Väestön ikääntymisen arvioidaan olevan
|
|
- Aila Hyttinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MITÄ TOIVOISIN LÄÄKETIETEEN LÄHITULEVAISUUDELTA Terveydenhuolto ja kansantaloudellinen ajattelutapa Seppo Honkapohja Väestön ikääntymisen arvioidaan olevan Suomessa EU-maiden nopeinta seuraavien kahden vuosikymmenen aikana. Esimerkiksi valtiovarainministeriön toukokuussa 2001 esittämissä kansantalouden kehitysarvioissa ikääntymiskehityksen on ennakoitu aiheuttavan kansantaloudelle ja julkiselle taloudelle melkoisia paineita mm. terveydenhuollon menojen ja eläkkeiden rahoittamisen kautta. Suotuisassakin skenaariossa julkisten menojen ja verojen kansantuoteosuus kääntyy todennäköisesti selvään kasvuun viimeistään kymmenen vuoden kuluttua ikääntymisestä syntyvien uusien menojen takia. Nämä paineet heijastuvat myös terveydenhuoltoon. Kansantaloudellisen tehokkuuden edistäminen ja hallinnon kehittäminen terveydenhuollossa ovat yksi osa ikääntymisestä syntyvien taloudellisten ongelmien ratkaisuissa. Tehokkuuden määritteleminen ja mittaaminen ovat vaativia tutkimuskohteita. Lääketieteen tutkimuksen alalla ne edellyttävät terveystaloustieteen (health economics) ja terveydenhuollon hallinnon tutkimuksen ja koulutuksen aseman vahvistamista. Kuva: Heini Lehväslaiho Kansantalouden näkymät ja terveydenhuolto Suomen kansantalous on kasvanut ripeästi jo usean vuoden ajan 1990-luvun alkuvuosien laman jälkeen. Nyt kansantalouden lyhyen aikavälin näkymät ovat melko epävarmat, ja varsinkin epätietoisuus maailmantalouden kehityksestä on lisääntynyt. Maailmantalouden ongelmat saattavat hyvinkin heijastua myös Suomeen, ja»huonon skenaarion» toteutumistodennäköisyyden voidaan katsoa kasvaneen. Tällainen ajankohtaisen taloudellisen tilanteen pohdinta on tyypillistä arviointia, jollaisia olemme voineet lukea esimerkiksi tiedotusvälineissä vuoden 2001 Duodecim 2001;117:
2 Seppo Honkapohja aikana. Tämäntyyppinen arvio koskee kuitenkin suhteellisen lyhyttä aikaväliä, yhden tai enintään kahden vuoden jaksoa. Arvioitaessa terveydenhuollon kohtaamia paineita 5 50 vuoden jaksolla ei tällä lyhyen aikavälin skenaariolla ole kovin suurta merkitystä. Kansantalouden kokonaiskehityksestä laaditaan arvioita myös ns. pitkälle aikavälille. Tällä tarkoitetaan yleensä 5 20 vuoden jaksoa, mutta myös monen vuosikymmenen yli ulottuvia arvioita tehdään. Viimeksi mainituista tarjoaa esimerkin valtiovarainministeriön toukokuun lopussa 2001 julkaisema raportti. Pitkän aikavälin kehitystä kuvaavat arviot ovat väistämättä kvantitatiivisesti epätarkkoja. Silti niitä ei pidä väheksyä. Pitkän aikavälin arvioissa esitettävät yleiset tendenssit ovat laadullisella, suuntaa antavalla tasolla sikäli tärkeitä, että niillä on usein merkitystä jo tämän päivän yhteiskuntapoliittisissa ratkaisuissa. Suomea koskevissa pitkän aikavälin talouskehitystä koskevissa arvioissa väestömme ikääntyminen ja sen seuraukset ovat keskeinen trendi lääketieteen ja terveydenhuollon kannalta. Suomen väestörakenne on taloudellisen toimeliaisuuden kannalta vielä hyvin edullinen. Itse asiassa sotien jälkeiset suuret ikäluokat ovat olleet viime vuosina ja tulevat osin vielä muutaman vuoden olemaan tuotteliaassa työiässä eli vuotiaita. Laman ja ripeän rakennemuutoksen synnyttämä rakenteellinen työttömyys on tosin heikentänyt tämän havainnon merkitystä jonkin verran. Pidemmällä aikavälillä tilanne kuitenkin muuttuu nopeasti väestöennusteiden mukaan. Suomen väestön ikääntymistendenssi on EU-maiden nopeimpia, kuten kuva 1 ja taulukko osoittavat. Kuva 1. Väestön ikärakenteen muuttuminen Muutos vuodessa tuhatta henkeä Työikäiset (20 64-vuotiaat) Eläkeikäiset (yli 65-vuotiaat) Vuosi 2382
3 TERVEYDENHUOLTO JA KANSANTALOUDELLINEN AJATTELUTAPA Taulukko. Vanhuushuoltosuhde (yli 65-vuotiaat, % verrattuna työikäisten (20 64 v) väestöön) EU-maissa. Lähteet: valtionvarainministeriö ja Eurostat. Maa Vuosi Muutos Belgia 28,1 29,4 35,6 7,5 Tanska 24,1 27,2 33,7 9,6 Saksa 26,0 32,9 36,3 10,3 Kreikka 28,3 31,6 35,8 7,5 Espanja 27,1 28,9 33,1 6,0 Ranska 27,2 28,1 35,9 8,7 Irlanti 19,4 19,1 24,5 5,1 Italia 28,8 33,8 39,7 10,9 Luxemburg 23,4 26,2 31,0 7,6 Alankomaat 21,9 24,6 32,6 10,7 Itävalta 25,1 28,8 32,4 7,3 Portugali 25,1 26,7 30,3 5,2 SUOMI 24,5 27,5 38,9 14,4 Ruotsi 29,6 31,4 37,6 8,0 Iso-Britannia 26,4 26,9 32,0 5,6 koko EU 26,7 29,8 35,1 8,4 Väestön nopea ikääntyminen tulee merkitsemään terveydenhuollon voimavarojen kasvavaa kysyntää. Koska väestön ikääntyminen lisää samanaikaisesti mm. eläkemenojen rahoitusrasitusta, tulee kansantaloutemme yleisesti ja julkinen talous erityisesti olemaan melkoisten paineiden kohteena. Valtiovarainministeriön julkaisemasta pitkän aikavälin kehitysarviosta lainatut kuvat 2 ja 3 esittävät kaksi skenaariota julkisyhteisöjen meno- ja veroasteiden kehittymisestä vuoteen 2050 saakka. 1 Parhaassakin skenaariossa julkisten menojen ja verojen (osuutena bruttokansantuotteesta) arvioidaan alkavan selvästi kasvaa suunnilleen vuodesta 2010 eteenpäin. Heikossa skenaariossa nämä muuttujat kääntyvät kasvuun jo vuoden 2005 jälkeen ja kasvavat selvästi nopeammin kuin optimistissävyisessä peruskenaariossa. Yksi lääketieteelle asetetuista odotuksista koskeekin maamme terveydenhuollon selviytymistä tässä tilanteessa. Terveydenhuoltoon käytettävät resurssit tulevat epäilemättä kasvamaan. Terveydenhuoltomenojen kasvua on jopa vaikeampi arvioida kuin kansantalouden kokonaiskehitystä. Paljon riippuu mm. siitä, onnistuuko terveydenhuoltojärjestelmä edistämään väestön pysymistä hyväkuntoisena. Toisaalta lääketieteen ja hoitomuotojen teknologinen kehitys saattaa lisätä terveydenhuollon kokonaiskustannuksia jopa enemmän kuin pelkän ikääntymiskehityksen perusteella voisi otaksua. Valtiovarainmineisteriön perusskenaariossa terveys- ja sosiaalipalvelujen menojen osuuden bruttokansantuotteesta arvioidaan kasvavan nykyisestä 8,1 %:sta noin 12 %:iin. Heikossa skenaariossa osuus nousee peräti 13,5 %:iin v
4 Seppo Honkapohja % Menot Verot 1) ) Verot kuvaavat julkisyhteisöjen saamien verotulojen ja sotumaksujen suhdetta kokonaistuotantoon Kuva 2. Julkisten menojen ja verotulojen kehitys, perusskenaario. Kansantaloudellinen tehokkuus, kustannukset ja hyödyt Terveydenhuollon kokonaiskustannusten huomattava kohoaminen vaikuttaa väistämättömältä. Koska julkiseen rahoitukseen kohdistuvat paineet tulevat olemaan kovat, on hyvä pohtia keinoja terveydenhuollon kustannusten nousun hillitsemiseksi. Maallikkona on mahdotonta ottaa kantaa Suomen terveydenhuoltojärjestelmän yksityiskohtiin. Taloustieteelliseltä kannalta tärkeä yleisperiaate on terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuuden varmistaminen. Sanonnalla tehokkuuden lisääminen on arkipäivän kielenkäytössä usein huono kaiku. Kansantaloudellisen tehokkuuden käsite ei kuitenkaan ole synonyymi työtahdin kiristämiselle, säästöille ja voimavarojen leikkauksille. Käsitteen yksityiskohtainen tarkastelu selvittää, mistä on kysymys ja miksi käsite on tärkeä. Kansantaloudessa tehokkuuden käsite määritellään suhteessa olemassa olevaan tuotantoteknologiaan, tässä tapauksessa terveys- ja hoitopalvelujen mahdollisiin tuotantomenetelmiin. Jonkin valitun tuotantomenetelmän sanotaan olevan tehoton, jos sen tuottamien hyödykkeiden (esim. hoitopalvelujen) määrää voidaan laadun muuttumatta kasvattaa ilman, että tuotantopanosten määrää tarvitsee lisätä. Tehottomuus voi ilmetä myös siten, että sama hyödykemäärä on aikaansaatavissa vähemmillä tuotantopanoksilla. Tehokkuus määritellään näiden tilanteiden vastakohdaksi: toiminta on tehokasta, jos se ei ole edellä kuvatussa mielessä tehotonta. Tehokkaassa toiminnassa panosten vähentäminen johtaa tuotettujen hyödykemäärien vähentymiseen. Kansanomaisesti sanoen kansantaloudellinen tehokkuus on sama asia kuin voimavarojen tuhlaamisen välttäminen. Määritelmää on syytä vielä tarkentaa joidenkin näkökohtien kautta. 2384
5 TERVEYDENHUOLTO JA KANSANTALOUDELLINEN AJATTELUTAPA % Menot Verot 1) ) Verot kuvaavat julkisyhteisöjen saamien verotulojen ja sotumaksujen suhdetta kokonaistuotantoon Kuva 3. Julkisten menojen ja verotulojen kehitys, epäedullinen skenaario. Ensinnäkin kyse on toiminnan muodoista ja tasosta, joita on mahdollista pitää yllä kestävästi. Usein on mahdollista lisätä tuotantoa lyhytaikaisesti suuremmaksi kuin normaali tehokas taso. Tämä saattaa tapahtua esimerkiksi voimavaroja ylikuormittaen, jolloin menettelyn jatkuessa saattaa myöhemmässä vaiheessa hyvinkin esiintyä voimavarojen laadun heikentymistä ja tuotannon vähenemistä. Tällainen toiminta ei ole tehokkuuden lisäämistä tai ylläpitämistä. Toinen tärkeä havainto on se, että toiminnan kustannuksia pitää mitata kansantaloudelliselta kannalta. Kansantaloustieteessä kustannus määritellään vaihtoehtoiskustannuksen käsitteen kautta. Jonkin toiminnan vaihtoehtoiskustannus on parhaan tekemättä jääneen toiminnan arvo. Kirjanpidollinen kustannus ei aina kuvaa kansantaloudellisia kustannuksia. Tästä on helppo antaa esimerkkejä. Työttömyyden kustannuksiksi lasketaan usein työttömyydestä julkiselle taloudelle (valtiolle, kunnille ja työttömyyskassoille) aiheutuvat menot. Kuitenkin työttömien menettämät palkat kuvaavat paremmin kansantaloudellista kustannusta, ja yleensä ne ovat suuremmat kuin työttömyyskorvauksena ja toimeentulotukena maksettavat määrät. 2 Myös tuotoksien puolella kansantaloudelliset ja kirjanpidolliset mittaukset saattavat poiketa toisistaan. Esimerkiksi tarttuvaan tautiin sairastuneen henkilön hoitaminen vähentää samalla hänen aiheuttamiensa tartuntojen määrää. Tällöin parantumisesta pelkästään potilaalle koituva hyöty ei kuvaa toimenpiteen kokonaishyötyä. Mukaan tulisi laskea tartuntojen vähentymisestä saatava hyöty. Kolmas tärkeä havainto koskee hyödykkeiden (tai suoritteiden) laadun mittaamista ja siihen liittyviä ongelmia. Kansantaloudellisen tehokkuuden käsitteessä esimerkiksi laadultaan oleelliset erilaiset terveyspalvelut on tulkittava eri tuotoksiksi eikä suoraan yhteismitallisiksi. Tällöin on kysyttävä, voidaanko esimerkiksi 2385
6 Seppo Honkapohja laadukasta palvelua lisätä ilman, että laadultaan erilaista palvelua tai tuotantopanoksien määriä muutetaan. Edellä esitetyt määritelmät ja esimerkit osoittavat, että terveydenhuollon kansantaloudellisten kustannusten ja hyötyjen huolellinen mittaaminen on vaativa tehtävä. Kustannus-hyötyanalyysi on yleinen taloustieteellinen menetelmä, jolla pyritään ottamaan huomioon nämä hyödyt ja kustannukset. Kustannus-hyötyanalyysin mukaisen ajattelun soisi lisääntyvän terveydenhuollon piirissä. Terveystaloustiede (health economics) on erikoistunut kansantaloustieteen osa-alue, jossa mm. kustannus-hyötyanalyysilla on suuri merkitys. 3 Terveydenhuollon hallinto Toinen taloustieteen tutkimusalue, jolla on merkitystä terveydenhuollon kustannusten hallinnassa, on organisaatioiden taloustiede (economics of organization), joka tutkii erilaisten organisaatioiden niin yritysten kuin muidenkin organisaatioiden toimintaa ja kansantaloudellisen tehokkuuden saavuttamista sekä tehottomuuden vähentämisen mahdollisuuksia. Kaikille organisaatioille on tyypillistä informaation jonkinasteinen epäsymmetrisyys. Toiset organisaation osat tietävät enemmän kuin toiset. Tästä asetelmasta syntyy joillekin organisaation osille tai henkilöille informaatioetua, jota ne saattavat käyttää hyväkseen pyrkiessään edistämään omia tavoitteitaan. Tällaiset omat tavoitteet saattavat poiketa koko organisaation tavoitteista, jolloin organisaatio ei toimikaan kansantaloudellisesti tehokkaasti. 4 Tätä ongelmaa kutsutaan kansantaloustieteessä termillä»moral hazard» (»moraalikato»). Yrityksissä omistajien ja johdon mahdolliset ristiriidat ovat esimerkki moraalikadon ongelmista: johto saattaa esimerkiksi pyrkiä mahdollisimman nopeaan kasvuun yrityksen tuloksen kustannuksella. Eri tavat saada yrityksen johto sitoutumaan yrityksen tavoitteisiin ovat keinoja moraalikadon lieventämiseksi. 5 Eräs esimerkki moraalikadon mahdollisuudesta terveydenhuollossa on lääkärin ja potilaan välinen suhde ja sairauksiin liittyvien vakuutuksien (ja kustannuskorvausten) toimivuus. Lääkärillä on ratkaisevasti parempaa tietoa kuin potilaalla ja muilla ulkopuolisilla. Hänen tavoitteenaan on lääketieteen etiikan mukaisesti edistää potilaan parasta. Silti sairausvakuutukset ovat johtaneet hoitopalvelujen kysynnän kasvuun ja kustannusten nousuun. Osa tästä kasvusta saattaa selittyä moraalikadon kautta, koska ulkopuolinen vakuuttaja tai kustannusten korvaaja ei pysty kunnolla määrittämään hoitotoimenpiteiden tarpeellisuutta ja tehokkuutta. Informaation epätäydellisyyden takia hoitopalvelujen tarjonnan rakenne muodostuu toisenlaiseksi kuin tavallisten hyödykkeiden. Terveydenhoidossa hoitopalvelujen tarjonnan rakennetta pyritään sääntelemään mm. lääkärin eettisen normiston, lääkärinoikeuksien kontrolloinnin sekä koulutuksen rajoittamisen ja normien avulla. Niillä vaikutetaan terveydenhoitopalvelujen tarjontaan, koska informaatio-ongelmien takia tavallinen markkinaorganisaatio ei ilmeisesti toimisi kovinkaan hyvin. Terveydenhuollon ja sairaanhoidon julkisesti hallinnoidut organisaatiot voidaan nähdä markkinoille vaihtoehtoisena tapana järjestää näiden hyödykkeiden tarjonta
7 TERVEYDENHUOLTO JA KANSANTALOUDELLINEN AJATTELUTAPA Organisaatioiden hallintoon ja sen toimivuuteen on yritysmaailmassa kiinnitetty paljon huomiota, ja alueen taloustieteellinen tutkimus on myös vilkasta. Julkisen hallinnon piirissä on myös ollut hallinnon tehokkuutta ja toimivuutta edistäviä hankkeita. Tämäntyyppiset toimenpiteet ovat yksi keino pyrittäessä vastaamaan terveydenhuollon kustannuspaineisiin julkisessa taloudessa. Terveydenhuollosta suuri osa on suoran julkisen sääntelyn piirissä, ja sen hallinnon suunnittelu on vaativa tehtävä. Lääketieteellinen tutkimus ja kansantalous Edellä olen korostanut kansantaloudellisten perusnäkökohtien merkitystä terveydenhuollon kehittämisessä. Vaikka tehokkuuden edistämisellä ei yksistään voida ratkaista terveydenhuollolle tulevia paineita, se on oleellinen osa kokonaisuutta. Toiminnan tehokkuutta tällä lailla painottava näkökulma saattaa lääkärikunnasta tuntua vieraalta, ja se saatetaan kokea lääketieteen perinteisen ajattelutavan vastaiseksi. Perinteisellä ajattelutavalla tarkoitan pyrkimystä mahdollisimman hyvään hoitoon ja parantamiseen ilman, että toimenpiteiden kustannuksia pidetään tärkeinä. Tutkimuksen tasolla tämä tarkoittaa sellaisten hoitomuotojen kehittämistä, joilla kustannuksista välittämättä pyritään hoitamaan ja parantamaan sairauksia tai ehkäisemään niitä aikaisempaa paremmin. Tämän perinteisen ajattelutavan yleinen tavoite, mahdollisimman hyvien hoitomuotojen kehittäminen ja käyttäminen, on epäilemättä hyvä. On kuitenkin uskallettava kysyä, voidaanko näin toimia ilman, että otetaan huomioon käytetyt voimavarat ja toiminnan kansantaloudellinen tehokkuus tai tehottomuus. Kuten olen edellä lyhyesti argumentoinut, kansantaloudellinen näkökulma ei tarkoita»maksimaalisten markoilla tai euroilla mitattujen suoritteiden puristamista terveydenhuollosta». Kansantaloudellinen näkökulma ei vähennä eettisten kysymysten tai arvokeskustelun merkitystä. On esimerkiksi todettava, että yhteiskunnan asettama tavoite antaa yhtäläistä hoitoa kaikille kansalaisille ei ole ristiriidassa kansantaloudellisen ajattelun kanssa. Päinvastoin se voi olla reunaehto, jonka puitteissa terveydenhuoltoa taloudellisena toimintana harjoitetaan. Eettistä keskustelua ja arvoihin pohjaavien tavoitteiden määrittämistä ei terveydenhuollossa voida eikä pidäkään välttää. Kansantaloudellisen näkökulman huomioon ottaminen edellyttää lääketieteen tutkimuksen tasolla terveystaloustieteen ja terveydenhuollon hallinnon tutkimuksen edistämistä. Terveystaloustiede ja terveydenhuollon hallinto on Suomessa saatu osaksi lääketieteen opetusta ja tutkimusta pitkien kehittämishankkeiden myötä. 7 Näiden erikoisalojen asemaa tulee nähdäkseni edelleen vahvistaa. 2387
8 Seppo Honkapohja Kirjallisuutta Arrow, KJ. Uncertainty and the Welfare Economics of Medical Care, American Economic Review 1963;53: Phelps CE. Health Economics. Addison Wesley, Reading, Mass, Valtiovarainministeriö. Talouspolitiikan lähivuosien haasteista. VM:n katsauksia 3/2001. Seppo Honkapohja, valtiotieteen tohtori Kirjoittaja on Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori ja akatemiaprofessori 1 Perusskenaario kuvassa 2 nojautuu varsin optimistisiin oletuksiin, kun taas heikkoon vaihtoehtoon kuvassa 3 sisältyy oletuksia joistakin kansainvälisistä ja kotimaisista ongelmista. 2 Tietenkään parhaan vaihtoehtoisen toiminnan arvon tässä tapauksessa vaihtoehtoisen työn palkkatason määrittäminen ei ole yksinkertainen asia. 3 Alalta on olemassa lukuisia oppikirjoja, esim. Phelps (1997). 4 Organisaation toimivuus edellyttää erityistä informaatiojärjestelmän suunnittelua silloinkin, kun tällaista organisaation eri jäsenten välistä tavoiteristiriitaa ei esiinny. 5 Näitä keinoja ovat mm. johdon omistamat yrityksen osakkeet ja johdolle annettavat optiot. Keinojen toimivuuden analyysi jää tarkasteluni ulkopuolelle. En myöskään voi tässä pohtia niitä eettiseltä kannalta. 6 Arrow (1963) on kirjoittanut klassisen artikkelin moraalikadosta ja sairaudenhoitopalvelujen tarjonnan taloudellista kysymyksistä. 7 Esimerkiksi Yrjö Jahnssonin säätiö koulutti jo ja 1980-luvuilla Englannissa huomattavan määrän terveystaloustieteeseen erikoistuneita tohtoreita ja maistereita. Ensimmäiset terveystaloustieteen yliopistolliset virat perustettiin Suomessa paljon myöhemmin. 2388
Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki
Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125
LisätiedotTYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi
TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20
LisätiedotHUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.
1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;
LisätiedotSuomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008
Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö
LisätiedotKIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas
KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05
LisätiedotAjankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK
Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -
LisätiedotPIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen
PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat
LisätiedotKustannuskilpailukyvyn tasosta
Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn
LisätiedotMiten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen
Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotJulkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009
Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä
LisätiedotSAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto
SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,
LisätiedotMonikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto
Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-
LisätiedotKansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444
LisätiedotNiin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014
Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen
LisätiedotTalouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta
Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,
LisätiedotPalvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?
Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus
LisätiedotYrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää
Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä
LisätiedotKEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko):
KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): 1.1. Vakuutettujen epätoivottava valikoituminen (1 p.) Käsite liittyy terveysvakuutuksen
LisätiedotElintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013
Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta
LisätiedotKevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?
Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia
LisätiedotKorvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013
Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013 Jouko Isolauri 7.5.2013 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON HENKILÖKUNTA 1000 ASUKASTA KOHTI Norja 105,3 Australia 57,5 Slovakia 28,5 Tanska 93,9 Saksa 55,8 Espanja
LisätiedotTalouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen
LisätiedotOsa 15 Talouskasvu ja tuottavuus
Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw
LisätiedotSuomen talouden tila ja lähitulevaisuus
Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla
LisätiedotErkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015
Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15
LisätiedotTalouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä
Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,
LisätiedotSuhdannetilanne vahvistunut yhä
Luottamusindikaattorit kesäkuu 6 Julkaistavissa 27.6.6 klo 9. Suhdannetilanne vahvistunut yhä Luottamusindikaattorit korkealla tasolla Teollisuuden luottamusindikaattori kohosi yhä kesäkuussa. Tuotanto-odotukset
Lisätiedot15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen
Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen
LisätiedotElintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015
Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n
LisätiedotANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.9.2018 COM(2018) 651 final ANNEX LIITE asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE potilaan oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa
LisätiedotIrlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010
Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen
LisätiedotFinanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson
Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia
LisätiedotVelkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?
Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012
LisätiedotTerveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet
Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa
LisätiedotSuomen talouden näkymät
Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen
LisätiedotTalouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014
Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta
Lisätiedot17.2.2015 Matti Paavonen 1
1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100
LisätiedotValinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää
Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista
LisätiedotSäästämmekö itsemme hengiltä?
Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien
LisätiedotOpiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta
Jussi Kivistö ja Seppo Hölttä Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta Tiivistelmä Johdanto Kuka maksaa ja miten? 111 Opiskelijarahoitusjärjestelmät ja tehokkuus 112
LisätiedotJulkiset hyvinvointimenot
Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot
LisätiedotVäestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä
Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset
LisätiedotKauppatieteellisen yhdistyksen Visiopäivä 9.2.2010: Väestörakenteen muutos ja vaikutukset liiketoimintaympäristöön
Kauppatieteellisen yhdistyksen Visiopäivä 9.2.21: Kansantalouden tulevaisuuden näkymät, finanssipolitiikan suunta 21-luvulla Kauppatieteellisen yhdistyksen Visiopäivä 9.2.21 Raimo Sailas 21 19 17 15 13
LisätiedotTyöaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK
Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920
LisätiedotMITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016
MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n
LisätiedotElinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä
LisätiedotMitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011
Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009
LisätiedotHumanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu
Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska
LisätiedotVäestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)
Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi
LisätiedotSuomen julkisen sektorin rahoitus ja rakenne
Suomen julkisen sektorin rahoitus ja rakenne TA2 Suomen talouselämän ja maailmantalouden esittely Helsingin yliopisto, 27.11.2014 Essi Eerola (VATT) Tällä luennolla 1. Mitä julkistaloustiede on? 2. Miten
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia
LisätiedotAutotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita
Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Antti Ruhanen Puheenjohtaja Autotuojat ry 25.6.2015 1 Autotuojat ry Perustettu 1925, nykyinen nimi vuodesta 1955 Edustaa käytännössä 100 % Suomen
LisätiedotHallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013
Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan
LisätiedotTurvallisuus meillä ja muualla
Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009
LisätiedotTyömarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät
Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen
LisätiedotMitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki
Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki Hannu Alanko 7.2.2013 Hoffmanco International 1 Hoffmanco International Oy Health Due Diligence nykytila-analyysi Sirius ohjausjärjestelmä Sirius sairauskassa
LisätiedotKuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?
Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU
LisätiedotEläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia
Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia
LisätiedotVerot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI?
Verot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? 1 HALLITUKSEN PUOLIVÄLITARKASTELUN JA KEHYSRIIHEN NÄKYMISTÄ 1) Kehysriihi ja valtiontalous 2) Kohtuullinen verotus tukemaan
LisätiedotTyöurien pidentäminen
Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden
LisätiedotMaapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotMillaisen Suomen haluamme?
Millaisen Suomen haluamme? Akavan linjauksia taloudesta ja työstä 27.2.2012 Miksi? Talouden ja ikääntymisen haasteet ovat vakavat Julkisen talouden kestävyydelle, työn tekemisen kannustamiselle ja työurien
LisätiedotLähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1
Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014
LisätiedotJohtamisen haasteet julkisella sektorilla. Valtiovarainministeriön visio
Johtamisen haasteet julkisella sektorilla Kauppatieteellisen yhdistyksen visiopäivä Juhani Turunen 28.1.2009 Valtiovarainministeriön visio Suomi on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous,
LisätiedotEnergiaa ja ilmastostrategiaa
Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet
LisätiedotVaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013
Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden
LisätiedotVart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm
Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet
LisätiedotTerveydenhuollon rahoitusnäkymät. 27.09.2012 Markku Pekurinen 1
Terveydenhuollon rahoitusnäkymät 27.09.2012 Markku Pekurinen 1 Terveydenhuollon rahoitukseen kosmeettisia muutoksia lyhyellä aikavälillä Järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotElintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012
Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden
LisätiedotTalouden näkymät ja Suomen haasteet
Talouden näkymät ja Suomen haasteet Juhlaseminaari Suomen talous ja tulevaisuus muuttuvassa maailmassa Raahesali 12.12.2012 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Finanssikriisi jättänyt pitkän
LisätiedotTaittuuko lama Suomessa ja maailmalla?
Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US
Lisätiedotmenestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009
Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju
LisätiedotVEROILLA JA VAROILLA
VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset
KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun
LisätiedotA8-0321/78
17.10.2018 A8-0321/78 Tarkistus 78 Keith Taylor Verts/ALE-ryhmän puolesta Mietintö A8-0321/2018 Andrzej Grzyb Puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistäminen (COM(2017)0653
LisätiedotKunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja
Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja 20.12.2012 1 I Direktiivi, strategiat ja pk-yritykset Pikakatsaus direktiiviuudistuksen
LisätiedotVoidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?
Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia
LisätiedotLihasektorin hintarakenteet
Lihasektorin hintarakenteet Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa tutkimushanke Tiedotustilaisuus 10.6.2014 Jyrki Niemi, Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori Tutkimushanke:
LisätiedotAlihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa
Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa
LisätiedotTaulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin
Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2006, milj. euroa käyvin hinnoin 1. Erikoissairaanhoito 2 470,9 2 595,7 2 611,6 2 739,7 2 841,2 3 056,1 3 329,7 3 621,1 3 856,8 4 054,0 4 325,4 4 587,1
LisätiedotRAHOITUSPOLIITTINEN TUTKIMUS SUOMEN TERVEYDENHUOLLOSTA
RAHOITUSPOLIITTINEN TUTKIMUS SUOMEN TERVEYDENHUOLLOSTA 15.09.2011 KUNTAMARKKINAT Ilkka Vohlonen, professori Tutkimusjohtaja Oy Audiapro AB, Itä-Suomen yliopisto 1. TAUSTAA Suomen terveydenhuollon hajautetun
LisätiedotYksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään
Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset
LisätiedotKULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100
KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus
LisätiedotSisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31
Sisällys Tekijän esipuhe 7 5 Luku I: Taustatietoa 11 1.1 Poliittiset ja hallinnolliset rakenteet 11 1.2 Väestö 13 1.2.1 Ikä- ja sukupuolirakenne 13 1.2.4 Kieliryhmät 15 1.2.5 Maantieteelliset erot 15 1.2.6
LisätiedotRahankäyttö vaatteisiin & jalkineisiin ja kodintekstiileihin eri Euroopan maissa
Rahankäyttö vaatteisiin & jalkineisiin ja kodintekstiileihin eri Euroopan maissa Rahankäyttö vaatteisiin & jalkineisiin ja kodintekstiileihin eri Euroopan maissa / sisältö Vaatteet & jalkineet Rahankäyttö
LisätiedotKomissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. toukokuuta 2015 (OR. en) 9224/15 ECON 376 UEM 171 SOC 339 EMPL 213 COMPET 250 ENV 332 EDUC 158 RECH 149 ENER 190 JAI 354 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia:
LisätiedotARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003
TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin
Lisätiedot30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely
30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman
LisätiedotKommenttipuheenvuoro - julkinen talous, sote-uudistus
Kommenttipuheenvuoro - julkinen talous, sote-uudistus 12.2.2019 Reijo Vuorento Suomen Kuntaliitto Valtion ja paikallishallinnon nettoluotonanto 2000-2017, milj. euroa Nettoluotonanto = kansantalouden tilinpidon
LisätiedotJULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA
Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia
LisätiedotTerveyttä tilastoissa Stakesin tapaan. Kehittämispäällikkö, dosentti Mika Gissler STAKES Sosiaali- ja terveystilastot
Terveyttä tilastoissa Stakesin tapaan Kehittämispäällikkö, dosentti Mika Gissler STAKES Sosiaali- ja terveystilastot Organisaatiokaavio Stakes on myös tilastoviranomainen StakesTiedon tehtävänä on tuottaa
Lisätiedot