TULEVAISUUSKUVA > RAKENNEMALLI >

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TULEVAISUUSKUVA > RAKENNEMALLI >"

Transkriptio

1 Länsi-Uudenmaan MALe - yhteistyö: Teollisuusväylä TULEVAISUUSKUVA > RAKENNEMALLI > taide - teräs MAANKÄYTTÖSTRATEGIA raporttiluonnos E18 -pikaväylä - olisiko perinteinen raportti parempi vaihtoehto?? järvet luonto - rauha kylät ja kylänraitit urheilu - ulkoilu kauppa - retro? maatalous hevoset Lähteet: Paikkatietoanalyysit Taustaselvitykset Kuntakierrokset Virkamiesryhmätyö Työseminaari MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää huolinta - purjehdus EUROOPPA Opiskelun ja logistiikan väylä ITÄ-SUOMI - VENÄJÄ kartanot ruukit - taiteilijayhteisöt satamat energia Työn ja vapaa-ajan väylä kulttuuri 2asuminen saaristo - veneily golf -luksus Rakennemallityön kartta-aineisto löytyy KOKO > MALe nettisivulta: sivu=198&alasivu=210&emosivu=19 8&kieli=246 kohdasta Teemakartat ja selvitykset 1

2 VISIO Länsi-Uusimaa laukkaan rautahevosella visio on muutakin kuin rakennusmassoja Hallinnossa ja päätöksenteossa tarvittiin uusia keinoja Palveluissa otettiin yhteisöllisyyden ja onnen voimavarat käyttöön Raideliikenne ja virtuaalinen kommunikointi tukevat toisiaan Kunnat tekivät rohkeasti kuntaliitoksia niin, että lopuksi Länsi-Uudellamaalla oli vain 2 kuntaa: Suurlohja ja Suurraasepori. Kuntaliitosten vastapainoksi paikallisdemokratiaa vahvistettiin kaupunginosayhdistysten toiminnan kehittämisellä ja aidon vastuun ja tarvittavien resurssien jakamisella niille. Myös asukkaita kannustettiin ottamaan vastuuta omasta elämästään. Kuntien talous saatiin eri palveluja yhdistelemällä ja priorisoimalla ajoissa taloudellisesti kannattavalle tasolle. Myös aktiivinen maapolitiikka levisi kaikkiin kuntiin ja teki maankäytönsuunnittelusta ja rakentamisesta kustannustehokasta. Prosessi oli poliitikoille kipeä, mutta nuorten kannustaminen ja havahtuminen mukaan politiikkaan vauhditti päätöksentekoa. Kollektiivinen katse suunnattiin alueelliseen visioon ja sen toteuttamisen tarvitsemiin ennakkoluulottomiin ponnistuksiin. Alueen poliitikkojen yhteispelikyvyn lisäämiseen otettiin käyttöön uusia, luovuutta ja yhteistyökykyä lisääviä työskentelymenetelmiä aina tulevaisuusdialogeista muutaman viikon suljettuihin päätöksentekijäleireihin. Näin yhteistyökyky kehittyi kuntien toiminnan kaikilla tasoilla ja naapurisopu säilyi tiukkoja päätöksiä vaatineessa tilanteessa. Lisäksi päätöksentekijöiden jatkuva koulutus päätöksentekoaiheista aloitettiin. Kunnan virkamiehet rohkaistiin kehittäjiksi ja edistäjiksi, ja koko virkamiessanan käytöstä luovuttiin. Päivähoito ja koulutus järjestettiin uudelleen yhteistyön ja yhteisöllisyyden periaattein, mikä tuotti säästöjä jo muutaman vuoden sisäänajon jälkeen. Lastenhoidon ja eläkeläisten aktivoinnin yhdistämisellä tuotettiin paljon sukupolvikuilut ylittävää hyvinvointia. Lisäksi projektiin osallistuvan senioriväestön vireys kasvoi kaikkine kerrannaisvaikutuksineen, ja näin saavutettiin paljon säästöjä kuntoutuksessa, lääkityksessä, kotiavussa jne. Erikoissairaanhoitoa järkeistettiin, mutta sairaanhoidon kasvava resurssitarve kääntyi yllättäen laskuun, koska onnelliset asukkaat olivat terveempiä. Suomen kiire johtavaksi energiaviisaan yhdyskuntakehityksen suunnannäyttäjäksi vuoteen 2017 mennessä tuotti uutta panostusta ja innovaatioita joukkoliikenteen kehittämiseen. Länsi-Uudenmaan MALe -yhteistyön sinnikkäällä painostuksella oli tässä keskeinen rooli. Länsi- Uudenmaan raideliikenneinvestoinnit käynnistettiin ja kehitettiin koko Uuttamaata koskevat mallit eri liikennemuotojen yhteistyöhön niin, että matkustaja kulki yhdellä lipulla kuntarajojen yli ja liikennevälineestä toiseen. Kevyen liikkumisen verkoston ja pysäköinnin kehittäminen olivat luonnollinen osa joukkoliikenneinvestointeja. Raideliikenteen asemien syöttöliikenteelle syntyi uusia liikennevälineitä ja liikennöintitapoja kuskittoman oveltaovelle sähköauton kehittyessä. Päästövähennystavoitteiden saavuttamisvelvoite vaikutti voimakkaasti etätyömyönteisyyden kehittymiseen yhdessä tietotekniikan uusimpien kommunikaatiosovellusten käyttöönoton edistämisen kanssa niin, että PKS:lle työtätekevät jäivät yhä enemmän kotiin tai lähityöpisteeseen työskentelemään. E18-tien ja muiden väylien työmatkaruuhkat olivat historiaa. Vaikka suurin osa palveluista ja kaupasta oli muuttunut virtuaalimaailmassa hankittaviksi, vähempään itsensä liikuttamistarpeeseen perustuva elämä synnytti uutta kannattavuutta lähipalveluille. Tällä oli yllättävä paikallistasolla työllistävä vaikutus. 2

3 Lähipalvelut alkoivat kehittyä uudestaan Virtuaalimaailma tarvitsi vastapainokseen ulkoilua, seurustelua ja elämyksiä. Paikallisen liikenneverkon kehittämisen painopiste voitiin siirtää kevyen liikenteen väyliin, esteettömään liikkumisympäristöön ja niiden oheispalveluihin. Raideliikenne ja sen lähellä asuminen kasvattivat suosiotaan, sillä yhä useampien asukkaiden sukulaiset, ystävät ja työ olivat PKS:lla, eikä Helsingin elävää kulttuuritarjontaa tietenkään voinut siirtää virtuaalimaailmaan. Samoin raiteita pitkin tulivat PKS:n virkistysmatkailijat viikonlopuiksi Länsi- Uudenmaan pikkukaupunkeihin golffaamaan ja purjehtimaan sekä uudistumaan kylpylöihin ja erämaaretkille. Karkkilan elokuvakaupunki kehittyi nopeasti kansainvälisesti merkittäväksi kohtauspaikaksi. Kuntasektorilla tietotekniikan läpimurtoon panostaminen ja sen jo nyt tiedossa olevien mahdollisuuksien hyödyntäminen osoittautui yhdeksi suurimmista hallinnon säästökohteista. Osasta julkisia rakennuksia voitiin luopua kokonaan ja virtuaaliopetus teki koulukuljetuksista tarpeettomia. Koska lasten yhdessäolo on koulussa myös yksi olennainen tekijä, alkoi kyliin syntyä uusia monitoimitiloja, kylätaloja, joissa lapset kokoontuivat opiskelemaan, vanhemmat tekemään etätöitä ja seniorit muuten vain surffailemaan netissä tai vaihtamaan puutarhanhoitovinkkejä. Uusi elämäntapa vähensi puun ja paperin kulutusta niin paljon, että Länsi-Uudenmaan metsät tuottivat rahaa hiilinieluina kasvamalla. Myös syrjäisempiä peltoja metsitettiin tähän tarkoitukseen. Metsistä yhdessä puistojen ja talvipuutarhojen kehittymisen kanssa tuli myös suosittuja turistikohteita. Yritystoiminnan kehitykseen investoitiin aluksi tuntuvasti Koska Länsi-Uusimaa ei yksin voi olla hyvinvoiva saareke Suomessa, on myös Suomi kokonaisuutena pysynyt kilpailukykyisenä vientiin panostavan metalli-, kone- ja energiatehokkuusteollisuuden ansiosta. Keskeinen rooli on ollut Länsi-Uudenmaan yritysten yhteistyöllä ensin oppilaitosten ja it-yritysten kanssa Otaniemessä ja sen jälkeen myös muualla maailmalla. Hangosta Karkkilaan ulottuvan elinkeinoyhtiön rohkea ja innovatiivinen toiminta käynnisti uusien yritysten jatkuvan virran Länsi-Uudellemaalle. Alussa panostettiin 50 /asukas yritysneuvontaan. Nykyisin Tammisaaresta löytyy maailman suurin TOFU:n ja tofujalosteiden tehdas, jonka tuotannosta suurin osa menee vientiin aina Japania myöten. Tofua alettiin valmistaa myös kotimaisista raaka-aineista, joita kasvatetaan Länsi-Uudenmaan pelloilla. Karjalohjalta alkunsa saanut polttomoottoriautojen muuttaminen sähköautoiksi osoittautui uudeksi Nokiaksi, jonka ansiosta Lohjan työpaikkaomavaraisuus nousi huippulukemiin. Matkailussa katseet suunnattiin rikkaiden kaukomaiden suurkaupunkeihin ja pian japanilaiset alkoivat viettää osan vuotta Länsi-Uudenmaan rauhassa nauttien erilaisista hoidoista ja tietysti myös tofusta. Korealaiset lomailijat tulivat työperäisen maahanmuuton jälkiaallossa Lohjanjärvelle, jonne oli myös rakennettu heille palveluja ja majoitusta tarjoava pilvenpiirtäjä. Tämä Lohjan maamerkki edustaa tietysti viimeisintä Länsi-Uudellamaalla kehitettyä rakennusteknologiaa ja on täysin energiaomavarainen. Rakentaminen tehtiin työllisyyttä tukien ja kuljetusenergiaa säästäen läheisyysperiaatteella paikallisista raaka-aineista. Rakennuksen ja siinä käytetyn teknologian esittelystä on tullut merkittävä tulolähde Lohjalle. Ulkomaiset investoinnit käynnistivät laajamittaisen tuulivoiman rakentamisen. Lisäksi Inkoosen nousi koko Suomen energiaomavaraisuuden takaava fuusiovoimala. Yhdyskuntasuunnittelua nopeutettiin ja terävöitettiin Koska kuntien piti entistä nopeammin reagoida uusien yritysten, asukkaiden ja energiatehokkuuden maankäyttö- ja liikennetarpeisiin, maankäyttö- ja rakennuslain valituspykäliä tiukennettiin tuntuvasti. Yhdyskuntasuunnittelussa alkoi uusi kulttuuri, jonka mukaan kaikki yleis- ja asemakaavat tehtiin energiatehokkaiksi ja luonnonvaroja säästäviksi, mikä lisäsi myös hiilinielujen säilymistä ja kasvua. Kaupunkisuunnitteluun haettiin uutta potkua Välimeren orgaanisesti kasvaneista rantakylistä, mutta kaavaohjauksessa ei silti annettu yhtään periksi terveellisyyden, turvallisuuden ja energiatehokkuuden vaatimuksista. Uusista ideoista rohkaistuneina Aurlahden rakennusmassat tuplattiin ja epäilyistä huolimatta alueen asunnot myytiin yhdessä päivässä. Parikseen Aurlahti sai pian Lohjanjärvelle viimeisintä energiatehokkuutta edustavan pilvenpiirtäjän, jonka aurinkopaneeli-ikkunat heijastelivat järven aaltoja ja taivaan pilviä. Vieläkin ristiriitaisia tunteita herättävä hanke osoittautui matkailun vetonaulaksi ja jonotetuksi, jopa Helsingin neliöhinnat hakkaavaksi asuin- ja työpaikaksi. Kunnat yhdistivät rakennusvalvonnan voimavaransa antaakseen neuvoja ja starttirahaa rakentajille niin, että kaikista uusista taloista rakennettiin nollaenergiataloja. Ylimääräistä kannustinrahaa sai, jos rakensi uusinta teknologiaa edustavia energiaa tuottavia taloja. Myös olemassa olevan rakennuskannan energiasaneeraus toteutettiin kuntien yhteistyöllä ja asukkaiden yhteisillä projekteilla. Länsi-Uusmaalaisille ominainen yhteisöllisyys oli hyvä pohja aluetta rikastuttavalle kansainvälistymiselle. Virtuaalisen työnteon ja koulunkäynnin yleistyessä taajamien ja kylien paikallisyhteisöt kehittyivät uudelleen. Hyvinvoivien, vehreiden puutarhojen ja älykkäiden asuinalueiden maine kiiri Eurooppaan asti ja eikä muuttajajonoille näy vieläkään loppua. Tämän vision tarjosi teille Aluekehitystyöryhmän tulevaisuusdialogi ja MAL-koordinaattori

4 Pitkien etäisyyksien takia Länsi-Uudenmaan taajamien välillä on vähän maankäyttövuorovaikutusta yhteiset intressit kohdistuvat liikennekorridoorien kautta palvelu- ja työpaikkarakenteeseen ja sitä kautta koko seudun elinvoimaisuuteen purjehdus 4

5 LÄNSI-UUSIMAA LAUKKAAN RAUTAHEVOSELLA Raide- ja joukkoliikenteen kehityskäytävät muodostavat Länsi- Uudenmaan rakenteen selkärangan ja rakennemallin lähtökohdan 5

6 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 ei voi koittaa ilman raideliikenteen voimakasta kehittämistä! Rantaradan parantamisen ja Lohjan taajamaradan (Länsiradan) rakentamisen jälkeen 36% (nyt 16%) eli asukasta Länsi-Uudenmaan nykyisistä asukkaista asuisi 2 km:n saavutusvyöhykkeellä raideliikenteestä. 5 km:n saavutusvyöhykkeellä, eli maaseudun ympäröimällä pikkukaupunkialueella todella lähellä, asuisi 62% Länsi- Uudenmaan nykyisistä asukkaista. 6

7 Rakennemallin taustalla ovat potentiaalit ja palvelut, joista syntyy Länsi-Uusmaalainen elämä sekä uusia asukkaita ja elinkeinoja houkutteleva vetovoima Muuttoliikkeen, mökkeilyn ja matkailun näkökulmista Länsi-Uusimaa on täynnä luontaista potentiaalia niin luonnon kuin rakennushistorian näkökulmista. Vapaa-ajan palvelujen tarjonta on urheilupainotteista. Tielläliikkujia ja PKS:laisia viipymään houkuttelevissa palveluissa, opasteissa, majoittumismahdollisuuksissa, vesiliikenteessä, jne. on paljon kehityspotentiaalia. Alue voisi profiloitua moottoripyöräretkeilyn lisäksi myös polkupyörämatkailuun avarien maalaismiljöiden ja mielenkiintoisten kulttuurikohteiden kautta. Tämä edellyttäisi kuitenkin retkipyöräilyyn soveltuvan, erillisen kevyen liikenteen verkoston rakentamista. 7

8 Lähes 30 paikkatieto- ja saavutettavuusanalyysiä kertovat käynnissä olevista ilmiöistä: pendelöinnistä, rakentamisen suuntautumisesta, asukkaiden ikärakenteen vanhenemisesta, palvelujen saavutettavuudesta jne.. Näiden ilmiöiden hallittuun ohjaamiseen kuntatalouden, elämänlaadun ja kasvihuonekaasupäästövähennystavoitteiden näkökulmista kestävään suuntaan on rakennemallityössä etsitty yhteisiä keinoja. Paikkatietoanalyyseistä erillinen teemakarttojen analysointiraportti, jossa myös keinovalikoimaa. 8

9 LUON- NOS1 9

10 Tulevaisuuskuvassa haasteet luovat elinvoimaa 1. Länsi-Uudenmaan potentiaalien kehittäminen eläväksi osaksi metropolialueen elämänlaatua ja kansainvälistä kilpailukykyä = merellisyyden, järvirikkauden, ruukki- ja teollisuuskulttuurimiljöiden, idyllisten pikkukaupunkien ja ylvään maaseudun potentiaalit käyttöön 2. taloudellisesti mielekkään palvelu- ja yhdyskuntarakenteen edistäminen, 3. joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen matkaosuuden kasvattaminen, 4. elinkeinopohjan uudistaminen, erityisesti luovat alat, 5. arjen monipuolisuuden ja ympäristöjen parantaminen taajamissa, 6. ikääntyvän väestön muuttokiertoon ja tarpeisiin vastaaminen, 7. maaseudun viehätykselle kilpailukykyisen kerrostalorakentamisen ja kaupunkiympäristön kehittäminen, 8. maahanmuuttoon varautuminen. KAIKISSA VALINNOISSA MUKANA OLEVAT HAASTEET: Energiatehokkuutta, CO 2 - ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä sekä kestävää kehitystä edistävän tietoisuuden ja tahtotilan synnyttäminen läpäiseväksi periaatteeksi kaikissa ratkaisuissa ja rakentamisessa. Uutena haasteena maailma on kohtaamassa vesivarojen ehtymisen erityisesti juomakelpoisen veden muodossa. Haaste avaa Suomessa uusia elinkeinopotentiaaleja mutta myös eettisen näkökulman kaikkeen veden käyttöön. 10

11 Tulevaisuuskuva kiteytyy neljään ydintavoitteeseen 1. Energiaviisaus (energiatehokkuus, päästöttömyys, kestävä kehitys) 2. Taloudellisuus 3. Lähielämä 4. Työpaikkaomavaraisuus Kaikkien hankkeiden ja rakentamisen kannattavuus peilataan yhdintavoitteita vasten. Kannattavassa hankkeessa 3 / 4 kriteerintä täyttyy. Tulevaisuuskuvaa tavoitellaan ensisijassa liikkumismahdollisuuksien kehittämisen kautta: Joukkoliikenteen parantaminen Raideliikenteen voimakas kehittäminen Lähiliikkumisen laatukäytävät Yhdyskuntien rakentaminen ja palveluverkon kehitys suunnataan mahdollistamaan asukkaiden ja yrittäjien energiaviisaat liikkumisvalinnat 11

12 Energiaviisaan tulevaisuuden keinosalkku Länsi- Uudellamaalla: Länsirata, Rantarata, Hanko-Hyvinkäärata ja joukkoliikenneratkaisut Kuntien sisäinen ja välinen joukkoliikenne Liityntäpysäköinti, jl-hinnan tukitoimet, hintahyppäysrajojen poistaminen: koko Uusimaa yhdeksi joukkoliikennevyöhykkeeksi Kevyen liikenteen kattava verkosto ja sujuvuus kuntien sisällä Energiatehokas kaavoitus, joka vähentää liikkumistarvetta monimuotoisella alueiden käytöllä ja palveluverkon kattavuudella Puutarhakaupunki, jossa yhdistyvät maaseudun ja kaupunkimaisuuden piirteet ja viherrakentaminen ulotetaan pihoilta puistoihin Joukkoliikennereittien läheisyyteen asumista Työpaikkaomavaraisuuden ylläpito ja lisäys Paikallinen energiantuotanto ja pyrkimys energiaomavaraisuuteen Yrittäminen asuminen - vapaa-aika -konsepti (esim. Siuntio) Kylien profilointi: 1: peruspalvelut sisältävien kylien asukaspohjan tukeminen 2: palveluttomien, mutta muuten yhdyskuntateknisesti mielekkäiden kylien salliminen Hajarakentamisen hillitseminen ja tietoinen ohjaaminen Ks. ERA17 info lopussa 12

13 13

14 RAKENNEMALLI Mitä rakennemallivaihtoehtoja on? Yhteinen lähtökohta: 1. Kunnilla on tuoreita osayleiskaavoja, joissa VATTien periaatteita toteutetaan: Hanko, Siuntio, Lohja, Nummi-Pusula, Karkkila 2. Länsi-Uudenmaan kunnissa on syntynyt laaja yhteisymmärrys virkamiesten kesken yhdyskuntarakenteen kehittämistarpeesta VATTien hengessä: 1. Taajamia kehitetään kompakteina joukkoliikenteen ja kevyen liikkumisen toimintaedellytyksiä parantavina kokonaisuuksina 2. Kuntien taloudelle kestämätön ja yhdyskuntien kehittämistä häiritsevä hajarakentaminen lopetetaan ja sen ohjaamiselle etsitään yhteiset kriteerit, joihin sitoudutaan 3. Elinkeinoille luodaan kasvumahdollisuuksia erityisesti uusien liikennehankkeiden tuottamissa logistisissa solmukohdissa 4. Raideliikenteen lisäämiselle ja rakentamiselle luodaan edellytykset asemien ympäristöjen täydennysrakentamisella, uusia asemanseutuja avaamalla ja asemia hyödyntäviä työpaikka-alueita kehittämällä Nyt kehitettävässä ja valittavassa Länsi-Uudenmaan rakennemallissa ei ole syytä lähteä kyseenalaistamaan näitä tavoitteita. 14

15 RAKENNEMALLI Tavoiteltavan rakennemallin raamit: 1. Tiivistetään ja tuetaan olevia yhdyskuntia raideliikenne- ja bussiliikennekorridoreissa Vyöhykeajattelu rakentamisen intensiteetti: Raideliikennevyöhykkeet Muut joukkoliikennevyöhykkeet Liityntäliikenteen kautta haltuun otettavat alueet 2. Kehä V ajattelua vahvistetaan: sähköistys ja teollisuuden sijoittuminen logistisesti tehokkaisiin kohteisiin, joista on yhteys muualle Suomeen, samalla puretaan PKS:n tavarankuljetuspaineita 3. Alueen sisäisen joukkoliikenteen kehittäminen erityisesti Lohjan suuntaan 4. Kasvun dynamiikka alueen sisälle eikä niinkään ulkopuolelle kuten nyt 15

16 Huom: 1. Raideliikenteen näkökulmasta olisi selvitettävä, mikä on kannattavuus, jos rakennetaan kokonaan uusi asemanseutu verrattuna olemassa olevan kehittämiseen. 2. Raideliikenteen kannattavuuteen ja asemien asukasmäärän kasvattamisen aiheuttamaan ajoneuvoliikennesuoritteen kasvuun vaikuttavia liikennepoliittisia ja matkaketjuliikkumista edistäviä keinoja tulisi tutkia ja tuoda mukaan investointien kannattavuus- ja suuntaustarkasteluihin. 3. Mikä rakennemalli kuvaa Länsi-Uudenmaan tavoitetta maankuntakaavan suuntaan? 16

17 RAKENNEMALLI Rakennemallivaihtoehdot TAVOITE 1: RAIDELIIKENNE MAX + joukkoliikennekorridoorit ja lähiliikkumisen laatukäytävät TAVOITETTA TUKEVA KEHITYS 2: BUSSILIIKENNE MAX + lähiliikkumisen laatukäytävät LÄHTÖTILANNE 3: NYKYTRENDI MAX 17

18 Rakennemallivaihtoehdot muodostavat vaiheittainrakentumissuunnitelman RAIDELIIKENNE MAX JOUKKOLII- KENNE MAX Nykytilanne 18

19 1: Raideliikenne max + TAVOITE 1: RAIDELIIKENNE MAX + joukkoliikennekorridoorit ja lähiliikkumisen laatukäytävät Yhdyskuntarakentaminen kohdistuu voimakkaimmin asemanseuduille: Kasvavat, vanhat asemanseudut, kasvupainejärjestyksessä: Siuntio, Inkoo, Karjaa, Tammisaari, Hanko Uudet asemat, joissa väestöpohjaa on jo: Lohjan keskusta ja Lohjan asemanauha Uudet asemataajamat: Kela/Vuohimäki Vanhojen asemakaupunkien vaikutusalueella yhdyskuntarakennetta ja liikkumista tukevat asemataajamat: Dragsvik, Lappohja Espoo-Salo kaukoliikenneradan asemataajama Lohjalla ja Nummi-Pusulassa Vyöhykeajattelu rakentamisen intensiteetissä, rakentaminen pienkerrostalovaltaista asemien ympärillä Hajarakentamisen hallinnassa yhteisin kriteerein, vaikka hyvä raideliikenne voi myös lisätä hajarakentamispainetta Joukkoliikennekorridorit Vt2 ja E18/kt110 bussiliikenteen kehittäminen, liityntäpysäköinti liittymiin (kannustinjärjestelmä?) Bussi- ja raideliikenteen saumaton yhteistyö vaihtopisteissä, aikatauluissa ja lipuissa Sisäisen joukkoliikenteen runkolinjat: kehä V (vt25+rata) ja Inkoo/Siuntio Lohja Nummi- Pusula Karkkila (palveluliikenne liityntäliikenne) Lähiliikkumisen laatukäytävät Kevyen liikkumisen verkostojen kattavuus ja laatukäytävät Pyöräpysäköinti, lippukannustimet ja matkaketjut (pyörän kuljetus/vuokrausmahdollisuudet) Vaikutushypoteeseja (tutkimusaiheita): Raideliikenteen ja vapaa-ajan palvelujen / matkailun kehittäminen on lisännyt alueen työpaikkoja xxxx kpl Lähielämän, kevyen liikenneverkon ja työpaikkaomavaraisuuden kehittyminen on vähentänyt liikennesuoritetta x% ja CO 2 /kasvihuonekaasupäästöjä y% Luovien alojen yrittäjiä on hakeutunut suurimmille asemille ja teollisuushistorialta vapautuvaan rakennuskantaan 19

20 2: Bussiliikenne max + TAVOITETTA TUKEVA KEHITYS 2: BUSSILIIKENNE MAX + lähiliikkumisen laatukäytävät Yhdyskuntarakentaminen omakotivaltaisempaa ja keskittyy lähemmäksi PKS:a. Muuten sama kuin edellä. Joukkoliikennekorridorit vt25/kt51, E18/kt110, vt2 säteettäiset joukkoliikennekorridorit PKS:n suuntaan: pikavuoroja vakioliikenteen roolien kehittäminen, liityntäpysäköinti liittymiin (kannustinjärjestelmä?) Bussi- ja raideliikenteen saumaton yhteistyö Rantaradan asemilla, aikatauluissa ja lipuissa Sisäisen joukkoliikenteen runkolinjat: vt25 ja Inkoo/Siuntio Lohja Nummi-Pusula Karkkila (palveluliikenne vaihtoliikenne) Lähiliikkumisen laatukäytävät Kevyen liikkumisen verkostojen kattavuus ja laatukäytävät myös taajamien välille ja kylien ympäristöön Pyöräpysäköinti, lippukannustimet ja matkaketjut (pyörän kuljetus/vuokrausmahdollisuudet) Vaikutushypoteeseja: Joukkoliikenteen matkaosuus ei kasva bussiliikenteellä raideliikenteen tasolle 1) matkustusmukavuuden ja 2) väljemmän rakenteen takia. 20

21 3: Nykytrendi max LÄHTÖTILANNE 3: NYKYTRENDI MAX Tarpeeksi isot investoinnit joukkoliikenteen kehittämiseen puuttuvat Tieverkkoa perusparannetaan pahimmissa kohdissa elinkeinoelämän ja liikenneturvallisuuden tarpeisiin Yhdyskuntarakentaminen omakotivaltaista Paine hajarakentamiseen kasvaa lähimpänä PKS:a ja palveluja entisestään harvan kunnan hanska pitää Kesämökkinen muuttuminen asunnoiksi voimistuu rannikolla. Joukkoliikennekorridoorit: Väljempi rakenne ja harventuva asukaskanta vaikeammin palveltavissa. Joukkoliikenne supistaa entisestään: vain pikavuoroja PKS:n suuntaan + koululaisille ja opiskelijoille ostettu liikennöinti. Lähiliikkumisen laatukäytävät: Kevyen liikkumisverkoston kehittämiseen ei löydy motiivia ja varoja, tehdään pieniä parannuksia lähinnä keskustoissa Vaikutushypoteeseja: Uudistumisen elinkeinovaikutukset jäävät toteutumatta Väestö polarisoituu niihin, joilla on varaa liikkua ja asua väljässä ympäristössä tai uusissa varakkaalle senioriväestölle kohdistetuissa kerrostaloissa, ja niihin, joiden on pakko asua peruskorjausta odottavassa kerrostaloympäristössä tai rapistuvissa omakotitaloissa Urbaanin elämän ympäristöt rapautuvat entisestään, palvelujen saavutettavuus heikkenee, parkkipaikkapaine rasittaa keskustoja Kaupan verkko harvenee: kaupan intressinä rakentaa liikennevirtojen varteen, keskustoissa suuntaudutaan vanhenevan väestön palveluihin 21

22 Yksinkertainen keskusverkko + liikennejärjestelmäkuva rakennemallivaihtoehdoista (tekeillä) 22

23 Priorisointia: LIIKENNEJÄRJESTELMÄ Investoinnit: 1 Hanko-Karjaa-Hyvinkää radan sähköistäminen ja Lohjan asemanauha, jolta yhteys Nummelan asemaan (Hanko-Hyvinkääradalla ja Nummelan asemalla olisi olennainen merkitys seudun palveluyhteistyön liikkumisjärjestelmässä myös Karkkilan näkökulmasta) 2 Rantaradan perusparannus ja kantatie 51:n perusparannus välillä Vuohimäki- Sunnanvik 3 Länsiradan eli Espoo-Lohja kaupunkiradan rakentaminen 4 Inkoon pistorata 5 Esa-radan rakentaminen Toiminnan kehittäminen: 1 Olemassa olevien ratojen eli Rantaradan vuorotiheyden ja liityntäliikkumisen voimakas kehittäminen, lippuyhteistyö (myös pyöräilylle) 2 vt2:n, kt110, E18-tien, ja kt51/vt25 joukkoliikenteen ja pysäkkien saavutettavuuden kehittäminen, liityntäpysäköinti ja matkaketjut (myös pyöräilylle) 3 Pohjan kulttuuriaseman avaaminen selvitys? 23

24 Priorisointia - MAANKÄYTTÖ TAVOITE: Alueen makrorakenteen kaksivaiheinen kehittyminen: 1. Taajamien tiivistyminen ja kasvaminen tukien sisäistä ja ulkoista joukkoliikennettä. Samalla kaavoituksessa varaudutaan hankeselvityksissä esitettyjen asemien avaamiseen ja niiden vaikutusalueen pikkukaupunkimaiseen rakentamiseen. Yleiskaavat päivitetään raideliikenteen toteutumisen mukaan. 2. Raideliikenteen kehittyessä asemanseutujen tehokas rakentaminen ja uusien asemataajamien kehittäminen (radanvarsien nauhakaupunkikehitys) Mikrorakenteen kehittyminen: 1: Kaupunkitaajamien, maaseututaajamien ja maaseudun raja selkeytetään 2: Maaseututaajamat kehittyvät ja kasvavat omia erityispiirteitään vaalien tavoitteena palvelujen ylläpito, kevyen liikenneverkon kasvattaminen ja joukkoliikenteen kehittäminen 24

25 LU : MALe - STRATEGIAN PÄÄLINJAT 1. PKS:n kasvun vaikutukset hallintaan aktiivisella maankäyttöpoliittisten keinojen käytöllä 2. Asemanseutujen laadukas toteutus lisää energiaviisasta rakennettua ympäristöä ja vähentää haja-asumiskysyntää 3. Lähielämän toimivuus, palvelut ja joukkoliikenteen käyttö tukemaan toisiaan 4. Elinkeinoelämän kysyntään vastataan entistä ennakoivammalla maapolitiikalla ja nopeammalla hallinnolla 5. Yhteistyökulttuurin kehittymiseen panostetaan, myös yhteisen tiedon tuottamisessa ja kehityksen seuraamisessa 25

26 LU : MALe - STRATEGIAN PÄÄLINJAT 1 1: PKS:n kasvun vaikutukset hallintaan aktiivisella maankäyttöpoliittisten keinojen käytöllä Olennaisimmat tulevaisuuden haasteet liittyvät valmistuneiden ja käynnissä olevien liikennehankkeiden ja PKS:lta tulevan muuttopaineen hyödyntämiseen sekä tästä johtuvan hallitsemattoman kehityksen negatiivisten vaikutusten tunnistamiseen ja torjumiseen. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat yhteiset linjaukset ja periaatteet sovitaan juuri valmistumisvaiheessa olevassa maankäyttöstrategiassa sekä sitä toteuttavissa maa- ja asuntopoliittisissa ohjelmissa. Kuntien kaavapotentiaalin parempi riittävyys ja erityisesti yleiskaavoituksen roolin kasvattaminen yhdessä MRL:n tarjoamien maanhankintavälineiden tietoisemman käytön kanssa ovat keskeisiä toteutuskeinoja, joiden käyttöä tehostetaan. 2: Asemanseutujen laadukas toteutus lisää energiaviisasta rakennettua ympäristöä ja vähentää haja-asumiskysyntää Asemanseutujen laadukkaat asunnot ja asuntoalueet vastaavat PKS:lta muuttavien tarpeisiin tarjoten lähellä olevat palvelut ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuuden. Yhteisen maapoliittisen ohjelman yhdinhaaste on haja-asumisen ohjauskeinojen terävöittäminen, tietoisuuden lisääminen sen vaikutuksista poliittisella tasolla sekä haja-asumisen kanssa kilpailukykyisten taajamarakentamisvaihtoehtojen tarjoaminen. Nykyisten ja tavoiteltujen uusien asemanseutujen tiivistävä mutta laadukas rakentaminen on olennainen osa tätä strategiaa. 26

27 LU : MALe - STRATEGIAN PÄÄLINJAT 2 3: Lähielämän toimivuus, palvelut ja joukkoliikenteen käyttö tukemaan toisiaan Länsi-Uudenmaan rakennemallin toiminnallinen visio syntyy kahdesta elementistä: horisontaalista toiminnallisuudesta yli kuntarajojen ja vertikaalista toiminnallisuudesta arkielämän tasolta toiselle. Tämän tavoitteen saavuttamisessa olennaisia tekijöitä ovat palveluverkon säilyttäminen, lähiliikkumisen edistäminen ja raideliikenteen sekä joukkoliikennekorridoorien käytettävyyden parantaminen mm. liityntäpysäköinnin keinoin. Tavoitteena on myös tutkia muiden liikennepoliittisten keinojen vaikutuksia raideliikenteen käytön lisäämiseen jo nykytilanteessa. 4: Elinkeinoelämän kysyntään vastataan entistä ennakoivammalla maapolitiikalla ja nopeammalla hallinnolla Ajan henkeen vastaavat, edulliset asunnot, viihtyisät taajamat ja lapsiperheiden arkea helpottava palveluja liikkumisympäristö ovat olennainen kilpailuvaltti hyvien työntekijöiden ja yrittäjien houkuttelemisessa. Liikenneverkon, asemanseutujen ja kaupunkikeskustojen tarjoamat potentiaalit houkuttelevat yrityksiä ja hyödyttävät elinkeinoelämää vain, jos tontti- ja tilatarjonta on oikea-aikaista. Tämä edellyttää saumatonta yhteistyötä kuntien kaavoitus- ja kiinteistötoimen ja elinkeinoelämän asiantuntijoiden välillä, tähän panostetaan. 5: Yhteistyökulttuurin kehittymiseen panostetaan, myös yhteisen tiedon tuottamisessa ja kehityksen seuraamisessa Kaiken taustalla on yhteistä tahtotilaa ja linjauksia tukevan suunnittelu- ja päätöksentekokulttuurin kasvattaminen niin kuntien sisäisessä yhteistyössä, kuntien välillä kuin yhteistyössä alueen ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Tavoite vaatii aikaa ja resursseja. Yhteistä tietopohjaa varten on tehty laaja YKRaineistoon pohjautuva analyysikartasto sekä kerätty yhteen kuntien kaavoitustilannetta kuvaavat kartat. 27

28 TAVOITTEISTA TEKOIHIN Tavoitellun tulevaisuuskuvan ja joukkoliikennettä tukevan rakennemallin toimivuus ja toteuttaminen edellyttävät (- hiomatta) TARVE Raideliikenteen yhteiset kannattavuusperustelut koko seudulle liikennepoliittisten keinojen ja päästövähennystavoitteiden näkökulmasta keskusta-asumisen tekemistä houkuttelevaksi sekä senioreille, perheille että nuorille aikuisille kaupallisen palveluverkon toimialakohtaisten elinehtojen tunnistamista ja ostovoiman lisäämistä julkisten palvelujen tarpeen parempaa ennakointia tilastoja ja paikkatietoanalyysejä hyödyntäen Toteutus parantamalla uustuotannon hintahallintaa, lisäämällä vuokraasuntoja ja monipuolistamalla asuntotuotantoa maankäyttöä tehostamalla tavoitteena toimialakohtaiset palvelulupaukset Toteuttajat ja vetäjät sisäisen joukkoliikenteen innovatiivista, operaattoriyhteistyötä parantavaa kehityssuunnitelmaa kevyen liikkumisverkoston palvelujen saavutettavuutta ja matkailua edistävää verkostosuunnitelmaa ja investointirahoituksen hankkimista eri tahoilta sisäisen liikenneverkon sujuvuuden ja turvallisuuden lisäämistä: auditointi, parannussuunnitelma ja toteutusohjelma - Entä väylien opasteet ja palvelukonseptit pitäisikö nostaa omaksi kohdakseen? 28

29 KONKREETTISET YHTEISTYÖKOHTEET JA TOIMET: Yhteistyötarpeen taustalla on toiminnallinen suuntautuminen 1. Mihin taajamat suuntautuvat? Puuttuvat yhteistyökohteet: Kirkkonummi, Vihti Toiminnallinen vuorovaikutus Länsi-Uudenmaan lounas- ja koillisosien välillä heikkoa: Hanko on aina kasvanut itsenäisenä ja omavaraisena, kaukana, väki vähenee, ei haja-asumista, ylimaakunnalliset ja kansainväliset yhteydet, tukee raideliikennettä (kehä V ja rantarata) Raasepori: kolme uutta keskusta yhdistävä kaupunki katsoo merelle ja suuntautuu rantaradan kehittämiseen 2. Kuntien välistä yhteistyötä vaativat kohteet 1. Kela/Vuohimäki uusi asema (Siuntio Kirkkonummi) 2. E18-liittymän kehittäminen (Lohja Vihti) 3. Saukkolan liittymän ja mt 110:n välisen alueen yrityspotentiaali (Lohja Nummi- Pusula) 4. E18-tien palvelujen kehittäminen (Varsinais-Suomi-Salo-Lohja-Nummi-Pusula-Vihti) Lisää kuntakierrosmuistioista 3. Tarkastettavia kaavoja Sammatin osayleiskaava Raaseporin yleiskaavoituksen kattavuus ja ajantasaisuus Inkoon kaavoituskulttuuri ja kaavavarannon riittävyys 29

30 TAUSTALLA Kuntien strategiat Taajamien kehitystavoitteet Yhteyksien nykytilanne Erityispotentiaalien hyödyntäminen: Vesistöjen läheisyys Logistiikka ja luovat alat Mitoituslähtökohdat ja skenaariot löytyvät asuntopoliittisesta ohjelmasta. 30

31 KUNTIEN STRATEGIAT 1 Siuntio Karkkila 1. Kuntakeskuksen väestöpohjan ja palvelurakenteen vahvistaminen 2. Störsvikin asuntoalueen ja vapaa-ajankeskuksen kehittäminen 3. Sunnanvikin yritysalueen kehittäminen, konseptiin yhdistetään työ asuminen vapaa-aika 4. Hajarakentamisen hillintä 5. Kehityskäytävät -rantarata, jonka vaikutuspiiriin kuuluvat : Kuntakeskus,Kela, Vuohimäki -kantatie 51, jonka vaikutuspiiriin kuuluvat : Vuohimäki, Sunnanvik, Störsvik 1. Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki, jossa yhdistyvät sekä kaupunkimaiset että maaseutumaiset piirteet 2. Tiivis kaupunkirakenne, jossa liikutaan pääasiassa jalan ja polkupyörällä 3. Elinkeino-omavaraisuuden nostaminen palveluja kehittämällä 4. Onnistumisen avaimet: - Asukasmäärän hallittu kasvu - Kaupunkimaisen keskustan ja joukkoliikenteen kehittäminen Ennakoiva ja ohjaava kaavoitus ja maapolitiikka Ympäristöarvot Nummi-Pusula Lohja 1. Maaseutumainen ja viihtyisä, laadukkaan asuinympäristön kunta 2. Hyödynnetään erinomainen sijainti osana metropolialuetta 3. Maankäytön suunnittelulla mahdollistetaan E18-tien, mt 110:n ja VT2:n hyödyntäminen elinkeinoelämän näkökulmasta 4. Kunta toimii aktiivisesti saadakseen tulomuuton kautta asukkaita 5. Kasvu pyritään pitämään hallittuna 1. Länsiradan edunvalvonta ja rakentamisen edellyttämä kaavoitus 2. Energiatehokkaan kaavoituksen toteuttaminen rakenteessa ja rakentamisessa 3. Joukkoliikenteen tukeminen kaavoituksen keinoin 4. Kevyen liikenteen reittien kehittäminen 5. Haja-rakentamisen ohjaaminen taajamiin 6. Länsi-Uudenmaan kaupallisen keskittymän aseman säilyttäminen ja sen kehittäminen 31

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2.3.2010 Monkola, KH1, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää RYHMÄTYÖMUISTIO 1: 12.3.2010 Osallistujat: Jussi Savela, Heikki Rouvinen,

Lisätiedot

MALe -yhteistyön tilannekatsaus: syksy 2010

MALe -yhteistyön tilannekatsaus: syksy 2010 MALe -yhteistyön tilannekatsaus: syksy 2010 OHRY 30.9.2010, Hanko MAL -koordinaattori Mariitta Vuorenpää MAAKUNTAKAAVAN UUDISTUS ETENEE VAUHDILLA HUOM! Tervetuloa Länsi-Uudenmaan kuntaseminaariin! Tilaisuudessa

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Ritva Laine Kokonaisuuden näkeminen välttämätöntä Erilaisia ilmiöitä - ilmastonmuutos, niukkeneva julkinen talous, väestön ikääntyminen, erilaistumiskehitys Pelikenttä

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntakaavan perusrakenne. - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita. Maakuntakaavan. uudistaminen

Uudenmaan maakuntakaavan perusrakenne. - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita. Maakuntakaavan. uudistaminen Uudenmaan maakuntakaavan 2035 perusrakenne - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita Maakuntakaavan uudistaminen Perusrakenne Maakuntakaavan perusrakenne on sanallinen kuvaus niistä periaatteista, joiden

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Maankäytön rakenne Seuranta

Maankäytön rakenne Seuranta Maankäytön rakenne 2013- Seuranta 2013-2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE 4.5.2016 ESIPUHE Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi maankäytön rakenne 2013- rakennemallin kokouksessaan 14.5.2014.

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

OHJELMASSA TERVETULOA!

OHJELMASSA TERVETULOA! Länsi-Uudenmaan MALe -yhteistyö 2010 YHTEISEN ASUNTO- JA MAAPOLIITTISEN OHJELMAN VALMISTELU KUTSU TYÖSEMINAARIIN 2 keskiviikkona 22.9.2010 klo 15 18.00, Lärkkullan opisto, Lärkkullantie 22, Karjaa, Raasepori

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Toni Lustila Kaavoitus 22.9.2016 toni.lustila@vaasa.fi Tässä esityksessä: Energia- ja ilmasto-ohjelma yleisesti Ohjelman tavoitteet ja vaikutukset Aikaansaannoksia

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖOHJELMA Työn tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen. Työn suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset 2 Liikenne kasvavassa kaupungissa Helsinki kasvaa, liikenne lisääntyy Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat voimakkaasti. Helsingin väkiluvun

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Järvenpää kasvaa ja kehittyy Kunnan tehtävänä on huolehtia alueiden käytön ja rakentamisen ohjaamisesta alueellaan. Maapolitiikan ja

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Ari Hynynen Professori Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos / Seinäjoen kaupunkilaboratorio 28.01.2016 Miksi asemanseudut? Miksi

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA Seutufoorumi 4.5.2016 Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus 1 ESITYKSEN RAKENNE Yleiskaavan vaiheet, käsittely- ja päätöksentekoprosessi ja aikataulu

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

MAL-sopimuksen seurannasta

MAL-sopimuksen seurannasta MAL-sopimuksen seurannasta MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 14.9.2012 Tampereen seudun MAL-sopimus Lähtökohtana Tampereen seudun hankekokonaisuuden 2030 toteuttaminen Tavoitteena tukea kaupunkiseudun elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN 1 TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN Tarkastelualueiden sijainti Järvi-Pohjanmaan jokaisesta kunnasta valittiin erikseen tarkasteltava, zoomattava kohdealue Aluetta on tarkasteltu yleispiirteisesti, kuvaamalla

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja 24.2.2013 Yleiskaavoitus 2 Rakennemalli kuvaa Kouvolan kaupunginvaltuuston hyväksymää maankäytön kehittämisen tahtotilaa ei ole juridinen kaava 14.3.2013 Konsernipalvelut,

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Marianne Matinlassi Kestävän kehityksen määrittelyä

Lisätiedot

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Mika Ristimäki erikoistutkija SYKE / rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Alue- ja yhdyskuntarakenteen tiedot

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Laukaan kunnan Rakennemalli

Laukaan kunnan Rakennemalli Laukaan kunnan Rakennemalli Rakennemalliehdotus 30.4.2015 Rakennemalli Rakennemallin pohjaksi on laadittiin 3 erilaista vaihtoehtoa, joista ohjausryhmä valitsi lausuntokierroksen jälkeen VE 2 Herneenpalko

Lisätiedot

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö Lähiliikunta kaavoituksessa 28.5.2015 Timo Saarinen, ympäristöministeriö Taustaa: lähiliikuntaa on monenlaista Lähiliikuntaa kävely- ja pyöräteillä kuntopoluilla, ulkoilupaikoilla pelikentillä, puistoissa,

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös

Lisätiedot

Rakennemallit valtuustoseminaarissa

Rakennemallit valtuustoseminaarissa 2011 Rakennemallit valtuustoseminaarissa 29.4.2011 Raportti III b 10.8.2011 Sisältö Yleiset kysymykset ja yleiskaavan tavoitteet... 3 Rakennemallien vertailu... 6 2 Yleiskaavan rakennemallit esiteltiin

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään 2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen

Lisätiedot

Strategiaohjelman arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä

Strategiaohjelman arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Strategiaohjelman 2009-2012 arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä 15.11.2012 Strategiavuosina 2009-2012 saavutettiin Kestävää kehitystä

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

AIESOPIMUS LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA

AIESOPIMUS LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2014 AIESOPIMUS LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2014 2019 Valokuvat: Tuula Palaste-Eerola Helsinki 2014 Uudenmaan liitto // Nylands förbund Uusimaa Regional Council // Helsinki-Uusimaa

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia

Lisätiedot

Leena Rossi Kommentteja & Muistiinpanoja Tampereella

Leena Rossi Kommentteja & Muistiinpanoja Tampereella Leena Rossi Kommentteja & Muistiinpanoja Tampereella 20.4.2010 Yhteenveto kaupunkiseutujen tietotarpeista Kaupunkirakenne Elinympäristö Ekosysteemi Ekosysteemipalvelut Koettu luonto ja sen arvottaminen

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT 19.10.2012 Vaihtoehtojen muodostamisperiaatteet Rakennemallivaihtoehdot ovat kärjistettyjä kuvauksia tulevaisuuden mahdollisista

Lisätiedot

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300

Lisätiedot

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, Vartiosaari Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot