Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen -osahanke (VeTePO)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen -osahanke (VeTePO)"

Transkriptio

1 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen -osahanke (VeTePO) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin loppuraportti (Raportti_R1) Johanna Alaloukusa-Lahtinen Kaija Lipponen 1

2 Sisällysluettelo Tiivistelmä Johdanto Tausta ja tarkoitus sekä tehtävän kuvaus Tausta ja tarkoitus VeTePO -osahankkeen tavoitteet PPSHP:ssä Kehittämistehtävään liittyvät aikaisemmat selvitykset ja hankkeet VeTePO -osahankkeessa Pohjois-Pohjanmaalla tehty yhteistyö VeTePO osahankkeen organisaatio PPSHP:ssä VeTePO -osahankkeen henkilöstö PPSHP:ssä Projektiryhmä Saavutetut tulokset ja hyvät käytännöt Vertaiskoulutus Hoitotyön verkostot Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjaus Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjausmalli Vertaiskoulutus aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjauksessa Erva-yhteistyö Verkostot Jatko-/kehittämisideat Avh-poliklinikka Keuhkoahtaumatautipotilaan ohjaus Keuhkoahtaumatautipotilaan ohjausmalli Vertaiskoulutus keuhkoahtaumatautipotilaan ohjauksessa Erva-yhteistyö Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Muut tapahtumat Jatko-/kehittämisideat Lasten lihavuus hoitoketjun vahvistaminen Koulutukset/tapaamiset Oodi-poliklinikka Muu toiminta Jatko-/kehittämisideat Tekonivelpotilaan ohjaus Tekonivelpotilaan ohjausmalli Vertaiskoulutus tekonivelpotilaan ohjauksessa Avainosaajaverkosto Erva-yhteistyö Muuta Jatko-/kehittämisideat Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjaus Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjausmalli Vertaiskoulutus sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksessa Sydänhoitajaverkosto Erva-yhteistyö Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Jatko-/kehittämisideat Muuta koulutusta Arviointi Tavoitteiden toteutuminen VeTePO -osahankkeen vaikutukset käytännön toimintaan ja toiminnan suuntaamiseen tulevaisuudessa VeTePO -osahankkeen resurssit Pohdinta Lähteet

3 Tiivistelmä Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen (VeTePO) -osahanke toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Satakunnan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien yhteistyönä. Pohjois-Pohjanmaalla tavoitteena oli juurruttaa potilasryhmäkohtaisia ohjausmalleja hoitotyön käytäntöön, yhtenäistää potilasohjausta, vahvistaa sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osaamista sekä vahvistaa potilasohjauksen perustumista näyttöön: hoitosuosituksiin, tutkimustuloksiin ja paikallisiin hyviin hoitokäytänteisiin. PPSHP:ssä keskityttiin aivoverenkiertohäiriö-, keuhkoahtaumatauti-, sydämen vajaatoiminta ja tekonivelpotilaiden sekä lihavien lasten ohjauksen kehittämiseen. Jokaisen potilasryhmän ohjaus mallinnettiin selkeäksi kokonaisuudeksi ja koottiin sairaanhoitopiirin verkkosivuille, joista ne ovat vapaasti hyödynnettävissä. Vertaiskoulutus oli keskeinen työmenetelmä juurrutettaessa ohjausmalleja hoitotyön käytäntöön sekä vahvistettaessa terveys- ja sosiaalialan henkilöstön ja opiskelijoiden osaamista potilaiden hoidossa ja ohjauksessa. Näissä vertaiskoulutuksissa kouluttajat, kokeneet sairaanhoitajat ja fysioterapeutit, jalkautuivat alueen terveydenhuollon yksiköihin eli koulutukset vietiin työntekijöiden työympäristöön. Alueella pidettiin yli 230 koulutustilaisuutta, joihin osallistui yli 4300 henkilöä. Saadun palautteen perusteella vertaiskoulutus osoittautui hyväksi menetelmäksi vahvistettaessa henkilöstön osaamista ja juurrutettaessa ohjausmalleja hoitotyön käytäntöön. Vertaiskoulutukset mahdollistivat luontevan vuoropuhelun erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Niissä oli mahdollisuus mm. keskustella ohjaukseen liittyvistä ongelmatilanteista ja etsiä niihin tarkoituksenmukaisia ratkaisumalleja, arvioida käytössä olevia toiminta- ja ohjaustapoja sekä kehittää ohjausosaamista ja potilasryhmäkohtaista ohjausta. Hankeaikana luotiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelle tekonivelpotilaan hoidon ja ohjauksen kehittämiseen keskittyvä Tep-avainosaajaverkosto sekä OYS:n erityisvastuualueen kattavat tep- ja copd-erva yhteistyöryhmät. Nämä asiantuntijaverkostot jatkavat toimintaansa hankkeen päätyttyä. Verkostot vastaavat osaltaan potilasohjauksen kehittämisestä, ajankohtaisten asioiden levittämisestä ja tiedottamisesta. VeTePO -osahankkeessa yhtenäistettiin potilasohjeita ja hoitoprosesseja sekä tehtiin aktiivista yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimijoiden kanssa sairaanhoitopiirissä ja OYS:n erityisvastuualueella. Potilasohjauksen kehittäminen on kuitenkin jatkuva prosessi ja täydennyskoulutus nähdään tärkeänä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä tullaan jatkossa tarjoamaan säännöllistä potilasohjauskoulutusta sairaanhoitopiirin koulutuspalvelujen toimesta. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä tehty kehittämistyö tuotti potilasohjausosaamisen vahvistamiseen ja varmistamiseen hyviä työelämälähtöisiä käytänteitä, jotka ovat sovellettavissa ja käyttöön otettavissa kaikkialla Suomessa. Osahankkeen tulosten hyödyntäminen ja juurruttaminen hoitotyön käytäntöön parantaa potilaan saaman hoidon ja ohjauksen laatua. 3

4 1. Johdanto Kaikkeen potilaoitoon ja hoitotoimenpiteisiin liittyy ohjausta. Ohjaus ajatellaan osaksi ammatillista toimintaa, yhdeksi hoitotyön toiminnoksi ja olennaiseksi osaksi potilaan laadukasta ja asianmukaista hoitoa. Ohjauksella tuetaan potilaan omien voimavarojen löytymistä, jotta hänen aktiivisuutensa lisääntyisi ja hän pystyisi kantamaan enemmän vastuuta omasta toipumisestaan ja hoitamaan itseään mahdollisimman hyvin (Knutsson & Engberg 1999, Henderson & Zernike 2001, Kääriäinen & Kyngäs 2005) sekä saavuttamaan mahdollisimman hyvin ne tavoitteet, joiden vuoksi hoitoa annetaan. Ohjaus auttaa potilasta selviytymään sairautensa kanssa, mutta myös tunnistamaan ne oireet, joiden vuoksi hoitoon on hakeuduttava. Ohjaus vahvistaa potilaan tietoperustaa, auttaa häntä selviytymään hoidostaan ja vähentää hoitoon liittyviä pelkoja ja huolia (Johansson ym. 2005). Laadukas ohjaus on hoitajan ammatilliseen vastuuseen perustuvaa, potilaslähtöistä, vuorovaikutussuhteessa rakentuvaa, aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, joka on asianmukaisin resurssein toteutettua, riittävää ja vaikuttavaa (Kääriäinen 2007). Aiemmat tutkimukset ovat kiistatta osoittaneet, että hyvä ohjaus vahvistaa potilaan tiedollisia valmiuksia ja edistää potilaan omahoitovalmiuksia sekä vähentää potilaiden yhteydenottoja sairaalaan hoitojakson jälkeen (Henderson & Zernike 2001, Kyngäs 2003). Onnistuneen ohjauksen myötä potilaiden hoidon laatu paranee ja terveydenhuollon menojen kasvu hidastuu. Ohjauksessa on keskeistä tiedon antaminen, potilaan osallisuus, kumppanuus, yhteistyö, vuorovaikutteisuus, hoitajan velvollisuus ja ammatillinen vastuu. Ohjauksen lähtökohtana ovat potilaan tarpeet eli ohjauksen tulee olla potilaslähtöistä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen (VeTePO) osahankkeessa tehty kehittämistyö perustui laajaan potilasohjauksen kehittämistyöhön, jota sairaanhoitopiiri oli tehnyt jo vuosia muun muassa yhteistyössä paikallisen yliopiston ja perusterveydenhuollon toimijoiden kanssa. Nyt tässä hankkeessa tehty kehittämistyö pohjautui pääosin tähän aikaisempaan kehittämistyöhön ja siitä nousseisiin kehittämiaasteisiin. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä VeTePO -osahankkeessa oli mukana viisi potilasryhmää: aivoverenkiertohäiriö-, keuhkoahtaumatauti-, sydämen vajaatoiminta- ja tekonivelpotilaat sekä lihavat lapset (VeTePO hankesuunnitelma, 2009). Edellä mainitut potilasryhmät valikoituivat mukaan, koska ne edustavat merkittäviä kansantauteja, joiden alueellinen esiintyvyys on korkea ja potilaiden hoito toteutuu sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa. Lisäksi aivoverenkiertohäiriö-, keuhkoahtaumatauti-, sydämen vajaatoiminta- ja tekonivelpotilaiden ohjausta oli kehitetty jo aiemmissa hankkeissa ja lasten lihavuuden hoitoon oli laadittu aiemmin alueellinen hoitoketjukuvaus, jonka oli vielä huonosti tunnettu. Tässä raportissa kuvataan VeTePO -osahankkeessa tehtyä kehittämistyötä Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. 4

5 2. Tausta ja tarkoitus sekä tehtävän kuvaus 2.1 Tausta ja tarkoitus Hoitoaikojen lyhentyessä on kiinnitettävä huomiota hoidon ja ohjauksen yhdenmukaisuuteen, oikea-aikaisuuteen ja saumattomuuteen. Myös potilaiden muuttuneet odotukset ja tottumukset, väestön ikärakenteen muutos, terveydenhuollon kustannusten kasvu ja väestön monikulttuuristuminen haastavat kehittämään potilasohjausta. Lisäksi terveydenhuollon rakennemuutos, avohoidon painottuminen ja kansansairauksien lisääntyminen sekä ohjausvastuun jakautuminen yli organisaatiorajojen vaikuttavat siihen, että potilasohjauskäytännöt ja ohjausosaaminen on nostettu kehittämistoimien keskiöön. On myös nähtävissä, että terveydenhuollon lähitulevaisuuden haasteita ovat palveluntuottajien ja palvelun tarvitsijoiden välinen epäsuhta. Väestön ikääntyessä hoidon tarve kasvaa kaikkialla maassa. Samanaikaisesti tapahtuu terveydenhuoltohenkilöstön poistumista työmarkkinoilta suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle eivätkä työmarkkinoille tulevat ikäluokat riitä tasapainottamaan tilannetta. Siksi terveydenhuollon toimintojen ja olemassa olevien resurssien uudelleen tarkastelu on tarpeen myös potilasohjauksen kontekstissa. Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen (VeTePO) -osahankkeen tarkoituksena oli potilasohjauksen tuloksellisuuden parantaminen siten, että potilas kykenee hallitsemaan omaa terveysongelmaansa, osallistumaan omaan hoitoonsa sekä tekemään terveyttään ja hoitoaan koskevia päätöksiä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Ve- TePO -osahankkeessa kehittämistoimenpiteet kohdistuivat viiden potilasryhmän ohjaukseen ja niissä hyödynnettiin pitkälti sairaanhoitopiireissä tehtyä aikaisempaa pitkäkestoista kehittämistyötä. Tavoitteena oli juurruttaa potilasohjauksen toimintamalleja hoitotyön käytäntöön, yhtenäistää potilasohjausta ja vahvistaa henkilöstön ohjausosaamista sekä vahvistaa potilasohjauksen perustumista näyttöön PPSHP:ssä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä vuosina kuvattiin ja mallinnettiin aivoverenkiertohäiriö-, tekonivel-, sydän- ja keuhkoahtaumatautipotilaan ohjausta. Ohjauksen kehittämistä jatkettiin VeTePO -osahankkeessa muun muassa päivittämällä näiden potilasryhmien ohjauksen sisältöalueita. Lihavien lasten ohjaus valikoitui mukaan oireyhtymän haasteellisuuden, ajankohtaisuuden ja alueellisen hoitoketjun myötä. Vuosittain suomalaista sairastuu aivoverenkiertohäiriöön. Monisäikeinen oireyhtymä aiheuttaa pysyvää invaliditeettia enemmän kuin muut sairaudet ja se on myös neljänneksi yleisin kuolinsyy maassamme. Vuosittain Suomessa terveydenhuollon eri sektoreilla käytetään aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hoitoon yhteensä noin hoitopäivää. Aivoverenkierohäiriöön sairastuneet tarvitsevat varhain aloitettua ja moniammatillista kuntoutusta ja ohjausta, sillä tehokkaalla hoidolla voidaan huomattavasti vähentää sairauden aiheuttamaa vammaisuutta. Siksi aivoverenkiertohäiriöpotilaita hoitavan henkilöstön yhtenäisen tietoperustan saavuttamista ja ohjaustaitojen kehittymistä pidettiin tärkeänä. Tekonivelleikkaukset ovat onnistuessaan hyvin kustannustehokkaita. Onnistuneisuuteen vaikuttavat sekä potilaslähtöiset että henkilöstön ohjausosaamiseen liittyvät seikat. Ve- TePO -hankkeessa jatkettiin tekonivelpotilaan ohjauksen kehittämistä edellisen hanketyön pohjalta. Nyt haluttiin juurruttaa tekonivelpotilaan ohjausmalli käytäntöön sekä yhtenäistää kirjavia ja osin toisistaan poikkeavia hoitokäytänteitä, fysioterapia- ja potilasohjeita. Lisäksi haluttiin sairaanhoitopiirin strategian mukaisesti tiivistää yhteistyötä ja yhden- 5

6 mukaistaa toimintamalleja sekä erikoissairaanhoidon yksiköissä että erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä, jotta laadukas, yhdenmukainen ja tasavertainen hoito ja ohjaus toteutuisivat koko sairaanhoitopiirin alueella. Länsimaissa sydämen vajaatoiminta on yleinen sairaus, sillä 1-2 % väestöstä sairastaa sitä. Sydämen vajaatoiminta ei ole itsenäinen sairaus, vaan erilaisten sydän- ja verenkiertoelinten sairauksien seurauksena syntynyt laaja-alainen elintoimintojen muutos. On todettu, että tehostetulla omahoidon ohjauksella on keskeinen asema vajaatoimintaa sairastavien potilaiden selviämisessä. Tehostelun omahoidon ohjauksen on todettu parantavan elämisen laatua, vähentävän sairaalajaksoja ja lyhentävän niitä sekä alentavan kuolleisuutta. Asiaan perehtyneen hoitajan antaman ohjauksen on todettu parantavan omahoidon toteutumista, vajaatoiminnan oireiden tunnistamista ja näin vähentävän sairaalahoitojaksoja sekä parantavan sydämen vajaatoimintapotilaiden elämänlaatua. Keuhkoahtaumatautia sairastaa noin suomalaista. Keuhkoahtaumatauti ei ole parannettavissa, mutta sen etenemistä voidaan hidastaa. ( Keuhkoahtaumatauti on yleisyydestään huolimatta huonosti tunnettu sairaus. Sairauden ennaltaehkäisyllä ja varhaisella diagnosoinnilla on suotuisia vaikutuksia potilaan elämänlaatuun, mutta myös kansantalouteen, sillä keuhkoahtaumataudin yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset ovat liki kolminkertaiset astmaan verrattuna. VeTePO - osahankkeessa keuhkoahtaumatautipotilaan ohjauksen kehittäminen nähtiin tärkeäksi sekä sairauden yleisyyden takia että aikaisemman kehittämistyön vuoksi. Vuosina keuhkoahtaumatautipotilaan ohjaus sisältöineen mallinnettiin selkeäksi kokonaisuudeksi, jonka avulla hoitohenkilöstöllä on mahdollisuus vahvistaa osaamistaan keuhkoahtaumatautipotilaan ohjaamisessa (Lipponen ym. 2008, ). Kehittämistarpeen herätti myös PPSHP:n alueen astmahoitajille tehty kysely. Siinä nousi esille, että tiedolliset valmiudet ohjata keuhkoahtaumatautipotilasta olivat puutteelliset. Myös lasten lihavuuden hoidon kehittämistyötä on tehty PPSHP:n alueella aktiivisesti jo vuosien ajan. Vuonna 2007 julkaistiin moniammatillisena yhteistyönä laadittu lasten lihavuuden alueellinen hoitoketju. Lasten lihavuuden lisääntyminen oli huomattu myös Oulun yliopistollisen sairaalan lasten ja nuorten tulosyksikön endokrinologisella poliklinikalla, jonne perusterveydenhuolto oli lähettänyt hoitoon yhä enemmän ja yhä vaikeammin lihavia lapsia ja nuoria. Näiden lasten ja heidän perheittensä hoitaminen ja ohjaaminen osoittautui vaikeaksi. Eri ammattiryhmien välinen työnjako oli osin epäselvää ja yhteistyö perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä oli puutteellista. Havaittiin myös, että alueellinen hoitoketju tunnettiin huonosti. VeTePO -osahankkeessa tavoitteena olikin alueellisen lasten lihavuus hoitoketjun vahvistaminen ( sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjaon selkiinnyttäminen. 2.2 VeTePO -osahankkeen tavoitteet PPSHP:ssä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä VeTePO-osahankkeen tavoitteena oli viiden potilasryhmän (aivoverenkiertohäiriö-, keuhkoahtaumatauti-, sydämen vajaatoiminta- ja tekonivelpotilaat sekä lihavat lapset) potilaslähtöisen ohjauksen vahvistaminen ja yhtenäistäminen. Lisäksi halittiin juurruttaa potilasohjausmalleja hoitotyön käytäntöön, vahvistaa 6

7 henkilöstön osaamista sekä vahvistaa potilasohjauksen perustumista näyttöön (hoitosuosituksiin, tutkimustuloksiin ja paikallisiin hyviin hoitokäytänteisiin). Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin suunniteltiin myös perustettavaksi potilasohjauskeskus, joka koordinoi ja kehittää ohjaustoimintaa. Lisäksi sairaanhoitopiiri oli mukana laatimassa hoitotyön suosituksia pitkäaikaisesti sairaan aikuisen potilaslähtöiseen ohjaamiseen sekä omahoidon ohjaukseen sydämen vajaatoimintapotilaan hoidossa. Tavoitteet linkittyivät KASTE ohjelman tavoitteisiin, joissa korostetaan mm. palveluiden laadun parantamista ja henkilöstön osaamisen vahvistamista (STM 2009). Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä tehty kehittämistoiminta tähtäsi 1) Potilasohjauskäytäntöjen kehittämiseen ja potilaan saaman palvelun parantamiseen 2) Potilasohjauskäytäntöjen yhtenäistämiseen ja aikaisempien kehittämistyön tuloksien juurruttamiseen hoitotyön käytäntöihin 3) Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön potilasohjausosaamisen vahvistamiseen 4) Potilasohjauksen näyttöön perustuvuuden (hoitosuositukset, tutkimustulokset ja paikalliset hyvät hoitokäytännöt) vahvistamiseen Potilasryhmäkohtaiset tavoitteet olivat: 1) Aivoverenkiertohäiriöpotilaat: Hoitoon ja kuntoutukseen osallistuvalla henkilöstöllä on yhteinen tietoperusta, asianmukaiset valmiudet ja ammattitaito aivoverenkiertohäiriöpotilaan ja hänen omaisensa hoidosta ja ohjauksesta. Potilaan ohjaus on osa saumatonta kuntoutus- ja hoitoketjua, jolla tuetaan sairastuneen paluuta arkielämään mahdollisimman hyvin. 2) Keuhkoahtaumatautipotilaat: Keuhkoahtaumatautipotilaan ohjaus toteutuu Käypä hoito suosituksen pohjalta laaditun ohjausmallin mukaisesti Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä ja sen erityisvastuualueella. 3) Sydämen vajaatoimintapotilaat: Laaditaan sydämen vajaatoimintapotilaan ohjausmalli ja jalkautetaan mallia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yksiköihin. 4) Tekonivelpotilaat: Tavoitteena on tekonivelpotilaan ohjauksen ja henkilöstön osaamisen vahvistaminen siten, että leikkauoito on vaikuttavaa ja kustannustehokasta, jatkohoito sujuvaa ja komplikaatioiden määrä on vähäinen. 5) Lasten lihavuus: Alueellisen lasten lihavuus hoitoketjun vahvistaminen (Terveysportti) sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnjaon selkiinnyttäminen. Tavoitteena oli lisäksi, että vuoteen 2011 mennessä lasten ja nuorten tulosyksikössä endokrinologian poliklinikalla omahoitaja vastaa kokonaisuudesta moniammatillisen tiimin tuella. Tavoitteiden saavuttaminen parantaa potilaan ja omaisen tiedonsaantia sekä potilasturvallisuutta. Potilasturvallisuus paranee, kun henkilöstön osaaminen vahvistuu, hoitoyksiköissä käytetään samoja ohjeita ja toimintatapoja, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö tiivistyy ja hoitotyön asiantuntijoilla on toimivat verkostot. 2.3 Kehittämistehtävään liittyvät aikaisemmat selvitykset ja hankkeet Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä selvitettiin 2000-luvun alussa laajalla kyselytutkimuksella hoitohenkilöstön, potilaiden ja omaisten kokemuksia ohjauksesta (Alaloukusa- Lahtinen 2008, Kääriäinen 2007, Ervasti 2004, Lipponen 2004). Selvityksen perusteella valittiin kehittämiskohteiksi yhdeksän teema-aluetta, joita työstettiin henkilöstön ja diakonia-ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa yhteistyössä. Kehittämistyön tuloksena tuotettiin käytännön hoitotyöhön soveltuvia ohjausmalleja erikoissairaanhoidon yksiköissä (Lipponen ym. 2006). Vuonna 2006 kartoitettiin potilasohjauksen laa- 7

8 tua ja kehittämisinterventioiden vaikutuksia potilaiden, omaisten ja henkilöstön näkökulmasta. Tulosten mukaan interventioiden vaikutukset jäivät melko vähäisiksi (Mäenpää 2007, Rintala 2007, Tähtinen 2007). Linkit: (Kääriäinen 2007) (Lipponen ym. 2006) Kehittäminen jatkui Potilasohjauksen kehittäminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä -hankkeessa vuosina (Kanste ym. 2007). Tutkimusja kehittämiankkeen tarkoituksena oli potilasohjauksen organisoinnin alueellinen ja organisaatiorajat ylittävä mallintaminen. Useat alueelliset ja yhteiskunnalliset ilmiöt edellyttivät huomion kiinnittämistä ohjauksen kehittämiseen yli organisaatiorajojen. Mallit perustuivat nykytilanteen analyysiin ja arviointiin sekä teoreettiseen tietoon. Potilasohjauksen toimintamallit laadittiin sydän-, keuhkoahtauma-, tekonivel-, aivoinfarkti-, syöpä- ja haavanhoitopotilaille (Lipponen ym. 2008). Potilasryhmät edustivat merkittäviä kansantauteja, joiden alueellinen esiintyvyys on korkea ja potilaiden hoito toteutuu sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa. Linkit: (Lipponen ym. 2008) 2.4 VeTePO -osahankkeessa Pohjois-Pohjanmaalla tehty yhteistyö Yhteistyö Oulun yliopiston kanssa Jo vuosia kestänyt yhteistyö Oulun yliopiston terveystieteiden laitoksen kanssa jatkui. VeTePO-osahankkeen Oulun projektiryhmän jäsenenä toimi Oulun yliopiston terveystieteiden laitoksen professori Helvi Kyngäs. Vuonna 2010 kartoitettiin potilasohjauksen tilaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä ja Kainuun maakunta-kuntayhtymässä Maria Kääriäisen Potilas-mittarin avulla. Kyselylomakkeita jaettiin aivoverenkiertohäiriö-, keuhkoahtaumatauti-, sydämen vajaatoimintaja tekonivelpotilaalle sekä lihaville lapsille/nuorille ja heidän vanhemmilleen. Kyselyyn vastanneiden määrä jäi varsin vaatimattomaksi (vastausprosentti 33). TtK Saara Paukkeri raportoi pro gradu tutkielmassaan tekonivelpotilaiden arvion saamansa ohjauksen laadusta ja TtM, TtT-opiskelija Pirjo Kaakinen raportoi keuhkoahtaumatauti-, sydämen vajaatoiminta- ja aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjauksen laadusta osana omaa väitöskirjatutkimustaan. Yhteistyö Kainuun maakunta - kuntayhtymän kanssa Kainuun maakunta - kuntayhtymä osallistui VeTe-hankeaikana potilasohjauksen kehittämiseen aktiivisesti omalla alahankkeellaan, johon se itse hankki rahoituksen. Rahoituksen turvin maakunnassa kehitettiin erityisesti aivoverenkiertohäiriö-, sydämen vajaatoiminta- ja keuhkoahtaumatautipotilaan ohjausta. VeTePO-osahankkeen projektityöntekijät Oulusta tukivat Kainuussa tehtyä kehittämistyötä esimerkiksi luennoin ja yhteisin yhteistyöpäivin. 8

9 Taulukko 1. Kainuun kehittäjät. Potilasryhmä Nimi Nimike Työpiste Aivoverenkiertohäiriöpotilaan Kettunen Arja Kainuun keskussairaala, ohjaus teho-osasto (avh- yksikkö) Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjaus Kilpeläinen Mari Kajaanin seudun sairaala, kuntoutusyksikkö Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjaus Huotari Kati Kainuun keskussairaala, os. 8 Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjaus Pyykönen Marjatta Kainuun keskussairaala, os. 8 Aivoverenkiertohäiriöpotilaan Vartiainen Kaisu Sotkamon terv.asema, ohjaus vastaanotto Aivoverenkiertohäiriöpotilaan Pirinen Emma Sotkamon terveyskeskussairaala ohjaus Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjaus Sundqvist Eeva aoh Kainuun keskussairaala, sisätautien pkl Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjaus Väisänen Riitta aoh Suomussalmen terveyskeskussairaala Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa VeTePO -osahankkeessa tehtiin yhteistyötä myös kolmannen sektorin kanssa. Keuhkoahtaumatautipotilaan ohjauksen kehittämistyössä oli aktiivisesti mukana Hengitysliitto HELI, jonka aluevastaava Ritva Marjomaa oli mukana lukuisissa osahankeen järjestämissä vertaiskoulutuksissa ja kaikissa kansalaisille avoimissa keuhkoahtaumatautiilloissa (tarkemmin kohdassa 4.4.4). Tekonivelpotilaan ensitietoiltoja järjestettiin puolestaan yhdessä sairaanhoitopiirin ja Suomen Nivelyhdistyksen kanssa (tarkemmin kohdassa 4.6.5). Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjauksen kehittämiseen liittyen tehtiin yhteistyötä Aivoliiton kanssa (tarkemmin kohdassa 4.3.4) ja sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämiseen liittyvää yhteistyötä aloitettiin Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry:n kanssa (tarkemmin kohdassa 4.7.5). 3. VeTePO osahankkeen organisaatio PPSHP:ssä 3.1 VeTePO -osahankkeen henkilöstö PPSHP:ssä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä kehittämiankkeessa työskentelivät päätoimisesti projektipäällikkö Kaija Lipponen ( alkaen) ja projektisuunnittelija Johanna Alaloukusa-Lahtinen ( alkaen). Heidän lisäkseen osahankkeessa työskenteli määräaikaisesti kahdeksan projektityöntekijää 6-8 viikon mittaisissa projektityöjaksoissa kaksi kertaa vuodessa. Hanke työllisti myös muutamia henkilöitä erillistehtäviin esimerkiksi kyselyaineistojen tallennukseen. (taulukko 2) 9

10 Taulukko 2. Projektitoimijat VeTePO osahankkeessa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Nimi Tehtävä hankkeessa Työssäoloaika Työaika- % Lipponen Kaija TtM, e Projektipäällikkö % Alaloukusa-Lahtinen Johanna Projektisuunnittelija % TtM, e 100 % Hiltunen Vuokko Projektityöntekijä % Sh % % % % % % % % Lapinniemi Kaija Projektityöntekijä % Sh % % % % % % % % % % Leppävuori Hilkka Projektityöntekijä % Ft % % % % % % % Paukkeri Saara Projektityöntekijä % Sh % % % % % % 10

11 % Ronkainen Pirjo M. Projektityöntekijä % Sh % % % % % Savukoski Kaarina Projektityöntekijä % Sh % % % % % % Suopajärvi Outi Projektityöntekijä % Sh % % % % % % % % % Virola Minna Projektityöntekijä % Sh % % % % % % % Ylipahkala Hilkka-Liisa Sairaanhoitaja Tammikuu 2010: 3 työpäivää 100 % Helmikuu 2010: 4 työpäivää 100 % % Kaakinen Pirjo Asiantuntijatyö % TtM (tutkimusosio) 11

12 3.2 Projektiryhmä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä kehittämistyön tukena toimi projektiryhmä, jonka puheenjohtajana toimi hallintoylihoitaja ja sihteerinä projektisuunnittelija. Projektiryhmä kokoontui 4-5 kertaa vuodessa. Projektipäällikkö ja -suunnittelija toimivat projektiryhmän esittelijöinä. Projektiryhmän tehtävänä oli koordinoida, ohjata ja arvioida osahankkeen etenemistä sekä luoda ja vakiinnuttaa näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistamista tukevia käytäntöjä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä ja erva-alueella. Taulukko 3. PPSHP:n projektiryhmä. Alaloukusa- projektisuunnittelija Lahtinen Johanna Alavahtola Eila vs. hallintoylihoitaja siirtyi vuoden 2010 alusta varajäseneksi (ent. Korpivuoma) Eija Hukkanen ylihoitaja keväästä 2011 alkaen Ervelius Tuula ylihoitaja jäi pois keväällä 2011 Fordell Merja ylihoitaja Inget Mirjam ylihoitaja Kainulainen-Liiti ylihoitaja (Lapin sairaanhoitopiiri) marraskuusta 2009 lähtien Tarja Kejonen Pirjo hallintoylihoitaja vuoden 2010 alusta lähtien Kyngäs Helvi professori, OY Leinonen Riitta ylihoitaja (Kainuun maakunta marraskuusta 2009 lähtien -kuntayhtymä) Lipponen Kaija projektipäällikkö Paukkeri Saara projektityöntekijä Rissala Tuula ylihoitaja Ukkola Liisa ylihoitaja siirtyi ylihoitajan tehtävistä Oulun diakoniaopiston rehtoriksi 2010 syksyllä, jatkoi projektiryhmän jäsenenä 4. Saavutetut tulokset ja hyvät käytännöt 4.1 Vertaiskoulutus VeTePO -osahankkeessa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä pyrittiin terveys- ja sosiaalialan henkilöstön ohjausosaamisen vahvistamiseen, potilasohjauksen yhtenäistämiseen ja potilasohjausmallien juurruttamiseen käytännön hoitotyöhön. Työmenetelmänä tavoitteiden saavuttamiseksi käytettiin vertaiskoulutusta. Projektityöntekijät eli vertaiskouluttajat, kokeneet sairaanhoitajat ja fysioterapeutit, vapautettiin kaksi kertaa vuodessa 6-8 viikon määräajaksi omista perustehtävistään työstämään koulutusmateriaalia, päivittämään ohjausmalleja sekä pitämään potilasohjauskoulutuksia. Vertaiskouluttajat jalkautuivat erikoissairaanhoidon, sairaanhoitopiirin kuntien ja kuntayhtymien terveydenhuollon yksiköihin sekä alueen terveydenhuoltoalan oppilaitoksiin eli koulutukset vietiin lähelle sitä ympäristöä, jossa työntekijät työskentelivät. Pitkien etäisyyksien maakunnassa hyödynnettiin myös videoneuvotteluyhteyksiä kuntayhtymän sisällä. Ohjauskoulutukset sijoitettiin pääsääntöisesti iltapäiviin ja ne kestivät yleensä

13 tuntia. Koulutuksissa käsiteltiin itse sairautta, sen oireita ja hoitoa, hoitoketjua, ohjausmallia ja sen keskeisiä sisältöalueita. Osaan koulutuksista sisällytettiin myös potilasesimerkkejä ja käytännön harjoituksia. Koulutusten sisältö pyrittiin räätälöimään kunkin kohderyhmän mukaan ja niissä pyrittiin aktivoimaan henkilöstöä tarkastelemaan oman yksikkönsä ohjauskäytänteitä. Vertaiskoulutusprosessi VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Tiedotus yleisesti harkinnanvaraisesti (tilastot, yhteistyökumppanit) Työyksiköiden/palvelualueiden koulutustarve, osaamisvajeet Potilasohjausmallit (tausta) Henkilöstöresurssi (hanke) Koulutuskalenteri aikataulutus / projektityöjaksot Hyvien käytäntöjen siirtäminen, ohjausmallien juurruttaminen Vertaiskoulutukset Potilaan parhaaksi Johanna Alaloukusa-Lahtinen, projektisuunnittelija, TtM, PPSHP Kaija Lipponen, projektipäällikkö, TtM, PPSHP Kuvio 1. Vertaiskoulutusprosessi. Vertaiskoulutus on menetelmä, joka yhdistää teorian ja käytännön. Se mahdollistaa luontevan vuoropuhelun erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Vertaiskoulutuksissa on mahdollista päivittää osaamista, keskustella potilasohjaukseen liittyvistä ongelmatilanteista ja etsiä niihin tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Vertaiskoulutuksissa voidaan yhdessä arvioida käytössä olevia toiminta- ja ohjaustapoja ja näin edelleen kehittää potilasohjausta. Vertaiskoulutukset mahdollistavat myös verkostoitumisen. Vertaiskoulutuksella voidaan parantaa henkilöstön ohjausosaamista ja hoidon laatua sekä yhtenäistää käytänteitä. Sen avulla voidaan käynnistää monitasoista toimintaa potilaan parhaaksi sekä vahvistaa laadukkaan ohjauksen reunaehtoja (esim. asianmukaiset resurssit, ohjauksen organisointi). Toteutuakseen vertaiskoulutus vaatii henkilöstöresursseja ja koordinaatiota. Potilasohjauksen kehittäminen pitäisi saada osaksi yksiköiden normaalia toimintaa eli yksiköissä tulisi vastuuttaa joku henkilö potilasohjausasioista vastaavaksi ja resursoida hänelle riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen. Ideaalitilanne olisi, jos klinikat pystyisivät perustamaan klinikkakohtaisia tai useamman klinikan yhteisiä asiantuntijahoitajan vakansseja, joiden yhdeksi tehtäväalueeksi määriteltäisiin potilasohjauksen kehittäminen, ohjauskoulutusten koordinointi ja mahdollisesti myös kouluttaminen. 13

14 VeTePO -osahanke järjesti hankeaikana kaikkiaan 230 potilasohjauskoulutusta, joihin osallistui kaikkiaan 4351 henkilöä. Koulutuksilla oli hyvä kattavuus, sillä kaikissa sairaanhoitopiirin kunnissa tai yhteispalvelualueilla järjestettiin potilasohjauskoulutuksia. (PO_Liite1) Taulukko 4. Järjestetyt vertaiskoulutukset. Potilasryhmä Syksy -09 Kevät -10 Syksy -10 Kevät -11 Syksy -11 Yhteensä AVH COPD * 4 50 TEP Sydämen vajaatoiminta Lasten lihavuus Yhteensä * mukana 7 Hengitysliiton tilaisuutta Taulukko 5. Vertaiskoulutuksiin osallistuneet Potilasryhmä Syksy -09 Kevät -10 Syksy -10 Kevät -11 Syksy -11 Yhteensä AVH COPD * TEP Sydämen vajaatoiminta Lasten lihavuus Yhteensä * mukana Hengitysliiton tilaisuuksiin osallistuneet 4.2 Hoitotyön verkostot Vertaiskoulutusten lisäksi osahankkeen tavoitteiden saavuttamista edistettiin perustamalla uusia ja vahvistamalla jo aiemmin perustettuja hoitotyön verkostoja. Verkostojen toiminnan tavoitteena on potilaiden hoidon ja ohjauksen kehittäminen, henkilöstön osaamisen ylläpito ja lisääminen, yhteistyön edistäminen sekä tiedonkulun parantaminen. Toimiva yhteistyöverkosto on keino parantaa osaltaan potilaan saaman hoidon laatua. Perustetut hoitajaverkostot: 1) Tep-avainosaajat eli tekonivelpotilaan hoidon ja ohjauksen avainosaajat -verkosto perustettiin helmikuussa 2011 ja siinä on jäseniä melkein kaikista sairaanhoitopiirin kunnista/kuntayhtymistä (tarkemmin kohdassa 4.6.3). 2) Tep-erva -yhteistyöryhmä eli OYS:n erityisvastuualueen tekonivelpotilaan hoidon ja ohjauksen vastuuhenkilöt perustettiin lokakuussa Siihen kuuluu edustajia Pohjois- Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireistä sekä Kainuun maakunta-kuntayhtymästä (tarkemmin kohdassa 4.6.4). 3) Copd-erva -yhteistyöryhmä eli OYS:n erityisvastuualueen keuhkoahtaumatautipotilaan hoidon ja ohjauksen vastuuhenkilöiden yhteistyöryhmä perustettiin lokakuussa Sii- 14

15 hen kuuluu edustajia Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireistä sekä Kainuun maakunta-kuntayhtymästä (tarkemmin kohdassa 4.4.3). Osahankkeessa hyödynnetyt ja vahvistetut hoitajaverkostot: 1) Sydänhoitajaverkosto (tarkemmin kohdassa 4.7.3) 2) AVH-yhdyenkilöt (tarkemmin kohdassa 4.3.4) 3) Hengityoitajat (tarkemmin kohdassa 4.4.6) 4.3 Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjaus Vuosittain suomalaista sairastuu aivoverenkiertohäiriöön ja sairastuneista joka neljäs on työikäinen. Monisäikeinen oireyhtymä aiheuttaa pysyvää invaliditeettia enemmän kuin muut sairaudet ja se on myös neljänneksi yleisin kuolinsyy maassamme. Vuosittain Suomessa terveydenhuollon eri sektoreilla käytetään aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hoitoon yhteensä noin hoitopäivää. Ikääntyminen on tärkein aivoverenkiertohäiriön riskitekijä. Ennaltaehkäisy on parasta hoitoa. Kohonneen verenpaineen, kohonneiden veren rasvaarvojen ja eteisvärinän hoitaminen vähentävät riskiä sairastua aivoverenkiertohäiriöön. Sepelvaltimotaudin ja diabeteksen hyvä hoitotasapaino, tupakoinnin lopettaminen, riittävä liikunta, mahdollinen painon pudotus ja alkoholin käyttö kohtuudella niin ikään pienentävät aivoverenkiertohäiriöriskiä. Aivoverenkierohäiriöön sairastuneet tarvitsevat varhain aloitettua ja moniammatillista kuntoutusta ja ohjausta, sillä tehokkaalla hoidolla voidaan huomattavasti vähentää sairauden aiheuttamaa vammaisuutta. Aktiivinen kuntoutus tulee aloittaa heti, kun potilaan tila on riittävän vakaa. PPSHP:ssä aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjauksen kehittämiseen oli paneuduttu jo 2000-luvun puolivälin jälkeen, kun erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyöhankkeena kuvattiin ja mallinnettiin aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjaus ja sen sisältö. VeTePO -osahankkeessa jatkettiin edelleen tätä ohjauksen mallintamista ja päivitettiin ohjauksen sisältöalueita. Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjauksen kehittämistyössä tavoitteena oli, että hoitoon ja kuntoutukseen osallistuvalla henkilöstöllä on yhteinen tietoperusta, asianmukaiset valmiudet ja ammattitaito aivoverenkiertohäiriöpotilaan ja hänen omaisensa hoidosta ja ohjauksesta. Potilaan ohjaus on osa saumatonta kuntoutus- ja hoitoketjua, jolla tuetaan sairastuneen paluuta arkielämään mahdollisimman hyvin. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjaus mallinnettiin kokonaisuudeksi ja vietiin PPSHP:n internet-sivuille. Lisäksi aivoverenkiertohäiriöpotilaita hoitavan henkilöstön yhtenäisen tietoperustan saavuttamista ja ohjaustaitojen kehittymistä edistettiin järjestämällä vertaiskoulutuksia aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjauksesta ja hoidosta. Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjauksen tiedollinen sisältö on varsin helposti siirrettävissä kirjallisien ja audiovisuaalisien materiaalien avulla tätä potilasryhmää ohjaavan henkilöstön käyttöön, mutta käytännön taitojen osaaminen vaatii hoitohenkilökunnalta paljon omakohtaista harjaantumista, potilaiden oireiden analysointikykyä sekä kykyä omalla toiminnallaan vaikuttaa oireisiin. Osahankkeen järjestämät vertaiskoulutukset mahdollistivat näiden käytännön ohjaustaitojen harjoittelun ohjatusti. 15

16 4.3.1 Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjausmalli Hanketyön aluksi päivitettiin aiemmassa hanketyössä laadittua aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjausmallia ja sen sisältöä. Syntynyt malli on laaja kokonaisuus, joka kokoaa yhteen aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjauksen ja hoidon keskeiset elementit potilaan sairastumisesta, hoidosta ja kuntoutumisesta kohti mahdollisimman itsenäistä elämää. Mallissa on keskeistä sairastuneen omien voimavarojen huomioiminen, tukeminen ja hyödyntäminen mahdollisimman pitkälle kuntoutumisprosessin eri vaiheissa. Mallia laadittaessa huomioitiin aikaisemmin tehdyt aivoverenkiertohäiriöpotilaan toimintamalli (Lipponen ym. 2008), ja omaisten ohjekirja sekä hoitoketjukäsikirja, ja Käypä hoito suositus, alan kirjallisuus, tutkimustulokset, erilaiset ohjekirjaset ja dvd-tallenteet. Ohjausmalli on tarkoitettu jokapäiväiseen käyttöön aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoitotyössä niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossa. Sitä voidaan käyttää uuden työntekijän ja opiskelijan perehdytyksen apuvälineenä. Lisäksi oppilaitokset voivat hyödyntää sitä opetuksessaan. Ohjausmalli on tallennettu sähköiseen muotoon ja se löytyy sisältöineen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ekstranet-sivuilta. Linkit: Kuvio 2. Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjausmalli. 16

17 Ohjausmallista sisältöineen laadittiin lisäksi laaja luentopaketti, jota käytettiin vertaiskoulutusten runkona. Luentopaketti lähetettiin myös koulutuksiin osallistuneille sähköisessä muodossa ja se jäi heille ikään kuin muistin tueksi/käsikirjaksi, josta on mahdollista tarkistaa asioita vielä koulutuksen jälkeenkin. Luentopaketti löytyy myös sairaanhoitopiirin intranet-sivustolta. (PPT1) Aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoitoa ja ohjausta sekä aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjausmallia sisältöineen esiteltiin vuosien 2010 ja 2011 Sairaanhoitajapäivillä. Lisäksi mallista laadittiin esite, jota oli jaossa posterin yhteydessä. (PO_Liite1, Julkaisu_J8) Vertaiskoulutus aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjauksessa Koulutusten tavoitteena oli antaa tietoa aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoidosta, ohjauksesta ja kuntoutuksesta sekä käynnistää hoitohenkilöstön omaa ajattelua ja analyysiä prosessin kokonaisvaltaisuudesta teoriatiedon ja käytännön esimerkkitapausten avulla. Vertaiskouluttajina toimivat projektityöntekijät (fysioterapeutti Kaarina Savukoski ja sairaanhoitaja Vuokko Hiltunen) jalkautuivat terveydenhuollon yksiköihin ympäri sairaanhoitopiiriä sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa ja pitivät niissä ohjauskoulutuksia. Koulutuksissa käsiteltiin aivoverenkiertohäiriötä sairautena ja sen hoitoa, hoitoketjua ja prosessia sekä ohjausmallia ja sen keskeisiä sisältöalueita (esim. ohjauksen/oppimisen tasot, sanallinen ja manuaalinen ohjaus, Affolter- ja Bobathlähestymistavat). Koulutuksiin sisällytettiin myös käytännön harjoituksia ja potilasesimerkkejä. Vertaiskoulutuksissa oli hyvin esillä niin sairaanhoitajan kuin fysioterapeutin näkökulmat. Kahdessa koulutuksessa oli kouluttajana mukana myös PPSHP:n puheterapeutti. Kaikkiaan hankeaikana järjestettiin 59 aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjaus koulutusta, joihin osallistui yhteensä 1073 terveydenhuoltoalan ammattilaista ja alan opiskelijaa (PO_Liite2). Ihan kaikkia PPSHP:n kuntia ei vertaiskoulutuksin tavoitettu. Järjestetyistä vertaiskoulutuksista kerättiin systemaattisesti palautetta sähköisen palautekyselyn avulla (N=837, n=402). Palautekyselyn vastausprosentti oli 48. Vastaajat pitivät nykyistä koulutusten toteutustapaa erittäin hyvänä ja toimivana. He arvostivat erityisesti sitä, että koulutus tuotiin lähelle työntekijöitä, heidän omille työpaikoilleen. Suurin osa vastaajista piti koulutuksen sisältöä kiinnostavana. Hoitava henkilöstö sai koulutuksista sellaisia tietoja ja taitoja, joiden avulla he pystyvät jatkossa hoitamaan ja ohjaamaan aivoverenkiertohäiriöpotilaita entistä kokonaisvaltaisemmin. Koulutuksissa käsitellyt asiat arvioitiin oman työn kannalta käyttökelpoisiksi ja tärkeiksi. Oman työn kannalta hyödyllisimmiksi sisältöalueiksi vastaajat arvioivat käytännön esimerkit/harjoitukset, manuaalisen ja sanallisen ohjauksen sekä oireiden vähentämisen ohjauksen keinoin. Suurin osa vastaajista näki tärkeäksi myös aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoitoon osallistuvien verkostoitumisen ja verkoston säännölliset tapaamiset. Muiden ko. potilasryhmän hoitoon osallistuvien ammattiryhmien (esim. lääkäri, toiminta- ja fysioterapeutti, psykologi, sosiaalityöntekijä) osallistuminen kouluttamiseen sairaanhoitajan ja fysioterapeutin rinnalla olisi varmasti vielä edesauttanut aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoidon ja ohjauksen moninaisuuden hahmottamista ja lisännyt osaltaan koulutuksiin osallistuvan henkilöstön osaamista. 17

18 4.3.3 Erva-yhteistyö Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjauksen kehittämiseksi ja yhtenäistämiseksi OYS:n erityisvastuualueella tehtiin yhteistyötä PPSHP:n, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja Kainuun maakunta-kuntayhtymän kanssa. Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjauksen vastuuhenkilöt kokoontuivat Oulussa syksyllä Tällöin kartoitettiin aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoidon ja ohjauksen käytänteitä eri sairaanhoitopiireissä. Kainuun maakuntakuntayhtymässä tehtyä aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjauksen kehittämistä tuettiin järjestämällä Kainuun keskussairaalassa kaksi aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjaus koulutusta, joista saatiin erittäin hyvää palautetta Verkostot Sairaanhoitopiirin alueella toimii AVH -yhdysjäsenverkosto, johon kuuluu yli 40 jäsentä alueen kunnista, kuntayhtymistä ja sairaaloista. Verkosto kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa keskustelemaan ajankohtaisista aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoitoon liittyvistä asioista. Verkostoa ylläpitää Aivoliitto ja tapaamiset kutsuu koolle erikoissairaanhoidon kuntoutusohjaaja. Projektityöntekijä Vuokko Hiltunen toimii aktiivisesti tässä verkostossa ja hän esitteli yhdessä projektityöntekijä Kaarina Savukosken kanssa aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjausmallia verkoston kokoontumisessa. Taulukko 6. AVH -yhdyenkilöt Pohjois-Pohjanmaalla. Paikkakunta / toimipaikka Nimi Nimike Hailuodon terveyskeskus Sakari Jokela Haukiputaan tk/lääkinnällinen kuntoutus Marjo Salomaa Helmi/Haapaveden terveyskeskus Riitta Väisänen th Helmi/Kestilän terveysasema Raija Lotvonen Helmi/Piippolan terveyskeskus Tarja Junnonaho Helmi/Rantsilan terveysasema Tarja Similä Kalajoen terveyskeskus, vuodeosasto Anneli Törnvall Kallio/Alavieskan terveyskeskus Tiina Tuomaala Kallio/Nivalan terveyskeskus/kuntoutus Elisa Helander Kallio/Ylivieskan terveyskeskus Heli Hemmilä Kempeleen terveyskeskus Katja Vähäkuopus Kiimingin terveyskeskus Pirkko Saarela Kuusamon terveyskeskus/fysiatrian os. Virpi Rönkkönen Limingan terveyskeskus/kuntoutus Seija Sutela /ko Lumijoen terveysasema Anne Meskus vastaava hoitaja Muhoksen terveyskeskus, kotisairaanhoito Päivi Valjus ODL Terveys Oy, Kuntoutus Arja Manninen Oulaisten terveyskeskus, vuodeosasto Arja Haarala Oulun kaupungin sairaala Vuokko Hiltunen Oulun kaupungin sairaala Suvi Penttilä-Sirkka Oulun kaupunki / Kuntoutuspalvelut Elina Lahdenperä Oulunkaaren ky/ Iin terveyskeskus Kylli Kaikkonen Oulunkaaren ky/ Pudasjärven terveyskeskus, vuodeosasto Leila Alatalo Oulunkaaren ky/ Utajärven terveyskeskus Minna Huuhtanen Oulunkaaren ky/ Vaalan terveyskeskus Eija Vola 18

19 Oulunsalon kunta / Kotihoito Kati Ruokojärvi Oulunsalon terveyskeskus Maija-Liisa Rosberg OYS/Os. 1 Aulikki Torvinen OYS/Os. 1 Hilkka Vilkki OYS/Os. 33 Leena Pennanen aoh OYS/Os. 33 Tuula Ahola OYS/Neurologian pkl Pirkko Holappa kuntoutusohjaaja OYS/Neurologian yht. Raakkel Vaaraniemi Raahen seudun hvky/raahe Sanna Tuomikoski Raahen seudun hvky/ osasto 6 Riitta Marjala Raahen seudun hvky/ Mäkelänrinteen palvelutalo/kotihoito Sirkka Peltola Raahen seudun hvky/ Vihannin terveyskeskus Sanna Leinonen avopalveluohjaaja Raahen seudun hvky/pyhäjoen kunnan kotihoito Eija-Liisa Luoto Raahen seudun hvky/siikajoen palvelukeskus, kotipalvelu Aira Kurikka kh Selänne/ Haapajärven tk Tuula Leipälä Selänne/Kärsämäen terveyskeskus, vuodeosasto Raija Aulis Selänne/Pyhäjärven terveyskeskus Juha Tikkanen oh Selänne/Reisjärven terveyskeskus Raija Paavola hoitotyön johtaja Taivalkosken sos. ja terveystoimi Ritva Taivalkoski Tyrnävän terveyskeskus Sanna Rantala Yli-Iin terveyskeskus Merja Ylitalo Jatko-/kehittämisideat Vertaiskouluttajien toimet ja säännölliset koulutukset Henkilöstön ohjausosaamisen ylläpito ja kehittäminen vaatii säännöllistä koulutusta. Tämä mahdollistuu parhaiten vertaiskouluttajien toimien perustamisella sekä erikoissairaanhoitoon että perusterveydenhuoltoon tai osoittamalla muutoin työntekijöille selkeä aikaresurssi vertaiskouluttajana toimimiseen. Vertaiskouluttajalla tulee olla vankka osaaminen aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoidossa ja ohjauksessa. Sen lisäksi hänelle olisi hyvä järjestää sekä ammatillista täydennyskoulutusta että pedagogista koulutusta. Vertaiskouluttajan tehtävänä olisi mm. järjestää työyhteisöissä säännöllisiä koulutuksia, joissa moniammatillisesti pienissä ryhmissä harjoiteltaisiin käytännön potilastilanteita aitoja potilaita hoitaen ja ohjaten. Moniammatillisten koulutusryhmien jäsenet voisivat näin reflektoida omaa toimintaansa potilaan ohjaajana ja tämän omatoimisuuden edistäjänä. Avh-vastaavat Aivoverenkiertohäiriöpotilas tarvitsee usein rinnalleen toisen henkilön huolehtimaan hoitoprosessinsa jatkumisesta potilaan siirtyessä hoitopolkunsa eri vaiheissa yksiköstä toiseen ja kotiinsa. Tähän mennessä avh-vastaavat ovat toimineet työpisteissään oman työnsä ohessa ilman erillistä ajallista tai palkkauksellista resursointia ja ilman tehtävän hoitamiseen soveltuvaa työtilaa. Avh-vastaavien toimenkuvaa tuleekin selkeyttää ja luoda 19

20 työhön ajalliset ja rakenteelliset mahdollisuudet. Tällaista toimintamallia kehitellään Kaste-rahoitteisessa Kytke-hankkeessa. ketju_/ Avh-poliklinikka Aivoverenkiertohäiriöön sairastunut tarvitsee säännönmukaista lääketieteellistä seurantaa ja ohjausta myös perussairauksiensa osalta. Perusterveydenhuollon avhpoliklinikkatoiminta tarjoaa mahdollisuuden potilaan terveydentilan kokonaisvaltaiseen hoitoon, seurantaan ja potilasohjaukseen. Perinteisten vastaanotto- ja ohjaustilojen lisäksi poliklinikalle voidaan rakentaa/remontoida tilat ja hankkia välineet niin, että kuntoutujalla on mahdollisuus harjoitella sopivilla yläraajaharjoitusvälineillä (tuetut otteet, oman toiminnan aktivaatiotason mukaiset säädöt) ja kävelyä painotuetusti harjoittavilla laitteilla sekä itsenäisesti että ryhmissä. Ryhmässä tapahtuva harjoittelu mahdollistaa luontevasti kokemusten jakamisen ja vertaistuen. Videoneuvotteluyhteys Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen kokonaistilanteen välittäminen laaja-alaisesti jatkohoitopaikkoihin vaatii kirjallisen ja suullisen tiedonvaihdon lisäksi kuvallisia yhteyksiä. Kuvallisen videoneuvotteluyhteyden kautta mahdollistuu face to face -tilanne, joka sitouttaa paremmin toimijat yhteisesti sovittuihin toimintoihin ja palveluihin. Samalla sairastunut näkee, keiden kanssa hän jatkossa tulee toimimaan. Videovälitteiset kokoontumiset vähentävät mm. matkakustannuksia. Tällaisia videoneuvotteluyhteyksiä pilotoidaan Kytke-hankkeessa ketju_/ Virtuaalisovellukset oppimisen tukena Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneita hoitavat ja kuntouttavat yhteisöt tarvitsevat yhteisöllisen ja tilannesidonnaisen oppimisen tukemista omissa sairaanhoito- ja kuntoutusympäristöissään. Moniammatillisen työskentelytapaa pitäisi harjoitella jo peruskoulutusvaiheessa. Vajeet toinen toistensa ammattitaidon hyödyntämisessä ja yhteistyömahdollisuuksien vähäinen käyttö tuovat mukanaan kuntoutujalle sekundaarisia haittoja mm. kyvyttömyyden ottaa käyttöön spontaanistikin palautunutta toimintaa ilman ohjausta. Virtuaalioppimisympäristö mahdollistaisi moniammatillisen harjoittelun simuloiduissa tilanteissa hoitopolun eri vaiheissa. Virtuaalimaailmassa saataisiin näkyväksi mahdolliset toimimattomat tai jopa haitalliset tapahtumat sekä voitaisiin löytää ja vahvistaa tehokkaaksi todettuja käytäntöjä. Sairaalaympäristöön sovellettujen potilaoitoa ja kuntoutusta käsittelevien simulaatiopelien kehittäminen vaatii laaja-alaista asiantuntemusta ammattiryhmäkohtaisesti ja pedagogisesti sekä innovatiivista tietotekniikan osaamista, hyödyntämistä ja pioneerityötä. 20

21 4.4 Keuhkoahtaumatautipotilaan ohjaus Kansanterveystieteen laitoksen arvioiden mukaan keuhkoahtaumatautia sairastaa noin suomalaista ja toiset sairastaa keuhkoahtaumataudin esiastetta, kroonistunutta keuhkoputkentulehdusta. Keuhkoahtaumataudin yleisin aiheuttaja on pitkäaikainen tupakointi (noin15-20 % tupakoijista sairastuu siihen). Myös periytyvät tai työperäiset syyt voivat vaikuttaa taudin puhkeamiseen. Keuhkoahtaumatauti ei ole parannettavissa, mutta sen etenemistä voidaan hidastaa. Taudin tärkein hoitomuoto on tupakoinnin lopettaminen, lääkehoidolla voidaan ainoastaan lievittää oireita. Sairastuneiden elinikä on kuitenkin pidentynyt kehittyneen hoidon ansiosta. Keuhkoahtaumataudin ehkäisy on yhteydessä ensisijaisesti tupakoinnin ehkäisyyn ja vähentämiseen. ( Keuhkoahtaumatauti on yleisyydestään huolimatta vielä varsin vähän tunnettu sairaus. Kuitenkin sen ennaltaehkäisyllä eli tupakoinnin lopettamisella saataisiin sairauden esiintyvyys laskemaan sellaiselle tasolle, ettei sillä olisi enää niin suurta kansantaloudellista merkitystä. Sairauden varhaisella diagnosoinnilla on suotuisia vaikutuksia potilaan elämänlaatuun, mutta myös kansantalouteen, sillä keuhkoahtaumataudin yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset ovat liki kolminkertaiset astmaan verrattuna. Keuhkoahtaumatautipotilaan ohjauksen kehittäminen nähtiin tärkeäksi sairauden yleisyyden takia, mutta myös siksi, että aikaisemmissa potilasohjauksen kehittämiankkeissa oli jo tehty potilasryhmän kyseisen potilasryhmän ohjauksen kehittämistyötä. Tällöin keuhkoahtaumatautipotilaan ohjaus sisältöineen oli mallinnettu selkeäksi kokonaisuudeksi, jonka avulla jokainen, joka hoitaa keuhkoahtaumatautia sairastavaa potilasta, voi saada samanlaiset tiedolliset valmiudet ohjaamisensa tueksi (Lipponen ym. 2008). Vuosina PPSHP:ssä tehdyn kehittämistyön aikana tehtiin myös kysely alueen astmahoitajille. Siinä nousi selkeästi esille, että astmahoitajien tiedolliset valmiudet ohjata keuhkoahtaumatautipotilasta olivat puutteelliset eikä heille ollut resursoitu riittävästi aikaa astmahoitajan työhön. Kyselyn pohjalta heräsi ajatus, miten muu hoitohenkilökunta kokee hallitsevansa keuhkoahtaumatautipotilaan ohjauksen, kun nimetyt astmahoitajatkin arvioivat taitonsa puutteellisiksi. Tavoitteena oli, että keuhkoahtaumatautipotilaan ohjaus toteutuu Käypä hoito suosituksen pohjalta laaditun ohjausmallin mukaisesti Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä ja sen erityisvastuualueella. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi järjestettiin sairaanhoitopiirin alueella vertaiskoulutuksia, verkostoiduttiin ja tehtiin yhteistyötä kolmannen sektorin ja OYS:n erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kanssa Keuhkoahtaumatautipotilaan ohjausmalli Vuonna 2008 julkaistu keuhkoahtaumapotilaan ohjausmalli (Malli_OM5) koostuu viidestä eri osa-alueesta, joista jokainen muodostaa oman kokonaisuutensa: keuhkoahtaumatauti sairautena, tupakasta vieroitus, lääkehoito, elämäntavat ja omahoito sekä seuranta/kontrollit. VeTePO-osahankkeen aikana tätä mallia päivitettiin useaan otteeseen näyttöön perustuvalla tiedolla. Päivitystyöstä vastasi projektityöntekijä, sairaanhoitaja Minna Virola ja hän käytti tässä päivittämistyössä myös muiden ammattiryhmien asiantuntemusta (esim. keuhkosairauksien esikoislääkäri, fysio- ja ravitsemusterapeutti). Merkittävä rooli mallin päivitystyössä oli myös sairaanhoitaja, TtT-opiskelija Leena Patala-Pudaksella, 21

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

Vertaiskouluttajat parantavat potilasohjausta

Vertaiskouluttajat parantavat potilasohjausta Vertaiskouluttajat parantavat potilasohjausta Taustaa 1/4 Potilaalla on oikeus ohjaukseen ja henkilöstöllä on velvollisuus ohjata lait ja asetukset ohjeet ja suositukset hyvät ammattikäytänteet potilaan

Lisätiedot

Yhtenäinen toimintamalli tekonivelpotilaan ohjaukseen

Yhtenäinen toimintamalli tekonivelpotilaan ohjaukseen Yhtenäinen toimintamalli tekonivelpotilaan ohjaukseen POTILAAN PARHAAKSI VALTAKUNNALLISESTI Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen osahankkeen loppuseminaari Oulu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen, VeTePO -hankkeeseen liittyvät koulutukset ja seminaarit

Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen, VeTePO -hankkeeseen liittyvät koulutukset ja seminaarit VETOVOIMAINEN JA TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ TERVEYDENHUOLTO 1(13) Näyttöön perustuvan vahvistaminen, VeTePO -hankkeeseen liittyvät koulutukset ja seminaarit Taulukko 1a. Julkiset esitelmät, luennot, koulutustilaisuudet.

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Tahdistinpotilaan ohjauksen kehittäminen Satakunnan sairaanhoitopiirissä

Tahdistinpotilaan ohjauksen kehittäminen Satakunnan sairaanhoitopiirissä hanke 2009-2011: Yhdessä uudella tavalla. Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen osahanke, VeTePO Satakunnan sairaanhoitopiirin pilottihanke Tahdistinhoitajapoliklinikan kehittäminen ja potilasohjauksen

Lisätiedot

Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen -osahanke. (VeTePO) Yhteenvetoraportti

Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen -osahanke. (VeTePO) Yhteenvetoraportti 1(21) Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen -osahanke (VeTePO) Yhteenvetoraportti (Raportti_R0) Kaija Lipponen 1 2(21) Tiivistelmä... 1

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS Hanke- esittely Tekonivelpotilaan hoitoketju Mitä potilasohjaus on? Nivelrikko sairautena ja nivelrikon hoito polvi ja lonkka Käypähoitosuositukset

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.30 10.30 11.00 11.00 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Päivän avaus Merja Miettinen,

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

VESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM

VESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM VESOTE-hanke Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) -hanke Yksi STM:n rahoittamista hallituksen kärkihankkeista (2017 18) Edistetään terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Leea Järvi Terveyden edistämisen koordinaattori Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, PTH-yksikkö Ammattihenkilökunnan tiedot ja Osaamisvajeet?

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

Potilasohjauksen alueellinen yhteistyöverkosto (PAVE)

Potilasohjauksen alueellinen yhteistyöverkosto (PAVE) Potilasohjauksen alueellinen yhteistyöverkosto (PAVE) 29.6.2011 Virpi Kemppainen, TtM, sh AMK, Potilasohjauksen alueellinen yhteistyöverkosto (PAVE) Taustaa: hanke, asiakaslähtöisyyden vahvistaminen potilasohjauksessa

Lisätiedot

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.00 9.30 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.45 10.45 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

Lisätiedot

Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014

Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Hoidon haasteet Alueelliset erot hoidon määrässä ja laadussa suuria Tiukat diagnoosikriteerit >hoitoon pääsyn kriteerit Diagnoosien eriarvoisuus Aikuisten hoitoon

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kehittäminen ja välittäminen SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Mervi Siekkinen, projektisuunnittelija TH hanke 20.10.2011

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 20.5.2016 Kehittäjäsairaanhoitaja Johanna Pekkilä, JYTE avosairaanhoito Alkutilanne Sepelvaltimotautia

Lisätiedot

Alueellinen osaamisen kehittämisen suunnitelma (Päivitys )

Alueellinen osaamisen kehittämisen suunnitelma (Päivitys ) 1 Alueellinen osaamisen kehittämisen suunnitelma 2017-2020 (Päivitys 2019-2020) Lapin sairaanhoitopiiri ja alueen jäsenkunnat 13.5.2019 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Alueellinen osaamisen kehittäminen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

VESOTE-SEMINAARI

VESOTE-SEMINAARI VESOTE-SEMINAARI Koe, opi ja ota käyttöön! Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen PSHP/ Perusterveydenhuollon yksikkö 1 VESOTE-seminaari Koe, opi ja ota käyttöön Tampere 2 VESOTE- Vaikuttavaa elintapaohjausta

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito Tiedonsaannin haasteita Kuntalaisten odotukset saatavasta tiedosta ovat lisääntyneet haasteita tuovat: väestön vanheneminen

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Eloranta Sini, Kirurgian klinikka Judin Jaana, Korva,nenä ja kurkkutautien klinikka Kauppila Marjo, Naistenklinikka Leinonen Tuija, Kirurgian

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN OMAISYHTEISTYÖN SEMINAARI JOENSUU 30.1.2013 Helvi Janhunen, Projektipäällikkö Etelä-Savon Sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

Lisätiedot

Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs

Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs Päivi Ali-Raatikainen 15.11.2006 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Mikä on Tietolähde? Potilasohjauskeskus, jossa on VSSHP:n hoitokäytäntöjen

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE 1.9.2005-31.10.2007 Hankkeen vastaava Leena Penttinen Projektityöntekijä Irja Suhonen HANKKEEN TAUSTAA Porvoon hallinnoima

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ VAIKUTTAVAMPAA ELINTAPAOHJAUSTA VERKOSTOLLA HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN JOHTAJA, YLILÄÄKÄRI TAPANI HÄMÄLÄINEN

YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ VAIKUTTAVAMPAA ELINTAPAOHJAUSTA VERKOSTOLLA HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN JOHTAJA, YLILÄÄKÄRI TAPANI HÄMÄLÄINEN YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ 22.8.2018 VAIKUTTAVAMPAA ELINTAPAOHJAUSTA VERKOSTOLLA HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN JOHTAJA, YLILÄÄKÄRI TAPANI HÄMÄLÄINEN 25.9.2017 2 TERVEYDENHUOLTOLAKI 35 PERUSTERVEYDENHUOLLON

Lisätiedot

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen VeTe päätösseminaari Tampere-talo 6.9.2011 Heiskanen, Marjut. Kliinisen hoitotyön opettaja, tiimivastaava KYS. Taam-Ukkonen, Minna. Ylihoitaja. KYS.

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PERUS- TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SOSIAALITYÖ 7.10.2011 1 Perusterveydenhuollon kehittäminen 1.9.2009-31.10.2011 PaKaste 1 Kuntalähtoistä kehittämistyötä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Tarjolla Yksi elämä - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Yksi elämä Lupaa täyttä elämää kaikille Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton,

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 Keski-Suomen maakunnan väestörakenne ja väestöennuste vuodesta 2014 vuosiin 2030 ja 2040. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski-Suomen maakunnassa vuonna

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Valtuustoaloite / kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi Kaupunginhallitus 28.4.2014

Lisätiedot

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön näkökulma Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön palveluyksikön toiminta käynnistyi 1.1.2015 Kliinisten hoitopalvelujen alueella TAVOITTEET: Hoitohenkilöstön työn tuottavuuden lisääminen

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA -

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Pirjo Kejonen 17.8.2012 Havaintoja/ amk- aloituspaikat Bioanalyytikkojen (ka 33 aloituspaikkaa/ v), ensihoitajien (ka 25-30 aloituspaikkaa/

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu Hyvinvointialan asiantuntijaseminaari 9.12.2010 Mikkeli Helvi Janhunen Projektisuunnittelija Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu TULEVAISUUDEN VISIO Etelä-Savoon

Lisätiedot

Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä - hanke Lappi/ Kainuu Kainuun kehittämisosio. Ohjausryhmä

Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä - hanke Lappi/ Kainuu Kainuun kehittämisosio. Ohjausryhmä Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä - hanke Lappi/ Kainuu 2013-2015 Kainuun kehittämisosio Ohjausryhmä 28.9.2015 Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä -hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Kainuussa

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat 1.11.201430.3.2015

Lisätiedot

Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille

Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille 2015 2020 Kirjoittajaryhmä Sairaanhoitajaliiton ehealth -asiantuntijatyöryhmä

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

POPmaakunta Asialista 1 (5)

POPmaakunta Asialista 1 (5) POPmaakunta Asialista 1 (5) Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus, henkilöstötyöryhmä Aika: 18.1.2017 klo: 9.00-12.00 Paikka: OYS, luentosali 1 (sisäänkäynti B1, 2. krs) Läsnä: Juha Jääskeläinen Eija Ahola

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS Anne Mohn Suunnittelija (ma), TtM, sh, th Potilasohjaus symposium 17.10.2016 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT: Selvittää

Lisätiedot

Hoitoketjujen työstäminen käytännössä

Hoitoketjujen työstäminen käytännössä Hoitoketjujen työstäminen käytännössä Susanna Mutanen Terveydenedistämisen suunnittelija Perusterveydenhuollon yksikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, perusterveydenhuollon yksikkö Strateginen työ Hyvinvointikertomukset

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Sosiaali- ja terveysministeriö Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021 Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuussuunnitelma

Lisätiedot