Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen Kokkolaan

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen Kokkolaan 381/ /2014 KH 482 Valmistelijat: yleiskaava-arkkitehti Päivi Cainberg p ja kau pun ki ym pä ris tö joh ta ja Nina Kujala p Kansallisen kaupunkipuiston tavoitteena on säilyttää kau pun ki luontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajana, eheänä ko ko nai suute na. Se on asukkaiden yhteinen olohuone sekä osa kestävää kaupun ki suun nit te lua ja -rakentamista. Kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta säädetään maan käyt töja rakennuslaissa (MRL ) ja sen perustamisesta päättää ympä ris tö mi nis te riö kaupungin hakemuksesta (MRL 69 ). MRL:n mukaan kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuu ri- ja luonnonmaiseman kauneuden, historiallisten omi nais piir teiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, vir kis tyk sellis ten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi voidaan perustaa kansallinen kaupunkipuisto, kaupungin keskelle si joittu va yhtenäinen viheralue. Suomessa on yhdeksän kansallista kaupun ki puis toa Hämeenlinna, Heinola, Pori, Hanko, Porvoo, Tur ku, Kotka, Forssa ja Kuopio. Alueen, jota haetaan kansalliseksi kaupunkipuistoksi, on täytettävä nel jä kriteeriä: sisältö, kaupunkikeskeisyys, laajuus ja eheys sekä eko lo gi suus ja jatkuvuus. Kansallisen kaupunkipuiston tulee pe rustua voimassa oleviin kaavoihin, keskusta-alueella asema- ja yleiskaa voi hin muualla voi olla myös maakuntakaava. Myös eri lakeihin pe rus tu vat suojelupäätökset voidaan hyödyntää. Kansallinen kaupun ki puis to on käyttökelpoinen työkalu kestävässä ja eheyttävässä kau pun ki suun nit te lus sa ja rakentamisessa. Aloite Kokkolan kansallinen kaupunkipuisto -hankkeen käyn nis tä misek si tehtiin vuonna Hanke käynnistyi varsinaisesti, kun ym päris tö mi nis te riön edustaja otti asian uudelleen esille vuonna Uudel leen tehtyä esitystä käsiteltiin kaupungin eri päättävissä eli mis sä Kansallisen kaupunkipuiston selvitystyö jakautuu esiselvitys- ja ha kemus vai hee seen. Kesäkuussa 2015 käynnistettiin hankkeen esi sel vityk sen valmistelu ja nimettiin hankkeelle ohjaus- ja suun nit te lu työ ryh-

2 mät. Esiselvitysvaiheesta valmistui väliraportti vuonna Sii nä on selvitetty kansalliseen kaupunkipuistoon soveltuvat alueet tai aluekokonaisuudet sekä tuotu esille näiden pohjalta esitys mah dol lisek si kaupunkipuistoksi. Kansallisella kaupunkipuistolla ei ole oikeus vai ku tuk sia. Esiselvitys oli nähtävillä kaupungin verkkosivuilla ja lausunnot pyydet tiin Lausuntokierroksen ja päätöksenteon pohjaksi pidet tiin asian kannalta keskeisten lautakuntien, kau pun gin hal li tuk sen ja kaupunginvaltuuston jäsenille esittelytilaisuus Esi sel vitys käsiteltiin ja hyväksyttiin kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa Samalla tehtiin päätös siir tymi ses tä hakemisvaiheeseen. Vuonna 2018 työ on edennyt yhteistyössä Ympäristöministeriön kans sa siten, että alueen rajausta on tarkennettu ja sisältöä laadittu ha ke muk sen näkökohdat huomioiden. Tarkastelualue perustuu Kokkolan kertomukseen maankohoamisen muok kaa mas ta, luonnon- ja kulttuurihistorialtaan rikkaasta me rel lises tä länsirannikon kauppakaupungista. Mukana ovat keskeiset meren käyn nin- ja kaupanhistorian alueet sekä sotahistorian ja luon nonhis to rian kohteet. Tarkastelualueeseen kuuluvat Tankar, Poroluoto, Kokkolan saa ris ton Natura alue, Trullevi, Rummelörin ja Harrinniemen alueet, Van han sa ta man lah ti, Suntinsuu, Suntin varren viheralueet, Neristan, Op pis tan ja Mäntykangas. Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualue on laa juu deltaan hehtaaria, joista noin hehtaaria on vesialuetta ja noin hehtaaria maa-alaa. Yleiskaavoitettua aluetta on noin hehtaaria, joista asemakaavoitettuja alueita on noin 235 heh taaria ja joista asemakaavassa viheralueeksi on osoitettu noin 70 hehtaa ria. Natura alueita (Luodon saaristo FI , Kokkolan saa risto FI ja FI , Rummelö-Harrbådan FI ) on yhteen sä noin ha, josta valtion aluetta noin ha ja yk si tyisiä alueita noin ha. Natura-alueista yksityismaiden luon nonsuo je lu aluei na on hakemuksen tekohetkellä perustettu yhteensä ha. Ympäristöministeriö valmistelee vuoden 2018 aikana ase tusta Kokkolan saariston Natura-alueen valtion maiden ja ve si aluei den perustamisesta luonnonsuojelualueeksi. Muita yleis- ja ase ma kaavoil la suojelualueiksi (SL toteutusvastuu kaupunki) osoitettuja aluei ta on Kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualueella yhteensä noin 30 ha.

3 Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston perustamishakemus koskee usei den eri kaupunginosien osia ja alueita. Siinä on muun muassa maa-aluei ta ja kiinteistöjä kaupunginosista Hakalahti (kaup.osa nro 8), Halkokari/Mustakari (nro 102, 106), Hollihaka (nrot 4, 5, 9, 21, 24), Mäntykangas (nro 7), Neristan (nro 3), Pikiruukki/Tullimäki (nro 59), Sannanranta/Elba (nro 37), Morsiussaari (nro 112) sekä ydinkes kus tan alueelta (nro 1, 2, 10). Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston hakemus koskee lii te kar tois sa 1a ja 1b rajattua aluetta. Liitteet A ja B 482 Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston rajaus Kokkolan kansallinen kaupunkipuiston erityispiirteinä ovat me rel lisyys, maankohoaminen ja historialliset elementit, kuten elinkeino- ja asu tus his to ria sekä kaupunkirakenteen kerroksellisuus ja säi ly neisyys. Lisäksi monimuotoiset ja laajat luontoalueet ja monipuoliset virkis tys pal ve lut ovat tärkeä osa kansallisen kaupunkipuiston to teu tusta. Meren läheisyys synnytti merenkulkija-, kauppias- ja porvarissuvut, jot ka kehittivät kaupungin kulttuuri- ja sosiaalista elämää. Heidän mu ka naan kaupunkiin tulleet vaikutukset näkyvät yhä muun muassa kau pun gin kaavoituksessa ja rakennuskulttuurissa. Uudet ideologiat, ku ten puutarhakaupunki-ideologia ja julkiset, kaikkien käytössä olevat puistot, löysivät tiensä Kokkolan seudulle jo varhain. Suomen länsirannikon erikoisuus, maankohoaminen, tekee Kok kolan seudusta omaperäisen niin kaupungin kehityshistorian, elin kei nojen historian kuin alueen luonnonhistoriankin kannalta. Yhtäältä maan ko hoa mi nen mahdollistaa monenlaisten kasvi- ja eliölajien levit täy ty mi sen uusille alueille, maankohoamisrannikolla nähtävän kasvil li suu den sukkessiokehityksen ja erilaisten kasvupaikkojen syn ty misen. Rannikon saarilla ja rantaniityillä on edelleen perinteisen maankäy tön (laidunnus) synnyttämiä perinnebiotooppeja ja niihin so peu tunut ta kasvillisuutta ja eläimistöä. Toisaalta maan ko hoa mi nen siirtää rantaviivaa yhä etäämmälle kaupungin alkuperäisestä syn ty pai kas ta muokaten fyysistä kaupunkirakennetta ja kaupungissa ke hit ty nei tä toimintoja ja elinkeinoja. Madaltuva ja kivinen rannikko synnytti Kokkolan edustalla useita maja koi ta, loistoja ja pookeja, jotka kertovat omaa tarinaansa me ri alueen historiasta. Veden alla on lähes kartoittamaton hylkypuisto, ja ter van pol ton sekä tervakaupan jäänteet ovat nähtävissä rannoilla ja van hoil la satama-alueilla. Karikkoinen ja saarinen rannikko, hiek ka-

4 pan kit ja fladat muodostavat myös ainutlaatuisen elinympäristön veden alai sel le luonnolle. Ne tarjoavat suojaisen kasvupaikan mo ni la jisel le kasvillisuudelle ja eliöstölle. Meri ja sen pakeneminen maan kohoa mi sen vuoksi ovatkin vahvana pohjavireenä kaikissa Kokkolan kan sal li sen kaupunkipuiston teemoissa. Kokkolan kansallinen kaupunkipuisto säilyttää kertomuksen maan vilje lyk ses tä, kalastuksesta ja hylkeenpyynnistä eläneen maan ko hoamis ran ni kon pikkukylän kasvusta laivanrakennuksen, tervanpolton ja kau pan avulla vireäksi, kansainväliseksi kauppakaupungiksi, joka syn nyt ti oman sivistyneistönsä ja kaupunkiporvaristonsa. Kokkola tuo kansallisten kaupunkipuistojen verkoston tarinaan maan ko hoa mis il miön, joka on vaikuttanut ja vaikuttaa yhä meren ja maan kohtaamiseen Kokkolassa. Madaltuvat rannat ja loittoneva me ri ovat pakottaneet siirtämään satamia yhä kauemmaksi kes kustas ta. Myös kansallisen kaupunkipuiston meri-, ranta- ja saa ris toluon toa leimaa näkyvästi maankohoamisilmiö: luonto on alati muutok ses sa dynaamisessa sukkessioprosessissa. Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston perustamisen tavoitteena on tur va ta kaupunkikeskustan viheralueiden ja kansallisesti mer kit tä vien luontoalueiden ja kulttuuriympäristöjen säilyminen ja asian mu kai nen hoito. Kansallisen kaupunkipuiston yleiset periaatteet ja myö hem min alueelle laadittava hoito- ja käyttösuunnitelma tukevat kau pun gin maankäytön kokonaistavoitteita. Kansallisen kau pun ki puis ton periaatteet tukevat myös alueen yksityisten maanomistajien ta voit teita vanhojen rakennusten ja kulttuuriympäristön hoidossa, sillä ar vojen säilyminen takaa toimintaedellytysten jatkuvuuden ja asuin ym päris tön laadun säilymisen. Kansallisen kaupunkipuiston yleiset pe riaat teet ja myöhemmin alueelle laadittava hoito- ja käyt tö suun ni tel ma ovat kaupungin strategian mukaisia ja tukevat kaupungin maan käytön tavoitteita. Kokkolan saariston ja Luodon saariston Natura alueille on hy väksyt ty hoito- ja käyttösuunnitelmat ja neljälle erityiskohteelle tar kemmat luonnon- ja perinnebiotooppien hoitosuunnitelmat, joiden mu kaises ti luonnonsuojelualueiden hoito ja käyttö on järjestetty. Rum melö-harr bå dan suojelualueen rantaniittyjen luonnonhoitosuunnitelmat on laadittu maatalouden ympäristötukihakemusten liitteinä ja hoito to teu te taan niiden perusteella. Oheismateriaali: Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen, hakemus liitteineen

5 Valmistelijat esittävät, että kaupunginhallitus päättää hakea kan sal lisen kaupunkipuiston perustamista Kokkolaan oheisen hakemuksen mu kaan ja esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy kan sal lisen kaupunkipuiston aluerajauksen liitteen A ja B mukaisesti. Kaupunginjohtaja Päätös Kaupunginhallitus päättää hakea kansallisen kaupunkipuiston pe rusta mis ta Kokkolaan oheisen hakemuksen mukaan ja esittää kau pungin val tuus tol le, että se hyväksyy kansallisen kaupunkipuiston alue rajauk sen liitteen A ja B mukaisesti. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösesityksen.