Arvoa tuottava terveydenhuolto- miten VeTE -hankkeen tulokset sitä tukevat?

Transkriptio

1 Arvoa tuottava terveydenhuolto- miten VeTE -hankkeen tulokset sitä tukevat? Jari Saarinen Hankejohtaja, TtM, LT, erikoislääkäri Etunimi Sukunimi Esityksen runko Arvoon perustuvan terveydenhuollon periaatteita Haasteet Suomessa hankeen yleisesittely Miten osahankkeet vastaamassa arvoon perustuvan terveydenhuollon tarpeisiin Suomessa 1

2 Arvoon perustuva terveydenhuollon periaatteet Michael E. Porter johtoajatus: tulevaisuuden terveydenhuollossa kaikkien toimijoiden toiminta tähtää yhteiseen maaliin, arvon tuottamiseen hoidon tuottaman arvon voi määritellä hoitoa saanut osapuoli, potilas hoidon kustannuksiin on sisällytettävä kaikkien hoitoon osallistuneiden tuottajien kustannukset Terveydenhuollossa arvo on potilaille (tai sairastumisvaarassa oleville) tuotettu terveys suhteutettuna käytettyihin voimavaroihin Tehokkaasti terveyttä tuottava järjestelmä Tärkein tuotos ei hoito vaan terveys Hoidon arvo määräytyy viime kädessä hoidon tuottaman lopputuloksen eikä hoitoprosessin laadun tai hoitojärjestelmän mukaan Arvoon perustuvan terveydenhuollon säännöt on laadittu niin, että parhaiten terveyttä tuottavat organisaatiot menestyvät Hoidon arvon määrittävä kolmitasoinen hierarkkinen arviointijärjestelmä (Porter) Ylin Tuotetun elämän pituus ja laatu Keskitaso Hoitoon kulunut aika ja hoidosta syntyneet komplikaatiot Alin Syntyvän terveyshyödyn kestävyys ja hoidon synnyttämät pitkäaikaishaitat 2

3 Arvon tuottaminen: hillitsee kustannuksia kestävästi terveysongelmakokonaisuuksien hallitseminen ei erillään tuotettuihin ja erillään rahoitettuihin osiin vaatii osaamista ei salli oman organisaation tulojen varmistamista kokonaishyödyn kustannuksella. terveyden ja kustannusten seuranta kattavasti voimavarojen oikea kohdentaminen terveyshyöty innovatiiviset toimintamallit Lisäämällä palvelujen tuottamaa terveyshyötyä hyötyvät yksittäiset potilaat varmistuu sekä taloudellisesti että sosiaalisesti kestävä palvelutuotanto 3

4 SUOMESSA HAASTEINA Terveydenhuolto perustuu valtaosaltaan julkisesti tuotettuihin, pääasiassa verorahoituksella maksettuihin palveluihin. Perustuslaki julkisen vallan on tarjottava riittävät palvelut kaikille. Kunnilla vastuu palvelujen järjestämisestä tuottaa itse ostaa yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta hankkia palveluja julkisilta yksiköiltä oman alueen ulkopuolta. Terveyskeskusten toimintaedellytykset Sairaaloilla ei todellisia kilpailijoita Jokainen sairaala tuottaa laajan kirjon palveluita, joista osan pienille potilasmäärille. Monikanavainen rahoitusmalli Johtamisen kytketyt tuottavuuden ja vaikuttavuuden seurantajärjestelmät ovat vasta iduillaan. Mitä tarvittaisiin Kilpailua Mittareita jo tarjolla olevien mittareiden käytön lisäämistä uusien mittausjärjestelmien kehittämistä kytkettävä kannustin- ja johtamisjärjestelmään Perusterveyden vahvistamista Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapintojen tasoittamista Potilaiden tehostunutta arviota 4

5 Toimintaympäristön muutokset: Väestön ikärakenne Palvelurakenne muuttuu Palvelurakenne muuttuu Johtamisjärjestelmät Johtamisjärjestelmät muutoksessa muutoksessa Palvelujen saatavuus Palvelujen vaihtelee saatavuus vaihtelee Terveyden eriarvoistuminen Vaihtelua käytännöissä Vaihtelua käytännöissä Terveyden eriarvoistuminen Tuottavuusvaatimukset Henkilöstöpula Henkilöstöpula Tuottavuusvaatimukset Johtamisen ja tukijärjestelmien kehittäminen Terveyden edistämisen integrointi toimintaan Asiakas /potilas TERVEYS & HYVINVOINTI Asiakaslähtöiset, turvalliset toimintatavat Henkilöstön saatavuuden ja osaamisen edistäminen NP- & hyvien käytäntöjen kehittäminen Ohjaus tehostuu Terveyserot kaventuvat Vaikuttavuus paranee Hoitotyön kehittämisen vaikutukset yhteiskunnassa: Vetovoimaisuus paranee HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMAN KESKEINEN SISÄLTÖ -hanke Suomessa Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (hallinnoija) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Turku ja Salo Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Satakunnan sairaanhoitopiiri Sekä hankeyhteistyössä Riihimäen terveyskeskuksen kuntayhtymä Tekonivelsairaala Coxa Oy Ylä-Savon SOTE ky Pohjakartat: Affecto Finland Oy, Lupa L8021/09 5

6 Hanketta määrittävät / ohjaavat asiakirjat Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma, KASTE (STM) pdf&title=Sosiaali ja_terveydenhuollon_kansallinen_kehittamisohjelma_kast E_2008_2011_fi.pdf Kaste-ohjelman valtakunnallinen toimeenpanosuunnitelma vuosille (STM selvityksiä 2009:9) Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön. Toimintaohjelma (STM julkaisuja 2009:18) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Kehittää sosiaali- ja terveydenhuoltoa Kaste-ohjelman tavoitteiden mukaisesti potilasturvallisuus vetovoimaisuus hyvinvointi Terveyden edistäminen, ongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen Kehittää ja ottaa käyttöön näyttöön perustuvia toimintamalleja Joustavien ja saumattomien toimintojen kehittäminen (esim. potilasohjaus) erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä Henkilöstön riittävyyden varmistaminen ja osaamisen vahvistaminen Kehittää horisontaalisia rakenteita 12 6

7 Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta HH projektipäällikkö Tarja Tervo-Heikkinen Kuopio HH -osahankkeen tarkoituksena on Tuottaa valtakunnallisesti yhtenäisiin tunnuslukuihin perustuvaa tietoa hoitotyön henkilöstövoimavaroja koskevien päätösten perustaksi, jotta hoitotyön henkilöstövoimavarapäätösten läpinäkyvyys ja näyttöön perustuvuus paranee ja sitä kautta hoitotyön vaikuttavuuden seuranta organisaatio-, toimintayksikkö- ja valtakunnan tasolla mahdollistuu Henkilöstövoimavarojen hallintaa koskevissa päätöksissä tarvittavat tiedot koostuvat pääosin organisaation sähköisistä tietojärjestelmistä poimittavista tiedoista koskien 7

8 Kuinka nämä tavoitteet saavutetaan? Henkilöstövoimavarojen hallintaa koskevissa päätöksissä tiedot sähköisistä tietojärjestelmistä hoitotyön intensiteetti, hoitotyön toimintaympäristön intensiteetti, hoitotyön voimavarat, hoitotyön tulokset, hoitotyön prosessi Kehittämistehtävien avulla osahankkeessa tuotetaan tarvittavaa näyttöä tunnuslukujen sopivuudesta yksikkö, sairaala ja valtakunnan tason tiedon tuottamiseen ja vertailuun Yhteiset ja organisaatioiden tarpeista lähtevät kehittämistehtävät Kehittämistehtävät HH-osahankkeessa 1. Kansallisesti yhtenäisten hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallintaan liittyvien tietojärjestelmillä tuotettavien tunnuslukujen määrittäminen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon ja polikliinisen hoidon yksiköissä 2. Kansallisesti yhtenäisiin hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukuihin perustuvan seurantajärjestelmän vaatimukset on määritelty yhteistyössä tietohallinto- ja atk-asiantuntijoiden kanssa 3. Kansallisesti yhtenäisten tunnuslukujen ja hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallintajärjestelmämallin soveltuvuuden testaaminen erikoissairaanhoidossa 4. Yhtenäisten tunnuslukujen ja hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta-järjestelmämallin soveltuvuuden testaaminen perusterveydenhuollossa 8

9 5. Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallintajärjestelmämallin hyödynnet-tävyyden arviointisuunnitelma sosiaalihuollossa (esim. vanhus- ja vammaispalvelut) 6. Suunnitelma kansallisesti yhtenäisiin tunnuslukuihin perustuvan hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallintajärjestelmämallin tuottaman tiedon hyödyntämisestä hoitotyön johtamisessa. 7. Tunnuslukujen tuottaminen uudistuvassa organisaatiossa (PSSHP) 8. Tukipalveluiden hyvien käytäntöjen kerääminen ja levittäminen KYSissa (PSSHP) 9. Valkeakosken aluesairaalan poliklinikkatoiminnan kehittäminen tunnuslukujen avulla (PSHP) 11.Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa (Riihimäki) 12.Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa (PSSHP) 13. Polikliinisen toiminnan kehittäminen neurologisella ja kirurgisella polikliniikalla (SatSHP) 14.Kokeneen ja/tai osaavan hoitohenkilöstön riittävyys sydänhoito-linjassa (VSSHP) 9

10 15.Ortopedisen potilaan potilasohjauksen laatu suhteessa henkilöstö-resursointiin (kirjaaminen FinCC-luokituksen mukaan) (VSSHP) 16.Tiedolla johtaminen ja sen rakenteet hoitotyön henkilöstövoima-varojen kohdentamisessa (HUS) 17. Hoitoisuustunnuslukuihin vaikuttavat tekijät (HUS) 18. Tunnusluvut toiminnallisesti erikoistuneessa hoitoympäristössä (Coxa) 19. Tunnuslukujen tarkastelu perusterveydenhuollon vuodeosastoympäristössä (Ylä-Savon SOTE) Vetovoimainen ja turvallinen sairaala Tarkoituksena Uudistaa ja kehittää ammatillista johtamista Tavoitteena SOTE -johtamisen kehittäminen ammatilliseksi muutosjohtamiseksi Edistää korkealaatuista ja turvallista potilashoitoa Parantaa henkilöstön työhyvinvointia Luoda hyviä hoitotyön opiskelijoiden ja henkilöstön oppimisympäristöjä Erilaisten tulosmittareiden kehittäminen, tiedon keruu ja analysointi NP-tietoon pohjautuvan palvelujärjestelmää kehittävien interventioiden tuottaminen ja vaikutusten arviointi hoitotieteellisen tutkimuksen avulla 10

11 Tavoite 1: Asiakaslähtöisten ja turvallisten palveluiden varmistaminen korkealaatuista ja turvallista potilashoitoa edistämällä Potilasturvallisuuskulttuuria arvioidaan säännöllisillä seurantamittauksilla ja niiden pohjalta luodaan tarvittavat interventiot (esim. potilasturvallisuusneuvosto, - koordinaattori) sen kehittämiseksi. Kansallisen potilasturvallisuusstrategian mukaiset toimenpiteet on sovellettu sairaalan toimintakäytäntöihin. Potilaat arvioivat hoidon laadun hyväksi ja he kokevat voivansa vaikuttaa alueensa terveydenhuoltojärjestelmän kehittämiseen (esim. erilaisten neuvostojen jäsenyydet) Terveydenhuollon haittatapahtumaraportointitietojen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä on osa sairaalan toimintakulttuuria. Haittatapahtumaraporttien käsittelyyn luodaan yhtenäiset käytännöt. Potilasturvallisuustyöryhmä aloitti työn keväällä 2010, -hankkeesta työryhmään osallistuvat Jari Saarinen, Tarja Tervo-Heikkinen ja Tiia Rantanen (siht) Suunnitelma potilasturvallisuusstrategian viemisestä käytäntöön PSSHPssa on menossa Koulutusta henkilöstölle ja johtajille myös ERVA-alueella järjestetään Potilasturvallisuuskulttuuri kyselyt henkilöstölle (2008, 2011) HaiPro-tilastojen hyödyntäminen liitetään osaksi potilasturvallisuussuunnitelmaa Tavoite 2: Näyttöön perustuvien yhtenäisten käytäntöjen luominen kehittämällä SOTE-johtamista nykyaikaiseksi ammatilliseksi muutosjohtamiseksi. Hoitohenkilöstön näyttöön perustuvan toiminnan verkkokoulutus toteutuu systemaattisesti. Toimintaa laajennetaan perusterveydenhuoltoon ja sosiaalityön alueelle erikoissairaanhoidossa saatujen kokemusten perusteella. 1. NPH- koulutus hoitotyöntekijöille > KYSin NPH-neuvosto muodostuu ensimmäisistä koulutuksen saaneista 33 hoitotyöntekijästä. 2. NPH-koulutuksen suunnittelu alkanut, koulutus alkaa syksyllä 2011 Näyttöön perustuvan johtamisen alueellinen koulutus toteutuu systemaattisesti. 1. alueellinen koulutus alkoi 09/2010 ja päättyy 05/2011 koulutuksen aloitti 47 hoitotyön johtajaa, joista noin puolet KYSista Hoitotyön Tutkimussäätiössä kehitettävä näyttöön perustuvien yhtenäisten hoitokäytäntöjen kehittämismallin pilotointi. HOTUS-mallin pilotointi käynnistynyt syksyllä 2010 kolmessa KYSin yksikössä pilotoinnin aikana testataan näyttöön perustuvaa toimintatapaa ja muotoutetaan mukana oleviin yksiköihin kaatumisten ehkäisyn malli, jota tullaan hyödyntämään jatkossa koko KYSissa myöhemmin mallia voidaan laajentaa koko hoitoketjuun 11

12 Tavoite 3: Henkilöstön saatavuuden edistäminen ja osaamisen kehittäminen luomalla hyviä hoitotyön opiskelijoiden ja henkilöstön oppimisympäristöjä Opiskelijaohjausta toteuttavien ohjaajien koulutuksen kehittäminen ja opiskelijoiden sitouttamisen kehittäminen alueellisesti. (PKSSK) SOTE-alan opiskelijaohjauksen käytäntöjen kehittäminen ja yhdenmukaistaminen opiskelijaohjauksen valmiuksien ja osaamisen vahvistaminen työelämän ja koulutuksen välisen yhteistyön vahvistaminen näyttöön perustuvan toiminnan kehittäminen pilotteja 5 yksikköä, ohjaajakoulutus alkanut keväällä 2010 lähikoulutuksena syksyllä 2010 koulutus viety verkkoon ja koulutus toteutetaan keväällä 2011 uudelleen, raportti ensimmäisestä verkkokoulutuksesta valmistumassa verkkokoulutuksen malli tullaan kuvaamaan ja avaamaan meta-versiona kansallisesti yhteistyöverkostot toiminnassa, prosessien kuvaukset tehty, kriteeristöjä valmistellaan ja yhtenäistetään, laatusuositusten kuvaus SOTE-alueella menossa PSSHP alueellisen opiskelijaohjauksen laatusuosituksen levittäminen ( laatusuositusten käyttöönotto PSSHP:n alueella ja niiden hyödyllisyyden tarkastelu PSSHP:n opiskelijaohjauksen kuvaaminen Tavoite 4: Hoitotyön uusien johtamisrakenteiden kehittäminen yhteistyöverkostojen sekä johtamisen tietojärjestelmien ja tiedon hyödyntämisen avulla Tulosmittareita on kehitetty (hoitotyön johtaminen, työtyytyväisyys, potilastyytyväisyys, opiskelijaohjaus) mittaamaan palvelujärjestelmän toimintaa. Näiden mittareiden avulla kerättyä tietoa on analysoitu ja raportoitu alueellisesti. henkilöstökyselyt 2008 ja 2010 (PSSHP, PKSSK, ESSHP, Coxa) UEF, hoitotieteen laitos aineistot kerätty vuonna 2010, aineistojen analysointi ja julkaisu UEFn aikataulussa Näyttöön perustuvaan tietoon pohjautuvia, palvelujärjestelmää kehittäviä interventioita on suunniteltu ja viety käytäntöön. Näiden interventioiden vaikutuksia on arvioitu hoitotieteellisellä tutkimuksella. NPH- ja NPJ-koulutuksiin (UEF), sekä HOTUS-malliin liittyvät tieteelliset osuudet (HOTUS) -> opinnäytetyöt 3 kpl (pro gradu) tulossa Hoitotyön uusien johtamisrakenteiden kuvaaminen paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti mallintamalla. verkostorakenteen mallintaminen käynnissä 12

13 Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Kehittää sosiaali- ja terveydenhuoltoa Kaste-ohjelman tavoitteiden mukaisesti potilasturvallisuus vetovoimaisuus hyvinvointi Terveyden edistäminen, ongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen Kehittää ja ottaa käyttöön näyttöön perustuvia toimintamalleja Joustavien ja saumattomien toimintojen kehittäminen (esim. potilasohjaus) erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä Henkilöstön riittävyyden varmistaminen ja osaamisen vahvistaminen Kehittää horisontaalisia rakenteita 25 Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen PO projektipäällikkö Kaija Lipponen, Oulu 13

14 PO hankkeen toteuttajat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Satakunnan sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Johtoryhmä Alueelliset ohjaus/projektiryhmät (Kuopio, Oulu, Pori, Turku) Projektisuunnittelijat (Kuopio, Oulu, Pori, Turku) Kaija Lipponen projektipäällikkö, TtM PO hankkeen tarkoitus ja tehtävät hankkeen tarkoituksena on potilasohjauksen tuloksellisuuden parantaminen siten, että - potilas kykenee hallitsemaan omaa terveysongelmaansa, - osallistumaan omaan hoitoonsa sekä - tekemään terveyttään ja hoitoaan koskevia päätöksiä hankkeessa kehitetään näyttöön perustuvan potilasohjaustoiminnan tukirakenteita sekä yhtenäistetään eri potilasryhmien ohjauksen hyviä käytäntöjä Kaija Lipponen projektipäällikkö, TtM 14

15 Toiminta ja tulokset PPSHP:n laaja-alainen potilasohjaus ja koulutus painopistealueina: sydämen vajaatoiminta-, keuhkoahtaumatauti-, tekonivel- ja aivoverenkiertohäiriöpotilaiden sekä ylipainoisten lasten ohjausprosessit aikaisempien tutkimusten interventiot laajat koulutukset potilasohjauskouluttajien pitämät opetukset sairaaloissa, perusterveydenhuollossa ja yhteystyössä potilasjärjestöjen kanssa. mallennukset potilasohjauksen koulutuksen järjestäminen ja käytännön organisointi, rakenteellinen mallennus ja sisällöllinen aukikirjoittaminen VSSHP kehitystyötavoitteena on potilaan ohjaustarpeen arviointiin diagnostinen mittaristo ja sen sähköinen versio paperisella versiolla valmiudet vielä sähköiseen versioon. pilotti tiedotteessa 1/2011 Laadittu mittari implementoidaan ortopedian klinikan poliklinikalle ja LYHKI vuodeosastolle SatSHP: sydäntahdistin hoitajapkl:n potilasohjaus Potilaiden ohjaus- ja tiedontarpeita kartoittavan mittarin käyttöön yhteistyössä Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa luoda mittaukset ja kyselyt tehty pääosin ja analysointi vaihe menossa. 15

16 PSSHP kehitystyökohteina ovat: moniammatillisesti yhteinen asiakaslähtöinen potilasohjausmalli Sydämenvajaatoimintapotilaan ohjausmalli mm Terveysportissa ja Hoitotyön suositus yhtistyössä HOTUKsen kanssa. masennus- ja rintasyöpäpotilaat Rintasyöpäpotilaan moniammatillinen pilottitiimi on kartoittanut ja mallintanut ProcessGuidella rintasyöpäpotilaan ohjauksen etenemisen ja ohjauksen sisällöt kirurgialla, sädehoidossa ja syöpätaudeilla. Rintasyöpäpotilaan ohjauksen mallintamisessa on huomioitu myös työnjako eri ammattiryhmien kesken. Masennuspotilaan ohjauksen sisällöt on kuvattu moniammatillisesti. Seuraavaksi mallinnetaan masennuspotilaan ohjauksen sisällöt yhtenäisen potilasohjauksen mallin mukaisesti PAVE eli potilasohjauksen alueellinen verkosto. Potilasohjauksen laadullista arviointia Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella TH projektipäällikkö Minna Pohjola, Turku 16

17 Terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn perusteet useimmat kansantaudit ehkäistävissä sairauksien ehkäisy pidentää elinikää sairauksien ehkäisy vähentää terveyspalvelujen tarvetta terveyden edistämisellä merkitystä myös työvoiman työkykyyn ja työpanokseen tautien ehkäisy ja terveyden edistäminen halvin tapa parantaa kansanterveyttä...halvempaa kuin tautien ja niiden seurausten hoito M.Pohjola 2010 Luodaan alueellinen hyvinvointi- ja terveysverkostoorganisaatio Hankkeen aikana kehitetään Terveyden edistämisen verkosto: - verkoston yhteyshenkilönä toimii kustakin kunnasta nimetty yhdyshenkilö. - verkoston tavoitteena on toimia terveyden ja hyvinvoinnin keskeisenä koulutusagendana ja edistää parhaiden terveyden edistämiskäytänteiden vaihtoa jäsentensä kesken. Kootaan Varsinais-Suomen alueen hoitotyön johtajien verkosto (ensimmäinen kokous ) Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry verkostossa toimiminen M.Pohjola

18 Terveyden edistämisen johtamisen päätöksentekotuen työväline Kuvataan terveyden edistämisen eri tasot ja niitä ohjaavat keskeiset toimintaohjelmat, strategiat, toimintamallit, työvälineet ja hyvinvointitieto: Kansainvälinen taso Valtakunnallinen taso (te toimintaa ohjaavat strategiat) Kunnallinen päätöksenteko Organisaatiotaso (strateginen, keskijohto, lähijohdon taso) Asiantuntijataso Tekninen toteutus flow charter menetelmällä, löydettävissä Terveysportin hoitopoluista. M.Pohjola 2010 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sisältyy jokaiseen asiakaskontaktiin, hoitohenkilökunnan päivittäiseen toimintaan ja toimintayksikön johtamiseen Kansainvälinen Toimintaa ohjaavat asiakirjat WHO Health Promoting Hospitals IUHPE EuroHealthNet Kansallinen Lainsäädäntö Tekry Toimintaa ohjaavat STM asiakirjat Suomen terveyttä Terve Kunta verkosto edistävät sairaalat Järjestöt THL Hyvinvointia edistävät ohjelmat Tilastotieto Terveys- ja hyvinvointipäivät Alue- ja kunta Varsinais-Suomi Satakunta Maakuntaliitto Aluehallinto virasto Päätöksenteon työvälineet Organisaatio Strateginen taso Keskijohdon taso Lähijohdon taso Asiantuntija Puheeksiottamisen teemat Teoriat ja mallit M.Pohjola

19 Työväline hoitotyön johtajien tukena Odotetut tulokset näkyvät hoitotyön johtamisessa: taitavana ja suunnitelmallisena terveyden edistämisenä työvälineiden, strategioiden ja hyvien toimintamallien systemaattisena käyttöönottamisena terveyden edistämisen integroimisena hoitotyön tehtäviin näyttöön perustuvien menetelmien tehokkaana käyttöönottona väestön terveydentilatietojen hyödyntämisenä toimintojen kohdentamisessa terveyserojen huomioonottamisena M.Pohjola hankeen työvälineitä arvoa tuottavaan terveydenhuoltoon Tehokkaasti terveyttä tuottava järjestelmä mm Näyttöön perustuvuuden vahvistaminen, johtamiseen käytännön apuvälineitä ja koulutusta, henkilöstön riittävyys Mittareita jo tarjolla olevien mittareiden selvittämistä ja käytön lisäämistä uusien mittausjärjestelmien kehittämistä kytkettävä kannustin- ja johtamisjärjestelmään Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapintojen tasoittamista mm mallit, verkostot, yhtenäisempi potilasohjaus Potilaiden tehostunutta arviota mm. neuvostot, ptotilasturvallisuuskulttuurin tehostaminen, 19

20 Kiitos 20