HIV-POSITIIVINEN ÄITI NEUVOLASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HIV-POSITIIVINEN ÄITI NEUVOLASSA"

Transkriptio

1 HIV-POSITIIVINEN ÄITI NEUVOLASSA Äitien kokemuksia Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Hämeenlinna Anni Hovila

2 OPINNÄYTETYÖ Hoitotyön koulutusohjelma Hämeenlinna Työn nimi Hiv-positiivinen äiti neuvolassa äitien kokemuksia Tekijä Anni Hovila Ohjaava opettaja Marketta Jokinen Hyväksytty..20 Arvioinnin kohteena on opiskelijan koko opinnäytetyöhön liittyvä oppimisprosessi Hyväksyjä

3 TIIVISTELMÄ Hämeenlinna Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyö Tekijä Anni Hovila Vuosi 2011 Työn nimi Hiv-positiivinen äiti neuvolassa äitien kokemuksia TIIVISTELMÄ Hiv-tartunnat lisääntyvät Suomessa yhä enemmän ja tauti koskettaa myös hedelmällisessä iässä olevia nuoria aikuisia. Hi-virus tuo omat erityispiirteensä lisääntymisterveyteen. Tämä opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Positiiviset ry:n kanssa, joka on hiv-positiivisten potilasjärjestö. Työn tavoitteena on saada hiv-positiivisten äitien kokemuksia neuvolan vastaanotolta ja saada kuva siitä, minkälaiseksi äidit kokevat suhteensa omaan terveydenhoitajaansa. Tarkoituksena on myös saada tietoa siitä, mitä mahdollista lisäneuvontaa ja tukea hiv-positiiviset äidit kaipaavat terveydenhoitajilta. Hiv-positiivisten äitien kokemuksia terveydenhuollon asiakkaana ei Suomessa juurikaan ole tutkittu. Tutkimukset ovat lähinnä keskittyneet hivpositiivisten naisten äitiyden kokemuksiin sekä yleisesti hiv-positiivisten ihmisten kokemuksiin yhteiskunnassa. Työn teoreettinen viitekehys koostuu hiv-positiivisuuteen liittyvästä kolmesta pro gradu tutkielmasta sekä tieteellisistä artikkeleista, lääketieteellisistä tutkimuksista ja potilasjärjestöjen materiaalista. Työ on toteutettu laadullisena tutkimuksena puolistruktroituna haastatteluna, haastattelemalla neljää hiv-positiivista äitiä. Analysointitapana on sisällön analyysi. Kaikki äidit kokivat suhteensa neuvolan terveydenhoitajaan erittäin hyvänä ja positiivisena. Kuitenkin osa äideistä oli sitä mieltä, että terveydenhoitajilta puuttuu tietoa hi-viruksesta sairautena sekä sen vaikutuksista raskauteen, synnytykseen ja syntyvään lapseen. Määrällinen tutkimus jatkotutkimuksena voisi tuoda laajempaa tietoa ja maantieteellistäkin näkemystä aiheeseen. Avainsanat hiv-positiivinen, äitiys, neuvolat, kokemus Sivut 32 s, + liitteet 19 s.

4 ABSTRACT Hämeenlinna Degree Programme innursing Public health nursing Author Anni Hovila Year 2011 Subject of Bachelor s thesis An HIV-positive mother in a maternity clinic mothers experiences ABSTRACT HIV infections are increasing more and more in Finland, and the infections also affect young fertile adults. HIV also affects reproduction health in acertain way. This thesis was made possible by the cooperation of the Positiiviset ry,which represents HIV patients in Finland. The objective of this thesis is to gather information about the experiences of HIV positive mothers in maternity clinics, and to examine how the mothers experience their relationship to their public health nurse. This thesis also tries to find out what kind of extra advice and support the HIVpositive mothers would like to receive from their public health nurse. There has not been many studies in Finland about the HIV-positive mothers as the customers of the public health system. Previous studies have concentrated on the experiences that the HIV-positive mothers have about motherhood and HIV-positive people as the members of the society in general. The theoretical context of this thesis consists of three pro gradu theses, scientific articles, medical studies and materiel from patients organizations. This thesis was carried out as a qualitative halfstructured research interview, by interviewing four HIV-positive mothers. The way of analyzing was the analyzing of the contents. Every mother had positive and extremely good experiences about their relationship with the public health nurse at the maternity clinic. However, some mothers felt that the nurses lacked information about the HI-virus as a disease, and its effects on pregnancy,childbirth and the child being born. Further quantitative research would produce broader and more geographical view on the subject. Keywords HIV-positive, motherhood, maternity clinics, experiences Pages 32 p + appendices 19 p.

5 SISÄLLYS 1 JOHDANTO HI-VIRUS Hiv-tartunnat Hi-virus ja tartuntatiet Hi-virus ja taudinkulku HIV-POSITIIVINEN ÄITI Äitiyshuolto Suomessa Odottajan seulonta ja hoidon erityispiirteet Hiv-positiivisuus todetaan raskauden aikana Tiedossa olevan hiv-positiivisen naisen raskaus Lääkehoidon seuranta ja sivuvaikutukset Synnytyksen hoito Vastasyntyneen hoito ja jatkoseuranta ASIAKKAAN KOHTAAMINEN OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TEHTÄVÄ OPINNÄYTETYÖN TUTKIMUSMENETELMÄT Laadullinen tutkimus ja induktiivinen sisällön analyysi Puolistrukturoitu haastattelu OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS TULOKSET - ÄITIEN KOKEMUKSIA Suhde terveydenhoitajaan Lisäneuvonta ja ohjaus JOHTOPÄÄTÖKSET TULOSTEN JA TYÖN ARVIOINTI JATKOTUTKIMUSAIHEET LOPUKSI LÄHTEET Liite 1 Liite 2 Haastattelulomake Terveydenhoitotyön kehittämistehtävä

6 1 JOHDANTO Hi-virus on tällä hetkellä yksi maailman tappavimmista taudeista. Siihen on sairastunut maailmanlaajuisesti yli 33 miljoonaa ihmistä (WHO 2010). Suomessa tautiin on sairastunut yhteensä 2780 henkilöä vuodesta 1980 alkaen vuoteen 2010 (Hiv Suomessa 2010). Suomessa todettiin vuonna 2010 noin 190 uutta hiv-tartuntaa. Tämä määrä on toiseksi suurin Suomessa kautta aikojen. Lähes kaikki hiv-tartunnat on saatu suojaamattoman seksin välityksellä. Puolet suomalaisten heteroseksivälitteisistä hiv-tartunnoista saadaan ulkomaan matkoilta. Luku on ollut nousussa koko 2000-luvun. (Aids-tukikeskus 2011.) Hi-virus on edelleen myös ongelmallinen Suomen naapurimaissa Venäjällä ja Virossa (Leinikki 2010, Helsingin Sanomat , A1). Tätä taustaa vasten valitsin opinnäytetyöni aiheen. Hi-virus koskettaa menevien sinkkujen lisäksi myös äitejä, isiä, lapsia ja maailmanlaajuisesti ajatellen ennen kaikkea kokonaisia perheitä. Perheiden pelot sairauden luomasta stigmasta sekä omasta ja lasten selviytymisestä ovat arkipäivää ennen kaikkea muualla maailmassa. (Living with HIV: emotional needs and support n.d..) Miten on Suomen laita? Eritoten minua kiinnostaa hiv-positiivisten äitien kohtelu. Haluan saada selville minkälaisia kokemuksia suomalaisilla hiv-positiivisilla äideillä on neuvolan asiakkuudesta. Mielenkiintoista olisi myös tietää, minkälaista tietoa terveydenhoitajilla on sairaudesta ja minkälaisia valmiuksia kohdata hiv-positiivinen äiti. Tulevana terveydenhoitajana pidän tärkeänä, että osaan tulevassa työssäni kohdata myös näitä marginaaliryhmän äitejä ja vanhempia. Pääosan aineistosta löysin PubMed-tietokannasta sekä internetin normaalien hakukoneiden kautta. Erittäin hyväksi lähteeksi koin kansainvälisen hiv ja aids hyväntekeväisyysjärjestön Avertin. Avert (=estää) nimensä mukaisesti tekee ennalta ehkäisevää työtä ehkäistäkseen hi-viruksen leviämistä ja jakaakseen uusinta ja paikkansapitävää tietoa viruksesta. Tällä hetkellä Avertin projektit keskittyvät eteläiseen Afrikkaan johtuen alueen hälyttävästä hiv-tilanteesta. Avert tuottaa myös paljon tietoa hivistä ja aidsista. Sen Internet-sivut ovat maailman suosituimmat hiviin ja aidsiin keskittyvät informaatiosivustot. Sivuilla vierailee yli ihmistä viikossa. (AIDS charity AVERT in action n.d..) Käytin Avertin sivuja tukemaan muuta lähdeaineistoa. Tärkeä tietolähde oli myös Arvosta tietoa - Internet-sivusto, joka on terveydenhuollon ammattilaisten työkalu hiv-lääkehoidon toteuttamiseen. Sivun toimittajat ovat infektiolääkäreitä. Kyseiseltä sivustolta sain tuoreinta tietoa raskaana olevien hiv-positiivisten hoidosta sekä vastasyntyneiden seurannasta ja hoidosta. Opinnäytetyöni on kaksivaiheinen ja koostuu kahdesta opinnäytetyöstä: sairaanhoitajatutkintoon liittyvä opinnäytetyö ja terveydenhoitajatutkin- 1

7 toon liittyvä opinnäytetyö eli terveydenhoitotyön kehittämistehtävä. Koen tärkeäksi sen, että tulevat terveydenhoitajat tietävät hiv-positiivisuuden tuomista erityispiirteistä lisääntymisterveyden kannalta, joten kehittämistehtäväni on opetustunti tuleville terveydenhoitajille. 2

8 2 HI-VIRUS Tämän luvun tarkoituksena on tuoda lukijalle taustatietoa taudista ja siitä miksi sen huomioiminen on erityisen tärkeää raskaana olevilla naisilla. Mielestäni terveydenhoitajan tulee tietää pääpiirteet hi-viruksesta; viruksen etiologian, esiintyvyyden, tartuntatiet ja taudinkulun. 2.1 Hiv-tartunnat Vuonna 2009 maailmanlaajuisesti Hi-virusta kantoi 33,3 miljoonaa ihmistä, joista aikuisia oli 30,8 miljoonaa, alle 15-vuotiaita lapsia 2,5 miljoonaa. Naisia tartunnan saaneista oli noin puolet 15,9 miljoonaa. Aidsiin kuoli 1,8 miljoonaa ihmistä vuonna 2009 ja näistä aikuisia 1,6 miljoonaa ja loput alle 15-vuotiaita lapsia. Uusia tartuntoja oli samaisena vuonna 2,6 miljoonaa. (WHO 2010.) Suomessa sairastuneita on ollut vuoden 2010 loppuun mennessä kaiken kaikkiaan Tartunnan saaneista on ollut 869 ulkomaalaista. Ylivoimaisesti yleisin tartuntatapa on ollut seksi. Tartunnan saaneista naisia on 755. Tartunnoista 39 % on saatu heteroparien välillä 32 % homoseksuaalien välillä.( Hiv Suomessa 2010.) Sairauteen on kuollut tällä hetkellä 516 ihmistä (Hiv-tartunnan saaneiden kuolemat 2010.) Harvinaisia tartuntaryhmiä ovat tartunta veren välityksellä ja tartunta äidistä lapseen. Tartuntoja äidistä lapseen on tilastoitu 15 kappaletta vuodesta 1980 lähtien. (Hiv Suomessa 2010.) Kuolleita on kaksi (Hiv-tartunnan saaneiden kuolemat 2010). HIV-tartunnan äidiltään saaneen lapsen eliniän ennuste on 2-15 vuotta (Koskela 2004). Lähes kaikki tartunnan saaneet lapset ovat ulkomailla syntyneitä. Vain pieni osa lapsista on Suomessa suomalaiselle tai ulkomaalaiselle äidille syntyneitä lapsia. (Harvinaiset tartunnat n.d.) Näissä tapauksissa äidin hiv-infektio ei ole ollut tiedossa ennen synnytystä (Aho, esitelmä ; Heikinheimo, Lehtovirta, Skogberg, Salo, Ristola & Ämmälä 2002, 1406). Länsimaissa tehokas synnyttäjien, raskauden ja synnytyksen sekä vastasyntyneiden hoito on pienentänyt lapsen taruntariskin alle 1%:iin (Beckmann C., Ling F., Barzansky B., Herbert W., Laube D. & Smith R. 2010, 169). HYKSissä tehdyssä tutkimuksessa vuosina tutkittiin 38:aa hiv-positiiviseksi tiedettyä synnyttäjää. Syntyneistä lapsista yksi todettiin HIV-positiiviseksi, koska äidin tartunta ei ollut tiedossa ennen synnytystä. Äiti oli saanut primaari-infektion raskauden aikana, koska neuvolaseula oli negatiivinen. Tässä tapauksessa lapsi sai hiv-infektion, koska äitiä ja lasta ei osattu hoitaa tarvittavin menetelmin. (Heikinheimo ym. 2002,1406.) Tsidovudiini-lääkitys raskauden, synnytyksen ja vastasyntyneisyyskauden aikana vähensi vertikaalisen tartunnan riskiä imettämättömillä äideillä 26 %:sta 8 %:iin. Kolmen HIV-lääkkeen yhdistelmällä on jopa saavutettu alle 1%:n tartuntalukuja. (Beckmann ym. 2010, 169; Heikinheimo ym. 2002, 1407.) 3

9 2.2 Hi-virus ja tartuntatiet Hi-virus voi lisääntyä ainoastaan ihmisen solujen sisällä. Hi-virukset infektoivat pääasiassa soluja, joiden pinnalla on CD4-proteiineja. Virus muuttaa RNA:nsa ihmisen soluihin sopivaksi DNA:ksi käänteiskopioijaentsyymin avulla. (The structure of HIV n.d..) Virus kykenee muuntautumaan perimältään isäntäsolun kaltaiseksi, joten sitä on vaikea tuhota lääkkeillä (Hiv ja Aids n.d.). Virus voi olla pitkään lepotilassa, piilevänä solun sisässä (The structure of HIV n.d.; National Insititute of Allergy and Infectious Diseases 2009a.) AIDS kehittyy, kun HIV on tuhonnut immuunipuolustuksen. CD4-solujen määrä vähenee ja näin ollen ihminen tulee alttiiksi erilaisille infektioille. (What is HIV? n.d.; Beckmann ym. 2010, 169; Bjålie J., Haug E., Sand O., Sjaastad Oystein V. & Toverud K. C. 2007, 292.) HIV tarttuu veren tai muiden ruumiinnesteiden kuten siemennesteen ja emättimen eritteiden välityksellä. Hi-virus ei elä pitkään ihmisruumiin ulkopuolella, joten tarttuakseen viruksen on siirryttävä ruumiinnesteiden välityksellä. Tartunta on mahdollinen mikäli viruksen saastuttamaa verta tai muita eritteitä pääsee verenkiertoon joko suoniyhteyden tai limakalvojen kautta kuten emättimen, virtsaputken, suun limakalvojen tai peräaukon kautta. (Can you get HIV from? n.d.; National Insititute of Allergy and Infectious Diseases 2009b.) Hi-viruksen tartuntareitit: Suojaamaton vaginallinen yhdyntä tai anaaliyhdyntä Suojaamaton suuseksi Suonen sisäisten huumeiden käyttö tai muunlainen saastuneiden välineiden käyttö esimerkiksi steroideja pistettäessä Vertikaalinen tartunta äidistä lapseen - istukan kautta - synnytyksen yhteydessä - äidinmaidon välityksellä Verensiirto ja verituotteet Kaikki tilanteet, joissa infektoitunutta verta pääsee verenkiertoon esimerkiksi steriloimattomat tatuointi- ja lävistysvälineet. (What is HIV? n.d; Beckmann ym. 2010, ; Hussein J., Ugwumadu A. & Witkin S. 2010; National insititute of Allergy and Infectious Diseases 2009b; Vartti 2000, 26.) Hi-virus ei tartu tavanomaisessa kanssakäymisessä kuten ruuan tai juoman välityksellä. Hiv ei tartu lakanoista, pyyheliinoista, hyttysten tai muiden eläinten välityksellä kuten koiran puremasta, syljen, kyynelten, hien, virtsan, oksennuksen, ulosteiden välityksellä. Hi-virusta ei myöskään saa suutelemalla, halaamalla, koskettamalla, sosiaalisissa kontakteissa tai turvaseksiä harrastamalla. (Miten hiv ei tartu n.d.; National insititute of Allergy and Infectious Diseases 2009b.) 4

10 2.3 Hi-virus ja taudinkulku Hiv-tartunnan saaneista noin puolelle ilmaantuu noin kuukauden kuluessa tartunnasta ensitauti, jonka oireita on vaikea erottaa muista virustaudeista. Hiv-infektio on tartunnan jälkeen useimmiten varsin vähäoireinen vuosien ajan. (Beckmann ym. 2010, 169; Puuskari, Leppävuori, Raaska, Kaivola & Ristola 2002, 451.) Ensitautia seuraa oireeton vaihe, joka saattaa kestää kuukausista vuosiin. Oireetonta vaihetta seuraa LAS-vaihe eli imusolmukesuurentumavaihe. Tällöin potilaalle ilmaantuu ainakin kolmen kuukauden ajan suurentuneita imusolmukkeita. Oireetonta ja LAS-vaihetta on vaikea erottaa. Oireettoman ja LAS-vaiheen yhteiskesto on noin 6-10 vuotta. LAS-vaiheen loppumisesta kertoo immuunipuolustuksen heikkenemisen merkit. Näitä merkkejä voivat olla suun sammas, vyöruusu tai ihon bakteeri-infektiot. (The different stages of HIV infection n.d.; Haikala O., Holmström P., Kantanen M., Korte H., Leinikki P., Ristola M., Salo E., Savonius H. & Tamminen T. 1997, ) Ennen varsinaista AIDS-vaihetta potilaalla on esi-aids eli Aids related complex (ARC). Potilaalle ilmaantuu väsymystä ja painonlaskua. Viikkokausia kestävä yöhikoilu, kuumeilu ja ripuli ovat yleisiä oireita. (The different stages of HIV infection n.d.; Haikala ym. 1997, ) Potilaan sairastuessa johonkin Aids-määritelmään sisältyvistä seurannaistaudeista, muuttuu hiv-infektion luokitus Aids-vaiheeseen. Tavallisimpia luokituksen aiheuttavia seurannaistauteja ovat Pneumocystis carinii keuhkokuume, ruokatorven hiivatulehdus, atyyppisten mykobakteerien aiheuttamat yleistyneet infektiot sekä sytomegaloviruksen aiheuttama verkkokalvon tai ruuansulatuskanavan tulehdus. Ei ole mitenkään harvinaista, että potilas elää Aids-diagnoosin jälkeen yli kaksi vuotta. (The different stages of HIV infection n.d.; Haikala ym. 1997, ) 3 HIV-POSITIIVINEN ÄITI Tässä luvussa käsittelen raskaana olevan hiv-positiivisen äidin hoitoa ja hoitopolkua kahdessa eri tilanteessa: tartunta tulee ilmi seulontatutkimuksissa ja tartunnan ollessa tiedossa naisen tullessa raskaaksi. Luvun aineisto pohjautuu suureksi osaksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (ent. KTL) vuonna 1997 julkaisemaan neuvoloiden hiv-pakettiin. Uudempaa julkaisua ja ohjeistusta ei ole tehty. Tässä tietopaketissa kuvataan Suomen Aidspolitiikan pääpiirteitä, Hi-viruksen laboratoriodiagnostiikkaa ja hivinfektiota tartuntatautina. Oppaassa käsitellään myös raskauden aikaista hiv-infektiota: hiv-tartunnan siirtymisen ehkäisyyn, raskaudenaikaiseen lääkehoitoon, synnytystavan ja imetyksen vaikutukseen lapsen tartuntariskiin, äidin ja lapsen raskausajan seurantaan ja lapsen seurantaan synnytyksen jälkeen. (Haikala ym. 1997, 4.) Mielestäni terveydenhoitajan tulee tietää hiv-positiivisen odottajan hoidon erityispiirteistä, synnytyksen hoidosta sekä vastasyntyneen lapsen hoidon pääpiirteistä. Näin ollen terveydenhoitaja pystyy tukemaan ja antamaan 5

11 tarvittavaa tietoa hiv-positiiviselle äidille. Toki vastuu esim. lääkehoidosta on erikoissairaanhoidolla, mutta mielestäni terveydenhoitajan tulee kuitenkin tietää tärkeimpiä hoitoon liittyviä seikkoja kuten lääkityksen kulmakivi; tsidovudiinin käyttö sikiön tartunnan ehkäisyssä. Terveydenhoitaja pystyy antamaan äidille toivoa terveen lapsen syntymiseen, kun hänellä on tietoa tartunnan todennäköisyydestä tiettyjen parametrien täyttyessä. Mielestäni terveydenhoitajan tulee myös osata kertoa hiv-positiiviselle äidille synnytystavan valinnan perusteista sekä synnytyksen hoidon erityispiirteistä, jotta äidille ei tule yllätyksenä mm. suojauksen taso synnytyksessä. Myös imetyskielto on erittäin tärkeä huomioida jo raskausaikana. Terveydenhoitajan täytyy osata tukea äitiä pulloruokinnassa, koska imetyskampanjointi on erittäin näkyvää ja sen roolia lapsen terveyden kannalta korostetaan erittäin paljon. Vuosittain Suomesta löytyy neuvolaseulonnoissa hieman yli kymmenen positiivista tulosta. On ilmeistä, että hiv-positiivisten naisten raskaudet ja synnytykset lisääntyvät vuosien saatossa. Syynä tähän pidetään hedelmällisessä iässä olevien hiv-positiivisten naisten määrän kasvua sekä keinoja estää vertikaalinen tartunta äidistä lapseen. Hiv-positiivisuus ei vie tarvetta ja kaipuuta perheen perustamiseen. Hiv-infektiolla ei ole vaikutusta naisen hedelmällisyyteen, se ei vaikuta raskauden kulkuun tai aiheuta sikiöepämuodostumia. (Beckmann ym. 2010, 169; Koskela 2002; Hiv Suomessa ikäryhmittäin 2011; Paavonen & Heinonen 1998, 2260.) 3.1 Äitiyshuolto Suomessa Kansanterveystyön järjestäminen on kansanterveyslain mukaisesti kunnan tehtävä. Yksilön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuvaa terveyden edistämistä sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy ja sairaanhoito luetaan kansanterveystyöksi. Neuvola kuuluu kansanterveystyön alaisuuteen. (STMp 2008:37.) Äitiysneuvolan tehtävät koostuvat raskaana olevan naisen, sikiön ja vastasyntyneen lapsen terveyden edistämisestä. Tehtäviin kuuluu myös koko lasta odottavan perheen terveys ja hyvinvointi. Lastenneuvolan tehtävänä taas on edistää alle kouluikäisen lapsen ja hänen perheensä terveyttä ja hyvinvointia. Terveydenhoitaja ja lääkäri muodostavat ydintyöparin äitiys- ja lastenneuvolassa. Äidin ja lapsen hoidosta on päävastuu terveydenhoitajalla. (Armanto & Koistinen 2007, 37; STM 2010.) Neuvolan tuki tulee suunnata koko perheelle. Huomiota kiinnitetään sekä parisuhteeseen että vanhemmuuteen. Neuvolan tehtävänä on tukea vanhempia valmistautumisessa vanhemmuuteen ja valmistaa lapsen mukanaan tuomiin muutoksiin. Tavoitteena on myös turvata raskauden normaali kulku, äidin ja perheen hyvinvointi sekä terveen lapsen syntymä ja vanhemmuuden vahvistuminen. (Armanto & Koistinen 2007, 33; STM 2010.) Äitiysneuvolan asiakkuus alkaa raskauden kestettyä 8-12 viikkoa. Äidille tarjotaan neuvolassa tarkastusta terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotolla raskauden sujuessa normaalisti. Odotusaikana on järjestettävä 6

12 yksi laaja terveystarkastus, jossa arvioidaan molempien vanhempien hyvinvointia ja tuen tarpeita. Ensimmäistä lasta odottavalle tai ensimmäisen lapsen saaneelle perheelle on järjestettävä vähintään yksi kotikäynti. Perhevalmennusta on järjestettävä ainakin ensimmäistä lasta odottavalle perheelle. (Armanto & Koistinen 2007, 33; STM 2010.) Käynneillä seurataan raskauden etenemistä, ja ongelmien ilmetessä äiti lähetetään jatkohoitoon. Äidille tarjotaan myös mahdollisuutta valtakunnallisen seulontaohjelman mukaisiin raskauden aikaisiin sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulontoihin. Asiakkuus päättyy noin 6 viikkoa synnytyksen jälkeen. (Armanto & Koistinen 2007, 33; STM 2010.) 3.2 Odottajan seulonta ja hoidon erityispiirteet Suomessa jokainen raskaana oleva saa alkuraskaudessa lähetteen neuvolaserologisiin testeihin. Seulontoja on tarjottu odottaville äideille vuodesta (Heikinheimo ym. 2002, 1405.) Verinäytteestä tehdään B-hepatiittija kuppatutkimusten lisäksi hiv-vasta-ainetutkimus. Tutkimus on vapaaehtoinen, mutta lähes kaikki odottavat äidit suostuvat testiin. Hiv-testi tehdän noin 99%:lle odottajista Mikäli seulontatesti on toistettavasti negatiivinen, lähetetään vastaus neuvolaan 1-3 viikon kuluessa näytteen saapumisesta. Näytteet tutkitaan Oulun KTL:n neuvolaserologisessa laboratoriossa. (Aho, esitelmä ; Haikala ym. 1997, 9,14-19.) Mikäli näyte on toistuvasti seulontatestissä positiivinen, lähetetään näyte edelleen Helsinkiin KTL:n HIV-laboratorioon varmistustestiin. Mikäli varmistustestitulos on positiivinen, niin pyydetään uusi näyte Helsinkiin. Vastaus lähetetään viikon kuluessa näytteen saapumisesta neuvolaan. (Haikala ym. 1997, 9.) Seulonta on erittäin tärkeää niin äidin kuin syntyvän lapsen kannalta. Tartuntariskiä äidistä lapseen on pystytty länsimaissa pienentämään alle 1 %:iin tehokkaalla raskauden ja synnytyksen ja vastasyntyneen hoidolla. Tartunnan estämisessä tärkeää on äidin ja lapsen antiretroviraalinen lääkitys, synnytyksen suunnittelu ja imetyksen välttäminen. Suurin ja merkittävin vastasyntyneen hiv-tartuntaa ennustava tekijä on äidin veren suuri viruspitoisuus. (Beckmann ym. 2010, 169; Heikinheimo ym. 2002, 1407; Hussein ym ) On erittäin tärkeää muistaa, että normaali neuvolaseurantaa tulee jatkaa poliklinikkakäyntien rinnalla. Tutun terveydenhoitajan vastaanotolla on helppo purkaa tuntemuksia ja pelkoja. Normaalit käynnit tuovat lisäturvallisuutta äidin elämään, jos hän päättää jatkaa raskautta. Näin ollen hän voi verrata käyntejään ja jutella niistä ystäviensä kanssa ilman, että tarvitsee kertoa käynneistä äitiys- ja infektiopoliklinikalla. Terveydenhoitajasta tulee korvaamaton tuki perheelle, jos hän myös jatkaa väestövastuullisesti koko perheen hoitamista lapsen syntymän jälkeen. (Haikala ym. 1997, 17; 22.) 7

13 3.3 Hiv-positiivisuus todetaan raskauden aikana Ohjeet hiv-positiivisen äidin raskauden seurannasta on monella sairaanhoitopiirillä omansa. Työssäni käytän lähteenä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ohjeistusta vuodelta Tämä ohjeistus löytyy myös Käypä Hoito-suosituksista. Lähteenä on myös Arvosta tietoa - internet-sivusto, joka on terveydenhuollon ammattilaisten työkalu hiv-lääkehoidon toteuttamiseen. Sivun toimittajat ovat infektiolääkäreitä ja HYKS-instituutti huolehtii tämän antiretroviraalisen hoidon ohjeiston eli ARVO-projektin hallinnosta. Jos äiti todetaan neuvolaseulassa hiv-positiiviseksi, on terveydenhoitaja monien haasteiden edessä. Terveydenhoitajan työnä on olla äidin tukena ja auttaa häntä pohtimaan esiin tulevia kysymyksiä koskien raskautta ja tulevaisuutta. Odottava äidin mielessä saattaa pyöriä päällimmäisenä huoli lapsesta. Onko lapsi jo ehtinyt saada kohdussa tartunnan? Jatkanko raskautta? Miten lapsen isä suhtautuu tilanteeseen? Kumpi on tartuttanut toisen? (Haikala ym. 1997, 21.) Terveydenhoitajakin voi tuntea avuttomuutta, koska hiv-positiivisen äidin hoito ja asiakkuus ovat haastavia ja yleensä vaikeita. Miten auttaa odottavaa äitiä kriisissä? Mikä on neuvolan osuus äidin ja lapsen hoitoprosessissa? Terveydenhoitajan sisäistämä etiikka ja arvomaailma vaikuttavat hänen taitoihinsa neuvoa ja tukea äitiä. Päätöksen raskauden jatkamisesta tai keskeyttämisestä äiti tekee aina itse. Äiti tarvitsee kuitenkin terveydenhoitajalta puolueetonta tietoa hi-viruksesta sairautena, sairauden vaikutuksista sekä häneen että syntymättömään lapseen. Terveydenhoitaja kertoo myös lääketieteen nykyisistä mahdollisuuksista hiv-infektion hoidossa. (Haikala ym. 1997, 21.) Haikala ym. (1997, 21) ovat keränneet Kansanterveyslaitoksen julkaisuunsa tärkeitä keskusteltavia asioita, joita terveydenhoitajan on hyvä käydä läpi hiv-positiivisen tuloksen saaneen äidin kanssa. On tärkeää puhua äidin terveydentilasta. Oireettomassa tilassa oleva hiv-infektio ei vaikuta raskauden kulkuun. Raskaus ei myöskään nopeuta taudinkulkua. Jos infektio on pidemmälle edennyt, saattaa raskaus nopeuttaa taudinkulkua. On erittäin tärkeää myös tuoda esille syntyvän lapsen riski saada hiv-tartunta ja mikä on mahdollisen tartunnan saaneen lapsen ennuste. Myös taudinkulku tulee käydä läpi huolellisesti. Sosiaalinen tilanne tulee ottaa esille. Kun äiti ja mahdollisesti isä sairastuvat, kuka huolehtii lapsesta. Minkälaiset tukiverkostot perheellä ovat ja minkälainen on perheen muu tilanne?. Äidille tulee kertoa myös tukijärjestöistä, joista saa vertaistukea tilanteeseen. Tällaisia ovat muun muassa Aids-tukikeskus ja Positiiviset ry. Hiv-positiivisuuden tultua ilmi on tehtävä tartuntatautilain mukainen tartunnanjäljitys. Lain mukaan sairastunut on velvollinen tiedusteltaessa ilmoittamaan hoitavalle lääkärille todennäköisestä tartunnan kulusta. Jos tartuntahetki kyetään määrittelemään, voidaan miettiä yhdessä asiakkaan kanssa ne partnerit joilla on ollut mahdollisuus saada häneltä tartunta. Näille henkilöille pitää ilmoittaa tartuntamahdollisuudesta. Ilmoittamisen voi tehdä terveydenhuollon ammattilainen asiakkaan puolesta, mikäli tämä kokee sen liian vaikeaksi. Salassapitovelvollisuus sitoo terveydenhuolto- 8

14 henkilökuntaa, joten ilmoitettaessa mahdollisesta tartunnasta ei asiakkaan tietoja kerrota eteenpäin. (Haikala ym. 1997, 22.) Äidin hiv-testin ollessa neuvolaseuloissa positiivinen ohjataan äiti kiireellisellä lähetteellä infektiopoliklinikalle. Näin toimitaan missä raskauden vaiheessa tahansa. Infektiopoliklinikalla äitiä ohjeistetaan varotoimista infektion suhteen sekä äidiltä otetaan varmistustesti ja tehdään tartuntatautiilmoitus. Poliklinikalla selvitetään hiv-infektion vaihe eli virusmäärä HIV1Nh ja auttajasolujen CD4 määrä. Myös mahdolliset liitännäissairaudet selvitetään. Äidistä otetaan myös verinäyte Hi-viruksen resistenssimääritystä varten. Kliinisten toimenpiteiden lisäksi äidille järjestetään psykiatrista apua. Käynnillä kartoitetaan myös sosiaalinen tilanne, mahdolliset riskitekijät kuten lääkitykset, huumeiden tai alkoholin käyttö. Äidille selvitetään myös hi-viruksen leviämistavat sekä käydään läpi myös tapoja joilla hiv ei tartu. (Syrjänen, Uotila & Helminen 2007.; Haikala ym. 1997, 18.) Äidille järjestetään hoidon aluksi tiheästi käyntejä infektiopoliklinikalle, yleensä noin 2 viikon välein. Käynneillä käsitellään infektion kulkua, lääkehoidon periaatteita sekä hoidon hyötyjä ja haittoja. Hoitomyöntyvyyden kannalta on erittäin tärkeää, että äiti valmistellaan hyvin lääkehoidon aloittamiseen ja hänen täytyy olla mukana päätöksenteossa. Näin ollen äiti on vahvasti sitoutunut hoitoon ja pystyy sen säännöllisesti toteuttamaan. (Aho, esitelmä ; Syrjänen ym ) HAART eli kolmen lääkkeen yhdistelmähoito pyritään aloittamaan toisella trimesterillä (h14-h24), kun raskauden aikainen pahoinvointi on helpottanut. Hoito voidaan myös aloittaa aikaisemmin, mikäli äidin infektio vaatii nopeampaa hoitoa. Tämä on tarpeellista, jos auttajasolujen määrä on matala.(cd4 < 200milj./l ). (Syrjänen ym ) Erittäin tärkeää on sisällyttää äidin lääkehoitoon tsidovudiini, koska sen kyvystä estää vertikaalinen tartunta äidistä lapseen on todettu lukuisilla kliinisillä tutkimuksilla. (Beckmann ym. 2010, 170; Hussein ym. 2010; Syrjänen ym ) Mikäli äiti ei saa tsidovudiini-profylaksiaa synnytyksen aikana, on lapsen riski saada HIV-tartunta 25 %. Raskauden ja synnytyksen aikaisen tsidovudiini (AZT) lääkityksen johdosta lapsen riski saada HIV-tartunta on noin 8%. Kun tämä yhdistetään raskauden aikaiseen antiretroviraalilääkitykseen sekä äidin mittaamattomaan virusmäärään, on lapsen riski saada vertikaalinen tartunta 1-2 %. (Beckmann ym. 2010, 169.) Päätökset lääkehoidosta tehdään aina yksilöllisesti, mutta synnytyksen aikana äidille annetaan aina tsidovudiini-infuusio (Salo, esitelmä ; Syrjänen ym. 2007). 3.4 Tiedossa olevan hiv-positiivisen naisen raskaus Mikäli raskaus on suunniteltu, niin ennen raskauden alkua lääkitys tulisi räätälöidä optimaaliseksi raskauden kannalta. Virusmäärän (HIV-Nh-kv) tulisi olla alle 50 kopiota/ml. Suurin osa hi-viruksen hoitoon tarkoitetuista 9

15 lääkkeistä soveltuvat käytettäväksi myös raskauden aikana. Yleinen linjaus on, että fertiili-ikäisten naisten hiv-infektion hoidossa pyritään aina välttämään raskauden aikana hankalaa lääkitystä ja lääkitystä suunniteltaessa tulee huomioida mahdollinen raskaus. (Aho, esitelmä ; Syrjänen ym ) Suositus on, että äiti jatkaa jo ennen raskautta aloitettua hiv-lääkitystä raskauden ajan. Tarvittaessa tehdään muutoksia lääkitykseen. (Aho esitelmä ; Arvosta tietoa n.d.; Syrjänen ym ) Tsidovudiini lisätään tai vaihdetaan lääkitykseen, sen vertikaalista tartuntaa ehkäisevien ominaisuuksien takia (Aho, esitelmä ; Beckmann ym. 2010, 170; Hussein ym. 2010; Salo ym. 1998, ). 3.5 Lääkehoidon seuranta ja sivuvaikutukset Lääkehoitoa tulee seurata mahdollisten sivuvaikutusten takia. Ensimmäiset lääketurvakokeet otetaan 1-2 viikon kuluttua aloituksesta, jos hivlääkehoito on aloitettu raskauden aikana. Seuraavat kokeet otetaan 3-4 viikon kuluttua ja tämän jälkeen seuranta on hyvä olla kuukauden välein. Tärkeimmät sivuvaikutukset ovat anemisoituminen, laktaattiasidoosi, maksatoksisuus ja vaikutukset sokeriaineenvaihduntaan. Säännölliset lääketurvakokeet ovat siis ensiarvoisen tärkeitä. Hiv-positiiviselle äidille suositellaan tehtäväksi sokerirasituskoe neuvolassa raskausviikoilla (Aho, esitelmä ; Arvosta tietoa n.d.; Syrjänen ym ) Hoidon tehoa mitataan CD4-solujen määrällä ja virusmäärällä (HIV1-Nh). Virusmäärä mitataan kuukausittain kunnes arvoksi saadaan <50 kopiota/ml. Kun tämä virusmäärä on saavutettu, voidaan määrää seurata esim. 2 kk välein. Loppuraskaudessa virusmäärää suositellaan otettavan kuukausittain, jotta synnytyshetkellä olisi tiedossa mahdollisimman tuore arvo. Erittäin tärkeää on kontrolloida virusmäärä raskausviikoilla Mikäli virusmäärä on alle 200 kopiota/ml, niin synnytystapa valitaan obstetrisin perustein. Virusmäärällä on siis merkitystä synnytystapaa arvioitaessa. (Aho, esitelmä ; Arvosta tietoa n.d.; Syrjänen ym ) 3.6 Synnytyksen hoito Synnytystapa arvioidaan yksilöllisesti (Syrjänen ym. 2007). Tutkimukset osoittavat, että ennen synnytyksen käynnistymistä tehty elektiivinen keisarinleikkaus vähentää vertikaalisen tartunnan riskiä. Kuitenkin jos keisarinleikkaus tehdään synnytyksen käynnistyttyä, ei leikkauksesta ole enää samaa hyötyä tartunnan ehkäisyn kannalta. Sikiön tartuntariskin on arvioitu olevan alle 1% äidin hiv-viruspitoisuuden ollessa pieni. Näin ollen keisarileikkauksen suojavaikutus on pienempi. Hiv-positiivisilla äideillä sektiosynnytykseen sisältyy suurentunut komplikaatioriski. Lisäksi sektio kasvattaa perioperatiivisen mortaliteetin sekä äitiyskuolleisuuden riskiä, joten leikkauksesta saatu kokonaishyöty onkin epävarmaa viruspitoisuuden ollessa pieni. HUSin Naistenklinikalla on synnytystapa valittu pääasiassa obstetrisin perustein sekä äidin virusmäärän perusteella. TAYS noudattaa samoja periaatteita synnytyksen hoidossa. (Heikinheimo ym. 2002, 10

16 1408; Landon L., Gersnoviez RJ, Leveno KJ, Rouse DJ, Moawad AH, Varner MW, Caritis SN, Harper M, Wapner RJ, MiodovnikM, Carpetner M, Peaceman AM, O Sullivan MJ, Sibai BM, Langer O, Thorp JM, Ramin SM & Mercer BM 2007, ; Syrjänen ym. 2007; Vartti 2000, 52.) Hi-viruksen tartuntateinä synnytyksessä ovat todennäköisemmin veri ja synnytyskanava. Kudosvaurioiden yhteydessä tartuntariski kasvaa. (Beckmann ym. 2010, 170; Vartti 2000, 52.) Näin ollen synnytyksessä on vältettävä kalvojen puhkaisua ja scalp-elektrodia. Mikroverinäytteitä ei oteta, vältetään episiotomiaa ja kovan imukupin käyttöä. Mikäli päädytään sektioon, pyritään saamaan lapsi ulos kalvopussissa. (Beckmann ym. 2010, 170; Salo, esitelmä ; Syrjänen ym ) Periaatteet hiv-positiivisen äidin synnytyksen hoidossa, jos tauti on ollut tiedossa ennen synnytystä: Lääkehoito synnytyksen aikana Äidin antiretroviraalinen lääkitys infektiolääkärin ohjeen mukaan Tsidovudiini-infuusio (2mg/kg tunnin ajan, sitten 1 mg/kg napanuoran katkaisuun asti) Sektion yhteydessä tsidovudiinin anto aloitetaan neljä tuntia ennen leikkausta. (Aho, esitelmä ; Heikinheimon ym. 2002, 1408) Äidin ja lapsen verikontaktin minimoiminen Ei kalvojen puhkaisua Ei kohdunsisäistä KTG-rekisteröintiä Ei mikroverinäytettä Episiotomiaa vältetään Ulosautto pehmeällä imukupilla sallittu Viivyttelemätön induktio, jos lapsivesi menee loppuraskaudessa ennen supistusten käynnistymistä Huolellinen tekniikka keisarinleikkauksessa (Aho, esitelmä ; Heikinheimon ym. 2002, 1408; Salo, esitelmä ) 3.7 Vastasyntyneen hoito ja jatkoseuranta Infektion siirtyminen äidistä lapseen on tutkimusten mukaan todennäköisintä, kun äiti imettää, hänellä on heikentynyt immuniteetti eli CD4- solujen arvo matala, hänen tautinsa on muutoin pitkälle edennyt tai synnytys pitkittyy. Läntisissä teollisuusmaissa, joissa on äidinmaitokorviketta saatavilla, ei suositella imetystä. Maidon erittyminen ehkäistään äidille annettavalla dopamiiniagonistilla. (Beckmann ym. 2010, ; Heikinheimo ym. 2002, Salo, esitelmä ) Kun lapsi on syntynyt, pyydetään pediatri paikalle. Lapsi suihkutetaan puhtaaksi, ei kylvetetä. Ensi-imetystä ei tapahdu. Lapselta otetaan normaalisti TSH-näyte. Napaverinäytteestä otetaan myös hiv-vasta-ainetesti. K- 11

17 vitamiini pistetään suihkutuksen jälkeen. (Salo, esitelmä ; Syrjänen ym ) Syntymän jälkeen lapselle annetaan AZT-hoitoa (8mg/kg/vrk jaettuna neljään annokseen kuuden viikon ajan). Hiv-vasta-aineita seurataan kunnes ne ovat hävinneet lapsen elimistöstä. (Antiretroviraalisen hoidon ohjeistus n.d.; Heikinheimo ym. 2002, 1405;1408; Salo, esitelmä ) Taulukko 1 Hiv-positiivisen äidin lapsen seuranta. Eeva Salo Infektiosairauksien erikoislääkäri, Lasten ja Nuorten sairaala HUS Ikä Laboratorionäytteet Erityistä Ennen syntymää Äidin ja lapsen lääkityksen suunnittelu Vastasyntynyt tvk Onko estettä AZT:n aloittamiselle? Ei rintaruokintaa 2 vrk P-HIV1Nh (4759), tvk, ALAT, astrup 3 viikkoa tvk, P-HIV1Nh, HIVAgAb, + tarvittaessa muuta Ei BCG:tä Kehittyykö anemiaa? Onko primaaritaudin merkkejä? 6 viikkoa tvk, P-HIV1Nh 3 kk P-HIV1Nh PCR negatiivinen x 3 - lapsi ei ole infektoitunut 6 kk P-HIV1Nh, HIVAgAb BCG 18 kk HIVAgAb Ovatko HIV-vasta-aineet kadonneet? Seurannan lopettaminen, sopiminen yhteydenotosta tarvittaessa 4 ASIAKKAAN KOHTAAMINEN Aloittaessani teoria-aineiston keruun huomasin aiheeseeni liittyviä tutkimuksia olevan Suomessa todella vähän. Löysin kolme hiv-positiivisuutta käsittelevää tutkimusta. Nämä kaikki olivat pro gradu tutkielmia. Huomattavaa on, että tuorein tutkielma on vuodelta Toki lääketieteellisistä julkaisuista löytyi paljon tutkimuksia esimerkiksi antiretroviraalisten lääkkeiden käytöstä raskauden aikana ja hiv-positiivisen synnyttäjän hoidosta lääketieteelliseltä kannalta. Tässä luvussa keskityn avaamaan aiheesta tehtyjen pro gradujen tuloksia. Aineisto on vanhaa, koska uudempia ei ole Suomessa tehty. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (2006) määrittelee potilaan kohtaamisen mielestäni erittäin hyvin. Hoitosuhdetta kuvataan potilaan ja lääkärin tai hoitajan väliseksi hoidolliseksi suhteeksi, joka perustuu tietoon, vuorovaikutukseen ja tasaveroisuuteen. Hoitotoimenpiteen onnistumisen kannalta luottamus on tärkeää. Luottamus on myös lähtökohta pitkäaikaiselle hoitosuhteelle, joka tuo potilaalle turvallisuuden tunnetta. Löysin kaksi pro gradu-tutkielmaa, joissa tutkittiin juuri hiv-positiivisia naisia. Kangasniemen vuonna 1995 julkaisema pro gradu-tutkielma Elämä ja selviytyminen hiv-positiivisena keskittyi naisten kokemuksiin ylipäätään, mutta ei keskittynyt äitiyteen. Saarikon vuonna 2003 tekemä pro gradu-tutkielma Kolmen naisen tarinoita hiv-positiivisesta äitiydestä oli ainoa löytämäni kotimainen pro gradu-tasoinen tutkimus, jossa käsiteltiin hiv-positiivisuutta ja äitiyttä. 12

18 Kangasniemen tutkimuksessa oli sivuttu äitien kokemuksia hoitopalveluista. hiv-positiiviset äidit arvostivat tuttua henkilökuntaa ja hoitoon pääsyn joustavuutta. Etuna pidettiin sitä, ettei tarvinnut pelätä hoitohenkilökunnan reaktioita ja torjutuksi tulemista, mitä saattoi joutua kokemaan hoitopaikoissa, joissa hiv-potilaiden hoitaminen ei ole arkipäivää. (Kangasniemi 1995, 78.) Kangasniemen tutkimuksessa tuli myös esille ylisuojautuminen. Tämä näytti valitettavasti olevan arkipäivää vielä 90-luvun puolivälissä. Naiset kokivat erittäin loukkaavana ylisuojautumisen verettömissä toimenpiteissä. Kuitenkin asenteissa huomattiin kehittymistä sitä mukaa, kun tietoa hiv-positiivisuudesta ja hoitokokemuksesta lisääntyi. (Kangasniemi 1995, 79.) Paikoissa, joissa keskityttiin hiv-positiivisten hoitoon, henkilökunnan suhtautuminen koettiin yleensä myönteisenä ja tukea antavana. Lääkärit ja hoitajat saattoivat olla lähes ainoita henkilöitä, joiden kanssa jotkut potilaat pystyivät puhumaan sairaudestaan ja sen aiheuttamista ongelmista avoimesti. (Kangasniemi 1995, 80.) Saarikon tutkielma Kolmen naisen tarinoita hiv-positiivisesta äitiydestä pureutuu nimensä mukaisesti äitiyden ongelmiin, äidin ja lapsen suhteisiin sekä yhteiskunnan suhtautumista hiv-positiivisiin naisiin ja sen vaikutusta äitiyteen. Tutkimuksen perusteella Saarikko totesi, että äitiyteen vaikutti jossain määrin se, että yhteiskunnan asenteiden vuoksi joudutaan hivtartuntaa jatkuvasti salailemaan. (Saarikko 2003, 2.) Kymmenen vuoden aikana on tapahtunut huomattava muutos henkilökunnan käytöksessä sitä mukaa kun heidän tietämyksensä viruksesta on lisääntynyt. Pääosin henkilökunta on asiantuntevaa ja suhtautuu positiivisesti hiv-positiivisiin tai ainakin aineiston naisiin. Saarikko toteaa, että myönteinen ja ammattimainen asenne hiv-positiivisiin johtuu myös hoidon keskittymisestä keskussairaaloihin. (Saarikko 2003, 53.) Saarikon tutkimus on tehty kahdeksan vuotta myöhemmin kuin Kangasniemen ja se näkyy mielestäni naisten kokemuksissa koskien yhteiskunnan suhtautumista. Vaikkakin terveydenhuoltohenkilökunnan suhtautuminen on asiallista, niin Saarikon tutkimuksen naiset olivat sitä mieltä, että yhteiskunnan asenne ei ole muuttunut riittävästi. Naiset kokevat, että tiedon puute lisää pelkoa ja ylläpitää vääränlaista asennetta. On paljon tietämättömyyttä tartuntatavoista ja hiv-positiivisuuteen liittyy vahvasti asenteellisuus ja kielteinen lataus. Tällainen asenne saattaa johtaa salailuun, kuten kahdelle tutkimuksen naiselle kävi. He halusivat suojella lapsiaan pilkalta ja asiattomalta kohtelulta salaamalla sairautensa. (Saarikko 2003, 53.) Mielenkiintoista Saarikon (2003, 55) tutkimuksessa olivat hänen omat kokemuksensa tilanteissa, joissa hän kertoi tutkimuksestaan. Osa kommenteista olikin hyvin asiallisia, mutta joukkoon mahtui paljon epäileväiä ja kauhistelevia kommentteja: Voi kauheeta niitä lapsiparkoja, No, miltä ne näytti? Oliks ne tosi huonokuntosia?, On sullekin varmaan tosi ras- 13

19 kasta nähdä sellasia ihmisiä., Eiks sua muka pelota yhtään, ku sä meet niitten luokse?. Tapio Koskimaan pro gradu tutkielma Kokemuksia hiv-positiivisuudesta ihmisen elämässä vuodelta 1993 kertoo yleisesti hiv-positiivisten kokemuksista toistakymmentä vuotta sitten. Hän haastatteli tutkimukseensa 15:tä hiv-positiivista ihmistä ja sivusi kiitettävästi myös haastateltavien kokemuksia terveydenhuollosta. Koskimaan haastateltavat kohtasivat jonkin verran asenteellisuutta ja hoitohenkilökunnan pelkoa kohdata hiv-positiivinen ihminen. Tutkittavat peräänkuuluttivatkin tiedon lisäämistä hiv-positiivisuudesta ja hivproblematiikasta sekä hoitohenkilökuntaa selvittämään suhdettaan omaan seksuaalisuuteensa. Hiv-positiiviset korostivat, että hyvän ja turvallisen hoitosuhteen takaamiseksi omalääkärisysteemi oli erittäin merkityksellinen. (Koskimaa 1993, 68.) Vaikka tutkimuksesta on 16 vuotta aikaa, niin samanlaisia teemoja ja ongelmakohtia löytyi edelleen Saarikon tutkimuksessa kymmenen vuotta myöhemmin. Koskimaan tutkimuksessa tulee hyvin esille 90-luvun alun hiv-tilanne. Tartunnan saaneita oli kohtuullisen vähän, moni terveydenhuoltohenkilöstöön kuuluva ei ollut ennen tavannut hiv-positiivista henkilöä. Koettiin, että henkilökunta ei ollut selvittänyt omaa asennettaan sairauteen ja tämän koettiin vaikeuttavan henkilöstön toimintaa ja potilaan kohtaamista. (Koskimaa 1993, ) Tutkimuksessa todettiin, että asenteellisuuden katsotaan johtuvan siitä, että ollaan tekemisissä ihmisen seksuaalisuuden kanssa (Koskimaa 1993, 68). 90-luvun alussa hi-virukseen sairastuneista suurempi osa oli homoseksuaaleja ja tauti miellettiin edelleen homojen taudiksi, vaikka heteroseksin välityksellä tartunnan saaneet olivat lisääntyneet (THL 2010a). Homoseksuaalisuus koettiin vieraana ja pelottavana hoitohenkilökunnan taholta. Tämä sairauden leimautuminen homojen sairaudeksi aiheutti myös ongelmia heteroseksuaaleille, koska heitä pidettiin automaattisesti homoseksuaaleina ja tutkittavat kokivat pahana todistella omaa seksuaalisuuttaan. (Koskimaa 1993, 69.) Asenteellisuus koettiin yleisesti sekä hoitohenkilökunnan että yhteiskunnan taholta vaikeuttavan hiv-positiivisten ihmisten hoidon järjestelyä. Puhuminen vaikeutui ja merkittäviäkin asioita joutui salailemaan. Esimerkkinä Koskimaa toi esille hammaslääkärissä käynnin. 90-luvun alkupuolella hammaslääkärit saattoivat kieltäytyä hoitamasta hiv-positiivisia ihmisiä. (Koskimaa 1993, 76.) Hoidoissa käyminen ja tarkastuksiin meno saattoi olla vaikeaa, koska ei haluttu työterveyshuollon olevan tietoinen tartunnasta. Julkitulon pelossa joku tutkittavista käytti yksityistä lääkäriä. Koskimaa toteaakin, että hivpositiivinen ihminen on pakotettu keksimään keinoja ja usein pakotettu valehtelemaan hoitaakseen tautiaan. Tämä tuskin lienee tyypillistä muiden kroonisten tautien kohdalla. (Koskimaa 1993, 71.) 14

20 Koskimaa toi tutkimuksessaan myös esille hoitohenkilökunnan pelot. Tutkimukseen osallistuneet hiv-positiiviset kokivat, että hoitohenkilökunnan pelot vaikeuttavat työtä hiv-positiivisten kanssa. Tartunnan saamisen pelkoa esiintyi edelleen, vaikka tartuntareittien olisi pitänyt olla ammattilaisten tiedossa. Kuitenkin erilaisten suojainten ja maskien käyttö on vähentynyt sitä mukaa kun tieto tartuntatavoista on lisääntynyt. (Koskimaa 1993, 72.) Näistä kolmesta tutkimuksesta löytyy paljon yhtäläisyyksiä. Hivpositiiviset kokevat pitkät ja luottamukselliset hoitosuhteet parhaiksi ja tällaisissa hoitosuhteissa myös asenteita ja pelkoja ei esiinny yhtä paljon. Tutkimuksissa tuli myös ilmi, että tiedon lisääminen hoitohenkilökunnan keskuudessa edesauttaa hiv-potilaan kohtaamista ja tekee hoitotilanteesta inhimillisemmän. (Kangasniemi 1996, 78 80; Koskimaa 1993, ) Saarikon (2003, 55) tutkimuksessa tuotiin esiin edelleen se tosiasia, että yhteiskunnan asenne hiv-positiivisia kohtaan on edelleen ongelmallinen. Tämä johtuu Saarikon (2003, 53) tutkittavien mukaan oikean tiedon puutteesta ja ihmisten peloista. 5 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TEHTÄVÄ Tarkoituksena on saada käsitys hiv-positiivisten äitien kohtaamista mahdollisista ongelmista heidän asioidessaan neuvolassa terveydenhoitajan vastaanotolla. Tutkimuksessani keskityn hiv-positiivisten äitien neuvolakokemuksiin. Tutkimuskysymykset: 1. Ikä 2. Lasten iät 3. Suhde neuvolan terveydenhoitajaan 4. Minkälaista lisäneuvontaa, tukea tai ohjausta kaipaisit lisää terveydenhoitajilta? Haastattelulomakkeessa (liite 2) on avattu kysymyksiä apukysymysten avulla. 15

21 6 OPINNÄYTETYÖN TUTKIMUSMENETELMÄT 6.1 Laadullinen tutkimus ja induktiivinen sisällön analyysi Tämä tutkimus on laadullinen tutkimus. Määrällinen tutkimus on mahdoton toteuttaa johtuen aineiston pienuudesta (n=4). Laadullisella tutkimuksella saadaan mielestäni syvällinen kuva ihmisten kokemuksista. Laadullinen tutkimus on empiiristä ja siinä on kyse empiirisen analyysin tavasta tarkastella havaintoaineistoa ja argumentoida (Tuomi & Sarajärvi 2009, 24). Laadullisen tutkimuksen ymmärtämistä selventää sen vertailu määrälliseen tutkimukseen. Laadullinen tutkimus nähdään ymmärtävänä tutkimuksena, kun taas määrällinen tutkimus on selittävää. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 66.) On tärkeää, että laadullista tutkimusta lähdettäessä tekemään, tulee analyysimenetelmä olla mietittynä. Analyysitapaa on hyvä käyttää ohjenuorana haastattelua ja sen purkamista suunniteltaessa (Tuomi & Sarajärvi 2009, ) Aion käyttää analysointitapana induktiivista sisällön analyysiä. Induktiivisessa sisällön analyysissa analysointi lähtee aineistosta itsestään. Aineisto pelkistetään eli aineistosta koodataan ilmaisuja, jotka liittyvät tehtävään. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 7.) Tutkittuani monia eri analysointitapoja päädyin induktiiviseen sisällön analyysiin, koska mielestäni sen avulla pystyn saamaan selkeän kuvan haastateltavien kokemuksista. Sisällön analyysiä on käytetty paljon analyysimenetelmänä hoitotieteellisessä tutkimuksessa. Tieto on kuitenkin ollut hajanaista. Laadullisen analyysin historia ulottuu 1800-luvulle ja sitä on alun perin käytetty uskonnollisten hymnien analysointiin. Sisällön analyysi on tutkimusmenetelmä, joka soveltuu dokumenttien sisällön objektiiviseen, systemaattiseen ja määrälliseen kuvailuun. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 4.) Aineiston käsittely perustuu loogiseen päättelyyn ja tulkintaan. Aineisto hajoitetaan osiin, käsitteellistetään ja kootaan uudestaan loogiseksi kokonaisuudeksi. Analyysiyksikkö voi olla muun muassa sana, sanayhdistelmä tai lause. Sisällönanalyysi voidaan tehdä teoriaohjaavasti, aineistolähtöisesti tai teorialähtöisesti. (Silius, esitelmä ) Opinnäytetyössäni sisällön analyysi tehtiin aineistolähtöisesti. Aineistolähtöinen sisällön analyysi koostuu kolmesta ei osasta. Ensin aineisto pelkisestään esimerkiksi tiivistämällä tai pilkkomalla osiin. Tämän jälkeen aineisto klusteroidaan eli ryhmitellään etsimällä samankaltaisuuksia. Tämän jälkeen samaa tarkoittavat käsitteet ryhmitellään ja yhdistetään luokaksi sekä nimetään luokan sisältö sitä kuvaavalla nimikkeellä. Lopuksi aineisto abstrahoidaan eli erotetaan tutkimuksen kannalta oleellinen tieto. Abstrahointia jatketaan yhdistelemällä luokituksia niin pitkään kuin se on mahdollista. Tutkija muodostaa yleiskäsitteitä, joiden avulla muodostetaan kuvaus tutkimuksen kohteesta. (Silius, esitelmä ) 16

22 On tärkeää rajata tutkittava ilmiö. Tämä rajaus näkyy tutkimuksen tarkoituksesta ja tutkimuskysymyksistä, joiden tulee olla linjassa raportoidun kohteen kanssa. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 92.) 6.2 Puolistrukturoitu haastattelu Aineiston keruutavaksi valitsin puolistrukturoidun haastattelun. Eskolan ja Suorannan (1998) mukaan kysymykset puolistrukturoidussa haastattelussa ovat kaikille samat ja vastauksia ei ole sidottu vastausvaihtoehtoihin. Haastateltavat vastaavat omin sanoin (Hirsijärvi & Hurme, 2008, 47). Haastatteluun mietitään teemat ja niiden lisäksi valmistellaan tarkkoja kysymyksiä. Haastattelu etenee niin, että kaikille haastateltaville esitetään samat kysymykset samassa järjestyksessä. (Strukturoitu ja puolistrukturoitu haastattelu n.d..) Mikäli halutaan tietoa juuri tietyistä asioista ja haastateltaville ei haluta antaa kovin suuria vapauksia haastattelussa, niin tällöin puolistrukturoitu haastattelu on hyvä väline (Strukturoitu ja puolistrukturoitu haastattelu n.d.). Puolistrukturoidun haastattelun valitsin juuri tästä syystä, koska siinä on mahdollisuus saada vastaukset juuri minua kiinnostaviin kysymyksiin. Kysymyksien ollessa selkeitä ja rajattuja on mielestäni pienempi vaara ajautua sivuraiteille ja vastausten rönsyilyyn. 7 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS Yhteistyökumppanina on Positiiviset ry. Heidän kauttaan tavoitin haastateltavat. Positiiviset ry on vuonna 1989 perustettu potilasjärjestö, joka toimii hiv-tartunnan saaneiden, heidän läheistensä vertaistuki- ja edunvalvontajärjestönä. Positiiviset ry on ainoa hiv-positiivisten ja Aidsia sairastavien potilasjärjestö Suomessa. (Positiiviset ry, HivFinland n.d..) Positiiviset ry tarkoituksena on myös edistää hiv-positiivisten elämänlaatua, ehkäistä syrjintää sekä syrjäytymistä. Järjestö pyrkii myös parantamaan tartunnansaaneiden hoidon tasoa ja elämän edellytyksiä. (Positiiviset ry, HivFinland n.d..) Toivoin saavani haastateltavia 4-5 kappaletta. Tämä toteutuikin erinomaisesti. Haastateltavia löytyi Positiiviset ry:n kautta yhteensä neljä. Yhtä haastattelin valitsemassamme paikassa yksityisissä tiloissa ja kahta haastattelin yhdistyksen tiloissa Helsingissä ja yksi antoi haastattelun sähköpostitse. Haastatteluista ensimmäinen oli hieman hapuileva, koska en aikaisemmin ole tehnyt tämän kaltaisia haastatteluja. Kuitenkin itse haastattelutilanne oli hyvin lämminhenkinen ja koin saavuttaneeni haastateltavan luottamuksen. Näin ollen hän pystyi mielestäni avoimesti kertomaan tilanteestaan ja vastaamaan kysymyksiini. Loput kaksi haastattelua sujuivatkin sitten kohtalaisella rutiinilla. Niissäkin oli mielestäni lämmin tunnelma ja koin haastateltavien avautuneen minulle. 17

23 Neljäs haastattelu toteutettiin sähköpostilla yhteisellä päätöksellä. Annoin kuitenkin puhelimitse neuvoa haastateltavalle ja keskustelimme kysymyksistä. Hän ei puhunut äidinkielenään suomea, joten kysymykset tarvitsivat pientä avausta. Keskustelu tämän haastateltavan kanssa puhelimessa selvensi kysymyksiäni ja hän tuntui ymmärtävän kysymykset. Litteroin haastattelut äänitiedostoista, jotta analysoiminen ja suorien lainauksien käyttö olisi helpompaa. Litteroinnin jälkeen aloin lukemaan aineistoa läpi ja keräämään avainsanoja ja jaottelin aineistoa ala- ja yläkategorioihin. Avainsanojen perusteella loin kuvat (kuva 1 ja kuva 2) selventämään äitien suhdetta terveydenhoitajaan sekä tietoa siitä, mitä lisätukea ja ohjausta äidit haluaisivat. Opinnäytetyön valmistuttua tuhosin kaikki haastatteluihin liittyvän aineiston, jotta haastateltavien henkilöllisyys pysyy ainoastaan omana tietonani. 8 TULOKSET - ÄITIEN KOKEMUKSIA Tässä luvussa käydään läpi haastatteluista saadut tulokset. Haastateltavista käytetään muutettuja nimiä Mari, Niina, Kati ja Anna. Mahdolliset paikkakuntatiedot tai muut tekijät, joista olisi mahdollista haastateltava tunnistaa, on muutettu. Mari on 45-vuotias kolmen lapsen äiti. Vanhin lapsista on 18-vuotias ja häntä odottaessa Mari ei ollut vielä hiv-positiivinen. Kaksi muuta lasta ovat iältään 11- ja 7-vuotiaat. Heitä odottaessaan Mari oli jo hivpositiivinen. Niina on 35-vuotias kahden lapsen sen äiti. Hänen ensimmäisessä raskaudessaan oli erityispiirteenä huumeriippuvuus hiv-positiivisuuden lisäksi. Toisessa raskaudessa päihderiippuvuutta ei enää ollut. Niinan lapset ovat iältään 7 ja 5 vuotta. Kati on 37-vuotias ja yhden kolmevuotiaan lapsen äiti. Hän sai tietää positiivisuudestaan neuvolan seulontojen yhteydessä. Myös neljäs haastateltavani Anna sai tiedon positiivisuudestaan raskauden aikana. Hän on 25- vuotias ja kaksivuotiaan yhden lapsen äiti. Annaa haastattelin sähköpostitse. 8.1 Suhde terveydenhoitajaan Läpikotaisin kaikissa vastauksissa oli positiivinen sävy. Haastateltavat kuvailivat suhdettaan terveydenhoitajaan kautta linjan hyväksi ja erinomaiseksi. Lapsen iästä riippumatta kokemukset olivat erittäin hyviä. Marin toinen lapsi on 11-vuotias ja häntä odottaessaan vuosituhannen vaihteessa, olivat Marin kokemukset hyviä. Kokemukset olivat samanlaisia riippumatta siitä kuinka pitkä aika neuvolan asiakkuudesta oli. No tosi hyvä mut sit nää kaks muuta on syntyny ni mä oon ollu positiivinen ja oli sama terveydenhoitaja molemmil- 18

24 la lapsilla ja tosi ihana. Semmone vähän vanhempi nainen ja tosi hyvin osas suhtautua tähän hiviin että se meni ihan luontevasti. Mari kertoi, että hänellä itsellään oli kova tarve perustella ja selitellä ystävilleen raskauttaan. Asia ei äidin mukaan kuitenkaan mitenkään liittynyt neuvolaan vaan oli hänestä itsestään lähtöisin. se nyt ei liity neuvolaan mut niinku mun piti kauheesti perustella ja selitellä mun kavereille et kuinka mä nyt voin ruveta hankkiin lasta kun mä oon positiivinen tavallaan ku se on nyt aika turvallista tai riskit on niin pienet. Mari koki terveydenhoitajan hyväksynnän tärkeäksi kuten muutkin haastattelemani naiset. Jos hyväksyntää ei olisi ollut niin Mari, omien sanojensa mukaan, tuskin olisi käynyt vastaanotolla. Hän myös oli sitä mieltä, että terveydenhoitajan varauksellisuuden ja ennakkoluuloisuuden olisi vaistonnut, mikäli sellaista olisi esiintynyt. Kati sai tiedon positiivisuudestaan neuvolan vastaanotolla normaalien neuvolaseulontojen yhteydessä. Katin terveydenhoitaja ei ollut Katin käsityksen mukaan ennen hoitanut hiv-positiivista odottajaa, joten tilanne oli hänelle myös uusi. Kuitenkin suhde terveydenhoitajaan oli Katin mielestä normaali ja hyvä. Vaikka Katin terveydenhoitajalla ei ollut Katin mukaan aikaisempaa kokemusta hiv-positiivisesta odottajasta, niin tämä ei Katin mielestä ollut haitaksi heidän suhteelleen. Suhde Katin mielestä jopa parani entisestään. Yhdessä he etsivät ja opiskelivat tietoa sairaudesta, minkä Kati koki erittäin hyvänä asiana. Myös sairaudesta puhumisen Kati koki erittäin tärkeäksi. se oli tosi tärkee et pysty puhumaan ja yhdessä hankittii niin ku tietoa että ku asuin pienellä paikkakunnalla sillon ni ei ollu tietoo taudista ja sit molemmin puolin opiskeltiin yhdessä. Niina oli ensimmäisen raskautensa aikaan päihderiippuvainen ja hän koki neuvolakäynnit aluksi ahdistavina. Kuitenkin hän oli sitä mieltä, että tuntemukset liittyivät vahvasti päihteiden käyttöön ja kamppailuun raittiina pysymisessä ei niinkään hiv-positiivisuuteen. -rikottiin tätä päihdepersoonaa ja niinku pyrittiin siihen äitiyteen eli koin ensimmäiset käynnin ahdistavana, koska olin vielä aineissa ja sitten tuli se helpotus sit se suju hienosti. Niina kertoi, että hänen hoitosuhteessaan oli hänen kokemuksensa mukaan päällimmäisenä päihteet eikä tartunta sinänsä. Niinan mielestä häneen ei suhtauduttu kuten muihin odottajiin, mutta syyksi hän koki päihdeongel- 19

25 man eli lähtökohta oli erilainen kuin keskiverto odottajalla. Hän koki kaikkien häntä hoitavien tahojen, myös terveydenhoitajan, ohjauksen ja tuen osana vahvaa tukiverkkoa. Niina kertoi myös, että hän oli aistivinaan pientä epävarmuutta ja hienovaraisuutta terveydenhoitajan taholta. Päihderiippuvuutta osattiin hoitaa jämäkästi ja selkeästi, mutta sairautta käsiteltiin eri tavalla. No tän positiivisuuden kannalta on suhtauduttu erittäin hienosti. Et on ollu tietysti aistittavissa vähän sellasta epävarmuutta ja semmost hienovarasuutta mut sit päihteiden käytön kans ku siihen liittyen se oli hyvin selkee se niinku käytös siinä. Anna oli myös tyytyväinen saamaansa palveluun neuvolassa. Hän kuvasi terveydenhoitajaansa ystävälliseksi ja suhdetta hyväksi. Anna oli saanut paljon tukea terveydenhoitajalta koko raskauden ajan ja myös lapsen synnyttyä. Minulla oli helppo olla hänen kanssa, enkä tuntenut minkäänlaista eroa muista äideistä. Haastateltavat eivät olleet kokeneet missään vaiheessa raskauttaan negatiivista kohtelua neuvolassa hiv-positiivisuuden vuoksi. Mari ottikin esille maantieteellisen näkökulman ja pohti josko se vaikuttaisi siihen, että vastaukset voivat olla kauttaaltaan positiivisia. Kohtelu ei mitenkään poikennut näiden neljän äidin kohdalla siinäkään tapauksessa, että hiv-positiivisuus oli tiedossa ennen raskautta. He uskoivat saaneensa samanlaista kohtelua kuin muutkin äidit. Haastateltavat kokivat terveydenhoitajan roolin ja tuen erittäin tärkeäksi. Terveydenhoitajan hyväksyntä oli heidän mielestään oleellista. Haastateltavat mielsivät terveydenhoitaja myös henkilöksi, jolle pystyi purkamaan niin hyviä kuin huonojakin tunteita. Hänen kanssaan pystyttiin puhumaan luottamuksellisesti, mitä haastateltavat arvostivat korkealle. Myös Haikalan ym. (1997, 17; 22) ohjeistuksessa mainitaan terveydenhoitajan tuen tärkeys. Haastateltavien mielestä hoitosuhteen jatkuvuus oli tärkeää. Tätä tukee jo Kangasniemen (1996, 78 80) ja Koskimaan (1993, 68 74) tutkimusten tulokset, että pitkät ja luottamukselliset hoitosuhteet koetaan parhaiksi. Yhdistetyn äitiys- ja lastenneuvolapalvelun haastattelemani äidit kokivat hyväksi ratkaisuksi. Hoitosuhde jatkui luonnollisesti äitiysneuvolasta lastenneuvolaan. Eli se oli iha samassa. Mikä oli tosi heinoo. Ei tarvinnu selitellä mitää että tuns meijät kaikki. Kati Kuvassa 1 olen kategorioinut haastateltavien kokemukset suhteestaan terveydenhoitajaansa. 20

26 Kuva 1. Suhde terveydenhoitajaan Jaoin kuvassa haastateltavien kokemukset neljään eri kategoriaan. Suhdetta heikentävissä tekijöissä on haastateltavien omat kokemukset niistä tekijöistä, jotka heidän mielestään huonontaisivat suhdetta. Haastateltavien vastauksista löytyi myös muita samankaltaisuuksia, jotka olen yhdistänyt vielä kolmeen muuhun kategoriaan. Haastateltavien suhde terveydenhoitajiinsa muodostui arjen tukemisesta, positiivisuudesta sekä luotettavasta ja pysyvästä kumppanuudesta. 8.2 Lisäneuvonta ja ohjaus Kaikki haastateltavat yhtä lukuun ottamatta olivat sitä mieltä, että terveydenhoitajat tarvitsevat lisätietoa hiv-positiivisen äidin raskaudesta, synnytyksestä ja synnytyksen jälkeisestä ajasta. Yksi äideistä koki, että oma terveydenhoitaja tiesi hiv-positiivisuuteen liittyvistä asioista. Toisaalta taas synnytyksen jälkeen suurin tuki tuli kolmen haastateltavan mukaan esimerkiksi Lastenklinikalta, jossa näiden kolmen äidin lapset olivat seurannassa kunnes lapsi voitiin todeta terveeksi. Tällöin haastateltavat nostivat terveydenhoitajan roolin tärkeäksi normaalin lapsiperheen arjen haasteiden tukemisessa. Kati otti esiin puuttuvat toimintamallit. Miten toimia kun hiv-testi normaaleissa alkuraskauden seulonnoissa osoittautuukin positiiviseksi? Katin kokemuksen mukaan terveydenhoitajilta puuttui ainakin hänen asioimassaan terveyskeskuksessa tyystin ohjeet miten toimia. Katin mielestä tuki voisi 21

27 olla vieläkin parempaa, jos terveydenhoitajalla olisi jo valmiiksi tietoa miten toimia, jos asiakkaalla todetaan hiv. Sillai et niillä ei ollu mitään toimintamallia m iten toimia. Et jos tällainen tapaus tulee. Tää tuli kun salama kirkkaalta taivaalta niin ku kaikille. Et siinä meni pieni terveysasema iha sekasi mun takia Niina piti tärkeänä, että odottava äiti kokee olevansa arvokas ja tunteen siitä, että hiv-positiivisella äidillä on oikeus olla äiti. Hyväksymisen tunne oli hänen mielestään erittäin tärkeää. Niinan mielestä asioista myös pitää osata puhua luottamuksellisesti ja avoimesti oikeilla nimillä kaunistelematta. Niina pohti myös Haikalan ym. (1997, 22) esille tuoman asian, että hoidetaan myös itse raskautta ja raskaana olevaa äitiä. Hiv-positiivisella äidillä on täysin normaaleja raskauteen liittyviä ongelmia ja haasteita kuten painonnousu, turvotukset ja väsymys. Niina on kokenut hyvänä sen, että käyntejä ei ole leimannut hiv-positiivisuus. Toki sairaus on aina mukana taka-alalla, mutta se ei ole joka kerta keskustelun aiheena. on uupunu väsynyt ja jalat turvoksissa et tavallaan se hä viää se positiivisuus tän normaalin olotilan alle. Se on ole massa siellä mut se ei oo se semmonen se ei oo se vallitse va syy. Niina toivoo myös terveydenhoitajia rohkaisemaan hiv-positiivisia äitejä siihen, että syntyvä lapsi on terve. Hänen mielestään usko lapsen välttymiseen infektiolta tuo voimaa ja onnen tunnetta raskauteen ja naiseuteen ylipäätään. Kuvassa 2 on yhdistelty äitien kokemuksia ja toivomuksia lisätuen ja neuvonnan tarpeesta terveydenhoitajan vastaanotolla. Nämä kokemukset on yhdistetty kolmeksi alakategoriaksi; arjen tukeminen, tiedon lisääminen ja emotionaalinen tuki. 22

28 Kuva 2. Lisätuki ja ohjaus neuvolassa 9 JOHTOPÄÄTÖKSET Halusin tutkimuksessani tietoa hiv-positiivisten äitien kokemuksista neuvoloissa terveydenhoitajan vastaanotolla. Erityisesti minua kiinnosti miten äidit itse kokivat terveydenhoitajan vastaanoton ja asiakkuuden varsinkin tilanteessa, jolloin hiv-positiivisuus oli ollut tiedossa ennen raskautta. Tärkeä osa opinnäytetyötäni oli myös saada äitien ääni kuuluviin; minkälaista tukea ja neuvontaa he kaipaavat lisää terveydenhoitajilta. Tulokset olivat erittäin myönteisiä. Vastaukset olivat kautta linjan positiivisia ja kokemuksia syrjinnästä tai epäasiallisesta käytöksestä ei ollut. Yksikään neljästä haastateltavasta ei ollut kokenut ikävää kohtelua terveydenhoitajan taholta. Mietin tutkimusta tehdessäni myös terveydenhoitajan iän vaikutusta äitien kokemiin asenteisiin. Haastatteluista kävi ilmi, että terveydenhoitajan ikä ei vaikuttanut vastauksiin ja äitien kokemuksiin. Mari toi esille vastauksessaan maantieteellisen näkökulman. Tämä oli myös itseäni mietityttänyt. Nimittäin kaksi haastateltavaa asui Helsingissä 23

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 2: vai tarua Tarkoitus: Opetella hivin perusteita Aika: Harjoitus kestää noin 30min Tarvittavat välineet: Moniste alla olevasta taulukosta jokaiselle nuorelle Vaativuustaso:

Lisätiedot

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin?

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin? HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin? Maija Rummukainen Infektioylilääkäri 29.9.2016 Virus HAV HBV HCV HDV HEV Suku Pikorna Hepdna Flavi Deltaviridae Hepeviridae Tyyppi

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät 17.11.2016 Kirsi Liitsola 1 VARHAISEN DIAGNOOSIN JA HOIDON EDUT OVAT KIISTATTOMAT 17.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 2 Varhainen hoito

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakka ja terveys päivät 29.11.2016 EHL, HLT Anna Maria Heikkinen, yliopistonlehtori, HY, erikoishammaslääkäri, HUS Sidonnaisuudet: Pfizerin asiantuntijana

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Miia koskinen Aluehygieniahoitaja Sairaanhoitaja YAMK Käsitteitä Tartuntatauti = tauti, joka aiheuttaja siirtyvät välillisesti

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Asitretiini on erittäin teratogeenistä ja

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu?

Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Dos. Hanna Soini THL, Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto 1 TB maailmassa 1/3 maailman väestöstä on infektoitunut M. tuberculosis - bakteerilla 9,6

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

SUOMEN KÄTILÖLIITTO FINLANDS BARNMORSKEFÖRBUND RY TIIVISTELMÄ

SUOMEN KÄTILÖLIITTO FINLANDS BARNMORSKEFÖRBUND RY TIIVISTELMÄ TIIVISTELMÄ SYNNYTTÄJÄN HOITO PONNISTUSVAIHEESSA - hoitotyön suositus välilihan repeämien ehkäisemiseksi (14.3.2011) Peräaukon sulkijalihaksen repeämän riskitekijöiden huomiointi Kätilön tulisi tietää

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Johdanto Tämä esite, Myfenax (mykofenolaattimofetiili) Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille,

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

TE5 Terveystiedon abikurssi. Terveys ja yhteiskunta

TE5 Terveystiedon abikurssi. Terveys ja yhteiskunta TE5 Terveystiedon abikurssi Terveys ja yhteiskunta Tutkimuksen ABC Terveyden ja sairauksien tutkiminen Terveys yhteyskunnassa Lait ja säädökset Kansanterveyslaki, hoitotakuu, terveydenhoitolaki, laki potilaan

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä. Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK

Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä. Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK Tutkimuksen tausta Terve Afrikka verkoston kautta syntynyt

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää.

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Raskauden ehkäisy Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Jokaisella on oikeus saada oikeaa tietoa ja neuvontaa raskauden ehkäisyn keinoista sekä niiden hyödyistä,

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Turvapaikanhakija äitiysneuvolassa Rovaniemellä

Turvapaikanhakija äitiysneuvolassa Rovaniemellä Turvapaikanhakija äitiysneuvolassa Rovaniemellä 16.1.2017 Kristiina Salmela Sari-Anne Uusikartano Aloitimme syksyllä 2014. Alussa oli sekä raskaana olevat että alle kouluikäiset lapset. 2015 syksyllä jäi

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä Interventiotutkimuksen etiikkaa Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä 22.5.2013 Klassinen interventiotutkimus James Lind tekee interventiotutkimusta HMS Salisburyllä 1747 Keripukin hoitoa mm. siiderillä,

Lisätiedot

Oikeutusoppaan esittelyä

Oikeutusoppaan esittelyä Oikeutusoppaan esittelyä Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä Tarkastaja, STUK 11.2.2015 Oikeutus säteilylle altistavissa tutkimuksissa opas hoitaville lääkäreille (STUK opastaa / maaliskuu

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK Hyvä Syntymä Eija Raussi-Lehto Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia AMK Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 Edistä, ehkäise, vaikuta Tavoitteena edistää seksuaalija lisääntymisterveyttä:

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015 MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen

Lisätiedot

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi asioiden esittämisenä ympäripyöreästi esimerkkien puuttumisena siten, ettei tehtävässä annettuja tai vastauksen kannalta olennaisia

Lisätiedot

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari 31.5.2016 SIDONNAISUUDET - Medandit Oy, omistusosuus 50 % - Ammatinharjoittaja Dextra Koskiklinikka

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA TUBERKULOOSIN ESIINTYVYYS TYKS/KEUHKOKLINIKASSA - LABORATORIOSSA VILJELLYT TBC-NÄYTTEET VUONNA 2008: YHTEENSÄ TEHTY 5509 TBC-VILJELYÄ, JOISTA 25 TUBERKULOOSIPOSITIIVISTA

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot