HIRSIMÄEN VARHAISKASVATUSKESKUS ESIOPETUSSUUNNITELMA 2013-

Transkriptio

1 HIRSIMÄEN VARHAISKASVATUSKESKUS ESIOPETUSSUUNNITELMA 2013-

2 TOIMINTA-AJATUS AJATUS Hirsimäen esiopetus perustuu kestävän kehityksen ajatukseen eheyttäväst stä toiminnasta. Kasvatuksellisen ja opetuksellisen kokonaisuuden luominen yhdessä varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen kanssa luo raamit toiminnalle. Arvostamme: Lasta ja lapsuutta esiopetus on lapsen oikeus Vanhemmuutta ja kasvatuskumppanuutta Turvallisuutta Luontoa ja ympärist ristöä öä,, leikkiä,, luovuutta ja liikuntaa Mets Metsän suuri puu on kerran ollut käpy py

3 OPPIMISYMPÄRIST RISTÖ Päiv iväkotimme on avoinna pää ääsää äänt ntöisesti vuotiaiden esiopetusaika on Esiopetuksen oppimisympärist ristöä ovat päiv iväkodin tilat, lähiympl hiympärist ristö, yhteistyöverkostot (kirjasto, srk, museot, jne.), luontokohteet ja koko kotikaupunki. Saman katon alla toimii Nummen koulun kaksi luokkaa, joiden kanssa teemme yhteistyötä.. Iltapäivisin koulun tiloissa toimii koululaisten iltapäiv iväkerho kerho. Hirsim Hirsimäen esiopetukseen kuuluu lukuvuonna esiopetusikäist istä lasta ja viisi aikuista. Ryhmiä on kaksi: Naavaparrat (21lasta) ja Metsänhaltiat (14 lasta) Mets Metsänhaltioiden pää ääsää äänt ntöinen oppimisympärist ristö on Kuokkamaantien varrella oleva kota ja lähimets l himetsä.. Kota on osa varhaiskasvatuskeskuksen toimintaympärist ristöä öä.

4 Reilu ja avoin ilmapiiri työntekij ntekijöiden iden kesken sekä vanhempien ja työntekij ntekijöiden iden välill lillä on hyvä kasvualusta lapselle. Käymme päivitt ivittäist istä vuoropuhelua vanhempien kanssa lapsen päiv ivän tapahtumista, kaverisuhteista, iloista ja suruista. Haluamme olla lasta kohtaan kannustavia, kuulevia, oikeudenmukaisia ja meillä on selkeät sää äänn nnöt. Lapsen pitäisi isi kokea päiv iväkotip kotipäiv iväns nsä olevan täynn ynnä mahdollisuuksia eikä vaatimuksia.

5 ESIOPETUKSEN PAINOTUKSET Kestävä kehitys, joka sisält ltää mm. Vihreän Lipun toiminnan, Satakieli pedagogiikan esi- ja alkuopetuksen yhteistyön ja Vauhtia Varhaiskasvatukseen ohjelman on Hirsimäen yksikön keskeinen toimintatapa. Yhteistoiminnallisuus on avaintekijä Toimintaa ohjaa ympärist ristö ja lasten mielenkiinnon kohteet. Koulun kanssa tehtävä yhteistyö osa jatkumoa. Tavoitteena, että lapsi saa oppimastaan asiasta monipuolisia kokemuksia. Huomioidaan erilaiset oppijat.

6 KESTÄVÄ KEHITYS HIRSIMÄEN ESIOPETUKSESSA Hirsimäen varhaiskasvatuskeskukselle on myönnetty Vihreä Lippu sertifikaatti, jonka mukaisesti esiopetuksessa: Tärke rkeää on lasten yhteistoiminta ja osallisuus kaikessa toiminnassa Huomioidaan toimintakulttuurit (esim. perheet, yhteistyötahot) tahot) kasvatuskumppanuuden hengessä Ekologiset ja taloudelliset arvot näkyv kyvät mm. eri projekteissa esim. jätteen j vähent hentäminen, energia, kestävä kulutus, lähiymp hiympärist ristö, yhteinen maapallo, liikkuminen jne.

7 SATAKIELIPEDAGOGIIKKA HIRSIMÄEN ESIOPETUKSESSA Hämeenlinnan varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaa Satakieli- pedagogiikka, jonka mukaisesti esiopetuksessamme: Toteutamme lapsiläht htöist istä tutkivaa oppimista Lasten oppimista ja toimimista dokumentoidaan. Dokumentointi ohjaa toiminnan suunnittelua, toteuttamista sekä arviointia Lapsella on kolmenlaisia opettajia: toiset lapset, aikuiset ja ympärist ristö

8 KASVATUS-JA OPPIMISTAVOITTEET Esiopetus huomioi erilaiset oppijat ja lapsen henkilökohtaisen kohtaisen kehityskaaren. Esiopetus vahvistaa lapsen oppimisvalmiuksia alkuopetukseen, opettaa arjen - ja yhdessä toimimisen taitoja. Esiopetus on oppimaan opettelemista. Esiopetus pohjautuu opetuksen eheyttämiseen = irrallisten tiedon osien jäsent j sentämist mistä mielekkää ääksi kokonaisuudeksi Lasten mielenkiinto ja osallistuminen (osallistaminen) oppimiskokonaisuuksien läht l htökohta. Aikuinen kunnioittaa ja vaalii lapsen luontaista oppimisen halua. Esiopettaja pyrkii mm. oppimisvaikeuksien varhaiseen havaitsemiseen een ja puuttumiseen sekä ennaltaehkäisemiseen.

9 ESIOPETUKSEN PEDAGOGINEN TOTEUTTAMINEN Leikki Leikillä on keskeinen asema lapsen kehityksessä. Leikille annetaan aikaa, tilaa ja rauhaa. Eheyttäminen Kasvatuksessa ja opetuksessa pyritää ään siihen, että tiedon eri osa-alueet alueet nivoutuvat yhteen ja niistä syntyy lapsen kannalta mielekkäit itä kokonaisuuksia. Eheyttämisess misessä se mitä lapsi tekee ja miten toimii on tärket rkeämp mpää kuin lopputulos. Kasvattajat ymmärt rtävät t että lapsen kokonaisvaltainen toiminta on arvo sinäns nsä.. Vain eläytyv ytyvä lapsi oppii. On tärket rkeää ää,, että kokonaisuuksissa on jotain lapselle tuttua, mihin tarttua ja toisaalta jotain uutta, joka laajentaa lapsen näkökulmaa. kulmaa.

10 Osallisuus Lapsella on oikeus ja mahdollisuus tulla kuulluksi jokapäiv iväisiss isissä askareissa ja leikeissä. Lapsi kokee olevansa oman yhteisöns nsä hyväksytty ja tärket rkeä jäsen Luodaan rakenteita, joiden kautta lasten ääni tulee esille, esim. esikoululainen vaikuttaa oman ympärist ristöns nsä huolehtimiseen, lapsen toiveita otetaan aidosti huomioon. Vertaisvuorovaikutus Hirsimäen esiopetuksessa pyritää ään siihen, että esikoululaiset pohtivat, suunnittelevat ja toimivat vertaisryhmissä. Aikuisen tehtävä on tukea ja antaa mahdollisuuksia ja aikaa lasten keskinäiseen iseen kanssakäymiseen. Opin kaverilta

11 KESKEISET SISÄLT LTÖALUEET Kieli ja vuorovaikutus Keskeiset osa-alueet: alueet: 1. Puhuminen, kuunteleminen ja kertominen 2. Kielellinen tietoisuus: Riimit ja lorut Lause Kokosana Tavut Äänteet

12 3. Kirjoitettuun kieleen tutustuminen Lapsi rohkaistuu kertomaan oman mielipiteensä ja perustelemaan sen ryhmäss ssä. Opitaan kuuntelemaan toisen puhetta, annetaan vuoro. Kartutetaan ja rikastetaan sanavarastoa ja käsitteist sitteistöä keskustelemalla, havainnoimalla, kuvista kertomalla jne. Aloitetaan tutustumalla lauseeseen ja lasketaan siitä sanat. Sanat tavutetaan, rytmitetää ään ja pilkotaan äänteiksi. Äänteit nteitä kuunnellaan ja tuotetaan itse, etsitää ään kirjainvastaavuus. Sanasta etsitää ään alku- ja loppuää äänteet / mikä kuuluu keskellä. Vertaillaan sanojen pituuksia, tutustutaan yhdyssanoihin. Lasten omat kertomukset ensin piirtäen, aikuinen kirjaa. Omista töistt istä kertominen. Leikkikirjoitus, jonka jälkeen j opitaan yksittäisi isiä kirjaimia. Lapsi hahmottaa oman nimen, kaverin nimi lokerosta. Kirjoittaa tai t jäljent j ljentää nimiä ja myöhemmin kaikkea näkem kemää ääns nsä. Miten kirjoitetaan? Lapsi näkee kirjoitettua tekstiä,, näkee aikuisen kirjoittavan, sana + kuva kortit.

13 4. Sadut ja saduttaminen 5. Itseilmaisu Lapsille luetaan, kerrotaan ja näytell ytellää ään satuja. Lapsi tutustuu erityyppisiin teksteihin. Lapsi itse kertoo, kuvittaa ja kirjoittaa satuja. Lapsen kertomaa kirjataan. Satujen ja draaman käytt yttö arjessa. Lasten omat esitykset, tuotetut tekstit näytelmiksi. Aikuisten esittämät t näytelm ytelmät, t, vierailut teattereihin, ryhmien vierailut päiv iväkodille. Esitysten arviointi ja keskustelu esityksistä ryhmissä.. Vierailuista jatkotyöst stämiset esim. kuvallisen ilmaisun keinoin.

14 Matematiikka Keskeiset osa-alueet: alueet: 1. Matemaattiset perustaidot Havaintotoimintojen kehittäminen Muistitoimintojen kehittäminen Vertailu, luokittelu, järjestykseen j asettaminen, sarjoittaminen Paikat ja suunnat Mää äärän säilyvyys 2. Lukukäsite 3. Lukujonotaidot 4. Kymmenjärjestelm rjestelmä 5. Geometria 6. Mittaaminen ja aika 7. Ongelmanratkaisu

15 Etiikka ja elämänkatsomus Keskeiset osa-alueet alueet Minäkuva ja itseluottamus kuulluksi ja nähdyksi tuleminen Oikean ja vää äärän erottaminen, tunnetaidot Ristiriitojen selvittäminen Hyvät tavat, kohteliaisuus, vuorovaikutustaidot Toisten kunnioittaminen ja erilaisuuden hyväksyminen Luonnon ja rakennetun ympärist ristön kunnioittaminen. Luonnonsuojelu Perheen arvojen kunnioittaminen Kodin vakaumuksen kunnioittaminen Ev.lut uskontokunnan juhlapyhät

16 Ympärist ristö- ja luonnontieto Koska sisält ltöalue on Hirsimäen painotusalue on aihetta eritelty tarkemmin opetussuunnitelman liitteissä. Keskeiset osa-alueet: alueet: Luonto ja luonnon kunnioitus jokamiehen oikeudet Luonnossa liikkuminen, tutkiminen Kestävä kehitys Eliöt, eläimet ja elinympärist ristöt Vuodenaikojen vaihtelu Sää Kasvu ja kasvaminen Kartta Rakennettu ympärist ristö Tutkiminen Vesi Luonnonilmiöt Maa, avaruus, aurinko, kuu Aika

17 Terveys Keskeiset osa-alueet: alueet: Ihminen Aistit Lepo Terveelliset ruokatottumukset ja hyvät ruokailutavat Kestävä kehitys Oman ruoan valmistaminen Ruokailu luonnossa Hygienia ja puhtaus Turvallisuus ja turvallinen liikkuminen lähiympl hiympärist ristöss ssä Ensiapu luonnossa

18 Fyysinen ja motorinen kehitys Hirsimäen esiopetuksen liikunnan tavoitteena on liikkuminen luonnossa tutkien, t kokeillen ja ihmetellen. Kehontuntemus vahvistuu liikkumalla luonnossa. luonto liikuttaa! Lapsen luontaista ja omaehtoista liikkumista tuetaan. Liikunta muodostuu päivitt ivittäiseksi iseksi ja monipuoliseksi. Liikunta eheytyy muun toiminnan kanssa huomioiden lasten liikunnan suositukset. Liikunnan tulee tuottaa lapselle onnistumisen elämyksi myksiä Lapsi löytl ytää mielekkää ään tavan liikkua. Keskeiset osa-alueet: alueet: Perustaidot: Tasapaino-,, liikkumis-,, ja käsittelytaidot, jotka luovat edellytyksen lajitaidoille Liiketekijät: t: Hienomotoriikka Silmän käden yhteistyö Vakiintunut kätisyys Suunnat oikea vasen

19 Taide ja kulttuuri Lapselle annetaan mahdollisuuksia rakentaa omaa kulttuurista identiteettiää ään liikkumalla, tanssimalla, näyttelem yttelemäll llä,, musisoimalla, maalaamalla jne. Arvomaailma korostaa esteettisyyttä.. Taiteen tekemisen kautta lapsi tekee havaintoja ja hahmottaa ympäröiv ivää maailmaa.

20 Keskeiset osa-alueet: alueet: Kuvallinen ilmaisu / kädentaidot Esteettinen näkemys ympärist ristöst stä Ympärist ristötaide taide Lapsi oppii arvostamaan omaa ja muiden työtä. Muoto- ja väritietoisuuden kehittäminen Ilmaisukyvyn kehittäminen, draaman käytt yttö Lastentanssi Musiikki Kuunteleminen Laulaminen ja musiikin tuottaminen Musiikin peruskäsitteet sitteet Musiikin yhdistäminen esim. liikuntaan ja kuvataiteeseen

21 KOLMIPORTAINEN TUKI: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki Opetussuunnitelman tuen kolmiportaisuus ohjaa toimintaa Tavoitteenamme on varhaisen tuen tarpeen havaitseminen ja oikeanlaisten tukitoimien antaminen. Tukitoimien perustana ovat yhdessä kodin kanssa sovitut lasta tukevat ja kehittävät t tavoitteet. - henkilökohtainen kohtainen oppimissuunnitelma. Lapsella tulee olla mahdollisuus edetä omien edellytyksiensä mukaisesti muun lapsiryhmän mukana. Erityislastentarhanopettaja käy sää äänn nnöllisesti lapsiryhmissämme mme keskustelemassa ja konsultoimassa henkilökuntaa. kuntaa. Teemme myös yhteistyötä mm. neuvolan ja perheneuvolan kanssa. Siirtymää kouluun pohjustetaan yhteistoiminnan keinoin pitkin vuotta. Niveltämiskeskustelussa on aina mukana tuleva opettaja ja erityisopettaja sekä tarvittaessa koulupsykologi, puheterapeutti ja kiertävä erityislastentarhanopettaja..

22 ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN LASTEN ESIOPETUS Hämeenlinnan kaupungin esiopetussuunnitelma ohjaa maahanmuuttajalasten esiopetussuunnitelman toteuttamista. Mahdollistetaan kielikouluryhmät, pienryhmätoiminnat ja tarvittaessa yksilöopetus.

23 ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO JA SIIHEN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ Hämeenlinnan kaupungin esiopetussuunnitelma ohjaa Hirsimäen esiopetuksen oppilashuollon toteuttamista. Keskeisiä toimintoja Hirsimäess essä ovat: Lastensuojelulaki Moniammatillisuus; mm. puheterapeutti, kelto, terveydenhoitaja, perheneuvola, Rakenteelliset tukitoimet: ryhmäkoon pienentäminen Sisäll llölliset lliset tukitoimet:, toiminta- ja kuntoutussuunnitelmat ja yksilölliset lliset harjoitusohjelmat, tuen kolmiportaisuus Tukipalvelut esim. toimintaterapia Kouluvalmiuden arviointi Kiusaamisen ehkäisy ja Mini Verso-toiminta

24 LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMAN LAATIMISEN PERIAATTEET Lapsen henkilökohtainen kohtainen oppimissuunnitelma laaditaan yhdessä perheen kanssa ja sen toteutumista seurataan. Lomakkeena kaupungin yhteinen suunnitelmalomake. Syksyllä ennen esiopetussuunnitelmakeskustelua lastentarhanopettaja käy läpi l lapsen kielellisiä valmiuksia (osa diagnostisia tehtävi viä) ja matematiikan valmiuksien kartoituksen (Mavalka).

25 LAPSEN KEHITTYMISEN JA OPPIMISEN SEURANTA SEKÄ ARVIOINTI Lapsen esiopetuksen tavoitteet kirjataan syksyllä lapsen oppimissuunnitelmaan. Lapsi osallistuu itse oman oppimissuunnitelmansa laatimiseen huoltajiensa sekä esiopettajan kanssa. Opettaja havainnoi ja seuraa lapsen oppimista, kasvua ja kehittymist mistä sää äänn nnöllisesti. Kielellisten ja matemaattisten valmiuksien kartoituksiin palataan kevää ääll llä ennen toista oppimissuunnitelmakeskustelua. Esiopetukseen osallistumisesta annetaan lapselle todistus. Huoltajien luvalla oppimissuunnitelmat siirretää ään alkuopetukseen.