.XOXPLVPHNDQLVPLWMDQLLGHQPHUNLW\V YLHULQWlODDNHUHLGHQHOLQLlOOH

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ".XOXPLVPHNDQLVPLWMDQLLGHQPHUNLW\V YLHULQWlODDNHUHLGHQHOLQLlOOH"

Transkriptio

1 .XOXPLVPHNDQLVPLWMDQLLGHQPHUNLW\V YLHULQWlODDNHUHLGHQHOLQLlOOH 5$32577,%9$/ 5LVWR3DULNND-XVVL/HKWRQHQ (VSRR

2 VALMISTUSTEKNIIKKA 1(26) Raportin nimi A Työraportti B Julkinen tutkimusraportti X Tutkimusraportti luottatamuksellinen saakka Kulumismekanismit ja niiden merkitys vierintälaakereiden eliniälle Toimeksiantaja/rahoittaja ja tilaus pvm/nro Raportin numero Tekes, teollisuus BVAL Projektin nimi Tehovoitelu Laatija(t) Suoritteen numero V9SU00345 Sivujen/liitesivujen lkm Risto Parikka, Jussi Lehtonen 25 Avainsanat vierintälaakerit, kuluminen, vauriomekanismit, elinikä Tiivistelmä Kulumisilmiöt ovat merkityksellisiä jo yksistään kansantaloudelliselta kannalta. Kulumista voi tapahtua monin eri tavoin erilaisissa olosuhteissa, joten sillä on lukuisia erilaisia ilmenemismuotoja ja syntymekanismeja. Koneenosien ja niissä käytettävien materiaalien kulumisen mekanismeja on luokiteltu erilaisilla perusteilla. Eräiden arvioiden mukaan kaikista vierintälaakerivaurioista yli puolet on johdettavissa virheelliseen voiteluun. Vaurioituminen tapahtuu usein monien vaurioitumismekanismien yhteisvaikutuksena. Vierintälaakerin kestoikä väsymisen suhteen on laakerien elinikälaskennan lähtökohtana. Ensimmäisten väsymismerkkien ilmaantuminen laakeriin riippuu laakerin pyörimien kierrosten määrän ohella monista voiteluaineeseen ja käyttöolosuhteisiin liittyvistä tekijöistä. Vierintälaakerien vaurioitumisen syitä ovat esimerkiksi asennusvirheet, vääränlainen laakereiden säilytys ja kuljetus, sähkövirran läpikulkeminen sekä esimerkiksi veden aiheuttama korroosio. Eri tekijät jättävät laakeriin oman tyyppisensä jäljen, joten laakeria tutkimalla on useimmiten mahdollista löytää vahingon syy. Apuna voidaan käyttää laakerivalmistajien julkaisemia valokuvakarttoja erilaisista laakerivaurioista. Laaja-alaisella laakerin vaurioanalyysillä voidaan päästä käsiksi vaurion perussyihin, jolloin vastaavien vaurioiden syntyminen voidaan jatkossa estää ja saavuttaa lisäksi merkittäviä taloudellisia säästöjä. Allekirjoitukset Espoossa Kenneth Holmberg Tutkimuspäällikkö Jakelu (asiakkaat ja VTT): Risto Parikka Tutkija Tarkastanut VTT VALMISTUSTEKNIIKKA Käyttötekniikka Metallimiehenkuja 6, Espoo PL VTT Puh.vaihde (09) 4561 Faksi (09) WWW:http://www.vtt.fi/manu/

3 $ONXVDQDW Tämä kirjallisuustutkimus on tehty projektiin Paperikonetelojen öljyvoideltujen vierintälaakereiden kustannusoptimoitu ja tehokas kunnonvalvonta. Haluamme tässä yhteydessä kiittää projektiin osallistuvia yrityksiä UPM-Kymmene Oyj:tä, Metsä-Serla Oyj:tä, Valmet Oy:tä, Fortum Oil and Gas Oy:tä ja Fag Sales Europe - Finland Oy:tä sekä Teknologian Kehittämiskeskusta Tekesiä projektille annetusta taloudellisesta ja teknisestä tuesta. Espoo, Tekijät 2

4 6LVlOO\VOXHWWHOR 1 Johdanto Kulumisen luokittelutavat Kulumismekanismit Adhesiivinen kuluminen Abrasiivinen kuluminen Väsymiskuluminen Eroosiokuluminen Fretting (värähtelykuluminen) Korroosiokuluminen ja eroosiokorroosio Kavitaatio Öljyvoideltujen vierintälaakerien kuluminen Voiteluaineen vaikutus Vierintäväsyminen vierintälaakereissa Mikrokuoppautuminen (micro-pitting) Adheesio vierintälaakereissa Abrasiivinen kuluminen vierintälaakereissa Korroosiovauriot Sähkövirran läpikulun aiheuttamat vauriot Virheellinen suunnittelu ja asennus Rullan- tai kuulanpitimen vaurioituminen Kuljetuksen ja seisokin aikana tapahtuva vaurioituminen Vierintälaakereiden kulumisvaurioiden analysointi Vierintälaakerien kulumisen seuranta Vaurioanalyysit Yhteenveto Lähdeluettelo

5 -RKGDQWR Kuluminen on toisiinsa nähden liikkeessä olevien pintojen toisilleen aiheuttama tribologinen ilmiö, joka aiheuttaa materiaalin irtoamista pinnasta ja siten kappaleen dimensioiden (toleranssien) muuttumista. Silloin, kun kuluminen on edennyt niin pitkälle, että se vaikuttaa haitallisesti komponentin toimintaan, puhutaan kulumisvauriosta. Kuluminen ei yleensä aiheuta komponentin nopeaa totaalista vaurioitumista. Kulumisen kehittymistä voidaan seurata ja ennakoida usein melko tarkasti. Kulumisen kansantaloudellinen merkitys on hyvin suuri, ja esimerkiksi Saksassa on arvioitu kitkan, kulumisen ja korroosion aiheuttamien vuotuisten kustannusten olevan 4,5 % bruttokansantuotteesta [1,2]. Erilaisissa koneissa kulumista esiintyy yleisimmin liukupinnoilla ja pyörivissä osissa, kuten laakerit, hammaspyörät, akselitiivisteet, männät ja ohjaimet. Kulumista voi tapahtua monin eri tavoin ja hyvin erilaisissa olosuhteissa, eli sillä on lukuisia erilaisia ilmenemismuotoja ja syntymekanismeja. Kulumista on pyritty luokittelemaan erilaisilla perusteilla. Koneenosien ja niissä käytettävien materiaalien osalta luokittelu voidaan suorittaa joko kulumista aiheuttavan suhteellisen liikkeen perusteella tai itse kulumismekanismin perusteella. Tässä selvityksessä keskitytään kulumismekanismin mukaiseen kulumisen luokitteluun ja esitellään tavallisimmat kulumismekanismit. Kulumista tarkastellaan erityisesti öljyvoideltujen vierintälaakereiden kannalta..xoxplvhqoxrnlwwhoxwdydw Suhteellisen liikkeen pohjalta suoritettavassa luokittelussa kulumista aiheuttavat liikkeet jaotellaan useimmiten kuuteen pääryhmään, jotka ovat liukuminen, vierintä, iskukuormitus, värähtely, nesteen tai kaasun virtaus ja kiinteitä partikkeleita sisältävä virtaus. Tämän jaottelu helpottaa kulumistarkastelujen kohdentamista tiettyihin koneenosiin ja laitteisiin. Jakotavan haittapuolena on kuitenkin perusilmiöiden ja materiaalikäyttäytymisen monimuotoisuus kunkin ryhmän sisällä ja samojen asioiden sisältyminen useisiin eri ryhmiin. Kulumismekanismiin perustuvassa jaottelussa on lukuisia luokitustapoja. Standardin DIN mukaisessa jaottelussa kuluminen on perusluonteensa mukaisesti jaettu neljään pääryhmään [3]: tartunta- eli adhesiivinen kuluminen hionta- eli abrasiivinen kuluminen väsymiskuluminen tribokemiallinen kuluminen. DIN-standardin mukainen jako on selkeä, ja sopii käytettäväksi varsinkin silloin, kun tarkastellaan kitkaa, voitelua ja korroosiota yhtenä kokonaisuutena. Usein on kuitenkin tarpeen käyttää yksityiskohtaisempaa luokittelua, josta tässä yhteydessä esitetään kaksi esimerkkiä. 4

6 Burwell ja Strang jakavat kulumisen perusmekanismit seuraaviin luokkiin [4]: adhesiivinen kuluminen abrasiivinen kuluminen korroosiokuluminen pintaväsyminen eroosio fretting kavitaatio. Jahanmir luokittelee kulumisen kymmeneen perusmekanismiin [5]: adheesio delaminaatio fretting abraasio eroosio iskukuluminen pintaväsyminen korroosiokuluminen diffuusiokuluminen sähkökontaktikuluminen. Kirjallisuudessa on esitetty monia muitakin luokittelutapoja, jotka ovat peruspiirteiltään hyvin samantapaisia edellä esitettyjen jakojen kanssa. Samoin kirjallisuudesta löytyy lukematon määrä nimiä erilaisille kulumismekanismeille, kuten pitting, scoring ja scuffing, jotka ovat joko perusmekanismeille rinnakkaisia nimityksiä tai jonkin eryisen kohteen tiettyjä kulumistapoja. Vaikka kulumismekanismit esitetään erillisinä, useissa käytännön kulumistilanteissa toiminnassa on monia mekanismeja peräkkäin, vuorotellen tai samanaikaisesti. Tämä seikka vaikeuttaa luotettavien kulumisennusteiden laatimista ja teoreettisten mallien kehittämistä. Eri kulumismekanismien yleisyydestä voidaan mainita Kivistön esittämä [2] yleistetty arvio, jonka mukaan DIN-standardin mukaista kulumismekanismiluokitusta käyttäen abrasiivinen kuluminen kattaa noin 55 %, adhesiivinen kuluminen noin 15 %, väsymiskuluminen noin 15 % ja tribokemiallinen kuluminen noin 15 % teollisuudessa esiintyvistä kulumisvaurioista. Kuvassa 1 esitetään kuluminen luokiteltuna kuluttavan rasituksen, kulumistyypin ja DIN-standardin mukaisen kulumismekanismin mukaan [3, 6, 7]. 5

7 .XYD.XOXPLQHQ OXRNLWHOWXQD NXOXWWDYDQ UDVLWXNVHQ NXOXPLVW\\SLQ MD NXOXPLVPHND 6

8 .XOXPLVPHNDQLVPLW Kuten edellä todettiin, kulumismekanismit voidaan luokitella usealla eri tavalla. Riippuu paljolti asiayhteydestä ja tarkasteluja suorittavasta henkilöstä, minkälaista jakoa kulloinkin käytetään. Koska sinänsä selkeä DIN-standardin mukainen jaottelu ei välttämättä anna riittävän yksityiskohtaista kuvaa eri mekanismeista, käytetään tässä yhteydessä hieman laajempaa, Burwell in ja Strangin luokittelusta modifioitua mekanismijaottelua [3]. 3.1 Adhesiivinen kuluminen Adhesiivisesta kulumisesta käytetään suomenkielisessä kirjallisuudessa rinnakkaisnimitystä tartuntakuluminen. Englanninkielisessä kirjallisuudessa käytetään joissakin yhteyksissä myös termejä scoring, scuffing, seizing ja galling. Adhesiivisesta liitoksesta käytetään toisinaan nimitystä kylmähitsautuminen. Adhesiivinen kuluminen perustuu atomi- ja kitkaliitosten sekä pinnankarheuden ulokkeiden leikkautumiseen. Kahden pinnan liukuessa toisiaan vasten pinnankarheuksien huiput tarttuvat toisiinsa kiinni atomisidosten ja kitkalämmön vaikutuksesta syntyvien kitkaliitosten avulla (kuva 2). Liitoksen revetessä kulumisen laajuus riippuu siitä, mistä kohtaa liitos repeää. Jos liitos repeää alkuperäisestä pintojen rajapinnasta, kulumispartikkelia ei synny. Jos liitos taas repeää jommankumman materiaalin puolella, siirtyy materiaalia pinnalta toiselle, jolloin kuluminen on todellista. Lopulta syntyy myös pintojen väliin irtonaisia kulumispartikkeleita, jotka kiihdyttävät kulumista muiden kulumismekanismien, kuten abrasiivisen kulumisen ja väsymisen, alkaessa vaikuttaa kokonaistapahtumaan. Puhdasta adheesiokulumista ei siis välttämättä esiinny käytännössä kovinkaan pitkää ajanjaksoa, vaan se toimii usein kokonaisvaltaisen kulumisen 7

9 Adhesiivisesti kuluneelle pinnalle tyypillisiä piirteitä ovat hioutuneiden ja muokkautuneiden alueiden esiintyminen, kuopat ja kohoumat, pinnalla olevat irtonaiset partikkelit sekä materiaalin siirtyminen komponentista toiseen. Adhesiivista kulumista ilmenee yleisesti aina, kun laitteesta puuttuu riittävä voitelu pintojen pitämiseksi toisistaan erossa. Kuorman kasvaessa tai helposti leikkautuvien kitkaa alentavien pintakalvojen puuttuessa koko pintakerros voi plastisoitua ja pinnat voivat tahmautua toisiinsa, jolloin kulumisnopeus kasvaa jyrkästi. Liikkeen pysähtyessä tahmaantumisen takia puhutaan kiinnileikkaantumisesta. Tätä vaaraa voidaan välttää oikealla materiaalinvalinnalla ja voitelulla. [2, 6, 8] 3.2 Abrasiivinen kuluminen Abrasiivinen kuluminen on vastinpinnan tai pintojen välissä olevan partikkelin tai pintojen topografian ulokkeiden aiheuttamaa naarmuuntumisen seurauksena syntyvää materiaalin poistumista kappaleen pinnasta. Abrasiivinen kuluminen, josta käytetään myös nimitystä hiontakuluminen, jaetaan kahteen erilaiseen tapaukseen, nimeltään kahden ja kolmen kappaleen abraasio. Kahden kappaleen abraasiossa kova pinta liikkuu toista pehmeämpää pintaa vasten, jolloin kovan materiaalin pinnankarheus kuluttaa toista pintaa (kuva 3). Kolmen kappaleen abraasiossa kahden pinnan välissä on kovia, teräviä partikkeleja, jotka materiaalien ominaisuuksista riippuen kuluttavat toista pintaa tai molempia pintoja (kuva 4). Käytännössä abrasiivinen kuluminen alkaa usein kahden kappaleen abraasiona kehittyen kolmen kappaleen abrasiiviseksi kulumiseksi, kun pintojen välissä olevat pinnoista irronneet kulumispartikkelit ovat muokkauslujittumisen seurauksena kovettuneet. Vierintälaakereissa vastaavanlaista kulumista aiheuttavat hyvin usein likaantuneessa öljyssä olevat 8

10 Koneenrakennuksessa kahden kappaleen abrasiivinen kuluminen pidetään hallinnassa komponenttien pinnankarheuksien hallinnan ja voiteluteknisen kunnossapidon avulla. Kolmen kappaleen abrasiivinen kuluminen on erittäin merkittävä kulumismekanismi erityisesti voidelluissa kohteissa. Tehokkain tapa sen välttämiseksi on luoda kohteisiin sellaiset olosuhteet, joissa toisiinsa nähden liikkuvien pintojen välille saadaan täydellinen voitelukalvo ja voiteluaineesta saadaan poistetuksi ylimääräiset partikkelit. Kunnollinen voiteluaineen kierto ja suodatus on ensiarvoisen tärkeää abrasiivisen kulumisen välttämiseksi. [2, 6, 8] 3.3 Väsymiskuluminen Erottamalla liuku- ja vierintäpinnat toisistaan voiteluainekalvolla ja estämällä abrasiivisten partikkelien pääsy pintojen väliin abraasion ja adheesion aiheuttama kuluminen voidaan eliminoida pyörivissä koneissa. Väsymiskuluminen on kuitenkin mahdollista ilman pintojen fyysistä kosketusta toisiinsa. Väsymiskuluminen edellyttää vaihtelevansuuruista tai -suuntaista pitkäaikaista mekaanista rasitusta. Pintaa kuormitettaessa materiaalin pinnassa vaikuttaa maksimipuristusjännitys ja hieman pinnan alapuolella maksimileikkausjännitys (kuva 5). Materiaalin ensimmäiset myötämisilmiöt tapahtuvat tästä syystä pinnan alapuolella, ja pinnan alle muodostuu toistuvien kuormitusten, plastisten deformaatioiden ja dislokaatioliikkeiden seurauksena säröjä (kuva 6). Särö etenee jokaisella kuormanvaihtoluvulla aikaansaaden lopulta kulumispartikkelin irtoamisen. Alkuun päästyään vaurioituminen jatkuu yleensä kiihtyvällä nopeudella pinnanlaadun huononemisen seurauksena. 9

11 Vierintäväsymistä esiintyy tyypillisesti useissa vierintäelimissä, kuten vierintälaakereissa, hammaspyörissä, rullaohjaimissa ja valssien teloissa. Väsymiskulumista voidaan vähentää kuormitusten pienentämisellä, materiaalien lämpökäsittelyllä, voiteluainevalinnoilla sekä pintojen viimeistelyllä. [6, 8].XYD9LHULQWlODDNHULQVLVlUHQNDDQYLHULQWlSLQQDVVDROHYDYLHULQWlYlV\PLVHVWlV\QW\ Q\WVlU SRLNNLOHLNNDXNVHQD.XYD9779DOPLVWXVWHNQLLNNDNHUWDLQHQVXXUHQQXV 10

12 3.4 Eroosiokuluminen Liikkuvassa nesteessä tai kaasussa olevat partikkelit aiheuttavat materiaalin irtoamista pinnasta, ja tätä kutsutaan eroosiokulumiseksi. Partikkelien törmäyskulma vaikuttaa kulumisen luonteeseen siten, että materiaali voi joutua joko iskevän, leikkaavan tai jauhavan kulutuksen kohteeksi. Lisäksi eroosion voimakkuuteen vaikuttavat virtausnopeus, partikkelien kovuus, koko ja muoto sekä materiaalin ominaisuudet. Materiaalin irtoaminen tapahtuu sitkeiden materiaalien osalta leikkautumalla, hauraiden osalta murtumalla ja molempien osalta lisäksi toistuvan plastisen deformaation ja tämän aiheuttaman väsymisen vaikutuksesta. Eroosiokulumisen tuloksena pinnoilla esiintyy usein aaltomaisia jälkiä. Kovien materiaalien pinta muodostuu useimmiten suomumaiseksi. Pehmeiden materiaalien pinnalla esiintyy selviä leikkaumajälkiä ja kuoppaantumista. Eroosiota voidaan ehkäistä pinnoittamalla kappale kulumista kestävällä materiaalilla tai suunnittelemalla rakenne siten, että partikkelien nopeus minimoidaan ja niiden tulokulma valitaan materiaalille sopivaksi. [2, 6] 3.5 Fretting (värähtelykuluminen) Fretting-kulumista (oksidoivaa värähtelykulumista) voi ilmetä silloin, kun vähintään kaksi metallipintaa liikkuu toisiaan vasten edestakaisin pienellä amplitudilla normaalikuormituksen alaisena. Sitä esiintyy tyypillisesti komponenteissa, jotka on tarkoitettu kiinteästi toisiinsa liitetyiksi tai joiden suhteellinen liike on hyvin pientä. Tällainen tilanne voi syntyä laitteessa käytön, kuljetuksen tai säilytyksen 11

13 Fretting-kulumisessa yhdistyy monta erillistä kulumisprosessia, jotka voivat vaikuttaa samanaikaisesti, peräkkäin tai vuorotellen, katso kuva 7. Ensisijainen prosessi on kulumishiukkasten muodostuminen adheesion, abraasion ja väsymisen ansiosta. Toistuvat kuormitukset voivat myös johtaa äkillisiin suurempiin vaurioihin. Fretting-kulumista voidaan ehkäistä pintojen oikealla voitelulla, jolloin ehkäistään adhesiivisten liitosten synty. Tyypilliset kohteet, joissa fretting-kulumista ilmenee, ovat mekaanisten kiinnitysten osat, kuten pulttien ja ruuvien kannat, sekä laakerirenkaiden asennuspinnat, kytkimet ja tiivisteet. [2, 6, 8] 3.6 Korroosiokuluminen ja eroosiokorroosio Korroosiokulumisessa materiaalin pinta on alttiina samanaikaisesti tai vuorottelevasti sekä korroosiolle että kulumiselle, joka voi tapahtua usealla eri mekanismilla. Nämä mekanismit määräävät korroosiokulumisen luonteen. Korroosiokuluminen voi alkaa puhtaasti kemiallisena tai sähkökemiallisena prosessina, mutta usein myös mekaanisena kulumisena, jolloin mekaanisesti irronneen pintakerroksen alta paljastuu uutta korroosiolle altista pintaa. Eroosiokorroosio on korroosiokulumisen muoto, jota esiintyy yleisesti prosessiteollisuudessa. Joissakin lähteissä eroosiokorroosiota pidetään erillisenä kulumismekanismina [2]. Eroosiokorroosio tapahtuu virtauksen myötävaikutuksella olosuhteissa, joissa korroosionopeus muutoin olisi tuntuvasti pienempi, ja sillä tarkoitetaan myös mekaanisen kulumisen ja kemiallisen ja sähkökemiallisen syöpymisen yhteisvaikutusta. Eroosiokorroosiota esiintyy kohteissa, joissa virtausnopeudet ja paineenvaihtelut ovat suuria. [2, 8] 3.7 Kavitaatio Kavitaatiokuluminen perustuu virtaavaan nesteeseen paikallisen paineen laskun vuoksi syntyvien kaasutäytteisten kuplien syntyyn ja tuhoutumiseen. Kaasukuplien luhistuminen saa aikaan voimakkaita materiaalin pintaan kohdistuvia alipaineiskuja, jotka taas aiheuttavat paikallista muodonmuutosta ja pistesyöpymiä materiaalin pinnalle. Kavitaatiokuopat kasvavat lopulta yhteen, jolloin seurauksena on pinnan yleistä epätasaisuutta. Kavitaatiokorroosion syntymismekanismi on esitetty kuvassa 8. Kavitaatiokulumisessa korkea paikallinen paine aiheuttaa sitkeiden materiaalien pintaan pieniä kraatereita pinnan plastisen deformoitumisen seurauksena. Hauraisiin materiaaleihen syntyy terävähköjä kuoppia. Kavitaation voimakkuus riippuu oleellisesti nesteen virtausnopeudesta eikä niinkään materiaalin kovuudesta. 12

14 Kavitaatiota esiintyy mm. laivojen potkureissa, hydraulilaitteissa, pumppujen siipipyörissä sekä laitteissa, joissa nesteen virtausnopeus on suuri ja joissa esiintyy paineenvaihteluita. Kavitaatiota voidaan estää pienentämällä nesteen pintavoimien vaikutusta. [6, 8, 11] gom\yrlghowxmhqylhulqwloddnhulhqnxox PLQHQ 4.1 Voiteluaineen vaikutus Eräiden arvioiden mukaan kaikista vierintälaakerivaurioista yli puolet on johdettavissa virheelliseen voiteluun [12]. Vaurioituminen tapahtuu usein monien vaurioitumismekanismien yhteisvaikutuksena, jolloin vaurioitumisen käynnistäneen syyn selvittäminen voi olla vaikeaa. Pääasialliset virheellisen voitelun aiheuttamien vaurioiden syyt ovat väärin valittu voiteluaine kiinteät tai nestemäiset epäpuhtaudet voiteluaineessa muutokset voiteluaineiden ominaisuuksissa voiteluaineen puute kosketusalueella ylivoitelu. Liian alhaisen viskositeetin omaavan voiteluaineen käyttö ja voiteluaineen puute aiheuttavat vierintäelinten ja vierintäpintojen väliin liian ohuen voiteluainekalvon. Tällä 13

15 on laakerin toimintaan lukuisia haitallisia vaikutuksia, esimerkiksi pinnankarheushuippujen kosketukset (ei-toivottu rajavoitelutilanne), epäpuhtaushiukkasten jääminen vierintäelinten ja vierintäpintojen väliin (abrasiivinen kuluminen) ja vierintäratoihin kohdistuvan pintapaineen kasvu (vierintäväsyminen). Tällöin kitka ja sitä kautta myös lämpötila edelleen kasvavat huonontaen voitelutilannetta entisestään, ja mikäli laakeri toimii jo alun alkaen voitelutilanteensa tai välystensä osalta ääriolosuhteissa, seurauksena voi olla laakerin täydellinen vaurioituminen. Liian alhainen viskositeetti voi johtua väärin valitusta voiteluaineesta, laakerin toimimisesta suunnitellun toimintalämpötilansa yläpuolella tai voiteluaineen kunnon heikkenemisestä esimerkiksi vieraiden aineiden, lisäaineiden kulumisen, voiteluainemäärän pienenemisen, hapettumisen tai muun vanhenemisen seurauksena. Voiteluaineen ominaisuuksissa tapahtuvat muutokset voidaan parhaiten välttää huomioimalla kaikki käyntiolosuhteet voiteluainetta valittaessa, jolloin haitallisia reaktioita voiteluaineen ja laakerimetallien välillä ei pääse tapahtumaan eikä voiteluaine pilaannu esimerkiksi liian korkean käyttölämpötilan seurauksena. Voiteluaine on lisäksi uusittava oikeaan aikaan. Oikea käyttötilanteen mukainen voiteluhuolto on tärkeää myös laakerin voiteluainemäärän pitämiseksi optimaalisena. Epäpuhtauksia voi päästä laakeriin mm. asennuksen yhteydessä, käynnin aikana laakerin vierintäelimien, laakerirenkaiden sekä pitimen kulumisen takia, tiivisteiden ja öljysäiliöiden kautta sekä huollon yhteydessä. Kiinteiden epäpuhtauksien haittavaikutukset riippuvat lähinnä niiden materiaalien laadusta ja kovuudesta, niiden määrästä voiteluaineessa sekä hiukkaskoosta. Materiaalihiukkasten tärkein kuluttava vaikutus on luonteeltaan abrasiivista aiheuttaen pintoihin uria ja painumia. Lisäksi hiukkaset aiheuttavat väsyttäviä lisäkuormituksia, sillä paikallisten pintoihin kohdistuvien jännityshuippujen vaihtelu kiihdyttää väsymistä. Jotkut kiinteät epäpuhtaudet ja monet nestemäiset epäpuhtaudet voivat aiheuttaa voiteluaineen vanhenemista ja ominaisuuksien heikkenemistä sekä korroosiovaaran. Vapaana esiintyvä puristumaton neste, esimerkiksi öljyssä esiintyvä vesi, voi myös käyttäytyä voiteluaineessa kiinteän epäpuhtauden tavoin. Toimenpiteinä vieraiden aineiden vähentämiseksi voidaan mainita öljyn suodattaminen, puhtaus asennuksessa, käyttöönotossa ja huollossa sekä laakeria ympäröivien osien huolellinen puhdistaminen. [6, 12] On syytä muistaa, että vaikka tässä yhteydessä keskitytään öljyvoideltuihin vierintälaakereihin, suurin osa maailman kaikista vierintälaakereista on rasvavoideltuja. Voiteluöljyllä voidelluissa vierintälaakereissa voitelukalvon muodostuksen voidaan olettaa olevan elastohydrodynaamisen (EHD) voiteluteorian mukaista [13]. Rasvavoidelluissa laakereissa voitelukalvon muodostus riippuu monista muistakin tekijöistä kuin perusöljyn viskositeetista. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi perusöljyn erottuminen rasvan paksunninrakenteesta ja paksunninkuidun mahdollinen osallistuminen voitelukalvon muodostumiseen. 14

16 4.2 Vierintäväsyminen vierintälaakereissa Jos laakerin kuormitus on väsymiskuormitusrajan yläpuolella, normaali metallin väsyminen alkaa ennemmin tai myöhemmin. Laakerikohtainen väsymiskuormitusraja saadaan valmistajien taulukoista; esimerkiksi SKF:llä se ilmoitetaan merkinnällä 3 X Ensimmäisten väsymismerkkien ilmaantuminen laakeriin riippuu laakerin pyörimien kierrosten määrän ohella monista voiteluaineeseen ja käyttöolosuhteisiin liittyvistä tekijöistä. Väsymiskestoikä on laskettavissa erilaisten kestoikämallien avulla. Mallit perustuvat A. Palmgrenin 1920-luvulla kehittämään teoriaan, jota A. Palmgren ja G. Lundberg kehittivät seuraavina vuosikymmeninä edelleen. Lundberg-Palmgrenin kaava on muotoa [14]: / &) S jossa L on laakerin elinikä miljoonina kierroksina, C laakerin dynaaminen kuormankantokerroin, F laakeriin vaikuttava kuorma ja p laakerityypistä riippuva vakio. Standardissa ISO 281:1990 [15] on kaavan (1) ympärille määritelty kolme lisäkerrointa, D, D jad, joilla voiteluaineen viskositeetti ja laakerimateriaalien ominaisuudet otetaan huomioon. Laakerivalmistajat, kuten FAG [12] ja SKF [16], ovat kukin ottaneet huomioon laakerin voiteluaineen ja viskositeetin vaikutuksen määrittelemällä näiden yhteistekijän D (eliniän mukautuskerroin D tai siitä edelleen kehitetty D 6.) ). Vierintäväsymisen perussyy on toistuva laakerin pintakerroksen lujuuteen nähden liian korkea jännitystila. Jännitys aiheutuu pääosin pintapaineen aiheuttamista jännityksistä ja vähäisemmässä määrin pintojen välisen kitkan aiheuttamasta komponentista. Leikkausjännityksen maksimikohta sijaitsee kuormituspinnan alapuolelle, johon riittävän monen kuormanvaihdon jälkeen syntyy särö, joka kasvaa jokaisella vierintäelimen ja vierintäpinnan kosketuksella aikaansaaden lopulta partikkelin irtoamisen (kuva 9). Kuoriutumaan lähtenyt kohta suurenee jatkuvasti ja johtaa lopulta laakerin täydelliseen särkymiseen. Väsymisvaurion eteneminen on yleensä melko pitkään kestävä tapahtuma, joka ilmenee lisääntyvänä laakerin värähtelynä. Liian korkea jännitystaso voi aiheutua useista eri tekijöistä. Laakeriin kohdistuva kuormitus voi olla arvioitua suurempi tai laakeri voi kuormittua paikallisesti liikaa esimerkiksi lämpölaajenemisesta, asennusvirheestä tai väärästä sovitteesta johtuen. Liian ohut voiteluainekalvo lisää materiaaliin kohdistuvaa jännitystä kitkakomponentin kasvun ja voiteluaineen antaman pintapaineen vaimennuskyvyn pienenemisen takia. Lisäksi laakerin vierintäradan pintakerroksen kovuus ja materiaalin myötö- ja väsymisrajat ovat voineet jäädä liian alhaiseksi esimerkiksi laakerimateriaalin virheellisen lämpökäsittelyn takia. [7, 3] 15

17 .XYD 9lV\PLVVlU Ml SDOORPDLVHQ UXOODODDNHULQ VLVlUHQNDDQ YLHULQWlSLQQDOOD NXYD 7RP(*XVWDIVVRQ9779DOPLVWXVWHNQLLNNDNHUWDLQHQVXXUHQQXV Mikrokuoppautuminen (micro-pitting) Mikrokuoppautumisella (micro-pitting) tarkoitetaan mikrotasolla tapahtuvaa metallisten pintojen vaurioitumista. Mikrokuoppautuminen tapahtuu enimmäkseen normaalin pintapaineen vaikutuksesta. Jos kuormitettujen ja voideltujen pintojen vierintäkosketuksessa niiden välissä olevan voiteluaineen muodostama kalvo ei ole riittävän paksu, voivat pintojen pinnankarheudet kohdata hetkellisesti. Tällöin voi syntyä huomattavan suuria paikallisia pintapaineita, jotka ylittävät selvästi laakerissa vallitsevan yleisen pintapaineen. Tämä johtaa mikroskooppisten kuoppien syntymiseen laakerin pinnalle. Pinnankarheuksien korkeus ja terävyys vaikuttaa myös mikrokuoppautumien syntyyn: mitä korkeampi ja terävämpi kohta, sen ohuempi voitelukalvo, joka johtaa paikallisen pintapaineen kasvuun. Lisäksi pintamateriaalin väsymislujuudella ja joidenkin voiteluaineiden huonolla rajavoitelukyvyllä on todettu olevan vaikutuksia mikrokuoppautumiseen. Vaurio muodostuu kolmessa vaiheessa: (a) pintojen kiillottuminen, (b) mikrosäröjen muodostuminen ja (c) varsinainen mikrokuoppautuminen. Mikrokuoppautunut pinta näyttää samealta. Pyyhkäisyelektronimikroskoopilla tarkasteltaessa pinnalla näkyy pieniä säröpintaisia kuoppia. Mikrokuoppautuminen aiheuttaa jännityksen kasvua, joka voi johtaa pintasäröilyyn (spalling) ja laakerin vaurioitumiseen huomattavasti kaavassa (1) laskettua väsymiskestoikää aikaisemmin. Mikrokuoppautumista voidaan estää tai vähentää huolehtimalla laakerin riittävästä voitelusta. [22, 23] 16

18 4.3 Adheesio vierintälaakereissa Liukumisesta johtuva vierintäelinten ja vierintäratojen tahmaantuminen ilmenee naarmuuntuneina ja värjäytyneinä alueina vierintäratojen kuormitusalueiden alussa ja rullien pinnoilla. Liukumista tapahtuu silloin, kun välyksen alueella hidastuneet vierintäelimet pyrkivät nopeasti takaisin vierintänopeuteen kuormitusalueelle siirryttäessä. Tällöin öljykalvo pettää ja pinta vaurioituu. Riskitekijöinä tämäntyyppiselle vauriolle ovat erityisesti suuri pyörimisnopeus ja suuri välys, pieni kuorma ja massiivinen rulla tai kuula. Laakerivälyksen pienentämisellä ja sitkeämmän öljyn valitsemisella voidaan pienentää vaurioitumisriskiä. Poikittaissuuntaisen, vierintäelinten välein esiintyvän tahmaantumisen syynä on usein virheellinen asennus. Vaurion syynä voi lieriörullalaakereilla olla laakerin asentaminen vinoon. Pallomaisten rullalaakereiden tai kartiorullalaakerien kohdalla poikittaisia tahmaantumisjuovia voi syntyä, kun iskut kohdistuvat väärään renkaaseen. Ulkoisten pintojen tahmautumat ovat seurausta laakerirenkaan pyörimisestä suhteessa akseliin tai pesään. Konstruktiosta riippuen tahmautumaa voi ilmetä renkaan reiässä, vaippapinnassa tai sivupinnalla. Tämäntyyppinen kuluminen voidaan estää riittävän tiukalla sovitteella, joka estää renkaan liikkumisen [17]. 4.4 Abrasiivinen kuluminen vierintälaakereissa Kiinteät epäpuhtaudet ja hiovat hiukkaset aiheuttavat painumia ja naarmuuntumista vierintäratoihin ja vierintäelimiin. Kokeet ja käytäntö ovat osoittaneet, että voiteluaineessa olevat epäpuhtaudet voivat lyhentää laakerin eliniän murto-osaan perinteisellä käyttöikäkaavalla (1) lasketusta. Abrasiivista kulumista aiheuttavat epäpuhtaudet voivat tunkeutua laakeriin asennuksen aikana, voiteluaineen mukana, työympäristöstä tai laakerimetallista irtoamalla. Joskus kuulan- tai rullanpidin kuluu huomattavan paljon ja irtoava materiaali aiheuttaa voiteluaineen likaantumista [17 19]. 4.5 Korroosiovauriot Korroosiovauriot laakerin vierintäpinnoilla ilmenevät pieninä pistemäisinä syöpyminä tai yhtenäisinä vierintäelinten jakoa noudattavina tummina juovina. Yleisin tämäntyyppisten vaurioiden syy on veden pääseminen laakeriin. Tyypillisesti vaurio saa alkunsa seisokkien yhteydessä, kun laitteita pestäessä painetaan pesuvettä tiivisteiden kautta myös laakereihin tai kun seisokin aikana laakeriin kondensoituu vettä. Toisinaan syynä on laakerin huolimaton varastointi. Laakereissa ulkorenkaan ulkopinnalla tai sisärenkaan sisäpinnalla esiintyy joskus soviteruostetta, kun laakeri ja akseli/pesä liikkuvat toisiinsa nähden. Soviteruosteen syynä on liian löysä sovite tai laakeripesän tai akselin muotovirhe [19]. 17

19 4.6 Sähkövirran läpikulun aiheuttamat vauriot Sähkövirta voi aiheuttaa laakeriin vakavan vaurion, jos sähkövirran läpikulun seurauksena laakerin osien pinnat hitsautuvat kiinni toisiinsa. Vaurion tuntomerkkeinä ovat tummat, ruskehtavat tai mustanharmaat urat tai kraaterit vierintäradoissa ja -elimissä (kuva 10). Kuulalaakerissa vierintäelimet yleensä ainoastaan tummuvat. Kuulalaakereissa vierintäratoihin saattaa muodostua sik-sak-kuvion muotoinen palojälki. Sähkövirran aiheuttamaa vauriota voi olla vaikea erottaa värähtelyn aiheuttamista vaurioista, mutta värähtelyvauriossa rullissa tai kuulissa ei yleensä näy vaurion merkkejä. Sähkövirran aiheuttamia vaurioita voidaan ehkäistä eristämällä laakeri tai siirtämällä virta kulkemaan toista kautta [17, 19]..XYD (VLPHUNNL VlKN YLUUDQ DLKHXWWDPDVWD ODDNHULYDXULRVWD XONRUHQNDDQ VLVl 4.7 Virheellinen suunnittelu ja asennus Virheellinen asennus johtaa usein laakerin kuormittumiseen väärällä tavalla. Esimerkkinä suunnitteluvirheestä voidaan mainita liiallinen aksiaalikuormitus, joka aiheutuu kompensoimattoman lämpölaajenemisen synnyttämästä puristuksesta. Erilaisia virheellisestä asennuksesta tai suunnittelusta johtuneen ylikuormituksen aiheuttamia vaurioita ovat mm. [17] esijännityksen aiheuttama kuoriutuminen aksiaalikuormituksen aiheuttama kuoriutuminen yhdensuuntaiseron aiheuttama kuoriutuminen soikeuden aiheuttama kuoriutuminen asennusvoiman kohdistuminen laakerin väärään renkaaseen. 18

20 4.8 Rullan- tai kuulanpitimen vaurioituminen Pitimen vaurioitumisen syy on usein vaikea selvittää. Usein muut laakerinosat ovat vaurioituneet yhtä aikaa tai nopeasti pitimen vaurioitumisen seurauksena. Tyypillisiä pidinvaurioiden syitä ovat esimerkiksi tärinä laakerin liian suuri pyörimisnopeus riittämätön voitelu hiovat hiukkaset vierintäelimen pyörimisliikkeen estyminen (Kuva 11)..XYD5XOODQS\ Muovipitimien vaurioitumiseen on joissakin tapauksissa ollut syynä voiteluaineisiin sekoitetut kemikaalit. Muovipitimellisten laakerien käsittelyssä on myös tehty virheitä; esimerkkinä laakerin lämmitys liekillä [19]. 4.9 Kuljetuksen ja seisokin aikana tapahtuva vaurioituminen Monet vierintälaakerien vaurioitumissyyt liittyvät usein huolimattomaan käsittelyyn. Esimerkkinä voidaan mainita värähtelykuluminen vierintäelimien ja renkaiden välissä koneen seisonnan, laakerien kuljetuksen tai niiden varastoinnin aikana. Tällöin laakereihin kohdistuva tärinä, jota ei ole huomioitu niitä suunniteltaessa, aiheuttaa vierintäelimiin ja -ratoihin edestakaisesta liikkeestä johtuvia kuormituksia ja kuluttaa siten laakeria (kuva 12). Kuvassa 12 esitetty vaurio on vältettävissä huolellisella laakerin lukitse- 19

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla.

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Komponentit: pumppu moottori sylinteri Hydrostaattinen tehonsiirto Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Pumput Teho: mekaaninen

Lisätiedot

Ratkaisee kulumisongelmat lähes kaikissa tilanteissa Kalenborn GmbH:n tuotteiden avulla.

Ratkaisee kulumisongelmat lähes kaikissa tilanteissa Kalenborn GmbH:n tuotteiden avulla. Ratkaisee kulumisongelmat lähes kaikissa tilanteissa Kalenborn GmbH:n tuotteiden avulla. KALOCER KALOCER KALSICA ABRESIST KALSICA Piikarbidi Piikarbidi Kovasementti Valettu Kovasementti keraami Teollisuuden

Lisätiedot

Synteettiset Mobil-teollisuusvoiteluaineet. Suunniteltua suorituskykyä

Synteettiset Mobil-teollisuusvoiteluaineet. Suunniteltua suorituskykyä Synteettiset Mobil-teollisuusvoiteluaineet Suunniteltua suorituskykyä Erinomainen voiteluratkaisu takaa sujuvan toiminnan... Johtavaa teknologiaa Synteettiset Mobil-voiteluaineet - suunniteltua suorituskykyä

Lisätiedot

Lisätietoja SKF:n tuotevalikoimasta saat Pole Position -ohjelmasta. Pyydä lisätietoja ja kysy jäsenyydestä SKF-edustajaltasi.

Lisätietoja SKF:n tuotevalikoimasta saat Pole Position -ohjelmasta. Pyydä lisätietoja ja kysy jäsenyydestä SKF-edustajaltasi. Lisätietoja SKF:n tuotevalikoimasta saat Pole Position -ohjelmasta. Pyydä lisätietoja ja kysy jäsenyydestä SKF-edustajaltasi. vsm.skf.com SKF Group 2006 PUB80/P7 6394 FI 06 SKF:n vetonivelsarjat UUTTA

Lisätiedot

ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE HÖGFORS 31300CS SARJA

ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE HÖGFORS 31300CS SARJA HÖGFORS 06/06/2014 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 2 Kuljetus ja varastointi... 3 Nostaminen... 4 Venttiilin paikka putkistossa... 5 Suositeltava asennustapa... 10 Hitsaus... 11 Huuhtelu... 12 Käyttöönotto...

Lisätiedot

KONE- JA METALLIALAN OPETUKSEN KEHITTÄMISSEMINAARI KOME 2015 Laakeriasennuksien opetuksen mahdollisuudet

KONE- JA METALLIALAN OPETUKSEN KEHITTÄMISSEMINAARI KOME 2015 Laakeriasennuksien opetuksen mahdollisuudet Schaeffler Group KONE- JA METALLIALAN OPETUKSEN KEHITTÄMISSEMINAARI KOME 2015 Laakeriasennuksien opetuksen mahdollisuudet Johdanto Mitkä asiat ovat keskeisiä opetuksessa? Etäopiskelu sekä tulevaisuuden

Lisätiedot

782630S Pintakemia I, 3 op

782630S Pintakemia I, 3 op 782630S Pintakemia I, 3 op Ulla Lassi Puh. 0400-294090 Sposti: ulla.lassi@oulu.fi Tavattavissa: KE335 (ma ja ke ennen luentoja; Kokkolassa huone 444 ti, to ja pe) Prof. Ulla Lassi Opintojakson toteutus

Lisätiedot

METALLIKOMPOSIITTIJÄRJESTELMÄT VALINTAOPAS

METALLIKOMPOSIITTIJÄRJESTELMÄT VALINTAOPAS METALLIKOMPOSIITTIJÄRJESTELMÄT VALINTAOPAS MCS METALLIKOMPOSIITTIJÄRJESTELMÄT Teollisuuden laitteet joutuvat alttiiksi haitallisille ympäristöolosuhteille, jotka syövyttävät metalliosia ja rakenteita.

Lisätiedot

FAG PowerPull SPIDER TRISECTION PLATE Hydrauliset ulosvetimet ja ulosvetolaipat vierintälaakereille ja muille koneenosille

FAG PowerPull SPIDER TRISECTION PLATE Hydrauliset ulosvetimet ja ulosvetolaipat vierintälaakereille ja muille koneenosille FAG PowerPull TRISECTION PLATE Hydrauliset ulosvetimet ja ulosvetolaipat vierintälaakereille ja muille koneenosille A Member of the Schaeffler Group FAG PowerPull Tehokas, helppo, nopea Käyttäjäystävällinen

Lisätiedot

Vierintälaakereiden voitelu. Vierintälaakerit

Vierintälaakereiden voitelu. Vierintälaakerit Vierintälaakereiden voitelu Vierintälaakerit FAG Sales Europe - Finland Julkaisu no. WL 81 115/4 FIb Vierintälaakereiden voitelu Julkaisu no WL 81 115/4 FI FAG Sales Europe - Finland Kutojantie 11 02630

Lisätiedot

Yksiriviset urakuulalaakerit Generation C. Tekniset tuotetiedot

Yksiriviset urakuulalaakerit Generation C. Tekniset tuotetiedot Yksiriviset urakuulalaakerit Generation C Tekniset tuotetiedot Sisällysluettelo Ominaisuudet 2 FAG-urakuulalaakerin (Generation C) edut 2 Tiivistys ja voitelu 2 Käyttölämpötila 3 Pitimet 3 Jälkimerkinnät

Lisätiedot

Max. nostokorkeus Teho (kw) LVR3-7-220V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 220 V G1. LVR3-7-380V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 380 V G1

Max. nostokorkeus Teho (kw) LVR3-7-220V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 220 V G1. LVR3-7-380V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 380 V G1 Kuvaus Virhehälytyksenestopumppu, jolla korvataan pienten vuotojen aiheuttama vedenhukka automaattisen sprinkleripumpun turhan käynnistymisen estämiseksi. Tekniset tiedot Tyyppi: Monivaiheinen keskipakopumppu

Lisätiedot

Integroidut kartiorullalaakerit JK0S-sarja

Integroidut kartiorullalaakerit JK0S-sarja Integroidut kartiorullalaakerit JK0S-sarja Teknistä tuotetietoa Ominaisuudet Ominaisuudet FAG JK0S integroidut kartiorullalaakerit ovat asennusvalmiita, helposti ja nopeasti asennettavia yksiköitä. JK0S

Lisätiedot

Vikadiagnoosi. Ohje pyörälaakereissa esiintyvien vikojen arvioimista varten. Henkilöauto

Vikadiagnoosi. Ohje pyörälaakereissa esiintyvien vikojen arvioimista varten. Henkilöauto Vikadiagnoosi Ohje pyörälaakereissa esiintyvien vikojen arvioimista varten Henkilöauto Johdanto Sisältö Huomautukset Johdanto 2-5 Laakerivikojen diagnoosi 6-9 Asennusohjeet 10-14 Vierintälaakereiden viat

Lisätiedot

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19 Tyypit W 088, 110, 16,156, 199 ja 260 Välitykset 1:1, 2:1, :1 ja 4:1 Suurin lähtevä vääntömomentti 2419 Nm. Suurin tuleva pyörimisnopeus 000 min -1 IEC-moottorilaippa valinnaisena. Yleistä Tyyppi W on

Lisätiedot

RASVAT JA VOITELUAINEET

RASVAT JA VOITELUAINEET PRO Lithiumkomplex PRO Lithium PRO Lithium 180 Lithiumkomplex pohjainen ep lisäaineistettu, hyvin kiinnitarttuva ja pitkävaikutteinen punainen korkeapainerasva. Käyttökohteita: rasva soveltuu raskaasti

Lisätiedot

VARISCO itseimevät keskipakopumput J

VARISCO itseimevät keskipakopumput J VARISCO itseimevät keskipakopumput J Teollisuuskäyttökohteet Nesteensiirto: puhtaat tai likaiset nesteet, neutraalit nesteet, hapot, emäkset; hiekka, muta- tai kiintoainesuspensiot; puhtaat tai likaiset

Lisätiedot

Tuuligeneraattorin laakeroinnin analysointi. Analysis of Wind Generator Bearings

Tuuligeneraattorin laakeroinnin analysointi. Analysis of Wind Generator Bearings Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulusohjelma BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari Tuuligeneraattorin laakeroinnin analysointi Analysis of Wind Generator Bearings Lappeenrannassa 7.5.2010 Niko Tuominen

Lisätiedot

KLINGER ramikro. Tinankuja 3, 02430 MASALA Puhelin 010 400 1 015 Fax 010 400 1 550

KLINGER ramikro. Tinankuja 3, 02430 MASALA Puhelin 010 400 1 015 Fax 010 400 1 550 KLINGER ramikro Tinankuja 3, 02430 MASALA Puhelin 010 400 1 015 Fax 010 400 1 550 O-renkaita valmistetaan DIN 3770 ja DIN ISO 3601 mukaisesti. Lisäksi käytössä ovat amerikkalainen standardi MS 29513, ranskalainen

Lisätiedot

METALLILETKUJEN ASENNUSOHJEITA

METALLILETKUJEN ASENNUSOHJEITA METALLILETKUJEN ASENNUSOHJEITA METALLILETKUJEN ASENNUSOHJEITA Asennustapa A Asennustapa B Ø 12-100 Ø 125-300 2 Lasketaan kaavalla FS=2,3 r a=1,356 r Taivutussäde "r", kun asennus kuvan A mukaan Asennus

Lisätiedot

ABT VAIJERIVINTTURI NOSTOON VAVIN300EL, VAVIN500EL, VAVIN1000EL JA VAVIN3500EL

ABT VAIJERIVINTTURI NOSTOON VAVIN300EL, VAVIN500EL, VAVIN1000EL JA VAVIN3500EL ABT VAIJERIVINTTURI NOSTOON VAVIN300EL, VAVIN500EL, VAVIN1000EL JA VAVIN3500EL 1. Käyttö Vinssi on tehty käytettäväksi varastoissa, rakennuksilla jne. Vinssejä on sekä 230V että 400V käyttöjännitteelle,

Lisätiedot

Turvallisuustarkastus

Turvallisuustarkastus Turvallisuustarkastus 38-123304e 23.03.2009 Turvallisuus- ja toimintatarkastus... Säilytetään kuorma-auton ohjaamossa Varoitus! Älä koskaan työnnä sormia kitaan puristumisvaaran vuoksi. Avoimen kytkimen

Lisätiedot

Pintakäsittelyn huomioonottaminen teräsrakenteiden suunnittelussa

Pintakäsittelyn huomioonottaminen teräsrakenteiden suunnittelussa 1 (6) Pintakäsittelyn huomioonottaminen teräsrakenteiden suunnittelussa P intakäsittelyn kestävyys riippuu aina tehdyistä kokonaisratkaisuista. Onnistuneeseen lopputulokseen vaikuttavat monet muutkin tekijät

Lisätiedot

Jänneterästen katkeamisen syyn selvitys

Jänneterästen katkeamisen syyn selvitys 1 (3) Tilaaja Onnettomuustutkintakeskus, Kai Valonen, Sörnäisten rantatie 33C, 00500 Helsinki Tilaus Sähköpostiviesti Kai Valonen 4.12.2012. Yhteyshenkilö VTT:ssä Johtava tutkija Jorma Salonen VTT, PL

Lisätiedot

EERO MAKKONEN REUNAKUORMITUKSEN VAIKUTUS SÄTEISLIUKULAAKERIEN KITKA- JA VAURIOKÄYTTÄYTYMISEEN. Diplomityö

EERO MAKKONEN REUNAKUORMITUKSEN VAIKUTUS SÄTEISLIUKULAAKERIEN KITKA- JA VAURIOKÄYTTÄYTYMISEEN. Diplomityö EERO MAKKONEN REUNAKUORMITUKSEN VAIKUTUS SÄTEISLIUKULAAKERIEN KITKA- JA VAURIOKÄYTTÄYTYMISEEN Diplomityö Tarkastaja: professori Arto Lehtovaara Tarkastaja ja aihe hyväksytty Teknisten tieteiden tiedekuntaneuvoston

Lisätiedot

MACHINERY on laadunvarmistaja

MACHINERY on laadunvarmistaja MACHINERY on laadunvarmistaja Mitä tapahtuu huomenna? entä jos omaisuudelle tapahtuu jotain? entä jos kalustolle tapahtuu jotain? entä jos sinulle tapahtuu jotain? MACHINERY ennakoi, ennaltaehkäisee ja

Lisätiedot

KETJU- JA HIHNAKÄYTÖT 6. SKS-mekaniikka Oy. Martinkyläntie 50, PL 122, 01721 Vantaa, http://www.sks.fi, faksi 852 6824, puh.

KETJU- JA HIHNAKÄYTÖT 6. SKS-mekaniikka Oy. Martinkyläntie 50, PL 122, 01721 Vantaa, http://www.sks.fi, faksi 852 6824, puh. KIINNITYSHOKIT KORJATTU PAINOS maaliskuu 1998 KETJU- JA HIHNAKÄYTÖT 6 SKS-mekaniikka Oy artinkyläntie 50, P 122, 01721 Vantaa, http://www.sks.fi, faksi 852 6824, puh. *852 661 Etelä-Suomi artinkyläntie

Lisätiedot

kytodistettu suorituskyky ja luotettavuus

kytodistettu suorituskyky ja luotettavuus . kytodistettu suorituskyky ja luotettavuus SCPP 1 Kiertomäntäpumppu Käyttökohde Positiivisten syrjäytyspumppujen SCPP-sarja on suunniteltu käytettäväksi monenlaisissa sovelluksissa meijeri-, elintarvike-,

Lisätiedot

1 Kun laatu ratkaisee

1 Kun laatu ratkaisee Kun laatu ratkaisee 1 2 3 Sisällysluettelo: Yritysesittely...sivu 3 Merkintälaitteet ja -ratkaisut...sivu 4 Kappaleenkiinnitys...sivu 5 Työstönesteet ja voiteluaineet...sivu 6 Standardiosat...sivu 7 Ohutlevylinjat

Lisätiedot

Kuva 1. Virtauksen nopeus muuttuu poikkileikkauksen muuttuessa

Kuva 1. Virtauksen nopeus muuttuu poikkileikkauksen muuttuessa 8. NESTEEN VIRTAUS 8.1 Bernoullin laki Tässä laboratoriotyössä tutkitaan nesteen virtausta ja virtauksiin liittyviä energiahäviöitä. Yleisessä tapauksessa nesteiden virtauksen käsittely on matemaattisesti

Lisätiedot

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] A) p 1, V 1, T 1 ovat paine tilavuus ja lämpötila tilassa 1 p 2, V 2, T 2 ovat paine tilavuus ja

Lisätiedot

Arcanol Vierintälaakereiden testaama rasva Voitelun salaisuus on sen laadussa

Arcanol Vierintälaakereiden testaama rasva Voitelun salaisuus on sen laadussa Arcanl Vierintälaakereiden testaama rasva Vitelun salaisuus n sen laadussa A Member f the Schaeffler Grup ARCANOL RASVAT TESTATTUA SUORITUSKYKYÄ JA VALVOTTUA LAATUA Vierintälaakerierikisrasva kuulstaa

Lisätiedot

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa 1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti

Lisätiedot

Värähtelypohjaiset mittaus- ja analysointimenetelmät rasvavoideltujen vierintälaakerien voiteluvirheiden tunnistamiseksi

Värähtelypohjaiset mittaus- ja analysointimenetelmät rasvavoideltujen vierintälaakerien voiteluvirheiden tunnistamiseksi 18.4.2006 Värähtelypohjaiset mittaus- ja analysointimenetelmät rasvavoideltujen vierintälaakerien voiteluvirheiden tunnistamiseksi Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Risto Parikka ja Jari Halme Julkinen

Lisätiedot

Teräsköyden rakenne LANKA SÄIE-RAKENTEET. Raaka-aineena on runsas hiilinen valssilanka, joka on vedetty kylmänä halutun mittaiseksi ja lujuiseksi.

Teräsköyden rakenne LANKA SÄIE-RAKENTEET. Raaka-aineena on runsas hiilinen valssilanka, joka on vedetty kylmänä halutun mittaiseksi ja lujuiseksi. Teräsköyden rakenne LANKA Raaka-aineena on runsas hiilinen valssilanka, joka on vedetty kylmänä halutun mittaiseksi ja lujuiseksi. Lanka (EN10264-2 vaatimukset). Köyden lujuusluokka Langan vetomurtolujuus

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE 110003091

KÄYTTÖOHJE 110003091 KÄYTTÖOHJE SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 1 Käyttöönotto... 2 Huolto... 3 Häiriötilanteet... 4 Turvallisuus... 5 Takuuehdot... 6 Tekniset tiedot... 7 1. JOHDANTO Tämä vihkonen sisältää ne tiedot, jotka tarvitset

Lisätiedot

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan

Lisätiedot

VARISCO itseimevät jätepumput ST-R

VARISCO itseimevät jätepumput ST-R VARISCO itseimevät jätepumput ST-R Varisco ST-R -sarjan pumput ovat itseimeviä kierrätyspumppuja ja soveltuvat suuria kiintoaineita sisältävien lietteiden pumppaamiseen. Pumput asennetaan pumpattavan nesteen

Lisätiedot

Säteilylaitteiden ylläpito - suojusten kunnon valvonta ja kunnossapito

Säteilylaitteiden ylläpito - suojusten kunnon valvonta ja kunnossapito 1. Pistelähteiden suojukset 1.1. Pistelähteen suojuksen rakenne ja pistelähteet: Suojus: lyijy, teräs, messinki ja haponkestävä teräs. Pistesäteilijät: Co60/Cs137 kaksois- tai kolmoiskapselointi. Säteilylaitteiden

Lisätiedot

METALLIN TYÖSTÖNESTEET. SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU LEIKKO-PROJEKTI Kuopio 13.10.2010/Petri Paganus

METALLIN TYÖSTÖNESTEET. SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU LEIKKO-PROJEKTI Kuopio 13.10.2010/Petri Paganus METALLIN TYÖSTÖNESTEET SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU LEIKKO-PROJEKTI Kuopio 13.10.2010/Petri Paganus MITÄ TYÖSTÖNESTEET OVAT Eri metallien koneellisessa työstössä käytettäviä nesteitä, joilla helpotetaan

Lisätiedot

OFIX. Lukitusholkit. Pyymosantie 4, 01720 VANTAA puh. 09-2532 3100 fax 09-2532 3177. Hermiankatu 6 G, 33720 TAMPERE puh. 09-2532 3190 fax 03-318 0344

OFIX. Lukitusholkit. Pyymosantie 4, 01720 VANTAA puh. 09-2532 3100 fax 09-2532 3177. Hermiankatu 6 G, 33720 TAMPERE puh. 09-2532 3190 fax 03-318 0344 OFIX Lukitusholkit Pyymosantie 4, 01720 VANTAA puh. 09-2532 3100 fax 09-2532 3177 e-mail: konaflex@konaflex.fi Hermiankatu 6 G, 33720 TAMPERE puh. 09-2532 3190 fax 03-318 0344 Internet: www.konaflex.fi

Lisätiedot

Kunnonvalvonnan ja diagnostiikan mahdollisuudet

Kunnonvalvonnan ja diagnostiikan mahdollisuudet Kunnonvalvonnan ja diagnostiikan mahdollisuudet Juha Kautto Manager, Preventive Maintenance Outotec (Finland) Oy Service Center Finland and Baltics juha.kautto@outotec.com 050 454 8802 Kuntoon Perustuva

Lisätiedot

VESI VESI JA JÄTEVESI TEOLLISUUSRATKAISUJA

VESI VESI JA JÄTEVESI TEOLLISUUSRATKAISUJA VESI VESI JA JÄTEVESI TEOLLISUUSRATKAISUJA RA JOTKA JA Tämän päivän ympäristö on luonut monia uusia haasteita vesi- ja jätevesiteollisuudelle: väestönkasvu tiukemmat ympäristösäädökset energia- ja käyttökustannusten

Lisätiedot

TRAKTORI MAXI TRACTION IF MAXI TRACTION PERFORMER 65. Erinomainen työrengas: ehkäisee maan pakkautumista ja tehostaa työskentelyä.

TRAKTORI MAXI TRACTION IF MAXI TRACTION PERFORMER 65. Erinomainen työrengas: ehkäisee maan pakkautumista ja tehostaa työskentelyä. RENGASVALIKOIMA MAATALOUSVYÖRENKAAT 2016 TRAKTORI MAXI TRACTION IF Erinomainen työrengas: ehkäisee maan pakkautumista ja tehostaa työskentelyä. Jopa 20 % suuremmat kuormat. Erinomainen ajomukavuus suurissakin

Lisätiedot

Vierintälaakerin rasvavoitelutilanteen testaus koelaitteessa, osa 4 Kokeet 14.11.2005 13.12.2005.

Vierintälaakerin rasvavoitelutilanteen testaus koelaitteessa, osa 4 Kokeet 14.11.2005 13.12.2005. TUTKIMUSRAPORTTI NRO VTT R 05659 06 22.6.2006 Vierintälaakerin rasvavoitelutilanteen testaus koelaitteessa, osa 4 Kokeet 14.11.2005 13.12.2005. Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Risto Parikka, Hannu Sainio

Lisätiedot

MACCO BF Haarukkavaunu KÄYTTÖOHJEET. Oy Machine Tool Co

MACCO BF Haarukkavaunu KÄYTTÖOHJEET. Oy Machine Tool Co MACCO BF Haarukkavaunu KÄYTTÖOHJEET Oy Machine Tool Co 1. Käyttökohteet Käsikäyttöinen MACCO BF -haarukkavaunu on matalarakenteinen, vain kuormalavalla olevan, kovilla pinnoilla liikuteltavan tavaran siirtelyyn

Lisätiedot

3. SUUNNITTELUPERUSTEET

3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 MATERIAALIT Rakenneterästen myötörajan f y ja vetomurtolujuuden f u arvot valitaan seuraavasti: a) käytetään suoraan tuotestandardin arvoja f y = R eh ja f u = R m b) tai käytetään

Lisätiedot

Induktiiviset FAG HEATER-lämmittimet. Optimoitu turvallisuus ja luotettavuus

Induktiiviset FAG HEATER-lämmittimet. Optimoitu turvallisuus ja luotettavuus Induktiiviset FAG HEATER-lämmittimet Optimoitu turvallisuus ja luotettavuus Uuden sukupolven HEATER-lämmittimet Optimoitu turvallisuus ja luotettavuus! Schaefflerin uuden sukupolven induktiiviset FAG HEATER-lämmittimet

Lisätiedot

SAVUKAASUPUHALTIMIEN ASENNUS JA HUOLTO-OHJE

SAVUKAASUPUHALTIMIEN ASENNUS JA HUOLTO-OHJE SAVUKAASUPUHALTIMIEN ASENNUS JA HUOLTO-OHJE LAITTEEN KÄYTÖSTÄ JA HUOLLOSTA VASTAAVALLE MIRACO OY 37800 TOIJALA puh. 03-5423205 fax. 03-5424243 YLEISTÄ 1. Puhallin tulee tarkistaa kuljetuksen aikana syntyneiden

Lisätiedot

Lue Kaikki Renkaista. KAIKKI RENKAIDEN KOKOLUOKISTA. Rengaskokomerkintä:

Lue Kaikki Renkaista. KAIKKI RENKAIDEN KOKOLUOKISTA. Rengaskokomerkintä: Lue Kaikki Renkaista Pirellin Rengastietous Yli satavuotisen rengastekniikan kokemuksensa ansiosta Pirelli on pystynyt yhdistämään tuotteissaan mahdollisimman hyvin turvallisuuden, pitkäikäisyyden, ajomukavuuden

Lisätiedot

Vierintälaakerien rasvavoitelun perusteet

Vierintälaakerien rasvavoitelun perusteet 07.06.2004 Vierintälaakerien rasvavoitelun perusteet VTT TUOTTEET JA TUOTANTO 2 (31) Alkusanat Tämä raportti on laadittu Tekesin, teollisuusyritysten ja VTT:n rahoittamaan projektiin Teollisuuden käynnissäpidon

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJEET SÄHKÖKÄYTTÖISEILLE AUTOMAATTIPALAUTTEISILLE HYDRAULIIKAPUMPUILLE HTWP21 SARJAN MOMENTTIAVAIMIA VARTEN.

KÄYTTÖOHJEET SÄHKÖKÄYTTÖISEILLE AUTOMAATTIPALAUTTEISILLE HYDRAULIIKAPUMPUILLE HTWP21 SARJAN MOMENTTIAVAIMIA VARTEN. KÄYTTÖOHJEET SÄHKÖKÄYTTÖISEILLE AUTOMAATTIPALAUTTEISILLE HYDRAULIIKAPUMPUILLE HTWP21 SARJAN MOMENTTIAVAIMIA VARTEN. Hi Forcen HTWP21 sarjan sähkökäyttöiset hydrauliikkapumput on suunniteltu käyttämään

Lisätiedot

Renkaiden virheiden vaikutus energiankulutukseen

Renkaiden virheiden vaikutus energiankulutukseen Renkaiden virheiden vaikutus energiankulutukseen HVAC Apulaitteiden energiankulutus HDENIQ Osku Kaijalainen Aalto yliopisto Koneenrakennustekiikan laitos Auto ja työkonetekniikan tutkimusryhmä Renkaiden

Lisätiedot

Akselikytkimet & Kiinnitysholkit

Akselikytkimet & Kiinnitysholkit Akselikytkimet & Kiinnitysholkit Akselikytkimen valinnassa on hyvä ottaa huomioon seuraavat asiat: Akselikytkimet Onko radiaalista virhettä? Kuinka suurta momenttia siirretään? Kuinka suurta kierrosnopeutta

Lisätiedot

INSTRUMENTTIEN TEROITUSKONE

INSTRUMENTTIEN TEROITUSKONE INSTRUMENTTIEN TEROITUSKONE Terävin kärki Käsi-instrumenttien säännöllinen huolto on hammashoidon perusedellytys. Sillä luodaan perusta turvallisille korkealuokkaisille hoitotoimenpiteille. Puhtauden lisäksi

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE MDG pumput

KÄYTTÖOHJE MDG pumput KÄYTTÖOHJE MDG pumput 30.07.2009 Nr. MDG0907-1-FI Sisällysluettelo 1. Tavaran vastaanotto.................................... 3 2. Yleistä...............................................3 2.1 Toimintaperiaate.........................................3

Lisätiedot

2 LUJUUSOPIN PERUSKÄSITTEET 25 2.1 Suoran sauvan veto tai puristus 25. 2.2 Jännityksen ja venymän välinen yhteys 34

2 LUJUUSOPIN PERUSKÄSITTEET 25 2.1 Suoran sauvan veto tai puristus 25. 2.2 Jännityksen ja venymän välinen yhteys 34 SISÄLLYSLUETTELO Kirjallisuusluettelo 12 1 JOHDANTO 13 1.1 Lujuusopin sisältö ja tavoitteet 13 1.2 Lujuusopin jako 15 1.3 Mekaniikan mallin muodostaminen 16 1.4 Lujuusopillisen suunnitteluprosessin kulku

Lisätiedot

SÄILYTYSKANSI VOITELUKANNUT VÄHENTÄVÄT ÖLJYJEN EPÄPUHTAUKSIA PITKÄ NOKKA JA ROISKEITA KÄYTÖSSÄ YLEISKANSI

SÄILYTYSKANSI VOITELUKANNUT VÄHENTÄVÄT ÖLJYJEN EPÄPUHTAUKSIA PITKÄ NOKKA JA ROISKEITA KÄYTÖSSÄ YLEISKANSI NESTEIDEN KÄSITTELY TURVASÄILIÖT & ÖLJYKANNUT OIL SAFE SÄILYTYSKANSI VOITELUKANNUT VÄHENTÄVÄT ÖLJYJEN EPÄPUHTAUKSIA PITKÄ NOKKA JA ROISKEITA KÄYTÖSSÄ Oil Safe-järjestelmässä on monia etuja öljyn saastumisen

Lisätiedot

7. Ruuviliitokset 14.7

7. Ruuviliitokset 14.7 7. Ruuviliitokset Koneenrakennuksessa ruuviliitos on yleisin irrotettavissa oleva liitos, koska se on helppo asentaa ja purkaa, se on oikein käytettynä luotettava ja sitä voidaan käyttää monissa olosuhteissa.

Lisätiedot

LV-SARJAN TÄRINÄNVAIMENTIMET

LV-SARJAN TÄRINÄNVAIMENTIMET LV-SARJAN TÄRINÄNVAIMENTIMET LINING COMPONENTS OY LININGCOMPONENTS.FI AINUTLAATUINEN TÄRINÄNVAIMENNUS LV-sarja soveltuu monenlaisten koneiden ja laitteiden tärinänvaimennukseen. Erilaiset kiinnitys- ja

Lisätiedot

Työkoneohjaamoiden pölynhallinta STHS koulutuspäivät 28.01.2015. Matti Lehtimäki

Työkoneohjaamoiden pölynhallinta STHS koulutuspäivät 28.01.2015. Matti Lehtimäki Työkoneohjaamoiden pölynhallinta STHS koulutuspäivät 28.01.2015 Matti Lehtimäki Ohjaamojen pölynhallintaan liittyviä hankkeita VTT Oy:ssä Työkoneiden ohjaamoilmastoinnin kehittäminen (TSR 1991) ohjaamoilmanvaihdon/ilmastoinnin

Lisätiedot

TUPLA-POTKUPYÖRÄ Omistajan Käsikirja

TUPLA-POTKUPYÖRÄ Omistajan Käsikirja TUPLA-POTKUPYÖRÄ Omistajan Käsikirja Takuuasiat, neuvonta ja varaosat: puh. 0201 222 600 asiakaspalvelu@bikeservice.fi KÄYTTÖÖNOTTO Uuden Solifer Tupla-Potkupyörän käyttöönotto on helppoa. Nosta pyörän

Lisätiedot

Flamco. Flamcovent. Assenus- ja käyttöohje. Mikrokuplia poistavat Flamcovent-ilmanerottimet. 4-24-189/A/2002, Flamco 18503871

Flamco. Flamcovent. Assenus- ja käyttöohje. Mikrokuplia poistavat Flamcovent-ilmanerottimet. 4-24-189/A/2002, Flamco 18503871 Flamcovent Mikrokuplia poistavat Flamcovent-ilmanerottimet 4-24-189//2002, Flamco 18503871 SF ssenus- ja käyttöohje sennus- ja käyttöohje Tekniset tiedot Suurin käyttöpaine Korkein käyttölämpötila : 10

Lisätiedot

ELECTROTORQUE MOMENTTIVÄÄNTIMET

ELECTROTORQUE MOMENTTIVÄÄNTIMET PAGE 19 ELECTROTORQUE MOMENTTIVÄÄNTIMET KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA (OSA N:O 34131) EMC direktiivi 89/336/EEC ja korjattu 91/263/EEC & 92/31/EEC Standardit EN55014:1987, IEC 801-2, IEC 801-4, IEC 801-3 Matalajännite

Lisätiedot

Voitelulaitteet ja -järjestelmät

Voitelulaitteet ja -järjestelmät Teknillinen korkeakoulu Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Konetekniikan tutkinto-ohjelma Voitelulaitteet ja -järjestelmät Kandidaatintyö 25.04.2008 Kaur Jaakma 2 Tekijä: Kaur Jaakma Työn

Lisätiedot

Yleistä ebmpapst-puhaltimista - Kuvaus teknisistä tiedoista AC

Yleistä ebmpapst-puhaltimista - Kuvaus teknisistä tiedoista AC Yleistä ebmpapst-puhaltimista - Kuvaus teknisistä tiedoista AC ULKOROOTTORIMOOTTORI Ulkoroottorimoottorin toimintaperiaate - esimerkkinä keskipakopuhallin eteenpäin kaartuvin siivin. Ulkoroottorimoottorissa

Lisätiedot

Pehmokäynnistimet. Tyyppi PSR. Uusi. Esite PSR1FI06_11 1SFC132003C1801

Pehmokäynnistimet. Tyyppi PSR. Uusi. Esite PSR1FI06_11 1SFC132003C1801 Pehmokäynnistimet Tyyppi PSR Esite PSR1FI06_11 1SFC132003C1801 Uusi ABB-pehmokäynnistimet Yleistä Vasemmalla: yhdistelmä, jossa on PSR ja moottorinsuojakytkin MS116 Yllä: PSR16, PSR30 ja PSR 45 *) Moottorin

Lisätiedot

15. Sulan metallin lämpötilan mittaus

15. Sulan metallin lämpötilan mittaus 15. Sulan metallin lämpötilan mittaus Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Sulan lämpötila joudutan mittaamaan usean otteeseen valmistusprosessin aikana. Sula mitataan uunissa, sekä mm.

Lisätiedot

2 Kuljetinrullat, PSV-sarja

2 Kuljetinrullat, PSV-sarja Kuljetinrullat, PSV-sarja PSV-kuljetinrullat soveltuvat erityisesti käytettäväksi kuljettimissa, jotka toimivat vaikeissa olosuhteissa, joiden kuormitus on suuri ja joissa kuljetetaan suurikokoisia kappaleita.

Lisätiedot

PAPERIKONEEN VOIMANSIIRRON VOITELUHUOLTOSUUNNITELMA LUBRICATION MAINTENANCE PROGRAM OF POWER TRANSMISSION FOR PAPER MACHINE

PAPERIKONEEN VOIMANSIIRRON VOITELUHUOLTOSUUNNITELMA LUBRICATION MAINTENANCE PROGRAM OF POWER TRANSMISSION FOR PAPER MACHINE 1 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari PAPERIKONEEN VOIMANSIIRRON VOITELUHUOLTOSUUNNITELMA LUBRICATION MAINTENANCE

Lisätiedot

TIETOA SCANIAN SUODATTIMISTA

TIETOA SCANIAN SUODATTIMISTA TIETOA SCANIAN SUODATTIMISTA Scanian suodattimet on kehitetty ja testattu perusteellisesti yhteensopiviksi muiden Scania-osien kanssa, ja ne täyttävät tiukat toimintaa ja laatua sekä huoltoa ja luotettavuutta

Lisätiedot

3590050/2 IM-P359-01 CH Issue 2 DN15 - DN100 QL43D, QL43M, QL73D ja QL73M kolmitieventtiilit Asennus- ja huolto-ohje 1. Turvallisuustiedote 2. Toiminta 3. Asennus ja käyttöönotto 4. Huolto 5. Varaosat

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Telojen Asentaminen. Telojen asennuksen saa suorittaa vain asianmukaisesti koulutettu henkilö.

Telojen Asentaminen. Telojen asennuksen saa suorittaa vain asianmukaisesti koulutettu henkilö. 28 Telojen Asentaminen Telojen asennuksen saa suorittaa vain asianmukaisesti koulutettu henkilö. Ensin on suoritettava riskien arviointi oman ja muiden turvallisuuden varmistamiseksi. Telat toimitetaan

Lisätiedot

Käyttöohje. Alkuperäinen käyttöohje SISÄLTÖ

Käyttöohje. Alkuperäinen käyttöohje SISÄLTÖ Käyttöohje 612 JH 1 TURVAMÄÄRÄYKSET JA HUOMAUTUKSET Lue nämä käyttöohjeet huolellisesti ennen laitteen käyttämistä. Huomioi seuraavat varoitukset välttääksesi toimintahäiriöt ja laitteisto- tai henkilövahingot.

Lisätiedot

AARNO IMMONEN HYDRAULIKOMPONENTTIEN KÄYTTÖIÄN TARKASTELU. Diplomityö

AARNO IMMONEN HYDRAULIKOMPONENTTIEN KÄYTTÖIÄN TARKASTELU. Diplomityö AARNO IMMONEN HYDRAULIKOMPONENTTIEN KÄYTTÖIÄN TARKASTELU Diplomityö Tarkastaja: professori Jari Rinkinen Tarkastaja ja aihe hyväksytty Konetekniikan osastoneuvoston kokouksessa 18. 4. 2007 I Tiivistelmä

Lisätiedot

Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta. Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj

Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta. Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj Kunnonhallinnan strategia Muuntajan kunnossapito ja kunnonhallinta tulee

Lisätiedot

ja sähkövirta I lämpövirtaa q, jolloin lämpövastukselle saadaan yhtälö

ja sähkövirta I lämpövirtaa q, jolloin lämpövastukselle saadaan yhtälö Säteily Konvektio Johtuminen iitosjohto astu Kansi Kotelo Pinni Kaikki lämmönsiirtomuodot käytössä. Eri mekanismien voimakkuus riippuu kuitenkin käyttölämpötilasta ja kotelosta. astun ja kehyksen liitos

Lisätiedot

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML 3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma

Lisätiedot

bivitec Binder värinätekniikkaa Vaikeasti seulottavalle kaatotavaralle korkealla erotusteholla Rikastustekniikka

bivitec Binder värinätekniikkaa Vaikeasti seulottavalle kaatotavaralle korkealla erotusteholla Rikastustekniikka bivitec Binder värinätekniikkaa Vaikeasti seulottavalle kaatotavaralle korkealla erotusteholla we process the future Rikastustekniikka TEHTÄVÄ Rikastustekniikassa luokitellaan yhä useammin sellaisia raaka-aineita,

Lisätiedot

Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia

Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia Rengaspaineet pysyvät kun käytät typpeä Ilma ympärillämme koostuu pääosin hapesta ja typestä. Erottamalla nämä kaasumaiset alkuaineet toisistaan

Lisätiedot

Juoksumaton huolto-ohje

Juoksumaton huolto-ohje Juoksumaton huolto-ohje Maton huoltaminen on tärkeää Matto on juoksumaton tärkein osa. Sen kunnossa pitäminen takaa sen, että laite toimii moitteettomasti vuosikausia eteenpäin. Säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Kuva 1. Kiillotuksen periaate. 1=alkuperäinen profiili, 2= virtaus, 3=ideaalinen profiili, 4=rekristallisoitunut kohta [Bladergroen 1974]

Kuva 1. Kiillotuksen periaate. 1=alkuperäinen profiili, 2= virtaus, 3=ideaalinen profiili, 4=rekristallisoitunut kohta [Bladergroen 1974] Muotin kiillotus Heikki Tikka Tampereen teknillinen yliopisto Periaate Varsin usein kiillotus sekoitetaan hiontaan, jolla pyritään ainetta poistamalla parantamaan työkappaleen mittatarkkuutta ja pinnanlaatua.

Lisätiedot

Käyttöohje. Alkuperäinen käyttöohje SISÄLTÖ

Käyttöohje. Alkuperäinen käyttöohje SISÄLTÖ Käyttöohje 612 N/2H 1 TURVAMÄÄRÄYKSET JA HUOMAUTUKSET Lue nämä käyttöohjeet huolellisesti ennen laitteen käyttämistä. Huomioi seuraavat varoitukset välttääksesi toimintahäiriöt ja laitteisto- tai henkilövahingot.

Lisätiedot

komponenttien käyttöikää.

komponenttien käyttöikää. Hydraulikomponenttien käyttöikä H & P Hydraulikomponenttien huolto- tai vaihtovälin määrittäminen on haastava osa ennakoivaa kunnossapitoa. Komponenttivalmistajat eivät useimmiten anna tuotteilleen käyttöikäarvoja.

Lisätiedot

LANGATON RENGASPAINEEN JA LÄMPÖTILAN VALVONTAJÄRJESTELMÄ

LANGATON RENGASPAINEEN JA LÄMPÖTILAN VALVONTAJÄRJESTELMÄ LANGATON RENGASPAINEEN JA LÄMPÖTILAN VALVONTAJÄRJESTELMÄ TPMS Käyttöohjekirja Malli n:o: CL-M2+SO 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TPMS:n PÄÄTOIMINNOT... 1 2. TUOTTEEN OMINAISUUDET...1 3. JÄRJESTELMÄN KOMPONENTIT...1-2

Lisätiedot

Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa

Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa 1 (1) Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelijoilla Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa varten. Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu on tehtävä Liikenneviraston

Lisätiedot

1. Kokoonpantavan laitteen, sen osakokoonpanojen ja niiden koneenosien toimintaperiaatteiden hyödyntäminen

1. Kokoonpantavan laitteen, sen osakokoonpanojen ja niiden koneenosien toimintaperiaatteiden hyödyntäminen TkT Harri Eskelinen 1. Kokoonpantavan laitteen, sen osakokoonpanojen ja niiden koneenosien toimintaperiaatteiden hyödyntäminen 2. Standardiosien hyödyntäminen 3. Osien kokoonpanosuunnat ja järjestys 4.

Lisätiedot

90 ryhmän 1 huomautuksen f alakohdan nojalla. Näin ollen tavara luokitellaan CN-koodiin 8108 90 90 muuksi titaanista valmistetuksi tavaraksi.

90 ryhmän 1 huomautuksen f alakohdan nojalla. Näin ollen tavara luokitellaan CN-koodiin 8108 90 90 muuksi titaanista valmistetuksi tavaraksi. 14.11.2014 L 329/5 (CN-koodi) Kiinteä, lieriön muotoinen, kierteitetty tuote, joka on valmistettu erittäin kovasta värikäsitellystä titaaniseoksesta ja jonka pituus on noin 12 mm. Tuotteessa on varsi,

Lisätiedot

Avoimet hammashihnat

Avoimet hammashihnat Yleistä avoimista haashihnoista Avoimia haashihnoja (metritavarana) löytyy laaja valikoima eri haasjaoilla ja eri materiaaleista valmistettuina. Jokaiseen eri käyttökohteeseen ja olosuhteeseen löytyy sopiva

Lisätiedot

Verkkoliitäntäjohdot. Huomautuksia virtalähteestä FIN-2

Verkkoliitäntäjohdot. Huomautuksia virtalähteestä FIN-2 Järjestelmän suunnittelu Kunnollinen järjestelmän suunnittelu on paras tapa maksimoida vahvistimen suorituskykyä. Suunnittelemalla asennuksen huolellisesti voit välttää tilanteita, joissa järjestelmäsi

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Vesihuolto 16.12.2014 Jukka Sandelin HSY Raportti Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki 1. TAUSTAA Helsingin seudun ympäristöpalvelut / vesihuolto

Lisätiedot

Öljyntehostaja - 39 C

Öljyntehostaja - 39 C Tekniset tiedot Öljyntehostaja Ominaispaino 16 C 13.1 API Leimahduspiste 126 C Syttymislämpötila > 200 C Viskositeetti 40 C 53.4 SUS Viskositeetti 100 C 34.9 SUS (8.40) cst (2.60) cst Viskositeetti indeksi

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Suureet ja yksiköt & Käytetyt symbolit

Sisällysluettelo. Suureet ja yksiköt & Käytetyt symbolit Sisällysluettelo sivu Käyttökerroin... 2 Kierukkavaihteen valinnassa ja asennuksessa huomioitava... 2 Kierukkavaihdemoottorit ja Kierukkavaihteet... 3 Vaihtoehtoiset rakenteet... 4 Välityssuhde- ja moottorisovitevaihtoehdot...

Lisätiedot

1. Alkusanat. 2. Käyttötarkoitus. 3. Turvallisuusohjeet

1. Alkusanat. 2. Käyttötarkoitus. 3. Turvallisuusohjeet Minikaivurit Tuotenumero Avant 200-sarjaan A33153 Tuotenumero Avant 500- ja 600-sarjaan 250 mm kauhalla A32393 Tuotenumero Avant 500- ja 600-sarjaan 400 mm kauhalla A32394 2 1. Alkusanat Avant Tecno Oy

Lisätiedot

mcd020fi_mjk350dt_v1.doc

mcd020fi_mjk350dt_v1.doc 1 Tässä dokumentissa esitetty seuraavia osakokoonpanoja tilausnumeroineen yleisistä kulutusosista ja huolto-ohjeita laitteen kunnossapitoon: SIVU 1 SIVU 2. SIVU 3. SIVU 4. SIVU 5. SIVU 6. SIVUT 7,8,9 JA

Lisätiedot

SUPER SHREDDER Kaikkiruokainen linjamurskain

SUPER SHREDDER Kaikkiruokainen linjamurskain 1 SUPER SHREDDER Kaikkiruokainen linjamurskain SUPER SHREDDER pienentää putkistoissa virtaavat kovat kiintoaineet. Se on erittäin tehokas murskain, jolla on virtaviivainen, helppohoitoinen rakenne ja vain

Lisätiedot

INDUSTRIAL HYÖDYLLISTÄ TIETOA. Tutustu Firestonen etuihin. DURAFORCE-UTILITY R8000 UTILITY

INDUSTRIAL HYÖDYLLISTÄ TIETOA. Tutustu Firestonen etuihin. DURAFORCE-UTILITY R8000 UTILITY RENGASVALIKOIMA MAATALOUSVYÖRENKAAT 2015 HYÖDYLLISTÄ TIETOA Tutustu Firestonen etuihin. Italiassa suunnitellut ja Espanjassa valmistetut Firestonen eurooppalaiset maataloustuotteet vastaavat eurooppalaisten

Lisätiedot

Testata kalkinhajottajan toimivuutta laboratorio-olosuhteissa.

Testata kalkinhajottajan toimivuutta laboratorio-olosuhteissa. TUTKIMUSSELOSTUS NRO PRO 463/02 1 (4) Tilaaja Oy Metro Therm Ab Kuutamokatu 8A Karri Siren 02210 ESPOO ja Nordkalk Oyj Abp Jari Laakkonen Tytyri 08100 Lohja Tilaus Käsittelijä Kohde Tehtävä Palaveri 24.3.2002

Lisätiedot

Lattiabetonit Betonin valintakriteerit, pinnoitettavat lattiat

Lattiabetonit Betonin valintakriteerit, pinnoitettavat lattiat Lattiabetonit Betonin valintakriteerit, pinnoitettavat lattiat Vesa Anttila Kehityspäällikkö Rudus Oy Sirotepinnan levitys edellyttää oikeaa ajankohtaa sekä betonia, josta voi imeytyä vettä pinnoitteen

Lisätiedot