Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. krs, Espoo

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 1 / 30 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 17:35-20:25 Paikka Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. krs, Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Sanna Lauslahti, puheenjohtaja Minna Eväsoja Nina From Inka Hopsu Seppo Huhta Kaarina Järvenpää Juhana Malme Tiina Kujala Jarmo Nieminen Jukka Niemelä Arto Turunen Henrik Vuornos Tiina Thure-Toivanen Harri Waltari Muut saapuvilla olleet Jukka Vilske kaupunginhallituksen edustaja Juha Nurmi kehittämispäällikkö, poistui klo :n 10 käsittelyn jälkeen Titta Tossavainen suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja, poistui klo :n 3 käsittelyn jälkeen, saapui klo :n 9 käsittelyn jälkeen Virpi Mattila kehittämispäällikkö, poistui klo :n 11 käsittelyn aikana Ilpo Salonen perusopetuslinjan päällikkö, poistui klo :n 9 käsittelyn jälkeen Elina Rönkkö opetuspäällikkö, poistui klo :n 3 käsittelyn jälkeen Markku Kälviä henkilöstön edustaja, poistui klo :n 3 käsittelyn jälkeen, saapui klo :n 9 käsittelyn jälkeen, poistui klo :n 10 käsittelyn jälkeen Nicholas Kujala nuvan edustaja, poistui klo :n 3 käsittelyn jälkeen, saapui klo :n 9 käsittelyn jälkeen, poistui klo :n 10 käsittelyn jälkeen Jonna Suometsä tiedottaja, poistui klo :n 3 käsittelyn jälkeen, saapui klo 19.45

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 30 Tuija Seppänen :n 9 käsittelyn jälkeen, poistui klo :n 10 käsittelyn jälkeen sihteeri

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 30 Allekirjoitukset Sanna Lauslahti puheenjohtaja Tuija Seppänen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Minna Eväsoja Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8. krs, Espoon keskus.

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / 30 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 5 2 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 6 3 Vastaus selvityspyyntöön Espoon koulujen 7 koulukiusaamisen tilanteesta 4 Lisäopetusryhmien perustaminen lukuvuodelle Merisaappaan koulun opetuksen järjestäminen koulussa 16 tehtävien korjaustöiden aikana 6 Merisaappaan koulun johtokunnan varajäsenen ja kahden 18 henkilökunnan varaedustajan vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali 7 Toppelundin koulun johtokunnan henkilökunnan edustajan 20 eronpyyntö ja täydennysvaali 8 Päätökset ja kirjelmät 21 9 Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä 22 peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset 10 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen viranhaltijoiden sekä 23 varhaiskasvatusjaoston päätökset 11 Kokouksessa kuullut selostukset 25

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / 30 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus on kutsuttu koolle lautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kokouskutsulla jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus. Esityslista on toimitettu myös varajäsenille tiedoksi. (Espoon kaupungin hallintosääntö 4, Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 3 )

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 6 / 30 2 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Minna Eväsoja.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 7 / / / Vastaus selvityspyyntöön Espoon koulujen koulukiusaamisen tilanteesta Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Vs. suomenkielisen opetustoimen johtaja Harri Rinta-aho merkitsee tiedoksi annetun selvityksen. Käsittely Päätös Selostus Asian esitteli vs. suomenkielisen opetustoimen johtajan Harri Rinta-ahon estyneenä ollessa kehittämispäällikkö Juha Nurmi. : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. on kokouksessaan päättänyt pyytää selvityksen siitä, mikä tilanne on Espoon kouluissa koulukiusaamisen suhteen sekä saada esityksen toimenpiteistä, joiden avulla kiusaamistilanteita pyritään aikaisempaa tehokkaammin ehkäisemään. Lisäksi lautakunta haluaa tietoonsa miten tilanteita selvitellään ja hoidetaan niin, että lapsen/nuoren terveys, hyvinvointi ja mahdollisuus turvalliseen koulunkäyntiin turvataan. Tilanne koulukiusaamisen suhteen Koulukiusaaminen on ilmiö joka nousee ajoittain keskusteluun koulun ulkopuolisilla foorumeilla. Ilmiönä se on valitettavan tuttu jokaiselle koulua käyneelle. Tässä piileekin sen käsittelyn varsinainen vaikeus. Koulukiusaaminen herättää aina tunnereaktion, joka on sinänsä tietenkin ymmärrettävä, mutta saattaa myös haitata asioiden hoitoa kun ilmiön varsinainen luonne jää tunnereaktion taakse piiloon. Itse asiassa koulukiusaaminen ei ole itsenäinen sosiologinen ilmiö vaan sitä käytetään yleisnimenä kuvamaan ryhmäilmiötä joka syntyy sosiaalisesta tilanteesta jossa ryhmä ihmisiä on pitkäaikaisesti samoissa fyysisissä ja sosiaalisissa tiloissa sekä tilanteissa ja tällöin syntyvistä psykologisesti tavallisista ihmisten välille syntyvistä jännitteistä. Lisähankaluutena kouluun sijoittuessaan tilanteessa olevat ihmiset ovat kaikenlaisessa kehittymisessään ja osaamisessaan vielä sananmukaisesti

8 Akselin otsikko Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 8 / 30 keskenkasvuisia ja siten tilanteet voivat kärjistyä aikuisen silmin käsittämättömiin mittasuhteisiin. Tämä käsitteen määrittely on olennaista sillä terminä koulukiusaaminen johtaa huomion pois itse asiasta ts. ryhmäkäyttäytymisestä ja sen ohjaamisesta aikuisten toimesta siten, että oppilailla olisi henkisesti ja fyysisesti turvallinen oppimisympäristö. Kiusaamiseen, kuten muihinkin kielteisiin ryhmäilmiöihin puututtaessa tehokkainta on aina ennaltaehkäisy eli jo ennen tilannetta tehtävät toimenpiteet. Koulukiusaamisesta ei sen luonteen takia ole helppoa saada objektiivista tietoa. Kouluterveyskyselyä voi kuitenkin pitää luotettavana tapana käsitellä sitä, ainakin kaupunkitasoisena ilmiönä. Koulut myös itse teettävät koulukohtaisia kiusaamiskyselyitä osana yhteisöllistä oppilashuoltoa. Kouluterveyskyselyssä kysytään kuinka moni on tullut kiusatuksi koulussa ollessaan. Alla olevasta taulukosta voi myönteisenä kehityksenä havaita, että vuosien välisenä aikana sekä koulukiusaamista kokeneiden lukumäärä (N) ja prosentuaalinen osuus oppilaista on pienentynyt. Tähän tulokseen on todennäköisesti vaikuttanut, että espoolaisissa kouluissa on otettu vuoden 2008 jälkeen systemaattisesti käyttöön KiVa- Koulu sekä VERSO-malli, tai jokin muu vastaava menetelmä, jolla oppilaita osallistetaan toimimaan itsekin ennaltaehkäisevästi omassa kouluympäristössään. Lisäksi vuoden 2010 opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä laadittiin myös lain edellyttämä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä, jonka oletetaan myös vaikuttaneen osaltaan koulujen toiminnan kehittymiseen jo etukäteen pohdittujen toimintamallien selkeytyessä henkilökunnalle ja puuttumiskynnyksen madaltuessa. Koulukiusaaminen Kiusattuja N

9 Akselin otsikko Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 9 / 30 Tätä ajatusta toimintakulttuurisen tuen lisääntymisestä turvalliselle oppimisympäristölle ja tehtyjen toimien oikeasuuntaisuudesta vahvistaa myös kouluterveyskyselyssä tehty havainto oppilaiden kuulluksi tulemisen kokemuksesta ja sen kehittymisestä. Siinä on tapahtunut samansuuntainen kehitys kuin kiusatuksi tulemisen kokemuksen suhteen En tule kuulluksi "Kuulemattomat" N Tavat hoitaa tilanteita Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista (Perusopetuslaki 628/1998; 29. / /1267). Espoon perusopetuksessa koulujen opetussuunnitelmien liitteenä kyseinen suunnitelma on ja sen noudattamista ja toteutumista valvoo aina kyseisen koulun rehtori. Suunnitelman käytännön toteutus on usein toimintakulttuurinen ja sitä toteutetaan Espoossa yleisimmin KiVa-Koulu sekä Verso-toimintamallin (vertaissovittelu) kautta pyrkien nimenomaisesti ennaltaehkäisevään toimintaan, mutta myös sovitteluun tarpeen niin vaatiessa. Muitakin malleja on jonkin verran käytössä (esim. Espoo International koulun Anti-Bullying), mutta yhteistä niille on systemaattisuus ja toimintamallien etukäteen sopiminen. Espoossa on myös käytössä Arvokas-toimintamalli, joka erilaisin harjoituksin sekä oppitunnein kehittää oppilaan kykyä omien tunteidensa tunnistamiseen ja hallitsemiseen. Menetelmän juuret ovat amerikkalaisessa ART-menetelmässä (Agression Replacement Treatment) ja sitä toteutetaan niin yksilökohtaisesti oppilaiden kuin myös perheiden vuorovaikutuksen parantamiseksi (Perhe-Art). Espoo on kouluttanut opettajia systemaattisesti mallin käyttöön ja mm. kulttuuriministeriön tasa-arvon edistämiseen myöntämään rahaa on

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 10 / 30 käytetty näihin koulutuksiin. Espoolle on myönnetty myös vuosille tasa-arvorahaa ja kyseisen haun yhteydessä tämän mallin edelleen kouluttaminen oli yksi hakukohteemme. Opettajia on kyseiseen toimintaan koulutettu yli 800 sekä 13 kouluttajaa. Tämän ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi on käytettävissä kasvatuskeskustelu, josta perusopetuslaki (35 a ( /1267) toteaa seuraavasti: Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti, voidaan ensisijaisena toimenpiteenä määrätä osallistumaan yhteensä enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella. Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa ja tarvittaessa selvitetään laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Kasvatuskeskusteluun määrää koulun opettaja tai rehtori. Kasvatuskeskustelu tulee kirjata ja siitä tulee ilmoittaa oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se 2 momentissa esitetty huomioon ottaen katsotaan tarpeelliseksi. Kasvatuskeskustelu ei ole kurinpitoa vaan sillä pyritään tilanteen jälkeen ohjaamaan oppilasta, mahdollisesti korjaamaan käytöstä sekä lisäämään kodin ja koulun välistä kasvatusyhteistyötä. Tällä yhteistyöllä on tutkimusten valossa oleellinen merkitys varsinkin kielteisen toiminnan muutoksessa. Espoossa on lisäksi käytössä toimintamalli, jossa oppilashuoltohenkilöstö yhdessä luokanopettajan/luokanvalvojan sekä mahdollisesti erityisopettajan kanssa yhdessä tekevät luokkaan intervention kiusaamisen tai muun epäasiallisen käyttäytymisen mahdollistavan luokan sisäisen, siis oppilaiden välisen, sosiaalisen toimintakulttuurin muuttamiseksi. Tätä interventiota koulun rehtori voi pyytää Oppilashuollon ja erityisopetuksen vastuualueen päällikön kautta. Tätä mallia on käytetty muutaman kerran ja sillä on todettu saavutettavan hyviä ja suhteellisen pysyviä muutoksia varsinkin osana kyseisen koulun toimintakulttuurin muutosta. Edellä mainittujen tapojen lisäksi kouluilla on perusopetuslaissa säädetyt kurinpitokeinot mikäli katsotaan, että toiminta on ollut niin vakavasti henkistä tai fyysistä terveyttä uhkaavaa että niiden käyttö on perusteltua esim. oppilaan laiminlyödessä oppilaalle määrättyjä velvollisuuksia (628/1998, 35. ).

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 11 / 30 Esitys toimenpiteistä, joiden avulla kiusaamistilanteita pyritään aikaisempaa tehokkaammin ehkäisemään Vaikka jo nyt käytössä olevat ennaltaehkäisevät ohjelmat ja toimintamallit ovat vaikuttaneet myönteisesti, on kiusaaminen koulussa ja siihen liittyvissä tilanteissa niin vakava asia, ettei Espoo opetuksen järjestäjänä voi olla kehittämättä toimintaansa jatkuvasti paremmaksi. Koska ei ehkä ole tarkoituksenmukaista perustaa uusia ohjelmia jo nyt selkeästi toimivien ja koulujen toimintakulttuureihin nivoutuneiden tilalle tai rinnalle, päätettiin kysyä perusopetuksen oppilaskunnilta ajatuksia ja ideoita mitä voisimme yhdessä tehdä vielä paremmin. Oppilaskunnilta pyydettiin vuoden 2014 loppuun mennessä yksi konkreettinen ehdotus tai ajatus kuinka koulussa tapahtuvaa kiusaamista voitaisiin ehkäistä tai käsitellä koulussa. Kokousasiakirjoissa on nähtävänä asian saateviesti sekä valmistelijalle saapuneet vastaukset. Lähetetyistä viesteistä tehdään tässä muutama nosto jotka on kevään 2015 ja ensi lukuvuoden aikana tarkoitus ottaa huomioon uuden kuntatason ja koulukohtaisten opetussuunnitelmien työstämisessä. Alakoulut: Ennaltaehkäiseviä toimintoja ehdotettiin mm.; Alakoulujen oppilaskunnat korostivat yhdessä tekemisen merkitystä, kuten kuorojen perustamista niin luokka- kuin koko koulutasolla samoin kuin pajapäiviä, joissa sekoitettaisiin luokat keskenään. Yhteisöllisyyden kehittymistä ja ryhmäytystä esitettiin mm. siten, että jokainen luokan oppilas keskustelisi 10 min. jokaisen luokkalaisensa kanssa ja siten oppisi tuntemaan ja kohtaamaan heitä. Käytävillä olisi hyvä olla käytäväkuuntelija ja autetaan kiusaajia, koska heillä on monesti ongelmia, mutta autetaan myös kiusattuja, jotta he oppisivat puolustautumaan. Eräässä koulussa kiusaajan kohteluun toivottiin auttamista ja lempeyttä eikä liiallista ankaruutta. Oppilaat näkivät kiusaamisen syynä sen, ettei kiusaajan asiat ole hyvin ja siksi häntäkin tulee tukea. Kiusattuja haluttiin myös puolustaa vaikka sen todettiin olevan yksin vaikeaa ja siksi ilmapiirin (koulussa) tulisikin olla hyvä. Ehdotettiin, että aikuiset kotona ja koulussa voivat kannustaa lapsia yhteistyöhön. Eräässä koulussa todettiin kiusaamista tapahtuvan eniten silloin kun opettaja ei ole lähellä ja siksi ehdotetaan, että osa oppilaista voisi toimia käytävillä ja välitunneilla huomioliivillisinä kiusaamisvalvojina. Eräässä ehdotuksessa puhuttiin myös rauhanturvaajista samalla idealla.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 12 / 30 Lisää KiVa-koulu, Verso ja Arvokas toimintaa koulun kaikille luokille eli yhdessä tavoitteellista yhteisön muodostamista kaivattiin. Yhteenkuuluvuutta lisäävät asiat ehkäisevät kiusaamista parhaiten. Tässä koulussa mm. välituntikerhot, välkkärit ja kaikki koulun tapahtumat luovat yhteisöllisyyttä ja salaa ehkäisevät kiusaamista. Useissa kouluissa muutenkin korostettiin että kaikki otetaan mukaan toimintoihin ja leikkeihin. Välittömän puuttumisen malleja olisi hyvä harjoitella myös oppilaiden. KiVa-oppilaista ja opettajista muodostettaisiin ryhmä joka kokoontuisi ajoittain päivittämään havaintoja ja tuntemuksia kiusaamistilanteesta koulussa. Yläkoulut: Yläkoulujen oppilaskunnat tuntuivat olevan varsin yksimielisiä siitä, että tulisi lisätä yhdessä tekemistä yli luokkarajojen esim. liikuntasalissa hauskaa ja toiminnallista tekemistä tai pajapäiviä. Lisäksi toivottiin, että aikuiset puuttuisivat ärhäkämmin kiusaamiseen. Yhteisten tuntien (kuten KiVa ja luokanvalvojatunnit) määrää yleensäkin toivottiin lisättävän jonka voisi olettaa tarkoittavan, että yläkouluissa voisi miettiä luokkien yhteisöllisyyttä yhtenä ennaltaehkäisevänä koulun toimintakulttuurisena tekijänä. Muuta Tämän selvityksen materiaali tullaan myös lähettämään kouluille sekä käsitellään perusopetuksen aluekokouksissa aluepäälliköiden johdolla. Mahdolliset lisätoimenpiteet suunnitellaan koulukohtaisesti aluepäällikön, rehtorin ja viraston henkilökunnan kanssa.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 13 / / / Lisäopetusryhmien perustaminen lukuvuodelle Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Vs. suomenkielisen opetustoimen johtaja Harri Rinta-aho päättää, että 1) lukuvuonna yleisopetuksen lisäopetusta voidaan järjestää Espoon yhteislyseon, Kaitaan, Karakallion ja Tiistilän kouluissa. Mikäli ilman toisen asteen koulutuspaikkaa olevia hakijoita on vähintään 16, perustetaan yksi ryhmä, mikäli vähintään 30, perustetaan kaksi ryhmää ja mikäli vähintään 60, perustetaan kolme ryhmää ja mikäli vähintään 90, perustetaan neljä ryhmää. Suomenkielisen opetuksen kehittämispäällikkö päättää perustettavat ryhmät elokuussa hakutilanteen selvittyä. 2) lukuvuonna pienryhmää tarvitsevien oppilaiden lisäopetusta voidaan järjestää Veräjäpellon koulussa. Ryhmä perustetaan mikäli ilman toisen asteen koulutuspaikkaa olevia hakijoita opetusmuotoon on vähintään 7. Suomenkielisen opetuksen kehittämispäällikkö päättää ryhmän perustamisesta elokuussa hakutilanteen selvittyä. 3) keväällä määriteltävästä lisäopetuksen tuntiresurssista vähennetään Omnian ammattiopistossa tapahtuvan opetukseen osuus. hyväksyy varat Omnian ammattiopiston jaksoista aiheutuviin kustannuksiin, enintään euroa lukuvuonna sekä edellyttää, että yhteistyöoppilaitoksessa toteutettavilla erillisillä jaksoilla ryhmäkoko on vähintään 14 oppilasta Espoosta tai Kauniaisista. Käsittely Päätös Selostus Asian esitteli vs. suomenkielisen opetustoimen johtajan Harri Rinta-ahon estyneenä ollessa kehittämispäällikkö Juha Nurmi. : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäopetuksen tavoitteena on tukea nuoren kasvua, selkeyttää hänen jatko-opintosuunnitelmiaan sekä parantaa hänen jatkokoulutukseen

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 14 / 30 pääsyn edellytyksiä. Lisäopetus on tarkoitettu sellaisille nuorille, jotka jäävät yhteishaussa ilman toisen asteen koulutuspaikkaa. Espoon kaupunki järjestää kahdenlaista lisäopetusta. Yleisopetuksen lisäopetus on tarkoitettu niille nuorille, jotka eivät vielä tiedä suuntautuako ammatilliseen koulutukseen vai lukiokoulutukseen. Yleisopetuksen lisäopetusryhmien oppilaat opiskelevat kuluvana lukuvuonna yhden toisen asteen jakson Omnian ammattiopistossa tai lukiossa. Toiseksi järjestetään lisäopetusta niille nuorille, jotka tarvitsevat pienryhmäopetusta. Edellä mainittujen opetusmuotojen lisäksi Omnia järjestää ammatilliseen koulutukseen suuntautuvaa lisäopetusta. Oppilaiden valinta eri lisäopetusmuotoihin tapahtuu Omnian ja Espoon kaupungin suomenkielisen opetuksen yhteistyönä. Yhteistyössä ovat mukana myös Kauniainen ja Kirkkonummi. Keväällä 2015 Espoon kaupungin suomenkielisissä peruskouluissa ja Kauniaisissa päättää peruskoulun yhdeksännen luokan arviolta 2521 oppilasta (Espoo 2418 ja Kauniainen 103). Peruskoulun päättävä ikäluokka pienenee 36 oppilaalla vuodesta Tarvittavien lisäopetusryhmien määrää on vaikea ennakoida. Ennakointia vaikeuttaa neljä eri asiaa. Ensinnäkin on vaikea arvioida, kuinka paljon nuoria jää toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle. Toiseksi, asiaan vaikuttavat muutokset toisen asteen koulutuksen aloituspaikkamäärissä pääkaupunkiseudulla. Kolmanneksi, on vaikea arvioida, mitä vaikuttaa peruskoulun juuri päättäneiden oppilaiden suosiminen ammatilliseen koulutukseen valinnassa. Neljänneksi, lisäopetuksen ja muun toisen asteen ulkopuolisen koulutuksen siirtyminen keskitettyyn hakujärjestelmään saattaa vaikuttaa nuorten hakukäyttäytymiseen. Yleisopetuksen lisäopetusta järjestetään lukuvuonna Espoon yhteislyseon, Kaitaan, Karakallion ja Tiistilän kouluissa. Lautakunnalle ehdotetaan, että samoissa kouluissa, mikäli hakijoita on riittävästi, järjestetään lisäopetusta myös lukuvuonna Pienryhmää tarvitsevien oppilaiden lisäopetusta on järjestetty lukuvuonna Veräjäpellon koulussa. Lukuvuonna ei ryhmää syntynyt vähäisen hakijamäärän vuoksi. Lautakunnalle ehdotetaan, että lukuvuonna pienryhmää tarvitsevien lisäopetusta järjestettäisiin Veräjäpellon koulussa. Ryhmä perustetaan, jos siihen hakee vähintään 7 ilman toisen asteen koulutuspaikkaa olevaa hakijaa. Lisäopetusryhmiä ehdotetaan perustettavan palvelutarpeen mukaan. Toisaalta pidetään huolta siitä, että kaikki ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääneet nuoret voivat saada lisäopetuspaikan, toisaalta halutaan välttää pienten ja epätarkoituksenmukaisten ryhmien muodostuminen ja sitä kautta aiheutuvat lisäkustannukset. Vuoden 2014 lisäopetushaun jälkeen suuri osa lisäopetukseen valituista nuorista sai kuitenkin vielä paikan toisen asteen koulutuksesta ja lisäopetusryhmien oppilasmäärät pienenivät huomattavasti. Siksi lautakunnalle ehdotetaan, että ryhmien perustamistilanteessa lisäopetuksen ryhmäkoot olisivat jonkin

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 15 / 30 verran aiempaa suurempia. Edelleen ehdotetaan, että suomenkielisen opetuksen tulosyksikön kehittämispäällikkö päättää elokuussa hakutilanteen selvittyä perustettavat lisäopetusryhmät. Tiedoksi - Espoon yhteislyseon koulu - Kaitaan koulu - Karakallion koulu - Tiistilän koulu - Veräjäpellon koulu - Omnia

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 16 / / / Merisaappaan koulun opetuksen järjestäminen koulussa tehtävien korjaustöiden aikana Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Vs. suomenkielisen opetustoimen johtaja Harri Rinta-aho päättää, että Merisaappaan koulun ne ryhmät, jotka toimivat Merisaapas 6:n kiinteistössä, opiskelevat alkaen kevätlukukauden loppuun Kaitaan koulun tiloissa. Syksyn 2015 opetusjärjestelyt päätetään myöhemmin. Käsittely Päätös Oheismateriaali Selostus Asian esitteli vs. suomenkielisen opetustoimen johtajan Harri Rinta-ahon estyneenä ollessa kehittämispäällikkö Juha Nurmi. : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Kaitaan koulun johtokunnan lausunto - Kalliolan kannatusyhdistyksen lausunto - Merisaappaan koulun henkilökunnan lausunto - Merisaappaan koulun oppilaskunnan lausunto - Merisaappaan koulun johtokunnan lausunto Merisaappaan koulu on erityiskoulu, joka toimii viiden eri lastensuojeluyksikön yhteydessä. Lisäksi koulussa on etappiluokka. Merisaappaan koulun kiinteistössä osoitteessa Merisaapas 6 on sisäilmaongelmia, ja tilakeskus on ryhtynyt toimiin korjaustöiden suorittamiseksi. Samassa yhteydessä tehdään korjauksia myös viereisessä Espoonlahden lastenkodin rakennuksessa. Tilakeskuksen tavoitteena on, että korjaustyöt alkaisivat vielä kevään 2015 kuluessa ja että ne valmistuisivat arviolta vuoden 2015 lopussa. Korjaustöiden laatu ja luonne huomioiden ei ole mahdollista jatkaa koulutyötä Merisaappaan koulukiinteistössä. Siksi yhdessä tilakeskuksen kanssa on sovittu, että niiden kolmen Merisaappaan koulun pienryhmän, jotka opiskelevat Merisaapas 6:ssa, opetus siirretään muualle kevään ajaksi helmikuusta alkaen.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 17 / 30 Parhaaksi vaihtoehdoksi on osoittautunut kyseisten ryhmien opetuksen siirtäminen Kaitaan koulun ja lukion tiloihin. Lukion kolmannen vuoden opiskelijoiden viimeinen jakso päättyy , ja sen jälkeen kevään loppuun asti Kaitaan koulussa ja lukiossa on vapaata kapasiteettia. Kevään 2015 aikana selvitetään, onko kyseisten Merisaappaan koulun ryhmien mahdollista jatkaa Kaitaan koulussa ja lukiossa myös syksyllä 2015 vai siirretäänkö opetus jonnekin muualle syksyn 2015 alusta alkaen korjausten valmistumiseen saakka. Merisaappaan ja Kaitaan koulut suhtautuvat esitettiin järjestelyyn myönteisesti. Lausuntoja on oheismateriaalina. Tiedoksi - Merisaappaan koulu - Kaitaan koulu - Kaitaan lukio - Tilakeskus-liikelaitos - Kalliolan kannatusyhdistys

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 18 / / / Merisaappaan koulun johtokunnan varajäsenen ja kahden henkilökunnan varaedustajan vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Seppänen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Vs. suomenkielisen opetustoimen johtaja Harri Rinta-aho valitsee Merisaappaan koulun johtokunnan varajäseneksi Jarmo Lonkolan tilalle Topi Puttosen, henkilökunnan varaedustajaksi Joonas Tastin tilalle Antti Lecklinin sekä henkilökunnan varaedustajaksi Kaius Karlssonin tilalle Anita Arttolan. Käsittely Päätös Selostus Asian esitteli vs. suomenkielisen opetustoimen johtajan Harri Rinta-ahon estyneenä ollessa kehittämispäällikkö Juha Nurmi. : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Merisaappaan koulun johtokunnan varajäsen Jarmo Lonkola on siirtynyt toisiin tehtäviin. Merisaappaan koululta tulleessa esityksessä on ehdotettu, että Jarmo Lonkolan tilalle valitaan Topi Puttonen. Johtokunnan henkilökunnan varaedustajat Joonas Tast ja Kaius Karlsson eivät ole enää koulun palveluksessa. Merisaappaan koulun henkilökunta on kokouksessaan esittänyt, että johtokunnan henkilökunnan varaedustajiksi valitaan Joonas Tastin tilalle Antti Lecklin ja Kaius Karlssonin tilalle Anita Arttola. Tasa-arvolain 4 a :n mukaisesti kunnan toimielimissä tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Tasa-arvolain säännösten perusteella Merisaappaan koulun johtokuntaan tulisi henkilökunnan varaedustajiksi valita kaksi miestä, nyt esitetään valittavaksi yksi mies ja yksi nainen. Merisaappaan koulu on pieni erityiskoulu, jossa annetaan opetusta neljässä ryhmässä. Koulun henkilökuntaan kuuluvat miehet ovat jo

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 19 / 30 johtokunnan jäseninä. Asiassa on erityisiä syitä poiketa edellä mainitusta tasa-arvolain säännöksestä. Tiedoksi - Valitut henkilöt - Merisaappaan koulun johtokunta

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 20 / / / Toppelundin koulun johtokunnan henkilökunnan edustajan eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Seppänen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Vs. suomenkielisen opetustoimen johtaja Harri Rinta-aho valitsee Toppelundin koulun johtokunnan henkilökunnan edustajaksi Riitta Reinivuon tilalle Tuija Laitisen. Käsittely Päätös Selostus Asian esitteli vs. suomenkielisen opetustoimen johtajan Harri Rinta-ahon estyneenä ollessa kehittämispäällikkö Juha Nurmi. : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Toppelundin koulun johtokunnan henkilökunnan edustaja Riitta Reinivuo on pyytänyt eroa em. tehtävästä perusteena siirtyminen pois koulun palveluksesta. Toppelundin koulun henkilökunta on kokouksessaan esittänyt, että johtokunnan henkilökunnan edustajaksi Riitta Reinivuon tilalle valitaan Tuija Laitinen. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että johtokunnan henkilökunnan edustajaksi voidaan valita nainen tai mies. Tiedoksi - Valittu henkilö - Toppelundin koulun johtokunta

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 21 / / / Päätökset ja kirjelmät Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Leino, puh Maria Rauman, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Vs. suomenkielisen opetustoimen johtaja Harri Rinta-aho merkitsee tiedoksi selostusosassa mainitut päätökset ja kirjelmät. Käsittely Päätös Oheismateriaali Selostus Asian esitteli vs. suomenkielisen opetustoimen johtajan Harri Rinta-ahon estyneenä ollessa kehittämispäällikkö Juha Nurmi. : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Helsingin hallinto-oikeuden päätös Helsingin hallinto-oikeuden päätös Helsingin hallinto-oikeus on antanut ratkaisun lukion päätoimisen tuntiopettajan määräaikaisuuksia koskevassa hallintoriitaasiassa. Hallinto-oikeus katsoo, että Espoon kaupungilla ei ole ollut kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 3 :n 2 momentin mukaista perustetta määräaikaisuuksille. Hallinto-oikeus on velvoittanut kaupungin suorittamaan neljäntoista kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen sekä oikeudenkäyntikuluja euroa. (5467/2012, Virpi Leino) 2 Helsingin hallinto-oikeus on antanut päätöksen lasten päivähoidosta perittävää maksua koskevassa asiassa. Valitus koski kaupungin oikeutta periä lapsen oman päiväkodin kiinnioloajalta päivähoidon asiakasmaksu. Hallinto-oikeus katsoi, että kaupunki on voinut harkintavaltansa puitteissa periä asiakasmaksun koko joulukuulta ja näin ollen lautakunnan päätöstä ei muuteta. (639/2014, Maria Rauman)

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 22 / 30 9 Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset Päätösehdotus ei kuntalain 51 :n perusteella ota käsiteltäväkseen seuraavia päätöksiä: Vs. suomenkielisen opetustoimen johtaja Harri Rinta-aho: Suomenkielisen opetustoimen johtajan päätöspöytäkirjat: Henkilöstöasiat 1 / (Salassa pidettävä) Yleiset asiat 1 / Korvausvaatimus työharjoittelussa sattuneesta vahingosta Tukipalvelujen vastuualuepäällikön päätöspöytäkirjat: Talousasiat 1 / Perusopetuksen iltapäivätoiminnan ryhmäavustus kevät Peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset: Meritorin koulun johtokunta 3/2014, Olarin koulun ja lukion johtokunta Saunalahden koulun johtokunta 3/2014, Viherlaakson koulun ja lukion johtokunta 5/2014, Viherkallion koulun johtokunta Käsittely Asia käsiteltiin :n 3 jälkeen. Asian esitteli vs. suomenkielisen opetustoimen johtajan Harri Rinta-ahon estyneenä ollessa kehittämispäällikkö Juha Nurmi. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 23 / Suomenkielisen varhaiskasvatuksen viranhaltijoiden sekä varhaiskasvatusjaoston päätökset Päätösehdotus ei kuntalain 51 :n perusteella ota käsiteltäväkseen seuraavia päätöksiä: Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtajan päätöspöytäkirjat: Henkilöstöasiat 1 / Varhaiskasvatuksen aluepäällikön viran (vakanssinumero ) vakinainen täyttäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa, työavain Talousasiat 1 / Lisämäärärahan myöntäminen päiväkoti Kanin Kolo / Nummenharjun päiväkoti Oy:lle (Pilke Päiväkodit) vuodelle 2015 Talousasiat Lisämäärärahan myöntäminen New Generation Kids Osk:lle, Karamzinin koulun esiopetuksen liittyvään päivähoitoon vuodelle 2015 Talousasiat 3 / Myönnetyn lisämäärärahapäätöksen kumoaminen Westendin päiväkoti Merimurut kannatusyhdistys ry:lle vuodelle 2014 Talousasiat 4 / Lisämäärärahan myöntäminen Mannerheimin Lastensuojeluliiton Suvelan yhdistys ry:n ylläpitämälle Villivarsan päiväkodille vuodelle 2015 Talousasiat 5 / Määräaikaisen erityisavustajan palkkauskustannusten myöntäminen Suomen Tenava päiväkodit Oy:n Tenava Pirtin päiväkotiin Talousasiat 6 / Määräaikaisen erityisavustajan palkkauskustannusten myöntäminen esiopetukseen liittyvään päivähoitoon New Generation Kids osuuskunnalle Soukan kouluun Talousasiat 7 / Määräaikaisen avustajan palkkakustannusten myöntäminen New Generation Kids Osuuskunnalle vuodelle 2015 Talousasiat 8 / Lisämäärärahan myöntäminen Olarin lastentarhan kannatusyhdistys ry:lle ryhmäavustajan palkkauskustannuksiin vuodelle 2015 Talousasiat 9 /

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 24 / 30 Lisämäärärahan myöntäminen Lasten Päiväkoti Tenavakallion kannatusyhdistys ry:lle vuodelle 2015 Talousasiat 10 / Lisämäärärahan myöntäminen Päiväkoti Humisevan kannatusyhdistys ry:n Päiväkoti Humisevalla vuodelle 2015 Yleiset asiat 2 / (Salassa pidettävä) Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 25 / / / Kokouksessa kuullut selostukset Käsittely Asia käsiteltiin :n 2 jälkeen. Kehittämispäällikkö Virpi Mattila: Suomenkielisen varhaiskasvatuksen asiakastyytyväisyyskysely. Opetuspäällikkö Elina Rönkkö: Opetussuunnitelmatyö Päätös : merkitsi tiedoksi annetut selostukset.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 26 / 30 Muutoksenhakukielto ( 1-3, 8-11) Muutoksenhakukielto Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 27 / 30 Oikaisuvaatimusohje ( 4, 6-7) OIKAISUVAATIMUSOHJE Edellä mainittuihin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimusviranomainen Oikaisuvaatimus tehdään Espoon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - muutoksenhakijan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa. Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava jäljempänä olevaan osoitteeseen virka-aikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä.

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 28 / 30 Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille Espoon kaupungin kirjaamoon oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon virka-ajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla lähettäjän omalla vastuulla. Kirjaamon osoite on: Käyntiosoite: Siltakatu 11 Virka-aika: ma-pe Postiosoite: PL ESPOON KAUPUNKI Sähköposti: kirjaamo@espoo.fi Telekopio: +358-(0) Vaihde: +358-(0)

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 29 / 30 Valituskielto Laki lasten päivähoidosta 30 a ( 12) Edellä mainittuihin päivähoitoon ottamista koskeviin päätöksiin ei saa hakea muutosta (Laki lasten päivähoidosta 30 a ).

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 30 / 30 Muutoksenhakukielto (kuntalaki 91, opetusjärjestelyt) ( 5) Muutoksenhakukielto Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta. Opetusryhmien sijoittaminen koulun peruskorjauksen ajaksi ei sisällä sellaista päätöstä, josta voi tehdä kuntalaissa tarkoitetun oikaisuvaatimuksen tai kunnallisvalituksen. Kysymys on koulun peruskorjauksen johdosta tehtävistä opetuksen käytännön järjestelyistä, ja siten tosiasiallisesta hallintotoiminnasta.