Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Tiivistelmä

Transkriptio

1 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Tiivistelmä

2 Aiheet Kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin kohdealue Keitä tämä koskee Opintohallinto tässä viitearkkitehtuurissa Kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin tausta Kansalliset opetustoimen muut viitearkkitehtuurit Periaatetason viitearkkitehtuuri Arkkitehtuuriperiaatteet Käsitteellisen tason viitearkkitehtuuri Strategiset tavoitteet Roolit ja käsitteet Loogisen tason viitearkkitehtuuri Opintohallinnon pääprosessi - elinkaarinäkökulma Päätietojen harmonisoinnin tärkeys Looginen tietojärjestelmäpalvelurakenne SOA-periaate Tietovirrat Mitä paikallisella tasolla pitäisi tehdä 2

3 Kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin kohdealue 3

4 Keitä tämä viitearkkitehtuuri koskee Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri koskee kaikkia Suomessa toimivia koulutuksen järjestäjiä, joilla on koulutuksen järjestämislupa Tulevat opintohallinnon ratkaisut tulee sovittaa tähän tavoitearkkitehtuuriin. Kaikkien koulutuksen järjestäjien tulee opintohallinnon uusia toimintoja ja erityisesti tietojärjestelmiä kehittäessään verrata ratkaisumallejaan tähän tavoitearkkitehtuuriin ja pyrkiä hankkimaan tai toteuttamaan ratkaisuja, jotka parhaiten sopivat tässä kuvattuihin arkkitehtuuritavoitteisiin. Koska kokonaisarkkitehtuuri kattaa tietojärjestelmien lisäksi myös toimintaarkkitehtuurinäkökulman, kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri on tarkoitettu myös koulutuksen järjestäjien johdolle ja toiminnan kehittäjille Välillisesti kansallisella opintohallinnon viitearkkitehtuurilla on ohjaava vaikutus myös opintohallinnon järjestelmien toimittajille 4

5 Viitearkkitehtuuri yleisesti Viitearkkitehtuurilla tarkoitetaan määritetyn kohdealueen yleistasoista tavoitetilan arkkitehtuurikuvausta. Viitearkkitehtuuri kuvaa kokonaisuutena, miten opintohallinnon prosessit, päätiedot, sidosryhmät, roolit sekä tietojärjestelmäpalvelut toimivat kokonaisuutena yhteen. Viitearkkitehtuurin tarkoituksena on luoda looginen tavoitetilakuvaus, joka kytkeytyy kansallisiin oppijan palveluihin saumattomasti. Viitearkkitehtuuri jäsentää ja määrittää arkkitehtuurin keskeisimmät rakenneosat ottamatta kantaa toteutusteknologiaan tai muihin suunnittelun tai toteutuksen yksityiskohtiin. Kokonaisarkkitehtuuri on suunnittelun ja johtamisen väline, jonka avulla yhtenäistetään toiminnan kehittämistä. Se kuvaa, kuinka organisaation toimintaprosessit, tiedot, järjestelmät ja teknologia toimivat kokonaisuutena 5

6 Työssä hyödynnetty kokonaisarkkitehtuurikehys - Kartturi Rajaukset ja reunaehdot Tavoitetila Periaatteellinen Taso - MIKSI MILLÄ EHDOILLA Arkkitehtuuria ohjaavat määritykset - sidosarkkitehtuurit Opintohallinnon arkkitehtuuriperiaatteet Tietoturva- ja tietosuojaperiaatteet Lähtötilanne Toiminta-arkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Teknologiaarkkitehtuuri Käsitteellinen Taso - MITÄ Strategia, KESU Toiminnan haasteet, tarpeet & tavoitteet Palvelut Käsitteistö Roolit Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiavaatimukset Sidosryhmät Looginen Taso - MITEN Organisaatio Prosessilista/kartta Prosessikuvaukset Prosessit-tiedot Päätiedot Loogiset tietovarannot Integraatiomalli Looginen tietojärjestelmäpalveluiden jäsennys Tietovirrat Järjestelmät-tietovarannot Järjestelmät-prosessit Teknologiakomponentit Valvonta- ja hallintaarkkitehtuuri Looginen verkkokaavio Fyysinen Taso - MILLÄ Rajapinnat ja liittymät Fyysiset tietovarannot Koodistot Teknologiavalinnat Järjestelmäsalkku Fyysinen verkkokaavio Palvelutasotavoitteet 6

7 Opintohallinto tässä viitearkkitehtuurissa Opintohallinnolla tarkoitetaan koulutuksen järjestämisen prosessipohjaista hallintakokonaisuutta. Se kattaa koko koulutuksen toteuttamisprosessin hallinnan hakeutumisesta tutkinnon suorittamiseen. Sillä hallitaan kattavasti kaikkien koulutusasteiden koulutusta. Opintohallinnon ydintehtävänä on hallita kaikkia niitä koulutuksen suunnittelun ja läpiviennin sekä tulosten arvioinnin kokonaisprosesseja, joilla koulutuksen järjestäjät toteuttavat koulutuspalvelujaan, joilla valitaan opiskelijat, tuetaan näiden oppimista ja dokumentoidaan näiden suorittamat opinnot ja tutkinnot. Opintohallinto kytkeytyy vahvasti myös koulutuksen johtamisen ratkaisuihin ja palveluihin. 7

8 Kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin tausta 8

9 Oppijan palvelukokonaisuus Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri on osa Oppijan palvelukokonaisuutta Oppijan palvelukokonaisuus on yksi SADeohjelman kärkihankkeista Hankkeesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö Hankkeen tavoitteena on jäsentää ja kehittää oppimisen sähköisiä palveluita Ylimmät vaikuttavuustavoitteet: Kansalainen pystyy kehittämään itseään ja osaamistaan tavoitteidensa mukaisesti Kansalainen pystyy osallistumaan ja vaikuttamaan oman oppimisensa toteutuksen suunnitteluun aikaisempaa paremmin Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toiminnan tuottavuuden lisääminen Työmarkkinoiden tarvitseman työvoiman tarjonnan ja laadun turvaaminen 9

10 Loogisen tason kansallinen oppijan verkkopalveluarkkitehtuuri 10

11 Todennetun osaamisen rekisteri - TOR Todennetun osaamisen rekisteriin kerätään julkisin varoin järjestetyn ja julkisin varoin tuetun koulutuksen kautta saatu ja todennettu osaaminen. Rekisteri toimii opetustoimialan keskeisenä tietovarastona ja sen sisältämän tiedon puitteissa on mahdollista toteuttaa erilaisia palveluita kansalaisille ja muille toimijoille. TOR tarjoaa opintohistoriatiedot yhdestä paikasta sähköisessä muodossa. Työnantajat Tutkintotietojen hyödyntäminen työnhaussa TOR korvaa pitkällä aikavälillä pääosin nykyisen tutkintotodistuksen virallinen tieto on aina saatavissa TORista vrt. eresepti Oppijat Tutkintotietojen hyödyntäminen, osaamistiedon luominen Todennetun osaamisen rekisteri Loppukäyttäjän verkkopalvelu Kompetenssitiedon hallinta Tiedonluovutusvaltuuksien hallinta Portaali Palvelukerros TOR tietovarannot Ylläpitäjän verkkopalvelu Tutkintotiedon katselu ja hyödyntäminen Tutkintotietojen luominen, hallinta hyödyntäminen Tutkintotiedon hallinta Tutkintorakenteiden hallinta Tutkintotiedon raportointi- ja tilastopalvelut Koulutuksen järjestäjät Sidosryhmät Tutkintoraportit, tutkintotiedot 11

12 Periaatetason viitearkkitehtuuri 12

13 Rajaukset ja reunaehdot tarkastelun kohde Tämä kuuluu opintohallintoon Koulutuksen suunnittelu: OKM-luvat, -sopimukset tms. Opintojaksototeutusten, suoritusten ja tutkintojen sekä näiden resurssien hallinta Tämä sisältää tarjonnan, hakeutumisen/ilmoittautuminen Aiemmin osoitetun osaamisen tunnustaminen Oppimisjaksojen, suoritusten ja tutkintojen sekä näiden resurssien hallinta (lukujärjestykset, opettajat, luokat tms.) Koulutuksen hankintasopimukset: esim. oppisopimukset Opiskeluun liittyvä työelämäyhteistyö (esim. työssäoppiminen) Koulutuksen ja opetuksen suunnittelu Läsnäolo/poissaolo OPSit Henkilökohtaistaminen, esim. HOPSit ja HOJKSit Opintojen arviointi Opiskelijapalaute Koulutusta koskeva raportointi (johtamisen näkökulma) Opiskelijaa koskevat hallinnolliset päätökset Kodin ja koulun vuorovaikutus Opettajien kompetenssi (erityisesti tietotarve) Tämä kytkeytyy opintohallintoon Opintotuet Työllistyminen ja vaikuttavuus Taloushallinto (hinnat ja kustannukset kytketään koulutustuotteisiin) Opettajien yleiset tiedot (kytkeytyy HR:ään) Tämä tukee opintohallintoa Kouluterveydenhuolto Koulukuljetukset Psykososiaalinen tuki 13

14 Kansalliset opintohallinnon arkkitehtuuriperiaatteet Nimi Prioriteetti Kuvaus Opintohallinnon arkkitehtuuri on yhteentoimiva koulutuksen kokonaisarkkitehtuurin ja oppijan verkkopalvelun viitearkkitehtuurin kanssa Opintohallinto mahdollistaa opiskelijan joustavat ja yksilölliset opintopolut Opintohallinnon prosessit ja ratkaisut edesauttavat opiskelijoiden opintojen edistämistä Opintohallinto palvelee kokonaisuudessaan koulutuksen suunnittelua, toteutusta ja näiden arviointia/kehittämistä Opintohallinto palvelee ja helpottaa sekä opettajien että hallintohenkilöstön työtä Opintohallinnon palveluja voi käyttää ajasta ja paikasta riippumatta, ajanmukaisilla päätelaitteilla Opintohallinnon prosessit kytketään kiinteästi osaksi koulutuksen järjestäjän liiketoiminnallisia prosesseja Opintohallinnon ratkaisut hyödyntävät organisaation toimivia yhteisiä ratkaisuja Opintohallinnon ratkaisut parantavat koulun ja kodin välistä yhteistyötä Prosessit, tietomallit ja tietojärjestelmäpalveluiden rajapinnat, jotka kytkeytyvät kansallisiin palveluihin, tulee olla kansallisten viitearkkitehtuurien mukaisia. Tämä koskee esimerkiksi tilastotuotantoa, käsitteistöä, tutkintorakenteita ja kytkeytymistä keskitettyihin oppijan palveluihin. Paikallinen koulutuksen järjestäjän opintohallintotoiminto on osa laajempaa yksilön oppimista tukevaa kansallista koulutusjärjestelmää. Opiskelija pystyy joustavasti opiskelemaan tutkintorakenteen sisällä ja hallitusti eri oppilaitoksissa. Opintohallinto tukee sekä oppijoita itse edistämään omia opintojaan että auttaa opetuksen ammattilaisia tukemaan oppijoita heidän opinnoissaan. Opintohallinto ja sen ratkaisut kattavat koko koulutuksen järjestäjän toiminnan pääprosessin ja mahdollistaa sen kehittämisen. Opintohallinto tuo opettajille ja opetushenkilöstölle heidän työtään aidosti tukevia ominaisuuksia ja välineitä, vähentää rutiinityötä ja mahdollistaa heidän työnsä kohdistamisen olennaiseen. Opintohallinto mahdollistaa, että sekä opiskelija että työntekijä voivat käyttää ja hallita opintohallinnon palveluja sähköisillä välineillä. Opintohallinto kytkeytyy koulutuksen järjestäjän liiketoiminnallisiin prosesseihin ja on osa liiketoiminnan hallintaa. Opintohallinnossa hyödynnetään tarkoituksenmukaisessa laajuudessa koulutuksen järjestäjäorganisaation yhteisiä toimialariippumattomia ratkaisuja välttäen päällekkäisyyksiä. Opintohallinnon ratkaisut ja prosessit kehittävät ja parantavat kodin ja koulun välistä kommunikointia, yhteistyötä ja kasvatuskumppanuutta oppijoiden hyväksi lasten ja nuorten koulutuspalveluissa. 14

15 Perusmallin muutos - oppijakeskeisyys Tutkinto Oppilaitos 1 Oppilaitos 2 Oppilaitos 3 Tutkinto Viitearkkitehtuurin pohjana on erityisesti strateginen tavoite joustavien opintopolkujen mahdollistamisesta Tämä edellyttää kattavaa koulutuksen järjestäjien yhteentoimivuutta sekä tietojen vaihdossa että prosesseissa Joustavan opintopolun tietojen keskeinen solmupiste on kansallinen TOR ja hakeutujan palvelukokonaisuus Muutos toteutetaan hallitusti ja vaiheittain Oppilaitos 1 Oppilaitos 2 Oppilaitos 3 15

16 Käsitteellisen tason viitearkkitehtuuri 16

17 OKM:n KESU opintohallinnon tavoitteet Vaikutukset opintohallinnon Strategialinjaus Lähde viitearkkitehtuuriin Seuraavaan on koottu kaikkein keskeisimmät tähän viitearkkitehtuuriin vaikuttavat KESU:n strategiset linjaukset. KESUn vaikutuksia opintohallintoon on tarkasteltu laajemmin viitearkkitehtuurin liitteessä 2. KESU: Koulutustakuu Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita uudistetaan siten, että perusasteen päättäneiden ja ilman toisen asteen tutkintoa olevat voidaan valita ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa. Tavoitteena on, että uudistetut perusteet otetaan käyttöön vuonna 2013 yhdessä uudistetun sähköisen hakujärjestelmän kanssa. Oppilaitosta vaihtaville opiskelijoille vahvistetaan erillisvalintoja ja tutkinnon aiemmin suorittaneet ohjataan pääsääntöisesti aikuisille soveltuviin koulutusmuotoihin kuten näyttötutkintokoulutukseen. Esim. Hyödynnetään kansallisissa hakeutujan palveluissa TORia, jolloin hakeutuja voidaan suoraan ohjata oikeisiin opintoihin KESU Kunnat seuraavat nuorten sijoittumista ja huolehtivat siitä, että sijoittumattomat nuoret saavat tarvitsemansa tietoa, neuvontaa ja ohjausta. KESU: Joustavat opintopolut Ylioppilastutkintoa ja lukiokoulutusta sekä ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina. Lukiokoulutusta ja ammatillisia tutkintoja uudistettaessa parannetaan mahdollisuuksia rakentaa joustavia opintopolkuja ja lisätään mahdollisuuksia suorittaa osia tutkinnoista yli tutkintorajojen. Ammatillisten tutkintojen joustavuutta lisätään siten, että yksilölliset valinnat ja tutkintojen suorittaminen myös osa kerrallaan on mahdollista silloin kun se on työelämän ja yksilön tarpeiden kannalta tarkoituksenmukaista. Nuorten koulutuksen ensisijaisena tavoitteena on kokonaisen tutkinnon suorittaminen. Aikuiskoulutuksessa tavoitteena on tukea osaamisen kehittämistä työuran eri vaiheissa. Perusopetuksen lisäopetuksen, ammatillisen peruskoulutuksen valmistavien ja valmentavien koulutusten sekä työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyötä vahvistetaan ja työnjakoa selkeytetään siten, että ne tukevat tehokkaasti jatko-opintoihin siirtymistä. Opintohallintoratkaisusta saadaan reaaliakaisesti tietoa opintojen etenemisestä, läsnäloista ja näin tuottaa ennakoivaa tietoa syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Hyödynnetään kansallisia joustavia mutta rakenteisia tutkintomalleja (eops), suoritus- ja arviointitietojen joustava siirtäminen oppilaitokselta toiselle. Joustavat opiskelumahdollisuudet, osasuoritusten ja yksittäisten jaksojen ja näiden arviointien jakaminen valtakunnallisesti eri oppilaitoksille tarpeen mukaan. Ajantasainen tieto ja sen raportointi sekä tietojen yhteentoimivuus nuorisotyön kanssa KESU KESU KESU KESU 17

18 Opintohallinnon roolit / rooliryhmät Oppijan roolit Oppijan lähiomaisen roolit Johtamisen roolit Työnantajien roolit Opetustoimen ammattihenkilöstön roolit Opintohallinnon hallinnolliset roolit Asiakasyritysten roolit Oppisopimuspalveluiden roolit Oppilashuollon roolit Muut roolit Esim. Työnantajien roolit Työssäoppimisen ohjaaja, työpaikkaohjaaja Työpaikkakouluttaja Näyttötutkinnon arvioija Työssäoppimispaikkasopimuksen sopimusyhteyshenkilö Ohjaa työssäoppimisjaksojen aikana oppijoita Oppisopimuskoulutuksen rooli Arvioi näyttötutkintosuorituksen Yrityksen tai julkisen hallinnon organisaation työssäoppimisen sopimuksien hallinnoija 18

19 Käsitteet / sanasto Kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin käsitteistö ja sanasto noudattaa tavoitetilassa kansallisten opetustoimen arkkitehtuurilinjausten mukaisesti OKM:n Koulutus- ja tiedepoliittisen osaston määrittämää Opetus- ja koulutussanastoa (OKSA). Käsitteistön yhtenäistäminen on erittäin tärkeää prosessien, palvelujen ja tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle aita vs. aidan seiväs 19

20 Loogisen tason viitearkkitehtuuri 20

21 Opintohallinto osana koulutuksen prosesseja Opetustoimialan ohjaavan tahon suunnitteluprosessit Ei suoraan kuulu opintohallintoon Opetustoimialan ohjaavan tahon päätösprosessit Ei suoraan kuulu opintohallintoon Opetustoimialan ohjaavan tahon tavoite- ja tulossopimusprosessit Vain reunaehdot opintohallintoon Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien suunnitteluprosessi Hakeutumiseen liittyvät prosessit Oppimiseen liittyvät prosessit Toiminnan ja tuloksellisuuden arviointiprosessit Arviointi Perustietojen keräys Paikan vastaanotto Lukukausi/vuosiilmoittautuminen HOPS Valinnat Opetukseen ilmoittautuminen Hyväksilukeminen Arviointi Opintojen ohjaus Suoritusten rekisteröinti Työelämäyhteydet (tutustuminen ja siirtyminen) Opintojen etenemisen seuranta (opiskelija, huoltajat, opettajat) Valmistuminen ja koulun päättäminen Siirrot (koulujen, oppilaitosten, koulutusohjelmien välillä) Palautteen keruu Opiskelu Oppilashuolto (terveydenhuolto, kuraattori, psykologi, majoituspalvelut, erityisopetus) Opiskelun tuki Opintotuki Harjoittelu Kouluastekohtaiset prosessit Työhaun prosessit Suora työnhaku Työvälitys Ei kuulu opintohallintoon Kotoutumissuunnittelu Rekrytointikampanjat Henkilöstövuokraus EUREStyönvälitys Kansainvälinen harjoittelu Oppilaitoksen hallinnolliset prosessit opetuksen järjestämiseksi

22 Opintohallinnon pääprosessi elinkaarinäkökulmasta Opintohallinnon pääprosessi Koulutuksen suunnittelu Koulutustarjonnan hallinta Opiskelijahaku ja valinta Opetuksen toteutuksen suunnittelu Opintojen suunnittelu Toteutusten hallinta Opetus ja opiskelu Arviointi ja suoritusten hyväksyminen Tilastointi ja raportointi Koulutuksen ja opetuksen strateginen suunnittelu Koulutuksen yleissuunnittelu Opetussuunnitelm ien hallinta Koulutustarjonnan määrittely Valintaperusteiden suunnittelu Koulutuspaikkojen tarjoaminen haettavaksi Suoritettavien tutkintojen suunnittelu Rahoitussuunnittelu Viestintä / markkinointi Opiskelijahaku Opiskelijavalinnat Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistaminen Neuvontapalvelut Opintojaksototeutusten suunnittelu Resurssisuunnittelu: Tilojen, välineiden ja opetushenkilöstön hallinta Lukujärjestyssuunnittelu Toteutusten julkaisu haettavaksi Tutkintotilaisuuksien suunnittelu Henkilökohtaista minen Opintojaksototeutuksiin ilmoittautuminen Läsnäoloilmoittautuminen Opintojaksototeutuksiin sijoittelu Logistiikka, koulukuljetukset, muu tarkennettu resurssien hallinta Opiskelijan tietojen hallinta Tarkennettu toteutussuunnittelu Opinto-ohjaus Opetuksen toteuttaminen Pedagogisten välineiden hyödyntäminen Opiskelijan ja huoltajien vuorovaikutuksen hallinta TET ja työssäoppimisjaksojen & harjoittelun hallinta Poissaolojen hallinta Oppilashuolto Opinto-ohjaus Keskeyttämistilanteiden hall. Palautteen kokoaminen Oppimisen ja osaamisen arviointi ja hall. Opiskelija- ja huoltajapalautteen kokoaminen Tutkintojen myöntäminen Todistusten tuottaminen Yleisesti: tuloksellisuuden arviointi Tilastojen tuottaminen Mittarien arviointi Raportointi Kelalle, OKM:ään ja Tilastokeskukseen OPH:n arvioinnin käsittely Yhteistyö entisten opiskelijoiden kanssa Työelämäyhteistyö (työssäoppiminen, harjoittelu) Sekä toiminnan suunnittelun Uraja ja ohjauksen rekrytointipalvelut että tietojärjestelmien tulee tukea tätä prosessia systemaattisesti. Johtaminen, seuranta 22 Tukiprosessit: talous-, henkilöstö- ja tietohallinto tms.

23 Päätiedot: Päätietojen muodostuminen osana elinkaariprosessia OPH Opetussuunnitelmien ja tutkinnon perusteet OPETUSSUUNNITELMA Koulutuksen järjestäjän tutkinnon opetussuunnitelma, joka sisältää tutkinnon osien opetuksen toteutussuunnitelmat arvioinnin toteutussuunnitelmat Tutkinnon osa 1 opetuksen toteutussuunnitelma arvioinnin toteutussuunnitelma Tutkinnon osa 2 opetuksen toteutussuunnitelma arvioinnin toteutussuunnitelma Tutkinnon osa n opetuksen toteutussuunnitelma arvioinnin toteutussuunnitelma OPETUKSEN TOTEUTUSSUUNNITELMA Tutkinnon osan opetuksen toteutussuunnitelma muodostuu yhdestä tai tarvittaessa useammasta oppimisjaksosta oppimisjakso 1 oppimisjakso 2 oppimisjakso n Tutkinnon osa 1, opetuksen toteutussuunnitelma oppimisjakso 1 oppimisjakso 2 oppimisjakso n Tutkinnon osa 2, opetuksen toteutussuunnitelma oppimisjakso 1 oppimisjakso 2 oppimisjakso n OPETUKSEN TOTEUTUS Oppimisjakso muodostuu sovitusta opetustuntimäärästä, joka voidaan jakaa tietopuoliseen opetukseen työn opetukseen työpaikalla järjestettävään koulutukseen eli työssäoppimiseen Tietopuolinen opetus muodostuu sovitusta opetustuntimäärästä, oppitunneista, jotka sijoitetaan opettajan työjärjestykseen ja opiskelijan lukujärjestykseen Työn opetus muodostuu sovitusta opetustuntimäärästä, oppitunneista, jotka sijoitetaan opettajan työjärjestykseen ja opiskelijan lukujärjestykseen Tutkinnon osa n, opetuksen toteutussuunnitelma oppimisjakso 1 oppimisjakso 2 oppimisjakso n Työssäoppiminen muodostuu sovitusta opetustuntimäärästä, oppitunneista, jotka sijoitetaan opiskelijan työssäoppimissuunnitelmaan Opetuksen toteutussuunnitelmassa määritellään opetustarjonta, jonka koulutuksen järjestäjä ko. tutkintoon tarjoaa. Oppimisjaksosta käytetään usein myös nimitystä opintojakso 23

24 Päätietojen keskinäiset suhteet Ohjaavan tahon määritykset Opetuksen suunnittelunäkökulma Oppijan ja opiskelun näkökulma Tutkinnon / opetussuunnitelman perusteet Ohjaa, määrittää Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Suoritettu tutkinto Koostuu Koostuu Johtaa Tutkinnon osan perusteet Ohjaa, määrittää Tutkinnon osa Ohjaa, määrittää Tutkinnon osasuoritus Koostuu Muodostaa Oppimisjakso Opintosuoritus Käytä määritettyjä loogisia tietokokonaisuuksia. Voi koostua Jakautuu Opetustapahtuma Voi johtaa Opetustapahtuman läpivienti Voi johtaa Erota tieto tiedon ominaisuudesta Oppitunti Voi koostua Pienin suoritettava koulutuksen osa Voi johtaa Oppituntiin osallistuminen 24

25 Loogiset tietovarannot Paikallinen opintohallinto kytketään kansallisiin tietovarantoihin tiedon tuottajana ja hyödyntäjänä 25

26 Loogiset tietovarannot paikallisella tasolla Voidaan toteuttaa fyysisellä toteutustasolla usealla eri tavalla 26

27 SOA-periaate Tavoitetilassa opintohallinnon sähköisiä palveluita suositellaan kehitettävän hallitusti palvelukeskeisen arkkitehtuurin SOA-periaatteiden mukaisesti Järjestelmien toiminnallisuus (liiketoimintalogiikka) rajataan pääsääntöisesti ohjelmallisen rajapinnan taakse. Tällöin on mahdollista hyödyntää kyseistä tietojärjestelmäpalvelua ohjelmallisesti yhteiskäyttöisiä komponentteja muissa palveluissa ja toiminnoissa. Avoimella dokumentoidulla rajapinnalla tarkoitetaan rajapintaa, jonka teknologiana on käytetty jotain yleisesti tiedossa olevaa ja dokumentoitua protokollaa ja tiedostomuotoa. SOA-periaatteiden keskiössä ovat sähköisesti saatavat palvelut 27

28 Tietojärjestelmäpalvelut muodostuvat muiden kuvausten pohjalta Toiminnan tarpeet nostavat esiin teknologiavaatimuksia ja teknologiaratkaisuja käsitteellisellä tasolla Järjestelmäpalvelut täyttävät toiminnan tavoitteita Toiminnan haasteet & tavoitteet Käsitteet Käsitteitä tukevat järj.palv Järjestelmäpalvelut Teknologiatarpeet Teknologiavaatimukset Palvelut Millä prosesseilla palvelut tuotetaan Prosessikuvaukset Mitä tietoja prosesseissa käsitellään Miten käsitteet mallinnetaan Miten hallintaan Tiedot Miten tieto liikkuu järjestelmäpalveluiden ja tietovarantojen välillä Miten jäsennetään loogisesti Looginen tietojärjestelmäpalveluiden jäsennys Miten teknologia jäsennetään Miten ratkaistaan loogisesti Teknologiakomponentit Tietovirrat 28

29 Looginen tietojärjestelmäpalveluiden jäsennys 29

30 Opintohallintojärjestelmäkokonaisuus koostuu tietojärjestelmäpalveluista Koulutuksen suunnittelun ja valmistelun palv. Koulutuksen suunn. Tutkintorak. hall. OPS hall Opetustarjonnan hall Opetusryhmien hall. Opetusresurssien hall. Resurssienhall tilat/laitteet/lisenssit Opiskelijavalinnan tietojärjestelmäpalvelut Koulutustarjonta Opiskelijavalinta Hakuneuvonta Opiskelurahoitus Lukuvuosiilmoittautuminen OJT-haun palvelut HOPS-hallinta Opintosuoritusten hall. Palautteen hall. Opinnäytetöiden hall. Opinto-ohjaus Materiaalimaksut Opetus ja opiskelu Pedagogiset apuvälin. Oppimisympäristöpalv Läsnäolon hall. Näyttöjen ja kokeiden järjestäminen Koulukuljetukset / logistiikka Tutkintojen hall Oppimisen ja osaamisen arviointi Opintojen jälkeiset tietojärjestelmäpalvelut Alumnitoiminta Lisäopintojen markkinointi Johtaminen ja seuranta Tilastot ja raportointi Tilannekuvapalvelut Ennustemallit Opiskelijatietopalvelut Opiskelijan perustiedot Opiskelijan erityistiedot Oppimista tukevat yhteistyöpalvelut Opiskelijaviestintäpalv. Oppilashuolto Työelämäyhteistyö Kodin ja koulun yhteistyö Suostumustenhall. Kirjasto- ja tietopalv. Koulutuksen järjestäjän hallinnolliset tukipalvelut Työsuhteen hall. Osaamisen hallinta Palkkahallinta Sähköinen asianhall. Ja arkistointi Taloushallintapalvelut Org.tietojen hallinta Yleiset tekniset tukipalvelut Tunnistaminen Identiteetinhallinta Julkaisujärjestelmäpalv ESB / integraatio Lokipalvelu Sähk. asiointi 30

31 Opintohallintojärjestelmien kytkentä koulutusasteen tietovarantoihin ja kansallisiin palveluihin Koulutuksen järjestäjä 1 Koulutuksen järjestäjä 2 Koulutuksen järjestäjä 3 Järjestelmä 1 Järjestelmä 2 Järjestelmä 1 Järjestelmä 2 Järjestelmä 1 Järjestelmä 2 DW DW Integraatio Kansalliset integraatiopalvelut Koulutusasteen benchmark Kansalliset TOR koulutuksen tietovarannot 31

32 0: Koodistot 1: tutkintorakenne, kansllinen eops 1b: paikallinen OPS 2: Koulutustarjonta, valintaperusteet 3: Valintaesityslista, kansallinen opiskelijatunnus 4: Opiskelijavalintatiedot 4b: Paikan vastaanotto 5: Lukuvuosi-ilmoittautumistieto 6: OJT-tarjontatiedot 7: HOPS 8: OJT-haku/ilmoittautuminen, opiskelijatunnus 9: OJT-valintatiedot 10: Läsnäolotiedot 11: Opintosuoritukset 12: Osatutkintosuoritukset 13: Tutkintosuoritukset 14: Tilastotiedot Tietovirrat paikallisen ja kansallisen ympäristön välillä Koulutuksen järjestäjän paikallinen opintohallinto Koulutuksen suunnittelu Koulutustarjonnan hallinta Opiskelijahaku ja valinta Opetuksen toteutuksen suunnittelu Opintojen suunnittelu Toteutusten hallinta Opetus ja opiskelu Arviointi ja suoritusten hyväksyminen Tilastointi ja raportointi Kansalliset OKM/OPH:n palvelut ja rekisterit: esim. TOR, Hakeutujan palvelut, Kotve 32

33 Opintohallintoympäristön tietovirtakartta 33

34 Yhteenveto ja mitä seuraavaksi 34

35 Yhteenveto Vaikutus toiminnalle Vaikutus tietojärjestelmäkehittäjille Paikallinen opintohallinto tulee kytkeä kansallisiin prosesseihin Tarjontatiedon julkaisu, hakeutuminen, opinto- ja tutkintosuoritusten toimittaminen ja hyödyntäminen Toiminnan roolit tulee sovittaa kansallisesti määritettyihin opintohallinnon rooleihin Toiminnassa käytetään OKSA-sanaston mukaisia käsitteitä Koulutuksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon kansallinen tutkintorakenne sekä joustavat opintopolut suunnittelu muuttuu hiljalleen dynaamisemmaksi Muualla suoritettujen opintojen päätietolähteenä käytetään aina TORia Tietojärjestelmien tietomallin tulee olla yhtenevä päätietojen jäsennyksen ja OKSAsanaston kanssa Paikallinen opintohallintojärjestelmäympäristö tulee kytkeä OPH:n määrittelevän rajapintastandardin mukaisesti kansallisiin oppijan palveluihin Paikallinen järjestelmäkokonaisuus suositellaan toteutettavan SOA-periaattein perustuen palvelurajapinnoin kytkettyihin tietojärjestelmäpalveluihin Opintohallintojärjestelmien tietovarannot on hyvä suunnitella loogisiin kokonaisuuksiin, tässä viitearkkitehtuurissa kuvattuihin loogisiin tietovarantoihin tulee päästä käsiksi dokumentoitujen ja avoimien palvelurajapintojen kautta Tavoitetilaan edetään askelittain pitkäjänteisesti. Tässä on hyvä huomioida kansallisten oppijan palveluiden kehittämisaikataulu 35

36 Opintohallinnon viitearkkitehtuurin soveltamisen askeleet Varmista yhteentoimivuus Sovella viitearkkitehtuuria toimintaa ja ratkaisuja kehitettäessä Laadi oma opintohallinnon kehittämispolkusi Tunnista kehittämis- ja yhteentoimivuustarpeesi Selvitä oma lähtötilanteesi Tutustu huolellisesti kansalliseen opintohallinnon viitearkkitehtuuriin 36