VALTAKUNNALLINEN TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTAKUNNALLINEN TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILU"

Transkriptio

1 Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien 2011 yhteenveto VALTAKUNNALLINEN TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILU Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien 2011 yhteenveto Tampereen ammattiopisto, Aikuiskoulutus Vesa Kalliomäki Marja Lehtisaari Jukka Niemi Arja Puustinen Päivi Valkama Pirkanmaan aikuisopisto Tarja Nieminen

2 Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien 2011 yhteenveto Sisällysluettelo 1. Johdanto Raporttien käsittely ja seurantatiedot Johtopäätökset Alakohtaiset yhteenvetoraportit... 9 Vuosiväliraportti autoalan työnjohtokoulutuskokeilusta Vuosiväliraportti kaupan alan työnjohtokoulutuskokeilusta Vuosiväliraportti kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilusta Vuosiväliraportti kuljetusalan työnjohtokoulutuskokeilusta

3 Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien 2011 yhteenveto 1. Johdanto Työnjohtokoulutuskokeilun tavoite on kehittää työelämän työnjohto-osaamisen tarpeiden mukaista koulutusta, joka tuottaa oman alan ammattitaidon tai ammatillisen tutkinnon ja riittävän työkokemuksen hankkineille henkilöille työnjohtotehtävissä tarvittavia ja ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja ja siten tukee siirtymistä työnjohtotehtäviin. Erityisenä tavoitteena on tuottaa työnjohtokoulutukseen vaihtoehtoisia toteutusmuotoja ja opiskelijoille yksilöllisiä opintopolkuja ja kouluttautumistapoja. Työnjohtokoulutuskokeilu on aloitettu Opetushallituksen antaman kokeiluohjelman mukaisesti vuonna 2009 kokeiluluvan saaneiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Taulukossa 1 on työnjohtokoulutuskokeiluun osallistuvat koulutuksen järjestäjät. Opetushallitus on myöntänyt Tampereen ammattiopistolle ja Pirkanmaan aikuisopistolle koulutuskokeilun valtakunnallisen koordinointitehtävän. Tehtävään kuuluu yhteenvetoraportin laatiminen kaikista koulutuskokeilussa mukana olevista koulutuksen järjestäjien antamista väliraporteista. Taulukko 1. Koulutuksen järjestäjät, kokeilevat yksiköt ja kokeilukoulutuksen yhteyshenkilöt (suluissa on merkintä lyhenteestä, jotka koulutuksen järjestäjästä käytetään jatkossa tässä raportissa) sekä raportoidut toimialat Koulutuksen järjestäjä Yhteyshenkilö Työnjohtokoulutusta kokeilevat toimialat 1. Ammattienedistämislaitossäätiö (AEL) Kehityspäällikkö Niina Salminen 2. Helsingin kaupunki (Heltech) Osastonjohtaja Toimi Keinänen 3. Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy (Mercuria) Tutkimus- ja kehitysjohtaja Kirsti Jokiranta 4. Keski-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä (KEUDA) Lehtori Päivi Lindstedt 5. Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (OSAO) vs. koulutusjohtaja Juha Aliranta 6. Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä / Pirkanmaan aikuisopisto (PAIKO) Koulutuspäällikkö Jorma Vähäkömi 7. Sastamalan koulutuskuntayhtymä (SASKY) Johtava rehtori Antti Lahti 8. Savon koulutuskuntayhtymä (Sakky) Koulutuspäällikkö Marko Haataja 9. Svenska Österbottens förbund för utbilding och kultur (Yrkesakademin) 10. Tampereen kaupunki / Tampereen ammattiopisto (TAO) 11. Turun kaupunki / Turun ammatti-instituutti (TAI) Avdelningschef Boris Ståhl Koulutuspäällikkö Vesa Kalliomäki Hankekoordinaattori Matti Haapanen 12. Työtehoseura ry (TTS) Koulutuspäällikkö Aarno Lybeck Autoala Kone- ja metalliala Kone- ja metalliala Kaupan ala Kuljetusala Kaupan ala Kone- ja metalliala Autoala Kuljetusala Kaupan ala Kone- ja metalliala Autoala Kuljetusala Kaupan ala Kone- ja metalliala Kone- ja metalliala Kaupan ala Kone- ja metalliala Kuljetusala Kaupan ala Kone- ja metalliala Kuljetusala 1

4 Työnjohtokoulutuskokeilun väliraporttien yhteenveto vuodelta Raporttien käsittely ja seurantatiedot Tämä raportti on yhteenveto työnjohtokoulutuskokeilussa mukana olevien koulutuksen järjestäjien toimittamista vuosiväliraporteista. Tämän raportin laatijat eivät ole analysoineet muiden koulutuksen järjestäjien raportteja, eivätkä tehneet johtopäätöksiä niistä. Opetushallitus on antanut yhteiset ohjeet kirjallisesti väliraportin rakenteelle ja sisällölle. Seurantatiedot on kerätty e-lomakkeella. Ohjeet on esitetty koulutuksen järjestäjille verkostopäivässä syksyllä Taulukko 2. Kumulatiiviset seurantatiedot opiskelijoista, koulutusmuodoista ja amk-yhteistyöstä SEURANTATIEDOT Yhteensä Auto Kauppa KoMe Kuljetus Tiedot opiskelijoista (n=lukumäärä) Nainen Mies Koulutus Perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto Amk-tutkinto Ylempi amk-tutkinto tai yliopisto Valmistuneet Keskeyttäneet Koulutusmuodot/opiskelija Oppisopimus Omaehtoinen

5 Työnjohtokoulutuskokeilun väliraporttien yhteenveto vuodelta 2011 Kuva 1. Aloittaneiden, valmistuneiden ja keskeyttäneiden opiskelijoiden määrät koulutusaloittain Kuva 2. Opiskelijoiden aikaisempi (ylin) tutkinto 3

6 Työnjohtokoulutuskokeilun väliraporttien yhteenveto vuodelta 2011 Kuva 3. Työnjohtokoulutuskokeilun koulutusmuodot Kuva 4. Työnjohtokoulutuskokeiluun osallistuneiden sukupuoli 4

7 Työnjohtokoulutuskokeilun väliraporttien yhteenveto vuodelta 2011 Kuva 5. Työnjohtokoulutuskokeiluun osallistuneiden ikäjakauma koulutusaloittain 3. Johtopäätökset 1. Oppimistulosten työelämävastaavuus Koulutuskokeilun osien sisällöt ja koulutuksen käytännön eri toteutukset vastaavat työelämän tarpeita. Opiskelijoiden työnjohdolliset taidot ovat lisääntyneet. Kehittämis- ja näyttötehtävät on pääosin toteutettu työpaikoilla. 2. Koulutuksen vaikuttavuus koulutettavien osaamiseen Raporteista on nähtävissä, että työnantajat ja opiskelijat näkevät koulutuksen vaikuttaneen erittäin myönteisesti opiskelijoiden osaamiseen. Opiskelijapalautteen perusteella koulutus on antanut hyviä valmiuksia erityisesti työnjohdolliseen toimintaan: esimiestehtäviin, toiminnan ohjaamiseen ja resursointiin, päivittäiseen johtamiseen, ihmisten kohtaamiseen ja projektitoimintaan. Opiskelijat ovat saaneet koulutuksen avulla lisää varmuutta omaan esimiestyöhön sekä rohkeutta ottaa vastaan myös taloudellisesti vastuullisempia työtehtäviä. Lisäksi koulutus on tuottanut esiintymisvarmuutta, itseluottamusta, innostusta ja uuden oppimisen iloa. Koulutukseen osallistuneiden oma työrooli ja työnkuva ovat selkeytyneet koulutuksen ansiosta. Koulutuksen aikana voidaan selkeästi raportoida osaamisen, tietojen ja taitojen kasvua ja sitä kautta myös oman työn ja kehittymisen edistymistä. Työnantajien antaman palautteen mukaan koulutus on antanut erityisesti tietoa ajankohtai- 5

8 Työnjohtokoulutuskokeilun väliraporttien yhteenveto vuodelta 2011 sista asioista ja tarjonnut verkostoitumismahdollisuuksia. Koulutuksen kautta on saatu työyhteisöön uutta ja päivitettyä osaamista, mikä näkyy selkeämpänä esimiesroolin vastuunottona, opiskelijan työmotivaation kasvuna ja vuorovaikutuksen kehittymisenä. Koulutuksen aikana opiskelijan kehittymisprosessi on ollut myös osa organisaation kehittymisprosessia. Kehittämis- ja näyttötehtävillä on kehitetty koko yritystä. Koulutuksessa käytettyjä menetelmiä on voitu soveltaa suoraan työpaikoilla. 3. Kokeilukoulutuksen suunnitelmallisuus ja opetussuunnitelmien laatu Koulutuksen pääpaino on ollut luonnollisesti työnjohdollisten valmiuksien kehittämisessä. Koulutukset on toteutettu opetussuunnitelmien mukaisesti, jotka noudattavat kokeilun perusteita, mutta myös oppilaitoksen omia pedagogisia ja strategisia linjauksia sekä käytänteitä ja aluevaikuttavuutta. Opetussuunnitelmia on muokattu saadun palautteen perusteella. Kehittämistyöhön ovat osallistuneet mm. alakohtaiset työryhmät ja ohjausryhmät. 4. Kokeilukoulutuksen toteutusmuotojen monipuolisuus ja toimivuus Oppisopimuksella opiskelee 267 opiskelijaa ja omaehtoisesti 421 opiskelijaa. Henkilökohtaistamista tapahtuu koko koulutuksen ajan. Lähipäivien ja lähituntien määrä vaihtelee eri koulutuksen aloilla seuraavasto: Autoala: lähipäivää, lähituntia Kaupan ala: lähipäivää, lähituntia Kone- ja metalliala: lähipäivää, lähituntia Kuljetusala: lähipäivää, lähituntia Lähiopetuksen ja lähipäivien lisäksi koulutuksen järjestäjät raportoivat seuraavista toteutusmuodoista: erilaiset sähköiset oppimisympäristöt kouluttajien työpaikkakäynnit (keskimäärin 1-6 käyntiä koulutuksen aikana) opiskelijaryhmän yhteiset työpaikkavierailut itsenäinen ja ryhmässä opiskelu ulkopuoliset asiantuntijaluennot oppimistehtävät ja erilaiset työpaikalle tehtävät kehittämistehtävät opintosuorituksia kokoavat näyttösalkut ja portfoliot Koulutuskokeilussa painotetaan työssäoppimisen merkitystä. Koulutukseen hakeumisvaiheessa on pyritty varmistamaan, että opiskelijan työssäoppimispaikka antaa mahdollisuudet alan esimiestehtäviin tutustumiseen ja niissä harjaantumiseen sekä ammattiosaamisen näyttöjen suorittamiseen koulutuskokeilun tavoitteiden mukaisesti. Näyttää siltä, että etenkin omaehtoisessa koulutuksessa työpaikkaohjaajien koulutukseen ja sitouttamiseen on panostettava. Oppisopimusmuotoisessa koulutuksessa työpaikalla tapah- 6

9 Työnjohtokoulutuskokeilun väliraporttien yhteenveto vuodelta 2011 tuva toiminta ja oppiminen ovat suuremmassa painoarvossa ja työpaikka sitoutuneempi opiskelijan koulutukseen. 5. Ammattikorkeakoulun asiantuntemuksen hyödyntäminen kokeilukoulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa Lähes kaikilla koulutuksen järjestäjillä on yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa. Kaupan alalla viisi koulutuksen järjestäjää kuudesta on mukana ammattikorkeakouluyhteistyössä, kone- ja metallialalla kuusi kahdeksasta, auto- ja kuljetusalalla kaikki. Kokemukset yhteistyöstä ovat olleet positiivisia. Yhteistyötä on toteutettu monessa eri muodossa: ohjausryhmätyöskentelyssä koulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa opiskelijavalinnoissa opintojen tunnistamisessa ja tunnustamisessa työpaikkaohjaajien koulutuksessa näyttöjen toteutuksessa Vaikka yhteistyöhön ammattikorkeakoulujen kanssa ollaan tyytyväisiä, siinä nähdään myös kehittämisen kohteita. 6. Työelämäyhteistyön toteutuminen kokeilukoulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa Työelämäyhteistyö toteutuu kaikilla koulutuksen järjestäjillä koulutuksen eri vaiheissa. Koulutusta suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Työelämällä raporteissa tarkoitetaan mukana olevia yrityksiä, Kauppakamaria, alan keskusjärjestöjä, ammattijärjestöjä, ammattikorkeakouluja ja muita koulutuksen järjestäjiä. Työelämän edustajat ovat mukana ohjausryhmissä. Ohjausryhmä antaa työelämän tarpeista lähtöisin olevaa palautetta, jonka mukaisesti koulutuksen järjestäjäkohtaisia opetussuunnitelmia muokataan uudelleen. Koulutuksenjärjestäjät kertovat työelämäyhteistyön olevan tiivistä ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin osalta. Ammattiosaamisen näytöt tehdään pääosin työpaikoilla. Yhteistyö painottuu myös vahvasti koulutuksen aikana tehtävien kehittämissuunnitelmien toteuttamiseen yrityksissä. 7. Työssäoppimisen toteutuminen ja oppimistulokset työpaikalla toteutetussa koulutuksessa Koulutuksen alkuvaiheessa selvitetään opiskelijan työpaikka ja työtehtävät (osa henkilökohtaistamista), työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamismahdollisuus työpaikoilla. Koulutuksen järjestäjät raportoivat työssäoppimisen tapahtuneen useimmiten suunnitellun mukaisesti. Tästä huolimatta työssäoppimisen ohjaamisessa ja työpaikkaohjaajien 7

10 Työnjohtokoulutuskokeilun väliraporttien yhteenveto vuodelta 2011 sitoutumisessa on suuria vaihteluita. Oppisopimusmuotoisessa koulutuksessa työpaikalla tapahtuva oppiminen on keskeinen osa koulutusta. Omaehtoisessa koulutuksessa työpaikalla tapahtuva toiminta on yhtä olennaista, mutta tähän vaikuttaa työpaikan ja työpaikkaohjaajan sitoutuminen. Oppimistehtävät ja ammattiosaamisen näytöt on sidottu työpaikan tarpeisiin ja näin palvelevat suoraan työssä oppimista. Kouluttajien työpaikkakäynnit vahvistavat työpaikalla tapahtuvaa oppimista. 8. Koulutuksen henkilökohtaistamisen toteutuminen (erityisesti työssäoppimismahdollisuuksien ja aikaisemmin hankitun osaamisen mukaan) Kaikille opiskelijoille on tehty opintojen alkuvaiheessa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma koulutuksen järjestäjäkohtaisen mallin mukaan. Aiemmin hankittua osaamista on tunnistettu ja tunnustettu ainakin osittain. 9. Toteutetun koulutuksen ja käytettyjen opetusmenetelmien monipuolisuus (erityisesti verkko-opetuksen laatu ja määrä ja muu tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen) Kokeilukoulutuksessa käytetään raporttien perusteella monipuolisia menetelmiä. Lähiopetus on sisältänyt muun muassa luentoja, keskusteluja, ryhmätehtäviä sekä yritysvierailuja. Pääpaino kokeilukoulutuksessa on työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa. Kouluttajina on käytetty oman oppilaitoksen opettajia, amk:n opettajia sekä alan asiantuntijoita. Useilla koulutuksen järjestäjillä on käytössä verkko-oppimisalusta, mitä hyödynnetään koulutuksen toteuttamisessa, esimerkiksi opetus- ja opiskelumateriaalin tallennuspaikkana, tenttien palautuspaikkana sekä tiedottamisvälineenä. Yksi koulutuksen järjestäjä on kokeillut myös mobiiliohjausta ja telekonferenssia. Jotkut koulutuksen järjestäjät ovat antaneet opiskelijoille kannettavat tietokoneet koulutuksen ajaksi tai tarvittaessa käyttöönsä varmistaakseen atkosaamisen ja tiedonkulun. 10. Käytetyt oppimateriaalit ja niiden laatu Raporttien perusteella koulutuskokeilussa käytetään kouluttajien ja asiantuntijoiden tuottamaa oppimateriaalia. Materiaalia jaetaan monisteina tai sähköisesti verkko-oppimisalustan kautta. Opiskelijoille on annettu lähdekirjallisuussuosituksia ja linkkilistoja aihealueeseen liittyen. Myös työpaikkojen omaa materiaalia on käytetty, erikoisesti työpaikalle tehtävissä oppimistehtävissä. Parhaat arviot saavat tapauskohtaisesti laaditut materiaalit, jotka on liitetty käytännön työhön omalla työpaikalla (erilaiset pohdintatehtävät ja selvitykset). Kyseisissä esimerkeissä toteutuu 8

11 Työnjohtokoulutuskokeilun väliraporttien yhteenveto vuodelta 2011 ajankohtaisuus. 11. Hyvät käytännöt koulutuksen toteutuksessa Raporteista voidaan nostaa hyviksi käytännöiksi seuraavat asiat: Ammattiosaamisen näytöt sopivat erinomaisesti koulutukseen Verkko-opetus ja oppiminen Suora työnohjaus Amk-yhteistyö Laaja yritysyhteistyö Verkostopäivät Alakohtaiset koulutuksen järjestäjien tapaamiset Yhteistyön lisääntyminen (koulutuksen järjestäjät) 12. Huonoiksi osoittautuneet käytännöt kokeilun aikana Raporteissa mainitaan vähemmän onnistuneiksi / kehittämisen alla oleviksi käytännöiksi: Tutkintonimikkeen puuttuminen Työantajien ja työpaikkaohjaajien sitoutuminen Amk-yhteistyön vaarana opetuksen liian korkea taso Palautejärjestelmää tulee kehittää Työssäoppimisen onnistuminen on kiinni työpaikkaohjaajan osaamisesta ja aktiivisuudesta. Opiskelijat eriarvoisessa asemassa Yritys- tai amk-kouluttajan yksinään vetämät lähipäivät -> vastuukouluttaja mukaan 4. Alakohtaiset yhteenvetoraportit Liitteet Liite1. Yhteenveto autoalan vuosiväliraporteista 2011 Liite 2. Yhteenveto kaupan alan vuosiväliraporteista 2011 Liite 3. Yhteenveto kone- ja metallialan vuosiväliraporteista 2011 Liite 4. Yhteenveto kuljetusalan vuosiväliraporteista

12 Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2011, Autoala VALTAKUNNALLINEN TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILU Autoala Vuosiväliraportti autoalan työnjohtokoulutuskokeilusta 2011 Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymä Pirkanmaan aikuisopisto Tarja Nieminen 10

13 Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2011, Autoala 1. Johdanto Työnjohtokoulutuskokeiluun autoalalla on lähtenyt mukaan kolme koulutuksen järjestäjää (suluissa lyhenne, jota ko. koulutuksen järjestäjästä käytetään myöhemmin): - Ammattienedistämislaitos (AEL) - Savon koulutuskuntayhtymä (Sakky) - Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä / Pirkanmaan aikuisopisto (PAIKO) Raportin tiedot on koottu koulutuksen järjestäjien vuosiväliraporteista ja jokaisessa kappaleessa yhteenveto-osion jälkeen on koottu suoria lainauksia koulutuksen järjestäjäkohtaisesti. Arviointitiedot oli muutamalla koulutuksen järjestäjällä yhdistetty kaikkien kokeilualojen yhteiseksi raportiksi, jolloin alakohtaista tietoa oli vaikea eritellä. 2. Arviointitiedot 2.1. Oppimistulosten työelämävastaavuus Raporttien perusteella koulutuskokeilun osien sisällöt ja koulutuksen käytännön eri toteutukset vastaavat työelämän tarpeita. Opiskelijoiden työnjohdolliset taidot ovat lisääntyneet, vaikka opiskelija olisi jo ennen koulutusta toiminut työnjohtotehtävissä. Kehittämis- ja näyttötehtävät on pääosin toteutettu työpaikoilla. Opiskelijat ovat saaneet koulutuksen aikana varmuutta omaan työhön ja hahmottavat työn vastuut ja velvollisuudet aikaisempaa paremmin. Sakky Eniten haasteita asettaa opiskelijoiden henkilökohtaisen osaamistason sekä työpaikan ja työtehtävän vaatimusten tunnistaminen ja huomioiminen koulutuksessa ja ohjauksessa, niin että kuitenkin myös opetetaan ja osoitetaan koulutuksen perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset. Tässä avainasemassa on työssäoppimisen ohjauksen, työpaikkakouluttajien opastuksen ja työpaikan ja oppilaitoksen yhteistyön edelleen kehittäminen. AEL 2.2. Koulutuksen vaikuttavuus koulutettavien osaamiseen (erityisesti koulutuksesta valmistuneiden työnjohdollisiin tai muihin asiantuntijatehtäviin siirtyneiden henkilöiden osaamiseen) Raporttien perusteella n. 5 % koulutuksen aloittaneista opiskelijoista on valmistunut vuoden 2011 loppuun mennessä, yhteensä 5 opiskelijaa. Näistä 3 on siirtynyt koulutuksen aikana tai sen jälkeen työnjohdollisiin tai muihin asiantuntijatehtäviin. Osa on toiminut työnjohdollisissa 11

14 Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2011, Autoala tehtävissä jo ennen koulutuksen alkua. Opiskelijapalautteen perusteella koulutus on antanut hyviä valmiuksia esimiestehtäviin ja antanut varmuutta omaan esimiestyöhön. Käytännön työtehtävistä saatu kokemus syventyi ja jotkut rutiininomaisesti tehdyt työt saivat uuden merkityksen. Koulutuksessa hankittu osaaminen on vaikuttanut positiivisesti omaan työnjohtotyöhön uusina toimintatapoina sekä kykynä perustella asioita. Koulutus on tuonut opiskelijoiden oman arvion mukaan hyviä valmiuksia esimiestehtäviin ja antanut varmuutta omaan esimiestyöhön. Koulutuksesta on ollut hyötyä henkilöstöjohtamiseen, alan lainsäädäntöön, kustannuslaskentaan, työntekijän ja työnantajan vastuiden ja velvollisuuksien ymmärtämiseen. Myös taloudellinen ajattelu ja kannattavuuden tunnuslukujen ymmärtäminen on lisääntynyt ja/tai siihen on tullut lisää varmuutta. Sakky Koulutuksen käytännönläheisyyttä on kuitenkin myös toivottu korostettavan vielä entisestään ennen kaikkea toimialan / työtehtävän näkökulmaa vieläkin paremmin huomioiden. Tähän voidaan jonkin verran vaikuttaa lähiopetuksenkin osalta, mutta käytännössä ratkaisu löytynee henkilökohtaisen ja aihekohtaisen ohjauksen, seurannan ja palautteen annon lisäämisestä. AEL Työnantajapalautteen mukaan joidenkin opiskelijoiden toimenkuvaa on voitu laajentaa opintojen aikana työnjohdollisiin tehtäviin ja jo työnjohtotehtävissä toimineiden opiskelijoiden kokonaiskuva työnjohtotehtävistä on laajentunut. Kehittämis- ja näyttötehtävien avulla kehitettiin koko yritystä. Toisen pitkään työnjohdollisissa tehtävissä työskennelleen opiskelijan toimenkuvaa laajennettiin koulutuksen jälkeen. Hänen vastuulleen on tullut uusi toimipiste ja alaisten määrä lisääntyi. Toinen opiskelija pääsi koulutuksen aikana osa-aikaisesti työskentelemään työnjohdollisissa tehtävissä ja koulutuksen jälkeen hän on hoitanut työnjohtajien lomitusta. Opiskelija sai varmuutta näihin työtehtäviinsä ja näyttöä esimiehilleen omasta osaamisestaan. PAIKO Työnantajilta kerätyn palautteen perusteella useimpien työnjohtotehtävissä toimivien osallistujien vastuunotto on lisääntynyt ja auktoriteetti kehittynyt koulutuksen kuluessa. Lisäksi joidenkin työntekijöinä työskennelleiden opiskelijoiden työnkuvaa ja vastuualuetta on voitu laajentaa opintojen aikana työnjohtajan tehtäviin. Yksi parhaista työelämän edustajilta saadusta palautteesta koski opiskelijana olevan työjohtajan alaisen kertomaa havaintoa opiskelijan selvästä kehittymisestä työnjohdollisissa tehtävissä. AEL Työelämän edustajat ovat toistuvasti todenneet työnjohtajilla tai työnjohtajiksi aikovilla olevan oman alan ammattiosaamista runsaasti ja osaamistarpeiden löytyvän nimenomaan esimiesroolin omaksumisessa sekä esimiestaitojen hallinnassa. AEL 12

15 Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2011, Autoala 2.3. Kokeilukoulutuksen suunnitelmallisuus ja opetussuunnitelmien laatu Koulutus on toteutettu koulutuksen järjestäjäkohtaisen kokeiluopetussuunnitelman mukaisesti ja sitä on muokattu kokeilun edetessä saadun palautteen perusteella. Koulutuksen pääpaino on ollut luonnollisesti työnjohdollisten valmiuksien kehittämisessä. Opetussuunnitelmia on kehitetty mm. alakohtaisissa työryhmissä ja ohjausryhmissä. Opiskelijoille on tarjottu mahdollisuus osallistua muiden alojen koulutuskokeiluryhmien opetukseen tai eri alojen ryhmät osallistuvat yhdessä yhteisten esimiestaitojen moduuliin. Tämän lisäksi myös koulutuksen järjestäjän omat koulutuksen osat mahdollistavat osaltaan henkilökohtaiset opintopolut monenlaisissa autoalan työpaikoissa työskenteleville. Toisaalta kun oppimisesta valtaosa tapahtuu työssäoppimisena omassa työssä, tulevat alan erityispiirteet tutuiksi käytännön työssä, eikä lähiopetusta välttämättä aina tarvita. Kun oppiminen painottuu tekemiseen työpaikoilla, se mahdollistaa erityyppisten, -kokoisten ja erilaista palvelua tuottavien yritysten työnjohtajaopiskelijoiden ydinosaamisen kehittymisen ja henkilökohtaisten opintopolkujen luomisen samoissa ryhmissä. Opetussuunnitelmissa korostuvat perusesimiesosaamisen ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen sekä toimintaa ohjaavan lainsäädännön, toimintatapojen ja hyvien käytäntöjen avaaminen tietopuolisesti. Näiden asioiden korostaminen on tullut selkeänä toiveena ohjaus- ja suunnitteluryhmien työelämän edustajilta, yritysmarkkinoinnin sekä työpaikkakäyntien yhteydessä. AEL Opetussuunnitelmien kehittämisessä on keskitytty jaksojen ja aiheiden sijoitteluun siten, että ne tukisivat mahdollisimman hyvin työssäoppimista ja huomioisivat oppimiseen vaadittavan ajan. AEL Pienkonepuolelta on mukana kaksi moottoripyörähuoltokorjaamoissa työskentelevää opiskelijaa. Toiminnoiltaan ainakin mp-huoltokorjaamot ovat tekniikkaa lukuun ottamatta samanlaisia autokorjaamoiden kanssa. Kun oppimisesta valtaosa tapahtuu työssäoppimisena omassa työssä ja työpaikalla, tulee alan erityispiirteet tekemisen tasolla huomioitua, eikä erillisiä pienkonepuolen lähiopetuspäiviä tarvita. Sama pätee myös työkonepuolelle. AEL 2.4. Kokeilukoulutuksen toteutusmuotojen monipuolisuus ja toimivuus Seurantatietojen mukaan 99 opiskelijasta 16 opiskelee omaehtoisena koulutuksena ja 83 oppisopimuksella. Koulutus on toteutettu monimuotokoulutuksena ja lähipäivien lukumäärä vaihtelee 25:n ja 57:n välillä. Tunneissa laskettuna vaihteluväli lähiopetuksessa on

16 Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2011, Autoala Autoalan ryhmä on lähiopetuksessa integroitu osittain yhteen kuljetusalan ryhmän kanssa monelta osin, kuten esim. työnjohdollisten, asiakaspalvelun, talouden seuranta ja ohjaus osalta, joissa opetussuunnitelmat ovat yhteneväiset. Sakky Lähiopetuksen määrä (n. 30 päivää) on opiskelija- ja työnantajakeskustelujen perusteella nyt maksimissaan, minkä opiskelijat ovat pystyneet irrottautumaan työstään. On huomioitava että alalla on myös maahantuojien omat koulutusvaatimuksen merkkikoulutuksiin osallistumisesta. Sakky Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä lähipäivien määrään (57 päivää), joskin työtilanteesta johtuen osallistuminen lähipäiville on vaihdellut paljon. PAIKO Työnantajien palautteessa on korostunut positiivisesti AEL:n toteutuksen käytännönläheinen ja esimiestaitoihin painottuva lähestymistapa sekä kohtuullinen lähiopetuspäivien määrä (25 päivää). Monet työnantajat ovat sanoneet sen olleen yksi syy valita AEL:n Työnjohtokoulutus. AEL Useammasta työpaikasta koulutukseen osallistuu enemmän kuin yksi henkilö ja työpaikat ovat kokeneet tämän myös mahdollisuudeksi kehittää toimintaansa laajemminkin kuin vain yksittäisten osallistujien osaamisen osalta. Toisaalta myös henkilökohtaisten taitojen ja valmiuksien on nähty jo kehittyneet. AEL 2.5. Ammattikorkeakoulun asiantuntemuksen hyödyntäminen kokeilukoulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa Raporttien perusteella kokemukset yhteistyöstä ammattikorkeakoulun kanssa ovat olleet positiivisia. PAIKO:n ja AEL:n autoalan ryhmät ovat osallistuneet yhdessä Metropolian toteuttamalle 10 ov:n Korjaamon tehokkuus -koulutuskokonaisuuteen. Ammattikorkeakoulun (Savonia) kanssa tehtävä yhteistyö on sujunut erittäin positiivisessa hengessä ja on ollut luontevaa. Lisaksi yhteistyötä on tehty TTS:n kanssa. Sakky Ammattikorkeakouluyhteistyötä koulutuksen osalta rajoitti korkea hinta ja toisaalta omilla opettajilla oli pätevyys kouluttaa esimerkiksi Raskas kalusto koulutuksen osa. Ohjausryhmässä on autoalalta AMK-edustus. PAIKO Olemme myös käyneet keskusteluja sisällöstä, osaamistavoitteista ja Työnjohtokoulutuksen opintojen mahdollisesta hyödyntämisestä Metropoliaan pyrittäessä. Mitään automaattista hyväksilukumenettelyä ei kumpikaan osapuoli ole pitänyt mahdollisena, vaan asia käsitellään jokaisessa tapauksessa henkilökohtaisesti Metropolian normaalin osaamisen tunnistamisen kautta. AEL 14

17 Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2011, Autoala 2.6. Työelämäyhteistyön toteutuminen kokeilukoulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa Raporttien mukaan työelämäyhteistyö on toteutunut koulutuskokeilun alusta alkaen. Työelämäyhteistyötä tehdään säännöllisesti sekä ohjausryhmän että alakohtaisen suunnitteluryhmän kanssa. Vastuukouluttajat tekevät lisäksi työpaikkakäyntejä, joiden aikana sekä ohjataan työssäoppimista että kerätään palautetta ja ideoita kokeilun toteutuksesta. Toisaalta myös raportoidaan joidenkin työnantajien sitoutumattomuudesta koulutukseen ja sen tavoitteisiin. Työelämän edustajat osallistuvat myös opiskelijoiden osaamisen arviointiin työpaikoilla. Palautteen perusteella kehittämistehtävät nähdään aidosti työpaikkaa kehittävänä Työssäoppimisen toteutuminen ja oppimistulokset työpaikalla toteutetussa koulutuksessa Työssäoppimisella on suuri merkitys koulutuskokeilussa ja sen laajuus vaihtelee raporttien mukaan koulutuksen järjestäjäkohtaisesti opintoviikon välillä (AEL ja PAIKO). Opiskelijat ovat saaneet vaihtelevasti ohjausta ja tukea työssäoppimiseen ja näyttöjen antamiseen työpaikoilla. Myös ohjauksen tarve vaihtelee opiskelijakohtaisesti. Työpaikkakäyntien määrä vaihtelee 1 4 kertaa opiskelijaa kohden kahden vuoden aikana (AEL ja PAIKO). Soveltuva työssäoppimispaikka on yksi valintakriteeri kaikilla kolmella koulutuksen järjestäjällä. Tästä johtuen työssäoppiminen toteutuu useimmiten suunnitellusti ja työtehtävät mahdollistavat työpaikalla tapahtuvan oppimisen. Sakky Työssäoppimis- ja näyttötehtävillä kehitettiin omaa organisaatiota ja palaute opiskelijoilta sekä työnantajilta oli positiivista. Näyttötehtävinä opiskelijat laativat erilaisia selvityksiä ja tekivät kehittämistöitä omalle organisaatiolleen. PAIKO Työssäoppimisen toteutumisessa on kuitenkin melko suuria opiskelijakohtaisia eroja. Nämä johtuvat pääsääntöisesti opiskelijoiden ja työpaikkaohjaajien motivaatio- ja osaamiseroista. Motivoituneet henkilöt tuntuvat löytävän kiireenkin keskellä aikaa ja tilaisuuksia työssäoppimiseen, kun joillakin henkilöillä kaikki muut asiat ajavat tehtyjen suunnitelmien edelle. AEL Kehitämme uusia työssäoppimisen tukemisen työkaluja myös yhteistyössä Stratokonsulttiyrityksen kanssa. Tavoitteenamme on yksinkertaistaa erilaisten työnjohtajan kannalta keskeisten haasteellisten työnjohdollisten tilanteiden tunnistamista ja työnjohtajan nykyosaamisen sekä osaamisen tavoitetason määrittämistä. Tämän jälkeen henkilökohtaisen 15

18 Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2011, Autoala opiskelusuunnitelman tekeminen myös tutkintopohjaiseen opiskeluun ja tutkinnonperusteisiin nähden on helpompaa ja motivoivampaa. Kehitämme tähän karttamaista työkalua osana työjohdon koulutuskokeilua. AEL 2.8. Koulutuksen henkilökohtaistamisen toteutuminen (erityisesti työssäoppimismahdollisuuksien ja aikaisemmin hankitun osaamisen mukaan) Kaikille opiskelijoille on tehty opintojen alkuvaiheessa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma koulutuksen järjestäjäkohtaisen mallin mukaan. Aiemmin hankittua osaamista on tunnistettu ja tunnustettu ainakin osittain. Työssäoppimisen osalta henkilökohtaistaminen on toteutunut hyvin. Koulutukseen osallistuvalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jonka mukaisesti hän osallistuu valmistavaan koulutukseen. Samoin henkilökohtaiset ammattiosaamisen näyttösuunnitelmat laaditaan jokaiselle opiskelijalle huomioiden omat työtehtävät. Opiskelijat laativat itselleen alustavan suunnitelman miten osaamisen osoittavat ja käyvät sen läpi vastuukouluttajan kanssa. Sakky Koska opiskelijoita oli opintojen loppuvaiheessa vain muutama, heille pystyttiin räätälöimään hyvinkin henkilökohtaiseen osaamiseen perustuvaa lähi- ja etäopetusta ja työssäoppimistehtäviä. Toteutussuunnitelman mukaista lähiopetusmäärää vähennettiin, koska opiskelijat hallitsivat osan käsiteltävistä aihealueista. Sen sijaan opetukseen lisättiin esimerkiksi opiskelijoiden toiveen mukaisesti markkinoinnin opetusta, mikä toteutettiin heidän työpaikallaan. PAI- KO Aikaisempi osaaminen huomioidaan suunnitelmia laadittaessa, siten että opiskelijan ei tarvitse osallistua lähijaksoille tai suorittaa työssäoppimisjaksoa siltä osin kuin hänellä jo on vaadittava osaaminen. Osaaminen on kuitenkin osoitettava ammattiosaamisen näytöin, varsinaista hyväksilukumenettelyä ei tällä hetkellä ole käytössä. AEL Osa aiempaa työnjohtokokemusta omanneista osallistujista koki, että heidän kohdallaan aiempaa osaamista ei huomioitu riittävästi. Näissä tapauksissa on syytä myös pohtia sitä, onko koulutuksen taso ollut osallistujille ylipäätään sopiva vai olisiko erikoisammattitutkinto tasoinen koulutus ollut parempi ratkaisu. AEL 2.9. Toteutetun koulutuksen ja käytettyjen opetusmenetelmien monipuolisuus (erityisesti verkko-opetuksen laatu ja määrä ja muu tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen) Kokeilukoulutuksessa käytetään raporttien perusteella monipuolisia menetelmiä ja lähiopetus 16

19 Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2011, Autoala on sisältänyt mm. luentoja, keskusteluja, ryhmätehtäviä sekä yritysvierailuja. Pääpaino kokeilukoulutuksessa on työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa. Kouluttajina on käytetty oman oppilaitoksen opettajia, AMK:n opettajia sekä alan asiantuntijoita. Opiskelijoilla on ollut mahdollisuus osallistua muiden alojen työnjohtokoulutusryhmien tai muihin koulutuksen järjestäjän toteuttamaan opetukseen henkilökohtaisen tarpeen ja kiinnostuksen mukaan. Kaikilla koulutuksen järjestäjillä on käytössä verkko-oppimisalusta, mitä hyödynnetään koulutuksen toteuttamisessa. Varsinaisesta verkko-opetuksesta ei raporteissa mainita. Verkkoympäristö toimii lähinnä opetus- ja opiskelumateriaalin tallennuspaikkana, tenttien palautuspaikkana sekä tiedottamisvälineenä. Koulutettavat opiskelevat myös itsenäisesti tehden koulutukseen liittyviä kehittämis- ja oppimistehtäviä jotka on suunnattu tehtäväksi opiskelijan työpaikoilla. Kaikille opiskelijoille on koulutuksen ajaksi annettu käyttöön kannettavat tietokoneet varmistamaan ATK-osaamisen, tiedonkulun ja mahdollistaa alakohtaisten ATK-ohjelmien opiskelun. Sakky Opetusryhmät ovat olleet eri kokoisia, välillä on yhdistetty opintoja toisen alan tai toisen koulutuksen järjestäjän työnjohtokoulutusryhmän kanssa. Opiskelijat ja opettajat ovat kokeneet nämä erilaiset verkostoitumismahdollisuudet mielekkäiksi ja omaa työtä tukeviksi. (PAI- KO) Verkko-opiskeluaineistoa käytetään osassa aiheita ennakkomateriaalina, jonka avulla opiskelijat ovat voineet tutustua tulevan jakson aihepiiriin sekä tukimateriaalina, jonka avulla voi palata tarkentamaan koulutusjaksolla käsittelyjä asioita. Verkkoaineistoja on käytetty yritystalouden, projektitoiminnan, ympäristöasioiden sekä työlainsäädännön yhteydessä. Kaikilla näillä jaksoilla verkkoaineistojen sisältämiä aiheita on käsitelty myös lähiopetuksessa, pääasiassa kuitenkin laajemmin esimerkein täydentäen ja soveltavammin kuin verkossa. AEL Käytetyt oppimateriaalit ja niiden laatu Raporttien perusteella koulutuskokeilussa käytetään kouluttajien ja asiantuntijoiden tuottamaa oppimateriaalia, joko monisteina jaettuna tai se on saatavilla verkko-oppimisalustan kautta. Opiskelijoille on annettu lähdekirjallisuussuosituksia ja linkkilistoja aihealueeseen liittyen. Tärkeimmät oppimateriaalit on kuitenkin tuotettu itse yhdessä muun ryhmän kanssa esimerkiksi paneutumalla johonkin työnjohdolliseen haasteeseen ja sen ratkaisumahdollisuuksiin sekä yhdessä kehitettyihin ongelmanratkaisutyökaluihin. PAIKO Käytäntö on osoittanut että koulutusmateriaalin jakaminen paperilla on toimivin ja oppimista parhaiten tukeva ratkaisu. Pelkkä sähköinen aineisto ei mahdollista sitä, että aineistoon voi 17

20 Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2011, Autoala tehdä omia muistiinpanoja lähijaksolla, koska useimmilla työnjohto-opiskelijoilla ei ole omaa tietokonetta jaksoilla käytettäväksi eikä meillä toistaiseksi ole mahdollisuutta antaa koneita heidän käyttöönsä. AEL Hyvät käytännöt koulutuksen toteutuksessa Sakky Moodlen käyttö "tietopankkina" tiedon jakamiseen sekä tiedottamiseen. Tehtävät koskettamaan omaa yritystään samalla voi kehittää / antaa uusia ajatuksia myös yritykselle. Työpaikkakäynnit opiskelijan luona yrityksissä antoi eväitä molemmin puolin sekä opiskelijalle että yrityksen edustajalle. Lähipäivät joka toinen viikko klo todettiin toimivaksi Lähipäivien toteutus tiivis ja tehokas Yksi vastuuryhmän ohjaaja joka ohjasi ryhmää ja on mukana suunnittelemassa opetuksen sisältöä ja toteutusta. Työnjohtokansion (portfolio) "rakentuminen" koulutuksen aikana Auto-, kuljetus- ja metallialojen työnjohto-opiskelijoiden integrointi osassa koulutuksen toteutusta antaa laajempaa näkemystä ja rikastuttaa koulutusta. PAIKO Työnantajien mielestä erityisesti operatiivisen toiminnan ymmärtämiseen ja omaksumiseen saatiin lisää työkaluja. Opiskelijoiden mielestä koulutuksesta sai uusia ajatuksia oman työympäristönsä kehittämiseen ja päivittäisen työn sisällön parempaa ymmärrystä. Käytännön kehittämistehtävien avulla saatiin aikaiseksi konkreettisia parannuksia työpaikoilla. Opiskelijat suorittivat osan opinnoistaan yhdessä kuljetusalan työnjohtokoulutuskokeilun sekä AEL:n autoalan opiskelijoiden kanssa. He kokivat vertaisoppimisen sekä oman alan kesken että eri alojen välillä mielekkääksi. AEL Työssäoppimisen painottaminen oppimismenetelmänä sekä esimiestyön perusasioiden valitseminen painopisteeksi lähiopetuksessa on saanut hyvää palautetta ja auttanut osallistujia kehittymään työssään tavoiteltuun suuntaan. Työnantajat ja opiskelijat ovat pitäneet lähiope- 18

Valtakunnallinen Työnjohtokoulutuskokeilu. Raporttien yhteenveto vuodelta 2011

Valtakunnallinen Työnjohtokoulutuskokeilu. Raporttien yhteenveto vuodelta 2011 Valtakunnallinen Työnjohtokoulutuskokeilu Raporttien yhteenveto vuodelta 2011 Verkostotapaaminen 19.4.2012 Seurantatietoja Aloittaneet, valmistuneet ja keskeyttäneet opiskelijat koulutusaloittain 300 259

Lisätiedot

TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILUN VERKOSTOTAPAAMINEN OPH:N TERVEISET

TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILUN VERKOSTOTAPAAMINEN OPH:N TERVEISET TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILUN VERKOSTOTAPAAMINEN OPH:N TERVEISET 11.11.2011 Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos Työnjohtokoulutuskokeilu.. - Opetusministeriö on käynnistänyt ammatillisesta

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto

Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto ECVET Round Table 2016 Osaamisperusteisuus ja eurooppalaiset suositukset muutoksessa Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto Mitä tunnustettavaksi haettavat opinnot ja osaaminen voivat ammatillisessa

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Veijo Turpeinen, KT 2.2.2017 1 Tutkimus työpaikkaohjaajien työstä Työyhteisö Koulutustausta Yhteys ja tehtävä Työpaikkaohjaajakoulutus oppilaitokseen

Lisätiedot

VASTUUTA Tervetuloa!

VASTUUTA Tervetuloa! VASTUUTA 2020 Tervetuloa! Miksi kannattaa opinnollistaa työtoimintoja? Kehittää pajan/järjestön omaa työtoimintaa ammatillisempaan suuntaan, kun sitä verrataan tutkinnon perusteisiin. Tutkinnon perusteet

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen 19.3.2015 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus Oppimisen

Lisätiedot

Koordinaattorin tilannekatsaus ja väliraportti v.2014

Koordinaattorin tilannekatsaus ja väliraportti v.2014 Koordinaattorin tilannekatsaus ja väliraportti v.2014 PERUSTASON ENSIHOIDON KOULUTUSKOKEILUJEN YHTEISTYÖPÄIVÄ 25.3.2015 Marja Veikkola Väliraportin tietojen kerääminen Webropol kysely 2.1. - 23.1.2015

Lisätiedot

Lähiesimieskoulutus Lähiesimieskoulutuskokeilun vakiinnuttamissuunnitelmia Työnjohtokoulutuskokeilusta vakinaistamisprosessiin

Lähiesimieskoulutus Lähiesimieskoulutuskokeilun vakiinnuttamissuunnitelmia Työnjohtokoulutuskokeilusta vakinaistamisprosessiin Lähiesimieskoulutus 2012+ Lähiesimieskoulutuskokeilun vakiinnuttamissuunnitelmia yönjohtokoulutuskokeilusta vakinaistamisprosessiin OPH 30.1.2013 Kirsti Jokiranta MERCURA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1, jatkohakemus

Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1, jatkohakemus 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1, jatkohakemus Valtionavustus Dno 290/422/2009 12.10.2009 ( TP3, rakennusalan

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto 1 SAMIedun organisaatio Yhteensä noin 5500 Opiskelijaa

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILU

VALTAKUNNALLINEN TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILU Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2013 VALTAKUNNALLINEN TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILU Vuoden 2013 vuosiväliraporttien yhteenveto Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Vesa Kalliomäki

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) prosessi Omnian ammattiopisto Päivitys 11.11.2014 Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) toteuttamisprosessi 1. SOVELTAMISALUE - Prosessia sovelletaan kaikissa Omnian

Lisätiedot

Koulutuskokeilussa mukana olevat toimialat:

Koulutuskokeilussa mukana olevat toimialat: KOKEILUOHJELMA 1 (9) 9.3.2009 Kokeilun nimi: Työnjohtokoulutuskokeilu Koulutuskokeilussa mukana olevat toimialat: 1. HALLINNOLLISET TIEDOT, kuljetusala, autoala ja kaupan ala Koulutuksen järjestäjät, kokeilevat

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Laajennettu työssäoppiminen

Laajennettu työssäoppiminen Laajennettu työssäoppiminen Liiketalouden perustutkinto Esityksen nimi / Tekijä 13.11.2013 1 Nykyisin käytössä olevat mallit Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koulukatu, liiketalouden perustutkinto Tieto-

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS Riitta Karusaari Pedagogiset huiput Levillä 16.9.2016 Mikä on Tulevaisuuden opettajan opas? Lähtökohtana pohdintaa - Millaista opettajan työ on tulevaisuudessa? - että opetus

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta ja

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta  ja Starttikoulutus 1 Sisällys Mitä oppisopimuskoulutus tarkoittaa? 2 Yhteistyön osapuolet, roolit ja tehtävät 3-5 Oppisopimuksen alussa sovittavat asiat 7-8 Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus. Lauri Kurvonen

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus. Lauri Kurvonen Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus Lauri Kurvonen 14.5.2011 Sisällys Mitä on hyvä työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 1. 2+1 TOTEUTUKSEN KRITEERIT 2. 2+1 MALLIN TOTEUTUS RAKENNUSALALLA 3. OPPIMISPOLKUJA 4. POSITIIVISTA / POHDITTAVAA Oppisopimusfoorumi Hannu Rinne TUTKINNON TAVOITTEET KOLMELLE

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998,

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE

TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE Tämä väline on tarkoitettu tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien arviointiin. Arviointivälineellä opetussuunnitelmavastaavat arvioivat laatimiaan

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry Ammattiosaajan työkykypassi 2.0 Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry L630/1998, Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 5 Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan

Lisätiedot

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 5 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

OMNIAN MALLI, KOHTI TUTKINTOA hanke (OPH)

OMNIAN MALLI, KOHTI TUTKINTOA hanke (OPH) Espoon seudun koulutkuntayhtymä Omnia PL 77700 02070 ESPOON KAUPUNKI omnia.fi OMNIAN MALLI, KOHTI TUTKINTOA hanke (OPH) Sosiaali- ja terveysalan pertutkinto, lähihoitaja Omnia, aikuisopisto Mallissa oppimisvalmiuksia

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Koulutuskokeilussa mukana olevat toimialat:

Koulutuskokeilussa mukana olevat toimialat: KOKEILUOHJELMA 1 (9) 29.11.2010 Kokeilun nimi: Työnjohtokoulutuskokeilu Koulutuskokeilussa mukana olevat toimialat: 1. HALLINNOLLISET TIEDOT, kuljetusala, autoala ja kaupan ala Koulutuksen järjestäjät,

Lisätiedot