OPETTAJUUS - KRIISISSÄ?
|
|
- Timo-Pekka Hiltunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 JULKAISUJA 5/2001 OPETTAJUUS - KRIISISSÄ? Toimittanut Ulrica Gabrielsson
2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti keskustelutilaisuuden "Opettajuus - kriisissä?". Tilaisuudessa alustajina toimivat opetusneuvos Armi Mikkola opetusministeriöstä, professori Juhani Hytönen Helsingin yliopistolta, professori Jouko Kari Jyväskylän yliopistolta, koulutuspoliittinen sihteeri Marja- Leena Isomursu Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:stä sekä puheenjohtaja Tatja Karvonen Suomen Opettajiksi Opiskelevien Liitosta. Kommenttipuheenvuoron pitivät kansanedustajat Jyrki Katainen, Tytti Isohookana- Asunmaa, Heli Paasio ja Ulla-Maj Wideroos. Tilaisuuteen osallistui noin 60 henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyvät kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset lukuun ottamatta professori Juhani Hytösen alustusta.
3 SISÄLLYS Tilaisuuden avaus 1 Kansanedustaja Martti Tiuri Ajankohtaista opettajatarpeesta 2 Opetusneuvos Armi Mikkola, opetusministeriö Kommenttipuheenvuoro 6 Kansanedustaja Jyrki Katainen Opettajan ammatin suosio ja opettajan koulutukseen hakeutuminen 9 Professori Jouko Kari, Jyväskylän yliopisto Miksi opettajan ammatti ei houkuttele 13 Koulutuspoliittinen sihteeri Marja-Leena Isomursu, Opetusalan ammattijärjestö OAJ Opettajien arvostus nousuun 15 Puheenjohtaja Tatja Karvonen, Suomen Opettajiksi Opiskelevien Liitto SOOL Kommenttipuheenvuorot Kansanedustaja Tytti Isohookana-Asunmaa 20 Kansanedustaja Heli Paasio 23 Kansanedustaja Ulla-Maj Wideroos 26
4 1 Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Martti Tiuri TILAISUUDEN AVAUS Tervetuloa Tutkaksen seminaariin, joka käsittelee opettajien asiaa eli "Opettajuus kriisissä". Eduskuntakin on viime päivinä miettinyt näitä asioita, koska sivistysvaliokunta on laatinut erilaisia selvityksiä siitä, miten miehiä saataisiin enemmän opettajiksi ja kiintiöitä on ajateltu. Tässä on varmaan monia muitakin ongelmia, että miten saadaan päteviä opettajia ylipäänsä, koska meillä on tietoyhteiskunta kehittymässä ja se perustuu siihen, että ihmiset ovat mahdollisimman hyvin koulutettuja. Se on opettajien vastuulla. Samaan aikaan puuhataan monenlaisia uudistuksia, näkyy olevan uusia oppiaineita peruskoulussa ja lukion ylioppilastutkintoon suunnitellaan erilaisia vaihtoehtoja. Tässä on kyllä kaikenlaista toimintaa käynnissä. Uskon että tämä on aika ajankohtainen juttu siitä syystä, että tämä ala on monenlaisen keskustelun kohteena. Meillä on ohjelma, joka on jaettu kahtia niin, että ensin on kolme alustusta ja kommenttipuheenvuoro ja sen jälkeen kahvitauko yläkerrassa. Sitten jatketaan. Tervetuloa.
5 2 Opetusneuvos Armi Mikkola Opetusministeriö AJANKOHTAISTA OPETTAJATARPEESTA Arvoisa puheenjohtaja, hyvät osanottajat, hyvät opetustyön kehittäjät, opettajatarpeeseen liittyvä keskustelu on ollut varsin vilkasta viime aikoina. Tämä on ymmärrettävää, sillä meillä on sekä olemassa että odotettavissa useita ratkaisuaan vaativia opettajatarpeiden kysymyksiä. Mistä nämä kysymykset ja myös ongelmat nousevat? Näitä syitä on useita. Ensimmäinen syistä opettajatarvekeskusteluun ei itse asiassa ole ongelma tai kysymys, vaan ihan selvä tosiseikka. Suomalainen opettajakunta on, kuten monet muutkin ammattiryhmät, ikärakenteeltaan sellainen, että ns. suuret ikäluokat ovat lähivuosina poistumassa hyvin ansaitulle eläkkeelle. Suuri poistuma eläkkeelle koskee lähivuosina erityisesti äidinkielen ja kirjallisuuden noin tuhatta opettajaa, englannin 1600 opettajaa, matemaattis-luonnontieteellisten aineiden 1400 opettajaa, liikunnan 600 opettajaa sekä 4500 luokanopettajaa. Alueellisesti tarkastellen ikääntyneintä opetushenkilöstö on Kainuussa, Lapissa, Päijät-Hämeessä, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Oppilaitosjohtoa koskevat luvut kertovat, että rehtorit ovat opettajakunnan vanhinta henkilökuntaa. Esimerkiksi perusopetuksen ja lukion rehtoreista neljännes on vuotiaita. Jos tarkastellaan ruotsinkielisten opettajien tilannetta, lähivuosien eläkkeelle jäänti koskee erityisesti lukioita. Opetushenkilöstön osuus niin työkyvyttömyyseläkkeen kuin yksilöllisen varhaiseläkkeenkin saajista on selvästi noussut 90-luvun aikana, varsinkin 90-luvun loppupuolella. Myös osa-aikaeläkkeelle siirtyminen on yhä yleisempää opetushenkilöstön keskuudessa. Opettajat ovat siirtyneet keskimääräistä huomattavasti enemmän käyttämään järjestelyjä, jotka mahdollistavat normaalia varhaisemman poistumisen työstä tai työn vähentymisen. Tutkimukset osoittavat, että stressi ja työuupumus ovat opettajilla yleisiä - yleisempiä kuin monissa muissa ammattiryhmissä. Erittäin hälyttävää on tieto siitä, että mielenterveydellisten syiden osuus eläkkeelle jäännin perusteena on selvästi kasvanut. Otan yhden esimerkin siitä, miltä eläkejärjestelyjen tilanne alakohtaisesti näyttää. Tekniikan ja liikenteen sekä kaupan ja hallinnon koulutusaloilla kaikista 56 vuotta täyttäneistä opettajista reilusti yli puolet on jo osa-aikaeläkkeellä. Kyse ei ole vähämerkityksellisestä asiasta, jos ajatellaan esimerkiksi oppilaitoksen työn järjestelyä tai työyhteisön toimintaa yleensä. Voi myös esittää sellaisen oletuksen, että osa-aikaeläkkeellä oleva opettaja ei ehkä aina ole ihan ensimmäisenä käynnistämässä uusia kehittämishankkeita. Nämä varsin runsaasti käytetyt eläkejärjestelyt ovat olleet opettajatarpeiden kannalta sekä valtakunnallinen että paikallinen yllätystekijä. Tilaisuuden järjestäjä on valinnut seminaarin otsikoksi kysymyksen "Opettajuus - kriisissä?" En halua lietsoa kriisimielialaa, mutta uskaltaudun kuitenkin esittämään joitakin uusia kysymyksiä
6 tämän otsikkokysymyksen jatkeeksi. Kysyä mielestäni voi, mikä johtaa voimakkaaseen eläkehakuisuuteen suomalaisessa opettajakunnassa? Onko se yleisen eläkkeelle jäämisintomme heijastumaa? Onko koulujen työolosuhteissa jotain sellaista, joka työntää väkeä ulos ja eläkkeelle niin pian kuin mahdollista? Veikö lama koulutyöltä pohjaa pois vai asetetaanko kouluille niin raskaita opetus- ja kasvatustavoitteita, etteivät opettajat enää halua tai jaksa kohti näitä tavoitteita pyrkiä? Muistammeko me, äidit ja isät, opetushallinnon edustajat, poliitikot, tutkijat, elinkeinoelämän edustajat, koskaan antaa tunnustusta opettajille siitä, että he ovat osaltaan olleet kasvattamassa ja opettamassa niitä esa-pekka salosia ja jorma olliloita, joihin Suomen maine maailmalla perustuu? Vastaan seminaariotsikon kysymykseen: jotain opettajuudessa on kriisiytynyt, jos eläkkeiden vetovoimaa käytetään mittapuuna. Kun tämä tilaisuus on kansanedustajien ja tutkijoiden seminaari, niin haluan asettaa erityisesti tutkijoille kysymyksen tai tehtävän. Meillähän on aika paljon "musta tuntuu" -tietoa siitä, että opetustehtävistä väkeä valuu tasaisesti muihin työtehtäviin. Erityisesti näin tekisivät matemaattisluonnontieteellisten aineiden, kielten- ja luokanopettajien tehtävissä olevat. Moni ammatti on nykyään ns. pedagogisoitumassa. Siksi opettajan koulutuksessa ja opetustyössä hankittu osaaminen kelpaa hyvin esimerkiksi henkilöstöhallintoon, henkilöstökoulutukseen, tieto- ja viestintätekniikan alan kehittämis- ja neuvontatehtäviin, oppimateriaalituotantoon ja kulttuuritehtäviin. Onko tämä siirtymä koulusta muihin työtehtäviin ollut nousukauden ilmiö? Voidaanko olettaa, että muista tehtävistä palataan kouluun, kun ei enää olekaan mahdollista todeta olevansa creative portal -konsultti jossakin riskirahoitteisessa mobile-firmassa? Ne meistä, joilla on jonkun verran ikää ja vuosirenkaita, muistavat hyvin miten noin kymmenkunta vuotta sitten yritysmaailmasta ja muualta palattiin laman alkaessa takaisin kouluun opetustehtäviin. Meillä ei ole tarkkaa tietoa tällä hetkellä siitä, mitä oletettu poistuma kouluista muihin ammatteihin on määrältään ja mitä se on profiililtaan. Ketkä hakeutuvat pois opetustehtävistä, mihin he hakeutuvat, missä määrin, ja palaavatko he takaisin opetustehtäviin? Tässä olisi niin tutkijoille kuin hallinnollekin selvittämisen arvoinen asia. Ajankohtaisiin opettajantarpeisiin vaikuttaa myös se, että oppilaitoskentällä on aika paljon opettajaryhmiä, joissa epäpätevien opettajien osuus on suuri. Luokanopettajien osalta tilanne on ongelmallinen Etelä-Suomen läänissä, erityisopetuksen kohdalla tilanne on ongelmallinen käytännössä koko maassa. Aineenopetuksessa tuntiopettajien kelpoisuustilanne on huolestuttavan heikko. Nämä samat ongelmat koskevat niin suomen- kuin ruotsinkielistäkin koulutointa. Ollaanko tässä kohdin kriisissä? Paikoin kyllä. Kyllä siellä koulutoimen johtaja kriisiytyy, kun kesä on loppumassa ja päteviä hakijoita opetustehtäviin ei ole. Miltä opettajatilanne ja opettajatarpeet vaikuttavat, kun tarkastellaan niitä esimerkkien valossa? Luokanopettajien tarve on tällä vuosikymmenellä noin 7500 ja erityisopettajien tarve noin Äidinkielen ja kirjallisuuden sekä vieraiden kielten opettajia tarvitaan yhteensä noin Matemaattisten aineiden opettajia tarvitaan kymmenen vuoden kuluessa Ammatillisen koulutuksen sekä ammattikorkeakoulujen opettajien pedagogisen koulutuksen tarve on kuluvalla vuosikymmenellä henkeä. Tässä on yhdistetty sekä opettajakunnan ikärakenteesta että kelpoisuustilanteesta aiheutuvat opettajankoulutustarpeet tällä vuosikymmenellä. Tiedot perustuvat Opepronimisen ennakointiprojektin noin vuosi sitten valmistuneisiin tuloksiin. Tältä pohjalta opetusministeriö on esittänyt tarvearviot opettajankoulutuksen kehittämisohjelmassaan. Osana opettajatarvekeskustelua on myös esitetty, että opettajatarpeiden ja opettajapulan syyt ovat paljolti siinä, ettei opettajankoulutus kiinnosta hakijoita. Väite on virheellinen ja edellyttää korjaamista. Luokanopettajakoulutukseen on vuosittain hakijoita yli 5000, kun sinne voidaan valita noin 3
7 700. Opinto-ohjaajakoulutukseen hakeutuu hakijaa, kun valita voidaan Erityisopetukseen ja taideaineisiin hakijoita on moninkertainen määrä. Liikunta, käsityö ja kotitalous ovat suuria suosikkeja hakijoiden keskuudessa. Hakijatilanne on jatkuvasti ollut hyvä historiassa, uskonnossa, psykologiassa, biologiassa ja maantiedossa. Sen sijaan matematiikka, fysiikka ja kemia eivät ole opiskelijoiden mielestä varteenotettavia vaihtoehtoja, kun urasuunnitelmia tehdään. Tämä ilmiö on valtakunnallinen ja se on myös yleiseurooppalainen. Kielissäkin on ollut jonkin verran vaikeuksia saada opettajakiintiöitä täyteen. Tämä ilmiö on pikemminkin yliopistokohtainen kuin valtakunnallinen. Halussa hakeutua opettajaksi en näe kriisiä tai kriisiytymistä muussa kuin matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa. Siinä kriisi onkin sitten varsin vakava. Sanoin äsken, että haluan tämän hakijapulaväitteen oikaista. On tarpeetonta, jopa vastuutonta paisutella hakijapulaa matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa koko opettajankoulutusta koskevaksi. Miksi luoda kuvaa opettajuudesta sellaisena maailmanlopun ammattina, johon kukaan ei halua hakeutua? Tällainen puhe ei mielestäni ole kenenkään edun mukaista eikä se ainakaan ammatin arvostusta lisää. Miksi sitten ei ole riittävästi opettajia, miksi puhutaan opettajapulasta? Vastaus on yksinkertainen: opettajia ei ole koulutettu riittävästi. Siinä missä lamavuodet koskettivat suomalaista koulutointa, ne koskettivat myös suomalaisia yliopistoja. Opettajankoulutus ei todellakaan ole yliopistoissa ollut sellainen lempilapsi, johon olisi haluttu panostaa taloudellisesti vaikeina vuosina. Tähän eivät ole ohjanneet myöskään yliopistojen perusrahoituksen ratkaisut. Tämän seikan ovat selvästi tuoneet esiin opettajankoulutuksen arviointi, ennakointi ja monet muut selvitykset. Opettajien riittävyyteen vaikuttavat myös yliopisto-opintojen pitkät suoritusajat ja opintojen keskeyttäminen. Jos valmistumisajat kielissä lyhenisivät ja keskeyttämiset matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa vähenisivät, niin kyllä sillä olisi opettajapuolellekin myönteisiä vaikutuksia. Opettajatarpeisiin on erityistoimilla ryhdytty puuttumaan kaksi vuotta sitten. Pari vuotta sitten käynnistyivät opinto-ohjaajakoulutuksen, erityisopettajakoulutuksen, ruotsinkielisen luokanopettajakoulutuksen ja ruotsinkielisen aineenopettajakoulutuksen lisäykset. Vuosi sitten opetusministeriön ja yliopistojen kesken sovittiin kolmivuotisesta opettajakoulutuksen laajennusohjelmasta. Tämän ja kahden seuraavan vuoden aikana yliopistot lisäävät opettajankoulutusta hieman yli kolmellatuhannella nykyvalmistuksen päälle. Tämän laajennuksen kustannukset ovat yhteensä 116 miljoonaa markkaa. Kaikki opettajankoulutusta antavat yliopistot ovat mukana toteuttamassa tätä ohjelmaa. Suurimmat toteuttajat ovat Jyväskylän yliopisto ja Helsingin yliopisto. Mittavimmat laajennukset kohdistuvat luokanopettaja- ja erityisopettajakoulutukseen, vieraisiin kieliin, matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin, liikuntaan ja opettajan pedagogisten opintojen suoritusmahdollisuuksiin. Lisäyksiä tehdään myös ammatillisessa opettajankoulutuksessa. Yliopistoille kuuluu kiitos siitä, että ne ovat suunnitelmissaan ottaneet varsin hyvin huomioon sekä opettajakunnan ikärakennetilanteen että kelpoisuustilanteen. Tällä tarkoitan sitä, että yliopistot ovat lisänneet sekä aloituspaikkoja mutta myöskin järjestävät runsaasti pätevöittävää koulutusta epäpäteville opettajille. Ensimmäiset laajennusohjelman viestit ovat olleet ilahduttavia. Hakijaongelmia ei ole ollut. Matemaattis-luonnontieteellisissä aineissakin on saatu jonkin verran hakijoita liikkeelle, itse asiassa oletettua enemmän. Voisiko tämä olla ns. heikko signaali siitä, että matematiikan opettajaksi taas haluttaisiin suuntautua, vai onko kyse siitä, että ensimmäiset haut ovat kuorineet hakijakerman päältä pois? Tämä jää myöhemmin nähtäväksi. 4
8 Kolmivuotinen laajennusohjelma ei kuitenkaan riitä. Lisäyksiä tarvitaan tulevina vuosina eli seuraavanakin kolmivuotiskautena suurin piirtein saman verran. Niiden tulisi kohdistua äidinkieleen ja kirjallisuuteen, taideaineisiin, erityisopetukseen ja liikuntaan, koska näiden aineiden lisäykset jäivät tässä ensimmäisessä lähdössä liian pieniksi. Lisäystä tarvitaan myös jonkin verran kielissä ja matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa. Tulevaisuuden lisäystarve on tietysti esitettävä sillä varauksella, että opettajatarpeisiin vaikuttavat yleiset tekijät eivät kovin olennaisesti muutu. Olen edellä liikkunut siinä maastossa, joka muodostuu opettajatarpeesta ja opetusministeriön toimista opettajankoulutuksen laajentamiseksi. Mielestäni kuva opettajatarpeesta jää puutteelliseksi, jos puhun vain opettajien peruskoulutuksesta enkä mainitse sanallakaan opettajien täydennyskoulutustarpeesta. Sinänsähän ei ole kenellekään teistä asiantuntijoista suuri uutinen se, että täydennyskoulutus ei tällä hetkellä toteudu sen paremmin opettajan oikeutena kuin velvollisuutenakaan. Odotukset siitä, että opettajat kehittävät opetustyötään ja työyhteisöään ovat varsin korkealla, mutta todellisuus on perin kirjava, kun asiaa katsotaan selvitysten valossa. Ne kertovat esimerkiksi sen, että lähes kolmivuotisen selvitysjakson aikana oli lähes 4 % opettajia, jotka eivät viime vuosina saaneet lainkaan täydennyskoulutusta. Ei siis edes se kolmen päivän koulutusvelvoitekaan ollut heitä koskettanut. Samoin tulokset kertovat, että täydennyskoulutustilanne eri opettajaryhmissä on hyvin erilainen. Siinä, missä ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen tai ammatillisen oppilaitoksen opettaja saa vajaan kolmen vuoden aikana 50 päivää täydennyskoulutusta, niin lukion opettaja pärjää puolet pienemmällä eli 25 täydennyskoulutuspäivällä. Samoin selvitykset osoittavat suuria alueellisia eroja niin täydennyskoulutustarjonnassa kuin myös siihen osallistumisessakin. Eräänä täydennyskoulutuksen mittarina voi käyttää rahaa. On esitetty, että menestyvissä yrityksissä henkilöstökoulutuksen ja henkilöstön kehittämisen kustannusten osuus olisi noin 3 prosenttia yrityksen palkkasummasta. Koulutusmyönteisinä kaupunkeina tunnetaan esimerkiksi Helsinki ja Jyväskylä. Helsingissä käytetään selvityksen mukaan palkkasummasta 1,3 % täydennyskoulutukseen, Jyväskylässä 0,48 %. Kun kouluihin mielellään ollaan tuomassa erilaisia yritysmaailman oppeja, niiden oppien toivoisi toteutuvan myös henkilöstön kehittämisen kohdalla niin, että koulutusmäärärahat seuraisivat menestyvien yritysten kolmen prosentin tavoitetta. Väitän, että opettajien työssä jaksamiseen voitaisiin vaikuttaa täydennyskoulutuksen antamalla tuella myönteisesti. Nykytilanne täydennyskoulutuksessa on epätyydyttävä ja opettajat ovat keskenään perin eriarvoisessa tilanteessa. Täydennyskoulutuksen saanti riippuu siitä, mihin opettajaryhmään satut kuulumaan, missä kunnassa työskentelemään ja miten paljon olet valmis itse rahoittamaan omaa koulutustasi. Tältä osin seminaarin kriisikysymykseen viitaten totean, että tilanne on kriisissä. Seminaariotsikon kysymykseen vastaan, että opettajuus kokonaisuudessaan ei ole kriisissä, mutta selviä kriisinalkuja on näkyvissä. Niiden käsittelyyn tarvitaan paljon yhteistä työtä. Hyvänä esimerkkinä siitä on tämä seminaari. Kiitos. 5
9 6 Kansanedustaja Jyrki Katainen Kokoomuksen eduskuntaryhmä KOMMENTTIPUHEENVUORO Rouva puheenjohtaja, hyvät sivistyksen ystävät ja koulutuksen ammattilaiset, minulla on kolme minuuttia aikaa, mutta lupaan ylittää sen minuutilla, koska kelloni on aina minuutin edellä, niin se menee luontevasti. Opettajan kelpoisuudesta alkuun muutama asia. Sivistysvaliokunta tehdessään lausuntoa opettajan koulutuksen tilasta ja opettajuuden tilasta kiinnitti huomiota nimenomaan opettajan kelpoisuuteen ja osaamiseen tulevaisuudessa. Me olimme, voi sanoa, huolissamme positiivisella tavalla opettajuuden tulevaisuudesta ja siitä, mitä opettajat osaavat ja mitä he sillä osaamisellaan tekevät, eli minkälaista tietoa siirretään tai miten oppimishaluisia lapsia opettajat omalta osaltaan pystyvät tulevaisuudessa kasvattamaan. Sivistysvaliokunta määritteli hyvän luokanopettajan, tai ehkä hyvän opettajan seuraavalla tavalla: hän on tieteelliseen tietoon tukeutuva oppimisen ohjaaja, työhönsä motivoitunut, kehittämishaluinen ja aikaansa seuraava, yhteiskunta- ja koulutuspoliittisesti tietoinen ja aktiivinen täydennyskouluttautuja. Eli tässä on muutamia luonteenomaisia piirteitä listattu. Meillä oli alunperin pidempikin lista, mutta ajateltiin, ettei sellaista supermiestä tai -naista kasva missään, jota olisimme halunneet. Ajattelimme, että tähän kohtuulliseen väli- ja viitekehykseen pystytään aika paljon arvoja ja tavoitteita kiteyttämään. Jotta tähän päästään, niin nykyiseen opettajankoulutukseen verrattuna valiokunta katsoi, että peruskoulutukseen tulisi nykyistä enempi sisällyttää koulutuksen ja opetuksen arviointiin valmentavia elementtejä. Samoten kun koulutuspolitiikan kehityspiirteitä ymmärtävää ja analysoivia osioita. Yksilöllisen opiskelun ohjaamisen taitoja, oppimisvaikeuksien diagnostisointia, tasa-arvo-, monikulttuurisuus- ja tapakasvatus-elementtejä. Valiokunnassa oli hyvin vahvasti myös esillä erityisopetuksen asema ja erityisopetuksen taitoja haluttiin korostaa kaikessa opettajainkoulutuksessa nykyistä enemmän. Tässä Juhani Hytönen mainitsi, että Helsingin yliopistossa aineenopettajakoulutuksessa on kokeilu, jossa yhdistetään jo alkuvaiheessa aineenopettajakoulutus ja opettajankoulutus kokonaisuutena. Tämä on mukana myös valiokunnan lausunnossa, jossa mainitaan, että on harkittava opettajatehtävien peruskoulutuksen yhtenäistämistä ja muodollisten vaatimusten joustavoittamista. Tämä käytännössä tarkoittaa nimenomaan sitä, että perusopintokokonaisuus oli kaikille yhtenäinen ja tämän lisäksi olisi mahdollista ottaa erikoistumisopintokokonaisuuksia aineenopettajuuteen valmistumiseksi. Jotta opettajantehtävästä toiseen siirtyminen olisi mahdollista, niin erikoistumisopinnot ja täydennyskoulutus tulisi nähdä luonnollisena pätevöitymisen väylänä. Tällä oikeastaan halutaan osaltaan vastata siihen, mistä täällä kahdessa aikaisemmassa puheenvuorossa on ollut myös vähän huolta, että opettajaksi sitoutuminen saatettaisi vahvemmaksi myös tällä aineenopettajapuolella.
10 Täydennyskoulutus on ehkä, kuten Armi Mikkola totesi, yksi keskeisimpiä haasteita, joka pitää myös kunnissa ymmärtää. Mielestäni kunnanvaltuustojen tulisi seikkaperäisesti ryhtyä harjoittamaan kunnallista koulutuspolitiikkaa, joka tarkoittaa selkeiden tavoitteiden asettelua kuntatasolla suhteessa koulutukseen. Ei riitä, että raamitasolla ohjataan määrärahoja koulutukseen, vaan on pystyttävä valtuustotasolla määrittelemään laadullisia ja määrällisiä tavoitteita koulutoimen järjestämiseksi. Tässä on esimerkiksi ryhmäkoko yhtenä tavoitteena voisi olla, opettajien täydennyskoulutuksen määrä voisi olla yhtenä tavoitteena ja tämäntyyppisiä asioita. Tämä on myös oikea foorumi silloin korostaa opettajan täydennyskoulutuksen merkitystä. Valiokunta kirjasi lausuntoonsa myös sellaiseen lauseen, missä määriteltiin, että olisi tutkittava mahdollisuus täydennyskoulutusvelvoitteeseen kuitenkin yksilön ja opettajan henkilökohtaisen suuntautumisen mukaan. Sitten vielä joku sana opiskelijavalinnoista. Tämä todella, kuten puheenjohtaja totesi, sukupuolikiintiökysymys on korostunut koko lausunnossa ehkä suhteettomankin paljon, mutta se on ehkä, sanoisiko helpoiten käsiteltävä ja vastakkainasetteluun viittaava osio tässä lausunnossa ja sen takia ehkä se on korostunut. Valiokunta on oikeasti huolissaan siitä, että miesopettajien määrä Suomessa on ollut alenemassa ja eläköityminen on suurempaa kuin sisäänotto miesopettajien kohdalla. Kun katsotaan opetusministeriön tilastoja, niin mikäli nyt oikein tulkitsin, niin vuonna 1990 miehiä valittiin 16,8 %, vuonna 2000 vastaava luku oli 14,7 %. Mitään ei ole ainakaan positiivisempaan suuntaan tapahtunut. Tämän takia me halusimme ottaa sukupuolikiintiön nimenomaan, meillä on kirjaus, että tulisi mahdollistaa kokeilu sukupuolikiintiöissä. Valiokunta on useina aikaisempinakin vuosina useissa yhteyksissä korostanut tätä samaa ongelmaa, samaa haastetta, mutta kun mitään ei ole tapahtunut, niin sitä haluttiin vielä kertaalleen nostaa esiin. Julkinen keskustelu on jo palvellut sitä päämäärää, mihin varmaan kaikilla eri tavoilla on tarkoitus päästä. Valiokunnan mielestä yhteiskuntarakenteen ja perherakenteen muutoksen ovat yksi keskeisimpiä syitä, minkä takia kouluissa tulisi olla tasapainoisemmin sekä miehiä että naisia opettajan tehtävissä. Se mitä valiokunta itse asiassa haluaa on se, että valintakokeita on kehitettävä niin, että opetusalalle soveltuvat ja motivoituneet miehet nykyistä enemmän hakeutuisivat ja valikoituisivat opettajan tehtäviin. Tässä tietysti yliopiston ja opetusministeriön yhteistyö on täysin keskeinen. Jarkko Alajääski on tehnyt oman tutkimuksensa "Miesongelma luokanopettajakoulutuksen opiskelijavalinnoissa Raumalla vuonna 1996." Hän on todennut johtopäätelmissään, että miehet olivat aliedustettuina luokanopettajakoulutukseen hakeneiden joukossa, valintakokeisiin kutsuttujen joukossa ja niihin osallistuneiden joukossa. Sen sijaan yliedustettuina valittujen joukossa verrattuna hakeneisiin ja valintakokeisiin kutsuttuihin ja osallistuneisiin. Ja vielä hän toteaa, että valintakokeen haastatteluosiossa valintakokeet näyttävät suosivan miehiä, niin kuin täällä professori Hytönenkin totesi. Johtopäätöksenä on se, että ensi sijassa tulee puuttua hakeutumiseen, jolla pystyttäisiin ratkaisemaan aika paljon näitä ongelmia. Tällöin pitääkin kysyä, vaikuttaako koko valintakäytäntö hakeutumiseen vai ei? Valiokunnassa keskusteltiin siitä, että hakeutumista voitaisiin nimenomaan tällä sukupuolikiintiökeskustelulla edistää ja mikäli tätä valintaprosessia ylipäänsä kehitetään, niin se saattaisi lisätä hakeutumista opettaja-alalle ylipäänsä. Kiintiö on sinänsä hyvin pieni osa kokonaisongelmaa ja ongelman ratkaisua. Mutta mikäli tällä keskustelulla ja sillä, että valintakoejärjestelmää kehitetään, lisätään 7
11 sitä hakeutumista, niin silloin päästään niihin lopputuloksiin, joita ainakin valiokunnassa on toivottu. Kiitoksia. 8
12 9 Professori Jouko Kari Jyväskylän yliopisto OPETTAJAN AMMATIN SUOSIO JA OPETTAJAN KOULUTUKSEEN HAKEUTUMINEN Arvoisat kuulijat, Ammatinvalinta on nuoren ihmisen merkittävimpiä - ja toivon mukaan myös kauaskantoisimpia päätöksiä elämän varrella. Tästä syystä harkitun päätöksen tekeminen on yksilön kannalta tärkeää ja myös yhteiskunnan ylläpitämän koulutusjärjestelmän kannalta hyvin toivottavaa. Jyväskylän luokanopettajavalinnoissa on tähän piirteeseen yleisempää ns. opettaja-ajattelua luotaavien pääsykoemallien kehittelyssä kiinnitetty aivan erityistä huomiota vuodesta 1992 lähtien; siihen kun on ollut erinomainen mahdollisuus hakijoiden suuren määrän vuoksi. Tutkija Pekka Räihän toimittaman ja äskettäin julkistetun tutkimusraportin tulosten pohjalta rohkenen myös väittää ratkaisujen toimineen pitkällä aikavälillä ennakko-odotusten mukaisesti. Tarkastelen aluksi lähinnä Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuksen näkökulmasta yleissivistävän koulun opettajan ammatin suosiota ja erilaisia ratkaisuja opettajankoulutukseen hakeutumisessa ja palaan lopuksi lyhyesti tarkastelemaan suomalaisen opettajankoulutusjärjestelmän toimivuutta ja sen nykytilaa. Esimerkkejä opettajan ammatin suosiosta ja hakeutumisen väylistä eri aloilla Koko maan ja erityisesti Jyväskylän luokanopettajakoulutuksen haluttavuudesta miesten ja naisten osalta Huippuvuodesta 1992, jolloin yhteisvalinnasta ilmoittautui lähes 5900 (5889) hakijaa, on hieman taannuttu. Äskettäin päättyneessä yhteishaussa hakijoiden kokonaismäärä on tarkalleen Nousua on parin vuoden takaisesta aallonpohjasta 357 ja viimevuotisestakin 127 hakijaa. Jyväskylään haki ensisijaisesti vuonna 2000 naisia 636 ja miehiäkin vielä 159; kun miesten määrä 1992 oli 207. Kuvio 1 osoittaa kuitenkin mieshakijoiden määrän pysyneen suhteellisesti ottaen hyvin korkeana, mutta erityisen kummallista on se, että Jyväskylän yliopisto suorastaan "rohmuaa" nuo mieshakijat. Esimerkkinä tästä vaikkapa vuoden 1998 tilanne, jolloin JY:n miesten määrä 188 oli 27,6 % eli reilut 1/4 kaikista. Meillä on erityisesti tästä porukasta varaa valita. Tutkimustemme mukaan (Heinonen 2000) helsinkiläislukion pojista kuitenkin vain 11,9 % pitää luokanopettajan ammattia uranvalintavaihtoehtonaan, kun vastaava suosio muualla maassa on 22,3 eli kaksinkertainen. Helsinkiläistyttöjen vastaava luku on 34,3 % vastaten melko tarkoin koko maan luokanopettajan ammattia haluavien tyttöjen osuutta 36,8 %. Muualla maailmassa - ehkä Kanadaa lukuun ottamatta - tätä suosion määrää on suuresti ihmetelty.
13 Kuvio 2 osoittaa puolestaan Jyväskylän yliopistoon sisään päässeiden luokanopettajaopiskelijoiden miehet/naiset suhteellisten osuuksien kehityksen kymmenvuotiskaudelta Miesten osuuden paranemisen vuoteen 1997 mennessä aina 30 %:iin ja laskentatavasta riippuen vähän ylikin selittää ministeriön rahoituksella ylläpidetty valintakokeen kehittämistutkimus, jossa on onnistuttu kehittämään hyvin toimivat ja "sukupuolineutraalit" valintakokeen osat: kirjallisuuteen perustuva pohdintatehtävä, videolta nähdyn opetustilanteen analyysi, yhteistyövalmiuksia mittaava ryhmätilanne sekä yksilöhaastattelu. Matemaattis-luonnontieteellistä ajattelua mittaava vapaaehtoinen osio toi Jyväskylään erittäin runsaasti laajan matematiikan ylioppilaskirjoituksissa suorittaneita (36,4 %), ja esimerkiksi Hämeenlinnan vastaava luku oli vain 22,8 %, kun sitä ei erityisesti korostettu. Hakijat lukevat siis erityisen tarkasti valintakoeoppaita (Kuvio 3). Varsinainen tulos tässä raportissa "Valinnat, koulutus, luokanopettajan työ" on kuitenkin se, että Jyväskylän valinnoissa hyvän valintapäätöksen tehneet ja hyvää ns. opettaja-ajattelua edustavat, joiden määrä on 1990-luvulla onnistuttu nostamaan hyvin korkeaksi, viihtyvät ja menestyvät opettajan suuria haasteita eteen tuovassa arjessa edelleen erinomaisesti - ja huomattavasti paremmin kuin heikon ja sattumanvaraisen valinnan tehneet kollegansa, jotka usein ahdistuvat ja harkitsevat jopa alan vaihtoa. Kun asia näin hyvin on otettu seurantatutkimuksen avulla haltuun, sen tulisi siirtyä käytännön opiskelijavalintatilaisuuksiin laajemminkin. Näin uskonkin käyvän paljolti jo kuukauden kuluttua toteutettavissa valinnoissa Jyväskylää laajemminkin. Viime viikonlopun Opettajankoulutuksen valtakunnallinen valintakoeseminaari antoi tästä viitteitä. Jyväskylän OKL:n rekrytointi- ja sijoittumisalueilla on kentällä hyvä tilanne myös kouluissa (vielä 35 % miehiä ja 65 % naisia). Vantaalla tilanne näyttää jo jonkinlaisen kriisin oireita (vain 22 % miehiä ja 78 % naisia), ja tilanne ilmeisesti vain edelleen vinoutuu. Aineenopettajien "suoravalinta" suosion ja määrätietoisen opiskelun lisääjänä Jyväskylässä Hyviä kokemuksia aineenopettajien ns. suoravalinnasta - jolloin myös aineenopettajat harkitsevat jo "lähtöruudussa" mahdollisuutensa opettajuuten on: S liikunnanopettajien osalta n. 30 vuoden ajalta, S musiikin opettajien osalta muutaman vuoden osalta, S englanninkielen opettajien osalta yhden kokeiluvuoden ajalta, jolloin saatiin todella motivoituneita, hyvin kieliopinnoissaankin suoriutuvia ja opinnoissaan pysyviä opiskelijoita. Nyt kokeilu, joka myös jää pysyväksi käytännöksi laajenee historian, kirjallisuuden ja saksan opettajaopintoja koskevaksi. Toivottavasti voimme antaa myös valintakokeeseen hyviä menettelytapoja luokanopettajien valintoihin kehitetyistä käytänteistä - toki niitä edelleen kehittämällä. Ammatillinen opettajankoulutus suosion "ristiaallokossa" Ammatillisen koulutuksen tilanne vahvistaa minulla aiemminkin ollutta olettamusta, että opettajavarantoa ja opettajaksi hakeutumisen potentiaalia Suomessa on runsaasti, mutta se on ehkä vähän kiusallisellakin tavalla epätasaisesti jakautunut. Niinpä: matkailu- ja ravintola-alalla on opettajia aivan liikaa. Ennen niin suositulla sosiaali- ja terveysalalla lienee edelleen hakijapotentiaalia, mutta kun on liikaa opettajia, valintakokeisiinkaan ei ole entisen kaltaista ryntäystä. Miesten suosimalla luonnonvara-alalla tilanne on tasapainoinen. Sen sijaan etelän kaupungeissa ei tekniikan ja liikenteen opettajiksi ole tungosta, mutta pohjoisempana hakijoita riittää. Syy lienee 10
14 palkkapolitiikassa, kuten luokanopettajien ja alan aineenopettajienkin kohdalla. Kulttuurialalla (kuvaamataitelilijat, artenomit ja muusikot) hakijoita on runsaasti; ja työtilaisuuksiakin kohtalaisesti vapaan kansansivistyksen saralla. Sitten karvan verran yleisemmin joistakin asioista. Opettajankoulutuksen saatavuus on Suomessa järjestetty opettajankoulutuksen osalta todella mallikelpoisella tavalla (kartta sijoittumisesta LUOKO:n osalta). Kun näin on, Helsingin seutua uhkaa paheneva opettajapula, ellei kiireesti ryhdytä maksamaan "syrjäseutulisää", jotta yksinäinen opettaja pystyisi kuukausipalkallaan maksamaan edes vuokran ja markettilaskut. Autoa tuskin kannattaa hankkiakaan - ainakaan toistaiseksi - täällä ruuhka-suomessa. Varsinkin opettajien on syytä iloita OECD:n opetusministerien kokouksessa huhtikuussa esiin nostetuista asioista Suomen osalta. % Suomi on edelleen kärjessä kansainvälisissä luku- ja kirjoitustaitotesteissä, OECD:n opetusministerien kokouksessa tämän vuoden huhtikuussa Suomen koulutusjärjestelmä on saanut erityistä tunnustusta ja myös kehittämisehdotuksia, joista % Suomi on muiden Pohjoismaiden tavoin kustannustehokkainta aluetta maailmassa saaden erinomaisia tuloksia lähes kaikilla elinikäisen oppimisen alueilla. S Kehityksen kärkimaissa, johon Suomikin lienee pyrkimässä, käytetään jo enemmän määrärahoja tietotekniikkaan kuin kirjoihin ja muihin painomateriaaleihin. Siinä on meille kuitenkin vielä kirimisen varaa. En siis tutkimuksen saralta löydä kovin painavia perusteita puhua varsinaisesti opettajuuden kriisistä koko maassa, mikäli sillä tarkoitetaan opettajiston koulutusta ja taitotasoa. Kriisin ainekset ovat pääosin muualla; tahoilla, joihin yksittäisellä opettajalla - ehkä opettajajärjestölläkään - ei ole suoranaista mahdollisuutta vaikuttaa. Tarkastellessani minulle sovittua teemaa - vähän niin kuin opettajana - lähden edelleen OECD:n opetusministerien suosituksista, jotka ovat mielestäni oikean suuntaisia tutkimustemmekin mukaan. Huoli opettajan ammatin suosiosta onkin yleiseurooppalainen, ja omien havaintojeni mukaan, joita olen kerännyt lähes vuosittain vuodesta 1983 alan kongressimatkoilta, tilanne Suomessa ei suinkaan ole pahin, joskin tiettyjä uhkakuvia nostattava. On mielestäni hyväkin, että nämä uhkakuvat näkyvät nyt ensi sijassa pääkaupunkiseudulla, jolloin päättäjät ovat niihin jo hanakasti tarttumassa. Siitä on oivana osoituksena mm. tämän seminaarin järjestäminen. Viikko sitten vastaavia asioita puitiin Jyväskylässä kahden päivän ajan kestäneessä "Opettajankoulutuksen valtakunnallisessa valintakoeseminaarissa", josta tuon tuliaisena luokanopettajien valintakokeiden kehittämistä koskevan, tutkija Pekka Räihän toimittaman pitkittäistutkimuksen loppuraportin, joka julkaistiin torstaina myös kiitettävästi tiedotusvälineissä. Raportin tulosten pohjalta on perusteltua yhtyä em. ministerikokouksen suosituksiin opettajapulan torjumiseksi. Keinoina opettajapulan torjumiseen ministerit esittivät: S opettajien palkkauksen tarkistamista (toim. huom! muihin maisteritasoisiin tehtäviin ehkä varovaisestikin suhteuttaen, jolloin miehetkin saataisiin taas kiinnostumaan opettajan tehtävistä), S lisäpanostusta täydennyskoulutukseen (huom! lähtien heti työhön perehdyttämiskoulutuksesta, johon mm. Jyväskylä nyt alkaa panostaa), 11
15 12 S urakehitysmahdollisuuksien ja johtamiskoulutuksen luomista, jotta rehtoreiksi saataisiin parhaat opettajat (pidän erittäin huonon lainsäädännöllisenä ratkaisuna apulaisjohtajajärjestelmän luomista, joka kai tehtiin säästötarkoituksessa; Juvan kunnan osalta tästä on valmistumassa tapaustutkimuksena toteutettava opinnäyte Jyväskylän yliopistossa).
16 13 Koulutuspoliittinen sihteeri Marja-Leena Isomursu Opetusalan Ammattijärjestö OAJ MIKSI OPETTAJAN AMMATTI EI HOUKUTTELE Arvoisa puheenjohtaja, hyvät seminaarin osallistujat, Otsikon kysymys kuuluu, miksi opettajan ammatti ei houkuta. Miksi koulutuksen saaneet siirtyvät muihin tehtäviin ja miksi lähdetään ennenaikaiselle eläkkeelle? Löytyisiköhän vastaus noihin kysymyksiin siitä, mitä koululle tänä päivänä kuuluu ja siitä, millaisissa olosuhteissa opettajat työtään koulussa tekevät. Laman seurauksena kunnat ovat säästäneet koulutoimesta, mikä ei tietenkään ole voinut olla vaikuttamatta oppilaisiin ja opettajan työhön koulussa. Lääninhallitukset ovat v arvioineet kuntien peruspalveluja ja niihin kohdistuneita säästöjä ja säästöjen vaikutuksia. Kysyttäessä viittä tärkeintä oppilaisiin vaikuttanutta tekijää nousivat esiin (vähän eri järjestyksessä eri lääneissä) seuraavat asiat: ryhmäkoot ovat kasvaneet laman aikana, kerhotoimintaa on vähennetty lähes minimiin, oppimateriaalien hankinnassa on ongelmia, tukiopetusta ei ole järjestetty lähestulkoonkaan tarpeeksi ja sijaisten palkkaukseen ei ole ollut rahaa. Lisäksi joissain kunnissa oli mainittu vielä opettajien lomautukset. Laman seurauksena myös pahoinvointi koko yhteiskunnassa on lisääntynyt; syrjäytyminen ja perheiden sosiaaliset ongelmat ovat kaikille tuttuja asioita. Meillä alkaa olla jo toisen polven työttömiä ja kotien alkoholi- ynnä muut ongelmat ovat kaikkien tiedossa. Nämä ongelmat seuraavat väkisinkin lapsia kouluun ja näkyvät selvitysten mukaan koulun arkipäivässä väkivaltana, häiriökäyttäytymisenä ja kiusaamisena. Opettajien mahdollisuudet vaikuttaa näihin asioihin ovat kovin pieniä. Meillä OAJ:n toimistossa juristit kertovat kauhutarinoita erityisesti erityisopettajien ongelmista. Jos riehuvan oppilaan päällä pitää istua, että hänet saadaan rauhoittumaan, rupeaa tuntumaan siitä, että tämä ei välttämättä enää ole opetustyötä. Erityisopetus oli ensimmäinen kohde, mistä laman aikana ruvettiin säästämään. Tälläkin hetkellä erityisopetuksen tarpeessa olevia oppilaita opetetaan yleisopetuksen ryhmissä, vaikka selkeästi heidät olisi tarpeen siirtää erityisopetukseen. Toisaalta, erityisopetukseen siirrettyjä oppilaita innokkaasti integroidaan yleisopetuksen ryhmiin. Näin tapahtuu valitettavasti ilman tukitoimia, ilman koulunkäyntiavustajaa ja ilman, että luokanopettaja olisi saanut täydennyskoulutusta. Samaan aikaan, kuten kuntien peruspalveluselvitys osoitti, myös opetuksen ryhmät ovat kasvaneet ja muukin oppilasaines muuttunut entistä heterogeenisemmaksi. Luokanopettajalla saattaa olla
17 integroituna luokassaan kuusikin erityisoppilasta. Herää kysymys jo kohta, että mikä on yleisopetusta ja mikä on erityisopetusta. Uusi oppimiskäsitys - vaikka se ei nyt varmaan enää kenellekään meistä uusi ole - eli konstruktivismi lähtee siitä, että oppilas oppii ja opettaja tukee häntä siinä oppimisessaan, oppilaan yksilöllisestä lähtökohdista. Tämä oppimiskäsitys edellyttää tietysti opetuksen eriyttämistä. Mutta jos ryhmät ovat ylisuuria ja opettajien aika menee häiritsijän rahoittelemiseen, niin eriyttämisestä lienee turha puhua. Ja sitten tehdään arviointi, jossa todetaan, että opettajat eivät olekaan ottaneet käyttöön näitä uusia, hyviä menetelmiä. Hyi, opettajat! Sitten täydennyskoulutuksesta, mistä Armi Mikkola ja muutkin alustajat ovat jo aiemmin käsitelleet. Samaan aikaan, kun työskentelyolosuhteet kouluissa ovat heikentyneet, uusia vaatimuksia on tullut ovista ja ikkunoista. Opettajien mahdollisuudet osallistua täydennyskoulutukseen ovat kaventuneet. Koulutuksen järjestäjät eivät lähetä enää opettajia täydennyskoulutukseen ja jos lähettävät, sijaisia ei palkata. Opettajat ovatkin entistä useammin joutuneet kouluttautumaan omalla ajallaan ja osittain omalla kustannuksellaan. Tehdään sitten kysymys: Onko se ihme, että nuoret eivät hakeudu opettajan ammattiin tai opettajat siirtyvät helpompiin tehtäviin tai ennenaikaiselle eläkkeelle. Meidän mielestämme OAJ:ssa yksi ratkaisu ongelmaan on opettajan ammatin arvostus. Mielenkiintoista on, että kaikissa juhlapuheissa koulutusta arvostetaan kovinkin, mutta miksi ei arvosteta sen koulutuksen tekijää eli opettajaa. Voiko kysymys olla siitä, että ala on perinteisesti naisvaltainen, siksi sitä ei arvosteta? Koska ei arvosteta, ei makseta parempaa palkkaa, ja koska ei makseta parempaa paikkaa, niin alalle ei saada miehiä. On ehkä kysymys kehästä. Yhteiskunnan arvostus opettajan ammattiin kaiken kaikkiaan näkyy opettajan palkkauksessa. Vastavalmistuneen luokanopettajan paikka on markkaa ja vastavalmistuneen aineenopettajan paikka noin markkaa. Viimeisimmässä Opettaja -lehdessä oli nimimerkillä "opet lakkoon" pieni mielipidekirjoitus asiasta. Pari vuotta sitten valmistunut kielenopettaja siirtyessään yksityissektorille, sai siellä 4000 markkaa parempaa paikkaa. Vertailun vuoksi ammattikorkeakoulusta valmistuva IT-alan ammattilainen - ilman, että ammattikorkeakoulututkinto on edes valmis - ansaitsee mk kuukaudessa. Tässä ehkä näkyy se ammatin arvostus. Liittyykö se sukupuoleen vai ei, sitä voi miettiä. Nuorten opettajien alkupaikat eivät missään tapauksessa riitä esimerkiksi Helsingissä kattamaan asumis- ynnä muita kustannuksia. Helsingin kaupunki onkin ottanut keskusteluun sen, että pitäisikö opettajille saada työsuhdeasuntoja ja täällä on myös harkittu lisäpalkkausta. Kaiken kaikkiansa järjestön käsitys asiasta on se, että yhteiskunnan tulee ehdottomasti huolehtia siitä, että me saamme riittävästi voimavaroja koulutukseen ja opettajan palkkaukseen. Ja opettajan ammatin arvostus tulee saada nousuun. Valitettavasti vain aina kun järjestö puhuu ammatin arvostuksesta, niin ajatellaan aina, että ketunhäntähän niillä on tietenkin kainalossa. Mutta me peräänkuulutammekin sitä, että kaikki tahot, joita tämä asia kiinnostaa ja jotka ovat sen kanssa tekemisissä, yhteistyöllä pyrkisivät tämän asian parantamiseen. Kiitos. 14
18 15 Puheenjohtaja Tatja Karvonen Suomen Opettajiksi Opiskelevien Liitto SOOL OPETTAJIEN ARVOSTUS NOUSUUN Arvoisa puheenjohtaja, hyvät läsnäolijat, Kiitos siitä, että sain tulla tänne esittämään puheenvuoroni. Otsikoksi oli laitettu, että opettajan arvostus nousuun. En tiedä, puhunko ihan siitä koko aikaa, koska täällä on tänä päivänä puhuttu hyvin mielenkiintoisista asioista, joista meillä Opettajiksi Opiskelevien Liitolla, SOOLilla, on hyvin vankka näkemys ja näkemys siitä, millä tavalla opettajan koulutukseen hakeutumista ja hakijoitten soveltuvuutta tulisi testata jne. On paljon puhuttu opettajuudesta. Hiukan harmittaa se, vaikka itse olenkin luokanopettaja, että täällä puhutaan pelkästään luokanopettajista, koska opettajuus on muutakin ja opettajia on muitakin kuin luokanopettajia. Mutta palaan näihin asioihin myöhemmässä vaiheessa. Aluksi haluaisin sanoa, että kun lähdette täältä pois, niin älkää kiirehtikö hirveän nopeasti, koska tuolla pöydällä on Suomen koulutuspoliittinen ohjelma, johon on viime keväänä kirjattu meidän opettajiksi opiskelevien näkemykset siitä, mikä on nykytilanne opettajankoulutuksessa ja minkälainen sen pitäisi olla tulevaisuudessa. Lisäksi siinä on meidän jäsenlehti Soolibooli, joka on ilmestynyt viime viikolla, ihan tuoretta lukemista, mitä opettajaksi opiskeleville kuuluu ja mitä on tapahtunut. Toivon, että voitte ottaa ne mukaan ja tutustutte niihin oikein, varsinkin tähän koulutuspoliittiseen ohjelmaa. Täällä on paljon painavaa tekstiä. Aluksi opettajan arvostuksesta ja siitä, mitä opettajan arvostus on ja millä tavalla sen tulisi näkyä. On puhuttu paljon siitä, millä tavalla arvostusta on, tai ehkä sen puutteesta. Näkemykseni opettajan arvostuksesta on, että työtä arvostetaan, mutta se ei esimerkiksi palkkauksessa näy, jos arvostuksen mittarina on palkan suuruus. Toisaalta palkkauskysymyksessä on heijasteita yhteiskunnan nykytilasta ja arvostus mitataan rahassa. Teet arvokasta työtä, kun saat tietyn määrää palkkaa eikä muulla ole merkitystä. Ehkä tässä on myös heijasteita siihen, minkä vuoksi miehet haluavat tehdä niin paljon korkeammin palkattuja töitä kuin se, että tulisivat opettajiksi. Mutta se palkkauksesta. En haluaisi siitä sen enempää, mutta kuten Marja-Leena Isomursu sanoi, että se on aina ammattijärjestön valitusvirsi, jota liian useasti sanotaan, mutta kuitenkin se on tosiasia. Palkkauksen, oli se sitten opettajan, siivoojan tai vaikkapa poliisin, pitäisi olla sellainen, että se vastaa koulutusta ja sillä pystyy tulemaan toimeen. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla luokanopettaja ei ehkä tule toimeen. Tapasin yhden vastavalmistuneen luokanopettajan, joka oli innolla tullut tänne töihin, halusi oman asunnon, meni pankkiin, ei saanut lainaa, koska ei saanut riittävästi tuloja. Mielestäni tämä on kurja tilanne. Se, että ne, jotka sanovat, että opettajan ammattia ei arvosteta, voisivat katsoa hiukan peiliin. Kyllä sitä arvostetaan. Jos kuuntelette niitä ihmisiä, kun kerrot, että olet opettaja tai opiskelet opettajak-
19 si, niin ehkä he kauhistelevat sitä, mutta usein sen vuoksi, että he tietävät, kuinka vaativaa ja arvokasta työtä tehdään. Mutta se, millä muulla tavalla arvostus näkyy opettajan konkreettisessa työssä, että kyllä ne asenteet siihen opettajan työhön ovat erittäin korkealla. Itse ainakin koen tekeväni arvokasta työtä. Oli ammatti mikä tahansa, arvostus lähtee omasta itsestään. Ellet itse arvosta työtäsi, ei kukaan muukaan voi sinun työtäsi arvostaa. Mielestäni se on myös opettajuuden lähtökohta. Meidän opettajaksi opiskelevien pitää arvostaa sitä, mitä tehdään ja olla ylpeitä siitä, rinta röyhingillä mennä, että minusta tulee opettaja ja nostaa vain pää enemmän pystyyn, kun joku tulee sanomaan, että voi, voi, sinua raukkaparkaa. Lisäksi me järjestönä olemme kiinnittäneet huomiota siihen, millä tavalla opettajan arvostus ja opettajan työn kiinnostavuus on heikentynyt. Viime kuussa pidettiin liittokokous, jossa valittiin ensimmäinen vuoden opettajaksi opiskeleva. Tällä toimenpiteellä halusimme omalta osaltamme olla tuomassa esiin opettajuuden myönteisiä puolia sekä kertoa sitä, että opettajuus houkuttelee yhä nuoria. Vuoden opettajaksi opiskelevaksi valittiin Tuomas Yläkorhola. Hän on luokanopettajaksi opiskeleva ja häntä haastateltiin valinnan jälkeen ja kysyttiin, että mitä hänelle merkitsee opettajan ammatin arvostus. Hän sanoi seuraavaa: "Arvostus olisi saavutettava henkilökohtaisesti eikä kollektiivisesti koko ammattiryhmänä", eli siinä mistä työ lähtee, eli luokkahuoneesta tai lastentarhasta päiväkoti-ikäisten lasten kanssa. Ja lisäksi siitä, miksi kannattaa opettajakoulutukseen hakeutua hän totesi seuraavaa: "ei muuta kuin rohkeasti hakemaan. Opettajan työnäkymät näyttävät tällä hetkellä varsin hyviltä, joten alalle kannattaa ehdottomasti hakea. Opettajaksi tarvitaan erilaisia ihmisiä, joten ei muuta kuin avoimin mielin kohti pääsykokeita." Työelämästä hän ei juurikaan sanonut mitään, koska opiskeluaikaa on vielä edessä. Näinhän se on. Kaikki ne, jotka täällä ovat opiskelleet opettajaksi ja ovat toimineet opettajina, tietävät tämän todellisuuden. Seuraavaksi haluaisin hiukan puhua opettajankoulutuksen haasteista. Halusin kääntää tämän sanaksi haaste, koska monesti puhuttiin ongelmista. Tietyllä tavalla ne ovat myös ongelmia, mutta lähinnä näkisin ne haasteina, joihin meidän täällä istuvien ja tämän rakennuksen ulkopuolella tulee vastata. Saimme aluksi opetusneuvos Armi Mikkolalta selvitys siitä, minkälainen on tuleva opettajatarve opettajaryhmittäin ja huomasimme, että monet opettaja-alat tarvitsevat paljon uusia työntekijöitä tulevina vuosina. Sen, mitä opetusministeriö on tehnyt, on tehnyt sen, että opiskelijamääriä eli sisäänottomääriä on kasvatettu. Mutta se ei kuitenkaan riitä siihen. Kuten Marja-Leena Isomursu totesi, että siellä on muitakin ongelmia, eli sen jälkeen kun valmistutaan ja mennään töihin, työolot eivät välttämättä olekaan sitä, mitä olisi toivonut. Ongelmia on myös pääsykoejärjestelmissä ja myös opinnoissa ja opettajan työoloissa. Tässä on puhuttu paljon pääsykoejärjestelmästä ja siitä, millä tavalla saadaan miehiä hakeutumaan alalle. Taas ihmettelin sitä, että miksi puhuttiin pelkästään luokanopettajista. Se on jotenkin painottunut sinne, ehkä nämä selvitykset ja muutkin ovat olleet luokanopettajapainotteisia. Tosiaan näissä selvityksissä ja puheenvuoroissa on nähty se, että opettajakoulutuksen valintakokeet ovat ongelmallisia. Kuten todettiin, luokanopettajakoulutukseen pääsääntöisesti hakeudutaan kahdessa vaiheessa, joissakin jopa kolmessa vaiheessa. Se, että pääsee näihin luokanopettajan valintakokeisiin, pitää menestyä kouluopinnoissa erittäin hyvin, eli menestys jo aikaisemmilta vuosilta pitää olla taattu. Ilolla sain katsoa tätä sivistysvaliokunnan kannanottoa, joka oli kuun alussa tehty, missä oli paljon puhuttu mieskiintiökin. Siellä oli valiokunta ottanut kantaa opiskelijavalintoihin. Sivistysvaliokunta on useissa otteissa kiinnittänyt huomiota opettajankoulutuksen opiskelijavalintoihin. Nykyisellä 16
20 opettajankoulutuksen pääsykokeella hakija-aineksesta valikoituu teoreettisesti hyvä opiskelijajoukko, mutta sivistysvaliokunnan mielestä on tärkeää, että opiskelijoiksi valikoituu motivoituneita ja kasvatustyöhön myös persoonaltaan parhaiten soveltuva opiskelija-aines. Tämä näkemys on erittäin vahvasti myös SOOL:n näkemys. Tärkeintä on, että opiskelijat ovat motivoituneita ja alalle haluavia ja heillä on kyky suorittaa myös opinnot, ettei käy niin, että on paljon harrastuspisteitä ja sitten opinnot jäävät gradua vaille. Se ei ole kenenkään etu, ei opiskelijan, ei yliopiston eikä laajemassa määrin yhteiskunnan. Se oli luokanopettajan puolella. Mutta miten aineenopettajan puolella sitten? Aineenopettajan koulutuksen valintakokeet ovatkin sitten hiukan mielenkiintoisemmat. Jos niitä vähän tarkemmin katsastelee, niin huomataan, että taito- ja taideaineissa, eli musiikissa, kuvataiteessa, liikunnassa ja käsitöissä on niin sanottu suoravalinta. Opiskelija tietää jo opintoihin hakeutuessaan, että hänestä tulee opettaja. Lisäksi viime vuosina on kehitetty muihinkin aineisiin ns. suoravalintaa, ja näissä hakijamäärät ovat olleet hyvinkin kohtuullisia ja hyviä. Mutta, miten käykään niille opettajaksi opiskeleville, jotka pääsevät opettajankoulutukseen ns. täyttämällä A4:n? Se on harmillista. Haluan näyttää teille muutaman kalvon. Aluksi jos katsotaan taito- ja taideaineita, nämä luvut on kerätty viime kevään jälkeen eli loppukesästä ja alkusyksystä. Siellä on taito- ja taideaineiden opettajankoulutukseen hakeutuneita, musiikki, kotitalous, tekstiilija tekninen työ ja liikunta. Tässä ovat hakeutuneet ja kiintiöt. Ehkä mielenkiintoisimmat luvut löytyvät tuolta yhteensä-sarakkeesta. Musiikkiin oli 319 hakijaa ja 61 on ollut kiintiö. Kotitaloudessa reilu 200, tekstiilityössä myös reilu 200 hakijaa, tekninen työ 137, liikunta lähes 900. Nähdään, että hakijoita on ja että voidaan valita hyvästä joukosta hyvä aines opiskelemaan. Näkemykseni mukaan tässä on selkeästi se, että kyseessä on suoravalinta. Samalla tavalla, kun luokanopettajakoulutukseen saatiin hyvät tiedot esimerkiksi Helsingin puolelta, millä tavalla sinne hakee monia satoja hakijoita, ja muutama prosentti opettajankoulutukseen päässeiden, viime vuonna noin 13 % pääsi sisälle. Miten on muilla ns. ongelma-aloilla? Tässä saatiin selvitys siitä, missä on tarvetta opettajista. Tässä on myös niitä haasteita. Sieltä löytyy matematiikka, hakijoita 146, kiintiö 205. Tässä ei ole laitettu sukupuolen mukaan, mutta jos puhutaan siitä ongelmasta, missä se ongelma on, niin se on enemmänkin tietyillä aineenopettaja-aloilla, että ei saada edes miehistä ja naisista niitä kiintiöitä täyteen, mistä on kentälläkin suurin tarve. Fysiikka, hakijoita 65, kiintiö 128. Kun puhuttiin kielistä, ruotsi on sellainen, missä on tulossa vähän ongelmallinen tilanne. Se vielä pysyy pinnalla hengittäen. Reaaliaineet, esimerkiksi uskonto näyttää aika kivalta, 143 hakijaa ja 45 on kiintiö, joten sielläkin voidaan valita päteviä ihmisiä. Ongelma näissä on, että kiintiöt eivät täyty. En tiedä, kuinka moni teistä on aineenopettajakoulutuksessa ja tekee opiskelijavalintoja. Joskus, mitä on puhunut opiskelijoiden kanssa, niin laitoksella näyttää olevan suunnaton halu saada nämä kiintiöt täyteen, jolloin periaatteessa kuten tässä yhdessä puheenvuorossa tulikin jo esille, siellä on se muodollinen soveltuvuuskoe eli haastattelu, halutaan päästä pienemmillä pistemäärillä sisään, että saadaan kiintiöt täyteen ja opetusta pystytään järjestämään. Toinen puoli, mikä on opettajankoulutuksen haasteena, on opettajankoulutuksen sisällön kehittäminen. Haluaisin tiedustella tässä, että kuinka moni teistä konkreettisesti tekee siinä omassa työssään yliopistossa opettajankoulutuksen kehittämistä. Kolme, neljä. Hienoa, eli nyt puheet eivät mene täysin kuuroille korville. Koska kaikki tiedämme sen, että yliopistolla on oma päätäntävalta koulutuksen antamisesta ja se, että mitä me täällä puhutaan opettajankoulutuksesta ja opettajan- 17
Sinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotPerusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat
LisätiedotLuokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi?
Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi? Tiina Nyyssönen, koulutussuunnittelija OKL tiina.m.nyyssonen@jyu.fi JYU. Since 1863. 12.11.2018 1 Millainen OKL on? Luokanopettajakoulutus =>
LisätiedotLÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT
LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2015 Arvioinnin tulokset Oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 % arviointitehtävien kokonaispistemäärästä
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotOsoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?
TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.
LisätiedotAMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes
AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotOpettajatarvetyöryhmän muistiossaan 2003:9 antamat suuntaviivat opettajankouluttajille
Opettajatarvetyöryhmän muistiossaan 2003:9 antamat suuntaviivat opettajankouluttajille LIITE 1 Armi Mikkolan esitykseen 26.11.2003 liittyviä poimintoja Opettajatarvetyöryhmän muistiosta, joka löytyy kokonaisuudessaan
LisätiedotAmmattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä
Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus2006
2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia
LisätiedotLainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen
Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael 2.5.2017 Tiina Pilbacka-Rönkä PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS Valmistavan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden
LisätiedotAmmatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40
Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan
LisätiedotOpettajankoulutus Suomessa
Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus
LisätiedotAMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta
AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta M/S Mariella 4.5.2017 Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry Maiju Korhonen #AMIS2016 Mikä on AMIS-tutkimus? Miten aineistonkeruu toteutettiin? Mitkä
LisätiedotMITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014
MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 Opetushallitus 10.11.2014, Helsinki Opetusneuvos Armi Mikkola Uusia opettajatietoja käytettävissä: OECD:n Teaching and Learning International Survey TALIS
LisätiedotSeinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)
Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista
LisätiedotE. Tehtävätyyppi perusopetuksessa ja/tai lukiokoulutuksessa tässä oppilaitoksessa Katso vaihtoehdot luettelosta, kohta E.
OPETTAJAKOHTAISTEN TIETOJEN LOMAKE Peruskouluopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajat 2008 Opettajan tiedot A. Opettajan sukunimi B. Opettajan etunimi D. Työsuhteen luonne tässä oppilaitoksessa (1.3.2008
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ
Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja
LisätiedotTulevaisuuden opettajat ja kouluttajat. Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka konferenssi , Helsinki
Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka 2012- konferenssi 26.-27.2.2007, Helsinki Alustajat: Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat Hannele Niemi, professori,
LisätiedotOppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen
Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit
LisätiedotNaisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005
Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
LisätiedotVALMA ja TELMA seminaari
Syksy 2014 VALMA ja TELMA seminaari 22.9.2015 4/5/13 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus VALMA Perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheen koulutusten aseman ja sisällön selkiyttämisen
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotMitä peruskoulun jälkeen?
Mitä peruskoulun jälkeen? Opinto-ohjaaja Pia Nissilä opintopolku.fi KEVÄÄLLÄ 2018 YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on 20.2.-13.3.2018. Koulutukset alkavat syksyllä 2018.
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ
Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotMaahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto
Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Peruskoulu osana Eiran aikuislukiota Peruskoulu toimii yleissivistävässä ympäristössä.
LisätiedotKUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA?
KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA? Suomalaisessa peruskoulussa taideaineiden opetuksen määrä on ollut niukkaa aina. Taideaineiden osuus
LisätiedotNaisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005
Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa
LisätiedotHENKISTÄ TASAPAINOILUA
HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,
Lisätiedot14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:
Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen
LisätiedotLausuntoja tuntijaosta
Turun Lasten Parlamentti 11.11.2014 Pitäisikö kaikissa koulussa opettaa eri oppiaineita yhtä paljon? Kyllä. Mille luokille lisätunti liikunnassa pitäisi lukujärjestyksessä sijoittaa? 5 6 luokille. Kenen
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotRauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman
2016 Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman Muutokset luku 1 2019 perusteiden 2014 mukainen opetussuunnitelma Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanin hyväksymä 16.6.2016
LisätiedotJärjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet
Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä
Lisätiedot1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin
Opetusneuvos Armi Mikkola Opetusministeriö/ yliopistoyksikkö VOKKE-projektin seminaari Helsinki, 7.9.2004 1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Tutkintojen uudistustyö käynnistyi kasvatusalalla
LisätiedotNuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014
Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.
LisätiedotYLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)
YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32
LisätiedotOPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus
OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI 19.- 20.4.2012 Helsinki, Hilton Strand Tilaisuuden avaus Aulis Pitkälä Pääjohtaja Oppilaan- ja opinto-ohjaus elinikäisen oppimisen tukena Oppilaan- ja
LisätiedotSanomalehtien Liitto
12.6.2019 Sanomalehtien Liitto Mediakasvatuksen asema perusopetuksessa Terhi Hyvönen, Emilia Valtola & Kati Valta TIIVISTELMÄ Mediakasvatuksen tärkeys Kuinka tärkeänä näet mediakasvatuksen? Erittäin tärkeänä
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.
LisätiedotMetsätalouden koulutuksen muutostarpeet
Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 1.10.2012 Osaaminen Laaja-alainen osaaminen Monialainen osaaminen Huippuosaaminen Erikoisosaaminen Onko realistista saavuttaa
LisätiedotValmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto
Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta
LisätiedotKiinnostaako sinua opettajankoulutus tai ura kasvatusja opetustehtävissä?
UEF Kiinnostaako sinua opettajankoulutus tai ura kasvatusja opetustehtävissä? Hyödynnä kevään 2019 valintayhteistyön mahdollisuuksia ja hae Itä-Suomen yliopiston ja Helsingin yliopiston opettajankoulutuksiin
LisätiedotVanhemmat nuoren ammatinvalinnan tukena. Auri Kohola Taloudellinen tiedotustoimisto TAT
Vanhemmat nuoren ammatinvalinnan tukena Auri Kohola Taloudellinen tiedotustoimisto TAT TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄ 65 % nykynuorista tulee työskentelemään ammateissa, joita ei ole vielä olemassa. (Lähde: World
LisätiedotAmmattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti
YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen
LisätiedotOAJ:n lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi lukiolain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö lukioonvalmistava@minedu.fi kirjaamo@minedu.fi Asia: OAJ:n lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi lukiolain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
LisätiedotMaahanmuuttajien saaminen työhön
Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien
LisätiedotSUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ
SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ VALINNAISAINEIDEN VALINTA JA TUNTIJAKO VALINTA Valintojen tulisi pohjautua oppilaan kiinnostuksiin ja taitoihin. Valintoja tehdessä kannattaa ottaa huomioon ainakin seuraavat seikat:
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotKoulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu
Koulutustarjonta 2014 Opintopolku.fi -hakupalvelu Muutoksia yhteishaussa Valintaperusteet Pisteytys muuttunut aiemmasta käytännöstä Harkintaan perustuva valinta Aiemmin joustava valinta Pääsy- ja soveltuvuuskokeet
LisätiedotKoulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:
TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme
LisätiedotMun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset
Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä
LisätiedotAmmatillinen koulutus
Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät
LisätiedotTERVETULOA VANHEMPAINILTAAN
TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN Illan ohjelma: Valinnaisuus Pikkolassa Luokanvalvojan tapaaminen Luokanvalvojat: 7A Antti Korpinen 7B Leena Mäyry-Ylinen 7C Milla Ojala 7D Mari Johansson 7E Tommi Roininen 7F
LisätiedotSyrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa
Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Nexhat Beqiri, Ylitarkastaja SEMINAARI: Oikeus oppimiseen
LisätiedotHaku ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin
Haku ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin INFO 12.2.2013 www.novida.fi Amk-nuorten koulutus ja yliopistojen yhteishaku 4.3.-3.4.2013 www.amkhaku.fi ja www.yliopistohaku.fi Valintakokeet järjestetään
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotOPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti
LisätiedotKoulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli
Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Segregaation lieventäminen kouluissa ja oppilaitoksissa keskustelutilaisuus 21.1.2010 Heli Kuusi Esityksen kuviot perustuvat Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo
LisätiedotDialogin missiona on parempi työelämä
VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa
LisätiedotTiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi
Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja
LisätiedotInnostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy
Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy E N E M M Ä N O S A A M I S T A 13.1.2014 1 Hyria koulutus Oy lyhyesti Ammatti- ja aikuisopisto Hyvinkään-Riihimäen
LisätiedotMITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA?
1. Ihmissuhde-Seppo/Saara Seppo/Saara opiskelee ensimmäisen vuoden kevättä. Hän on alkanut seurustelemaan samassa ryhmässä opiskelevan opiskelijan kanssa. Nyt asiat ovat alkaneet kuitenkin mennä huonoon
LisätiedotSavonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotMiten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta?
Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Opintoasiainkoordinaattori Tanja Steiner 13.10.2004 Teema Opettaja Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutus Helsingin yliopistossa Käyttäytymistieteellinen
LisätiedotTutustumisilta 6.luokkalaisten huoltajille ja nuorille
Tutustumisilta 6.luokkalaisten huoltajille ja nuorille Tervetuloa Hatanpään kouluun (rehtori) miksi lähikoulu? koulun käytänteet koulun tuki oppilaalle Liikuntapainotus sisältö ja hakumenettely (Mikko
LisätiedotMUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860
MUKAUTTAMINEN Kaija Peuna YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 ERITYISOPETUS Kun oppiminen tuottaa vaikeuksia Kun opetusta on järjestettävä toisella tavalla LAISSA: vammaisuuden,
LisätiedotOpetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä
Tiedotusvälineille 3.8.2017 Aineistoa vapaasti käytettäväksi Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tässä tilastokoosteessa
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotO Osaava-ohjelma Programmet Kunnig
n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotAineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista
LisätiedotSuomen koululaitos Maailman paras? Tuusulan rotaryklubi, Kauko Hämäläinen, professori emeritus
Suomen koululaitos Maailman paras? 16.01.2019 Tuusulan rotaryklubi, 24.4.2019 Kauko Hämäläinen, professori emeritus Sisältö Miten Suomella menee? Koulutuksemme vahvuuksia Haasteitakin riittää Koulutuksemme
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotLAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.
LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat
LisätiedotMONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus
MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!
LisätiedotAttitude 2012. Pirkanmaan tulokset
Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta
LisätiedotOppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
LisätiedotKohti nykyistä selkeämpiä korkeakoulujen opiskelijavalintoja ylioppilastutkinto käyttöön
Kohti nykyistä selkeämpiä korkeakoulujen opiskelijavalintoja ylioppilastutkinto käyttöön Johanna Moisio, HT, opetusneuvos Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto 1 Faktoja korkeakoulujen opiskelijavalinnoista
LisätiedotPARKANON YHTENÄISKOULU
PARKANON YHTENÄISKOULU Koulu- ja kulttuurikampus Kaarna, Satakunnankatu 36, 39700 Parkano TIEDOTUSLEHTI PERUSOPETUKSEN 7. LUOKKIEN OPPILAILLE JA NÄIDEN HUOLTAJILLE KESÄKUU 2019 REHTORIN TERVEHDYS Yläluokille
LisätiedotKokemuksia Unesco-projektista
Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia
LisätiedotOAJ:n valtuustovaalit 2010
VANTAAN OPETTAJA VAALIEXTRA 8.2.2010 Vantaan opettajien ammattiyhdistys ry Talkootie 7, 01350 Vantaa puh: 09-873 4020, toimisto@voay.fi, www.voay.fi Tiedottaja: Annika Arstila-Aaltonen p. 050-4096 460
LisätiedotTuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville
Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen
LisätiedotOppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy
Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia
LisätiedotEUROPEAN LABEL - KIELTENOPETUKSEN EUROOPPALAINEN LAATULEIMA SEKÄ VUODEN KIELTENOPETTAJA 2010
TIEDOTE 16/2010 1 (5) 2.3.2010 Perusopetuksen, lukio-opetuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen järjestäjille EUROPEAN LABEL - KIELTENOPETUKSEN EUROOPPALAINEN LAATULEIMA SEKÄ VUODEN
LisätiedotTEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat
TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto
LisätiedotV0054 1 yhtenäiskoulun rehtorin virka VA. V0011 2 luokanopettaja VA. V0012 3 luokanopettaja VA. V0017 4 luokanopettaja VA. V0019 5 luokanopettaja VA
Virka/toimi Toimen/viran nimike /MA Toimisto V 1 koulutusjohtaja T 0,4 toimistosihteeri T 0,5 toimistosihteeri V0033 1 koulukuraattori T 2 koulupsykologi Yhtenäiskoulu, ala-aste V0054 1 yhtenäiskoulun
LisätiedotOpetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen
Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon
LisätiedotNUORTEN TALOUSOSAAMINEN. Tutkimus suomalaisnuorten talousosaamiseen liittyvistä asenteista ja toiveista.
NUORTEN TALOUSOSAAMINEN Tutkimus suomalaisnuorten talousosaamiseen liittyvistä asenteista ja toiveista. 1 Taloudellinen tiedotustoimisto TAT tarjoaa tietoa sekä kokemuksia taloudesta, työelämästä ja yrittäjyydestä.
LisätiedotMaailman Suurin Vanhempainilta
Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa
LisätiedotTervetuloa 7. luokkien VALINNAISAINEILTAAN
Tervetuloa 7. luokkien VALINNAISAINEILTAAN Illan ohjelma Ekonomian valinnaisaineryhmän kahvila Tervetulosanat Opinto-ohjaajien esitys VALINNAISAINEIDEN ESITTELY KOULUN LUOKKATILOISSA PERUSKOULUN OPPIAINEET
LisätiedotOpiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan.
Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan - Vapaaehtoistyö hoitotyön opetussuunnitelmassa. Satakunnan ammattikorkeakoulun toteutus Tapio Myllymaa Lähtökohtia
Lisätiedot