko klo todettiin toimivaksi Lähipäivien toteutus tiivis ja tehokas Yksi vastuuryhmän ohjaaja joka ohjasi ryhmää ja on mukana suunnittelemassa opetuksen sisältöä ja toteutusta. Työnjohtokansion (portfolio) "rakentuminen" koulutuksen aikana Auto-, kuljetus- ja metallialojen työnjohto-opiskelijoiden integrointi osassa koulutuksen toteutusta antaa laajempaa näkemystä ja rikastuttaa koulutusta. PAIKO Työnantajien mielestä erityisesti operatiivisen toiminnan ymmärtämiseen ja omaksumiseen saatiin lisää työkaluja. Opiskelijoiden mielestä koulutuksesta sai uusia ajatuksia oman työympäristönsä kehittämiseen ja päivittäisen työn sisällön parempaa ymmärrystä. Käytännön kehittämistehtävien avulla saatiin aikaiseksi konkreettisia parannuksia työpaikoilla. Opiskelijat suorittivat osan opinnoistaan yhdessä kuljetusalan työnjohtokoulutuskokeilun sekä AEL:n autoalan opiskelijoiden kanssa. He kokivat vertaisoppimisen sekä oman alan kesken että eri alojen välillä mielekkääksi. AEL Työssäoppimisen painottaminen oppimismenetelmänä sekä esimiestyön perusasioiden valitseminen painopisteeksi lähiopetuksessa on saanut hyvää palautetta ja auttanut osallistujia kehittymään työssään tavoiteltuun suuntaan. Työnantajat ja opiskelijat ovat pitäneet lähiope- 18
VUOSIVÄLIRAPORTTI 2012
VUOSIVÄLIRAPORTTI 2012 Vuosiväliraportin sisältö Kirjallinen osuus Seurantatiedot e-lomakkeella Kysely valmistuneille Työnjohtokoulutuskokeilua koordinoiva koulutuksenjärjestäjä (TAO+PAIKO) toteuttaa kyselyn
LisätiedotValtakunnallinen Työnjohtokoulutuskokeilu. Raporttien yhteenveto vuodelta 2011
Valtakunnallinen Työnjohtokoulutuskokeilu Raporttien yhteenveto vuodelta 2011 Verkostotapaaminen 19.4.2012 Seurantatietoja Aloittaneet, valmistuneet ja keskeyttäneet opiskelijat koulutusaloittain 300 259
LisätiedotTYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILUN. OPH:N TERVEISET 19.11.201011 Sirkka-Liisa Kärki. Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos
TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILUN VERKOSTOTAPAAMINEN OPH:N TERVEISET 19.11.201011 Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos Työnjohtokoulutuskokeilu.. - Opetusministeriö on käynnistänyt ammatillisesta
LisätiedotTyönjohtokoulutuskokeilujen tilannekatsaus ja työnjohto-osaamista koskevat selvitykset
Työnjohtokoulutuskokeilujen tilannekatsaus ja työnjohto-osaamista koskevat selvitykset Verkostotapaaminen 25.4.2013 Tampere Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus - yksikön päällikkö, opetusneuvos
LisätiedotTYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILU
OPETUSHALLITUS Seppo Valio 16.4.2009 TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILU Opetusministeriö on käynnistänyt ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 23 :n nojalla työnjohtokoulutuskokeilun kahdelletoista
LisätiedotTyönjohtokoulutuskokeilu valmistuneiden kysely. verkostotapaaminen 25.4.2013 Riku Kumpu
Työnjohtokoulutuskokeilu valmistuneiden kysely verkostotapaaminen.. Riku Kumpu Vastaukset koulutuksenjärjestäjittäin ja koulutusaloittain Koulutuksenjärjestäjä Auto Kauppa KoMe Kuljetus Ammattienedistämislaitos
LisätiedotTYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILUN VERKOSTOTAPAAMINEN OPH:N TERVEISET
TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILUN VERKOSTOTAPAAMINEN OPH:N TERVEISET 11.11.2011 Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos Työnjohtokoulutuskokeilu.. - Opetusministeriö on käynnistänyt ammatillisesta
LisätiedotSelvitys työnjohtokoulutuskokeilun vakinaistamisedellytyksistä ja järjestämismuodoista. Kyselyn tulokset ja niiden esittely 27.5.
Selvitys työnjohtokoulutuskokeilun vakinaistamisedellytyksistä ja järjestämismuodoista Kyselyn tulokset ja niiden esittely 27.5.2011 JOHDANTO Koulutuksen järjestäjille lähetettiin OPH:n toimeksiannosta
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILU
VALTAKUNNALLINEN TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILU Työnjohtokoulutuskokeilun väliraportti vuosi 2010 Tampereen ammattiopisto, Aikuiskoulutus Pirkanmaan aikuisopisto Vesa Kalliomäki, Tampereen ammattiopisto Marja
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILU 2009-2012
Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuosilta 2009-2012 VALTAKUNNALLINEN TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILU 2009-2012 Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto Tampereen seudun
LisätiedotKaupan lähiesimieskoulutus
Kaupan lähiesimieskoulutus -uutta osaamista kaupan kentälle -Tiiminvetäjä -Tuoteryhmävastaava -Lähiesimies Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Koulutus pähkinänkuoressa Perustana opetusministeriön työnjohtokoulutuskokeilu
LisätiedotKaupan lähiesimieskoulutus
Kaupan lähiesimieskoulutus uutta osaamista kaupan kentälle MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Kirsti Jokiranta Työnjohtokoulutuskokeilun verkostopäivä 25.5.2009 Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Miksi
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva
LisätiedotVÄLIRAPORTTI VUODELTA 2014
Välinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian koulutuskokeilut VÄLIRAPORTTI VUODELTA 2014 OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 12.3.2015 Marja Veikkola. koordinoija Väliraportin tietojen kerääminen
LisätiedotTYÖNJOHTOKOULUTUKSEN VAKIINNUTTAMINEN KOKEILUN PERUSTEELLA
TYÖNJOHTOKOULUTUKSEN VAKIINNUTTAMINEN KOKEILUN PERUSTEELLA Työnjohtokoulutuskokeilun valtakunnallinen verkostotapaaminen 1.11.2013 Seppo Valio seppo.valio@oph.fi www.oph.fi KOKEILUN TULOKSET HYVIÄ TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILUN
LisätiedotTyönjohtokoulutuskokeilu ammatillisessa koulutuksessa
Työnjohtokoulutuskokeilu ammatillisessa koulutuksessa Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Helsinki ke 24.3.2010 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Kokeilun tausta ja tavoitteet Opetusministeriö
LisätiedotKOULUTUSKOKEILUJEN KOORDINOINTI
KOULUTUSKOKEILUJEN KOORDINOINTI Marja Veikkola, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (Osekk) 26.9.2014 Sivu 1 Opetushallitus on myöntänyt valtionavustuksen Osekkille sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan sekä
LisätiedotKone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:
Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon
LisätiedotTYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA
1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan
LisätiedotTyönjohtokoulutuskokeilu Kaupan lähiesimies. Intoa ja inspiraatiota ammattikorkeakouluyhteistyöstä - vaan kenelle?
Työnjohtokoulutuskokeilu Kaupan lähiesimies Intoa ja inspiraatiota ammattikorkeakouluyhteistyöstä - vaan kenelle? Puustinen 19.4.2012 Kokeiluohjelmasta poimittua Tavoitteet ammattikorkeakouluyhteistyölle
LisätiedotOPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi
OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa
LisätiedotVälinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian kokeilujen tilannekatsaus ja koonti vuoden 2015 väliraportista
Välinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian kokeilujen tilannekatsaus ja koonti vuoden 2015 väliraportista Perustason ensihoidon kokeilujen yhteistyöpäivä 26.9.2016 Marja Veikkola,
LisätiedotArviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.
Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.
LisätiedotLAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa
LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotNäyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi
Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin
LisätiedotTyössäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen
LisätiedotE S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.
Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta
LisätiedotMaahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen
Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,
LisätiedotAmmatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista
Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista Helsingin tekniikan alan oppilaitos, Vallilan koulutusyksikkö Aira Rajamäki 14.3.2007
LisätiedotOPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen
OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä
LisätiedotOpinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta
Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen
LisätiedotTYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILUN TILANNEKATSAUS
TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILUN VERKOSTOTAPAAMINEN/ TILANNEKATSAUS 25.5.20095 2009 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Työnjohtokoulutuskokeilu.. - Opetusministeriö on käynnistänyt ammatillisesta
LisätiedotAxxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena
Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille
LisätiedotParempaa esimiestyötä, parempia tuloksia! Kaupan esimiehille suunnattu liiketoiminnan erikoisammattitutkinto KEAT01. Kuva: Reetta Helin
Parempaa esimiestyötä, parempia tuloksia! Kaupan esimiehille suunnattu liiketoiminnan erikoisammattitutkinto Kuva: Reetta Helin KEAT01 Kaupan esimiehille suunnattu liiketoiminnan erikoisammattitutkinto
LisätiedotAmmattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia
LisätiedotKirjastoalan koulutus Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto Reija Piilola Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda
Kirjastoalan koulutus Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto 12.12.2018 Reija Piilola Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda Ammatillinen koulutus Liiketoiminnan perustutkinto 180, merkonomi:
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotHenkilökohtainen opiskelusuunnitelma
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen
LisätiedotIlman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
LisätiedotLähiesimieskoulutus 2012 MERCURIASSA
Lähiesimieskoulutus 2012 MERCURIASSA Kirsti Jokiranta MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Kauppiaitten Kauppaoppilaitos MERCURIA - paikkoja bisnesluokassa Koulutus pähkinänkuoressa Perustana opetus-
LisätiedotParempaa esimiestyötä, parempia tuloksia! Kaupan esimiehen. erikoisammattitutkinto. Kuva: Reetta Helin
Kuva: Reetta Helin Parempaa esimiestyötä, parempia tuloksia! Kaupan esimiehen erikoisammattitutkinto KAUPAN ESIMIEHEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO/ KAET05 Kenelle Kaupan esimiehen erikoisammattitutkintoon valmistava
LisätiedotKOULUTUSKOKEILUJEN ARVIOINTI
hyvinvointiteknologian koulutuskokeilut 2014-2018 KOULUTUSKOKEILUJEN ARVIOINTI Koordinoijan (Osekk) esitys arviointisuunnitelman tarkentamisesta Esitys ohjausryhmälle 24.11.2014 Marja Veikkola Sivu 1 Koulutuskokeiluille
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja
LisätiedotKokeilujen vaikuttavuuden arviointi hyvinvointiteknologian osaamisalalla
Kokeilujen vaikuttavuuden arviointi hyvinvointiteknologian osaamisalalla Anna Levy 2016 Sivu 1 Kokeilujen arvioinnin toteuttamisen lähtökohta Tuottaa arviointitietoa osana kokeilujen etenemisprosessia
LisätiedotArviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.
Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno
LisätiedotTervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!
OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä
LisätiedotSAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori
SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi
LisätiedotTYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA
1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä
LisätiedotLAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa
LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus
LisätiedotVAASAN AMMATTIOPISTO
VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan
LisätiedotYhteistyö työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa
1 O S A A M I S E N O S O I T T A M I S E S T A, A R V I O I N N I S T A J A T O D E N T A M I S E S T A - M I T E N H A L L I T S E T L A A T U A? 2 6. 1 1. 2 0 1 8 Yhteistyö työelämän ja muiden sidosryhmien
LisätiedotKV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen
KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten
LisätiedotNäyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus
Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO
LisätiedotTIE NÄYTTÖTUTKINTOON
TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja
LisätiedotMuutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015
Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen
LisätiedotTyössäoppimisen toteuttaminen
Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa
LisätiedotAmmatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö
Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö Ammattilaisen kädenjälki 8.11.2017 Helsinki Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen koulutusreformissa Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILU
Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2013 VALTAKUNNALLINEN TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILU Vuoden 2013 vuosiväliraporttien yhteenveto Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Vesa Kalliomäki
LisätiedotHENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA
HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA 19 20.11.2009 Koulutuspäivien avauspuheenvuoro, Henkilökohtaistaminen säädöksissä Opetusneuvos Lea Lakio Lea Lakio 19.11.2009 www.oph.fi HENKILÖKOHTAISTAMINEN
LisätiedotRaamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja
Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt
Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.
LisätiedotAmispalaute -päättökysely Tulosten yhteenveto
Amispalaute -päättökysely Tulosten yhteenveto Tulokset 1.7.2018-30.6.2019 Opiskelijapalaute - Amispalautekyselyt Ammatillisen koulutuksen opiskelijapalaute kuvaa ammatillisten perustutkintojen, ammattitutkintojen,
LisätiedotTyössäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011
Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä Lauri Kurvonen 29.1.2011 Sisällys Mitä on työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-näyttöjen rahoitus Opiskelijoiden
LisätiedotOPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015
OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä
LisätiedotKoulutuskokeilussa mukana olevat toimialat:
KOKEILUOHJELMA 1 (9) 9.3.2009 Kokeilun nimi: Työnjohtokoulutuskokeilu Koulutuskokeilussa mukana olevat toimialat: 1. HALLINNOLLISET TIEDOT, kuljetusala, autoala ja kaupan ala Koulutuksen järjestäjät, kokeilevat
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus
Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella
LisätiedotTYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILUN TILANNE JA TYÖNJOHTOKOULUTUKSEN VAKINAISTAMISEN VAIHTOEHDOT
TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILUN TILANNE JA TYÖNJOHTOKOULUTUKSEN VAKINAISTAMISEN VAIHTOEHDOT VERKOSTOTAPAAMINEN 1.11.2012 Tampere Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos Työnjohtokoulutuskokeilu
LisätiedotParempaa esimiestyötä, parempia tuloksia! Kaupan esimiehen. erikoisammattitutkinto. Kuva: Reetta Helin
Kuva: Reetta Helin Parempaa esimiestyötä, parempia tuloksia! Kaupan esimiehen erikoisammattitutkinto KAUPAN ESIMIEHEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO/ KAET06 Kenelle Kaupan esimiehen erikoisammattitutkintoon valmistava
LisätiedotTERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011
TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja
LisätiedotKOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)
KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,
LisätiedotOPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE
OPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE www.varia.fi SISÄLLYS Mitä oppisopimuskoulutus on?... 2 Oppisopimuskoulutus ja yleinen tutkintorakenne... 4 Oppisopimusprosessi... 5 Oppisopimuksen
LisätiedotOppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii
Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää
LisätiedotHenkilökohtaistamisen prosessi
Henkilökohtaistamisen prosessi Henkilökohtaistaminen, osaamisen osoittaminen ja osaamisen arviointi ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti Tampere 14-15.11.2017 Henkilökohtaistaminen ennen reformia
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
LisätiedotKoordinaattorin tilannekatsaus ja väliraportti v.2014
Koordinaattorin tilannekatsaus ja väliraportti v.2014 VÄLINEHUOLTOALAN PERUSTUTKINNON JAOSTO 16.3.2015 Marja Veikkola Välinehuoltoalan perustutkinto, vuonna 2014 käynnistyneet koulutuskokeilut Koulutuksen
LisätiedotTyöpaikalla tapahtuvan oppimisen edistäminen opiskelun eri vaiheissa, CASE- yhteenveto
Työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistäminen opiskelun eri vaiheissa, CASE- yhteenveto HAKEUTUMISVAIHE Työpaikan etsintä ja sen valinta Opiskelijan soveltuvuuden arviointi Yhteydenotot työpaikkoihin (s-posti,
LisätiedotAikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit
Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella
LisätiedotTyössäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset
Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko
LisätiedotOsaamisperusteisuutta vahvistamassa
Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys
LisätiedotVälinehuoltoalan kokeilujen tilannekatsaus. VÄLINEHUOLTOALAN JAOSTO KOKOUS Marja Veikkola, koordinoija
Välinehuoltoalan kokeilujen tilannekatsaus VÄLINEHUOLTOALAN JAOSTO KOKOUS 24.11.2016 Marja Veikkola, koordinoija Koulutuksen järjestäjä Opiskelijat 30.9.2016: VÄLINEHUOLTOALAN PERUSTUTKINTO Kokeilun toteutusmuoto
LisätiedotKOORDINOIJAN TILANNEKATSAUS
hyvinvointiteknologian koulutuskokeilut 2014-2018 KOORDINOIJAN TILANNEKATSAUS Verkostopäivä 21.11.2014 Marja Veikkola, koulutuskokeilujen koordinaattori (Osekk) Koulutuskokeilujen koordinointi Opetushallitus
LisätiedotSastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista
Koul Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kuv Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen oppimistulosten
LisätiedotTYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV
TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV Määräykset ja ohjeet 2012:41 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:41 ISBN 978-952-13-5271-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5272-0 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X
LisätiedotOPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja
OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,
LisätiedotAMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotNUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013
NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi
LisätiedotKANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA
KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus
LisätiedotLIITE 1 - KOULUTUSPALVELUN LAADULLISET EHDOT OMN/140/ / TIETOPUOLINEN KOULUTUS JA NÄYTTÖTUTKINNON JÄRJESTÄMINEN
TIETOPUOLINEN KOULUTUS JA NÄYTTÖTUTKINNON JÄRJESTÄMINEN Tässä palvelukuvauksessa määritellään tutkinnon tavoitteet, toimintatavan kuvaukset sekä palvelutasovaatimukset. Hankintasopimuksessa edellytetään
LisätiedotOsahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...
1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe
Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,
LisätiedotOTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto
Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! MUOVISTA AMMATTI - Ammatista tutkinto Suorita perus-, ammattitai erikoisammattitutkinto Muovien kiehtovaan maailmaan pääsee montaa reittiä. Ilman
LisätiedotOPISKELIJAN ARVIOINNIN KOKONAISUUS Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
OPISKELIJAN ARVIOINNIN KOKONAISUUS Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 11.11.2009 Osaamisen tunnistaminen selvitetään ennen kyseisten opintojen alkamista, mitä ja millaista osaamista opiskelijalla
LisätiedotAmmatillinen reformi ja opettaja
Ammatillinen reformi ja opettaja Lauri Kurvonen OAJ 26.9.2018 26.9.2018 1 Sisällys Opettajan työn ydintehtävät Reformin tuki ja toteutus Toimintaympäristön muutokset Lähde: Kunnas 2005 Opettajan työssä
LisätiedotMuutokset 1.8.2015 alkaen
Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle
LisätiedotKoordinoijan ajankohtaiskatsaus
Koordinoijan ajankohtaiskatsaus PERUSTASON ENSIHOIDON KOKEILUJEN JAOSTO 29.10.2015 Koordinoija Marja Veikkola Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, perustason ensihoidon osaamisalan kokeilujen tilannekatsaus
Lisätiedot14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,
Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten
Lisätiedot