TULEVAISUUSKUVA > RAKENNEMALLI > MALe STRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TULEVAISUUSKUVA > RAKENNEMALLI > MALe STRATEGIA"

Transkriptio

1 Länsi-Uudenmaan MALe - yhteistyö Teollisuusväylä TULEVAISUUSKUVA > RAKENNEMALLI > MALe STRATEGIA E18 -pikaväylä? järvet luonto - rauha taide - teräs OHRY kylät ja kylänraitit Raportointi on toteutettu pp -esityksenä, joka koostuu AIHEKORTEISTA, joita kuntien toimijat voivat kopioida suoraan valmisteluaineistoihin ja esityksiin. urheilu - ulkoilu kauppa - retro? maatalous hevoset kartanot ruukit - taiteilijayhteisöt Työn ja vapaa-ajan väylä golf -luksus huolinta - purjehdus EUROOPPA Opiskelun ja logistiikan väylä ITÄ-SUOMI - VENÄJÄ satamat energia kulttuuri 2asuminen saaristo - veneily Lähteet: Paikkatietoanalyysit Taustaselvitykset Kuntakierrokset Virkamiesryhmätyö Työseminaarit Koonnut ja toimittanut MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää

2 Taustaa 1 MALe SELVITYS- JA OHJELMAKOKONAISUUS MALe ohjelmakokonaisuus 2010 Raportit MALe esite Kehityskuva, rakennemalli ja MALe strategia Asuntopoliittinen ohjelma Maankäyttöpoliittinen ohjelma Taustaselvitykset 1. Kuntien lähtökohdat ja tavoitteet MALe teemoittain 2. Paikkatieto- ja saavutettavuusanalyysit 3. Tulevaisuuskuvan päivityksen ja asuntopoliittisen ohjelman tilastoanalyysit 4. Maaseutuasumisen vetovoimatekijät ja laatu - kyselytutkimus 5. Kuntakuvailut ja muuttajaikkunat (vain netissä) Kaikki raportit, kartat, taustaselvitykset ja aikataulut nettisivulla: > MALe Nettisivulta löytyy myös runsaasti työhön liittyvää esittelymateriaalia. Mikä MALe? MALe lyhenteellä tarkoitetaan kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen, liikenteen ja elinkeinojen elinvoimaa luovaan yhteensovittamiseen tähtäävää kaupunkiseutujen yhteistyötä. Kaupunkiseutuyhteistyö on osa PARAS -lain velvoittamaa yhteistyötä (VN 2007), joka pääkaupunkiseudun lisäksi koskettaa 16 pakollista ja kahta vapaaehtoista kaupunkiseutua Suomessa. Länsi-Uusimaa on mukana vapaaehtoisena kaupunkiseutuna. Kaupunkiseutusuunnitelmia arvioiva, eri ministeriöiden edustajista koostuva työryhmä vieraili Länsi- Uudellamaalla Vuodesta 2010 kaupunkiseutuyhteistyön rahoitus on siirtynyt osaksi KOKO ohjelmaa (Työ- ja elinkeinoministeriön Koheesio- ja kilpailukykyohjelma). Kuntarahoitukselle on saanut 50% Makera- ja aluekehitysohjelmatukea Uudenmaanliiton kautta. Länsi-Uudenmaan MALe -yhteistyö kuuluu myös vuonna 2010 perustettuun Valtakunnalliseen MAL -verkostoon. Länsi- Uusimaa on ollut mukana kahdessa teemaryhmässä: 1. Hajarakentamisen seudullinen hallinta / maankäyttöpolitiikka 2. Yhdyskuntarakenne ja palveluverkko Valtakunnallisen MAL -verkoston tiedotussivu löytyy Tampereen kaupunkiseudun nettisivulta > MAL-verkosto Länsi-Uudenmaan MALe -yhteistyö on ollut erityisen tärkeää yhteisen näkemyksen luomisessa seudun kehitystavoitteista suhteessa Uudenmaanliitossa käynnissä olevaan Maakuntakaavan uudistukseen. MALe -työssä laadittiin mm. yhteinen lausuntomuistio kuntien käyttöön. 2

3 Taustaa 2 MALe TYÖN TAVOITTEET JA TOTEUTUSTAPA Työn tavoitteet Uusimman tiedon ja Suomen tavoitteiden tuominen Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyön käyttöön Kehitystekijöiden näkyväksi tekeminen Valmisteluaineiston tuottaminen Yhteisten tavoitteista ja periaatteista sopiminen Yhteistyön ja hankkeiden käynnistäminen Kuntien lähtökohdat ja tavoitteet: Kuntakierrokset I ja II, Aloitus- ja työseminaari Kestävän kehityksen, ilmastonmuutoksen pysäyttämisen ja VAT:ien tavoitteet UL:n maakuntakaavan uudistustyö Uusin tieto, analyysit ja kokemukset Virkamiesryhmätyöt, luottamushenkilöiden työseminaarit, työryhmä, pienryhmä Ohjelmien tavoitteet, keinot, periaatteet, linjaukset sekä toimenpide-ehdotukset ja suositukset Raportointi MALe nettisivu on elävä raportti Selvitykset, kartat, muistiot ja esitykset käytettäväksi heti nettiin Valmiit pp-esitysmateriaalit Raportointi aihekortteina Nostetaan esille vain olennaiset ja ajankohtaiset asiat Vuorovaikutuskokemus Vuorovaikutus tarvitsee aikaa 1. Perusselvitysten tulosten esittelylle varattiin liian vähän aikaa ja tilaisuuksia 2. Ryhmätyötä olisi pitänyt olla enemmän 3. Neljän tason ohjaustyöryhmät tuottivat esittely- ja hallintopainotteisen prosessin Yhteistyö vaatii paljon yhteistä aikaa, jota juuri nyt uudelleenjärjestäytyvissä kunnissa on niukalti. Perusselvityksiin ja kyselyihin vastaaminen vaatii paljon myös kuntien omaa panosta. 3

4 Taustaa 3 MALe YHTEISTYÖN OHJAUS JA VUOROVAIKUTUS Länsi-Uudenmaan MALe -yhteistyön organisoituminen ja ohjaus MALe työn toteutus MALe työ koostuu yhteisen tulevaisuuskuvan, rakennemallin ja Male - strategian työstämisestä, sekä sitä toteuttavan Maankäyttöpoliittisen ohjelman ja Asuntopoliittisen ohjelman laadinnasta. MALe yhteistyötä varten palkattiin vuoden 2009 alusta kaksivuotinen koordinaattori, joka on valmistellut kokonaisuuden ja siinä tuotetut raportit yhteistyössä ohjausryhmän, pienryhmän ja teemakohtaisiin ryhmätöihin kutsuttujen kuntien asiantuntijoiden kanssa. Poliittisella tasolla työtä on seurannut ja ohjannut KOKO ohjausryhmä (OHRY) sekä kaupunginjohtajista koostuva toimintaryhmä (TORY). Luottamushenkilöille ja ohjausryhmälle (OHRY) on järjestetty kolme työseminaaria. Työn selkärangan muodostaa kaksi kuntakierrosta, joissa kuntien avainhenkilöiden kanssa on kerätty aineisto kuntien lähtökohdista ja tavoitteista MALe -ohjelmatyön ja -yhteistyön näkökulmista. Vuorovaikutus tilastoina: Katso työohjelmat, aikataulut, ryhmien jäsenet, seminaarit, raportit ja isot kartat sekä MALe -työtä sivuavat liikennehankkeet nettisivulta: > MALe 9 työryhmän kokousta 7 pienryhmän kokousta esitys 5 ohjausryhmän kokouksessa (OHRY) ja 2 toimintaryhmän kokouksessa (TORY) 6 virkamiesryhmätyötä 3 luottamushenkilöille suunnattua työseminaaria 1 excursio (Hiilineutraaliin Uuteenkaupunkiin) 2 kuntakierrosta = 18 kuntatapaamista 4

5 TULEVAISUUSKUVA > RAKENNEMALLI > MALe STRATEGIA SISÄLLYSLUETTELO VISIO 6 Länsi-Uusimaa laukkaan rautahevosella LÄHTÖKOHDAT 8 Mitä voimme valita? Kuntien suunnittelutilanne Kaavoitustilannekartta Kuntien strategiset tavoitteet Maankäyttötavoitteet näyttävät samaan suuntaan Raide- ja joukkoliikenteen kehityskäytävät ANALYYSIT 15 Vuorovaikutusalueiden erityispiirteet Raideliikenteen kehityspotentiaali Houkuttelevat potentiaalit ja vetovoimat Kauppaverkon saavutettavuus Paikkatieto- ja saavutettavuusanalyysit TULEVAISUUSKUVA 20 Haasteet käännetään elinvoimaksi Neljä ydintavoitetta Konkreettiset valinnat RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 23 Muuttujana liikennejärjestelmä Maksimi raideliikenne Toimiva bussiliikenne Nykytrendi KEHITYSKOHTEET 29 Taajamarakenne ja kehityskohteet Elinkeinokohteet Matkailun ja vapaa-ajan kohteet Sisäisten yhteyksien kehittäminen Taajamakohtainen kehittyminen MALe TOTEUTTAMISTRATEGIA 35 Maankäytön profilointi Liikennejärjestelmän kehittämisen priorisointi Palvelujen saavutettavuudelle tavoitteet Tulevaisuuskuvan ja rakennemallin toteutusperiaatteet kunnille MALe TOTEUTUSYHTEISTYÖ 39 MALe toteutuskeinojen 5 kohtaa Yhteistyökohteet Käynnistettävät hankkeet LIITTEET: 1. Lähielämä ja palveluverkot ERA17 info 50 5

6 VISIO Länsi-Uusimaa laukkaan rautahevosella visio on muutakin kuin rakennusmassoja Hallinnossa ja päätöksenteossa tarvittiin uusia keinoja Palveluissa otettiin yhteisöllisyyden ja onnen voimavarat käyttöön Raideliikenne ja virtuaalinen kommunikointi tukevat toisiaan Kunnat tekivät rohkeasti kuntaliitoksia niin, että lopuksi Länsi-Uudellamaalla oli vain 2 kuntaa: Suurlohja ja Suurraasepori. Kuntaliitosten vastapainoksi paikallisdemokratiaa vahvistettiin kaupunginosayhdistysten toiminnan kehittämisellä ja aidon vastuun ja tarvittavien resurssien jakamisella niille. Myös asukkaita kannustettiin ottamaan vastuuta omasta elämästään. Kuntien talous saatiin eri palveluja yhdistelemällä ja priorisoimalla ajoissa taloudellisesti kannattavalle tasolle. Myös aktiivinen maapolitiikka levisi kaikkiin kuntiin ja teki maankäytönsuunnittelusta ja rakentamisesta kustannustehokasta. Prosessi oli poliitikoille kipeä, mutta nuorten kannustaminen ja havahtuminen mukaan politiikkaan vauhditti päätöksentekoa. Kollektiivinen katse suunnattiin alueelliseen visioon ja sen toteuttamisen tarvitsemiin ennakkoluulottomiin ponnistuksiin. Alueen poliitikkojen yhteispelikyvyn lisäämiseen otettiin käyttöön uusia, luovuutta ja yhteistyökykyä lisääviä työskentelymenetelmiä aina tulevaisuusdialogeista muutaman viikon suljettuihin päätöksentekijäleireihin. Näin yhteistyökyky kehittyi kuntien toiminnan kaikilla tasoilla ja naapurisopu säilyi tiukkoja päätöksiä vaatineessa tilanteessa. Lisäksi päätöksentekijöiden jatkuva koulutus päätöksentekoaiheista aloitettiin. Kunnan virkamiehet rohkaistiin kehittäjiksi ja edistäjiksi, ja koko virkamiessanan käytöstä luovuttiin. Päivähoito ja koulutus järjestettiin uudelleen yhteistyön ja yhteisöllisyyden periaattein, mikä tuotti säästöjä jo muutaman vuoden sisäänajon jälkeen. Lastenhoidon ja eläkeläisten aktivoinnin yhdistämisellä tuotettiin paljon sukupolvikuilut ylittävää hyvinvointia. Lisäksi projektiin osallistuvan senioriväestön vireys kasvoi kaikkine kerrannaisvaikutuksineen, ja näin saavutettiin paljon säästöjä kuntoutuksessa, lääkityksessä, kotiavussa jne. Erikoissairaanhoitoa järkeistettiin, mutta sairaanhoidon kasvava resurssitarve kääntyi yllättäen laskuun, koska onnelliset asukkaat olivat terveempiä. Suomen kiire johtavaksi energiaviisaan yhdyskuntakehityksen suunnannäyttäjäksi vuoteen 2017 mennessä tuotti uutta panostusta ja innovaatioita joukkoliikenteen kehittämiseen. Länsi-Uudenmaan MALe -yhteistyön sinnikkäällä painostuksella oli tässä keskeinen rooli. Länsi- Uudenmaan raideliikenneinvestoinnit käynnistettiin ja kehitettiin koko Uuttamaata koskevat mallit eri liikennemuotojen yhteistyöhön niin, että matkustaja kulki yhdellä lipulla kuntarajojen yli ja liikennevälineestä toiseen. Kevyen liikkumisen verkoston ja pysäköinnin kehittäminen olivat luonnollinen osa joukkoliikenneinvestointeja. Raideliikenteen asemien syöttöliikenteelle syntyi uusia liikennevälineitä ja liikennöintitapoja kuskittoman oveltaovelle sähköauton kehittyessä. Päästövähennystavoitteiden saavuttamisvelvoite vaikutti voimakkaasti etätyömyönteisyyden kehittymiseen yhdessä tietotekniikan uusimpien kommunikaatiosovellusten käyttöönoton edistämisen kanssa niin, että PKS:lle työtätekevät jäivät yhä enemmän kotiin tai lähityöpisteeseen työskentelemään. E18-tien ja muiden väylien työmatkaruuhkat olivat historiaa. Vaikka suurin osa palveluista ja kaupasta oli muuttunut virtuaalimaailmassa hankittaviksi, vähempään itsensä liikuttamistarpeeseen perustuva elämä synnytti uutta kannattavuutta lähipalveluille. Tällä oli yllättävä paikallistasolla työllistävä vaikutus. 6

7 Lähipalvelut alkoivat kehittyä uudestaan Virtuaalimaailma tarvitsi vastapainokseen ulkoilua, seurustelua ja elämyksiä. Paikallisen liikenneverkon kehittämisen painopiste voitiin siirtää kevyen liikenteen väyliin, esteettömään liikkumisympäristöön ja niiden oheispalveluihin. Raideliikenne ja sen lähellä asuminen kasvattivat suosiotaan, sillä yhä useampien asukkaiden sukulaiset, ystävät ja työ olivat PKS:lla, eikä Helsingin elävää kulttuuritarjontaa tietenkään voinut siirtää virtuaalimaailmaan. Samoin raiteita pitkin tulivat PKS:n virkistysmatkailijat viikonlopuiksi Länsi- Uudenmaan pikkukaupunkeihin golffaamaan ja purjehtimaan sekä uudistumaan kylpylöihin ja erämaaretkille. Karkkilan elokuvakaupunki kehittyi nopeasti kansainvälisesti merkittäväksi kohtauspaikaksi. Kuntasektorilla tietotekniikan läpimurtoon panostaminen ja sen jo nyt tiedossa olevien mahdollisuuksien hyödyntäminen osoittautui yhdeksi suurimmista hallinnon säästökohteista. Osasta julkisia rakennuksia voitiin luopua kokonaan ja virtuaaliopetus teki koulukuljetuksista tarpeettomia. Koska lasten yhdessäolo on koulussa myös yksi olennainen tekijä, alkoi kyliin syntyä uusia monitoimitiloja, kylätaloja, joissa lapset kokoontuivat opiskelemaan, vanhemmat tekemään etätöitä ja seniorit muuten vain surffailemaan netissä tai vaihtamaan puutarhanhoitovinkkejä. Uusi elämäntapa vähensi puun ja paperin kulutusta niin paljon, että Länsi-Uudenmaan metsät tuottivat rahaa hiilinieluina kasvamalla. Myös syrjäisempiä peltoja metsitettiin tähän tarkoitukseen. Metsistä yhdessä puistojen ja talvipuutarhojen kehittymisen kanssa tuli myös suosittuja turistikohteita. Tämän vision tarjosi teille MAL -työn Elinkeinotyöpajan tulevaisuusdialogi ja MAL-koordinaattori Yritystoiminnan kehitykseen investoitiin aluksi tuntuvasti Koska Länsi-Uusimaa ei yksin voi olla hyvinvoiva saareke Suomessa, on myös Suomi kokonaisuutena pysynyt kilpailukykyisenä vientiin panostavan metalli-, kone- ja energiatehokkuusteollisuuden ansiosta. Keskeinen rooli on ollut Länsi-Uudenmaan yritysten yhteistyöllä ensin oppilaitosten ja it-yritysten kanssa Otaniemessä ja sen jälkeen myös muualla maailmalla. Hangosta Karkkilaan ulottuvan elinkeinoyhtiön rohkea ja innovatiivinen toiminta käynnisti uusien yritysten jatkuvan virran Länsi-Uudellemaalle. Alussa panostettiin 50 /asukas yritysneuvontaan. Nykyisin Tammisaaresta löytyy maailman suurin TOFU:n ja tofujalosteiden tehdas, jonka tuotannosta suurin osa menee vientiin aina Japania myöten. Tofua alettiin valmistaa myös kotimaisista raaka-aineista, joita kasvatetaan Länsi-Uudenmaan pelloilla. Karjalohjalta alkunsa saanut polttomoottoriautojen muuttaminen sähköautoiksi osoittautui uudeksi Nokiaksi, jonka ansiosta Lohjan työpaikkaomavaraisuus nousi huippulukemiin. Matkailussa katseet suunnattiin rikkaiden kaukomaiden suurkaupunkeihin ja pian japanilaiset alkoivat viettää osan vuotta Länsi-Uudenmaan rauhassa nauttien erilaisista hoidoista ja tietysti myös tofusta. Korealaiset lomailijat tulivat työperäisen maahanmuuton jälkiaallossa Lohjanjärvelle, jonne oli myös rakennettu heille palveluja ja majoitusta tarjoava pilvenpiirtäjä. Tämä Lohjan maamerkki edustaa tietysti viimeisintä Länsi-Uudellamaalla kehitettyä rakennusteknologiaa ja on täysin energiaomavarainen. Rakentaminen tehtiin työllisyyttä tukien ja kuljetusenergiaa säästäen läheisyysperiaatteella paikallisista raaka-aineista. Rakennuksen ja siinä käytetyn teknologian esittelystä on tullut merkittävä tulolähde Lohjalle. Ulkomaiset investoinnit käynnistivät laajamittaisen tuulivoiman rakentamisen. Lisäksi Inkoosen nousi koko Suomen energiaomavaraisuuden takaava fuusiovoimala. Yhdyskuntasuunnittelua nopeutettiin ja terävöitettiin Koska kuntien piti entistä nopeammin reagoida uusien yritysten, asukkaiden ja energiatehokkuuden maankäyttö- ja liikennetarpeisiin, maankäyttö- ja rakennuslain maapoliittisia välineitä otettiin aktiiviseen käyttöön. Yhdyskuntasuunnittelussa alkoi uusi kulttuuri, jonka mukaan kaikki yleis- ja asemakaavat tehtiin energiatehokkaiksi ja luonnonvaroja säästäviksi, mikä lisäsi myös hiilinielujen säilymistä ja kasvua. Kaupunkisuunnitteluun haettiin uutta potkua Välimeren orgaanisesti kasvaneista rantakylistä, mutta kaavaohjauksessa ei silti annettu yhtään periksi terveellisyyden, turvallisuuden ja energiatehokkuuden vaatimuksista. Uusista ideoista rohkaistuneina Aurlahden rakennusmassat tuplattiin ja epäilyistä huolimatta alueen asunnot myytiin yhdessä päivässä. Parikseen Aurlahti sai pian Lohjanjärvelle viimeisintä energiatehokkuutta edustavan pilvenpiirtäjän, jonka aurinkopaneeli-ikkunat heijastelivat järven aaltoja ja taivaan pilviä. Vieläkin ristiriitaisia tunteita herättävä hanke osoittautui matkailun vetonaulaksi ja jonotetuksi, jopa Helsingin neliöhinnat hakkaavaksi asuin- ja työpaikaksi. Kunnat yhdistivät rakennusvalvonnan voimavaransa antaakseen neuvoja ja starttirahaa rakentajille niin, että kaikista uusista taloista rakennettiin nollaenergiataloja. Ylimääräistä kannustinrahaa sai, jos rakensi uusinta teknologiaa edustavia energiaa tuottavia taloja. Myös olemassa olevan rakennuskannan energiasaneeraus toteutettiin kuntien yhteistyöllä ja asukkaiden yhteisillä projekteilla. Länsi-Uusmaalaisille ominainen yhteisöllisyys oli hyvä pohja aluetta rikastuttavalle kansainvälistymiselle. Virtuaalisen työnteon ja koulunkäynnin yleistyessä taajamien ja kylien paikallisyhteisöt kehittyivät uudelleen. Hyvinvoivien, vehreiden puutarhojen ja älykkäiden asuinalueiden maine kiiri Eurooppaan asti, eikä muuttajajonoille näy vieläkään loppua. 7

8 LÄHTÖKOHDAT Mitä voimme valita? Halusimme tai emme, yhdyskuntien kehittämiselle antavat tänään suunnan ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehdyt päästövähennystavoitteet ja -velvoitteet, joihin EU ja Suomi ovat sitoutuneet. Rakennetun ympäristön osalta lähiajan tavoitteena on energiankulutuksen vähentäminen 20%:lla seuraavan 7 vuoden aikana ja 80%:lla vuoteen Ympäristöministeriön tuottama Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 raportti kartoittaa kuntien liikenteen- ja maankäytönsuunnittelun roolia tavoitteiden saavuttamiseksi (Liite 2). Kestävän kehityksen periaatteet ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen edistämisestä ovat yhä myös voimassa. Ympäristöministeriön Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) 2009 antavat suuntaviivat kestävän kehityksen ratkaisuille yhdyskuntasuunnittelussa. Kansallisten tavoitteiden viestin voi kiteyttää viiteen ydinkohtaan: 1. Henkilöautoriippuvaisuutta lisäävän yhdyskuntakehityksen pysäyttäminen 2. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja tiivistäminen / hajarakentamisen hillitseminen 3. Joukko- ja kevyen liikenteen käytön lisääminen 4. Kaupan suuryksiköiden sijoittumisen estäminen yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle, henkilöautoriippuvaisiin kohteisiin 5. Materiaalien ja energian kulutuksen minimointi rakentamisratkaisuissa ja rakennusten käytössä Nämä tavoitteet muodostavat Länsi- Uudenmaan rakennemallityön sekä sitä toteuttavien asunto- ja maankäyttöpoliittisten ohjelmien raamin. 8

9 LÄHTÖKOHDAT Aktiivinen ote maankäytönsuunnitteluun näkyy useissa kunnissa HANKO RAA- SEPORI INKOO SIUNTIO LOHJA KARJA- LOHJA Strategiat Hangon strategia 2020, KV 2010 Raaseporin strategia Maankäyttöstrategia Maankäyttöstrategia ja kuntastrategia valmisteilla Maankäytön kehityskuva Lohjan kaupunkistrategia , Lohjan kaupungin maankäytön kehityskuva 2025, Ilmasto-ohjelma Yleiskaavo itus Taajama- OYK 2010 Keskustan OYK 2008 Taajama OYK 2012 ja keskustan OYK 2009 Maapolitiikka ei ole valmisteilla kaavoitus kunnan maalle, paitsi teollisuus ei ole ei ole Strategiassa tavoitteena maanhankintaohjelma raakamaan ostamiseksi Tilannekatsaus Asuntoohjelma Maapoliittinenohjelma Hajaasumisen luvat suunnittelutarvea lue + poikkeusluvat Olennaista sähköraide, tiivistäminen, korkealuokkaista, satama-teollisuus ja luovat alat rantaradan kapasiteetin nosto, kulttuurimaisemat ja rakennushistorialliset kokonaisuudet, pikkukaupungit ei ole valmisteilla Inkoon aseman kehittäminen, pistoraide satamaan ei ole KV 2006 maankäyttösopimukset yleiskaava rakennusjärjestys ei ole KV uusi tekeillä - aktiivinen maanhankinta ja maapol.keinojen käyttö, - I asemakaava vain kunnan omistamalle maalle rakennusjärjestys tä uudistetaan energiatehokasta, aseman ymp. kehittäminen, yritystoiminta asuminen - vapaa-aika-akseli bussi- ja raideliikennekaupungin kehittäminen - Länsirata seudun kaupan ja kulttuuripalvelujen keskus, elävä keskusta on uusia ei ole? hillitysti E18-tien matkaketjut Erityistä Hjalliksen merellinen hyvinvointikeskus ruukkiympäristöje n uusiutuminen, luovien alojen asukkaita, puutarhateema aktiivinen maapolitiikka kuntaliitosnäkymät seniorien talokylä NUMMI- PUSULA Nummi-Pusulan kuntastrategia 2020 useita maaseutualu eiden OYK, koko kunnan yk työn alla ei ole _ kaavoitus kunnan maille, mahdollisuus myös mm. maankäyttösopimuksiin suunnittelutarver atkaisut vyöhykemitoitus omakotitaloja ja kyläasumista, E18-näkyvyys ja liittymäpalvelut alustava ekokylävisio KARKKILA Karkkilan kaupungin strategia ei ole KV2008 I asemakaava vain kunnan omistamalle maalle, seuraavista maankäyttösopimukset rakennusjärjestys puutarhakaupunki, tiivistyminen, Vt2 teollisuusväylä, uusia omakotialueita terävä maapolitiikka 9

10 LÄHTÖKOHDAT Kaavoitustilanne Kuntien osayleiskaavoja päivitetään monessa kunnassa Raaseporin uuden kaupunkikokonaisuuden yleiskaavatarkastelu olisi kiireellisin tavoite Yleisesti kuntien kaavoitustilanne on hyvä. Tuoreita yleiskaavoja on lähes kaikissa kunnissa. Siuntio on hyvä esimerkki pienestä kunnasta, jossa on dynaaminen kaavoitusote. Inkoossa ja Raaseporissa yleiskaavoitus ei ole kehitystä vastaavalla tasolla. Kuntakohtaiset kaavoitustilannekartat ja niihin liittyvät kaavavarantolaskelmat löytyvät MALe nettisivulta. Varausten riittävyyttä on tarkasteltu Asuntopoliittisessa ohjelmassa. 10

11 LÄHTÖKOHDAT Kuntien strategiset tavoitteet Siuntio 1. Kuntakeskuksen väestöpohjan ja palvelurakenteen vahvistaminen 2. Störsvikin asuntoalueen ja vapaa-ajankeskuksen kehittäminen 3. Sunnanvikin yritysalueen kehittäminen, konseptiin yhdistetään työ asuminen vapaa-aika 4. Hajarakentamisen ohjaaminen taajamiin 5. Kehityskäytävät -rantarata, jonka vaikutuspiiriin kuuluvat : Kuntakeskus,Kela, Vuohimäki -kantatie 51, jonka vaikutuspiiriin kuuluvat : Vuohimäki, Sunnanvik, Störsvik Karkkila 1. Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki, jossa yhdistyvät sekä kaupunkimaiset että maaseutumaiset piirteet 2. Tiivis kaupunkirakenne, jossa liikutaan pääasiassa jalan ja polkupyörällä 3. Elinkeino-omavaraisuuden nostaminen palveluja kehittämällä 4. Onnistumisen avaimet: - Asukasmäärän hallittu kasvu - Kaupunkimaisen keskustan ja joukkoliikenteen kehittäminen Ennakoiva ja ohjaava kaavoitus ja maapolitiikka Ympäristöarvot Nummi-Pusula Lohja 1. Maaseutumainen ja viihtyisä, laadukkaan asuinympäristön kunta 2. Hyödynnetään erinomainen sijainti osana metropolialuetta 3. Maankäytön suunnittelulla mahdollistetaan E18-tien, mt 110:n ja VT2:n hyödyntäminen elinkeinoelämän näkökulmasta 4. Kunta toimii aktiivisesti saadakseen tulomuuton kautta asukkaita 5. Kasvu pyritään pitämään hallittuna 1. Länsiradan edunvalvonta ja rakentamisen edellyttämä kaavoitus 2. Energiatehokkaan kaavoituksen toteuttaminen rakenteessa ja rakentamisessa 3. Turvallinen ja toimiva kaupunkiasuminen keskustassa sekä järvi- ja harjumaisemassa 4. Joukkoliikenteen tukeminen kaavoituksen keinoin 5. Kevyen liikenteen reittien kehittäminen 6. Haja-rakentamisen ohjaaminen taajamiin 7. Länsi-Uudenmaan kaupallisen keskittymän aseman säilyttäminen ja sen kehittäminen 11

12 LÄHTÖKOHDAT Kuntien strategiset tavoitteet Inkoo Raasepori 1. Aseman käytettävyyden ja profiilin nostaminen matkaketjuliikkumisen vaikutusalueen laajuus paremmin huomioon: runsaasti potentiaalisia käyttäjiä jo nyt ja erityisesti kesäisin 2. Liityntäpysäköinnin ja joukkoliikennemuotojen yhteispelin kehittäminen 3. Elinvoimainen satama ja suuret energiantuotantohankkeet 4. Pistoraide Inkoon asemalta syväsatamaan 5. Yleiskaavoituksen ajantasaistamiseen ja maapolitiikan tehostamiseen panostetaan 1. Rantaradan parantaminen 2. VT 51:n risteysten liikenneturvallisuuden parantaminen, bussipysäkkien liityntäpysäköintipaikat ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet niille 3. Asemanseutujen kehittäminen: Lappohjan asemanseudun kehittäminen yhdessä Hangon kanssa 4. Haja-asumisen ohjaaminen 5. Puutarhateema matkailun ja asumisen moottorina 6. Katso myös Raaseporin maankäyttöstrategia 2009 Hanko Karjalohja 1. Uusi taajamayleiskaava tiivistää ja tehostaa 2. Logistiikkapalvelujen kehittäminen: Hanko- Hyvinkääradan sähköistäminen on tärkein investointi, koska veturin vaihtotarve Riihimäellä on este vuorovaikutuksen kehitykselle Venäjältä Rostockiin 3. Vaihdoitta sujuvan raideliikenteen, joukkoliikenteen jatkoyhteyksien ja lippuyhteistyön kehittäminen (- tukee myös kouluyhteistyötä kaksikielisellä alueella) 4. Matkailutarjonnan laajentaminen ja PKS:n virkistysalueena toimimisen kehittäminen 5. Luovan alan yrittäjiä vapaana oleviin, vanhoihin teollisuus- ja toimitiloihin 6. Sataman yhteistyöverkoston monipuolistaminen, myös matkustajaliikenne, selvitysvaihe, 7. Täktomin lentokenttävisio, selvitysvaihe 1. Keskustaajaman tiivistäminen omaleimaisesti ja väljästi 2. Yhteydet PKS:lle kuntoon liityntäpysäköinnillä ja E18/Sammatin liittymän joukkoliikenteen ja saavutettavuuden parantamisella 3. Sisäisen liikenneverkon tason kohottaminen ja kevyen liikkumisen verkostojen rakentaminen 4. Järvien virkistys- ja matkailupotentiaalin hyödyntäminen rakentamalla pyörätieverkostoja Lohjanjärven ympäri 12

13 LÄHTÖKOHDAT Maankäyttötavoitteet näyttävät samaan suuntaan Yhteinen lähtökohta: 1. Metropolialueen kasvu halutaan ottaa vastaan kestävällä tavalla. 2. Kunnilla on tuoreita tai valmistumisvaiheessa olevia osayleiskaavoja, joissa *VATTien periaatteita toteutetaan: Hanko, Siuntio, Lohja, Nummi-Pusula, Karkkila 3. Tuoreet kaavat, kuntien strategiset tavoitteet ja ryhmätyöt osoittavat, että Länsi- Uudenmaan kunnissa on syntynyt laaja yhteisymmärrys virkamiesten kesken yhdyskuntarakenteen kehittämistarpeesta VATTien hengessä: 1. Taajamia kehitetään kompakteina joukkoliikenteen ja kevyen liikkumisen toimintaedellytyksiä parantavina kokonaisuuksina 2. Kuntien taloudelle kestämätön ja yhdyskuntien kehittämistä häiritsevä hajarakentaminen lopetetaan ja sen ohjaamiselle etsitään yhteiset kriteerit, joihin sitoudutaan 3. Elinkeinoille luodaan kasvumahdollisuuksia logistisissa solmukohdissa 4. Raideliikenteen lisäämiselle ja rakentamiselle luodaan edellytykset asemien ympäristöjen täydennysrakentamisella, uusia asemanseutuja avaamalla ja asemia hyödyntäviä työpaikka-alueita kehittämällä Nyt kehitettävässä ja valittavassa Länsi-Uudenmaan rakennemallissa ei ole syytä lähteä kyseenalaistamaan näitä tavoitteita. 13

14 LÄHTÖKOHDAT Länsi-Uusimaa laukkaan rautahevosella - raide- ja joukkoliikenteen kehityskäytävät muodostavat Länsi-Uudenmaan rakenteen selkärangan ja rakennemallin lähtökohdan Kehityskäytäviin liittyy v tehtyjä hankeselvityksiä (MALe -nettisivulla linkit aineistoihin kohdassa Liikennehankkeet). Raideliikenteen hankeselvityksissä on tutkittu asemien paikkoja ja väestöpohjaa. Kokonaisuudessaan uusille asemanseuduille on visioitu uutta asukasta. Lohjan taajamaosayleiskaa vaehdotuksessa asemien avaamiseen on varauduttu. 14

15 ANALYYSIT Vuorovaikutusalueiden erityispiirteet Pitkien etäisyyksien takia Länsi- Uudenmaan taajamien välillä on vähän maankäyttövuorovaikutusta yhteiset intressit kohdistuvat liikennekorridoorien kautta palvelu- ja työpaikkarakenteeseen ja sitä kautta koko seudun elinvoimaisuuteen. Länsi-Uusimaa koostuu kahdesta itsenäisestä pikkukaupungista, Hangosta ja Karkkilasta sekä kahdesta kaupunkiseudusta, Lohjan kaupunkiseudusta ja Raaseporin kaksoiskaupungista ympäristöineen. Näiden vaikutusalueella kehittyvät Karjalohjan, Nummi-Pusulan, Siuntion ja Inkoon kunnat. Pohjoisen Länsi-Uudenmaan pääväylä on E18 ja eteläisen Länsi-Uudenmaan rantarata sekä kt51/vt25. Kaupunkiseutuja yhdistää Kehä V:ksikin kutsuttu vt

16 ANALYYSIT - Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 ei voi koittaa ilman raideliikenteen voimakasta kehittämistä! NYKYISTEN JA SUUNNITELTUJEN ASEMIEN VÄESTÖPOHJAT NYT Rantaradan parantamisen ja Lohjan kaupunkiradan (Länsiradan) rakentamisen jälkeen 36% (nyt 16%) eli asukasta Länsi-Uudenmaan nykyisistä asukkaista asuisi 2 km:n saavutusvyöhykkeellä raideliikenteestä. 5 km:n saavutusvyöhykkeellä asuisi 62% Länsi-Uudenmaan nykyisistä asukkaista. Se on maaseudun ympäröimällä pikkukaupunkialueella paljon. 16

17 ANALYYSIT Tulevaisuuskuvan taustalla ovat potentiaalit, joista syntyy länsiuusmaalainen elämä sekä uusia asukkaita ja elinkeinoja houkutteleva vetovoima TARJOLLA ELÄMÄN LAATUTEKIJÖITÄ Muuttoliikkeen, mökkeilyn ja matkailun näkökulmista Länsi-Uusimaa on täynnä luontaista potentiaalia niin luonnon kuin teollistumisen historian ja rakennuskulttuurin näkökulmista. Vapaa-ajan palvelujen tarjonta on urheilupainotteista. Tielläliikkujia ja PKS:laisia pysähtymään ja viipymään houkuttelevissa palveluissa, majoittumismahdollisuuksissa, opasteissa, vesiliikenteessä, jne. on paljon kehitystarvetta ja -potentiaalia. Alue voisi esimerkiksi profiloitua moottoripyöräretkeilyn lisäksi myös polkupyörämatkailuun avarien maalaismiljöiden ja mielenkiintoisten kulttuurikohteiden kautta. Tämä edellyttäisi kuitenkin retkipyöräilyyn soveltuvan, erillisen kevyen liikenteen verkoston rakentamista. Verkosto kohottaisi myös asumistasoa ja palvelisi kasvavan senioriväestön elinvoimaa. Tutustu myös Maaseutuasumisen vetovoimatekijät ja laatu kyselytutkimukseen viimeisen viiden vuoden aikaan Länsi-Uudenmaan haja-asutusalueille muuttaneiden motiiveista ja kokemuksista. Tutkimus löytyy MALe -nettisivulta. 17

18 ANALYYSIT 70%:lla Länsi-Uudenmaan asukkaista kauppa on yli 1 km:n päässä kotoa Tiivistäminen ei yksin riitä kauppaverkon ylläpitoon kaavoituksella on olennainen rooli kokonaisuuden kannalta parhaiten toimivien paikkojen tarjoamisessa ja kestävän kehityksen näkökulmasta negatiivisten paikkojen tai liian suurten yksikköjen torjunnassa. Kaupan saavutettavuudelle asemakaavoitetulla alueella tulisi asettaa selkeä tavoite, jonka ylläpidosta neuvotellaan keskusliikkeiden kanssa uusien kaupan hankkeiden aktivoituessa. Kaupan ja muiden palvelujen saavutettavuusanalyysit erillisessä karttaanalyysiraportissa ja MALe -nettisivulla. 18

19 ANALYYSIT 30 paikkatieto- ja saavutettavuusanalyysiä sekä tulevaisuuskuvan tilastoanalyysit kertovat käynnissä olevista ilmiöistä: pendelöinnistä, rakentamisen suuntautumisesta, asukkaiden ikärakenteen vanhenemisesta, palvelujen saavutettavuudesta jne.. Näiden ilmiöiden hallittuun ohjaamiseen kuntatalouden, elämänlaadun ja kasvihuonekaasupäästövähennystavoitteiden näkökulmista kestävään suuntaan on rakennemallityössä etsitty yhteisiä keinoja. Kaavoitetun alueen ulkopuolista rakentamista on käsitelty Maankäyttöpoliittisessa ohjelmassa. Paikkatietoanalyyseistä on erillinen teemakarttojen analysointiraportti, jonka lopussa on strategiatyöskentelyssä esille nostettuja keinoja ilmiöiden ohjaamiseen. ANALYYSIT JA TAUSTASELVITYSRAPROTIT: / KOKO > MALe 19

20 TULEVAISUUSKUVA Haasteet käännetään elinvoimaksi TULEVAISUUSKUVAN HAASTEET: 1. Länsi-Uudenmaan potentiaalien kehittäminen eläväksi osaksi metropolialueen elämänlaatua ja kansainvälistä kilpailukykyä = merellisyyden, järvirikkauden, ruukki- ja teollisuuskulttuurimiljöiden, idyllisten pikkukaupunkien ja ylvään maaseudun potentiaalit käyttöön 2. kasvun dynamiikka alueen sisällä vuorovaikutuksessa metropolialueen kanssa 3. taloudellisesti mielekkään palvelu- ja yhdyskuntarakenteen edistäminen, 4. joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen matkaosuuden kasvattaminen, 5. elinkeinopohjan uudistaminen, erityisesti luovat alat, 6. arjen monipuolisuuden ja ympäristöjen parantaminen taajamissa, 7. ikääntyvän väestön muuttokiertoon ja tarpeisiin vastaaminen, 8. maaseudun viehätykselle kilpailukykyisen tiiviin ja monipuolisen kaupunkiympäristön kehittäminen, 9. maahanmuuttoon varautuminen. KAIKISSA VALINNOISSA MUKANA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN: Tarvitaan CO 2 - ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, energiatehokkuutta ja kestävää kehitystä edistävän tietoisuuden ja tahtotilan synnyttäminen läpäiseväksi periaatteeksi kaikissa ratkaisuissa ja rakentamisessa. MYÖS UUSIA HAASTEITA NÄKÖPIIRISSÄ: Vesivarojen ehtyminen Uutena haasteena maailma on kohtaamassa vesivarojen ehtymisen erityisesti juomakelpoisen veden muodossa. Haaste avaa Suomessa uusia elinkeinopotentiaaleja mutta myös eettisen näkökulman kaikkeen veden käyttöön. Jo nyt on viitteitä yhdyskuntien juomakelpoisen veden kulutuksen joutumisesta uuteen tarkasteluun. Vesikierroiltaan omavaraisia alueita ja kaksivesijärjestelmiä ollaan jo kehittämässä. Nämä uudet mallit voivat haastaa nykyisen kunnallistekniikan rakentamisen. Maapallon vesivarojen ehtymiseen liittyy myös uhkakuva ns. vesipakolaisuuden kasvusta. Vendenpinnan nousu ja tulvavaara-alueet Länsi-Uudellamaalla rakentamisen kannalta ollennainen rakennettavuustekijä ovat myös rantojen tulvavaara-alueet ja ilmastonmuutoksen tuoma merenpinnan kohoamisvaara. Uudenmaanliiton Maakuntakaavan uudistuksen perusselvitysaineistossa voi tutustua tätä käsittelevään materiaaliin. 20

21 TULEVAISUUSKUVA Tulevaisuuskuva kiteytyy neljään ydintavoitteeseen 1. Energiaviisaus (energiatehokkuus, päästöttömyys, kestävä kehitys) 2. Taloudellisuus 3. Saavutettavuus >< lähielämä (riippuen onko kyse mikro- vai makrotason hankkeesta) 4. Työpaikkaomavaraisuus Kaikkien hankkeiden ja rakentamisen kannattavuus peilataan ydintavoitteita vasten. Tulevaisuuskuvassa metropolialueen kasvu halutaan ottaa vastaan kestävällä tavalla. Kestävyyttä tavoitellaan ensisijassa liikkumismahdollisuuksien kehittämisen kautta: Joukkoliikenteen parantaminen Raideliikenteen voimakas kehittäminen Lähiliikkumisen laatukäytävät Tiestön turvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen Kannattavassa hankkeessa 3 / 4 kriteeristä täyttyy. Maankäyttö ja palveluverkon kehitys suunnataan mahdollistamaan asukkaiden ja yrittäjien energiaviisaat liikkumisvalinnat. 21

22 TULEVAISUUSKUVA Energiaviisas tulevaisuus syntyy konkreettisista valinnoista Rantaradan kehittäminen, Hanko-Hyvinkääradan sähköistäminen, joukkoliikenneratkaisut ja Länsiradan (= Lohjan taajamarata) rakentaminen Pitkän aikavalin tavoitteena Espoo-Salo (Turku-Hki) kaukoliikenteen oikorata, jossa asemat Lohjalla ja Nummi-Pusulassa Joukkoliikennereittien läheisyyteen asumista Kuntien sisäinen ja välinen joukkoliikenne toimivaksi Liityntäpysäköinti, jl-hinnan tukitoimet, hintahyppäysrajojen poistaminen: koko Uusimaa yhdeksi joukkoliikennevyöhykkeeksi Kevyen liikenteen kattava verkosto ja sujuvuus kuntien sisällä Energiatehokas kaavoitus, joka vähentää liikkumistarvetta monimuotoisella alueiden käytöllä ja palveluverkon kattavuudella Puutarhakaupunki, jossa yhdistyvät maaseudun ja kaupunkimaisuuden piirteet ja viherrakentaminen ulotetaan pihoilta puistoihin Paikallinen energiantuotanto ja pyrkimys energiaomavaraisuuteen Työpaikkaomavaraisuuden ylläpito ja lisäys Yrittäminen asuminen - vapaa-aika -konsepti (esim. Siuntio) Kylien profilointi: 1: peruspalvelut sisältävien kylien asukaspohjan tukeminen 2: palveluttomien, mutta muuten yhdyskuntateknisesti mielekkäiden kylien salliminen Hajarakentamisen hillitseminen ja tietoinen ohjaaminen 22

23 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakenteen tavoitteena on yhdistää lähielämän toimivuus ja hyvä saavutettavuus 23

24 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Vaihtoehdot syntyvät liikennejärjestelmän kehityksestä ne myös toteutuvat eri aikaan Länsi-Uudenmaan eri osissa TAVOITE 1: MAKSIMI RAIDELIIKENNE + joukkoliikennekorridoorit ja lähiliikkumisen laatukäytävät TAVOITETTA TUKEVA KEHITYS 2: HYVIN TOIMIVA BUSSILIIKENNE + lähiliikkumisen laatukäytävät LÄHTÖTILANNE 3: NYKYTRENDI 24

25 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehdot muodostavat vaiheittainrakentumissuunnitelman RAIDELIIKENNE MAX JOUKKOLII- KENNE MAX Nykytilanne Valinta on nykytrendin kääntäminen energiaviisaan tulevaisuuden suuntaan. 25

26 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 1: MAKSIMI RAIDELIIKENNE + joukkoliikennekorridoorit ja lähiliikkumisen laatukäytävät TAVOITE 1: MAKSIMI RAIDELIIKENNE + joukkoliikennekorridoorit ja lähiliikkumisen laatukäytävät Yhdyskuntarakentaminen kohdistuu voimakkaimmin asemanseuduille: Kasvavat, vanhat asemanseudut, kasvupainejärjestyksessä: Siuntio, Inkoo, Karjaa, Tammisaari, Hanko Uudet asemat, joissa väestöpohjaa on jo: Lohjan keskusta ja Lohjan asemanauha Uudet asemataajamat: Kela/Vuohimäki Vanhojen asemakaupunkien vaikutusalueella yhdyskuntarakennetta ja liikkumista tukevat asemataajamat: Dragsvik, Lappohja Espoo-Salo kaukoliikenneradan asemataajama Lohjalla ja Nummi-Pusulassa Vyöhykeajattelu rakentamisen intensiteetissä, rakentaminen pienkerrostalovaltaista ja monipuolista asemien ympärillä Hajarakentamisen hallinnassa yhteisin kriteerein, vaikka hyvä raideliikenne voi myös lisätä haja-rakentamispainetta Joukkoliikennekorridorit Kt51, Vt2, ja E18/kt110 bussiliikenteen kehittäminen, liityntäpysäköinti liittymiin (kannustinjärjestelmä?) Bussi- ja raideliikenteen saumaton yhteistyö vaihtopisteissä, aikatauluissa ja lipuissa Sisäisen joukkoliikenteen runkolinjat: kehä V (vt25+rata) ja Inkoo/Siuntio Lohja Nummi- Pusula Karkkila (palveluliikenne liityntäliikenne) Lähiliikkumisen laatukäytävät Kevyen liikkumisen verkostojen kattavuus ja laatukäytävät ja pikaväylät Pyöräpysäköinti, lippukannustimet ja matkaketjut (pyörän kuljetus/vuokrausmahdollisuudet) Vaikutushypoteeseja (tutkimusaiheita): Raideliikenteen ja vapaa-ajan palvelujen / matkailun kehittäminen on lisännyt alueen työpaikkoja xxxx kpl Lähielämän, kevyen liikenneverkon ja työpaikkaomavaraisuuden kehittyminen on vähentänyt liikennesuoritetta x% ja CO 2 /kasvihuonekaasupäästöjä y% Luovien alojen yrittäjiä on hakeutunut suurimmille asemille ja teollisuushistorialta vapautuvaan rakennuskantaan 26

27 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 2: HYVIN TOIMIVA BUSSILIIKENNE + lähiliikkumisen laatukäytävät TAVOITETTA TUKEVA KEHITYS 2: HYVIN TOIMIVA BUSSILIIKENNE + lähiliikkumisen laatukäytävät Yhdyskuntarakentaminen omakotivaltaisempaa ja keskittyy lähemmäksi PKS:a. Muuten sama kuin edellä. Joukkoliikennekorridorit vt25/kt51, E18/kt110, vt2 säteittäiset joukkoliikennekorridorit PKS:n suuntaan: pikavuoroja vakioliikenteen roolien kehittäminen, liityntäpysäköinti liittymiin (kannustinjärjestelmä?) Bussi- ja raideliikenteen saumaton yhteistyö Rantaradan asemilla, aikatauluissa ja lipuissa Sisäisen joukkoliikenteen runkolinjat: vt25 ja Inkoo/Siuntio Lohja Nummi-Pusula Karkkila (palveluliikenne vaihtoliikenne) Lähiliikkumisen laatukäytävät Kevyen liikkumisen verkostojen kattavuus, pikaväylät ja laatukäytävät myös taajamien välille ja kylien ympäristöön Pyöräpysäköinti, lippukannustimet ja matkaketjut (pyörän kuljetus/vuokrausmahdollisuudet) Vaikutushypoteeseja: Joukkoliikenteen matkaosuus ei kasva bussiliikenteellä raideliikenteen tasolle 1) matkustusmukavuuden ja 2) väljemmän rakenteen takia. 27

28 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 3: NYKYTRENDI LÄHTÖTILANNE 3: NYKYTRENDI - JOS NYKYTRENDI JATKUU Tarpeeksi isot investoinnit joukkoliikenteen kehittämiseen puuttuvat Tieverkkoa perusparannetaan pahimmissa kohdissa elinkeinoelämän ja liikenneturvallisuuden tarpeisiin Yhdyskuntarakentaminen omakotivaltaista Paine hajarakentamiseen kasvaa lähimpänä PKS:a ja palveluja entisestään harvan kunnan hanska pitää Kesämökkinen muuttuminen asunnoiksi voimistuu rannikolla. Joukkoliikennekorridoorit: Väljempi rakenne ja harventuva asukaskanta vaikeammin palveltavissa. Joukkoliikenne supistaa entisestään: vain pikavuoroja PKS:n suuntaan + koululaisille ja opiskelijoille ostettu liikennöinti. Lähiliikkumisen laatukäytävät: Kevyen liikkumisverkoston kehittämiseen ei löydy motiivia ja varoja, tehdään pieniä parannuksia lähinnä keskustoissa Vaikutushypoteeseja: Uudistumisen elinkeinovaikutukset jäävät toteutumatta Väestö polarisoituu niihin, joilla on varaa liikkua ja asua väljässä ympäristössä tai uusissa varakkaalle senioriväestölle kohdistetuissa kerrostaloissa, ja niihin, joiden on pakko asua peruskorjausta odottavassa kerrostaloympäristössä tai rapistuvissa omakotitaloissa Urbaanin elämän ympäristöt rapautuvat entisestään, palvelujen saavutettavuus heikkenee, parkkipaikkapaine rasittaa keskustoja Kaupan verkko harvenee: kaupan intressinä rakentaa liikennevirtojen varteen, keskustoissa suuntaudutaan vanhenevan väestön palveluihin 28

29 KEHITYSKOHTEET 29

30 KEHITYSKOHTEET Elinkeinokohteet - Logistiikan ja luovien alojen kehittäminen tukevat sekä nykyistä yritystoimintaa että uudistavat elinkeinopohjaa Koko Uudenmaan mittakaavassa merkittäviä elinkeinoalueiden kehityskohteita ovat: Hangon logistiikkakeskus Lohjalla Muijalan-Nummenkylän yritys- ja logistiikka-alueen kehittäminen E18-tien ja mahdollisen Länsiradan vaikutusalueella Siuntion Sunnanvikin pienyritystoimintaan ja erityisesti luoviin aloihin erikoistuva yritysalue kt 51:n ja Siuntiontien risteyksessä Inkoon syväsataman pistoraide Inkoon, Hangon ja Raaseporin tuulienergian tuotantoalueet Halpalentojen lentokenttävisio (Hanko / Täktom) Halpalennoille oma kenttä Etelä-Suomeen vähentää Helsinki-Vantaan ruuhkaa? Hankoon vain tunti junalla PKS:lta - tukee rantaradalle suoria junavuoroja ja Karjaa-Hanko välin sähköistämistä Yhteys Hanko - Hyvinkäärataa pitkin muualle Suomeen - tukee radan sähköistämistä ja avaamista henkilöliikenteelle Toimii tavararahdin uutena väylänä kehä V:n logistiikkakäytävää (vt25+rata) pitkin - PKS:a rasittava tavarankuljetusliikenne vähenee 30

31 KEHITYSKOHTEET Matkailu ja vapaa-aika - Matkailun ja elämänlaadun vetovoimatekijät syntyvät vesistöjen läheisyydestä Matkailun ja vapaa-ajan sekä niihin liittyvien elinkeinojen potentiaaliteemat: Hanko: aalto ja tuuli Raasepori: puutarha Lohja ja pohjoinen Länsi-Uusimaa: vesi Olennaista järvien vapaa-ajan käytön ja näkyvyyden lisääminen kattavilla pyöräilytason reitistöillä: Tavoitteena mahdollisuus pyöräillä järven ympäri: Lohjan järvi Reitit maiseman ja luonnon kohokohtien kautta esim. Karkalin kansallispuisto ja Torholan luolasto Levähdyskohteiden ja palvelujen tarjoaminen, esim. maisemakahvilat, vuokrasaunat Muun oheen sopivan vesivirkistyksen lisääminen, kuten veneiden ja kanoottien vuokraus, retkiluisteluradat, purjelautailu jne. Juna-bussiyhteistyö (+yöpyminen) järvipyöräilyyn ja retkiluisteluun PKS:lta Vapaa-ajan asuinympäristön monipuolistaminen ja matkailutarjonnan potentiaalit näyttävät samaan suuntaan: Lohja Lake Lohjanjärven (erityistä saaret, joissa kyliä, omenatiloja ja maataloutta) koko ympäristön kehityshanke Virkkalassa Kalkkipetterin vanha tehdasalue on potentiaalinen kulttuuri/elämysmatkailun ja majoituksen kehityskohde, ja Billnäs-Fiskars-Mustio akselin jatko Kisakallion maailman ainoa aarniometsä / hiljaisuuden metsä, jonka alla kulkee moottoritie kansainvälisen tason nähtävyys Nummi-Pusulan ja Karkkilan järvien, jokien ja laajojen metsäalueiden virkistyspotentiaalit käyttöön Keräkankareen ulkoilualueen kokonaisvaltainen kehittäminen Etelä-Suomen johtavaksi ulkoilu- ja virkistysalueeksi (Nummi-Pusulan kuntastrategia 2020), jo nyt laajat hiihtomaastot Karkkilassa on käynnistymässä kaupunkipuistohanke, jossa viherrakentamista edistetään Pyhäjärven ja Karjaanjoen läheisyydessä olevilla puistoalueilla, kaduilla ja pihoilla Karkkilan elokuvakaupunki (vrt. Trollhättan Ruotsissa) vanhaan valimomiljööseen ja teollisuustiloihin Siuntion Störsvikissä vapaa-ajankeskus meri asuminen vetovoiman hyödyntäminen ja elämysmatkailu, erityisesti Kopparnäs Störsvik virkistysalueella 31

32 KEHITYSKOHTEET Yhteydet sisäisissä yhteyksissä pullonkauloja SÄÄTEETTÄISEN LIIKKUMISEN HISTORIA OHJAA YHÄ Maasto-olosuhteet, järvisyys ja mäkisyys ovat kehittäneet Länsi-Uudenmaan suorimmat yhteydet säteittäisiksi Helsingin suuntaan (vt2, vt1, kt51), ja vuorovaikutus myös näitä väyliä pitkin on voimakkainta. Poikkeuksen muodostaa Salpausselän suuntainen vt25: Hanko-Tammisaari- Karjaa-Lohja-Hyvinkää yhteys. Tällä yhteydellä ei kuitenkaan ole joukkoliikennettä Lohjan ja Hyvinkään välillä. Maaston takia taajamien välinen paikallistiestö on jäänyt kapeaksi ja mutkaiseksi erityisesti Lohjan suuntaan. Tämä aiheuttaa pullonkauloja Länsi-Uudenmaan sisäisen vuorovaikutuksen kehittymiselle esimerkiksi työssäkäynnissä ja palveluyhteistyössä. Voimakkaimmin kasvaneilla alueille tai mökkeilysesongin aikaan on vanhaan kylätiestöön syntynyt liikennemäärien kasvun seurauksena lukuisia vaarallisia kohtia, joiden seurauksena myös kevyt liikenne on lähes kokonaan poistunut niiltä. Tämä lisää yksityisautonkäyttöä myös palvelumatkoilla ja vapaa-aikana. KEHITYSTARPEET: 1: Sisäisen joukkoliikenteen kehittäminen: Sisäinen joukkoliikenne on olematonta ja palvelee vain koululaisia miten sitä voitaisiin kehittää? Puuttuvat sisäiset joukkoliikenneyhteydet: Nummi-Pusula - Lohja Pusula Ikkala Karkkila Lohja Sammatti - Karjalohja Liityntäpysäköinti bussiliikenteeseen E18-tietä pitkin on suosittua ja liityntäpysäköintikapasiteetti on osoittautunut riittämättömäksi E18-tien puuttuvat pikavuoropysäkit: Sammatin liittymä palvelisi hyvin Sammattia, Karjalohjaa ja Nummea Karnaisten liittymä palvelisi hyvin Länsi-Lohjaa Nummi-Pusulassa E18-tien avaaminen on heikentänyt joukkoliikennettä 2: Sisäisen liikenneverkon turvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen: Sisäisen liikenneverkon laatutason kartoitus ja parannussuunnitelma, myös kevyen liikkumisen näkökulmasta (olennainen esim. pyöräretkeilyn ja turismin kehittymisen näkökulmasta). Sopii tehtäväksi kuntien välisenä yhteistyönä. 32

33 KEHITYSKOHTEET Taajamat - kysyntää on sitä enemmän mitä lähempänä PKS:a ollaan Karkkila kasvaa vt2:n teollisuusväylän varrella maltillisesti tiivistyen. Kehä V:n (vt25-hanko-hyvinkäärata) kautta vuorovaikutus lännessä Turun, Lohjan ja Hangon suuntiin sekä idässä pääradalle ja Itä-Suomeen ovat olennaista logistiikkaa. Nummi-Pusula täydentää kolmea taajamaa ja tarjoaa kylä/maaseutuasumisvaihtoehtoja kunnan eteläosassa mt110:n vaikutusalueella. Tarjonta jatkaa kunnan asutushistoriaa, joka on eteläosissa kulttuurivaikutteisempaa ja vanhempaa kuin kunnan pohjoisosissa. Haasteena joukkoliikenneyhteyksien parantaminen ja kevyen liikenteenväyläverkoston laajentaminen. Karjalojan ja Sammatin pikku taajamat ovat jo sen verran kaukana PKS:sta, että alueelle ei kohdistu kokonaisuuden kannalta merkittävää pendelöivään elämäntapaan perustuvaa omakotikysyntää. Sen sijaan perinteiset kirkonkylät tarjoavat Länsi-Uudellamaalla merkittävän omaleimaisen maaseutumaisen asumisvaihtoehdon. Nämä perinteiset loma-asumiskunnat tarjoavat edelleen myös vetovoimaisen loma-asumisen ja virkistysmatkailun kohteen. Lohja kehittyy yhdyskuntarakenteeltaan eheänä nauhakaupunkina Virkkalasta Muijalaan edistäen Länsiradan rakentamista. Lohjan keskusta tiivistyy ja kehittyy monipuolisena kaupan ja keskusta-asumisen alueena. E18- Muijalan, -Lempolan ja -Karnaisten liittymien vaikutus ohjataan uudessa taajamaosayleiskaavassa tukemaan joukkoliikennekaupungin kehittymistä. 33

34 KEHITYSKOHTEET Taajamat Rantaradan varrella merellisen asumisen kehittämiseen on tilaa Siuntion kuntakeskuksen väestöpohjaa vahvistetaan nykyistä aluetta tiivistämällä ja laajentamalla. Siuntion sydän on uusi v rakenteille tuleva rivi- ja pienkerrostaloalue 800 asukkaalle. Störsvikin alueelle rakentuu pientaloalue merelliseen miljööseen vapaa-ajankeskuksen viereen. Kela-Vuohimäen alue on yhdessä Kirkkonummen kanssa tulevaisuuden potentiaali joka liittyy Rantaradan kehittämiseen. Inkoossa aseman ympäristön kehittäminen on iso tulevaisuuden potentiaali, mutta kaavallista valmiutta ei vielä ole. Kuntakeskuksen kehitystä jarruttaa maanomistustilanne. Karjaa kehittää kävelykeskustaa, vaalii puutarhakaupunki-identiteettiä ja avaa uusia omakotialueita aseman vaikutusalueella. Pinjainen, Pohja ja Fiskari ovat kehittyviä messu- ja kulttuurimatkailun kohteita, sekä luovaa luokkaa ja kakkosasumista houkuttelevia alueita. Karjaan aseman vaikutusaluetta. Tammisaaren tiiviin taajaman ympärillä on Dragsvikin suunnassa runsaasti potentiaalia rantaradan liikenteen kehittämiseksi avattaville asunto- ja työpaikka-alueille. Hangon uusi taajamayleiskaava tiivistää niemen kärjessä koossapysyneen merikaupungin keskustaa ja tarjoaa maltillisesti uusia omakotialueita lähinnä asukkaiden ikääntymisestä johtuvan väljyyskasvun kattamiseen. Lappohjan taajama on potentiaalinen rantaradan kehityskohde ja Täktomin mahdollisen lentokentän ympärillä on tilaa kehittyä. Rantaradan liikenteen lisääminen yhdessä Täktomin lentokentän kanssa avaisi Tammisaaren ja Hangon välille aivan uuden merellisen Suomen kehitysmahdollisuuden. - Onko rantaradan heikko taso syynä taajamien väestörakenteen vanhenemiseen ja tätä kautta kuntien talousongelmiin? 34

35 MALe TOTEUTTAMISTRATEGIA 1 Maankäytön profilointi PERIAATTEET: 1. Metropolialueen kasvu otetaan vastaan energiaviisailla ratkaisuilla. 2. Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä tuetaan maankäytöllä. 3. Kaupunkitaajamien, maaseututaajamien ja maaseudun raja selkeytetään. Kaupunkimaisten taajamien kaksivaiheinen kehittyminen: 1. Taajamien tiivistyminen ja kasvaminen tukien sisäistä ja ulkoista joukkoliikennettä. Samalla kaavoituksessa varaudutaan hankeselvityksissä esitettyjen asemien avaamiseen ja niiden vaikutusalueen pikkukaupunkimaiseen rakentamiseen. Yleiskaavat päivitetään raideliikenteen toteutumisen mukaan. 2. Raideliikenteen kehittyessä asemanseutujen tehokas rakentaminen ja uusien asemataajamien kehittäminen (radanvarsien nauhakaupunkikehitys) Maaseututaajamien ja alueiden omaleimainen kehittyminen: 1: Maaseututaajamat kehittyvät ja kasvavat omia erityispiirteitään vaalien tavoitteena palvelujen ylläpito, kevyen liikenneverkon kasvattaminen ja joukkoliikenteen kehittäminen 2: Kehitettävät kylät profiloidaan elinvoimaisuuden ja yhdyskuntateknisen mielekkyyden mukaan 35

36 MALe TOTEUTTAMISTRATEGIA 2 Seudullisen liikennejärjestelmän kehittämisen priorisointi Investoinnit: 1: Hanko-Karjaa-Hyvinkää radan sähköistäminen ja Lohjan asemanauha, jolta yhteys Nummelan asemaan (Hanko-Hyvinkääradalla ja Nummelan asemalla olisi olennainen merkitys seudun palveluyhteistyön liikkumisjärjestelmässä myös Karkkilan näkökulmasta) Helsingistä Hankoon ilman junanvaihtoa. 2: Rantaradan perusparannus ja kantatie 51:n perusparannus välillä Vuohimäki- Sunnanvik 3: Länsiradan eli Espoo-Lohja kaupunkiradan rakentaminen 4: Inkoon pistorata 5: Espoo-Salo kaukoliikenteen oikoradan rakentaminen Toiminnan kehittäminen: 1: Olemassa olevien ratojen eli Rantaradan vuorotiheyden ja liityntäliikkumisen voimakas kehittäminen, lippuyhteistyö (myös pyöräilylle) 2: vt2:n, kt110, E18-tien, ja kt51/vt25 joukkoliikenteen ja pysäkkien saavutettavuuden kehittäminen, liityntäpysäköinti ja matkaketjut (myös pyöräilylle) 36

37 MALe TOTEUTTAMISTRATEGIA 3 Palvelujen saavutettavuudelle tavoitteet lähielämä vähentää liikkumiseen käytettyä aikaa, energiaa ja lisää elämänlaatua Koskee sekä julkisia että kaupallisia palveluja 1. Palvelujen suunnitteluun kokonaisnäkemys Ajantasaiset yleiskaavat Kaupallisten palvelujen lyhyen aikavälin kysyntätilanteen tarkastus ennen rakennuslupaa Palveluverkkosuunnittelu osaksi kuntasuunnittelua ja seutuyhteistyötä Tavoitteiden asettaminen erilaisten käyttäjäryhmien palvelujen saavutettavuudelle Palvelujen lähiympäristöjen sujuvuus kaikkien liikkumismuotojen näkökulmasta 2. Palveluverkkojen tavoitteisto vaatii yhteistä analysointi- ja kehitystyötä Suositus: Tarvitaan selvitys palvelujen saavutettavuudesta sekä yhdyskuntataloudellisten ja käyttäjäkohtaisten kustannusten ja päästöjen kohdentumisesta eri käyttäjäryhmien näkökulmasta. Eri palveluille, kaupallisista julkisiin sekä harrastus- ja vapaa-ajankohteisiin analysoidaan käyttäjäprofiilit, saavutettavuus ja saavutettavuuden parantamissuunnitelmat. MALe työässä on tehty saavutettavuusanalyysiaineisto (erillinen teemaraportti MALenettisivulla), joka ensimmäinen vaihe tässä työssä. Kehityksen seuraaminen. Liitteeseen 1 on kerätty yhteisiä tavoitteita palvelujen ja lähielämän suunnitteluun. 37

MALe -yhteistyön tilannekatsaus: syksy 2010

MALe -yhteistyön tilannekatsaus: syksy 2010 MALe -yhteistyön tilannekatsaus: syksy 2010 OHRY 30.9.2010, Hanko MAL -koordinaattori Mariitta Vuorenpää MAAKUNTAKAAVAN UUDISTUS ETENEE VAUHDILLA HUOM! Tervetuloa Länsi-Uudenmaan kuntaseminaariin! Tilaisuudessa

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntakaavan perusrakenne. - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita. Maakuntakaavan. uudistaminen

Uudenmaan maakuntakaavan perusrakenne. - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita. Maakuntakaavan. uudistaminen Uudenmaan maakuntakaavan 2035 perusrakenne - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita Maakuntakaavan uudistaminen Perusrakenne Maakuntakaavan perusrakenne on sanallinen kuvaus niistä periaatteista, joiden

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI- II

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI- II tilaa, valoa ja pohjoista voimaa Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava - tarkistaminen aloitettu 2011 Uuden Oulun yleiskaava - laatiminen aloitettu 2011 Oulun seudun kuntien yhteinen yleiskaava - lainvoima

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

MAL: LÄNSI-UUDENMAAN YHTEISET ASUNTOPOLIITTISET JA MAAPOLIITTISET TAVOITTEET JA OHJELMAT - ESITE

MAL: LÄNSI-UUDENMAAN YHTEISET ASUNTOPOLIITTISET JA MAAPOLIITTISET TAVOITTEET JA OHJELMAT - ESITE MAL: LÄNSI-UUDENMAAN YHTEISET ASUNTOPOLIITTISET JA MAAPOLIITTISET TAVOITTEET JA OHJELMAT - ESITE (MAL-rakennemallityön puiteohjelman kohdat V ja VI) Esitelty ja hyväksytty tarkentuneeksi sisällöksi AKO-

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 105/10.00.00.00/2012 41 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2016-2019 Päätöshistoria Kaupunginhallitus

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Ritva Laine Kokonaisuuden näkeminen välttämätöntä Erilaisia ilmiöitä - ilmastonmuutos, niukkeneva julkinen talous, väestön ikääntyminen, erilaistumiskehitys Pelikenttä

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

Leena Rossi Kommentteja & Muistiinpanoja Tampereella

Leena Rossi Kommentteja & Muistiinpanoja Tampereella Leena Rossi Kommentteja & Muistiinpanoja Tampereella 20.4.2010 Yhteenveto kaupunkiseutujen tietotarpeista Kaupunkirakenne Elinympäristö Ekosysteemi Ekosysteemipalvelut Koettu luonto ja sen arvottaminen

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja 24.2.2013 Yleiskaavoitus 2 Rakennemalli kuvaa Kouvolan kaupunginvaltuuston hyväksymää maankäytön kehittämisen tahtotilaa ei ole juridinen kaava 14.3.2013 Konsernipalvelut,

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA Seutufoorumi 4.5.2016 Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus 1 ESITYKSEN RAKENNE Yleiskaavan vaiheet, käsittely- ja päätöksentekoprosessi ja aikataulu

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis Oy ILMASTOSTRATEGIAN

Lisätiedot

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto 24.10.2012 MAL-aiesopimusmenettelyn poliittinen viitekehys Hallitusohjelmassa mm.: Jatketaan valtion ja

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

MAL-sopimuksen seurannasta

MAL-sopimuksen seurannasta MAL-sopimuksen seurannasta MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 14.9.2012 Tampereen seudun MAL-sopimus Lähtökohtana Tampereen seudun hankekokonaisuuden 2030 toteuttaminen Tavoitteena tukea kaupunkiseudun elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Salon kaupungin yleiskaavallinen ohjelma

Salon kaupungin yleiskaavallinen ohjelma Salon kaupungin yleiskaavallinen ohjelma maankäytön rakennemalli 2030 1 Johdanto Yleiskaavallisen ohjelman tarkoituksena on luoda Salon kaupungin maankäytön pitkän aikavälin suuntaviivat tarkemman suunnittelun

Lisätiedot

Rakennepoliittinen ohjelma kiirehti maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia

Rakennepoliittinen ohjelma kiirehti maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia Rakennepoliittinen ohjelma kiirehti maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia teemana kaavoitus ja kilpailun esteet Ritva Laine MRL -muutostyö käynnistynyt Kilpailun edistämisen näkökulman sisällyttäminen

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN 1 TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN Tarkastelualueiden sijainti Järvi-Pohjanmaan jokaisesta kunnasta valittiin erikseen tarkasteltava, zoomattava kohdealue Aluetta on tarkasteltu yleispiirteisesti, kuvaamalla

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Helsingin seudun yhteistyökokous apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä

Helsingin seudun yhteistyökokous apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin seudun yhteistyökokous 22.4.2010 apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä MAL-vision ja strategisten linjausten taustaa Helsingin seutu 14 itsenäistä ja heterogeenistä kuntaa Painetta yhteistyölle

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Marianne Matinlassi Kestävän kehityksen määrittelyä

Lisätiedot

MAL2-aiesopimuksen toteuttaminen ja seuranta. Seutujohtaja Päivi Nurminen

MAL2-aiesopimuksen toteuttaminen ja seuranta. Seutujohtaja Päivi Nurminen MAL2-aiesopimuksen toteuttaminen ja seuranta Seutujohtaja Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 365 000 asukasta Tampereen kaupunkiseudun lähtökohdat Toinen sopimuskausi MAL1 sopimuksen

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne Tampereen kestävän liikkumisen ideointikeskustelu 20.11.2014 Tampereen kestävä kaupunkiliikenne 20.11.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen on välttämätöntä

Lisätiedot

UUSI LOHJA 2037 MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA JA RAKENNEMALLI

UUSI LOHJA 2037 MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA JA RAKENNEMALLI UUSI LOHJA 2037 MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA JA RAKENNEMALLI Kaupunkisuunnittelulautakunta on kokouksessaan 24.9.2013 hyväksynyt maankäytön kehityskuvan tavoitteet, jotka perustuvat vyöhyketarkasteluun. Maankäytön

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Esikaupungit 20x0. Espoo ja täydennysrakentamisen näkökulma - mitä uutta, mitä vanhaa ja mitä kehitettävää?

Esikaupungit 20x0. Espoo ja täydennysrakentamisen näkökulma - mitä uutta, mitä vanhaa ja mitä kehitettävää? Esikaupungit 20x0 Espoo ja täydennysrakentamisen näkökulma - mitä uutta, mitä vanhaa ja mitä kehitettävää? Maakuntakaava ja Maakuntasuunnitelma 2030 - Maakuntakaavan uudistaminen on käynnistynyt..rakennemallit

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa 25.1.2017 Maija Stenvall Palvelutasotavoitteet perustuvat joukkoliikennekysyntään Myös maankäytön kehittämisessä on tavoitteena

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Mika Ristimäki erikoistutkija SYKE / rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Alue- ja yhdyskuntarakenteen tiedot

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040 HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040 ALOITUSVAIHEEN YLEISÖTILAISUUS 27.8.2014 STRATEGINEN YLEISKAAVA NÄYTTÄÄ KEHITYKSEN SUUNNAN MUTTA EI YKSITYISKOHTAISIA MAANKÄYTÖN RATKAISUJA = KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGISET

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

AIESOPIMUS LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA

AIESOPIMUS LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2014 AIESOPIMUS LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2014 2019 Valokuvat: Tuula Palaste-Eerola Helsinki 2014 Uudenmaan liitto // Nylands förbund Uusimaa Regional Council // Helsinki-Uusimaa

Lisätiedot

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Kuntien nykyiset strategiat UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Asikkala 2012 Asikkala Mahdollisuuksia Päijänteen rannalla Asikkala on oman identiteettinsä säilyttävä, verkottuva

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖOHJELMA Työn tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen. Työn suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Keskustelutilaisuus 4.11.2014, Ympäristöministeriö Päivi Nurminen, seutujohtaja, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Kaupunkiseutu 2015 Kaupunkiseutu

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma Yhteenveto vaiheista I ja II 6/2016 suunnitelma yhteenveto vaiheista I ja II 1 seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma I vaihe keskittyi maankäytön ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma Kuva: Jouko Aaltonen Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Tavoitteena: parantaa matkaketjujen

Lisätiedot

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä Oma Tesoma Oma Tesoma -hanke on useista projekteista koostuva laaja-alainen kehityshanke, jolla tavoitellaan Tesoman asuin- ja palvelualueelle uudenlaista hyvinvointia sekä houkuttelevuutta kehittämällä

Lisätiedot

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Skaftkärr Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Kehityshankkeen rakenne Hankkeen kesto 2008-2012 Alueen rakentuminen 2011-2020 Rahoittajat

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään 2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

STRASI Alueidenkäytön strateginen ohjaaminen: loppuraportin esittely

STRASI Alueidenkäytön strateginen ohjaaminen: loppuraportin esittely STRASI Alueidenkäytön strateginen ohjaaminen: loppuraportin esittely KOKO MAL verkoston Kuntayhteistyö teemaryhmä Tampere Olli Maijala Ympäristöministeriö 1 STRASI hankkeeseen liittyvä julkaisu ilmestyi

Lisätiedot

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi 21.9.2016 21.9.2016 Strategiaprosessi Seutuyhteistyön strategiset ohjausvälineet, Sh.25.5 Strategia +10 v Kasvulle

Lisätiedot

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö Lähiliikunta kaavoituksessa 28.5.2015 Timo Saarinen, ympäristöministeriö Taustaa: lähiliikuntaa on monenlaista Lähiliikuntaa kävely- ja pyöräteillä kuntopoluilla, ulkoilupaikoilla pelikentillä, puistoissa,

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013

MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013 MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013 Seminaarit ja työpajat Seminaarit ja työpajat toteutetaan niin, että ne tukevat kansallisia ja seudullisia politiikka- ja suunnitteluprosesseja. Ohjausryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU 29.4.2013 HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU Suunnittelualue 1,3 miljoonaa asukasta (2012) 0,7 miljoonaa työpaikkaa (2010) 0,7 miljoonaa asuntoa (2011) 29.4.2013 Yhteinen maankäyttösuunnitelma

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden kuntani

Minun tulevaisuuden kuntani Minun tulevaisuuden kuntani Tulevaisuuden kunta -seminaari 20.1.2016 Finlandia-talo Kaupunkien merkityksestä Kaupungistuminen on lähivuosikymmeninä Suomen talouden suurin projekti Osmo Soininvaara ja Mikko

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös

Lisätiedot