Koivisto-Savolainen Leena Päättötyö Kevät 2000 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koivisto-Savolainen Leena Päättötyö Kevät 2000 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö"

Transkriptio

1 VANHEMMUUDEN TUKEMISTA PEUKUN MALLIIN - HYV' ON LAPSEN LASNA OLLA VIISAAN VANHEMMAN VARASSA Koivisto-Savolainen Leena Päättötyö Kevät 2000 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö

2 Hyvinkin pitkälliseksi käyneen päättötyöprosessini aikana olen ymmärtänyt yhä selvemmin toisaalta omien vanhempieni taidokkuuden vanhempina ja toisaalta sen, kuinka merkityksellisiä heidän vanhemmuudelleen ovat olleet ne ihmissuhteet, se sosiaalinen verkosto, joka olennaisena osana on kuulunut lapsuuteni elämään. Kiitokseksi vanhemmilleni sekä heidän ystävilleen, lapsuuteni aikuisille, olen nimennyt työni isäni kansakoulun kaunokirjoitusvihkosta vuodelta -33 löytämälläni kirjoitusharjoituksena noin sata kertaa toistetulla sananparrella Hyv' on lapsen lasna olla viisaan vanhemman varassa. Kiitos iskä, kiitos äiskä, kiitos Aino, Martta, Toivo, Esteri, Asseri ja koko muu jengi.

3 PÄÄTTÖTYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / JÄRVENPÄÄN YKSIKKÖ Koivisto-Savolainen, Leena Vanhemmuuden tukemista Peukun malliin - Hyv' on lapsen lasna olla viisaan vanhemman varassa. Järvenpää s. Hyv' on lapsen lasna olla viisaan vanhemman varassa on päättötyö, joka käsittelee vanhemmuuden tukemista. Se kuvaa etenkin sitä kuinka vanhemmuutta tuetaan Järvenpään Jampassa toimivan Perhekeskus Peukaloisen malliin. Lisäksi työssä luodaan kuvaa siitä, kuinka toiminnassa mukana olijat ovat sen kokeneet. Tässä työssä vanhemmuuden tukemista on tarkasteltu etnografisen lähestymistavan keinoin, keräämällä ja analysoimalla monenlaista vanhemmuuden tukemista käsittelevää aineistoa. Aineistoa on kerätty osallistuvalla havainnoinnilla Peukaloisessa, haastattelemalla toimintaan osallistuvia, tutustumalla Perhekeskuksesta tuotettuun kirjalliseen materiaaliin sekä laajemminkin siihen keskusteluun, jota vanhemmuuden tukemisen ympärillä on viime aikoina käyty. Päättötyö tukee käsitystä, jonka mukaan vanhemmuuden tukeminen on tänä päivänä merkittävä työmuoto, kun ajatellaan perheiden ja lasten hyvinvointia. Peukaloinen on mahdollistamassa vanhemmuuteen kasvua tarjoamalla eväitä itsetuntemuksen lisäämiseen, tiedonhallinnan ja tiedostamisen vahvistumiseen, vuorovaikutustaitojen kehittämiseen sekä arkielämän taitojen hallintaan. Aineiston perusteella voidaankin päätellä Peukaloisen kaltaisen toimipisteen parhaimmillaan tukevan vanhemmuutta kuin luonnollinen sosiaalinen verkosto. Asiasanat: Vanhemmat, vanhemmuus, vanhempi -lapsisuhde. Säilytyspaikka: DIAK / Järvenpään yksikön kirjasto

4 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. VANHEMMUUS Vanhemmuutta - mitä uutta? Perhe Vanhemmuuden tehtävät Muutoksia vanhemmuudessa 6 3. VANHEMMUUDEN TUKEMINEN Vanhemmuuden tukemisen tarve Virityksiä vanhemmuuden tueksi ASETELMA Kohteena Perhekeskus Peukaloinen toimijoineen Etsin, jotta löytäisin MENETELMÄT Aineiston keruu Osallistuva havainnointi Haastattelut Etsijän rooli Aineiston analysointi PUHETTA PEUKUSTA JA PEUKUSSA Arkea Peukaloisessa Itsetuntemusta etsimässä Isiä - vai onko heitä? Vuorovaikutusta Vertaisryhmä Peukaloinen, sosiaalisen verkoston jatke tai korvike ENTÄS SITTEN? 31 LÄHTEET 34

5 1. JOHDANTO Viime aikoina julkisuudessa käyty keskustelu luo omaa kuvaansa suomalaisesta vanhemmuudesta. Lapsijuopot, lapsiprostituoidut, psyykkisesti oireilevat tai vain virtuaalitodellisuudessa iltapäiviänsä viettävät pikkukoululaiset ovat kaukana siitä kuvasta, joka useimmilla perheenlisäystä haikailevilla nuorilla pareilla on lastensa tulevaisuudesta. Yleisesti ihmetellään miksi lapset voivat niin huonosti ja miten on mahdollista, että vanhemmat tuntevat niin suurta neuvottomuutta. Onhan asiantuntijoita, tietoa ja neuvoja yllin kyllin saatavissa. Yleinen kiinnostus vanhemmuutta kohtaan on ilmeisen kasvava ja verrattavissa suoraan lasten ja nuorten lisääntyneisiin ongelmiin. Oma kiinnostukseni vanhemmuuden problematiikkaan herää jo opiskelujen alkuvaiheessa ja haluni perehtyä syvemmin juuri tähän aihealueeseen vahvistuu lastensuojelujaksolla. Lastensuojelutyön arjessa konkretisoituu vanhemmuuden vaikeus. Vanhemmuudesta välittyvä kuva saa pohtimaan mistä vanhemmuuden vaikeus johtuu ja toisaalta miten vanhemmuudesta selviytymistä voisi helpottaa. Ammatillisissa keskusteluissa jo terminä tutuksi tullut vanhemmuuden tukeminen saa ensimmäistä kertaa näiden pohdintojen kautta aitoa, arkitodellisuuteen perustuvaa sisältöä. Päättötyössäni olenkin lähtenyt etsimään vastausta kysymykseen mitä vanhemmuuden tukeminen voisi olla. Lähestyn aihetta konkreettista vanhemmuuden tukemistyötä tekevän Perhekeskus Peukaloisen kautta. Osallistuvan havainnoinnin ja haastattelujen avulla pyrin luomaan kuvaa Peukaloisen toiminnasta ja siitä miten toiminnassa mukana olevat perheet toiminnan kokevat. Työni alkuperäisenä tarkoituksena oli myös, että se palvelisi Peukaloisen toiminnan kehittämistä jäsentämällä käytännön toimintaa ja lisäämällä siinä toimivien ihmisten tietoisuutta toiminnastaan. Valitettavasti tämä tavoite menetti merkityksensä Peukaloisen toiminnan muuttaessa oleellisesti muotoaan. Vaikka työni menetti merkityksensä Peukaloisen kehittämisen kannalta toivon kuitenkin sen antavan aineksia pohdintoihin, joita käydään vanhemmuuden tukemisesta muissa yhteyksissä, sillä tarve vanhemmuuden tukemiseen on tullut jäädäkseen.

6 2 Hirsjärvi, Remes & Sajavaara (1997, 253) ovat todenneet, että laadullinen tutkimus on kertomus etsimisestä. Vierastan tutkimustermistön käyttöä tämän oman perin pienimuotoisen työni kohdalla, joten olenkin päättänyt käyttää etsimissanastoa vältellessäni tutkimustermistöä.

7 3 2. VANHEMMUUS Jokaisella on käsitys vanhemmuudesta niin sanottuna arkikäsityksenä. Omat, vaikkakin osin jo koulutuksen avulla laajentuneet käsitykseni vaativat vielä avartamista. Voimakkaimmin käsityksiäni värittävät omat lapsuuden kokemukseni, yllätyn kuinka vahvasti vanhemmuus avautuu 60-luvun maalaismiljöössä todentuneiden selkeiden sukupuoli- ja sukupolviroolien kautta. Myös vanhempien roolit olivat enemmän kuin selvät, perheestä vastaa raavas, rakastava, rahaa kotiin kantava isä kumppaninaan hellä ja hoitava äiti. Työteliään ja osin yksinkertaisenkin elämän keskellä ensisijaisena kokemuksena lapsella on aikuisten antama turva. Kirjallisuuden ja teoreettisen pohdinnan avulla pyrin laajentamaan käsityksiäni, joille huomaan suurelta osin tulkintani vanhemmuudesta ja jopa oma vanhemmuuteni perustuvan Vanhemmuutta - mitä uutta? Vanhemmuus on tulkinnallinen, ymmärtämisen kautta syntynyt käsite. Se on sidottu aikaan, paikkaan ja kulttuuriin missä se määritellään. Moderni käsitys on luomassa kuvaa vanhemmuudesta kulttuurisesti hahmottuvana konstruktiona. Vanhemmuus (äitiys, isyys) luodaan ja se saa erilaisia tulkintoja eri toimintaympäristöissä ja kulttuureissa. (Hirsjärvi, Laurinen & tutkijaryhmä 1998, ) Vanhemmuutta voidaan lähestyä sekä psykologisesta että sosiologisesta näkökulmasta. Psykologisesti katsoen vanhemmuudessa on kysymys ainutlaatuisen läheisestä ja merkityksellisestä ihmissuhteesta, joka muodostuu kahta eri sukupolvea olevan ihmisen välille. Sosiologisena ilmiönä vanhemmuudessa on kysymys yhteiskunnallisesta instituutiosta, joka pohjaa tapoihin ja lakeihin. Niitä tukevat normit ja yleisesti hyväksytty virallinen moraalikäsitys siitä, mitä vanhemman ja lapsen suhteelta edellytetään. Vanhemmuutta tarkastellaan usein perhekäsitysten mukaan määräytyvien roolien näkökulmasta. Yleisesti voidaan puhua vanhemman roolista tai eriytyneemmin isän ja äidin roolista. (Hirsjärvi & Huttunen 1995, 49-51).

8 4 Vanhemmuuden käsitteestä voidaan erottaa biologinen, sosiaalinen ja psykologinen vanhemmuus. Biologinen vanhempi on joko siittänyt tai synnyttänyt lapsen. Sosiaalinen vanhemmuus voidaan nähdä oikeudellisena suhteena lapseen, eli sosiaalinen vanhempi on se, jonka vanhemmuus on laillistettu. Psykologinen vanhemmuus taas syntyy siitä, kun lapsi alkaa pitää jotain ihmistä isänään tai äitinään eli kun joku aikuinen saa hänen mielessään vanhemman aseman. (Hirsjärvi & Huttunen 1995, 53). Hirsjärvi, Laurinen ja kumppanit (1998) esittävät Arendellin (1997) mukaan vanhemmuuden kulttuuristen merkitysten perustuvan pitkälti traditioon, käytäntöön ja ideologiaan. Erilaiset määritykset vanhemmuudesta muotoutuvat monien tekijöiden vaikutuksesta. Näitä vaikuttajia ovat mm. kokemukset perheestä, perheen vuorovaikutussuhteiden laadusta ja sosioekonomisesta luokka-asemasta, uskomukset tämän päivän perheestä ja laajemminkin yhteiskunnasta sekä arvioinnit hyvinvoinnista ja taloudellisista mahdollisuuksista. Lisäksi vanhemmuus ja vanhemmuuden tavat ovat kiinteästi yhteydessä lapsuutta koskeviin käsityksiin. Vanhemmuus on näin alituisesti muuttuvaa ja uudelleen muotoiltua Perhe Pohtiessani vanhemmuutta ja vanhempien rooleja, isän ja äidin rooleja, saan siis huomata kuinka ne määräytyvät taustalla olevien perhekäsitysten mukaan. Värri (1997, 118) esittääkin, että isyys ja äitiys ovat rooliodotusten ja kulloisenkin aikakauden perheideologioiden läpäisemiä käsitteitä. Perheen arvosidonnaisuus tulee esiin sen määrittelyssä. Perhe kuten vanhemmuuskaan ei ole yksiselitteinen eikä sen merkitys ole kaikille sama. Tyhjentävää määritelmää perheestä on miltei mahdotonta luoda. Määrittelyä ohjaa myös se, mihin tarkoitukseen määritelmää haetaan. Määrittelyn kompleksisuuden voi havaita julkisuudessakin käydystä perheen muotoon ja rakenteisiin liittyvästä keskustelusta. Perherakenteessa on tapahtunut viime vuosikymmeninä merkittävää moninaistumista. Vaikka meillä on yhä kulttuurisena ihanteena ajatus ydinperheestä, vain kolmasosa väestöstä elää sellaisissa ydinperheissä, jonka muodostavat ensimmäisessä avioliitossa olevat vanhemmat ja heidän yhteiset lapsensa. Näissäkin ns. perinteisissä perheissä on tapahtunut yhteiskunnan

9 5 modernisoitumisen (Ziehe, 1991) myötä sukupuoliroolien rapautumista. Lisäksi ydinperheen rinnalle ovat tulleet avoliittoperheet, yksinhuoltajaperheet ja uusperheet. Sen lisäksi on huomioitava, että osa perheistä on samaa sukupuolta olevien vanhempien homo- tai lesboperheitä. Perhe nähdään yhteiskunnassa kuitenkin yhä keskeisenä tuen ja turvan lähteenä. Sen voidaan katsoa määrittelevän lasten fyysiseen sekä psyykkiseen huolenpitoon ja turvallisuuteen liittyviä vastuita. Se kanavoi sukupolvelta toiselle tapahtuvaa kokemusten että perinteen siirtoa. Perhemuodosta riippumatta tärkeintä olisi, että jokaisella lapsella olisi psykologista vanhemmuutta tarjoava perhe, tai muu vastaava kiinteä muodostelma, jossa lapsi pysyvien aikuiskontaktien avulla ja niiden kautta voisi rakentaa sosioemotionaalisuuttaan osana tasapainoista persoonallisuutta (Ahvenainen, Ikonen & Koro, 1999, 135). Lisäksi perheeseen liittyy taloudellisia funktioita. Värri (1997) kuvaa perhettä Lauri Mehtosen analyysin mukaan kulttuuriseksi ilmiöksi, jossa erilaiset julkisen ja privaatin tendenssit lyövät toistensa läpi. Perhe kiinnostaa näissä etsinnöissä lähinnä juuri monimuotoistumisensa vuoksi. Tavallaan perheen muuttumisen myötä sen tehtävien määrittäminen on muuttunut entistä vaikeammaksi Vanhemmuuden tehtävät Vaikkakin yhteiskuntamme pitää vanhempia ratkaisevan tärkeinä lapsen kehityksen kannalta on vanhempien rooli ja tehtävät määritelty hämmästyttävän epämääräisesti. Perheen perustaminen ja vanhemmuuteen tarvittavien taitojen ja valmiuksien kartuttaminen on ensisijaisesti perheen oma sisäinen prosessi. Ensisijainen kasvatusvastuu sekä lasten fyysisten että henkisten tarpeiden tyydyttäminen kuuluu vanhemmille. Vanhemmuuden keskeisin tehtävä on lastenpsykiatri E. Huikon mukaan vastata lapsen kehityksellisiin tarpeisiin. Vanhempien tulee huolehtia fysiologisesta säätelystä, tarjota järjestynyt struktuuri sekä huolehtia haavoittuvan lapsen suojelusta. Tärkeää on myös kiintymisen tarpeeseen vastaaminen eli emotionaalinen saatavillaolo sekä sitoutuminen. Vanhemmuuden tehtäviin kuuluu

10 6 lisäksi erilaisten taitojen opettaminen ja välittäminen. Lapsen ja vanhemman välisen suhteen tulee vahvistaa tunteiden säätelyä, empaattista vastavuoroisuutta ja itsehallintaa. Kyky empa-tiaan onkin vanhemman tärkein taito ja pätevyys. Oleellisena osana vanhemmuuteen kuuluu leikin mahdollistaminen lapselle ja erilaisten konkreettisten asioiden opettaminen. (Huikko 8/99). Lastenpsykiatri J. Sinkkosen mukaan vanhempien tehtävänä on luoda perheeseen ilmapiiri, jossa lapsella on mahdollisuus olla lapsi. Lapsi ei voi olla esimerkiksi vanhemmalleen ystävä. Ystävyys edellyttää erityyppistä suhdetta kuin lapsen ja vanhemman välillä tulisi olla. (Sinkkonen 4/99). Bruno Bettelheim (1988, 324) toteaa samasta aiheesta, että parhaissakin oloissa ainoa paikka, jonka lapsi pystyy hyvin täyttämään, on lapsen paikka. Sen lisäksi hän ei voi korvata mitään muuta, sellaista mitä vanhemman elämästä saattaa puuttua. Vanhempi puolestaan voi olla lapselleen juuri vanhempi; hellä ja hoivaa antava vanhempi, kypsä persoona, joka rakastavasti ja lapsesta huolta pitäen hyväksyy tämän kypsymättömät piirteet ja pitää huolta siitä, ettei lapsi tunne huonommuutta niiden takia ja että ne eivät johda vaarallisiin seurauksiin. Samalla vanhempi antaa lapselleen kypsän aikuisen mallin, joka opettaa lasta kehityksen tiellä Muutoksia vanhemmuudessa Teollistuminen pani alulle yhteiskuntarakenteellisen muutoksen, jonka myötä myös perhe monien muiden sosiaalisten instituutioiden tavoin muuttui (Jallinoja 1985). Suurin osa suomalaislapsista varttui aina luvulle asti talonpoikaisyhteiskunnassa, jonka kasvatusperinne oli säilynyt 1800-luvun alusta suhteellisen muuttumattomana. Olennaista oli selkeä työnjako, kasvatusvastuu oli äideillä, lapset hoidettiin muiden töiden ohessa. Myöhemmin rakennemuutoksen myötä alkoivat suomalaisäidit suuntautua kodin ulkopuolisiin töihin ja tehtäviin. Nykyisin onkin yleistä, että lapsia kasvattavat ja hoitavat vanhempien lisäksi päiväkodit sekä koulut. Jopa joukkotiedotusvälineet ovat varsin voimakas kasvattaja. Kasvatusammattilaisten määrän kasvu on ollut nopeaa, mikä osaltaan on vähentänyt vanhempien uskoa omiin kykyihinsä kasvattajina. (Huttunen 1991, 25.) Perheen ulkopuolisen asiantuntijuuden korostuminen saataa myös heikentää ja hämärtää

11 7 vanhempien käsitystä omien valmiuksien ja vastuun ensisijaisuudesta. Hoikkala (1993, 49) kuvaa asiantuntijuuden keskeisyyttä vanhemmuutta koostavana todellisuutena, johon liittyvät niin velvoittavuus kuin myös syyllistävyys. Lisäksi entisaikojen luonnolliset oheiskasvattajat, sukulais- ja asuinyhteisöt, ovat menettäneet merkitystään ja vaikutusvaltaansa. Moniarvoinen maailma on levittäytynyt kaikkialle. Samanmielisyys ja yhteiset arvot ovat harvinaisuus. Vanhempien onkin selviydyttävä lähes yksin kasvatustehtävästään. Kasvatuksen ammatillistumisen, kasvatusammattien lisääntymisen ja vanhempien yksinjääminen ovat aiheuttaneet epävarmuutta. Samanaikaisesti kun kasvatus on eriytynyt se on myös monimutkaistunut, on miltei mahdotonta ennakoida minkälaiseen maailmaan lapsia pitäisi kasvattaa. Toisaalta taas kasvatuksen perustana on oletus siitä, että kasvattajalla on tietoa oikeasta tai ainakin suunnasta oikeaa kohti. Kasvattaessaan vanhemman täytyy joko tietoisesti tai tiedostamattaan ratkaista suhteensa siihen, minkälainen on hyvä ihminen (Ahvenainen ym. 1999, 16), lisäksi, jotta kasvatus ylipäätään olisi mahdollista ja eettisesti perusteltua, kasvattajalla on oltava näkemys hyvästä elämästä, vaikka hän ei lopulta tiedäkään, mitä se varsinaisesti on (Värri 1997, 26.) Maailman moniarvoisuus vaikeuttaa pysyvien päätöksien tekemistä, on vaikea päättää mitkä ovat ne asiat, joita kasvatuksella halutaan edistää. Omien kokemusten käyttö mallina kasvatustehtävässä on mahdotonta, koska kulttuurin voimakas muuttuminen vaatii vanhemmilta eri taitoja kuin esimerkiksi 1960-luvulla. Aiemmin lapset oppivat omilta vanhemmiltaan, yhdessä työskenteleminen toi muassaan arvostuksen, jolloin lapsi kunnioitti vanhempiaan viisaina, vahvoina ja taitavina. Perheiden lapsiluvun pienenemisen myötä on menetetty myös sisarusten merkitys apukasvattajina. Yhteinen ponnistelu perheen elatukseksi sai myös lapsen tuntemaan itsensä hyödylliseksi ja arvokkaaksi. Nykyisin kun yhteiset työt ovat vaihtuneet yhteiseksi kuluttamiseksi on tilanne aivan toinen, vanhemmat joutuvat pohtimaan miten saavuttaa arvovalta ja kuinka säilyttää se. Lisäksi asiaa mutkistaa sukupolvien välisen rajan hämärtyminen, tiedon kulkusuunta ei nykyisin suinkaan aina ole vanhemmilta lapselle, vaan esimerkiksi tietotekniikassa lapset ovat usein vanhempiaan kyvykkäämpiä.

12 8 Vanhemmuuden roolien lisäksi yhteiskunta edellyttää vanhemmilta muidenkin roolien hallintaa. Tästä seuraa monille jatkuvaa tasapainoilua vanhemmuuden ja työelämän välillä. Työelämän vaativuus vähentää lasten kanssa vietettyä aikaa ja vaikeuttaa näinollen toimivan vuorovaikutussuhteen syntymistä lapsen ja vanhemman välillä. Perheet elävät nykyisin tilanteessa, jossa perhe ja työ asettuvat vastakkain. Kun aikaa perheelle ja lapsille on entistä vähemmän halutaan sen olevan onnellista, syntyy ns. ikuisen sunnuntain illuusio, illuusio perheestä, jossa kaikilla kaikki on hyvin. Koska perheen yhtenäisyys ellei suorastaan sen olemassaolon perusta nykyään paljossa on perheenjäsenten keskinäisten emotionaalisten siteiden varassa, niin vanhemmat kuin lapsetkin asettavat toisilleen paljon entistä suurempia emotionaalisia vaatimuksia ja heillä on myös paljon korkeammat psykologiset odotukset siitä tyydytyksestä, mitä perhe-elämän heille pitäisi tarjota. Entistä suuremmat odotukset ja vaikeammin konkretisoituvat vaatimukset tekevät perheen sisäisistä suhteista erittäin herkästi vaurioituvia. (Bettelheim 1988.) Ydinperheiden aseman vahvistumisen myötä parisuhteen merkitys on lisääntynyt ja rakkaudesta on tullut ensisijainen määrittäjä parisuhteelle (Jallinoja 1985, 39). Parisuhdetta rasittavat ylisuuret odotukset ja romanttisen rakkauden tavoittelu. Toisaalta parisuhdetta hyödynnetään itsekkäistä syistä oman identiteetin rakennusaineeksi. Kuluttamispainotteisen elämäntavan voidaan näin nähdä levinneen myös ihmissuhteisiin, parisuhde koetaan arvokkaaksi vain niin kauan kuin siitä on itselle hyötyä. Pahimmillaan parisuhde voi muodostua jopa uhaksi vanhemmuudelle. Entiseen tapaan parisuhdetta ei enää valjasteta palvelemaan vanhemmuutta vaan sen päämääränä on olla olemassa kahden ihmisen onnellisuuden lisääjänä (Hellsten 1999, 67). Elämänkaariteorioissa vanhemmaksi tuloa pidetään yhtenä keskeisempänä aikuisiän kehitystehtävänä. Nykyisin aikuisuutta ei pidetä kuitenkaan tavoiteltavana vaan Hellsten (1999) toteaa kulttuurissa vallitsevan kollektiivisen päätöksen olla kasvamatta aikuiseksi. Aikuisuuden arvon menetystä pohtii myös Hoikkala (1993), esittäessään kuinka kukaan ei enää halua aikuiseksi vaan vallalla on ikuisen teineyden ihannointi. Ylisuuret odotukset, romanttisen rakkauden tavoittelu ja haluttomuus sitoa parisuhdetta vanhemmuuden velvotteista selviämiseen altistaa suhdetta rikkoutumiselle ja on näin johtamassa avioerojen lisääntymiseen. Lisääntyneiden avioerojen myötä vanhemmuus

13 9 on levinnyt myös kodin ulkopuolelle viikonloppuäitiyteen ja -isyyteen. Yksinhuoltajaja uusperheiden kirjo edellyttää niissä eläviltä ihmisiltä aivan uudenlaista valmiutta, kypsyyttä ja kyvykkyyttä vastata vanhemmuuden vaatimuksiin. Lisäksi lapsi- ja yksilökeskeisyyden myötä kasvatuskeinot ovat muuttuneet aiempaa pehmeämmiksi jo pelkästään ruumiillisen kurituksen lailla kieltämisenkin vuoksi. Muutokset vaikuttavat luonnollisestikin vanhemmuuden tulkintoihin ja tapoihin. Ziehe (1991, 16, 17) kuvaa viime vuosikymmeninä tapahtuneita muutoksia kahtena toisiinsa kietoutuneena kehitystendenssinä, elämänalueiden teknokratisoitumisena ja perinteiden murtumisena. Nämä tendenssit vaikuttavat syvälle kulttuuriseen todellisuuteemme, osittain tuhoamalla sitä, osittain muokkaamalla ja mullistamalla sitä. Hän toteaa perinteisen kulttuurin muuttuneen merkittävästi, kun pohditaan suurten kristillisten uskontunnustusten merkitystä elämän ja arkipäivän ohjenuorina, sukupuolimoraalin ja seksuaalikäyttäytymisen muuttumista, sukupolviroolien purkautumista ja sukupuoliroolien probletisoitumista sekä muuttunutta suhtautumista niin sanottuihin auktoriteettihenkilöihin. 3. VANHEMMUUDEN TUKEMINEN Perinteisesti vanhemmilla on ollut kasvatustehtävässään isovanhempien, muiden sukulaisten ja naapurien antama tuki ja turva. Yhteiskunnassa tapahtunut modernisoituminen on suurelta osin vaikuttanut tämän luonnollisen tuen asteittaiseen vähenemiseen ja synnyttänyt tarpeen tukea vanhemmuutta muilla keinoin Vanhemmuuden tukemisen tarve Tarve vanhemmuuden tukemiseen tiedostettiin laajasti 90-luvun loppupuolella, kun lasten ja nuorten pahoinvointi ja kaikenlainen oireilu lisääntyi huomattaviin mittoihin. Jo 90-luvun alussa vanhemmuudesta, sen vähenemisestä ja heikkenemisestä käytiin keskustelua. Tuolloin vanhemmuuden ongelmat liitettiin lähinnä laman mukanaan

14 10 tuomiin lisääntyneisiin sosiaalisiin ongelmiin. Viime vuosina on jouduttu myöntämään, että kyse on suuremmasta ja laajemmasta, yli yhteiskunta- ja sosioekonomisten luokkien levittäytyvästä ongelmasta ja ilmiöstä. Miltei kaikki perheet tarvitsevat tukea, eivät vain ns. "ongelmaperheet". Tutkimusten mukaan vain 20% vanhemmista kokee selviytyvänsä kasvatuksesta hyvin, loput 80% vanhemmista tuntevat itsensä riittämättömäksi ja epävarmoiksi kasvattajina ja kokevat tarvitsevansa ulkopuolista apua ja tukea (Huttunen 1991,63). Taustalla olevien yhteiskunnallisten muutosten vaikutus tilanteeseen on ilmeinen, Ziehen mukaan perheen sisällä on heikentynyt eniten isän auktoriteetin asema ja hänen roolinsa kasvattajana ja normien välittäjänä joutuu uhatuksi. Äidin merkitys perheen koossapitävänä voimana kasvaa, mutta toisaalta hän saattaa sitoa lapset tiedostamattaan itseensä yhteiskunnallisen muutoksen aiheuttaman epävarmuuden kompensaationa. (Ziehe 1991, 250.) Kaikenlaisen perinteisen tiedon siirtyminen ja sen käyttökelpoisuus on vähentynyt ja yhä suurempi osa vanhemmista tuntee kyvyttömyyttä sekä lasten- että kodinhoidollisissa tehtävissä. Lisäksi työmarkkinat vaatimuksineen ovat lohkaisseet tilaa ja voimia perheeltä ja sitä kautta heikentäneet vanhemmuuden edellytyksiä. Työelämä edellyttää yksilöltä joko täydellistä panostamista työhön tai tyytymistä epävarmuutta ylläpitäviin pätkätöihin tai työttömyyteen, perheen ja vanhemmuuden kannalta huonoja vaihtoehtoja kaikki. Vanhemmuuden tukemisen tarpeesta karua kieltään kertoo lasten ja nuorten pahoinvointi. Yhä useampi lapsi voi tänä päivänä huonosti. Eurooppalaisessa ja maailmanlaajuisessa vertailussa Suomi sijoittuu tilastojen kärkeen, kun on kyse lasten ja nuorten väkivaltaisuudesta ja itsetuhoisuudesta. Eri indeksein mitattuna sosioemotionaalisessa kehityksessään häiriintyneiden määrä on kasvamassa (erityisopetuksen tarve, psykiatrisen hoidon tarve, itsetuhoisuus, nuorisorikollisuus) eikä kasvun pysähtymisestä ole merkkejä. Huolehdimme lastemme fyysisestä kehityksestä, mutta psyykkinen puoli jää heikommalle. Voikin todeta, että Arvo Ylpön ansiosta meillä on maailman terveimmät nuorisorikolliset. (Ahvenainen ym. 1999, 98, 134)

15 Virityksiä vanhemmuuden tueksi Yhteiskunnalla on olemassa varsin kattava ja monipuolinen lapsia ja lapsiperheiden kasvatustyötä tukeva asiantuntijaverkosto, äitiys- ja lastenneuvolatoiminta tavoittaa miltei kaikki lapsiperheet. On kuitenkin ryhdytty pohtimaan miten olemassaolevien palveluiden tulisi kehittyä ja muuttua, jotta ne paremmin vastaisivat perheiden ja vanhempien muuttuneisiin tarpeisiin. Kehittämishankkeet painivat kuitenkin resurssien vähyyden kanssa. Neuvolatoiminta onkin yhä enimmäkseen perinteistä lapsen kasvunja kehityksenseurantaa, juuri sellaisenaan tärkeää, mutta ei riittävästi vanhemmuutta tukevaa. Yhteiskunnan tarjoamien taloudellisten edellytysten lisäksi on noussut tarve entistä voimakkaammin tukea myös ns. perhevalmiuksien syntymistä ja vanhemmuuteen kasvamista. Tulevaisuuden kannalta olisi tärkeää löytää keinot, joilla entistä selkeämmin pystyttäisiin auttamaan perhettä, lapsen kehityksen tuen perusyksikköä. Uudistus- ja kehittämishaasteet suuntautuvat sosiaali-, koulutus sekä terveydenhuoltopoliittisiin toimenpiteisiin. Tavoitteena on uudistaa toimintaa ja todellista yhteistyötä tehden luoda sellaiset olosuhteet, joissa jokaisen lapsen katsotaan entistä selkeämmin olevan myös sosiaalinen ja tunteita omaava yksilö, ja jossa perheelle annettu tuki edesauttaa sitä selviytymään vastuullisessa tehtävässään. (Ahvenainen ym. 1999, 134.) Ongelmien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa on toivomisen varaa. Tehostettu perhetyö, lastensuojelulliset avohuoltopalvelut sekä perhe- ja kasvatusneuvolat tukevat perheitä yleensä vasta, kun ongelmat ovat jo merkittäviä. Jonotusajat ovat liian pitkiä, jolloin tuen ja hoidon piiriin päästessään perheiden ongelmat ovat vaikeutuneet ja monimutkaistuneet. Palveluita, joiden tarve koko ajan kasvaa joudutaan lisäksi tuottamaan yhä pienenevillä resursseilla, mikä taas aiheuttaa työntekijöiden uupumista. Yhteiskunnan ja erilaisten virallisten instituutioiden rinnalle on viime vuosina noussut vapaamuotoisempaa toimintaa vanhemmuuden tukemiseksi. Vertaisuuteen perustuvan kansalaistoiminnan lisäksi erilaiset järjestöt ja yhteisöt ovat asettaneet projekteja ja luoneet uusia työmuotoja vanhemmuuden tukemiseksi jo ennaltaehkäisevästikin.

16 12 4. ASETELMA 4.1. Kohteena Perhekeskus Peukaloinen toimijoineen Konkreettisena kohteena on Perhekeskus Peukaloisen toiminta ja se yhteisö, jonka muodostavat työntekijät ja toiminnassa mukana olevat vanhemmat lapsineen. Perhekeskus Peukaloinen on osa Jampan Asukasyhdistys ry:n asettamaa Perheprojektitoimintaa. Perheprojektin päätavoitteena on tukea erityisesti nuoria jamppalaisia lapsiperheitä vanhemmuudessa sekä lapsia heidän kehityksessään ja kasvussaan. Tavoitteena on myös lisätä perheiden elämänhallintataitoja ja estää syrjäytymiskehitystä. (Perheprojekti, Toimintasuunnitelma 1999.) Tarkoitus on valjastaa käyttöön perheiden omat voimavarat ja sitä kautta saada perheistä oman elämänsä subjekteja. Perhekeskus Peukaloinen aloitti toimintansa Peukaloinen syntyy tilanteeseen, jossa Jamppa, Järvenpään kaupunginosista suurin, on tilastotietojen valossa varsin ongelmallinen asumalähiö. Ongelmien kasautuminen on jo aiheuttanut slummiutumisen käynnistymisen joissakin taloyhtiöissä. Asukkaita Jampassa on noin nelisen tuhatta, Jamppaa voisi kuvailla tyypilliseksi luvulla rakennetuksi lähiöksi. Valtaosa alueen asunnoista on kaupungin tai VVO:n vuokra-asuntoja. Projektin käynnistymisvuonna työttömyys alueella on 25 %, 20 % asukkaista elää toimeentulotuen turvin ja noin 50 % kaupungin lastensuojelutapauksista on juuri Jampan alueelta. Koko alueen keskimääräinen koulutustaso on muuta kaupunkia alhaisempi. (Projektisuunnitelma 1996.) Tutustun Peukaloisen toimintaan keväällä Perhekeskus on ollut toiminnassa pari vuotta. Peukaloinen toimii tavallisessa kerrostalokolmiossa, jonka lisäksi sillä on tarpeen vaatiessa mahdollisuus käyttää taloyhtiön yhteistä kerhotilaa. Työntekijöitä on kaksi vakinaista ja harjoittelija, joka myöhemmin vakinaistetaan. Perhekeskuksen vastaava on koulutukseltaan psykiatrian sairaanhoitaja ja toinen työntekijä on kodinhoitaja. Lisäksi toimintaan osallistuu viikoittain seurakunnan työntekijä. Toimintatavat samoin kuin kävijäkuntakin ovat varsin vakiintuneet.

17 13 Perhekeskus on avoinna perheille maanantaista torstaihin kello yhdeksästä kolmeentoista, perjantait on varattu kahdenkeskisille keskusteluille sekä toiminnan esittelylle. Peukaloisessa työotteena on ratkaisukeskeinen lähestymistapa ja yhteistoiminnallinen oppiminen. Toiminnassa tärkeällä sijalla ovat ryhmäkeskustelut ja lisäksi on mahdollisuus myös henkilökohtaiseen keskusteluun. Perheiden ohjaaminen oikean avun piiriin on yksi Peukaloisen mahdollisuuksista.. Olipa kyse sitten päihde-, mielenterveys-, kasvatus- tai parisuhdeongelmista ei Peukaloisella ole mahdollisuutta tarjota varsinaista hoitoa. Sen tehtävä on ensisijaisesti vaikeimmissa ongelmissa olla ohjaamassa ja kannustamassa eteenpäin. Vaikka Peukaloisen toiminta on suunnattu nimenomaan perheille, ovat toimintaan osallistujat käytännössä äitejä lapsineen. Kohderyhmäni koostuu siis iältään vuotiaista naisista, joilla on lapsia yhdestä neljään. Pääsääntöisesti Peukaloisen äidit ovat kotiäitejä, kevään -98 aikana äideistä vain yksi työskentelee kodin ulkopuolella ja yhdellä on vieras lapsi hoidettavanaan. Valtaosa äideistä osallistuu toimintaan omaehtoisesti. Peukaloisessa ollaan kuitenkin käynnistämässä yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa, ajatuksena on määrätietoisesti hyödyntää Peukaloista lastensuojeluperheiden tukena. Kevään -98 aikana toiminnassa on mukana jo muutama ns. lastensuojelun lähetteellä tullut äiti lapsineen. Heidän osallistumisensa toimintaan on kevään aikana kuitenkin vähäistä. Koska Perhekeskuksen kävijäkunta on suhteellisen suppea, on oletettavaa, että toiminnassa mukana olevat olisi helppo tunnistaa tarkempien kuvausten perusteella. Näin ollen esittelenkin perheiden ja äitien taustoja vain yleisellä tasolla. Lisäksi osa äideistä olisi identifioitavissa myös puheensa ja käyttämiensä ilmausten perusteella, tästä syystä kaikki haastattelulainaukset on yhdenmukaistettu ulkoiselta muodoltaan vastaamaan Peukaloisessa yleisemmin käytettyä kieltä. Yksinhuoltajuus on useille Peukaloisen perheelle arkipäivää. Osa perheistä on hakeutunut Peukaloiseen vain saadakseen arkipäiviinsä sisältöä, äideille aikuiskontakteja ja lapsille ikäistään seuraa. Monet ovat kokeneet kasvattamisen ongelmalliseksi ja osalla on taustalla moninaisia sosiaalisia ongelmia, työttömyyttä, ongelmia parisuhteissa, perheväkivaltaa ja taloudellisia ongelmia. Sosiaalisten

18 14 ongelmien ohella perheillä saattaa olla rasitteena mielenterveys- sekä muita terveydellisiä ongelmia Etsin, jotta löytäisin Päättötyöprojektini tavoitteena on saada monipuolista tietoa vanhemmuuden tukemistyötä tekevän yksikön toiminnasta sekä siitä, mitä toiminta antaa mukana oleville eli selvittää perhekeskuksen merkitystä toimintaan osallistuville. Lisäksi koko prosessin yhtenä tavoitteena on lisätä henkilökohtaista ammatillista osaamistani ja tuoda uusia tapoja hahmottaa vanhemmuuden problematiikkaa. Oma kiinnostukseni vanhemmuuden tukemiseen herää jo opintojen alkutaipaleella ja lastensuojelujakson aikana varmistuu haluni sukeltaa syvemmin juuri tähän aihealueeseen. Aihettani voidaan pitää varsin ajankohtaisena, keskustelu perheiden ja lasten ongelmien ja etenkin niiden ennaltaehkäisyn ympärillä on vain kiihtynyt koko projektini ajan. Ammatillisesti koen aiheen merkittäväksi, lisäksi näen tarpeelliseksi pyrkiä ymmärtämään myös ajassa vellovaa keskustelua vanhemmuudesta. Projektin alkuperäiset tavoitteet ja kysymyksenasettelut muuttuvat matkan varrella jo pelkästään Perhekeskuksen toiminnan muuttumisen myötä. Alkuperäisenä tavoitteena on pyrkiä tuottamaan sellaista tietoa, joka palvelisi välittömästi Peukaloisen toiminnan kehittämistä. Mutta jo aineiston keruuvaiheessa käy selväksi, että tämän tavoitteen toteutuminen on mahdotonta. Peukaloisen vastuuhenkilöt vaihtuvat ja toiminta muuttaa merkittävästi muotoaan. Oma työni pohjautuu kevään -98 tilanteeseen ja silloisen vastaavan työntekijän ohjaaman toiminnan tulkintaan.

19 15 5. MENETELMÄT 5.1. Aineiston keruu Ryhdyn keräämään aineistoa tutkielmaani keväällä Lähtökohtana on saada materiaali kokoon pääosin havainnoimalla, ennekkovalmisteluja en liiemmin suorita lähtiessäni kentälle, osallistuvan havainnoinnin oppaat koluan toki tarkkaan. Tavoitteenani on saada tietoa kohteesta havainnoinnin avulla ja vasta sen jäkeen hakeutua perhekeskuksesta kertovan kirjallisen materiaalin äärelle Osallistuva havainnointi Lähtiessäni Peukaloiseen osallistuva havainnointi työmenetelmänäni olen tietoinen sen eduista ja haittapuolista. Mutta yhtä kaikki menetelmän, työläys tulee kaikesta huolimatta yllätyksenä. Moneen kertaan ehdin kaivata edes pieniä metodisia harjoituksia. Tarkoituksena on havainnoinnin avulla luoda kuvaa perhekeskuksen arjesta ja siihen osallistuvien ihmisten toiminnasta. Havainnoinnin suurimpana etuna pidetään sitä, että sen avulla voidaan saada välitöntä, suoraa tietoa yksilöiden, ryhmien tai organisaatioiden toiminnasta ja käyttäytymisestä. Havinnoinnin avulla voidaan tutkia toimivatko ihmiset niin kuin sanovat toimivansa. Se on todellisen elämän ja maailman tutkimista, havainnoimalla voidaan välttää keinotekoisuutta, joka on monien muiden menetelmien rasitteena. Toisaalta havainnoinnissa on aina muistettava pohtia, kuinka havainnoija vaikuttaa jo pelkällä olemassaolollaan tilanteiden kulkuun. (Hirsjärvi ym. 1997, ) Grönforsin (1982, 93) mukaan osallistuvassa havainnoinnissa vuorovaikutus tapahtuu varsin pitkälle kohteiden ehdoilla, ja tutkijan osallistumisen pitäisi mahdollisimman vähän tai ei lainkaan vaikuttaa tapahtumien kulkuun. Osallistuvan havainnoijan suurin haaste on pyrkiä pitämään erillään omat havainnot ja omat tulkinnat tehdyistä havainnoista.

20 16 Kerätessäni aineistoa havainnoinnin kohteet ovat tietoisia tavoitteistani, olen mukana tarkkailemassa ja keräämässä aineistoa opinnäytetyöhöni. Kaikesta avoimmuudesta huolimatta osoittautuu havaintojen kirjaaminen välillä hankalaksi, koen itseni oudoksi kirjatessani tapahtumien kulkua paperille. Osin tyydynkin kirjaamaan tapahtumat muistinvaraisesti vasta tilanteiden jälkeen. Päivittäin puran havainnointipäiväkirjani selkeämpään muotoon, tarkoitukseni on vielä verekseltään palauttaa muistiin käyttämäni lyhenteet sekä tarkentaa kuulemiani keskusteluja, jotka väliin käydään sellaisella intensiteetillä, että hyvä kun aiheet ehdin kirjata. Osallistuvan havinnoinnin avulla kasaamani aineisto on runsas, mutta erittäin epätasainen, rönsyilevä ja rosoinen. Lohdukseni luen kuitenkin Alasuutarin (1999) Laadullinen tutkimus -teoksesta, kuinka kvalitatiivisen aineiston ominaisluonne onkin juuri ilmaisullinen rikkaus, monitasoisuus ja kompleksisuus Haastattelut Havinnointimateriaalin lisäksi koen vielä tarvitsevani tarkennettua tietoa Peukaloisen äitien kokemuksista ja ajatuksista. Suoritan neljä haastattelua keväällä -98 ja yhden tammikuussa -99. Haastattelemani äidit ovat Peukaloisen vakituisia kävijöitä. Toiveeni vastatulleiden äitien haastattelusta kariutuu, koska aineiston keruuni ajoituu Peukaloisen toiminnan kannalta poikkeuksellisiin oloihin; vastuuhenkilö on joko lähdössä tai uuden sisäänajovaihe on meneillään, eikä uusien kävijöiden kiinnittyminen toimintaan ole parasta mahdollista. Haastattelujen teemaksi valitsen Peukaloisen merkityksen toiminnassa mukana oleville. Teema tuottaa ennakko-odotusten mukaisesti runsaasti tietoa myös vanhemmuuden kokemisesta ja kaiken kaikkiaan pienten lasten kanssa elämisestä. Esittämällä tarkentavia lisäkysymyksiä pyrin täydentämään havainnoinnin kautta saamaani aineistoa ja löytämään vastauksia havainnoinnin pohjalta nousseisiin kysymyksiin. Koen tarvitsevani lähinnä syventävää ja selventävää tietoa, jonka tuottamiseen haastattelut tuntuvat parhaalta vaihtoehdolta.

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Lasten emotionaalinen turvallisuus moninaisissa perhesuhteissa (EMSE) Perhesuhteet

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA

SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA Vinkkejä kohtaamiseen Sateenkaariperheet Sateenkaariperheet ovat lapsiperheitä, joissa jompikumpi tai useampi vanhempi kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön Termin määritelmä

Lisätiedot

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI 17. huhtikuuta 2013 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi MIKSI?

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Luento 2007 Marja Schulman Marja Schulman 1 Äidin kannattelukyky Kun äidin kannattelun voimavarat riittävät 1. äiti suojaa vauvaa liian voimakkailta ärsykkeiltä,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot