HIV-TIETOUDEN LISÄÄMINEN TERVEYDENHOITAJAOPISKELIJOILLE Opetustuokio

Transkriptio

1 Liite 2 HIV-TIETOUDEN LISÄÄMINEN TERVEYDENHOITAJAOPISKELIJOILLE Opetustuokio Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Hämeenlinna Anni Hovila

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO HIV-POSITIIVISUUDEN ERITYISPIIRTEET Hi-virus Hiv-positiivinen äiti neuvolassa VUOROVAIKUTUS TERVEYDENHOITOTYÖSSÄ Terveydenhoitaja Vuorovaikutus hoitotyössä Dialogi KEHITTÄMISTEHTÄVÄN TAVOITE OPETUSTUOKIO TERVEYDENHOITAJAOPISKELIJOILLE Suunnitteluvaihe Toteutus ARVIOINTI... 7 LÄHTEET... 8 Liite 1 PowerPoint - esitys

3 Hiv-tietouden lisääminen terveydenhoitajaopiskelijoille - opetustuokio 1 JOHDANTO Opinnäytetyöhöni liittyy varsinaisen opinnäytetyön lisäksi terveydenhoitotyön kehittämistehtävä. Terveydenhoitajatutkintoon liittyvä kehittämistehtävä täydentää uudesta näkökulmasta sairaanhoitajatutkintoon liittyvää opinnäytetyötä muun muassa käytännön terveydenhoitajatyön kehittämisen kannalta. Kehittämistehtävänä pidin oppitunnin tuleville terveydenhoitajille raskaana olevan hiv-potilaan kohtaamisesta sekä hiv-positiivisuuteen ja lisääntymisterveyteen liittyvistä erityiskysymyksistä. (Opinnäytetyö hoitotyön koulutusohjelman toimintaohje 2011, 6.) Terveydenhoitaja on suuressa roolissa kohdatessaan ja tukiessaan hivpositiivista äitiä tämän raskausaikana ja myös sen jälkeen lapsen kasvaessa. Jotta terveydenhoitaja pystyy tukemaan hiv-positiivista äitiä on hänellä oltava jonkinlainen pohjatieto sairaudesta ja sen vaikutuksista raskauden kulkuun, sikiöön, synnytykseen ja lapsivuodeaikaan. Tekemässäni sairaanhoitajan opinnäytetyöni Hiv-positiviinen äiti neuvolassa tuloksissa tuli esille näkökulmia, joita terveydenhoitajien tulisi ottaa huomioon kohdatessaan hiv-positiivisen raskaana olevan äidin. Haastattelemani äidit toivat esiin muun muassa puuttuvat toimintamallit tilanteessa, jossa raskaana oleva nainen saa tietää positiivisuudestaan neuvolan seulontojen kautta. Tiedon jakaminen oli myös tärkeä osa-alue haastateltavien mielestä. Terveydenhoitaja on myös tärkeässä roolissa arjen tukijana. Opintojeni kuluessa olen huomannut, että hiv-positiivisuutta sivutaan hyvin vähän. Mielestäni asiaa tulisi käsitellä enemmän, koska hiv-positiivisuudella on erittäin suuri merkitys juuri lisääntymisterveyden kannalta. Terveydenhoitaja on äitiysneuvolassa isossa roolissa asiakkaan tukijana ja kanssakulkijana. Vaikka hoivatyössä pyritään tasavertaiseen dialogiin, niin terveydenhoitajan on oltava asiantuntijan roolissa. Asiantuntijan roolia ei voi olla ilman tietämystä. Tätä taustaa vasten valitsin oppitunnin pitämisen terveydenhoitotyön kehittämistehtäväksi. 1

4 Hiv-tietouden lisääminen terveydenhoitajaopiskelijoille - opetustuokio 2 HIV-POSITIIVISUUDEN ERITYISPIIRTEET 2.1 Hi-virus Hi-virus on maailmanlaajuisesti levinnyt virus, joka tarttuu pääasiassa sukupuoliteitse ja veren välityksellä verenkierrosta toiseen. Harvinaisimpia tartuntateitä länsimaissa ovat verensiirrot ja vertikaalinen tartunta äidistä lapseen. Maailmanlaajuisesti tartunnan saaneita on yli 30 miljoonaa ja Suomessa runsaat 2800 ihmistä on saanut tartunnan. (Hiv Suomessa 2009; WHO 2010.) Länsimaissa on onnistuttu estämään hi-viruksen leviäminen vertikaalisesti eli äidistä lapseen lääkityksen avulla. Suomessa vertikaalisen tartunnan ehkäisy on huippuluokkaa. Alkuraskauden neuvolaseorologisten seulontojen avulla pyritään löytämään mahdollinen tiedostamaton hiv-tartunta raskaana olevalta naiselta. Mikäli virus löydetään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa raskautta pienenee tartuntariski noin yhteen prosenttiin. Tällöin odottavan äidin tulee olla hoidon suhteen yhteistyöhaluinen. (Haikala O., Holmström P., Kantanen M., Korte H., Leinikki P., Ristola M., Salo E., Savonius H. & Tamminen T. 1997, 21.) Tärkeää syntyvän lapsen terveyden kannalta on äidin veren viruspitoisuuden pieni määrä, äidin antiretroviraalilääkitys sekä raskauden ja poikkeuksetta synnytyksen aikana, synnytyksen huolellinen suunnittelu ja toteutus sekä lapsen antiretroviraalilääkitys synnytyksen jälkeen. Imetys on myös ehdottomasti kielletty maidon viruspitoisuuden vuoksi. (Haikala ym. 1997, 21.) 2.2 Hiv-positiivinen äiti neuvolassa Jos äiti todetaan neuvolaseulassa hiv-positiiviseksi, on terveydenhoitaja monien haasteiden edessä. Terveydenhoitajan työnä on olla äidin tukena ja auttaa häntä pohtimaan esiin tulevia kysymyksiä koskien raskautta ja tulevaisuutta. Odottava äidin mielessä saattaa pyöriä päällimmäisenä huoli lapsesta. Onko lapsi jo ehtinyt saada kohdussa tartunnan? Jatkanko raskautta? Miten lapsen isä suhtautuu tilanteeseen? Kumpi on tartuttanut toisen? (Haikala ym. 1997, 21.) Terveydenhoitajakin voi tuntea avuttomuutta, koska hiv-positiivisen äidin hoito ja asiakkuus ovat haastavia ja yleensä vaikeita. Terveydenhoitajan sisäistämä etiikka ja arvomaailma vaikuttavat hänen taitoihinsa neuvoa ja tukea äitiä. Äiti tarvitsee terveydenhoitajalta puolueetonta tietoa hi-viruksesta sairautena, sairauden vaikutuksista sekä häneen että syntymättömään lapseen. Terveydenhoitaja kertoo myös lääketieteen nykyisistä mahdollisuuksista hivinfektion hoidossa. On tärkeää puhua äidin terveydentilasta. Oireettomassa tilassa oleva hiv-infektio ei vaikuta raskauden kulkuun. Raskaus ei myöskään nopeuta taudinkulkua. Jos infektio on pidemmälle edennyt, saattaa raskaus 2

5 Hiv-tietouden lisääminen terveydenhoitajaopiskelijoille - opetustuokio nopeuttaa taudinkulkua. On erittäin tärkeää myös tuoda esille syntyvän lapsen riski saada hiv-tartunta ja mikä on mahdollisen tartunnan saaneen lapsen ennuste. Myös taudinkulku tulee käydä läpi huolellisesti. Sosiaalinen tilanne tulee ottaa esille. Kun äiti ja mahdollisesti isä sairastuvat, kuka huolehtii lapsesta. Minkälaiset tukiverkostot perheellä ovat ja minkälainen on perheen muu tilanne? Äidille tulee kertoa myös tukijärjestöistä, joista saa vertaistukea tilanteeseen. Tällaisia ovat muun muassa Aids-tukikeskus ja Positiiviset ry. (Haikala ym. 1997, 21.) Opinnäytetyössäni tuli esille terveydenhoitajan tärkeä rooli arjen tukijana sekä luottamuksellisena keskustelukumppanina. Myös hoitosuhteen jatkuvuus äitiysneuvolasta lastenneuvolaan koettiin tärkeäksi. 3 VUOROVAIKUTUS TERVEYDENHOITOTYÖSSÄ Terveydenhoitotyössä yhtenä keskeisenä ja tärkeänä osaamisalueena on vuorovaikutustaidot. Hyvän hoitosuhteen luomisessa ja keskeisessä roolissa terveyden edistäjänä ja informaation lisääjänä ovat hyvät ja luontevat vuorovaikutustaidot sekä luonteva ja osaava viestintä. 3.1 Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja on laillistettu ammattihenkilö, joka on suorittanut sekä terveydenhoitajan että sairaanhoitajan tutkinnon. Terveydenhoitajan työssä on vahva terveydenedistämisen näkökulma. Terveydenhoitotyö edellyttää kykyä ja rohkeutta eläytyä ja puuttua tarvittaessa asiakkaan tilanteeseen elämänkulun eri vaiheissa. Terveydenhoitaja tekee työtään lähellä ihmistä muun muassa kodeissa, äitiys- ja lastenneuvoloissa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa, työterveyshuollossa, aikuisneuvoloissa ja vanhustenhuollossa. Terveydenhoitajalla kuten muillakin terveydenhuollon ammattilaisilla on ammatinharjoittamislain 559/1994 mukaan ammattitoiminnan vaatima koulutus sekä valmiudet. (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994, 2 ; Suomen Terveydenhoitajaliitto n.d..) Terveydenhoitajalta vaaditaan hyvä yhteistyö-, ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja, koska hyvinvointialalla työ on ihmisen kohtaamista. Ammattitaidon lisäksi viesintätaidoissa painottuvat oma persoona ja uskallus kohdata ihminen ihmisenä. (Niemi, Nietosvuori & Virikko 2006, 10; Suomen Terveydenhoitajaliitto n.d.) 3.2 Vuorovaikutus hoitotyössä Vuorovaikutus on tehokasta, tavoitteellista ja tarkoituksenmukaista viestintää. Hyvät viestintätaidot voidaan määritellä kykynä osallistua aktiivisesti erilaisiin viestintätilanteisiin. Näihin taitoihin sisältyy positiivista ymmärrystä, asennoitumista sekä tietotaitoa, joiden avulla yksilö toimii muun muassa am- 3

6 Hiv-tietouden lisääminen terveydenhoitajaopiskelijoille - opetustuokio matissaan. Viestintätaitoihin kuuluu, että viestijä osaa ottaa huomioon vastaanottajan ja tilanteen. Hyvät viestintätaidot omaava ammattilainen osaa ja haluaa toimia veistinnän eettisten periaatteiden mukaisesti, jotka tukevat ja vahvistavat viestintätilanteiden muita osapuolia. (Niemi ym. 2006, 11.) Hoitotyön ammattilainen tarvitsee työssään toiminnallisten taitojen lisäksi vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Näiden taitojen taustalla vaikuttavat myös ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaidot. Asiakastyöosaaminen koostuu juuri näistä tiedoista ja taidoista. (Niemi ym. 2006, 289.) Ihmisten kohdatessa heidän välilleen muodostuu vuorovaikutusta. Hyvinvointialan työntekijällä ja asiakkaalla on vuorovaikutustilanteissa molemmilla oma tieto- ja taitoperustansa, jonka he tuovat vuorovaikutustilanteeseen. Ammatillinen vuorovaikutus on tietoista ja aktiivista toimintaa kuten tiedon hankkimista, jakamista, ohjaamista, opettamista sekä vaikuttamista ja neuvontaa. Ammatillinen vuorovaikutus, asiakastyöviestintä on myös dialogia ja kuuntelemista. 3.3 Dialogi Dialogi on keino, jolla rakennetaan ymmärrystä työntekijän ja hänen asiakkaansa välille. Dialogi on tärkeää ja sitä tarvitaan erityisesti silloin, kun halutaan ratkaista ongelmia tai luoda uutta. Tavoitteena dialogissa on asian tai ilmiön ymmärtäminen, selvittäminen ja tutkiminen yhdessä eri näkökulmista. (Niemi ym. 2006, 292.) Dialogissa on oleellista keskittyä kuuntelemaan ilman ennakkokäsityksiä. Dialogi vaatii kärsivällisyyttä, keskustelukumppanin kuuntelemista sekä toisen mielipiteiden kunnioittamista. Dialogin osapuolet eivät ole valtasuhteessa toisiinsa nähden eli korostetaan tasa-arvoisuutta. Empatia ja kyky eläytyä toisen asemaan mahdollistavat dialogin toisen osapuolen ymmärtämistä. Monologi on dialogin vastakohta. Monologi on yksinpuhelu, jossa tasavertaisuutta ei ole. Monologiseen tyyliin puhuvat yleensä neuvoja jakavat ja auktoriteettina toimivat ohjaajat. (Niemi ym. 2006, ) Joskus oikeiden sanojen löytäminen on vaikeaa. Asiakas saattaa hyötyä parhaiten hiljaisuudesta ja rauhoittavasta fyysisestä ja emotionaalisesta läsnäolosta. Tämä saattaa luoda turvallisuutta vuorovaikutukseen. Työntekijän ammatillisuuteen kuuluu kuitenkin tietää kysymyksiä, joiden avulla keskustelua, dialogia, voi viedä eteenpäin. (Niemi ym. 2006, 293.) 4

7 Hiv-tietouden lisääminen terveydenhoitajaopiskelijoille - opetustuokio 4 KEHITTÄMISTEHTÄVÄN TAVOITE Tämän työn tarkoituksena on tuoda lisätietoa tuleville terveydenhoitajille hivpositiivisuudesta ja sen vaikutuksista lisääntymisterveyteen. Tavoitteen saavuttamiseksi pidin opetustuokion tuleville terveydenhoitajille hiv-positiivisen äidin kohtaamisesta terveydenhoitajan vastaanotolla sekä hiv-positiivisuuden vaikutuksesta lisääntymisterveyteen. Opetustuokion tarkoituksena oli lisätä tietoa terveydenhoitajaopiskelijoiden keskuudessa hiv-positiivisuudesta sekä sen vaikutuksista raskauteen. Opetustuokiolla käsiteltiin myös asioita, joita terveydenhoitajan tulee ottaa huomioon ja mitä haasteita hän kohtaa hiv-positiivisen odottajan ollessa terveydenhoitajan asiakkaana. 5 OPETUSTUOKIO TERVEYDENHOITAJAOPISKELIJOILLE 5.1 Suunnitteluvaihe Idea opetustuokion pitämisestä kehittyi opinnäytetyön prosessin aikana. Huomasin lukiessani lukuisia sanomalehtiartikkeleita, että valitettavasti hoitohenkilöstön tiedot hiv-positiivisuudesta ovat hyvinkin vähäisiä ja jopa vääriä (Pippingsköld 2010, Hämeen Sanomat , 3). Toki olin omassa koulutuksessani huomannut, että hiv-positiivisuutta käsiteltiin hyvin vähän ja sen vaikutuksista lisääntymisterveyteen vieläkin vähemmän. Tästä kaikesta kumpusi ajatus tuottaa opetustuokio tuleville hoitotyön ammattilaisille. Suunnitellessani tuokiota etsin tietoa aikuisopiskelusta ja siitä miten aikuisten kanssa viestitään ja miten aikuiset parhaiten oppivat. Toki olin aikaisemmin tiennyt sujuvan dialogin luennoitsijan ja yleisön välillä luovan hyvä oppimisympäristön, mutta halusin kuitenkin etsiä vielä vahvistusta aavistukseeni. Otin opetustuokion perusteeksi mahdollisimman luontevan ja sujuvan dialogin aikaansaamiseksi kuuntelijoiden kanssa. Tämä toimi hyvänä harjoituksena tulevaa terveydenhoitajan ammattia ajatellen. Vuoropuhelun aikaansaaminen on erittäin tärkeää myös asiakassuhteessa. En halunnut tunnista tulevan yksinpuhelua vaan kehitin keinoja, jolla saada kuuntelijat heti alusta ottamaan osaa rohkaisemalla yleisöä esittämään kysymyksiä ja keskeyttämään minut aina, jos jotain tulisi mieleen. Aloitin suunnittelun tavoitteiden määrittelystä. Mitä halusin opiskelijoiden tietävän oppitunnin jälkeen? Pyrin myös rajaamaan käsiteltäviä asioita hyvin tarkasti. Aihe on minulle tärkeä ja innostun siitä helposti, joten tein itselleni selkeät raamit käsiteltävistä asioista. Tärkein tavoite minulla oli luoda opiskelijoille käsitys, mitä tietoa tarvitaan ja mistä sitä löytyy. Mielestäni tärkeintä ei 5

8 Hiv-tietouden lisääminen terveydenhoitajaopiskelijoille - opetustuokio ole yksityiskohtainen tietoa vaan yleiskäsitys asiasta sekä tiedonlähteistä. Jonkinlaisella tietopohjalla on näin ollen helppo lähteä etsimään lisätietoa eli tietää mitä etsiä. Menetelmäksi valitsin luennon ja apuvälineenä käytin PowerPoint-esitystä. (Liite 1). PowerPoint esityksen tarkoituksena oli pitää luennon runko kasassa ja helpottaa kuuntelua ja luennon seuraamista. PowerPointin käyttö helpotti myös omaa työskentelyäni, koska se toimi hyvänä muistilistana puhuttavista asioista. Tunsin aiheen hyvin, joten puhuminen oli helppoa PowerPointesityksen perusteella. Kohdeyleisön löytäminen oli helppoa. Halusin opetustuokiostani olevan konkreettista hyötyä kuuntelijoille, joten valitsin opintojen loppuvaiheessa olevat terveydenhoitajaopiskelijat. He käyvät opinnoissaan läpi äitiys- ja lastenneuvola-asioita ja heillä oli jo perustiedot lisääntymisterveydestä sekä raskaudesta ja synnytyksestä ja terveydenhoitajan roolista äitiys- ja lastenneuvolassa. Näin ollen ryhmäksi valikoitui TH-08-ryhmä eli vuonna 2008 terveydenhoitajaopinnot aloittanut ryhmä. Heillä oli käynnissä kolmas, jo lopuillaan oleva opiskeluvuosi. Sovin tunnin pidettäväksi Toteutus Aloitin tuokion pitämällä pienen alustuksen aiheesta, jossa kävin läpi viruksen etiologiaa, tartuntatapoja ja tartuntatilastoja kertauksenomaisesti. Tämän jälkeen kysyin erikseen yleisöltä heidän mielipiteitään raskaana olevasta hivpositiivisesta ja siitä mitä tulee mieleen sairaudesta ja raskaudesta. Tarkoituksena oli saada kohdeyleisö keskustelemaan aiheesta ja tuomaan esiin asioita, joita en itse välttämättä tullut ajatelleeksi suunnitellessani oppituntia. Yritin luoda luontevaa keskusteluympäristöä, jotta yleisön olisi helppo kysyä ja saisimme keskustelua aikaiseksi. Opetustuokion lopussa rohkaisin yleisöä uudelleen kysymyksiin ja keskusteluun. Keskustelua syntyikin, mikä ilahdutti minua suuresti. 6

9 Hiv-tietouden lisääminen terveydenhoitajaopiskelijoille - opetustuokio 6 ARVIOINTI Olen aikaisemminkin toiminut opettajana lyhyissä sijaisuuksissa, joten luentotilanne ei ollut aivan uusi. Aikaisemmin olen opettanut matematiikkaa ja fysiikkaa yläasteella. Mielestäni kuitenkin opetustilanteet ovat olleet huomattavan erilaisia. Yläasteella korostuu monologi sekä opettajan auktoriteettiasema. Ammattikorkeakoulussa opetustilanne oli aivan erilainen, koska mielestäni tilanne oli enemmänkin tasavertainen ja dialogiin pyrkivä. Mielestäni onnistuin kohtuullisen hyvin. Luennosta ei tullut monologia, vaikka aluksi niin pelkäsinkin. Opiskelijat, pienen rohkaisun saattelemana, alkoivatkin kysellä ja esittää mielipiteitä. Tämän oli mielestäni erittäin positiivista. Onnistuin siis luomaan ilmapiirin, jossa oli helppo kysyä ja tuoda esiin mielipiteitä. Aihe tuntui myös kiinnostavan opiskelijoita. Esiintymiseni oli mielestäni luontevaa. Toki jännitin hieman, mutta aiheesta oli helppo puhua, koska tietopohja aiheesta oli vankka. Myös oma innostuneisuuteni aiheesta teki luennoinnista ja opetustuokiosta miellyttävän. Sain myös opetustuokion jälkeen suullista palautetta. Palaute oli erittäin myönteistä ja tuokion aihe koettiin tärkeäksi sekä mielenkiintoiseksi ja tietoa lisääväksi. Opiskelijat kertoivat myös, että aihe oli uusi ja sitä ei oltu ainakaan vielä käsitelty opinnoissa. Kaiken kaikkiaan tilanteesta jäi miellyttävä ja positiivinen tunne. Koin saavuttaneeni asettamani tavoitteen eli tiedon lisääminen hivpositiivisuudesta ja sen vaikutuksista lisääntymisterveyteen. Näin ollen kehittämistehtävä oli mielestäni kaikin puolin onnistunut. 7

10 Hiv-tietouden lisääminen terveydenhoitajaopiskelijoille - opetustuokio LÄHTEET Haikala O., Holmström P., Kantanen M., Korte H., Leinikki P., Ristola M., Salo E., Savonius H. & Tamminen T HIV-tietopaketti terveydenhuollossa toimiville. HIV-seulonta äitiysneuvoloissa. Holmström P. & Leinikki P. (toim.) Kansanterveyslaitos Helsinki: Edita. Hiv Suomessa THL. Viitattu Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä. Ammattihenkilölaki. Sosiaali- ja terveysministeriö Viitattu Niemi T., Nietosvuori L. & Virikko H Hyvinvointialan viestintä. Helsinki: Edita Publishing. Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelman toimintaohje Hämeen ammattikorkeakoulu. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala. Pippingsköld J Hiv lisääntyy Kanta-Hämeessa tavallisen väestön keskuudessa. Hämeen Sanomat , 3 Suomen Terveydenhoitajaliitto n.d. Terveydenhoitaja. Viitattu WHO Global summary of AIDS epidemic Viitattu

11 POWERPOINT ESITYS Liite 1(1)

12 Liite 1(2)

13 Liite 1(3)

14 Liite 1(4)

15 Liite 1(5)

16 Liite 1(6)

17 Liite 1(7)

18 Liite 1(8)