JÄRVENPÄÄN VESIHUOLTOVERKOSTOJEN SANEERAUS- OHJELMA

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy JÄRVENPÄÄN VESI JÄRVENPÄÄN VESIHUOLTOVERKOSTOJEN SANEERAUS- OHJELMA

2 FCG Finnish Consulting Group Oy VESIHUOLTOVERKOSTOJEN SANEERAUSOHJELMA I SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO JOHDANTO VERKOSTOMÄÄRIEN KEHITYS VUOTEEN 29 ASTI Vesijohtoverkosto Jätevesiviemäriverkosto Hulevesiviemäriverkosto VERKOSTOJEN KUNTO JA SANEERAUSTOIMINTA Verkostojen kunto Saneeraustoiminta Järvenpään saneerausmenetelmät VESIHUOLTOVERKOSTOJEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SANEERAUSOHJELMA Tavoitteet Verkostojen pitkän tähtäimen saneeraustarve Vesijohtoverkosto Jätevesiviemäriverkosto Hulevesiviemäriverkosto Alustavat pitkän tähtäimen saneerauskustannukset Vesijohtoverkoston alustavat pitkän tähtäimen kustannusarviot Jätevesiviemäriverkoston alustavat pitkän tähtäimen kustannusarviot Hulevesiviemäriverkoston alustavat pitkän tähtäimen kustannusarviot VESIHUOLTOVERKOSTOJEN LYHYEN TÄHTÄIMEN SANEERAUSOHJELMA Tavoitteet Saneerauskohteiden pisteytys- ja valintamenettely Putkien ikä ja kunto Putkien kapasiteettitilanne Putkien toiminnallinen tärkeys Kiireellisyysluokan määritys Verkostojen lyhyen tähtäimen saneeraustarve Yleistä Vesijohtoverkosto Jätevesiviemäriverkosto Hulevesiviemäriverkosto Samanaikaiset katusaneeraukset...23 LIITTEET PIIRUSTUKSET 1. Saneerausohjelma vuosille , vesijohdot, taulukko 2. Saneerausohjelma vuosille , jätevesiviemärit, taulukko 3. Saneerausohjelma vuosille , hulevesiviemärit, taulukko 1. Saneerausohjelma vuosille , vesijohdot, kartta 2. Saneerausohjelma vuosille , jätevesiviemärit, kartta 3. Saneerausohjelma vuosille , hulevesiviemärit, kartta

3 FCG Finnish Consulting Group Oy VESIHUOLTOVERKOSTOJEN SANEERAUSOHJELMA 1 (24) YHTEENVETO Tässä raportissa on esitetty Järvenpään kaupungin vesihuoltoverkostojen saneerausohjelma. Ohjelma palvelee verkostojen saneeraustoiminnan suunnitteluja ja budjetointia sekä auttaa kohdentamaan tarvittavia kuntotutkimuksia ja putkien korjausrakentamista. Aluksi työssä on selvitetty kaupungin verkostomäärien kehitystä sekä verkostojen kuntoa ja saneeraustoimintaa. Järvenpään vesijohtoverkoston pituus on noin 2 m käsittäen muovi- ja valurautaputkia. Jätevesiviemäriverkon pituus on noin 181 km jakaantuen muovi- ja betoniputkiin. Hulevesiviemäriverkon pituus on noin 28 km ja se käsittää pääasiassa muovi- ja betoniputkia. Ominaista verkostojen ikäjakaumalle on putkipituuksien voimakas kasvu 7-luvun alusta lähtien ja muovin aseman vahvistuminen. Keskimääräiset verkostojen saneerausmäärät ovat olleet 2-luvulla seuraavat: vesijohdot 1,15 km/a, jätevesiviemärit 1,33 km/a ja hulevesiviemärit,15 km/a. Kuntotutkimuksia on suoritettu TV-kuvauksin. Pitkän tähtäimen saneerausohjelma on laadittu vuoteen 27 asti. Sen tarkoituksena on esittää likimääräinen arvio tarvittavista saneerausmääristä, joilla Järvenpään verkosto-omaisuuden kunto pytystään säilyttämään sekä kertynyt saneerausvelka korjaamaan. Laskelmat perustuvat verkostolajien ikäjakaumiin, tehtyihin saneerauksiin ja arvioituihin putkiston teknisiin käyttöikiin. Vesijohtojen keskimääräinen saneeraustarve on noin 33 km vuosikymmenessä. Jätevesiviemärien keskimääräinen saneeraustarve on noin 3 km vuosikymmenessä. Vastaavasti hulevesiviemäreillä saneeraustarve on noin 26 km vuosikymmenessä. Esitetyt luvut ovat eri vuosikymmenille tasattuja, keskimääräisiä saneeraustarvemääriä. Verkostojen todellisten käyttöikien liiallisen venymisen välttämiseksi on suositeltavaa painottaa saneerausmääriä alkuun esitettyjen vuosikymmenkohtaisten saneerausmäärien mukaisesti. Lyhyen tähtäimen saneerausohjelma on laadittu vuosijaksolle Siinä on esitetty tarkat, kartoille kohdennetut tiedot saneerattavista putkiosuuksista. Kohteiden valinta perustuu priorisointiin, jossa tekijöinä ovat putkien ikä, kapasiteettitilanne ja putkiosuuksien toiminnallinen tärkeys verkostossa. Lyhyen tähtäimen saneerausohjelma toimii samalla kuntotutkimusohjelmana osoittaen ne kohteet, joissa tulisi suorittaa tutkimuksia saneeraustarpeen todentamiseksi. Vuosijaksolla tarvittava tasattu saneerausmäärä on ohjelman mukaan vesijohtojen osalta 16,7 km, jätevesiviemärien osalta 15,1 km ja hulevesiviemärien osalta 13,1 km. Näiden yhteenlasketut investointikustannukset ovat noin 7 milj.. Saneerauskohteet on esitetty raportin liitetaulukoissa ja kartoissa.

4 FCG Finnish Consulting Group Oy VESIHUOLTOVERKOSTOJEN SANEERAUSOHJELMA 2 (24) JÄRVENPÄÄN VESI JÄRVENPÄÄN VESIHUOLTOVERKOSTOJEN SANEERAUSOHJELMA 1 JOHDANTO Tämän työn tarkoituksena on esittää Järvenpään kaupungin vesihuoltoverkostojen saneerausohjelma. Ohjelmassa esitetään saneerausten ohjelma sekä pitkällä aikatähtäimellä että lähivuosille. Saneerausohjelma palvelee verkostojen saneeraustoiminnan tarkempaa suunnittelua ja investointien budjetointia sekä auttaa kohdentamaan korjausrakentamistoimenpiteet verkostojen kunnon ja toiminnallisen tärkeyden kannalta olennaisiin kohteisiin. Saneerausohjelma antaa tiedot tarvittavasta vuotuisesta korjausrakentamisen rahoituksesta, joka tarvitaan verkosto-omaisuuden kunnon ja arvon säilyttämiseen. Pitkän tähtäimen saneerausohjelma määrittelee verkostojen saneeraustarpeen 6 vuotta eteenpäin vuoteen 27 asti. Siinä on esitetty ne vuotuiset saneerausmäärät, jotka tarvitaan verkoston kunnon turvaamiseksi kattaen sekä aiempina vuosikymmeninä syntyneen saneerausvajeen että verkostojen ikääntymisen myötä syntyvän uuden saneeraustarpeen. Pitkän tähtäimen ohjelma on esitetty vuotuisina putkipituuksina ja rahoitustarpeena kohdentamatta saneerauskohteita verkostoon. Laskelmat perustuvat verkostolajeille määriteltyihin teknisiin käyttöikiin ja rakennettuihin verkostovolyymeihin, joiden avulla on laskettu tulevien vuosikymmenten saneeraustarpeet alustavalla tarkkuudella. Vesihuoltoverkostojen lyhyen tähtäimen saneerausohjelma on huomattavasti yksityiskohtaisempi. Lyhyen tähtäimen ohjelma ottaa huomioon samalle aikajänteelle sijoittuvat katuverkoston saneeraustarpeet ja pyrkii löytämään priorisoinnin keinoin kohteita, joissa saneeraukset voidaan perustellusti toteuttaa samanaikaisesti ja joissa voidaan siten saada merkittävää synergiaetua. Priorisoinnissa pääpaino on putkien iällä, minkä lisäksi on otettu huomioon verkosto-osan toiminnallinen tärkeys ja kapasiteettitilanne. Lyhyen tähtäimen ohjelman aikaskaala on 5 vuotta ja sen toimenpiteet on kohdennettu kartalle. Vesihuoltoverkostojen saneerausohjelma on laadittu Järvenpään Veden toimeksiannosta FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä. Työryhmään ovat kuuluneet: Ari Kaunisto Hannu Veid Martti Sarpalehto Mikko Vuorinen Matti Heikkinen Järvenpään Vesi Järvenpään Vesi Järvenpään Vesi FCG FCG Tälle raportille rinnakkaisena työnä on laadittu Järvenpään katuverkoston korjausrakentamisohjelma (FCG, työ nro P1285), jossa on huomioitu tämän selvityksen verkostosaneerauskohteet.

5 FCG Finnish Consulting Group Oy VESIHUOLTOVERKOSTOJEN SANEERAUSOHJELMA 3 (24) 2 VERKOSTOMÄÄRIEN KEHITYS VUOTEEN 29 ASTI 2.1 Vesijohtoverkosto Järvenpään vesihuoltoverkostojen vanhimmat osat ovat 195-luvulta. Alkuaan rakennusmäärät olivat melko vaatimattomia, kunnes 197-luvulla alkoi voimakas rakennusvaihe. Kyseiseltä ajalta on havaittavissa voimakas lisääntyminen verkostojen rakennusmäärissä. Kasvu ajoittuu samanaikaisesti yhdyskuntarakenteen voimakkaan kehittymisen kanssa. Luvuissa on kuvattu verkostomäärien kehitys verkostolajeittain ja materiaaleittain vuoteen 29 asti. Esitettävät kuvaajat näyttävät tällä hetkellä käytössä olevien eri-ikäisten ja eri materiaaleista rakennettujen putkien kokonaispituudet. Kuvaajissa on huomioitu tehdyt saneeraukset; saneerausten myötä käytöstä poistuneet johto-osuudet on poistettu kuvaajien taustalla olevasta lähdeaineistosta ja korvattu vastaavalla määrällä uutta vesihuoltoverkostoa. Järvenpään vesijohtoverkoston kokonaispituus v. 29 loppuun mennessä oli 2 km jakautuen materiaaleittain seuraavasti: muovi (92 km) ja valurauta (18 km). Valurauta on vielä tällä hetkellä vallitseva verkostomateriaali 54 % osuudella mutta verkostosaneerausten ja uusien putkien rakentamisen myötä muovi nousee pian vallitsevaksi materiaaliksi. Kuvassa 1 on esitetty eriikäisten putkimateriaalien kumulatiiviset pituudet ajan funktiona. Vesijohtomateriaalien kokonaispituus 25 2 Verkostopituus (km) 15 1 Muovi Valurauta Kaikki, yht Vuosiluku Kuva 1. Vesijohtoverkoston kokonaispituus ajan funktiona putkimateriaaleittain. 2.2 Jätevesiviemäriverkosto Jätevesiviemäriverkoston kokonaispituus v. 29 loppuun mennessä oli 181 km jakautuen materiaaleittain seuraavasti: muovi (132 km) ja betoni (49 km) lukujen taitteessa muovin vuotuiset rakennusmäärät ohittivat ensimmäisen kerran betonin rakennusmäärät. Siitä lähtien muovi on ollut vallitseva rakennusmateriaali. Muovin osuus on nykyään 73% ja se kasvaa edelleen tulevaisuudessa.

6 FCG Finnish Consulting Group Oy VESIHUOLTOVERKOSTOJEN SANEERAUSOHJELMA 4 (24) Kuvassa 2 on esitetty eri-ikäisten putkimateriaalien kumulatiiviset pituudet ajan funktiona. Jätevesiviemärimateriaalien kokonaispituus Verkostopituus (km) Muovi Betoni Kaikki, yht Vuosiluku Kuva 2. Jätevesiviemäriverkoston kokonaispituus ajan funktiona putkimateriaaleittain. 2.3 Hulevesiviemäriverkosto Hulevesiviemäriverkoston kokonaispituus v. 29 loppuun mennessä oli 28 km jakautuen materiaaleittain seuraavasti: muovi (131 km) ja betoni (76 km) ja teräs (1 km). Materiaalien osalta trendi on ollut sama kuin jätevesiviemäreillä sillä erotuksella, että muovin yleistyminen alkoi hieman myöhemmin. Muovin osuus on putkimateriaaleista on tällä hetkellä 73 %. Hulevesiviemärimateriaalien kokonaispituus 25 2 Verkostopituus (km) 15 1 Muovi Betoni Teräs Kaikki, yht Vuosiluku Kuva 3. Hulevesiviemäriverkoston kokonaispituus ajan funktiona putkimateriaaleittain.

7 FCG Finnish Consulting Group Oy VESIHUOLTOVERKOSTOJEN SANEERAUSOHJELMA 5 (24) 3 VERKOSTOJEN KUNTO JA SANEERAUSTOIMINTA 3.1 Verkostojen kunto Verkostojen kunto Järvenpäässä on verrattain hyvä moneen yhdyskuntarakenteeltaan ja kooltaan vastaavaan kaupunkiin verrattuna. Ao. taulukossa on esitetty eri kaupunginosissa v tehtyjen viemärien TV-kuvausten tuloksia. Kuvatut viemärit ovat olleet jätevesiviemäreitä. Savikontiellä on kuvattu lisäksi sadevesiviemäreitä. Taulukko 2. Viemärien TV-kuvaukset Järvenpäässä 2-luvulla. Alue KA KA* Auerpuiston alue Impoonkatu Järvenpääntie Kaakkola Kyröläntie Laaksokatu Savikontie (jv) Savikontie (sv) Tahvola Saneeraustoiminta Taulukon luvut kuvaavat vikahavaintojen vakavuutta. Vakavuusasteikon skaala on 1-4, jossa 1 on vähäinen vika ja 4 vakava vika. Sarake KA tarkoittaa tutkimusraporteissa olleiden vikahavaintojen vakavuusarvojen keskiarvoa. KA* tarkoittaa vika-alueen vakavuusarvojen laajuudella (m) painotettua keskiarvoa. KA*:n määrittämisessä on oletettu, että edellinen vika loppuu samalla paaluluvulla kuin seuraava alkaa. Todellisuudessa näin ei ole, vaan vikojen välissä on putkiosuuksia, jotka ovat täysin kunnossa. Myöskään sarakkeen KA arvot eivät anna täysin totuudenmukaista kuvaa putken kokonaiskunnosta. Arvoja vertailemalla saadaan kuitenkin käsitys alueiden yleiskunnosta ja kunnosta suhteessa toisiinsa. Arvoja on myös mahdollista hyödyntää alustavasti samanikäisten alueiden verkoston kuntotason alustavaan arvioimiseen. Järvenpäässä on arkistoitu vuosina tehdyt vesihuoltosaneeraukset. Saneerauksia on tehty aiemminkin mutta niitä ei ole arkistoitu. Saneerausmäärät on esitetty ao. taulukossa.

8 FCG Finnish Consulting Group Oy VESIHUOLTOVERKOSTOJEN SANEERAUSOHJELMA 6 (24) Taulukko 3. Saneeraustoiminta Järvenpäässä 2-luvulla. Vuosi Saneerausmäärä (m) Vesijohto Jätevesi Hulevesi Vuosi-ka Ao. kuvassa 4 on esitetty vesihuoltoverkoston saneerausten vuotuiset jakaumat. Vuotuiset saneerausmäärät 1% 9% 8% Saneerauspituus (m) 7% 6% 5% 4% 3% 2% Hulevesi Jätevesi Vesijohto 1% % Vuosiluku Kuva 4. Vesihuoltoverkostolajien saneerausten suhteelliset osuudet vuositasolla. Kappaleiden mukaan hulevesiviemäriverkoston kokonaispituus on suurin eri verkostotyypeistä, vesijohtoverkoston toiseksi suurin ja jätevesiviemäriverkoston pienin. Kuvaajasta on nähtävissä selvästi, että Järvenpäässä on panostettu viimeiset viisi vuotta voimakkaasti jätevesiviemäriverkoston saneeraukseen. Huolimatta hulevesiviemäriverkoston ja vesijohtoverkoston suuremmista kokonaispituuksista, jätevesiviemärien saneerausmäärät ovat kasvaneet määrällisesti eniten. Syy saneerausmäärien epätasaiseen jakaantumiseen eri verkostolajien kesken saattaa olla esim. jätevesiviemäriverkoston keskimäärin pienempi käyttöikä, kapasiteettiongelmat tai saneeraus kadunrakentamisen yhteydessä ennen verkoston käyttöiän täyttymistä.

9 FCG Finnish Consulting Group Oy VESIHUOLTOVERKOSTOJEN SANEERAUSOHJELMA 7 (24) 3.3 Järvenpään saneerausmenetelmät Yleisin Järvenpäässä nykyään käytössä oleva saneerausmenetelmä on aukikaivu. Menetelmänä aukikaivu on tarkoituksenmukainen, mikäli saneeraus on tarkoitus suorittaa samanaikaisesti katusaneerauksen kanssa. Mikäli synergiaetuja ei ole, saneerausmenetelmäksi pyritään valitsemaan saneerausmenetelmä, jossa aukikaivua ei tarvita. Markkinoilla on useita eri käyttötarkoituksiin soveltuvia toisistaan poikkeavia saneerausmenetelmiä. Vesijohdolle, jätevesiviemärille ja hulevesiviemärille käytetään toisistaan poikkeavia menetelmiä. Ao. taulukossa on kuvattu menetelmiä, jotka ovat Järvenpäässä yleisesti käytössä. Taulukko 2. Järvenpäässä käytössä olevat aukikaivamattomat saneerausmenetelmät. Verkostolaji Vesijohto Saneerausmenetelmä Pitkäsujutus, pakkosujutus, suuntaporaus Jätevesiviemäri Pitkäsujutus, pätkäsujutus, muotoputkisujutus, UVsukkasujutus, pakkosujutus Hulevesiviemäri - Hulevesiviemäreitä ei ole saneerattu sujuttamalla; sen sijaan vanhoja jätevesiviemäreitä on otettu jonkin verran hulevesikäyttöön. Yo. menetelmien lisäksi tehdään aika ajoin teknistaloudellisia vertailuja markkinoille tulevien uusien saneerausmenetelmien ja vanhojen tunnettujen menetelmien soveltuvuudesta tuleviin ja olemassa oleviin tarpeisiin. 4 VESIHUOLTOVERKOSTOJEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SANEERAUSOHJELMA 4.1 Tavoitteet Pitkän tähtäimen ohjelman ensisijainen tavoite on määrittää putkipituuksina ne vuotuiset saneerausmäärät, jotka tarvitaan korjausvelan umpeen kuromiseen ja verkoston huononemisen torjumiseen. Saneerattavien kohteiden fyysiseen sijaintiin ei oteta tässä vaiheessa kantaa. Tavoitteena on myös esittää vuotuinen keskimääräinen rahoitustarve verkostosaneerauksille. 4.2 Verkostojen pitkän tähtäimen saneeraustarve Saneerausvelan määrä Järvenpäässä lisääntyy jatkuvasti; vuotuiset saneerausmäärät jäävät jälkeen putkien oletetun käyttöiän ja tehtyjen tutkimusten (TV-kuvaukset, suorat havainnot etc.) perusteella määritettävästä saneeraustarpeesta. Ao. kappaleissa esitetään pitkän tähtäimen saneeraustarvelaskelmat verkostolajeittain ja putkimateriaaleittain. Putkimateriaalien käyttöikiä määritettäessä on oletettu putken käyttöiän muuttuvan rakennusvuoden funktiona ao. taulukossa 3 esitetyllä tavalla. Esitetyt käyttöikäarviot perustuvat Järvenpään Veden henkilöstön havaintoihin eri aikoina rakennettujen putkien kunnosta sekä asiaa koskevaa yleiseen tietämykseen.

10 FCG Finnish Consulting Group Oy VESIHUOLTOVERKOSTOJEN SANEERAUSOHJELMA 8 (24) Taulukko 3. Vesihuoltoverkoston käyttöikä Rakentamisvuosi Käyttöikä (a) Vesijohto Jätevesiviemäri Hulevesiviemäri Käyttöiän riippuvuus rakentamisvuodesta on esitetty graafisesti verkostolajeittain seuraavan sivun kuvissa 5 ja 6. Putkien käyttöikä rakentamisvuoden funktiona; vesijohto ja jätevesiviemäri Käyttöikä (a) Käyttöikä Rakentamisvuosi Kuva 5. Verkoston käyttöiän riippuvuus rakentamisvuodesta; vesijohto ja jätevesiviemäri.

11 FCG Finnish Consulting Group Oy VESIHUOLTOVERKOSTOJEN SANEERAUSOHJELMA 9 (24) Putkien käyttöikä rakentamisvuoden funktiona; hulevesiviemäri Käyttöikä (a) Käyttöikä Rakentamisvuosi Kuva 6. Verkoston käyttöiän riippuvuus rakentamisvuodesta; hulevesiviemäri. Käyttöikäoletukset perustuvat sekä kuntotutkimusten yhteydessä tehtyihin havaintoihin että tietoon putkimateriaalien ja vesihuollon rakentamisen työmenetelmien heikosta ja vaihtelevasta laadusta ja tasosta menneinä vuosikymmeninä. Putkimateriaalien osalta puutteellista laatua on aiheuttanut mm. riittämätön teoreettinen tieto putkimateriaalien käyttäytymisestä pitkäaikaisen kuormituksen alaisuudessa. Työmenetelmien osalta suurimmat puutteet ovat liittyneet riittämättömään ympärystäytön tiivistämiseen ja kelvottomiin täyttömateriaaleihin. Alkutäyttömateriaalina on käytetty yleisesti kaivumaata. Käytännössä tämä on tarkoittanut esim. pelloilla saven käyttämistä alkutäytössä. Myös putkilinjojen perustaminen on ollut riittämätöntä ja laadultaan heikkoa. Huono rakentaminen on altistanut putket liian suurelle kuormitukselle. Oikein tiivistetyn ympärystäytön aikaansaaman sivuttaistuen puuttuessa putkimateriaali väsyy ja mahdollisesti murtuu ajan myötä. Sekä vesijohtojen että viemärien osalta 7-luvun rakentamisen tiedetään olleen laadullisesti heikkoa; vesihuollon verkostojen rakennusvolyymit kasvoivat tällöin voimakkaasti, mikä johti rakentamisen laadun heikkenemiseen. Hulevesiviemärien käyttöiän voidaan perustellusti ajatella olevan jätevesiviemärin ja vesijohdon käyttöikää korkeampi, koska tiiviysvaatimukset ovat lievemmät eikä niihin kohdistu syövyttävää kuormitusta. Hulevesiviemärin käyttöiän oletetaan olevan rakennusvuodesta riippumatta keskimäärin 1 vuotta vesijohdon ja jätevesiviemärin käyttöikää korkeampi (kts. taulukko 3 ja kuva 6).

12 FCG Finnish Consulting Group Oy VESIHUOLTOVERKOSTOJEN SANEERAUSOHJELMA 1 (24) Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston käyttöikää määritettäessä on oletettu, että putkien käyttöiän riippuvuus putkien rakentamisajankohdasta on sama kaikille vesijohtomateriaaleille. Saneeraustarvelaskelmissa kaikille putkimateriaaleille on siten sovellettu samoja rakennusvuodesta riippuvia käyttöikäoletuksia. Kuvassa 7 on esitetty vesijohtoverkoston tulevien vuosikymmenten saneeraustarpeet pylväsdiagrammina. Nykyisten putkipituuksien osalta kuvien 7-16 pylväsdiagrammeissa on tehdyt saneeraukset huomioitu eri vuosikymmenten putkipituuksissa. Saneeraustarve; vesijohto Saneeraustarve, m Tasattu saneeraustarve, m Ajanjakso Kuva 7. Vesijohtoverkoston tulevien vuosikymmenten saneeraustarpeet. Kuvissa 8 ja 9 on esitetty vastaavat diagrammit verkostomateriaaleittain. Saneeraustarve; Vesijohto muovista Saneeraustarve, m Tasattu saneeraustarve, m Ajanjakso Kuva 8. Vesijohtoverkoston tulevien vuosikymmenten saneeraustarpeet; putkimateriaali muovi.

13 FCG Finnish Consulting Group Oy VESIHUOLTOVERKOSTOJEN SANEERAUSOHJELMA 11 (24) Saneeraustarve; Vesijohto valuraudasta Saneeraustarve, m Tasattu saneeraustarve, m Ajanjakso Kuva 9. Vesijohtoverkoston tulevien vuosikymmenten saneeraustarpeet; putkimateriaali valurauta Jätevesiviemäriverkosto Jätevesiviemäriverkoston käyttöikää määritettäessä on oletettu, että putkien käyttöiän riippuvuus putkien rakentamisajankohdasta on sama kaikille vesijohtomateriaaleille. Saneeraustarvelaskelmissa kaikille putkimateriaaleille on siten sovellettu samoja rakennusvuodesta riippuvia käyttöikäoletuksia. Kuvassa 1 on esitetty jätevesiviemäriverkoston tulevien vuosikymmenten saneeraustarpeet pylväsdiagrammina. Saneeraustarve; Jätevesiviemäri Saneeraustarve, m Tasattu saneeraustarve, m Ajanjakso Kuva 1. Jätevesiviemäriverkoston tulevien vuosikymmenten saneeraustarpeet.

14 FCG Finnish Consulting Group Oy VESIHUOLTOVERKOSTOJEN SANEERAUSOHJELMA 12 (24) Kuvissa 11 ja 12 on esitetty vastaavat diagrammit verkostomateriaaleittain. Saneeraustarve; Jätevesiviemäri muovista Saneeraustarve, m Tasattu saneeraustarve, m Ajanjakso Kuva 11. Jätevesiviemäriverkoston tulevien vuosikymmenten saneeraustarpeet, putkimateriaali muovi. Saneeraustarve; Jätevesiviemäri betonista Saneeraustarve, m Tasattu saneeraustarve, m Ajanjakso Kuva 12. Jätevesiviemäriverkoston tulevien vuosikymmenten saneeraustarpeet, putkimateriaali betoni Hulevesiviemäriverkosto Hulevesiviemäriverkoston käyttöikää määritettäessä on oletettu, että putkien käyttöiän riippuvuus putkien rakentamisajankohdasta on sama kaikille vesijohtomateriaaleille. Saneeraustarvelaskelmissa kaikille putkimateriaaleille on siten sovellettu samoja rakennusvuodesta riippuvia käyttöikäoletuksia. Kuvassa 13 on esitetty hulevesiviemäriverkoston tulevien vuosikymmenten saneeraustarpeet pylväsdiagrammina.

15 FCG Finnish Consulting Group Oy VESIHUOLTOVERKOSTOJEN SANEERAUSOHJELMA 13 (24) Saneeraustarve; Hulevesiviemäri Saneeraustarve, m Tasattu saneeraustarve, m Ajanjakso Kuva 13. Hulevesiviemäriverkoston tulevien vuosikymmenten saneeraustarpeet. Kuvissa on esitetty vastaavat diagrammit verkostomateriaaleittain. Saneeraustarve; Hulevesiviemäri muovista Saneeraustarve, m Tasattu saneeraustarve, m Ajanjakso Kuva 14. Hulevesiviemäriverkoston tulevien vuosikymmenten saneeraustarpeet, putkimateriaali muovi.

16 FCG Finnish Consulting Group Oy VESIHUOLTOVERKOSTOJEN SANEERAUSOHJELMA 14 (24) Saneeraustarve; Hulevesiviemäri betonista Saneeraustarve, m Tasattu saneeraustarve*, m Ajanjakso Kuva 15. Hulevesiviemäriverkoston tulevien vuosikymmenten saneeraustarpeet, putkimateriaali betoni. Saneeraustarve; Hulevesiviemäri teräksestä Saneeraustarve, m Tasattu saneeraustarve, m Ajanjakso Kuva 16. Hulevesiviemäriverkoston tulevien vuosikymmenten saneeraustarpeet, putkimateriaali teräs. 4.3 Alustavat pitkän tähtäimen saneerauskustannukset Pitkän tähtäimen saneerauskustannusarviot perustuvat seuraaviin perusoletuksiin: a) 6 vuoden laskentajakso vesijohdolle ja jätevesiviemärille, 7 vuoden laskentajakso hulevesiviemärille b) Putkikoot: vesijohto 16 PEH PN 1, jätevesiviemäri 25 M SN 8 ja hulevesiviemäri 315 M SN 8 c) Vesijohto, jätevesiviemäri ja hulevesiviemäri samassa kaivannossa ja ne saneerataan samanaikaisesti

17 FCG Finnish Consulting Group Oy VESIHUOLTOVERKOSTOJEN SANEERAUSOHJELMA 15 (24) d) Kaivannon kokonaiskustannukset 47 /m sisältäen maatyöt, putket ja varusteet e) Vesijohdolle ja viemäreille määritetään erilliset saneerauskustannukset jyvittämällä kaivannon kokonaiskustannukset seuraavasti: vesijohto 24 % 111 /m jätevesiviemäri 35 % 163 /m hulevesiviemäri 42 % 196 /m f) kustannukset sisältävät putkikaivannon kustannusten lisäksi asfaltin poiston ja poiskuljetuksen sekä kadun rakennekerrosten uusimisen g) kustannukset sisältävät rakennuskustannusten lisäksi myös saneerauskohteiden suunnittelu- ja tutkimuskustannukset, joiden määräksi on arvioitu 1 % rakennuskustannuksista Saneerauksen kokonaiskustannukset ovat ajanjaksolla 21-2 vesijohdolle 22,2 M jätevesiviemärille 29,5 M (jv) ja hulevesiviemärille 3,7 M, ollen yhteensä 82 M. Pitkän tähtäimen investointiohjelmien laadintaa varten on kuitenkin syytä laatia saneerauskustannusarviot verkostolajeittain. Eritellyt kustannusarviot on esitetty luvuissa Vesijohtoverkoston alustavat pitkän tähtäimen kustannusarviot Ao. taulukossa 3 on esitetty vesijohtoverkoston saneeraustarpeiden mukaiset saneerauskustannusarviot ajanjaksolla Taulukko 4. Vesijohtoverkoston saneerauskustannukset ajanjaksolla 21-. Putken rakennusvuosi Putkipituus, m Saneeraustarve, km Tasattu saneeraustarve, km Kustannukset (M ) Saneeraustarve Tasattu saneeraustarve ,1, ,9 33,3 9,8 3, ,3 3, ,1 33,3 5, 3, ,3 3, ,7 33,3 3,2 3, , 33,3 3,5 3,7 Yht. 199,8 199,8 22,2 22,2 Koko tarkastelujaksolla saneerauskustannusarvio on 22,2 M. 1- vuotislaskentakausien väliset vaihtelut ovat hyvin suuria. Eroja on syytä tasa-

18 FCG Finnish Consulting Group Oy VESIHUOLTOVERKOSTOJEN SANEERAUSOHJELMA 16 (24) ta laskentakausien välillä tarkoituksenmukaiseksi katsotulla tavalla. Taulukossa on esitetty myös tasajakoon perustuva kustannusarvio so. kaikkien 1- vuotislaskentakausien saneeraustarpeet kustannuksineen määritetään yhtä suuriksi. Tällöin yksittäisen 1-vuotiskauden kustannusarvioksi saadaan 3,7 M. Tasajakoperiaatteen suurin heikkous liittyy putkien liian pitkiksi venyviin käyttöaikoihin. Optimaalinen kustannusten tasaaminen yksittäisille 1- vuotiskausille sijoittuu suoran saneeraustarpeen ja tasajaon välille Jätevesiviemäriverkoston alustavat pitkän tähtäimen kustannusarviot Ao. taulukossa 4 on esitetty jätevesiviemäriverkoston saneeraustarpeiden mukaiset saneerauskustannusarviot ajanjaksolla Taulukko 4. Jätevesiviemäriverkoston saneerauskustannukset ajanjaksolla 21-. Putkipituus, m Putken rakennusvuosi Saneeraustarve, km Tasattu saneeraustarve, km Kustannukset (M ) Saneeraustarve Tasattu saneeraustarve ,, ,6 3,2 11,2 4, ,2 4, ,5 3,2 7,7 4, ,2 4, ,6 3,2 4,5 4, ,7 3,2 5,5 4,9 Yht. 181,4 181,4 29,5 29,5 Koko tarkastelujaksolla saneerauskustannusarvio on 29,5 M. 1- vuotislaskentakausien väliset vaihtelut ovat hyvin suuria. Eroja on syytä tasata laskentakausien välillä tarkoituksenmukaiseksi katsotulla tavalla. Taulukossa on esitetty myös tasajakoon perustuva kustannusarvio so. kaikkien 1- vuotislaskentakausien saneeraustarpeet kustannuksineen määritetään yhtä suuriksi. Tällöin yksittäisen 1-vuotiskauden kustannusarvioksi saadaan 4,9 M. Tasajakoperiaatteen suurin heikkous liittyy putkien liian pitkiksi venyviin käyttöaikoihin. Optimaalinen kustannusten tasaaminen yksittäisille 1- vuotiskausille sijoittuu suoran saneeraustarpeen ja tasajaon välille.

19 FCG Finnish Consulting Group Oy VESIHUOLTOVERKOSTOJEN SANEERAUSOHJELMA 17 (24) Hulevesiviemäriverkoston alustavat pitkän tähtäimen kustannusarviot Seur. sivun taulukossa 5 on esitetty jätevesiviemäriverkoston saneeraustarpeiden mukaiset saneerauskustannusarviot ajanjaksolla Taulukko 5. Hulevesiviemäriverkoston saneerauskustannukset ajanjaksolla 21-. Putkipituus, m Putken rakennusvuosi Saneeraustarve, km Tasattu saneeraustarve, km Kustannukset (M ) Saneeraustarve Tasattu saneeraustarve ,2 26,1,2 5, ,8 26,1 9,8 5, ,1 5, ,7 26,1 1,3 5, ,1 5, , 26,1 1,4 5,1 Yht. 156,8 156,8 3,7 3,7 Koko tarkastelujaksolla saneerauskustannusarvio on 3,7 M. 1- vuotislaskentakausien väliset vaihtelut ovat hyvin suuria. Eroja on syytä tasata laskentakausien välillä tarkoituksenmukaiseksi katsotulla tavalla. Taulukossa on esitetty myös tasajakoon perustuva kustannusarvio so. kaikkien 1- vuotislaskentakausien saneeraustarpeet kustannuksineen määritetään yhtä suuriksi. Tällöin yksittäisen 1-vuotiskauden kustannusarvioksi saadaan 5,1 M. Tasajakoperiaatteen suurin heikkous liittyy putkien liian pitkiksi venyviin käyttöaikoihin. Optimaalinen kustannusten tasaaminen yksittäisille 1- vuotiskausille sijoittuu suoran saneeraustarpeen ja tasajaon välille. 5 VESIHUOLTOVERKOSTOJEN LYHYEN TÄHTÄIMEN SANEERAUSOHJELMA 5.1 Tavoitteet Lyhyen tähtäimen ohjelmassa on tavoitteena esittää lähivuosille tarkat tiedot saneerattavista kohteista. Saneerattavat putkiosuudet esitetään sekä taulukkona että kartalla. Kohteiden valinta perustuu priorisointiin, jossa tekijöinä ovat putkien ikä, kapasiteettitilanne ja toiminnallinen tärkeys. Saneerattavat putkimäärät on valittu siten, että ne vastaavat edellä esitetyssä pitkän tähtäimen ohjelmassa esitettyjä vuotuisia saneerausmääriä. Koska tämän selvityksen kuntoarviointi perustuu pääasiassa putkien ikään, on ennen lopullisten saneerauspäätösten tekemistä kohteet tutkittava TVkuvauksilla tai muilla verkostojen kuntotutkimusmenetelmillä. Saneerausoh-

20 FCG Finnish Consulting Group Oy VESIHUOLTOVERKOSTOJEN SANEERAUSOHJELMA 18 (24) jelmaa on tarpeen mukaan tarkennettava ja päivitettävä kuntotutkimustulosten ja muiden tarkentavien tietojen perusteella. Tämän ohjelman rinnalle onkin syytä laatia erillinen verkostojen kuntotutkimusohjelma, jonka toteutuksen myötä voidaan tarkentaa saneerausohjelman kiireellisyysluokitusta. Tutkimusten kohdentaminen voidaan tehdä tämän saneerausohjelman kiireellisyysluokitusta noudattaen. Lyhyen tähtäimen saneerausohjelma on laadittu 5-vuosijaksolle Tällöin on ohjelman ulkopuolelle rajattu jo toteutusvaiheessa olevat vuosina 21 ja 211 saneerattavat kohteet. 5.2 Saneerauskohteiden pisteytys- ja valintamenettely Putkien ikä ja kunto Putkien kapasiteettitilanne Putken kuntoa kuvaavana tekijänä on priorisoinnissa käytetty putken rakennusvuotta. Putkiosuuksista on esitetty taulukossa myös materiaali-, pituus- ja halkaisijatiedot ja mahdolliset kuntotutkimushavainnot. Kiireellisyysluokituksessa putken kuntoa (ts. ikää) kuvaavat pisteluvut on annettu asteikolla 1-5 siten, että luvun 5 ovat saaneet vanhimmat eli oletettavasti huonokuntoisimmat ja luvun 1 aineiston nuorimmat putket. On huomattava, että numerot eivät kuvaa putkien absoluuttista kuntoa vaan kyseisen rakennusajan (1955-7) putkien keskinäistä vertailua. Rakentamisajankohdan lisäksi putken kuntoa kuvaavassa pisteluvussa on huomioitu kiireellisyyttä lisäävänä tekijänä, jos kyseessä on paineviemärin purkukaivon jälkeen oleva viettoviemäri (rikkivedyn aiheuttama korroosio betoniviemäreissä). Tällaisia kohteita oli kyseisen rakentamisvuosijakson putkiaineistossa kuitenkin vain yksi viettoviemäri-osuus. Kapasiteetin kannalta ovat saneeraustarpeessa ne putket, joiden vedenjohtokyky on riittämätön esiintyvien tai tulevaisuudessa ennustettavien vesimäärien johtamiseen. Vesijohtoverkossa tämä ilmenee putkien suurina painehäviöinä ja alhaisina painetasoina verkostossa. Jätevesi- ja hulevesiverkoissa kapasiteettikapeikkoja ovat putket, joiden ahtaus aiheuttaa veden padottumista verkostossa tai tulvimista tarkastuskaivoista. Tässä työssä putket on luokiteltu kapasiteettitilanteen kannalta kahteen luokkaan: - 1 = kapasiteetin lisäämistarve olemassa - = ei ongelmia Kohteet on valittu aiemmin tehtyjen verkostomallinnusten tulosten avulla perustuen seuraavien raporttien esittämiin toimenpidesuosituksiin verkostokapasiteetin lisäämiseksi: - Vedenjakelujärjestelmän kehittämissuunnitelma. Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä. Suunnittelukeskus Oy C Vesijohtoverkon laskentamallin päivitys. Järvenpään Vesi. FCG Planeko Oy. 122-D

21 FCG Finnish Consulting Group Oy VESIHUOLTOVERKOSTOJEN SANEERAUSOHJELMA 19 (24) Putkien toiminnallinen tärkeys - Viemäröintijärjestelmän teoreettinen tarkastelu. Järvenpään Vesi. FCG Planeko Oy. 122-C Hulevesiviemäriverkoston mallinnus. Järvenpään vesi, Järvenpään kaupunki. FCG Planeko Oy. 122-D Käytettävissä on ollut myös Pietilä-Haarajoen osayleiskaava-alueita ja hajaasutusalueita koskeva suunnitelmaraportti Haja-asutuksen vesihuolto, yleissuunnitelma (Airix Ympäristö Oy, ). Siitä ei kuitenkaan ole saatavissa tietoja, aiheuttavatko kyseiset uudet alueet kapasiteetin lisäämistarvetta Järvenpään nykyisissä viemäri- ja vesijohtoverkoissa. Vesijohdot Vesijohtoputken toiminnallinen tärkeys kuvaa sen merkitystä kaupungin vedenjakelujärjestelmän toimivuuden ja palvelutason kannalta ja liittyy esimerkiksi siihen, kuin suurta haittaa putken vaurioituminen aiheuttaisi kaupunkilaisten vedensaannille. Keskeinen toiminnalliseen tärkeyteen vaikuttava muuttuja on putkella johdettava vesimäärä ts. putkeen liittyneiden vedenkäyttäjien määrä. Kuva 17. Järvenpään vedenjakelujärjestelmä. Järvenpään vesijohdot on jaettu tässä työssä kolmeen toiminnalliseen tärkeysluokkaan: - 3: syöttö- ja runkoyhteydet, jotka palvelevat veden siirtoa lähinnä seuraavien laitosten välillä: Vähänummen vedenottamo, Järvenpään vesitorni, Hiihtomajan, Tuomalan, Ristinummen, Rajakulman, Purolan ja Kaunisnummen paineenkorotus- /mittausasemat. Yleensä nämä johdot ovat kooltaan vähintään DN2.

22 FCG Finnish Consulting Group Oy VESIHUOLTOVERKOSTOJEN SANEERAUSOHJELMA 2 (24) Jätevesiviemärit - 2: vähintään kokoa DN16 olevat vesijohdot tai tärkeät rengasyhteydet - 1: muut vesijohdot Järvenpään jätevesijärjestelmä koostuu useista osaviemäröintialueista pumppaamoineen ja vedet kootaan pääpumppaamona toimivalle Järvenpään pumppaamolle, joka kuuluu Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän meriviemärijärjestelmään. Pohjoispuolella olevan Kellokosken viemärivedet johdetaan Järvenpään verkoston kautta. Kuva 18. Järvenpään jätevesiviemäriverkosto ja suurimmat virtaamat. Jätevesiviemärien toiminnallinen luokitus perustuu edellä mainitun viemärimallinnuksen raportissa esitettyihin eri putkiosuuksien virtaamiin sekä putkikokoihin. Järvenpään jätevesiviemärit on jaettu tässä työssä kolmeen toiminnalliseen tärkeysluokkaan: - 3: liittyjämäärältään suurimmat runkoviemärit, koko DN4-1, maksimivirtaamat vähintään 1 l/s (verkostomallinnuksen mukaan) - 2: muut liittyjämäärältään ja halkaisijaltaan merkittävät viemärit, tyypillisesti kokoa DN4

23 FCG Finnish Consulting Group Oy VESIHUOLTOVERKOSTOJEN SANEERAUSOHJELMA 21 (24) Hulevesiviemärit - 1: muut viemärit Järvenpään hulevesijärjestelmä käsittää noin seitsemän Tuusulanjärveen laskevaa päävaluma-aluetta, joilta vedet johdetaan putki- ja uomaverkostoilla. Putkiosuuksien toiminnallinen tärkeys riippuu suoraan siihen liittyvän valumaalueen eli johdettavan vesimäärän suuruudesta. Saneerauksen laiminlyömisen seurauksena aiheutuva putkirikko aiheuttaisi sitä suuremman vesivahingon, mitä suurempi on johdettava vesimäärä. Kuva 19. Järvenpään hulevesiverkosto ja valuma-alueet. Hulevesiviemärien toiminnalliset luokat ovat tässä työssä: - 2: päävaluma-alueiden alajuoksulla olevat suurikokoiset putket, DN5 12-1: Muut hulevesiviemärit, DN4

24 FCG Finnish Consulting Group Oy VESIHUOLTOVERKOSTOJEN SANEERAUSOHJELMA 22 (24) Kiireellisyysluokan määritys Putkiosuuksille on määritetty kiireellisyysluokka, jota varten kullekin putkelle on laskettu pisteluku edellä mainittujen tekijöiden perusteella. Pisteluku muodostuu kuntoluokan, kapasiteettitilanteen ja toiminnallisen luokan summana. Lisäksi luokille on annettu painokertoimet 6 %, 2 % ja 2 % vastaavassa järjestyksessä. Putken rakennusvuodelle on siis annettu suurin painoarvo saneerausten kiireellisyysluokituksessa. Lopullisessa pisteytyksessä putket ovat saaneet sitä suuremman pisteluvun mitä suurempi niiden saneeraustarve on. 5.3 Verkostojen lyhyen tähtäimen saneeraustarve Yleistä Vesihuoltoverkostojen lyhyen tähtäimen ohjelma kattaa lähimmän viiden vuoden aikana eli vuosijaksolla saneerattavat vesijohdot, jätevesiviemärit ja hulevesiviemärit. Lähtökohtana vuotuisen saneerausmäärän arvioinnissa on luvuissa esitetty tasattu saneeraustarve. Sen mukaan vuosijaksolla tulisi saneerata - vesijohtoja 16,7 km - jätevesiviemäreitä 15,1 km - hulevesiviemäreitä 13,1 km Saneerausohjelmaan on poimittu putkiosuuksia Järvenpään Veden verkkotietojärjestelmästä siten, että ohjelmaan sisältyvä vuosina saneerattava kokonaisputkipituus on likimain edellä esitettyjen lukujen mukainen. Poiminnassa on käytetty kuntokriteerinä putkien ikää. Tällöin valintaan on otettu mukaan rakennusvuodeltaan vanhimmat putket, joiden rakennusajankohta on ollut vuosivälillä Ohjelma toimii paitsi saneerausohjelmana myös verkostojen kuntotutkimusohjelmana. Ennen tarkempaa saneeraussuunnittelua ja saneerauspäätösten tekemistä kunkin ohjelmaan merkityn putkiosuuden kunto on tutkittava esimerkiksi TV-kuvauksin. Saneerausten rahoitustarve tulevalla viisivuotisjaksolla on määritetty tasatun saneeraustarpeen (kts. luvut ) mukaisesti. On kuitenkin huomattava, että tasajakoperiaate johtaa osin vesijohtojen ja jätevesiviemärien liian pitkiksi venyviin käyttöaikoihin. On siis perusteltua painottaa saneerausinvestointeja alkuun alla esitettyä enemmän. Saneerausohjelmassa on nyt paikoin samalla katuosuudella eri vuosina saneerattavaksi merkittyjä putkiosuuksia johtuen putkiosuuksien erilaisista rakentamisvuosista. Niin ikään katuosuudella olevien vesijohtojen, jätevesiviemärien ja hulevesiviemärien saneerausvuodet saattavat olla erilaiset. Koska käytännössä useimmiten koko katu saneerataan kerralla, niin eri putkiosuudet ja verkostolajit tulevat käytännössä saneerattavaksi samalla kertaa. Tämän raportin mukainen saneerausohjelma onkin ohjeellinen suunnitelma, jonka kohteiden lopullinen toteutusajankohta varmentuu vuosittaisten tarkennettujen ohjelmien ja katuverkon korjausrakentamisohjelman myötä.

25 FCG Finnish Consulting Group Oy VESIHUOLTOVERKOSTOJEN SANEERAUSOHJELMA 23 (24) Vesijohtoverkosto Jätevesiviemäriverkosto Hulevesiviemäriverkosto Vesijohtojen saneerausohjelma vuosille on esitetty liitteessä 1. Siinä on esitetty kukin putkiosuus paikallistettuna kadun nimen ja kaupunginosan mukaan. Putkista on esitetty tietoina rakentamisvuosi, materiaali, halkaisija, pituus ja mahdolliset muut tiedot. Putkille on esitetty laskelma saneerauksen kiireellisyysluokasta, mikä käsittää luvussa 5.2 esitetyn menettelyn mukaisesti rakentamisvuoteen, kapasiteettitilanteeseen ja toiminnalliseen tärkeyteen perustuvan pisteluvun laskennan painokertoimet huomioiden. Putket on järjestetty taulukkoon kaupunginosittain pisteluvun mukaiseen järjestykseen siten, että suurimpaan kiireellisyysluokkaan kuuluvat putket ovat alussa. Lisäksi vesijohtojen saneerausohjelma on esitetty karttapiirustuksessa 1. Siinä on esitetty eri väreillä vuosittain tehtävät vesijohtosaneeraukset vuosijaksolla Vesijohtojen saneerausten tasattu rahoitustarve vuosijaksolla on edellä tässä raportissa esitetyin perustein laskettuna 1,85 milj.. Jätevesiviemäreiden saneerausohjelma vuosille on esitetty liitteessä 2. Siinä on esitetty kukin putkiosuus paikallistettuna kadun nimen ja kaupunginosan mukaan. Putkista on esitetty tietoina rakentamisvuosi, materiaali, halkaisija, pituus ja mahdolliset muut tiedot. Putkille on esitetty laskelma saneerauksen kiireellisyysluokasta luvun 5.2. mukaisesti. Putket on järjestetty taulukkoon pisteluvun mukaiseen järjestykseen kaupunginosittain. Jätevesiviemäreiden saneerausohjelma on esitetty myös karttapiirustuksessa 2. Siinä on esitetty eri väreillä vuosittain tehtävät vesijohtosaneeraukset vuosijaksolla Jätevesiviemärien saneerausten tasattu rahoitustarve vuosijaksolla on edellä tässä raportissa esitetyin perustein laskettuna 2,45 milj.. Hulevesiviemärien saneerausohjelma on esitetty liitteessä 3. Siinä on esitetty kukin putkiosuus paikallistettuna kadun nimen ja kaupunginosan mukaan. Putkista on esitetty tietoina rakentamisvuosi, materiaali, halkaisija, pituus ja mahdolliset muut tiedot. Putkille on esitetty laskelma saneerauksen kiireellisyysluokasta luvun 5.2 mukaisesti. Putket on järjestetty taulukkoon kaupunginosittain pisteluvun mukaiseen järjestykseen. Lisäksi hulevesiviemärien saneerausohjelma on esitetty karttapiirustuksessa 3. Siinä on esitetty eri väreillä vuosittain tehtävät vesijohtosaneeraukset vuosijaksolla Hulevesiviemärien saneerausten tasattu rahoitustarve vuosijaksolla on 2,55 milj Samanaikaiset katusaneeraukset Tämän saneerausohjelman rinnalla on laadittu erillisenä työnä Järvenpään kaupungin katuverkon korjausrakentamisohjelma (FCG, 211). Vesihuolto- ja katuverkon saneerausohjelmat on laadittu kiinteässä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa. Tämän verkostosaneerausohjelman mukaiset vuosina saneerattavaksi esitettävät putket on otettu mukaan katuverkon korjausra-

26 FCG Finnish Consulting Group Oy VESIHUOLTOVERKOSTOJEN SANEERAUSOHJELMA 24 (24) kentamisohjelmaan, ja johtojen saneeraustarve muodostaa oman priorisointitekijänsä katusaneerausten kiireellisyysluokituksessa. Ohjelmien yhdistämisen avulla mahdollistetaan katu- ja vesihuoltoverkkojen saneeraustoiminnan järjestäminen kustannustehokkaasti ja mahdollisimman vähin häiriöin. FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväksynyt: Matti Heikkinen Suunnittelupäällikkö, DI Laatinut: Mikko Vuorinen Projektipäällikkö, DI