Tapiolan keskus Asemakaavan muutos

Transkriptio

1 1 (40) Tapiolan keskus Asemakaavan muutos Asianumero 2019/ /2017 Aluenumero kaupunginosa Tapiola Osa korttelia 12002, tontit 16 ja 17 Muodostuu uudet korttelit ja sekä katu- ja torialuetta. Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen, joka koskee 26. päivänä syyskuuta 2018 päivättyä, 24. päivänä huhtikuuta 2019 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Tapiolan ydinkeskustassa, Pohjantien varrella ja kauppiastavaratalo Heikintorin etelä- ja lounaispuolella. Suunnittelualueen rajaus tarkentuu suunnittelun edetessä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Laatija Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Tekniikantie 15 Postiosoite: PL 43, ESPOON KAUPUNKI Kaavaehdotuksen laadinta: Jaana Hietanen-Köninki Jenny Asanti (maisemasuunnittelu) Olli Koivula (liikennesuunnittelu) Hyväksymiskäsittelyvaihe: Minna Järvenpää Minna-Maija Sillanpää (maisemasuunn.) Olli Koivula (liikennesuunnittelu) puh

2 2 (40) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Rakennuskiellot Muut suunnitelmat ja päätökset Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Liikenne Palvelut Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Kaavan mukainen luonnonympäristö Kaavan mukaiset suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät Nimistö ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Toteutuksen seuranta SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus...39 Sivu

3 3 (40) LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Seurantalomake Katukartta Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutoskartta määräyksineen ja selostus liitteineen. Asemakaavan muutosehdotus perustuu studio U2 arkkitehdit oy:n laatimaan suunnitelmaan. Asemakaavatyön aikana tehtyjä selvityksiä - Korttelisuunnitelma, Kiinteistö Oy Raitinlukko, käyttötarkoituksen muutos, Studio U2 Arkkitehdit Oy, versio Koy Raitinlukko, Rakennushistoriallinen selvitys, Studio U2 arkkitehdit, Meluselvitys, Lausunto a, Helimäki akustikot, Tapiola, Länsituulenaukio kunnallistekninen tarkastelu, alustava selvitys, Muita selvityksiä 1. Länsituulenaukio, Tapiola, Idealuonnos, Maisema- arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy, Tapiolan keskusprojekti, Viitesuunnitelma 2018, HKP arkkitehtitoimisto, Tapiolan keskusprojekti, Kaupalliset ympäristövaikutukset, Kyösti Pätynen, Entreco Oy Tapiolan keskus, Kulttuuriympäristöanalyysi, SARC, Espoon kaupunki, Tapiolan keskus, Asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi, SARC, Espoon kaupunki, , tarkistettu Tapiolan keskuksen uudistaminen, Suunnitelman kehittämisen taustat ja tavoitteet sekä toimenpiteitä ohjaavat keskeiset teesit, Espoon Kaupunki / Tapiolan Kehittämisprojekti , tarkistettu Tapiolan keskuksen uudistamisen aikataululliset ja taloudelliset reunaehdot Espoon kaupunki / Tapiolan kehittämisprojekti / projektinjohtaja Antti Mäkinen Tapiolan keskusta- alueen designmanuaali, Sito Oy ja Maisema- arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy, Pyöräpysäköinnin tarve ja ratkaisut Tapiolassa, Sito Oy, Tapiolan kaava- alueen pyöräreitit v 2020, Tapiolan keskustan kehittämisen liikenteelliset tarkastelut, Sito Oy, Ilmanlaatuselvitys, Ilmatieteen laitos,

4 4 (40) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualueella on suojeltu kahdeksankerroksinen liike- ja toimistorakennus (Ervi 1966), osin viidessä ja osin kuudessa tasossa sijaitseva pysäköintilaitos ja avoin pysäköintialue, Länsituulenaukio, jolla sijaitsee autopaikkojen lisäksi Tapiolan maanalaisen keskuspysäköinnin hätäpoistumisporras. Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueen ympäristöstä: Alueen sijainti on merkitty kuvaan pinkillä rajauksella. Länsipuolella näkyy Pohjantie, pohjoisella rajalla Heikintorin kauppiastavaratalo, jonka itäpuolella on Sampotorin toisella laidalla U- liiketalo. Alueen läpi kulkee pohjois- eteläsuuntainen Länsituulenaukion länsireunan kevyenliikenteen reitti. Espoon kaupunki Koy Raitinlukon (12002/17, ilmakuvan pohjoisempi rakennus) 42 autopaikkaa sijaitsevat rasitteella Tapiola Center Oy:n pysäköintitalossa (12002/16, alueen eteläisempi rakennus). Autopaikkojen korttelialueen pysäköintilaitoksessa sijaitsee yhteensä 267 rasiteautopaikkaa, kaikkiaan autopaikkoja laitoksessa on noin 270. Aukion eteläpuolen kiinteistöllä 12002/10 on oikeus käyttää autopaikkojen korttelialueelle katutasossa avautuvaa kulkukäytävää ja autopaikkojen korttelialueen kiinteistöllä on oikeus käyttää naapurirakennuksen sprinklerijärjestelmän johtoja ja siihen kuuluvaa keskuslaitteistoa. Länsituulenaukiolla on noin 42 autopaikkaa. Kulku aukion länsi- ja eteläpuolisiin liikekiinteistöihin tapahtuu aukion kautta. Aukion itä- ja eteläpuolisten asuinkortteleiden pelastaminen tapahtuu osin aukion kautta. Alueen läpi kulkee pohjois- eteläsuuntainen kevyen liikenteen pääyhteys. Autopaikkojen korttelialueen ja Länsituulenaukion alla sijaitsee Tapiolan keskuspysäköinnin yleistä pysäköintilaitosta ja keskushuoltoa varten varattu maanalainen tila. Aukion koilliskulmassa sijaitsee yksi keskuspysäköinnin hätäpoistumisteistä. Tapiolan metroasema sijaitsee suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä.

5 5 (40) 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Nykyisin alue on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K) ja autopaikkojen korttelialueeksi (LPA). Olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus on liike- ja toimistorakennusten korttelialueella noin k-m² liike- ja toimistorakentamiseen. Kerroslukumäärä on VIII. Autopaikkojen korttelialueella on sen rakennetulla osalla rakennusoikeutta k-m² ja kerroksia VII. Korttelialueen rakentamattomalla osalla on rakennusoikeutta k-m². 1.3 Suunnittelun vaiheet Kaavamuutoshakemus jätettiin Ehdotus alueen kehittämiseen on tullut tontin 12002/17 maanomistajalta Koy Raitinlukolta. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Muutoksesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka asetettiin kaupunkisuunnittelupäällikön päätöksellä nähtäville MRA 30 mukaan. Se oli nähtävillä Mielipiteitä saatiin 3 kpl. Saaduissa mielipiteissä kiinnitettiin huomiota mm seuraaviin seikkoihin: Länsituulenaukion ja pysäköintitalon käyttötarkoitusvaihtoehtoja ja rakentamisen määrää tulisi tutkia. Aukion kaupallista potentiaalia, kunnallisteknisen linjan sijoittamista aukiolle ja Länsituulenaukion tonttiliittymämahdollisuuksia aukion ympärillä sijaitseville tonteille tulisi tutkia. Pysäköintimahdollisuuksien pysymisestä aukiolla ja alueen pysäköintitalossa esitettiin toiveita. Länsituulenaukiolle toivottiin myös kiinteistöille asukaspihaa. MRA 30 :n mukaisessa kuulemisessa saadun palautteen perusteella huomioitiin aukion ympäröivien tonttien liittymistä katuun torialueen kautta, huomioiden kunnallisteknisen liittymän ja pelastuslaitoksen tarpeet. Alueen pysäköintiä on edelleen mahdollista järjestää pysäköintitalossa. Pysäköintitalon alueen kehittäminen mahdollistetaan jatkossa, kun hakijan suunnitelmat alueen suhteen ovat selkeytyneet. Asemakaavan muutosehdotus oli MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä Nähtävillä olon aikana saatiin kahdeksan lausuntoja. Muistutuksia jätettiin neljä kappaletta. Tapiolan Kilta ry:n muistutuksessa kaavamuutosta pidettiin hyvänä, mutta Länsituulenaukion suunnitelmiin toivottiin parannuksia. Kaava-alueeseen kuuluvan LPA-alueen omistaja vastusti muistutuksessaan Länsituulenaukion toteutumattoman maanalaisen rakennusoikeuden poistamista ja esitetti, että LPA-aluetta tulisi kehittää lisärakentamisella. Ympäristön asukkaann muistutuksessa vastustettiin Länsituulenaukion pysäköintipaikkojen poistamista ja liikennejärjestelyjä sekä KOy Raitinlukon käyttötarkoituksen muutosta ja asumisen lisäämistä alueelle. Vastauksena muistutuksissa esitettyihin huoliin on vastineissa selostettu mm. seuraavaa: Kaavoitusvaiheessa Länsituulenaukion järjestelyjä on ideoitu vain alustavasti. Toteutusvaiheen suunnitelmia laadittaessa voidaan ottaa huomioon esitettyjä toiveita. Länsituulenaukion muutos perustuu Tapiolan keskustan uudistamisen laajempiin tavoitteisiin. Yhteisenä tavoitteena on elävä ja monipuolinen kaupunkikeskus, jossa on korkeatasoiset joukkoliikenneterminaalit, toimivat pysäköinti- ja huoltojärjestelyt, monipuoliset palvelut sekä viihtyisät jalankulkualueet ja kohtaamispaikat. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt Tapiolan keskustan uudistamisen teesit jo vuonna Niissä Länsituulenaukiota on päätetty kehittää Tapiolan keskuksen tärkeänä torialueena. Myös kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on vuonna 2017 päättänyt Heikintorin kehittämiseen liittyen, että luodaan edellytyksiä Länsituulenaukion kehittämiselle korkeatasoiseksi ja eläväksi jalankulkuympäristöksi.

6 6 (40) Näin alueen kaavoituksessa on katsottu tarkoituksenmukaiseksi poistaa toteutumaton maanalainen pysäköintitila ja muuttaa pysäköintiaukio keskustan tavoitteiden mukaisesti viihtyisäksi kaupunkiaukioksi. Pysäköintitalon alueen kehittäminen puolestaan on mahdollista jatkossa, kun alueen maanomistajan suunnitelmat ovat selkiytyneet. Nähtävillä olon jälkeen kaavaehdotukseen tehtiin pieniä tarkistuksia. Mm. Länsituulenaukiota koskevaan kaavamääräykseen lisättiin muistutuksen johdosta selvyyden vuoksi maininta, että alueelle saa sijoittaa maanalaisia johtoja, vaikkakin katualueelle/-aukiolle niitä saa muutoinkin sijoittaa. Maanomistajan toiveesta kaavamääräyksin sallitaan myös rakennusvalvonnan harkinnan mukaan lievennys KOy Raitinlukon pyöräpaikkojen ja aputilojen toteuttamiseen ottaen huomioon suojellun rakennuksen ja pihamiljöön rajoitteet. Kuva 2. Länsituulenaukion pysäköintikenttä kaakosta kuvattuna. Oikealla Heikintori, vasemmalla kaavamuutosalueen pysäköintilaitos. Espoon kaupunki

7 7 (40) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Edistetään palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueiden hyvää saavutettavuutta eri väestöryhmien kannalta. Edistetään kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä sekä viestintä-, liikkumis- ja kuljetuspalveluiden kehittämistä. Luodaan edellytykset vähähiiliselle ja resurssitehokkaalle yhdyskuntakehitykselle, joka tukeutuu ensisijaisesti olemassa olevaan rakenteeseen. Suurilla kaupunkiseuduilla vahvistetaan yhdyskuntarakenteen eheyttä. Tehokas liikennejärjestelmä Edistetään valtakunnallisen liikennejärjestelmän toimivuutta ja taloudellisuutta kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia liikenneyhteyksiä ja verkostoja sekä varmistamalla edellytykset eri liikennemuotojen ja -palvelujen yhteiskäyttöön perustuville matka- ja kuljetusketjuille sekä tavara- ja henkilöliikenteen solmukohtien toimivuudelle. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Varaudutaan sään ääri- ilmiöihin ja tulviin sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Uusi rakentaminen sijoitetaan tulvavaara- alueiden ulkopuolelle tai tulvariskien hallinta varmistetaan muutoin. Ehkäistään melusta ja huonosta ilmanlaadusta aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat Huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta. Huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta. Uusiutumiskykyinen energiahuolto Varaudutaan uusiutuvan energian tuotannon ja sen edellyttämien logististen ratkaisujen tarpeisiin. Asemakaavan muutos tukee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista Maakuntakaava Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallintooikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman keväällä 2016.

8 8 (40) Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamoa koskee Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman huhtikuussa Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Maakuntahallitus päätti , että kaava tulee voimaan ennen kuin se saa lainvoiman. Maakuntakaava tuli voimaan, kun siitä kuulutettiin maakuntakaavan alueen kunnissa. Vireillä oleva: Uusimaa-kaava 2050 kokoaa yhteen kaikki maankäytön keskeiset teemat, jotka tulee ratkaista maakuntakaavalla. Tullessaan voimaan Uusimaa-kaava korvaa nyt voimassa olevat Uudenmaan ja entisen Itä-Uudenmaan alueen maakuntakaavat. Uusimaa-kaavan valmisteluaineisto oli julkisesti nähtävillä Uudenmaan maakuntakaavassa (lainvoimainen, KHO 2007) alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi, tiivistettäväksi alueeksi sekä kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Alueen sivuitse kulkee liikennetunnelin linjaus. Alue on pääkaupunkiseudun poikittaisen joukkoliikenteen yhteysvälillä. Kuva 3: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 12/2017 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06). Kaavamuutosalueen sijainti on merkitty pinkillä katkoviivalla karttaan Yleiskaava Voimassa oleva: Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010.

9 9 (40) Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen ) muutosalue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi C-K. Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelukoulutus- ja myymälätiloja. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäistavaran suuryksikkö Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän ja Espoonlahden keskuksiin. Muutosalue on merkitty myös kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi, kaupunkimaisemaksi, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Kuva 4: Ote voimassa olevasta Espoon eteläosien yleiskaavasta. (12/ 2017) Espoon kaupunki. Kaavamuutosalueen sijainti on merkitty pinkillä viivalla karttaan. Nyt laadittu asemakaavan muutos on Espoon eteläosien yleiskaavan mukainen Asemakaava Tapiolan keskus ja Tapiolan keskus, muutos, alue , asemakaavan muutoksessa (lainvoimainen ) suunnittelualue on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K) ja autopaikkojen korttelialueeksi (LPA). Rakennusoikeutta on liike- ja toimistorakennusten korttelialueella k-m 2 ja autopaikkojen korttelialueella k-m 2 sen pohjoisemmalla, avoimella osalla ja eteläisemmällä, pysäköintilaitoksen osalla k-m 2. Liikerakennus, ns. Viatekin talo on rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus, jota ei saa purkaa tai turmella. Rakennus on enintään 8- kerroksinen tasolta alkaen. Korttelialueen alle saa rakentaa maanalaisen yleisen pysäköintilaitoksen ja väestönsuojan tiloja. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap/ toimistokerrosalan 70 k-m 2 kohti ja 1 ap/ liikekerrosalan 50 k-m 2 kohti. Jos liiketilojen autopaikat sijoitetaan maanalaiseen yhteispysäköintiin, autopaikkanormina käytetään 1ap/ 70 k-m 2. Pysäköintinormit perustuvat autopaikkojen vuorottaiskäyttöön. Autopaikat saa sijoittaa maanalaiseen pysäköintilaitokseen tai LPA- kortteliin

10 10 (40) Sähkönjakelun vaatimat tilat sijoitetaan kiinteistöihin. Arvokkaan ympäristön pinnoitteista, rakennelmista ja aitaamisesta määrätään erikseen. Kuva 5: Ote ajantasa-asemakaavasta Aluerajaus tarkentuu suunnittelun kuluessa. Kaavamuutosalueen sijainti on merkitty pinkillä katkoviivalla karttaan. Espoon kaupunki. Autopaikkojen korttelialueen avoimen osan poikki kulkee kunnallistekninen johtovaraus. Kortteleiden 12002, 12004, ja 12006KL autopaikkoja saa sijoittaa alueelle. Pohjoisemmalle osalle saa rakentaa kolme kerrosta tasolta alkaen ja eteläisemmälle osalle 7 kerrosta tasolta alkaen. Pohjoisemman osan maanpinnan tai pihakannen likimääräinen korkeusasema on Molemmille rakennusaloille on rakennettava pohjois- eteläsuuntainen, jatkuva, yleiselle jalankululle ja pyöräilylle tarkoitettu väylä. Eteläisellä rakennusalalla on rakennukseen jätettävä kulkuaukko tätä väylää varten ja sen länsireuna tulee istuttaa. Suunnittelussa tulee huomioida maanalainen asemakaava. Kaava- alueen eteläpuoleisen Länsituulentie/ Länsituulenkuja- katualueen kantavia rakenteita saa sijoittaa korttelin rajalle. Otaniemen Tapiolan metrotunneli, alue , maanalainen asemakaava (lainvoimainen ) sijaitsee autopaikkojen korttelialueen alla mutta ei liike- ja toimistorakennusten korttelialueen alla. Asemakaavan alue on yleistä pysäköintilaitosta ja keskushuoltoa sekä niihin liittyviä työtiloja varten varattu maanalainen tila suojavyöhykkeineen. Maanalaisten tilojen korkeusasema on tasolta alaspäin. Ylimmän kattoholvipinnan yläpuolelle tulee varata 8-10 metrin suojavyöhyke. Pysäköintilaitoksessa on liityntäpysäköintipaikkoja ja kortteleiden nimeämättömiä autopaikkoja. Myös maanpintaan johtavia kulkuyhteyksiä, väestönsuojia ja ilmanvaihtokuiluja saa sijoittaa alueelle. Tilat saa rakentaa maanpällisen asemakaavan kerrosluvun ja kerrosalan lisäksi, eikä kaavassa sallittu lisäkerrosala mitoita autopaikkoja. Ilmanvaihtokuilun aiheuttaman melun vaimennukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Merenrannan tulvariskialueet on huomioitava. Alueella olevien johtojen tarkka sijainti on tutkittava rakennussuunnittelun yhteydessä. Alue on varattu kaupungin tarpeisiin. Näkyvät osat on sovitettava hienovaraisesti kaupunkiympäristöön. Suunnittelussa on huomioitava metrotunnelin läheisyys.

11 11 (40) Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Tonttijako Asemakaava-alueelle on laadittu tonttijako: tontti 12002/16 on rekisteröity ja tontti 12002/17 on rekisteröity Rakennuskiellot Asemakaava-alueella on voimassa rakennuskielto. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti asettaa MRL 53 1 mom:n mukaisen rakennuskiellon Tapiolaan Länsituulenaukiolle lähiympäristöineen saakka. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksestä jätettiin yksi valitus Helsingin hallinto-oikeuteen. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kaupungin vastineen valitukseen Muut suunnitelmat ja päätökset Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Tapiolan keskuksen uudistamisen teesit, joista Länsituulenaukiota koskeva teesi nro 7 kuuluu: Länsituulenaukiosta kehitetään Tapiolan keskuksen tärkein torialue, kansalaistori. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti kokouksessaan Tapiolan Heikintorin ja sen ympäristön (Länsituulenaukio) kehittämisestä: Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päättää kehottaa teknistä ja ympäristötointa käynnistämään Tapiolan Heikintorin ja sen ympäristön kehittämisen ja maankäytön suunnittelun Heikintori Oy:n pääomistajan Citycon Finland Oy:n päivätyssä kirjeessään esittämien Heikintorin kauppiastavarataloa koskevien kehittämissuunnitelmien pohjalta niin, että Heikintorin kehittämisen rinnalla luodaan edellytyksiä myös Kulttuuriaukion ympäristön sekä Länsituulenaukion kehittämiselle korkeatasoiseksi ja eläväksi jalankulkuympäristöksi. Tapiolan keskuksen suunnittelua ohjataan keskuksen kattavalla viitesuunnitelmalla, jota tarkistetaan ja päivitetään suunnittelun ja toteutuksen edetessä. Viitesuunnitelma toimii asemakaavanmuutosten laadinnan pohjana. Viitesuunnitelman laatija on arkkitehtitoimistoimisto HKP. Kuva 6: Heikinkujan kevyenliikenteen väylä. Tapiola Center Oy:n tontin läpi kulkeva osa. Espoon kaupunki.

12 12 (40) Kuva 7: Tapiolan keskusprojekti, viitesuunnitelma. Visioitu tilanne Tapiolan keskuksessa vuonna Kaavamuutosalueen sijainti on merkitty suunnitelmaan pinkillä katkoviivalla. Arkkitehtitoimisto HKP. Tapiolan keskuksen kehittämisessä on kolme vyöhykettä. Merituulentien eteläpuolelle tehdään asuntoja, Merituulentien kohdalle ja pohjoispuolelle joukkoliikenneterminaali ja liiketiloja (yläpuolelle asuntoja) ja Tapionraitin ympäristöön kulttuuria ja liiketiloja. Teatterille tehdään tilat kulttuurikeskukseen kulttuurikeskuksen peruskorjauksen yhteydessä. Tavoitteena on, että merkittävä osa keskuksen ja 1980-luvuilla rakennetuista rakennuksista puretaan ja niiden tilalle rakennetaan uusia aikaisempaa korkeampia rakennuksia, joissa on liiketilojen yläpuolella runsaasti asuntoja. Tämä uudistamisprosessi on parhaillaan käynnissä Merituulentien kohdalla. Tapiolan rakennustaiteellisesti arvokas ns. Ervin keskusta Tapionraitin varrella säilytetään ja sitä pyritään kehittämään nykyistä elävämmäksi. Kaupunki laatii syksyn 2018 aikana Länsituulenaukiolle suunnitelman osana Tapiolan keskusta-alueen tori- ja aukiotilojen käyttötarkoitusten ja teemojen kokonaisselvitystä. Tavoitteena on löytää Länsituulenaukiolle Tapiolan kulttuurihistorialliseen ympäristöön sopiva kokonaisratkaisu Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset.

13 13 (40) 2.2 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Alueella sijaitsee kahdeksankerroksinen, vuonna 1966 rakennettu, rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus, avoin pysäköintialue ja pysäköintilaitos. Entinen Viatekin toimistotalo (nykyisin Koy Raitinlukko), on korjauksen tarpeessa. Liike- ja toimistorakennus on ollut vajaakäytöllä jo pitkään. Pysäköintilaitoksessa sijaitsee vajaat 300 rasiteautopaikkaa ja aukiolla noin 40 autopaikkaa Maanomistus Alueella sijaitsee pohjois-eteläsuuntainen pyöräilyn pääreitti (Heikinkuja-Tapionraitti-Pohjantie). Autopaikkojen korttelialueen alla sijaitsee Tapiolan keskuspysäköinnin yleistä pysäköintilaitosta ja keskushuoltoa varten varattu maanalainen tila. Tapiolan keskuspysäköinnin jalankulun uloskäynti sijaitsee Länsituulenaukiolla. Aukion itä- ja eteläpuolisten asuinkortteleiden pelastaminen tapahtuu osin aukion kautta. Kiinteistön omistaa yksityinen maanomistaja Koy Raitinlukko. Kiinteistön omistaa yksityinen maanomistaja Tapiola Center Oy. Kuva 8: Maanomistuskartta, kaupungin maa on esitetty punaisella värillä, yksityinen maa on esitetty ilman väriä. Koko kaavamuutosalue on yksityistä maata. Suunnittelualue on merkitty pinkillä rajauksella karttaan. Espoon kaupunki Rakennettu ympäristö Maankäyttö Kaava- alueella sijaitsee kahdeksankerroksinen suojeltu liike- ja toimistorakennus (Ervi 1966), jossa on k-m 2., osin viidessä ja osin kuudessa tasossa sijaitseva pysäköintilaitos ja avoin pysäköintialue, jolla sijaitsee autopaikkojen lisäksi Tapiolan maanalaisen keskuspysäköinnin jalankulun uloskäynti.

14 14 (40) Kuva 9: Koy Raitinlukko, Suojeltu rakennus, Aarne Ervi. Espoon kaupunki. Kuva 10: Tapiola Center Oy. Espoon kaupunki. Kuva 11: Länsituulenaukio lounaasta katsoen. Espoon kaupunki.

15 15 (40) Kuva 12: Länsituulenaukion koilliskulma. Keskuspysäköintiin liittyvä uloskäynti. Espoon kaupunki. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueella ei asuta tällä hetkellä. 300 metrin säteellä suunnittelualueesta asuu pienalueisiin (Tapiolan keskus ja Länsikorkee) nähden keskimääräistä enemmän vuotiaita ja yli 65 -vuotiaita. Kuva 13: Väestö. 300 metrin säde suunnittelualueesta ja pienalueet. Espoon kaupunki.

16 16 (40) Kuva 14: Väestö. Tilanne 300 metrin säteellä suunnittelualueesta. Espoon kaupunki. Kaava-alueella oli noin 100 työpaikkaa vuonna Tapiolan keskustan työpaikkamäärä oli vuonna 2015 noin 1600, joista julkishallintoa ja -palveluita oli noin 350. Tapiolan keskustan alueella muut suurimmat toimialat ovat kauppa, hyvinvointipalvelut sekä yrityspalvelut ja konsultointi, joiden osuus alueen työpaikoista on yhteensä 70 %. Yhdyskuntarakenne, kaupunki-/taajamakuva Kaavamuutosalueen rakennettu ympäristö sijaitsee teemallisesti kahdella erilaisella alueella, sen eteläosa kuuluu Tapiolan liikekeskustan uudempaan osaan, joka on toteutettu luvulla. Alue on tiivistä ydinkeskustaa, joka poikkeaa rakentamistavaltaan ja kaupunkikuvaltaan alkuperäisestä Tapiolan puutarhakaupungin keskustasta. Aluetta kehitetään metrokeskuksena. Kaavamuutosalueen pohjoisosalla on vanhaa historiallista keskusta. Tapionraitin ympäristö pyritään jatkossa säilyttämään ja sen alkuperäiset arvot saamaan esiin.

17 17 (40) Liikenne Ajoneuvoliikenne Alue rajautuu länsireunassa Pohjantiehen, joka on yksi Tapiolan vilkkaimmista kaduista. Kadun liikennemäärä on n ajoneuvoa/arkivuorokausi. Ajo kaavamuutosalueella tapahtuu Pohjantieltä Heikinkuja -nimisen kadun kautta, joka on tontin sisäinen yhteys. Heikinkujan liikenne koostuu pääasiassa Länsituulenaukion pysäköintiin (42 ap) ajavista autoista. Kuva 15: Ajoneuvoliikenteen tavoiteverkko Jalankulku ja pyöräily Alueella on paljon jalankulkua ja pyöräilyä keskeisen sijainnin vuoksi. Länsituulenaukion länsireunalla sijaitsee pohjois-eteläsuuntainen jalankulku- ja pyörätie, joka yhdistyy Tapionraittiin sekä edelleen Pohjantielle. Reitti kuuluu pyöräilyn pääreittiin. Reitti on ajantasakaavassa rasitteena LPA 12002/16 korttelissa.

18 18 (40) Länsituulenaukiolta Pohjantielle on jalankulkijoiden käyttämä reitti Koy Raitinlukon (12002/17) tontin puolella. Heikinkujalla on myös jalankulkua ja pyöräilyä ajoradalla. Länsituulenaukion pohjoisreunalla sijaitsee kevyen liikenteen yhteys itä-länsi - suunnassa joka yhdistää aukion Sampotorille. Kuva 16: Kevyen liikenteen tavoiteverkko Pysäköinti Pysäköintitalossa sijaitsee rakennusrasittein 267 autopaikkaa ja yhteensä noin 270 autopaikkaa. Rakennusrasitteiden jakautuminen on seuraavanlainen: /7: 44 autopaikkaa /8: 64 autopaikkaa /9: 41 autopaikkaa /10: 4 autopaikkaa /17: 42 autopaikkaa

19 19 (40) /4: 50 autopaikkaa /1: 22 autopaikkaa Kuva 17: Kaavamuutosalueen rakennusrasitepaikat. Korttelissa 12002/16 (kaavamuutoksella muodostuu kortteli 12275) sijaitsevien rakennusrasiteautopaikkojen jakautuminen tonteittain. (Kaavamuutoksella korttelista 12002/17 muodostuu kortteli 12274) Espoon kaupunki. Autopaikkojen korttelialueen avoimella osalla Länsituulenaukiolla sijaitsee noin 42 yleistä autopaikkaa, jotka ovat maksullisia. Julkinen liikenne Alueen julkisen liikenteen yhteydet ovat hyvät. Tapiolan metroasema sijaitsee lähietäisyydellä. Pohjantien pysäkeiltä välittömässä läheisyydessä pysähtyy seuraavat bussilinjat: linja 113 Tapiola-Leppävaara linja 111 Otaniemi Hyljelahti linja 548 Tapiola Jupperi linja 549 Tapiola-Jorvi Palvelut Kaavamuutosalueella on palveluita vähäisessä määrin, avoimella pysäköintikentällä ja toimisto- ja liikerakennuksen pohjakerroksessa. Muutosalue on osa Tapiolan aluekeskusta kaupallisia ja julkisista palveluista haetaan keskuksesta kaava-alueen ulkopuolelta. Kouluja on kaavamuutosalueen läheisyydessä keskustan ympäristössä Tapiolan koulu ja lukio sekä aikuislukio ja Weegeen rakennuksessa Etelä-Tapiolan lukio. Keskustan tuntumassa on myös Aarnivalkean koulu ja Silkkiniityn päiväkoti. Lähellä on lisäksi Etelä-Tapiolassa koulu Vindängens skola och daghem Tuulikujan varrella. Kulttuuripalveluja on Etelä-Tapiolassa toimiva Espoon teatteri ja Revontulihalli Revontulentien varrella. Keskustassa on Kulttuurikeskuksen yhteydessä Tapiolan kirjasto ja konserttitiloja. Weegee-talossa on useita näyttely- ja museotiloja. Liikuntapalveluita on Etelä-Tapiolassa Tuulimäen palloiluhalli, kuntosali ym. liikuntatilat, jotka sijaitsevat väestösuojatiloissa sekä Tennispuiston tilat Tuuli-

20 20 (40) niityn alueella. Tapiolan urheilupuistossa on mm. urheiluhalli ja jäähalli. Keskustassa sijaitsee mm. Tapiolan uimahalli/kuntosali, Tapiolan keilahalli ja kuntosali sekä Tapiolan urheilukenttä. Yhdyskuntatekninen huolto Tarkastelualueen kiinteistöjen vesihuolto tukeutuu nykytilanteessa Länsituulentiellä oleviin vesihuoltolinjoihin, jotka kulkevat Länsituulenaukiolle tonttien 12002/10 (Koy Länsituulentie) ja 12002/9 (Koy Hopiakannel) välistä. Länsituulenaukion vesihuoltolinjat ovat nykyisellään n. tasossa +6,0 - +6,4 (N60) aukion etelälaidalla. Erityistoiminnat Alueeseen liittyy maanalainen asemakaava Otaniemi- Tapiola metrotunneli, jonka suojaetäisyydet tulee ottaa huomioon kaikessa rakentamisessa Luonnonolosuhteet Kaavamuutosalueella on kulttuurivaikutteista ja pääosin istutettua kasvillisuutta. Poikkeuksena ovat Koy Raitinlukon tontin eteläreunalla kasvavat vanhat männyt, jotka on aikanaan säilytetty alueen rakentuessa. Männyillä on maisemallista ja kaupunkikuvallista arvoa. Alueen eläimistöä ei ole systemaattisesti selvitetty mutta on todennäköistä, että eläimistö koostuu kaupunkiympäristölle tyypillisistä lintu- ja piennisäkäslajeista. Alueen maaperä koostuu kalliosta, moreenista sekä alle 3m paksusta hiekasta ja siltistä koostuvasta kerroksesta Suojelukohteet Muutosalue on osa Tapiolan arvostettua puutarhakaupunkia. Se on yksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY), jotka Museovirasto on määritellyt valtakunnallisessa inventoinnissaan. Tapiola on myös yksi ympäristöministeriön työryhmän valitsemista Suomen kansallismaisemista. Valtioneuvoston päätöksen mukaisten valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Kuva 18: Tapiolan liikekeskusta lännestä kuvattuna, etualalla Raitinlukon toimistorakennus. Kuva Asuntosäätiön kokoelma, Espoon kaupunginmuseon kuva-arkisto.

21 21 (40) Suunnittelualueella on Aarne Ervin suunnittelema Konttoritalo Raitinlukko vuodelta Rakennus on rakennustaiteellisesti arvokas ja Tapiolan alkuperäiseen kaupunkikuvaan kuuluvana säilytettävä ja tärkeä. Raitinlukon kahdeksankerroksinen rakennus on valmistunut v toimistorakennukseksi. Rakennus on toiminut toimistorakennuksena rakentamisestaan lähtien, maantasokerroksessa toimii ravintola. Rakennus tunnetaan monen tapiolalaisen suussa ns. Viatekin talona, koska rakennuksessa sijaitsivat Viatekin toimitilat useiden vuosien ajan. Nimensä Raitinlukko mukaisesti Konttoritorni II merkitsee Tapiolan keskustan halki itä-länsi suunnassa kulkevan keskeisen kevyenliikenteen väylän, Tapionraitin paikan Tapiolan liikekeskustan länsireunalla. Tapionraitti yhdistyy lännestä, Länsikorkeen asuinalueelta saavuttaessa Tapiolan liikekeskukseen Raitinlukon kiinteistön pohjoisreunalla. Ervin laatimaan Tapiolan liikekeskuksen suunnitelmaan kuuluva, keskusta-alueen selkärangan muodostava Tapionraitti sitoo yhteen kaikki Tapiolan keskuksen merkittävät rakennukset ja aukiot; Raitinlukon naapurin Heikintorin ostoskeskuksen, jonka sisällä raitti kulkee, Sampotorin aukion, Tapiontorin hevosenkenkämäisen liikerakennuksen aukioineen, Keskustornin ja keskusaltaan, keskustornin alapuolella sijaitsevan toriaukion, hotelli Gardenin, sekä keskusta-alueen itälaidalla Tapiolan kirkon. Kirkon jälkeen raitti jatkuu vapaamuotoisempana kohti itää ja Otaniemeä. Matalan Tapiontorin ostoskeskuksen, Sampotorin aukion ja Heikintorin tavaratalon läpi itä-länsi-suunnassa kulkee kevyenliikenteen väylä Tapionraitti, joka jatkuu toimistotalo Raitinlukon sivuitse kohti taustalla näkyvää Länsikorkeen asuinaluetta ja Viljo Revellin suunnittelemia Taskumatti -taloja. Tapionraitti muodostaa Tapiolaan eräänlaisen kevyenliikenteen pääkadun, joka välillä laajenee aukioiksi ja poikkeaa sisätiloihin, tarjoten kulkijoille runsaasti erilaisia kohtaamispaikkoja. Nykyinen kevyenliikenteen verkosto Tapiolassa on laajentunut keskustan laajenemisen myötä moneen eri suuntaan. Raitinlukon toimistorakennuksen tontin itäpuolella, pysäköintiaukion länsireunalla kulkee tärkeä pohjois-etelä suuntainen kevyenliikenteen reitti. Kuva 19: U- liiketalo, Heikintorin ostoskeskus ja Raitinlukon toimistorakennus idästä länteen katsottuna. Kuva: Volker von Bonin, ei vuosilukua. Finna-kuvapalvelu, Museoviraston kuvakokoelma.

22 22 (40) Asemakaava-alueella ei ole luonnonsuojelulain luontotyyppejä tai metsälakikohteita. Alueella ei ole myöskään tunnistettu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita luontokohteita Ympäristön häiriötekijät Alue on Pohjantien läheisyydessä, joten kadun liikenne aiheuttaa liikennemelua. 55 db melutaso (oleskelualueiden ohjearvo) ulottuu Länsituulenaukion länsireunaan asti. Rakennukset aiheuttavat melukatveen. Kuva 20: Meluselvitys. Päiväajan keskiäänitaso. Koy Raitinlukon rakennuksen itäpuolelle syntyvään melukatveeseen voi sijoittaa pihatoimintoja. Espoon kaupunki. Pohjantien liikenne huonontaa ilmanlaatua siten, että asumisen suositusetäisyys (HSY:n ilmanlaatutaulukko) kadun reunasta on n m. Minimietäisyys on n. 10 m. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Espoon eteläosien yleiskaavan tavoitteissa (kaupunginvaltuusto ): Maankäyttöä tehostetaan kaupunkikeskuksissa, niiden ympäristöissä ja niiden välisten hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Tapiolan kaupunkikeskuksen suunnittelussa otetaan huomioon elinvoimaisuuden säilyttäminen, kaupunkikuvan ominaispiirteet ja kulttuurihistorialliset arvot.

23 23 (40) Koko Tapiolan alueelle on Espoon eteläosien yleiskaavatyön yhteydessä asetettu vuoden 2030 mitoitustavoitteeksi noin työpaikkaa ja noin asukasta. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet 3.3 Osallisten tavoitteet Asemakaavanmuutos liittyy kaupungin tavoitteeseen kehittää Länsituulenaukiosta istutettu kaupunkiaukio, jonka kautta voidaan järjestää kulkuyhteydet aukioon rajautuville kiinteistöille ja maanalaiset reitit Tapiolan keskuksen uudistamisen edellyttämille kunnallisteknisille verkostoille. Tavoitteena on, että Tapiolan rakennustaiteellisesti arvokas ns. Ervin keskusta Tapionraitin varrella säilytetään ja sitä pyritään kehittämään nykyistä elävämmäksi. Asukasmielipiteet MRA 30 :n mukainen kuuleminen Länsituulenaukion ympärillä on asuinkiinteistöjä, joilla ei ole hyvin käytettävissä olevaa tonttiliittymää ja tässä yhteydessä on toivottu tonttiliittymän järjestämistä Länsituulenaukion tasolta. Tapiola Center Oy:n pysäköintitalon rasitepaikkojen tilanne ei saa vaarantua asukkaiden mukaan tällä kaavamuutoksella. Länsituulenaukion pysäköintipaikat nähdään tarpeellisina. On myös ehdotettu, että Länsituulenaukio voisi toimia jatkossa kiinteistöjen asukaspihakäytössä. Maanomistajan tavoitteina on saada vajaakäytöllä oleva rakennus tehokkaaseen käyttöön ja toimivaksi mahdollisimman pian. Länsituulenaukion ja parkkitalon tulevaisuuden kehitys tulisi myös huomioida tehtävässä kaavamuutoksessa. Parkkitalon kohdan käyttötarkoitusvaihtoehdot ja rakentamisen määrä tulisi tutkia maksimimääräisenä. Länsituulenaukion kaupalliset mahdollisuudet ja potentiaali tulisi tutkia yhdessä Heikintorin kanssa. Suunnitellun kunnallisteknisen linjan sijoittaminen tulisi arvioida uudelleen. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaavamuutosehdotuksen nähtävilläolon aikana muistutuksia jätettiin neljä kappaletta. Lausunnon antoivat kahdeksan tahoa: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY, Helsingin seudun liikenne HSL, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Fortum Power and Heat Oy, Elisa Oyj ja Caruna Oy sekä Espoon kaupunginmuseo ja ympäristökeskus. Yksi muistutuksista saatiin Tapiolan Kilta ry:ltä. Siinä kaavamuutosta pidettiin hyvänä, mutta Länsituulenaukiolle esitettyihin järjestelyihin, mm. hulevesien käsittelyyn toivottiin muutosta. Yksi muistutuksista oli kaava-alueeseen kuuluvan LPA-alueen omistajalta ja siinä vastustettiin Länsituulenaukion maanalaisen rakennusoikeuden poistamista ja esitettiin, että LPA-alueelle tulisi kokonaisuudessaan osoittaa lisärakennusoikeutta. Kaksi muistutusta saatiin lähiympäristön asukkailta. Toisessa vastustettiin Länsituulenaukion pysäköintipaikkojen poistamista ja liikennejärjestelyjä. Toisessa vastustettiin KOy Raitinlukon käyttötarkoituksen muutosta ja asumisen lisäämistä alueelle. Vastauksena muistutuksissa esitettyihin huoliin on vastineissa selostettu mm. seuraavaa. Kaavoitusvaiheessa Länsituulenaukion mahdollisia toimintoja ja järjestelyjä on ideoitu vasta alustavasti. Tarkemmat suunnitelmat on tarkoitus laatia toteutusvaiheessa, jolloin voidaan ottaa huomioon myös Tapiolan Killan esittämiä toiveita. Länsituulenaukion muutos perustuu Tapiolan keskustan uudistamisen laajempiin tavoitteisiin. Yhteisenä tavoitteena on elävä ja monipuolinen kaupunkikeskus, jossa on korkeatasoiset joukkoliikenneterminaalit, toimivat pysäköinti- ja huoltojärjestelyt, monipuoliset palvelut sekä viihtyisät jalankulkualueet ja kohtaamispaikat. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt Tapiolan keskustan uudistamisen teesit jo vuonna Länsituulenaukion osalta on päätetty kehittää siitä Tapiolan keskuksen tärkein torialue, kansalaistori. Myös kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on viimeksi vuonna 2017 päättänyt Heikintorin ja sen ympäristön kehittämiseen liittyen, että luodaan edellytyksiä Länsituulenaukion kehittämiselle korkeatasoiseksi ja eläväksi

24 24 (40) jalankulkuympäristöksi. Näin alueen kaavoituksessa on katsottu tarkoituksenmukaiseksi poistaa toteutumaton maanalainen rakennusoikeus Länsituulenaukiolta ja muuttaa pysäköintiaukio keskustan tavoitteiden mukaisesti vehreäksi aukiotilaksi yhteiseksi iloksi ja hyödyksi. Pysäköintitalon alueen kehittäminen puolestaan on mahdollista jatkossa, kun alueen maanomistajan suunnitelmat ovat selkiytyneet. Nähtävillä olon jälkeen kaavamuutosehdotuksen määräyksiin on tehty pieniä tarkistuksia ja lisäyksiä. Mm. Länsituulenaukiota koskevaan kaavamääräykseen on lisätty selvyyden maininta, että alueella sallitaan maanalaisten johtojen rakentaminen ympäristön kiinteistöjen tarpeisiin. Kaavamääräyksin sallitaan myös rakennusvalvonnan harkinnan mukaan lievennys KOy raitinlukon pyöräpaikkojen ja aputilojen toteuttamiseen ottaen huomioon suojellun ja rakennuksen ja pihamiljöön rajoitteet. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Hanke on nykyisen voimassaolevan maakuntakaavan ja yleiskaavan mukainen ja vastaa alueen tulevaisuuden tavoitteita. Tavoitteena on kehittää keskustan alueen elinvoimaisuutta ja parantaa olevan rakenteen toimivuutta. Asemakaavanmuutos edistää Tapiolan keskusta-alueen kehittymistä. Asemakaavanmuutoksella kaavoitetaan asumista yleiskaavassa osoitetulle keskustatoimintojen alueelle (C-K). Hanke edistää MAL-sopimuksen toteuttamista ja tukee Tapiolan alueelle laadittua kokonaissuunnitelmaa. (viitesuunnitelma) Asemakaavanmuutos luo osaltaan Tapiolan keskustan kokonaisuutta Tapionraitin varrella yhdessä Heikintorin kanssa. Tapiolan rakennustaiteellisesti arvokas ns. Ervin keskusta säilytetään ja sitä pyritään kehittämään nykyistä elävämmäksi. Uudisrakentaminen sovitetaan yhteen kulttuurihistoriallisten arvojen kanssa. Suunnittelussa mahdollistetaan Länsituulenaukion muuttaminen pysäköintiaukiosta kaupunkiaukioksi. Voimassa olevan asemakaavan liike- ja toimistorakennusten korttelialueen pääkäyttötarkoitus muutetaan kaavamuutoksen myötä asumiseen. Suunnittelussa tutkitaan esim. kotiin ja asumiseen liittyviä palveluita tarvitsevien henkilöiden asuntojen sijoittamista rakennukseen aputiloineen ja maantasokerroksen liiketilojen kehittämistä osaksi Tapiolan keskustaa. Pohjantieltä Länsituulenaukiolle johtavan ajoyhteyden muuttamista katualueeksi tutkitaan. Katuyhteydellä parannetaan tonttien 12002/16 ja 17 sekä Länsituulenaukion ja sitä ympäröivien asuintonttien saavutettavuutta. Länsituulentien pohjoispuolisten kiinteistöjen kunnallistekninen yhteys mahdollistetaan tällä asemakaavanmuutoksella. Liike- ja toimistorakennusten korttelialueella pysyy rakentamisen määrä ennallaan, autopaikkojen korttelialueen pohjoisimmalta osalta poistuu k-m 2 kannenalaista rakennusoikeutta. Autopaikkojen korttelialueen eteläinen osa pyritään pitämään mahdollisimman ennallaan.

25 25 (40) Kuva 21: Ajantasa- asemakaava, jota muutetaan tällä asemakaavan muutoksella. Suunnittelualueen rajaus on merkitty punaisella viivalla karttaan. Espoon kaupunki. Kuva 22: Asemakaavan muutos, ehdotus uudeksi asemakaavaksi. Suunnittelualueen rajaus on merkitty punaisella viivalla karttaan. Espoon kaupunki. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala m 2. Kokonaiskerrosala on k-m 2. Tästä k-m 2 on asuinrakennusoikeutta ja k-m 2 on autopaikkojen korttelialueen rakennusoikeutta. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus pysyy ennallaan olevan autopaikkojen korttelialueen rakennuksen ja asuin-/ liikerakennuksen osilla. Autopaikkojen korttelialueen avoimelta osalta poistetaan kannenalaista rakennusoikeutta k-m 2.

26 26 (40) 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelialueet Kaavamuutoksessa muodostuu kaksi uutta korttelialuetta, joiden korttelinnumerot muuttuvat. Kuva 23: Tapiolan keskuksen korttelinnumeroita ja kiinteistöjen nimiä. Suunnittelualueen rajaus on esitetty pinkillä katkoviivalla. Espoon kaupunki. Entisen liike- ja toimistorakennusten korttelialueen (K) käyttötarkoitusmerkinnäksi tulee aiempaa laajempi merkintä; asuin-, liike-, palvelu- ja toimistorakennusten korttelialue, johon saa rakentaa hoiva- asumista tai asuntolan (AL-1). Autopaikkojen korttelialue (LPA) pienenee aiemmasta ja käsittää tämän muutoksen seurauksena eteläisen, Länsituulenaukio- nimisen katualueen eteläpuolisen, rakennetun autopaikkojen korttelialueen osan. AL-1- korttelialueen rakennusoikeus pidetään ennallaan k-m 2. Tämä on jatkon kannalta mahdollisimman laajan käyttötarkoituksen mahdollistava ratkaisu. Rakennuksen suojelumerkinnällä turvataan rakennuksen kulttuurihistorialliset, rakennustaiteelliset ja kaupunkikuvalliset arvot. Rakennusta ei saa purkaa eikä sen ominaispiirteitä saa muuttaa. Korjaus- ja muutostöistä on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa, jotta voidaan varmistaa arvojen säilyminen. Suojelumääräys koskee rakennuksen ulkoista olemusta, sen julkisivuja ja vesikattoja, jotka tulee pitää ilmeeltään ja hengeltään ennallaan. Rakennuksen saaminen nykymääräyksiä vastaavaksi ja sen ylläpitäminen ja korjaus, tulee kuitenkin vaatimaan vääjäämättömästi joitain muutoksia ulkopintoihin. Tavoitteena on pitää oleva rakennus myös massaltaan samanlaisena, rakennukseen ei saa rakentaa uusia ulokkeita kuten laajennusosia, parvekkeita, katoksia, pullistumia tms. Käyttötarkoituksen muuttuessa, tulee toimiston väliseinien tilalle rakennettavaksi asuntojen väliseinät. Vaatimusten mukaiset väliseinät ovat asumisessa paksumpia kuin toimistotiloissa. Jotta nämä olisi mahdollista rakentaa, tulee julkisivujen ikkunajakoja muuttaa ikkunanauhassa siinä kohdin, missä väliseinä kohtaa ulkoseinän. Yhtenäisen ilmeen säilymiseksi suojellussa julkisivussa, muutetaan kaikki vastaavat ikkunavälit kerroksissa 2-8 saman periaatteen mukaan. Tämä toimenpide johtaa ikkunoiden uusimistarpeeseen. Kaavamääräyksissä on tästä oma mainintansa: kerroksissa 2-8 ikkunavälien leveyttä saa muuttaa yhtenäisesti käyttötarkoituksen vaatimalla tavalla. Ikkunanauhojen ja julkisivun kokonaissommittelun idean ja tyylin tulee säilyä tehtävästä muutoksesta huolimatta. Ikkunanauhojen väri- ja materiaalimaailma pidetään ennallaan. Olevat ikkunoiden puukaihtimet tulee mahdollisuuksien mukaan pyrkiä

27 27 (40) entisöimään, korjaamaan ja säilyttämään ennallaan. Nykyaikaisella ikkunalasituksella parannetaan rakennuksen ulkovaipan eristävyyttä liikennemelua vastaan. Ulkoseinärakennetta korjattaessa/ uudistettaessa/ ylläpidossa voidaan joutua paksuntamaan olevaa seinärakennetta. Kaikki rakennuksen ulkokuoreen vaikuttavat muutokset tulee esitellä museoviranomaiselle ja niistä tulee saada museoviranomaisen hyväksyntä suunnitteluvaiheessa ennen muutoksen toteutusta. Rakennuksen maantasokerroksen umpinaisen, maanpäällisen kellarikerroksen kaltaisen ilmeen saa muuttaa Aarne Ervin tekemien vaihtoehtosuunnitelmien hengessä ilmeeltään avoimeksi ja läpivirtaavaksi. Olevan raskaan betonisen julkisivumateriaalin saa muuttaa kevyeksi ja aineettomaksi lasijulkisivuksi kantava pilarirakenne huomioiden. Lasimateriaalin käyttötavan ja käsittelyn tulee istua rakennusajan henkeen ja osaksi rakennuksen kokonaisarkkitehtuuria. Tilojen tulee avautua toiminnallisesti ja visuaalisesti keskuksen kävelykatumiljööseen sitä elävöittäen. Rakennuksen maantasokerroksesta tulee olla suora yhteys sekä Pohjantielle, että Länsituulenaukion suuntaan. Suunnitellusta muutoksesta tulee saada museoviranomaisen hyväksyntä suunnitteluvaiheessa ennen sen toteutusta. Edellä esitellyistä mahdollisista suojelurakennuksen muutoksista on ehdottoman tärkeää pitää vuorovaikutteista keskustelua yllä suunnitteluprosessin ajan museoviranomaisen kanssa, joka antaa tarkemmat määritteet muutosten toteuttamiseksi rakennuksen arvon säilyttävällä tavalla. Maantasokerroksessa ei sallita asumista, eikä suositella asuntojen aputilojen sijoittamista tähän kerrokseen. Maantasokerrosta kehitetään avaamalla näkymiä ja kulkuyhteyksiä kaupunkitilaan, jolloin luontevaa käyttötarkoitusta edustavat sellaiset liike- tai palvelutilat, jotka eivät tarvitse julkisivujen lasipintojen umpeen teippaamista, mutta eivät myöskään pihatilaa käyttöönsä. Tämä siksi, että käytettävää pihatilaa on kovin rajallinen määrä tässä kohteessa. Tapiolan hengen mukaisesti, tulee piha-alueella säilyttää männyt, avokalliot ja itäpuolen maljamainen istutusallas sekä alkuperäisen Jussi Jänneksen pihasuunnitelman henki. Uudistusta tarvittaessa, kokonaisuuden kulttuurihistoriallisen arvon tulee säilyä. Tontin eteläreunan muuri tulee uudistettavaksi ja siirrettäväksi oman tontin puolelle kokonaisuudessaan (myös perustusten osalta). Tontin eteläreunaan kohdistuvat toimenpiteet tulee tehdä olevien mäntyjen elinolosuhteita ja selviytymistä vaarantamatta. Tontin eteläreunaan on merkitty alueen osat, joilla olevat puut tulee säilyttää. Työmaa- aikainen suojaus on tärkeää tehdä niin, etteivät puiden juuristot vaurioidu. Eteläreunan tukimuuria sekä ajoluiskaa uudistettaessa tulee huomioida puiden säilymisen lisäksi esteettömyys. Tontin nurkalla esteettömän ajoyhteyden toteuttaminen sekä hulevesien hallinta tontin rajoissa aiheuttavat haasteita tarkemmalle suunnittelulle. Alueella tulee säilyttää ja uudistaa kasvillisuutta niin, että alkuperäisen Jänneksen pihasuunnitelman luonne säilyy. Piharakenteita ja -materiaaleja, kuten luiskaa ja tukimuureja rakennettaessa ja uudistettaessa, tulee uusien olla samaa laatutasoa alkuperäisten rakenteiden kanssa. Tapiola design manual- ohje ohjaa julkisen kaupunkitilan yhtenäisyyttä ja laatutasoa Tapiolan keskuksessa, mutta on hyödynnettävissä tämän kohteen pihatilan suunnittelussa mm kalusteiden, materiaalien ja värien osalta. Kaiken uudistamisen ja hoidon tulee perustua aluetta koskevien suunnitelmien, toteutuksen ja säilyneisyyden tuntemukseen. Piha- alueen tulee liittyä luontevasti Länsituulenaukioon. Tonttia ei saa aidata. Pihatilan rajallisesta määrästä johtuen asumiseen olennaisesti kuuluvaa leikkitilaa on vaikeaa saada mahtumaan tontille. Oleskelupaikka tontille voidaan järjestää.

28 28 (40) Kuva 24: Koy Raitinlukon piha- alueen maljamainen istutusallas, istutuksia ja avokalliota. Espoon kaupunki. Kuva 25: Koy Raitinlukon piha- alueen kilpikaarnamäntyjä ja etelärajan muuri. Espoon kaupunki. Tontin hulevesiä voi käsitellä ohjeellisella alueen osalla, jolle voi rakentaa vesien viivyttämiseen ja puhdistamiseen varatun rakenteen. Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla 0,25 m 3 jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä (100 m²) kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. Muilta osin tontilla hyödynnetään nykytilannetta, jossa hulevesiä ohjataan pihan istutuksille. Velvoite koskee myös rakentamisen aikaisia hulevesiä. Korttelialueelta poistuu koko alueen kokoinen maanalaisen tilan merkintä. Tämän merkinnän on katsottu tarkoittaneen maanalaisen kaavan tasolla tapahtuvaa rakentamista. Maanalainen asemakaava ei ole kuitenkaan tullut koskemaan tätä alueen osaa, ja siitä syystä tämä merkintä voidaan poistaa. Sen sijaan kortteliin on merkitty mahdollisuus luiskan avulla Länsituulenaukio- nimiseltä katualueelta saavutettavan kansipihan alaisen tilan rakentamiseen, jonka kautta saadaan maanpinnalta yhteys olevan rakennuksen kellaritasolle. Tämä tila on tarkoitettu huollon, etenkin jätehuollon tarpeisiin. Kansirakenteen korko

29 29 (40) on istutettava olevaan korkomaailmaan, niin, ettei pihalle synny eri tasossa olevaa pihakannen osaa. Jäteauton ei ole tarkoitus mahtua kannen alle. Auto jätetään luiskalle ja jäteastiat vedetään auton luo. Jäteastioiden tyhjennystilanteessakin tulee Länsituulenaukion katualueen olla vapaa pelastusajoneuvojen käytettäväksi. Kuva 26: Koy Raitinlukon piha- alueen jätehuollon periaate, jätteet kuljetetaan autoon kellaritilojen kautta luiskalla odottavaan jäteautoon. Espoon kaupunki. Lisärakennusoikeudella rakennettavat tilat: asuntojen ulkopuoliset varastotilat, asukkaiden yhteistilat, jätehuollon ja kiinteistönhoidon tilat, talotekniikan vaatimat tekniset tilat (paitsi ilmanvaihtokonehuone), väestönsuojatilat ja alueen sähkönjakelun vaatimat muuntamotilat tulee pääosin saada mahtumaan rakennuksen kellarikerrokseen. Talotekniikan vaatimista teknisistä tiloista ainakin ilmanvaihtoon liittyvät tilat voidaan sijoittaa rakennuksen olevaan, kattokerroksessa sijaitsevaan konehuoneeseen. Asuntojen ulkopuolisia varastotiloja voidaan sijoittaa asuinkerroksiin. Pääosa pysäköintitiloista osoitetaan tontin ulkopuolisille alueille: toiselle tontille tai Tapiolan keskuspysäköintilaitokseen. Nämä tilat eivät mitoita auto- ja polkupyöräpaikkoja. Olevan rakennuksen ja sen pihan sijainti lähellä Pohjantietä asettaa melun ja ilmanlaadun suhteen vaateita. Ajoneuvoliittymäkieltoa laajennetaan katuliittymän risteysalueella nykyohjeiden mukaiseksi. Lisäksi tontin etelälaidalla on säilytettäväksi merkittyjä mäntyjä, joiden säilymistä edistetään osaltaan liittymäkiellon jatkamisella eteläistä rajaa pitkin. Kaikista itäisimmän männyn säilyminen on vaakalaudalla, koska rakennuksen pääsisäänkäynnille tulee päästä katualueelta taksi- ja ambulanssiliikenteen kokoisella kalustolla. Ajoneuvojen tulee mahtua myös kääntymään pihalla. Lisäksi pihalle on soviteltu kaksi autopaikkaa, yksi liikuntaesteisten paikka ja yksi autopaikka silmällä pitäen erikoistilanteita, kuten kotihoidon tarpeita. Tontin autopaikkatarpeesta 42 kpl sijaitsee kaava- alueen autopaikkojen korttelialueen pysäköintitalossa korttelissa Tämän yli menevät autopaikat sijoitetaan maanalaiseen Tapiolan keskuspysäköinnin laitokseen. Tontin jätehuoltotilat, pysäköintipaikat, pelastustiet ja leikkipaikat saa kiinteistöjen välisin sopimuksin sijoittaa myös toiselle tontille. Kaavamuutoksen autopaikkojen korttelialue pyritään pitämään mahdollisimman ennallaan ajantasakaavaan nähden. Joitain kaavamerkintöjä on kuitenkin ollut tarpeen muuttaa tai nykyaikaistaa. Ennallaan pidetään mm. korttelialueen käyttötarkoitus, rakennusoikeuden määrä, kerroslukumäärä, istutettavan osan sijainti, korttelin ja kadun raja korttelin kaakkoisosalla, korttelin läpi kulkeva kevyenliikenteenväylä ja sen kortteliin synnyttämä kulkuaukko. Maanalaisen tilan merkintä poistuu, koska alueelle on vahvistettu maanalainen asemakaava. Ajoneuvoliittymäkieltoa laajennetaan katuliittymän risteysalueella nykyohjeiden mukaiseksi. LPA- alueelle merkittyjä korttelinumeroita, joiden autopaikkoja on saanut sijoittaa alueelle, muutetaan kaavamuutoksen yhteydessä

30 30 (40) siten, että alueelle merkitään ne korttelit, joilla on rakennusrasite autopaikkojen rakentamiseen alueelle. Kahden korttelin raja- merkintä laitetaan autopaikkojen korttelialueen länsirajalle. Tämä merkitsee kortteleiden välistä rajaa kahden vierekkäisen kaavamuutosalueen tilanteiden kehittyessä eriaikaisesti. Lopputilanteessa tämä kaavamerkintä myös jää voimaan. Olevaan rakennukseen kiinteästi liittyvät alkuperäiset rakennuksen osat ja rakenteet sallitaan Länsituulenaukion katualueella siihen asti, kunnes tontin käyttötarkoitusta muutetaan. Muut alueet Kuva 27: Länsituulenaukio, ideasuunnitelma Espoon kaupunki. Korttelialueiden lisäksi kaavamuutosalueelle syntyy Länsituulenaukio- niminen katu ja samanniminen aukio. Entinen autopaikkojen korttelialueen pysäköintipaikka muutetaan kaavamuutoksessa viihtyisäksi aukiotilaksi. Toriaukion alueelta poistetaan nykyiset pintapysäköintipaikat sekä maanalainen johtoa varten varatun alueen osan merkintä tarpeettomana. Aukion koilliskulmassa on jatkossakin Tapiolan keskuspysäköinnin maanpäällinen rakennus, jossa on hätäpoistumistie; porras- ja hissiyhteys sekä ilmanvaihtokuilu. Aukiosta kehitetään jatkossa Tapiolan asukkaiden ja siellä vierailijoiden viihtyisä ja vehreä keskustakeidas, paikka ulko- oleskeluun ja viihtymiseen puiden siimeksessä. Aukion teemana on taide ja leikki. Aukion keskellä, tasoerolla aukion reunoista erotettuna sijaitsee Tapiolan luvun henkeen sopiva leikkipuisto tai Tapiola park- pyöräilypuisto, hulevesien mahdollistama sadepuutarha tai soliseva vesiaihe. Aukion pohjoisreunalle levittäytyvät Heikintorin eteläreunan kahviloiden, jäätelöbaarien ja ravintoloiden ruokailuterassit.

31 31 (40) Kuva 28: Länsituulenaukio, lähiympäristöpiirustus, Maisema- arkkitehdit Byman & Ruokonen, Aukion reunoja pitkin liikutaan kävellen ja pyörällä ja eteläreunaa pitkin hoituu pakollinen pelastus-, saatto-, huolto- ja tontille ajo aukion koillis- ja eteläreunan tonteille, joilta tonttiliittymä tällä hetkellä puuttuu. Aukiolle ei jatkossa saa rankentaa autopaikkoja. Aukion kulkuväyliä, pintoja, materiaaleja rakenteita ja istutuksia hoidetaan ja tarvittaessa uudistetaan Tapiolan kulttuurihistoriallinen ympäristö huomioiden. Aukio on maanvarainen ja mahdollistaa suureksi kasvavien puiden istuttamisen alueelle. Hulevesien roolia aukiolla tulee pohtia, ja niiden luonnonmukaisia hallintamenetelmiä suosia ennen vesien johtamista yleiseen hulevesiverkostoon Liikenne Nykyiset Länsituulenaukiolla olevat pysäköintipaikat poistuvat kaavan myötä. Tavoitteena Tapiolassa on siirtää pysäköintiä maanpäältä maanalaiseen Tapiolan keskuspysäköintiin. Länsituulenaukion pysäköintialue muutetaan toriaukioksi, ja näin se rauhoitetaan autoliikenteeltä. Nykyinen tontilla sijaitseva Heikintori -niminen katu kaavoitetaan kaduksi, jonka nimeksi tulee Länsituulenaukio. Katuyhteys mahdollistaa tonteille 12002/16 ja 17 ajon sekä Länsituulenaukion ja sitä ympäröivien asuintonttien edellyttämät yhteydet. Kadun alla olevat putket ja johdot puoltavat myös kadun asemaa. Katualue ulottuu Pohjantieltä Länsituulenaukion reunaan asti. Länsituulenaukiolla on asemakaavassa ajo-merkintä, joka osoittaa ympäröivien tonttien liikennöintiin tarvitseman tilan. Aukiolla on tarkoitus kieltää liikennemerkin muu liikenne kuin pelastus- ja huoltoliikenne sekä tontille ajo. Lisäksi pysäköinti kielletään. Länsituulenaukio -niminen katu on 6 m leveä pihakatutyyppinen ratkaisu, jossa ajoneuvot sekä kevyt liikenne käyttää samaa tilaa. Pyöräilylle ei ole syytä osoittaa erillistä pyörätietä, koska pohjois-eteläsuuntainen pääreitti on linjattu Tapionraitin kautta Pohjantielle. Pintamateriaalivalinnoilla voidaan myöhemmässä

32 32 (40) suunnittelussa mm. korostaa kadun ja torialueen rajaa. Länsituulentien lisäksi muita liittymiä ei kaava-alueella sallita Pohjantielle. Pysäköintiä tulee toteutettavaksi asunnoille 1 autopaikka rakennusoikeuden 130 k-m² kohden, kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa asuntoa kohden, hoivaasumiselle 1 autopaikka 200 k-m² kohden, liike- ja palvelutiloille 1 autopaikka 150 k-m² kohden, toimistoille 1 autopaikka 75 k-m² kohden ja opiskelija-asunnoille 1 autopaikka 210 k-m² kohden, kuitenkin vähintään 0,3 autopaikkaa asuntoa kohden. Autopaikat saa sijoittaa tontille merkityille paikoille, keskustan maanalaiseen keskuspysäköintilaitokseen tai keskustan muihin pysäköintilaitoksiin. Polkupyöräpaikkoja tulee toteutettavaksi 1 pyöräpaikka asuntokerrosalan (myös opiskelija-asunnot) 30 k-m² kohti, kuitenkin vähintään 2 pyöräpaikkaa asuntoa kohden, liike-, toimisto- ja palvelutiloille 1 pyöräpaikka 70 k-m² kohden Palvelut Tapiolan keskuksessa on saatavissa kattavat palvelut. Keskustan uudistuessa palveluita saadaan alueelle lisää, kun Ainoa 3:n ja 4:n liiketilat avautuvat jouluksi Yhdyskuntatekninen huolto Vesihuoltolinjat ja tonttiliitokset Tapiolan keskuksen kehittämisen myötä Länsituulentiellä nykyisin sijaitsevat vesihuoltolinjat poistuvat käytöstä Länsituulenkujan alle sijoittuvan rakentamisen tieltä syksyyn 2020 mennessä, jolloin myös yhteys Länsituulenaukiolle katkeaa. Jatkossa Tapiolan keskuksen pohjoisten kiinteistöjen (Koy Raitinkartano, Koy Hopiakannel, As Oy Raitinlinna, Koy Länsituulentie, Heikintori, Raitinlukko, Pysäköintitalo) vesihuolto tukeutuu Pohjantieltä nykyisen Heikinkujan kautta Länsituulenaukiolle tuotaviin vesihuoltolinjoihin. Myös kaukolämpö ja kaukokylmä tuodaan alueelle jatkossa samaa reittiä. Hulevesi- ja jätevesiviemärin liitospisteet Pohjantiellä, josta ne tulevaisuudessa Länsituulenaukiolle tuodaan, ovat tasossa +8,47 ja +7,57 mainitussa järjestyksessä. Tämä johtaa siihen, että vesihuoltolinjojen korkeusasema Länsituulenaukiolla muuttuu tulevaisuudessa. Koska linjat ovat tulevaisuudessa korkeammalla, joudutaan suuri osa tonttiliitoksista uusimaan. Länsituulenaukion vesihuoltolinjojen saneerauksen myötä niiden sijainti ja korkeusasema muuttuvat, jolloin myös nykyiset tonttiliittymät joudutaan uusimaan. Vesihuoltolinjat on sijoitettu alustavassa suunnitelmassa korkeusasemallisesti siten, että mahdollisimman monen kiinteistön nykyisessä liitospisteessä ei tapahtuisi korkeusasemassa muutoksia. Tämän vuoksi osa esitetyistä linjoista sijoittuu melko syvälle noin 3,5 m syvyyteen maanpinnasta. Jos Länsituulenaukion yhteydessä olevien kiinteistöjen saneerauksen jatkosuunnittelun yhteydessä todetaan, etteivät uudet saneerattavat kiinteistöt edellytä tulevaisuudessa näin syviä kuivatustasoja, voidaan vesihuoltolinjoja nostaa lähemmäksi maanpintaa. Mikäli Länsituulenaukion uudet vesihuoltolinjat rakentuvat kuitenkin ennen kiinteistöjen saneerauksia, voi tämä johtaa välivaiheessa ylimääräisiin pumppaustarpeisiin. Kaukolämpö ja kaukokylmä Tulevaisuudessa kaukolämpö ja kaukokylmä tuodaan alueelle suoraan Pohjantieltä, jolloin Raitinlukon kautta Pysäköintitaloon ja Koy Länsituuleen kulkeva kaukolämpölinja (DN125) voidaan poistaa käytöstä.

33 33 (40) Tulvareitit Länsituulenaukiolta Pohjantielle tulevaisuudessa liittyvän hulevesiviemärin valuma-alue on kooltaan hieman yli 1 ha. Kun oletetaan, että alueen hulevesiviemärit on mitoitettu sateen intensiteetille 150 l/(s*ha), voidaan tarkastella kuinka paljon alueelle jää lainehtimaan vettä eri pituisilla kerran 50 vuodessa toistuvilla rankkasateilla. Tämän tarkastelun perusteella suurimman kertymän 100 m 3 (= pinnoille lainehtimaan jäävä vesi) tuottaa kerran 50 vuodessa toistuva 15 min pituinen rankkasade. Länsituulenaukion keskelle suunniteltu porrastasanteilla alennettu aukion osa on pinta-alaltaan n m 2. Jos kaikki tulvavedet (=100 m 3 ) ohjataan tällöin aukion keskustaan maanvaraiselle alueelle, eikä tulvavesien imeytymistä maaperään huomioida ollenkaan, on vedenpinnankorkeus porrastasantein rajatulla aukiolla n. 7 cm. Tämän perusteella voidaan todeta, että porrastasantein madallettu aukion osa toimii riittävänä hetkellisenä tulvasäiliönä alueella, eikä erillistä tulvareittiä Länsituulenaukiolta Pohjantielle tarvita. On kuitenkin huomattava, että tällöin myös tulvasäiliönä toimiva aukion osa tulee varustaa pintakuivatuksella, joka tulvatilanteen jälkeen johtaa vedet pois aukiolta Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Maaperältään korttelialue on osin kalliota, osin moreenialuetta ja osin hiekkaaluetta. Alue on rakennettavuusluokaltaan normaalisti rakennettava.

34 34 (40) Kuva 29: Maaperäkartta ja selitykset. Kaavamuutosalue on merkitty karttaan pinkillä katkoviivalla. Espoon kaupunki. Alueeseen liittyy maanalainen asemakaava Otaniemi- Tapiola metrotunneli, jonka suojaetäisyydet tulee ottaa huomioon kaikessa rakentamisessa. Havaintoja maaperän pilaantumisesta ei ole olemassa Kaavan mukainen luonnonympäristö Kaavassa pyritään säilyttämään Koy Raitinlukon tontin kasvillisuutta sekä palauttamaan alkuperäisen, Jussi Jänneksen pihasuunnitelman mukaista kokonaisuutta. Kaavamääräyksin on varmistettu, että piha-alueita hoidettaessa ja tarvittaessa uudistaessa kiinnitetään huomiota alueelle luonteenomaisiin piirteisiin. Piha-alueella oleva vanha terve puusto on myös säilytettävä. Maisemallisesti merkittäviä yksittäisiä puita (s-1) on osoitettu kaavamerkinnöin säilytettäviksi. Säilytettäviksi puiksi on valittu yksittäiset maisemallisesti merkittävät ja kunnoltaan pitkäikäiset ja elinkelpoiset männyt.

35 35 (40) Kuva 30: Koy Raitinlukko pihakaavio. Ehdottomasti säilytettävät puut on merkitty punaisin pistekatkoviivoin kuvassa. Kaakkoisin puu säilytetään mahdollisuuksien mukaan. Maisema- arkkitehdit Byman & Ruokonen, Kaavan mukaiset suojelukohteet Koy Raitinlukon rakennus on suojeltava sen kulttuurihistoriallisten sekä rakennustaiteellisten tai kaupunkikuvallisten arvojen vuoksi. Rakennusta ei saa purkaa. Suojelumääräys koskee julkisivuja ja vesikattoja. Rakennuksen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Korjausja muutostöistä on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa. (ks myös Korttelialueet) Luonnonkohteista säilytettäväksi on osoitettu maisemallisesti merkittäviä yksittäisiä mäntyjä tontin 17 eteläreunalla.

36 36 (40) Ympäristön häiriötekijät Asemakaava-alueelle tehtiin meluselvitys (Helimäki akustikot 2018). Sen mukaan saadaan julkisivun ääneneristysvaatimus asemakaavaan, mikä tarkoittaa 32 db: n vaatimusta Pohjantien puoleiselle julkisivulle. Meluselvityksen mukaan asuntojen piha-alue sijaitsee alueella, jossa melutaso on alle vaaditun 55 db: n. Espoon asemakaavoissa käytettyjen HSY: n ilmanlaatuvyöhykkeiden mukaan asuinrakennusten minimietäisyys täyttyy Pohjantien reunasta. Herkkien kohteiden minimietäisyys täyttyy vain osittain asunnoiksi muutettavan rakennuksen osalta. Pohjantien läheisyyden vuoksi määräyksissä on vaatimus, että tuloilma on otettava mahdollisimman korkealta tai sisäpihan puolelta. 4.5 Nimistö Pohjantieltä Länsituulenaukiolle johtaa Länsituulenaukio- niminen katu. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Suunnittelualueen kaupunkikuva siistiytyy kaavamuutoksen myötä. Vajaakäytöllä oleva arvorakennus tulee aktiivikäyttöön ja saadaan säilymään sekä saadaan nykymääräykset täyttävään kuntoon. Rakennuksen maantasokerros avautuu kaupunkitilaan ja tuo uusia palveluja alueelle. Rakennus ja pihatilat kunnostetaan uutta käyttöä vastaaviksi. Katualue ja aukio rakennetaan viihtyisiksi ja huolitelluiksi yleisiksi alueiksi Tapiolan asukkaiden ja vierailijoiden käyttöön. Leikkialueista on Tapiolan keskuksen alueella pulaa ja sellaisen saaminen tähän on tarpeeseen tuleva toiminto. Rakentaminen tuottaa alueelle vajaat k-m 2 lisää asumista, mikä vastaa laskennallisesti noin uutta asukasta (1 asukas/ 50 k-m 2 ). Uusia asuntoja tulee alueelle tehdyn viitesuunnitelman mukaan noin 80 kpl. Kuva 31: Havainnekuva, Asemakaavamuutoksen vaikutukset ympäristöön, jossa nykyiset rakennukset ovat vielä olemassa. Espoon kaupunki.

37 37 (40) 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Maankäytön tiivistäminen tuo lisää joukkoliikenteen sekä läheisten palveluiden käyttäjiä. Ajoneuvoliikenne vähenee Länsituulenaukion pysäköintipaikkojen poistuttua. Alueella liikkuvat sen jälkeen autoilla vain tonteilla asioivat ja aukion huoltoliikenne. Nykyinen tontin sisäinen ajoyhteys sekä Länsituulenaukion pysäköintialue muuttuu kaduksi ja torialueeksi, joten kaupungille tulee kunnossapitovastuu näille alueille. Asemakaavan muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta teknisen huollon järjestämiseen. Alue tukeutuu jo olemassa olevaan kunnallistekniikan verkostoon, jota ollaan muuttamassa, mutta muutos ei johdu tästä kaavamuutoksesta, vaan laajemmasta muutostarpeesta. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Kaavan merkittävin maisemallinen vaikutus on Länsituulenaukion muuttaminen kaupunkiaukioksi. Aukion kehittäminen toiminnallisena ja osittain istutettuna ympäristönä muuttaa alueen kaupunkikuvaa vehreämmäksi ja mahdollistaa alueen kehittämisen viihtyisänä ja toiminnallisena, ihmisen mittakaavan ulkotilana. Muilta osin tilanne ei juurikaan muutu nykyiseen verrattuna. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Asemakaavan toteutuminen vahvistaa alueen luonnetta asuinalueena ja toisaalta tuo käyttöön vajaakäytöllä olevan rakennuksen. Olevan rakennuksen käyttötarkoituksen muutos tuo ympäristöön aktiivisempia pihan ja puiston käyttäjiä ja elämää myös ilta-aikaan. Kuva 32: Havainnekuva, Asemakaavamuutoksen vaikutukset ympäristöön, jossa on rakennettu uudet visioidut rakennukset. Espoon kaupunki. Tähän kaavamuutokseen ei saatu mukaan Tapiola Center Oy:n pysäköintitalon alueen kehittämistä aikataulullisista syistä. Alueen kehittäminen on kuitenkin jatkossa toivottavaa, kunhan alueen maanomistaja saa suunnitelmansa viritettyä sijainnin määrittelemiin raameihin Tapiolan keskuksen paraatipaikalla.