TULEVAISUUSKUVA > RAKENNEMALLI > MALe STRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TULEVAISUUSKUVA > RAKENNEMALLI > MALe STRATEGIA"

Transkriptio

1 Länsi-Uudenmaan MALe - yhteistyö Teollisuusväylä TULEVAISUUSKUVA > RAKENNEMALLI > MALe STRATEGIA E18 -pikaväylä? järvet luonto - rauha taide - teräs OHRY kylät ja kylänraitit Raportointi on toteutettu pp -esityksenä, joka koostuu AIHEKORTEISTA, joita kuntien toimijat voivat kopioida suoraan valmisteluaineistoihin ja esityksiin. urheilu - ulkoilu kauppa - retro? maatalous hevoset kartanot ruukit - taiteilijayhteisöt Työn ja vapaa-ajan väylä golf -luksus huolinta - purjehdus EUROOPPA Opiskelun ja logistiikan väylä ITÄ-SUOMI - VENÄJÄ satamat energia kulttuuri 2asuminen saaristo - veneily Lähteet: Paikkatietoanalyysit Taustaselvitykset Kuntakierrokset Virkamiesryhmätyö Työseminaarit Koonnut ja toimittanut MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää

2 Taustaa 1 MALe SELVITYS- JA OHJELMAKOKONAISUUS MALe ohjelmakokonaisuus 2010 Raportit MALe esite Kehityskuva, rakennemalli ja MALe strategia Asuntopoliittinen ohjelma Maankäyttöpoliittinen ohjelma Taustaselvitykset 1. Kuntien lähtökohdat ja tavoitteet MALe teemoittain 2. Paikkatieto- ja saavutettavuusanalyysit 3. Tulevaisuuskuvan päivityksen ja asuntopoliittisen ohjelman tilastoanalyysit 4. Maaseutuasumisen vetovoimatekijät ja laatu - kyselytutkimus 5. Kuntakuvailut ja muuttajaikkunat (vain netissä) Kaikki raportit, kartat, taustaselvitykset ja aikataulut nettisivulla: > MALe Nettisivulta löytyy myös runsaasti työhön liittyvää esittelymateriaalia. Mikä MALe? MALe lyhenteellä tarkoitetaan kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen, liikenteen ja elinkeinojen elinvoimaa luovaan yhteensovittamiseen tähtäävää kaupunkiseutujen yhteistyötä. Kaupunkiseutuyhteistyö on osa PARAS -lain velvoittamaa yhteistyötä (VN 2007), joka pääkaupunkiseudun lisäksi koskettaa 16 pakollista ja kahta vapaaehtoista kaupunkiseutua Suomessa. Länsi-Uusimaa on mukana vapaaehtoisena kaupunkiseutuna. Kaupunkiseutusuunnitelmia arvioiva, eri ministeriöiden edustajista koostuva työryhmä vieraili Länsi- Uudellamaalla Vuodesta 2010 kaupunkiseutuyhteistyön rahoitus on siirtynyt osaksi KOKO ohjelmaa (Työ- ja elinkeinoministeriön Koheesio- ja kilpailukykyohjelma). Kuntarahoitukselle on saanut 50% Makera- ja aluekehitysohjelmatukea Uudenmaanliiton kautta. Länsi-Uudenmaan MALe -yhteistyö kuuluu myös vuonna 2010 perustettuun Valtakunnalliseen MAL -verkostoon. Länsi- Uusimaa on ollut mukana kahdessa teemaryhmässä: 1. Hajarakentamisen seudullinen hallinta / maankäyttöpolitiikka 2. Yhdyskuntarakenne ja palveluverkko Valtakunnallisen MAL -verkoston tiedotussivu löytyy Tampereen kaupunkiseudun nettisivulta > MAL-verkosto Länsi-Uudenmaan MALe -yhteistyö on ollut erityisen tärkeää yhteisen näkemyksen luomisessa seudun kehitystavoitteista suhteessa Uudenmaanliitossa käynnissä olevaan Maakuntakaavan uudistukseen. MALe -työssä laadittiin mm. yhteinen lausuntomuistio kuntien käyttöön. 2

3 Taustaa 2 MALe TYÖN TAVOITTEET JA TOTEUTUSTAPA Työn tavoitteet Uusimman tiedon ja Suomen tavoitteiden tuominen Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyön käyttöön Kehitystekijöiden näkyväksi tekeminen Valmisteluaineiston tuottaminen Yhteisten tavoitteista ja periaatteista sopiminen Yhteistyön ja hankkeiden käynnistäminen Kuntien lähtökohdat ja tavoitteet: Kuntakierrokset I ja II, Aloitus- ja työseminaari Kestävän kehityksen, ilmastonmuutoksen pysäyttämisen ja VAT:ien tavoitteet UL:n maakuntakaavan uudistustyö Uusin tieto, analyysit ja kokemukset Virkamiesryhmätyöt, luottamushenkilöiden työseminaarit, työryhmä, pienryhmä Ohjelmien tavoitteet, keinot, periaatteet, linjaukset sekä toimenpide-ehdotukset ja suositukset Raportointi MALe nettisivu on elävä raportti Selvitykset, kartat, muistiot ja esitykset käytettäväksi heti nettiin Valmiit pp-esitysmateriaalit Raportointi aihekortteina Nostetaan esille vain olennaiset ja ajankohtaiset asiat Vuorovaikutuskokemus Vuorovaikutus tarvitsee aikaa 1. Perusselvitysten tulosten esittelylle varattiin liian vähän aikaa ja tilaisuuksia 2. Ryhmätyötä olisi pitänyt olla enemmän 3. Neljän tason ohjaustyöryhmät tuottivat esittely- ja hallintopainotteisen prosessin Yhteistyö vaatii paljon yhteistä aikaa, jota juuri nyt uudelleenjärjestäytyvissä kunnissa on niukalti. Perusselvityksiin ja kyselyihin vastaaminen vaatii paljon myös kuntien omaa panosta. 3

4 Taustaa 3 MALe YHTEISTYÖN OHJAUS JA VUOROVAIKUTUS Länsi-Uudenmaan MALe -yhteistyön organisoituminen ja ohjaus MALe työn toteutus MALe työ koostuu yhteisen tulevaisuuskuvan, rakennemallin ja Male - strategian työstämisestä, sekä sitä toteuttavan Maankäyttöpoliittisen ohjelman ja Asuntopoliittisen ohjelman laadinnasta. MALe yhteistyötä varten palkattiin vuoden 2009 alusta kaksivuotinen koordinaattori, joka on valmistellut kokonaisuuden ja siinä tuotetut raportit yhteistyössä ohjausryhmän, pienryhmän ja teemakohtaisiin ryhmätöihin kutsuttujen kuntien asiantuntijoiden kanssa. Poliittisella tasolla työtä on seurannut ja ohjannut KOKO ohjausryhmä (OHRY) sekä kaupunginjohtajista koostuva toimintaryhmä (TORY). Luottamushenkilöille ja ohjausryhmälle (OHRY) on järjestetty kolme työseminaaria. Työn selkärangan muodostaa kaksi kuntakierrosta, joissa kuntien avainhenkilöiden kanssa on kerätty aineisto kuntien lähtökohdista ja tavoitteista MALe -ohjelmatyön ja -yhteistyön näkökulmista. Vuorovaikutus tilastoina: Katso työohjelmat, aikataulut, ryhmien jäsenet, seminaarit, raportit ja isot kartat sekä MALe -työtä sivuavat liikennehankkeet nettisivulta: > MALe 9 työryhmän kokousta 7 pienryhmän kokousta esitys 5 ohjausryhmän kokouksessa (OHRY) ja 2 toimintaryhmän kokouksessa (TORY) 6 virkamiesryhmätyötä 3 luottamushenkilöille suunnattua työseminaaria 1 excursio (Hiilineutraaliin Uuteenkaupunkiin) 2 kuntakierrosta = 18 kuntatapaamista 4

5 TULEVAISUUSKUVA > RAKENNEMALLI > MALe STRATEGIA SISÄLLYSLUETTELO VISIO 6 Länsi-Uusimaa laukkaan rautahevosella LÄHTÖKOHDAT 8 Mitä voimme valita? Kuntien suunnittelutilanne Kaavoitustilannekartta Kuntien strategiset tavoitteet Maankäyttötavoitteet näyttävät samaan suuntaan Raide- ja joukkoliikenteen kehityskäytävät ANALYYSIT 15 Vuorovaikutusalueiden erityispiirteet Raideliikenteen kehityspotentiaali Houkuttelevat potentiaalit ja vetovoimat Kauppaverkon saavutettavuus Paikkatieto- ja saavutettavuusanalyysit TULEVAISUUSKUVA 20 Haasteet käännetään elinvoimaksi Neljä ydintavoitetta Konkreettiset valinnat RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 23 Muuttujana liikennejärjestelmä Maksimi raideliikenne Toimiva bussiliikenne Nykytrendi KEHITYSKOHTEET 29 Taajamarakenne ja kehityskohteet Elinkeinokohteet Matkailun ja vapaa-ajan kohteet Sisäisten yhteyksien kehittäminen Taajamakohtainen kehittyminen MALe TOTEUTTAMISTRATEGIA 35 Maankäytön profilointi Liikennejärjestelmän kehittämisen priorisointi Palvelujen saavutettavuudelle tavoitteet Tulevaisuuskuvan ja rakennemallin toteutusperiaatteet kunnille MALe TOTEUTUSYHTEISTYÖ 39 MALe toteutuskeinojen 5 kohtaa Yhteistyökohteet Käynnistettävät hankkeet LIITTEET: 1. Lähielämä ja palveluverkot ERA17 info 50 5

6 VISIO Länsi-Uusimaa laukkaan rautahevosella visio on muutakin kuin rakennusmassoja Hallinnossa ja päätöksenteossa tarvittiin uusia keinoja Palveluissa otettiin yhteisöllisyyden ja onnen voimavarat käyttöön Raideliikenne ja virtuaalinen kommunikointi tukevat toisiaan Kunnat tekivät rohkeasti kuntaliitoksia niin, että lopuksi Länsi-Uudellamaalla oli vain 2 kuntaa: Suurlohja ja Suurraasepori. Kuntaliitosten vastapainoksi paikallisdemokratiaa vahvistettiin kaupunginosayhdistysten toiminnan kehittämisellä ja aidon vastuun ja tarvittavien resurssien jakamisella niille. Myös asukkaita kannustettiin ottamaan vastuuta omasta elämästään. Kuntien talous saatiin eri palveluja yhdistelemällä ja priorisoimalla ajoissa taloudellisesti kannattavalle tasolle. Myös aktiivinen maapolitiikka levisi kaikkiin kuntiin ja teki maankäytönsuunnittelusta ja rakentamisesta kustannustehokasta. Prosessi oli poliitikoille kipeä, mutta nuorten kannustaminen ja havahtuminen mukaan politiikkaan vauhditti päätöksentekoa. Kollektiivinen katse suunnattiin alueelliseen visioon ja sen toteuttamisen tarvitsemiin ennakkoluulottomiin ponnistuksiin. Alueen poliitikkojen yhteispelikyvyn lisäämiseen otettiin käyttöön uusia, luovuutta ja yhteistyökykyä lisääviä työskentelymenetelmiä aina tulevaisuusdialogeista muutaman viikon suljettuihin päätöksentekijäleireihin. Näin yhteistyökyky kehittyi kuntien toiminnan kaikilla tasoilla ja naapurisopu säilyi tiukkoja päätöksiä vaatineessa tilanteessa. Lisäksi päätöksentekijöiden jatkuva koulutus päätöksentekoaiheista aloitettiin. Kunnan virkamiehet rohkaistiin kehittäjiksi ja edistäjiksi, ja koko virkamiessanan käytöstä luovuttiin. Päivähoito ja koulutus järjestettiin uudelleen yhteistyön ja yhteisöllisyyden periaattein, mikä tuotti säästöjä jo muutaman vuoden sisäänajon jälkeen. Lastenhoidon ja eläkeläisten aktivoinnin yhdistämisellä tuotettiin paljon sukupolvikuilut ylittävää hyvinvointia. Lisäksi projektiin osallistuvan senioriväestön vireys kasvoi kaikkine kerrannaisvaikutuksineen, ja näin saavutettiin paljon säästöjä kuntoutuksessa, lääkityksessä, kotiavussa jne. Erikoissairaanhoitoa järkeistettiin, mutta sairaanhoidon kasvava resurssitarve kääntyi yllättäen laskuun, koska onnelliset asukkaat olivat terveempiä. Suomen kiire johtavaksi energiaviisaan yhdyskuntakehityksen suunnannäyttäjäksi vuoteen 2017 mennessä tuotti uutta panostusta ja innovaatioita joukkoliikenteen kehittämiseen. Länsi-Uudenmaan MALe -yhteistyön sinnikkäällä painostuksella oli tässä keskeinen rooli. Länsi- Uudenmaan raideliikenneinvestoinnit käynnistettiin ja kehitettiin koko Uuttamaata koskevat mallit eri liikennemuotojen yhteistyöhön niin, että matkustaja kulki yhdellä lipulla kuntarajojen yli ja liikennevälineestä toiseen. Kevyen liikkumisen verkoston ja pysäköinnin kehittäminen olivat luonnollinen osa joukkoliikenneinvestointeja. Raideliikenteen asemien syöttöliikenteelle syntyi uusia liikennevälineitä ja liikennöintitapoja kuskittoman oveltaovelle sähköauton kehittyessä. Päästövähennystavoitteiden saavuttamisvelvoite vaikutti voimakkaasti etätyömyönteisyyden kehittymiseen yhdessä tietotekniikan uusimpien kommunikaatiosovellusten käyttöönoton edistämisen kanssa niin, että PKS:lle työtätekevät jäivät yhä enemmän kotiin tai lähityöpisteeseen työskentelemään. E18-tien ja muiden väylien työmatkaruuhkat olivat historiaa. Vaikka suurin osa palveluista ja kaupasta oli muuttunut virtuaalimaailmassa hankittaviksi, vähempään itsensä liikuttamistarpeeseen perustuva elämä synnytti uutta kannattavuutta lähipalveluille. Tällä oli yllättävä paikallistasolla työllistävä vaikutus. 6

7 Lähipalvelut alkoivat kehittyä uudestaan Virtuaalimaailma tarvitsi vastapainokseen ulkoilua, seurustelua ja elämyksiä. Paikallisen liikenneverkon kehittämisen painopiste voitiin siirtää kevyen liikenteen väyliin, esteettömään liikkumisympäristöön ja niiden oheispalveluihin. Raideliikenne ja sen lähellä asuminen kasvattivat suosiotaan, sillä yhä useampien asukkaiden sukulaiset, ystävät ja työ olivat PKS:lla, eikä Helsingin elävää kulttuuritarjontaa tietenkään voinut siirtää virtuaalimaailmaan. Samoin raiteita pitkin tulivat PKS:n virkistysmatkailijat viikonlopuiksi Länsi- Uudenmaan pikkukaupunkeihin golffaamaan ja purjehtimaan sekä uudistumaan kylpylöihin ja erämaaretkille. Karkkilan elokuvakaupunki kehittyi nopeasti kansainvälisesti merkittäväksi kohtauspaikaksi. Kuntasektorilla tietotekniikan läpimurtoon panostaminen ja sen jo nyt tiedossa olevien mahdollisuuksien hyödyntäminen osoittautui yhdeksi suurimmista hallinnon säästökohteista. Osasta julkisia rakennuksia voitiin luopua kokonaan ja virtuaaliopetus teki koulukuljetuksista tarpeettomia. Koska lasten yhdessäolo on koulussa myös yksi olennainen tekijä, alkoi kyliin syntyä uusia monitoimitiloja, kylätaloja, joissa lapset kokoontuivat opiskelemaan, vanhemmat tekemään etätöitä ja seniorit muuten vain surffailemaan netissä tai vaihtamaan puutarhanhoitovinkkejä. Uusi elämäntapa vähensi puun ja paperin kulutusta niin paljon, että Länsi-Uudenmaan metsät tuottivat rahaa hiilinieluina kasvamalla. Myös syrjäisempiä peltoja metsitettiin tähän tarkoitukseen. Metsistä yhdessä puistojen ja talvipuutarhojen kehittymisen kanssa tuli myös suosittuja turistikohteita. Tämän vision tarjosi teille MAL -työn Elinkeinotyöpajan tulevaisuusdialogi ja MAL-koordinaattori Yritystoiminnan kehitykseen investoitiin aluksi tuntuvasti Koska Länsi-Uusimaa ei yksin voi olla hyvinvoiva saareke Suomessa, on myös Suomi kokonaisuutena pysynyt kilpailukykyisenä vientiin panostavan metalli-, kone- ja energiatehokkuusteollisuuden ansiosta. Keskeinen rooli on ollut Länsi-Uudenmaan yritysten yhteistyöllä ensin oppilaitosten ja it-yritysten kanssa Otaniemessä ja sen jälkeen myös muualla maailmalla. Hangosta Karkkilaan ulottuvan elinkeinoyhtiön rohkea ja innovatiivinen toiminta käynnisti uusien yritysten jatkuvan virran Länsi-Uudellemaalle. Alussa panostettiin 50 /asukas yritysneuvontaan. Nykyisin Tammisaaresta löytyy maailman suurin TOFU:n ja tofujalosteiden tehdas, jonka tuotannosta suurin osa menee vientiin aina Japania myöten. Tofua alettiin valmistaa myös kotimaisista raaka-aineista, joita kasvatetaan Länsi-Uudenmaan pelloilla. Karjalohjalta alkunsa saanut polttomoottoriautojen muuttaminen sähköautoiksi osoittautui uudeksi Nokiaksi, jonka ansiosta Lohjan työpaikkaomavaraisuus nousi huippulukemiin. Matkailussa katseet suunnattiin rikkaiden kaukomaiden suurkaupunkeihin ja pian japanilaiset alkoivat viettää osan vuotta Länsi-Uudenmaan rauhassa nauttien erilaisista hoidoista ja tietysti myös tofusta. Korealaiset lomailijat tulivat työperäisen maahanmuuton jälkiaallossa Lohjanjärvelle, jonne oli myös rakennettu heille palveluja ja majoitusta tarjoava pilvenpiirtäjä. Tämä Lohjan maamerkki edustaa tietysti viimeisintä Länsi-Uudellamaalla kehitettyä rakennusteknologiaa ja on täysin energiaomavarainen. Rakentaminen tehtiin työllisyyttä tukien ja kuljetusenergiaa säästäen läheisyysperiaatteella paikallisista raaka-aineista. Rakennuksen ja siinä käytetyn teknologian esittelystä on tullut merkittävä tulolähde Lohjalle. Ulkomaiset investoinnit käynnistivät laajamittaisen tuulivoiman rakentamisen. Lisäksi Inkoosen nousi koko Suomen energiaomavaraisuuden takaava fuusiovoimala. Yhdyskuntasuunnittelua nopeutettiin ja terävöitettiin Koska kuntien piti entistä nopeammin reagoida uusien yritysten, asukkaiden ja energiatehokkuuden maankäyttö- ja liikennetarpeisiin, maankäyttö- ja rakennuslain maapoliittisia välineitä otettiin aktiiviseen käyttöön. Yhdyskuntasuunnittelussa alkoi uusi kulttuuri, jonka mukaan kaikki yleis- ja asemakaavat tehtiin energiatehokkaiksi ja luonnonvaroja säästäviksi, mikä lisäsi myös hiilinielujen säilymistä ja kasvua. Kaupunkisuunnitteluun haettiin uutta potkua Välimeren orgaanisesti kasvaneista rantakylistä, mutta kaavaohjauksessa ei silti annettu yhtään periksi terveellisyyden, turvallisuuden ja energiatehokkuuden vaatimuksista. Uusista ideoista rohkaistuneina Aurlahden rakennusmassat tuplattiin ja epäilyistä huolimatta alueen asunnot myytiin yhdessä päivässä. Parikseen Aurlahti sai pian Lohjanjärvelle viimeisintä energiatehokkuutta edustavan pilvenpiirtäjän, jonka aurinkopaneeli-ikkunat heijastelivat järven aaltoja ja taivaan pilviä. Vieläkin ristiriitaisia tunteita herättävä hanke osoittautui matkailun vetonaulaksi ja jonotetuksi, jopa Helsingin neliöhinnat hakkaavaksi asuin- ja työpaikaksi. Kunnat yhdistivät rakennusvalvonnan voimavaransa antaakseen neuvoja ja starttirahaa rakentajille niin, että kaikista uusista taloista rakennettiin nollaenergiataloja. Ylimääräistä kannustinrahaa sai, jos rakensi uusinta teknologiaa edustavia energiaa tuottavia taloja. Myös olemassa olevan rakennuskannan energiasaneeraus toteutettiin kuntien yhteistyöllä ja asukkaiden yhteisillä projekteilla. Länsi-Uusmaalaisille ominainen yhteisöllisyys oli hyvä pohja aluetta rikastuttavalle kansainvälistymiselle. Virtuaalisen työnteon ja koulunkäynnin yleistyessä taajamien ja kylien paikallisyhteisöt kehittyivät uudelleen. Hyvinvoivien, vehreiden puutarhojen ja älykkäiden asuinalueiden maine kiiri Eurooppaan asti, eikä muuttajajonoille näy vieläkään loppua. 7

8 LÄHTÖKOHDAT Mitä voimme valita? Halusimme tai emme, yhdyskuntien kehittämiselle antavat tänään suunnan ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehdyt päästövähennystavoitteet ja -velvoitteet, joihin EU ja Suomi ovat sitoutuneet. Rakennetun ympäristön osalta lähiajan tavoitteena on energiankulutuksen vähentäminen 20%:lla seuraavan 7 vuoden aikana ja 80%:lla vuoteen Ympäristöministeriön tuottama Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 raportti kartoittaa kuntien liikenteen- ja maankäytönsuunnittelun roolia tavoitteiden saavuttamiseksi (Liite 2). Kestävän kehityksen periaatteet ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen edistämisestä ovat yhä myös voimassa. Ympäristöministeriön Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) 2009 antavat suuntaviivat kestävän kehityksen ratkaisuille yhdyskuntasuunnittelussa. Kansallisten tavoitteiden viestin voi kiteyttää viiteen ydinkohtaan: 1. Henkilöautoriippuvaisuutta lisäävän yhdyskuntakehityksen pysäyttäminen 2. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja tiivistäminen / hajarakentamisen hillitseminen 3. Joukko- ja kevyen liikenteen käytön lisääminen 4. Kaupan suuryksiköiden sijoittumisen estäminen yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle, henkilöautoriippuvaisiin kohteisiin 5. Materiaalien ja energian kulutuksen minimointi rakentamisratkaisuissa ja rakennusten käytössä Nämä tavoitteet muodostavat Länsi- Uudenmaan rakennemallityön sekä sitä toteuttavien asunto- ja maankäyttöpoliittisten ohjelmien raamin. 8

9 LÄHTÖKOHDAT Aktiivinen ote maankäytönsuunnitteluun näkyy useissa kunnissa HANKO RAA- SEPORI INKOO SIUNTIO LOHJA KARJA- LOHJA Strategiat Hangon strategia 2020, KV 2010 Raaseporin strategia Maankäyttöstrategia Maankäyttöstrategia ja kuntastrategia valmisteilla Maankäytön kehityskuva Lohjan kaupunkistrategia , Lohjan kaupungin maankäytön kehityskuva 2025, Ilmasto-ohjelma Yleiskaavo itus Taajama- OYK 2010 Keskustan OYK 2008 Taajama OYK 2012 ja keskustan OYK 2009 Maapolitiikka ei ole valmisteilla kaavoitus kunnan maalle, paitsi teollisuus ei ole ei ole Strategiassa tavoitteena maanhankintaohjelma raakamaan ostamiseksi Tilannekatsaus Asuntoohjelma Maapoliittinenohjelma Hajaasumisen luvat suunnittelutarvea lue + poikkeusluvat Olennaista sähköraide, tiivistäminen, korkealuokkaista, satama-teollisuus ja luovat alat rantaradan kapasiteetin nosto, kulttuurimaisemat ja rakennushistorialliset kokonaisuudet, pikkukaupungit ei ole valmisteilla Inkoon aseman kehittäminen, pistoraide satamaan ei ole KV 2006 maankäyttösopimukset yleiskaava rakennusjärjestys ei ole KV uusi tekeillä - aktiivinen maanhankinta ja maapol.keinojen käyttö, - I asemakaava vain kunnan omistamalle maalle rakennusjärjestys tä uudistetaan energiatehokasta, aseman ymp. kehittäminen, yritystoiminta asuminen - vapaa-aika-akseli bussi- ja raideliikennekaupungin kehittäminen - Länsirata seudun kaupan ja kulttuuripalvelujen keskus, elävä keskusta on uusia ei ole? hillitysti E18-tien matkaketjut Erityistä Hjalliksen merellinen hyvinvointikeskus ruukkiympäristöje n uusiutuminen, luovien alojen asukkaita, puutarhateema aktiivinen maapolitiikka kuntaliitosnäkymät seniorien talokylä NUMMI- PUSULA Nummi-Pusulan kuntastrategia 2020 useita maaseutualu eiden OYK, koko kunnan yk työn alla ei ole _ kaavoitus kunnan maille, mahdollisuus myös mm. maankäyttösopimuksiin suunnittelutarver atkaisut vyöhykemitoitus omakotitaloja ja kyläasumista, E18-näkyvyys ja liittymäpalvelut alustava ekokylävisio KARKKILA Karkkilan kaupungin strategia ei ole KV2008 I asemakaava vain kunnan omistamalle maalle, seuraavista maankäyttösopimukset rakennusjärjestys puutarhakaupunki, tiivistyminen, Vt2 teollisuusväylä, uusia omakotialueita terävä maapolitiikka 9

10 LÄHTÖKOHDAT Kaavoitustilanne Kuntien osayleiskaavoja päivitetään monessa kunnassa Raaseporin uuden kaupunkikokonaisuuden yleiskaavatarkastelu olisi kiireellisin tavoite Yleisesti kuntien kaavoitustilanne on hyvä. Tuoreita yleiskaavoja on lähes kaikissa kunnissa. Siuntio on hyvä esimerkki pienestä kunnasta, jossa on dynaaminen kaavoitusote. Inkoossa ja Raaseporissa yleiskaavoitus ei ole kehitystä vastaavalla tasolla. Kuntakohtaiset kaavoitustilannekartat ja niihin liittyvät kaavavarantolaskelmat löytyvät MALe nettisivulta. Varausten riittävyyttä on tarkasteltu Asuntopoliittisessa ohjelmassa. 10

11 LÄHTÖKOHDAT Kuntien strategiset tavoitteet Siuntio 1. Kuntakeskuksen väestöpohjan ja palvelurakenteen vahvistaminen 2. Störsvikin asuntoalueen ja vapaa-ajankeskuksen kehittäminen 3. Sunnanvikin yritysalueen kehittäminen, konseptiin yhdistetään työ asuminen vapaa-aika 4. Hajarakentamisen ohjaaminen taajamiin 5. Kehityskäytävät -rantarata, jonka vaikutuspiiriin kuuluvat : Kuntakeskus,Kela, Vuohimäki -kantatie 51, jonka vaikutuspiiriin kuuluvat : Vuohimäki, Sunnanvik, Störsvik Karkkila 1. Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki, jossa yhdistyvät sekä kaupunkimaiset että maaseutumaiset piirteet 2. Tiivis kaupunkirakenne, jossa liikutaan pääasiassa jalan ja polkupyörällä 3. Elinkeino-omavaraisuuden nostaminen palveluja kehittämällä 4. Onnistumisen avaimet: - Asukasmäärän hallittu kasvu - Kaupunkimaisen keskustan ja joukkoliikenteen kehittäminen Ennakoiva ja ohjaava kaavoitus ja maapolitiikka Ympäristöarvot Nummi-Pusula Lohja 1. Maaseutumainen ja viihtyisä, laadukkaan asuinympäristön kunta 2. Hyödynnetään erinomainen sijainti osana metropolialuetta 3. Maankäytön suunnittelulla mahdollistetaan E18-tien, mt 110:n ja VT2:n hyödyntäminen elinkeinoelämän näkökulmasta 4. Kunta toimii aktiivisesti saadakseen tulomuuton kautta asukkaita 5. Kasvu pyritään pitämään hallittuna 1. Länsiradan edunvalvonta ja rakentamisen edellyttämä kaavoitus 2. Energiatehokkaan kaavoituksen toteuttaminen rakenteessa ja rakentamisessa 3. Turvallinen ja toimiva kaupunkiasuminen keskustassa sekä järvi- ja harjumaisemassa 4. Joukkoliikenteen tukeminen kaavoituksen keinoin 5. Kevyen liikenteen reittien kehittäminen 6. Haja-rakentamisen ohjaaminen taajamiin 7. Länsi-Uudenmaan kaupallisen keskittymän aseman säilyttäminen ja sen kehittäminen 11

12 LÄHTÖKOHDAT Kuntien strategiset tavoitteet Inkoo Raasepori 1. Aseman käytettävyyden ja profiilin nostaminen matkaketjuliikkumisen vaikutusalueen laajuus paremmin huomioon: runsaasti potentiaalisia käyttäjiä jo nyt ja erityisesti kesäisin 2. Liityntäpysäköinnin ja joukkoliikennemuotojen yhteispelin kehittäminen 3. Elinvoimainen satama ja suuret energiantuotantohankkeet 4. Pistoraide Inkoon asemalta syväsatamaan 5. Yleiskaavoituksen ajantasaistamiseen ja maapolitiikan tehostamiseen panostetaan 1. Rantaradan parantaminen 2. VT 51:n risteysten liikenneturvallisuuden parantaminen, bussipysäkkien liityntäpysäköintipaikat ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet niille 3. Asemanseutujen kehittäminen: Lappohjan asemanseudun kehittäminen yhdessä Hangon kanssa 4. Haja-asumisen ohjaaminen 5. Puutarhateema matkailun ja asumisen moottorina 6. Katso myös Raaseporin maankäyttöstrategia 2009 Hanko Karjalohja 1. Uusi taajamayleiskaava tiivistää ja tehostaa 2. Logistiikkapalvelujen kehittäminen: Hanko- Hyvinkääradan sähköistäminen on tärkein investointi, koska veturin vaihtotarve Riihimäellä on este vuorovaikutuksen kehitykselle Venäjältä Rostockiin 3. Vaihdoitta sujuvan raideliikenteen, joukkoliikenteen jatkoyhteyksien ja lippuyhteistyön kehittäminen (- tukee myös kouluyhteistyötä kaksikielisellä alueella) 4. Matkailutarjonnan laajentaminen ja PKS:n virkistysalueena toimimisen kehittäminen 5. Luovan alan yrittäjiä vapaana oleviin, vanhoihin teollisuus- ja toimitiloihin 6. Sataman yhteistyöverkoston monipuolistaminen, myös matkustajaliikenne, selvitysvaihe, 7. Täktomin lentokenttävisio, selvitysvaihe 1. Keskustaajaman tiivistäminen omaleimaisesti ja väljästi 2. Yhteydet PKS:lle kuntoon liityntäpysäköinnillä ja E18/Sammatin liittymän joukkoliikenteen ja saavutettavuuden parantamisella 3. Sisäisen liikenneverkon tason kohottaminen ja kevyen liikkumisen verkostojen rakentaminen 4. Järvien virkistys- ja matkailupotentiaalin hyödyntäminen rakentamalla pyörätieverkostoja Lohjanjärven ympäri 12

13 LÄHTÖKOHDAT Maankäyttötavoitteet näyttävät samaan suuntaan Yhteinen lähtökohta: 1. Metropolialueen kasvu halutaan ottaa vastaan kestävällä tavalla. 2. Kunnilla on tuoreita tai valmistumisvaiheessa olevia osayleiskaavoja, joissa *VATTien periaatteita toteutetaan: Hanko, Siuntio, Lohja, Nummi-Pusula, Karkkila 3. Tuoreet kaavat, kuntien strategiset tavoitteet ja ryhmätyöt osoittavat, että Länsi- Uudenmaan kunnissa on syntynyt laaja yhteisymmärrys virkamiesten kesken yhdyskuntarakenteen kehittämistarpeesta VATTien hengessä: 1. Taajamia kehitetään kompakteina joukkoliikenteen ja kevyen liikkumisen toimintaedellytyksiä parantavina kokonaisuuksina 2. Kuntien taloudelle kestämätön ja yhdyskuntien kehittämistä häiritsevä hajarakentaminen lopetetaan ja sen ohjaamiselle etsitään yhteiset kriteerit, joihin sitoudutaan 3. Elinkeinoille luodaan kasvumahdollisuuksia logistisissa solmukohdissa 4. Raideliikenteen lisäämiselle ja rakentamiselle luodaan edellytykset asemien ympäristöjen täydennysrakentamisella, uusia asemanseutuja avaamalla ja asemia hyödyntäviä työpaikka-alueita kehittämällä Nyt kehitettävässä ja valittavassa Länsi-Uudenmaan rakennemallissa ei ole syytä lähteä kyseenalaistamaan näitä tavoitteita. 13

14 LÄHTÖKOHDAT Länsi-Uusimaa laukkaan rautahevosella - raide- ja joukkoliikenteen kehityskäytävät muodostavat Länsi-Uudenmaan rakenteen selkärangan ja rakennemallin lähtökohdan Kehityskäytäviin liittyy v tehtyjä hankeselvityksiä (MALe -nettisivulla linkit aineistoihin kohdassa Liikennehankkeet). Raideliikenteen hankeselvityksissä on tutkittu asemien paikkoja ja väestöpohjaa. Kokonaisuudessaan uusille asemanseuduille on visioitu uutta asukasta. Lohjan taajamaosayleiskaa vaehdotuksessa asemien avaamiseen on varauduttu. 14

15 ANALYYSIT Vuorovaikutusalueiden erityispiirteet Pitkien etäisyyksien takia Länsi- Uudenmaan taajamien välillä on vähän maankäyttövuorovaikutusta yhteiset intressit kohdistuvat liikennekorridoorien kautta palvelu- ja työpaikkarakenteeseen ja sitä kautta koko seudun elinvoimaisuuteen. Länsi-Uusimaa koostuu kahdesta itsenäisestä pikkukaupungista, Hangosta ja Karkkilasta sekä kahdesta kaupunkiseudusta, Lohjan kaupunkiseudusta ja Raaseporin kaksoiskaupungista ympäristöineen. Näiden vaikutusalueella kehittyvät Karjalohjan, Nummi-Pusulan, Siuntion ja Inkoon kunnat. Pohjoisen Länsi-Uudenmaan pääväylä on E18 ja eteläisen Länsi-Uudenmaan rantarata sekä kt51/vt25. Kaupunkiseutuja yhdistää Kehä V:ksikin kutsuttu vt

16 ANALYYSIT - Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 ei voi koittaa ilman raideliikenteen voimakasta kehittämistä! NYKYISTEN JA SUUNNITELTUJEN ASEMIEN VÄESTÖPOHJAT NYT Rantaradan parantamisen ja Lohjan kaupunkiradan (Länsiradan) rakentamisen jälkeen 36% (nyt 16%) eli asukasta Länsi-Uudenmaan nykyisistä asukkaista asuisi 2 km:n saavutusvyöhykkeellä raideliikenteestä. 5 km:n saavutusvyöhykkeellä asuisi 62% Länsi-Uudenmaan nykyisistä asukkaista. Se on maaseudun ympäröimällä pikkukaupunkialueella paljon. 16

17 ANALYYSIT Tulevaisuuskuvan taustalla ovat potentiaalit, joista syntyy länsiuusmaalainen elämä sekä uusia asukkaita ja elinkeinoja houkutteleva vetovoima TARJOLLA ELÄMÄN LAATUTEKIJÖITÄ Muuttoliikkeen, mökkeilyn ja matkailun näkökulmista Länsi-Uusimaa on täynnä luontaista potentiaalia niin luonnon kuin teollistumisen historian ja rakennuskulttuurin näkökulmista. Vapaa-ajan palvelujen tarjonta on urheilupainotteista. Tielläliikkujia ja PKS:laisia pysähtymään ja viipymään houkuttelevissa palveluissa, majoittumismahdollisuuksissa, opasteissa, vesiliikenteessä, jne. on paljon kehitystarvetta ja -potentiaalia. Alue voisi esimerkiksi profiloitua moottoripyöräretkeilyn lisäksi myös polkupyörämatkailuun avarien maalaismiljöiden ja mielenkiintoisten kulttuurikohteiden kautta. Tämä edellyttäisi kuitenkin retkipyöräilyyn soveltuvan, erillisen kevyen liikenteen verkoston rakentamista. Verkosto kohottaisi myös asumistasoa ja palvelisi kasvavan senioriväestön elinvoimaa. Tutustu myös Maaseutuasumisen vetovoimatekijät ja laatu kyselytutkimukseen viimeisen viiden vuoden aikaan Länsi-Uudenmaan haja-asutusalueille muuttaneiden motiiveista ja kokemuksista. Tutkimus löytyy MALe -nettisivulta. 17

18 ANALYYSIT 70%:lla Länsi-Uudenmaan asukkaista kauppa on yli 1 km:n päässä kotoa Tiivistäminen ei yksin riitä kauppaverkon ylläpitoon kaavoituksella on olennainen rooli kokonaisuuden kannalta parhaiten toimivien paikkojen tarjoamisessa ja kestävän kehityksen näkökulmasta negatiivisten paikkojen tai liian suurten yksikköjen torjunnassa. Kaupan saavutettavuudelle asemakaavoitetulla alueella tulisi asettaa selkeä tavoite, jonka ylläpidosta neuvotellaan keskusliikkeiden kanssa uusien kaupan hankkeiden aktivoituessa. Kaupan ja muiden palvelujen saavutettavuusanalyysit erillisessä karttaanalyysiraportissa ja MALe -nettisivulla. 18

19 ANALYYSIT 30 paikkatieto- ja saavutettavuusanalyysiä sekä tulevaisuuskuvan tilastoanalyysit kertovat käynnissä olevista ilmiöistä: pendelöinnistä, rakentamisen suuntautumisesta, asukkaiden ikärakenteen vanhenemisesta, palvelujen saavutettavuudesta jne.. Näiden ilmiöiden hallittuun ohjaamiseen kuntatalouden, elämänlaadun ja kasvihuonekaasupäästövähennystavoitteiden näkökulmista kestävään suuntaan on rakennemallityössä etsitty yhteisiä keinoja. Kaavoitetun alueen ulkopuolista rakentamista on käsitelty Maankäyttöpoliittisessa ohjelmassa. Paikkatietoanalyyseistä on erillinen teemakarttojen analysointiraportti, jonka lopussa on strategiatyöskentelyssä esille nostettuja keinoja ilmiöiden ohjaamiseen. ANALYYSIT JA TAUSTASELVITYSRAPROTIT: / KOKO > MALe 19

20 TULEVAISUUSKUVA Haasteet käännetään elinvoimaksi TULEVAISUUSKUVAN HAASTEET: 1. Länsi-Uudenmaan potentiaalien kehittäminen eläväksi osaksi metropolialueen elämänlaatua ja kansainvälistä kilpailukykyä = merellisyyden, järvirikkauden, ruukki- ja teollisuuskulttuurimiljöiden, idyllisten pikkukaupunkien ja ylvään maaseudun potentiaalit käyttöön 2. kasvun dynamiikka alueen sisällä vuorovaikutuksessa metropolialueen kanssa 3. taloudellisesti mielekkään palvelu- ja yhdyskuntarakenteen edistäminen, 4. joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen matkaosuuden kasvattaminen, 5. elinkeinopohjan uudistaminen, erityisesti luovat alat, 6. arjen monipuolisuuden ja ympäristöjen parantaminen taajamissa, 7. ikääntyvän väestön muuttokiertoon ja tarpeisiin vastaaminen, 8. maaseudun viehätykselle kilpailukykyisen tiiviin ja monipuolisen kaupunkiympäristön kehittäminen, 9. maahanmuuttoon varautuminen. KAIKISSA VALINNOISSA MUKANA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN: Tarvitaan CO 2 - ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, energiatehokkuutta ja kestävää kehitystä edistävän tietoisuuden ja tahtotilan synnyttäminen läpäiseväksi periaatteeksi kaikissa ratkaisuissa ja rakentamisessa. MYÖS UUSIA HAASTEITA NÄKÖPIIRISSÄ: Vesivarojen ehtyminen Uutena haasteena maailma on kohtaamassa vesivarojen ehtymisen erityisesti juomakelpoisen veden muodossa. Haaste avaa Suomessa uusia elinkeinopotentiaaleja mutta myös eettisen näkökulman kaikkeen veden käyttöön. Jo nyt on viitteitä yhdyskuntien juomakelpoisen veden kulutuksen joutumisesta uuteen tarkasteluun. Vesikierroiltaan omavaraisia alueita ja kaksivesijärjestelmiä ollaan jo kehittämässä. Nämä uudet mallit voivat haastaa nykyisen kunnallistekniikan rakentamisen. Maapallon vesivarojen ehtymiseen liittyy myös uhkakuva ns. vesipakolaisuuden kasvusta. Vendenpinnan nousu ja tulvavaara-alueet Länsi-Uudellamaalla rakentamisen kannalta ollennainen rakennettavuustekijä ovat myös rantojen tulvavaara-alueet ja ilmastonmuutoksen tuoma merenpinnan kohoamisvaara. Uudenmaanliiton Maakuntakaavan uudistuksen perusselvitysaineistossa voi tutustua tätä käsittelevään materiaaliin. 20

21 TULEVAISUUSKUVA Tulevaisuuskuva kiteytyy neljään ydintavoitteeseen 1. Energiaviisaus (energiatehokkuus, päästöttömyys, kestävä kehitys) 2. Taloudellisuus 3. Saavutettavuus >< lähielämä (riippuen onko kyse mikro- vai makrotason hankkeesta) 4. Työpaikkaomavaraisuus Kaikkien hankkeiden ja rakentamisen kannattavuus peilataan ydintavoitteita vasten. Tulevaisuuskuvassa metropolialueen kasvu halutaan ottaa vastaan kestävällä tavalla. Kestävyyttä tavoitellaan ensisijassa liikkumismahdollisuuksien kehittämisen kautta: Joukkoliikenteen parantaminen Raideliikenteen voimakas kehittäminen Lähiliikkumisen laatukäytävät Tiestön turvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen Kannattavassa hankkeessa 3 / 4 kriteeristä täyttyy. Maankäyttö ja palveluverkon kehitys suunnataan mahdollistamaan asukkaiden ja yrittäjien energiaviisaat liikkumisvalinnat. 21

22 TULEVAISUUSKUVA Energiaviisas tulevaisuus syntyy konkreettisista valinnoista Rantaradan kehittäminen, Hanko-Hyvinkääradan sähköistäminen, joukkoliikenneratkaisut ja Länsiradan (= Lohjan taajamarata) rakentaminen Pitkän aikavalin tavoitteena Espoo-Salo (Turku-Hki) kaukoliikenteen oikorata, jossa asemat Lohjalla ja Nummi-Pusulassa Joukkoliikennereittien läheisyyteen asumista Kuntien sisäinen ja välinen joukkoliikenne toimivaksi Liityntäpysäköinti, jl-hinnan tukitoimet, hintahyppäysrajojen poistaminen: koko Uusimaa yhdeksi joukkoliikennevyöhykkeeksi Kevyen liikenteen kattava verkosto ja sujuvuus kuntien sisällä Energiatehokas kaavoitus, joka vähentää liikkumistarvetta monimuotoisella alueiden käytöllä ja palveluverkon kattavuudella Puutarhakaupunki, jossa yhdistyvät maaseudun ja kaupunkimaisuuden piirteet ja viherrakentaminen ulotetaan pihoilta puistoihin Paikallinen energiantuotanto ja pyrkimys energiaomavaraisuuteen Työpaikkaomavaraisuuden ylläpito ja lisäys Yrittäminen asuminen - vapaa-aika -konsepti (esim. Siuntio) Kylien profilointi: 1: peruspalvelut sisältävien kylien asukaspohjan tukeminen 2: palveluttomien, mutta muuten yhdyskuntateknisesti mielekkäiden kylien salliminen Hajarakentamisen hillitseminen ja tietoinen ohjaaminen 22

23 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakenteen tavoitteena on yhdistää lähielämän toimivuus ja hyvä saavutettavuus 23

24 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Vaihtoehdot syntyvät liikennejärjestelmän kehityksestä ne myös toteutuvat eri aikaan Länsi-Uudenmaan eri osissa TAVOITE 1: MAKSIMI RAIDELIIKENNE + joukkoliikennekorridoorit ja lähiliikkumisen laatukäytävät TAVOITETTA TUKEVA KEHITYS 2: HYVIN TOIMIVA BUSSILIIKENNE + lähiliikkumisen laatukäytävät LÄHTÖTILANNE 3: NYKYTRENDI 24

25 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehdot muodostavat vaiheittainrakentumissuunnitelman RAIDELIIKENNE MAX JOUKKOLII- KENNE MAX Nykytilanne Valinta on nykytrendin kääntäminen energiaviisaan tulevaisuuden suuntaan. 25

26 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 1: MAKSIMI RAIDELIIKENNE + joukkoliikennekorridoorit ja lähiliikkumisen laatukäytävät TAVOITE 1: MAKSIMI RAIDELIIKENNE + joukkoliikennekorridoorit ja lähiliikkumisen laatukäytävät Yhdyskuntarakentaminen kohdistuu voimakkaimmin asemanseuduille: Kasvavat, vanhat asemanseudut, kasvupainejärjestyksessä: Siuntio, Inkoo, Karjaa, Tammisaari, Hanko Uudet asemat, joissa väestöpohjaa on jo: Lohjan keskusta ja Lohjan asemanauha Uudet asemataajamat: Kela/Vuohimäki Vanhojen asemakaupunkien vaikutusalueella yhdyskuntarakennetta ja liikkumista tukevat asemataajamat: Dragsvik, Lappohja Espoo-Salo kaukoliikenneradan asemataajama Lohjalla ja Nummi-Pusulassa Vyöhykeajattelu rakentamisen intensiteetissä, rakentaminen pienkerrostalovaltaista ja monipuolista asemien ympärillä Hajarakentamisen hallinnassa yhteisin kriteerein, vaikka hyvä raideliikenne voi myös lisätä haja-rakentamispainetta Joukkoliikennekorridorit Kt51, Vt2, ja E18/kt110 bussiliikenteen kehittäminen, liityntäpysäköinti liittymiin (kannustinjärjestelmä?) Bussi- ja raideliikenteen saumaton yhteistyö vaihtopisteissä, aikatauluissa ja lipuissa Sisäisen joukkoliikenteen runkolinjat: kehä V (vt25+rata) ja Inkoo/Siuntio Lohja Nummi- Pusula Karkkila (palveluliikenne liityntäliikenne) Lähiliikkumisen laatukäytävät Kevyen liikkumisen verkostojen kattavuus ja laatukäytävät ja pikaväylät Pyöräpysäköinti, lippukannustimet ja matkaketjut (pyörän kuljetus/vuokrausmahdollisuudet) Vaikutushypoteeseja (tutkimusaiheita): Raideliikenteen ja vapaa-ajan palvelujen / matkailun kehittäminen on lisännyt alueen työpaikkoja xxxx kpl Lähielämän, kevyen liikenneverkon ja työpaikkaomavaraisuuden kehittyminen on vähentänyt liikennesuoritetta x% ja CO 2 /kasvihuonekaasupäästöjä y% Luovien alojen yrittäjiä on hakeutunut suurimmille asemille ja teollisuushistorialta vapautuvaan rakennuskantaan 26

27 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 2: HYVIN TOIMIVA BUSSILIIKENNE + lähiliikkumisen laatukäytävät TAVOITETTA TUKEVA KEHITYS 2: HYVIN TOIMIVA BUSSILIIKENNE + lähiliikkumisen laatukäytävät Yhdyskuntarakentaminen omakotivaltaisempaa ja keskittyy lähemmäksi PKS:a. Muuten sama kuin edellä. Joukkoliikennekorridorit vt25/kt51, E18/kt110, vt2 säteittäiset joukkoliikennekorridorit PKS:n suuntaan: pikavuoroja vakioliikenteen roolien kehittäminen, liityntäpysäköinti liittymiin (kannustinjärjestelmä?) Bussi- ja raideliikenteen saumaton yhteistyö Rantaradan asemilla, aikatauluissa ja lipuissa Sisäisen joukkoliikenteen runkolinjat: vt25 ja Inkoo/Siuntio Lohja Nummi-Pusula Karkkila (palveluliikenne vaihtoliikenne) Lähiliikkumisen laatukäytävät Kevyen liikkumisen verkostojen kattavuus, pikaväylät ja laatukäytävät myös taajamien välille ja kylien ympäristöön Pyöräpysäköinti, lippukannustimet ja matkaketjut (pyörän kuljetus/vuokrausmahdollisuudet) Vaikutushypoteeseja: Joukkoliikenteen matkaosuus ei kasva bussiliikenteellä raideliikenteen tasolle 1) matkustusmukavuuden ja 2) väljemmän rakenteen takia. 27

28 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 3: NYKYTRENDI LÄHTÖTILANNE 3: NYKYTRENDI - JOS NYKYTRENDI JATKUU Tarpeeksi isot investoinnit joukkoliikenteen kehittämiseen puuttuvat Tieverkkoa perusparannetaan pahimmissa kohdissa elinkeinoelämän ja liikenneturvallisuuden tarpeisiin Yhdyskuntarakentaminen omakotivaltaista Paine hajarakentamiseen kasvaa lähimpänä PKS:a ja palveluja entisestään harvan kunnan hanska pitää Kesämökkinen muuttuminen asunnoiksi voimistuu rannikolla. Joukkoliikennekorridoorit: Väljempi rakenne ja harventuva asukaskanta vaikeammin palveltavissa. Joukkoliikenne supistaa entisestään: vain pikavuoroja PKS:n suuntaan + koululaisille ja opiskelijoille ostettu liikennöinti. Lähiliikkumisen laatukäytävät: Kevyen liikkumisverkoston kehittämiseen ei löydy motiivia ja varoja, tehdään pieniä parannuksia lähinnä keskustoissa Vaikutushypoteeseja: Uudistumisen elinkeinovaikutukset jäävät toteutumatta Väestö polarisoituu niihin, joilla on varaa liikkua ja asua väljässä ympäristössä tai uusissa varakkaalle senioriväestölle kohdistetuissa kerrostaloissa, ja niihin, joiden on pakko asua peruskorjausta odottavassa kerrostaloympäristössä tai rapistuvissa omakotitaloissa Urbaanin elämän ympäristöt rapautuvat entisestään, palvelujen saavutettavuus heikkenee, parkkipaikkapaine rasittaa keskustoja Kaupan verkko harvenee: kaupan intressinä rakentaa liikennevirtojen varteen, keskustoissa suuntaudutaan vanhenevan väestön palveluihin 28

29 KEHITYSKOHTEET 29

30 KEHITYSKOHTEET Elinkeinokohteet - Logistiikan ja luovien alojen kehittäminen tukevat sekä nykyistä yritystoimintaa että uudistavat elinkeinopohjaa Koko Uudenmaan mittakaavassa merkittäviä elinkeinoalueiden kehityskohteita ovat: Hangon logistiikkakeskus Lohjalla Muijalan-Nummenkylän yritys- ja logistiikka-alueen kehittäminen E18-tien ja mahdollisen Länsiradan vaikutusalueella Siuntion Sunnanvikin pienyritystoimintaan ja erityisesti luoviin aloihin erikoistuva yritysalue kt 51:n ja Siuntiontien risteyksessä Inkoon syväsataman pistoraide Inkoon, Hangon ja Raaseporin tuulienergian tuotantoalueet Halpalentojen lentokenttävisio (Hanko / Täktom) Halpalennoille oma kenttä Etelä-Suomeen vähentää Helsinki-Vantaan ruuhkaa? Hankoon vain tunti junalla PKS:lta - tukee rantaradalle suoria junavuoroja ja Karjaa-Hanko välin sähköistämistä Yhteys Hanko - Hyvinkäärataa pitkin muualle Suomeen - tukee radan sähköistämistä ja avaamista henkilöliikenteelle Toimii tavararahdin uutena väylänä kehä V:n logistiikkakäytävää (vt25+rata) pitkin - PKS:a rasittava tavarankuljetusliikenne vähenee 30

31 KEHITYSKOHTEET Matkailu ja vapaa-aika - Matkailun ja elämänlaadun vetovoimatekijät syntyvät vesistöjen läheisyydestä Matkailun ja vapaa-ajan sekä niihin liittyvien elinkeinojen potentiaaliteemat: Hanko: aalto ja tuuli Raasepori: puutarha Lohja ja pohjoinen Länsi-Uusimaa: vesi Olennaista järvien vapaa-ajan käytön ja näkyvyyden lisääminen kattavilla pyöräilytason reitistöillä: Tavoitteena mahdollisuus pyöräillä järven ympäri: Lohjan järvi Reitit maiseman ja luonnon kohokohtien kautta esim. Karkalin kansallispuisto ja Torholan luolasto Levähdyskohteiden ja palvelujen tarjoaminen, esim. maisemakahvilat, vuokrasaunat Muun oheen sopivan vesivirkistyksen lisääminen, kuten veneiden ja kanoottien vuokraus, retkiluisteluradat, purjelautailu jne. Juna-bussiyhteistyö (+yöpyminen) järvipyöräilyyn ja retkiluisteluun PKS:lta Vapaa-ajan asuinympäristön monipuolistaminen ja matkailutarjonnan potentiaalit näyttävät samaan suuntaan: Lohja Lake Lohjanjärven (erityistä saaret, joissa kyliä, omenatiloja ja maataloutta) koko ympäristön kehityshanke Virkkalassa Kalkkipetterin vanha tehdasalue on potentiaalinen kulttuuri/elämysmatkailun ja majoituksen kehityskohde, ja Billnäs-Fiskars-Mustio akselin jatko Kisakallion maailman ainoa aarniometsä / hiljaisuuden metsä, jonka alla kulkee moottoritie kansainvälisen tason nähtävyys Nummi-Pusulan ja Karkkilan järvien, jokien ja laajojen metsäalueiden virkistyspotentiaalit käyttöön Keräkankareen ulkoilualueen kokonaisvaltainen kehittäminen Etelä-Suomen johtavaksi ulkoilu- ja virkistysalueeksi (Nummi-Pusulan kuntastrategia 2020), jo nyt laajat hiihtomaastot Karkkilassa on käynnistymässä kaupunkipuistohanke, jossa viherrakentamista edistetään Pyhäjärven ja Karjaanjoen läheisyydessä olevilla puistoalueilla, kaduilla ja pihoilla Karkkilan elokuvakaupunki (vrt. Trollhättan Ruotsissa) vanhaan valimomiljööseen ja teollisuustiloihin Siuntion Störsvikissä vapaa-ajankeskus meri asuminen vetovoiman hyödyntäminen ja elämysmatkailu, erityisesti Kopparnäs Störsvik virkistysalueella 31

32 KEHITYSKOHTEET Yhteydet sisäisissä yhteyksissä pullonkauloja SÄÄTEETTÄISEN LIIKKUMISEN HISTORIA OHJAA YHÄ Maasto-olosuhteet, järvisyys ja mäkisyys ovat kehittäneet Länsi-Uudenmaan suorimmat yhteydet säteittäisiksi Helsingin suuntaan (vt2, vt1, kt51), ja vuorovaikutus myös näitä väyliä pitkin on voimakkainta. Poikkeuksen muodostaa Salpausselän suuntainen vt25: Hanko-Tammisaari- Karjaa-Lohja-Hyvinkää yhteys. Tällä yhteydellä ei kuitenkaan ole joukkoliikennettä Lohjan ja Hyvinkään välillä. Maaston takia taajamien välinen paikallistiestö on jäänyt kapeaksi ja mutkaiseksi erityisesti Lohjan suuntaan. Tämä aiheuttaa pullonkauloja Länsi-Uudenmaan sisäisen vuorovaikutuksen kehittymiselle esimerkiksi työssäkäynnissä ja palveluyhteistyössä. Voimakkaimmin kasvaneilla alueille tai mökkeilysesongin aikaan on vanhaan kylätiestöön syntynyt liikennemäärien kasvun seurauksena lukuisia vaarallisia kohtia, joiden seurauksena myös kevyt liikenne on lähes kokonaan poistunut niiltä. Tämä lisää yksityisautonkäyttöä myös palvelumatkoilla ja vapaa-aikana. KEHITYSTARPEET: 1: Sisäisen joukkoliikenteen kehittäminen: Sisäinen joukkoliikenne on olematonta ja palvelee vain koululaisia miten sitä voitaisiin kehittää? Puuttuvat sisäiset joukkoliikenneyhteydet: Nummi-Pusula - Lohja Pusula Ikkala Karkkila Lohja Sammatti - Karjalohja Liityntäpysäköinti bussiliikenteeseen E18-tietä pitkin on suosittua ja liityntäpysäköintikapasiteetti on osoittautunut riittämättömäksi E18-tien puuttuvat pikavuoropysäkit: Sammatin liittymä palvelisi hyvin Sammattia, Karjalohjaa ja Nummea Karnaisten liittymä palvelisi hyvin Länsi-Lohjaa Nummi-Pusulassa E18-tien avaaminen on heikentänyt joukkoliikennettä 2: Sisäisen liikenneverkon turvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen: Sisäisen liikenneverkon laatutason kartoitus ja parannussuunnitelma, myös kevyen liikkumisen näkökulmasta (olennainen esim. pyöräretkeilyn ja turismin kehittymisen näkökulmasta). Sopii tehtäväksi kuntien välisenä yhteistyönä. 32

33 KEHITYSKOHTEET Taajamat - kysyntää on sitä enemmän mitä lähempänä PKS:a ollaan Karkkila kasvaa vt2:n teollisuusväylän varrella maltillisesti tiivistyen. Kehä V:n (vt25-hanko-hyvinkäärata) kautta vuorovaikutus lännessä Turun, Lohjan ja Hangon suuntiin sekä idässä pääradalle ja Itä-Suomeen ovat olennaista logistiikkaa. Nummi-Pusula täydentää kolmea taajamaa ja tarjoaa kylä/maaseutuasumisvaihtoehtoja kunnan eteläosassa mt110:n vaikutusalueella. Tarjonta jatkaa kunnan asutushistoriaa, joka on eteläosissa kulttuurivaikutteisempaa ja vanhempaa kuin kunnan pohjoisosissa. Haasteena joukkoliikenneyhteyksien parantaminen ja kevyen liikenteenväyläverkoston laajentaminen. Karjalojan ja Sammatin pikku taajamat ovat jo sen verran kaukana PKS:sta, että alueelle ei kohdistu kokonaisuuden kannalta merkittävää pendelöivään elämäntapaan perustuvaa omakotikysyntää. Sen sijaan perinteiset kirkonkylät tarjoavat Länsi-Uudellamaalla merkittävän omaleimaisen maaseutumaisen asumisvaihtoehdon. Nämä perinteiset loma-asumiskunnat tarjoavat edelleen myös vetovoimaisen loma-asumisen ja virkistysmatkailun kohteen. Lohja kehittyy yhdyskuntarakenteeltaan eheänä nauhakaupunkina Virkkalasta Muijalaan edistäen Länsiradan rakentamista. Lohjan keskusta tiivistyy ja kehittyy monipuolisena kaupan ja keskusta-asumisen alueena. E18- Muijalan, -Lempolan ja -Karnaisten liittymien vaikutus ohjataan uudessa taajamaosayleiskaavassa tukemaan joukkoliikennekaupungin kehittymistä. 33

34 KEHITYSKOHTEET Taajamat Rantaradan varrella merellisen asumisen kehittämiseen on tilaa Siuntion kuntakeskuksen väestöpohjaa vahvistetaan nykyistä aluetta tiivistämällä ja laajentamalla. Siuntion sydän on uusi v rakenteille tuleva rivi- ja pienkerrostaloalue 800 asukkaalle. Störsvikin alueelle rakentuu pientaloalue merelliseen miljööseen vapaa-ajankeskuksen viereen. Kela-Vuohimäen alue on yhdessä Kirkkonummen kanssa tulevaisuuden potentiaali joka liittyy Rantaradan kehittämiseen. Inkoossa aseman ympäristön kehittäminen on iso tulevaisuuden potentiaali, mutta kaavallista valmiutta ei vielä ole. Kuntakeskuksen kehitystä jarruttaa maanomistustilanne. Karjaa kehittää kävelykeskustaa, vaalii puutarhakaupunki-identiteettiä ja avaa uusia omakotialueita aseman vaikutusalueella. Pinjainen, Pohja ja Fiskari ovat kehittyviä messu- ja kulttuurimatkailun kohteita, sekä luovaa luokkaa ja kakkosasumista houkuttelevia alueita. Karjaan aseman vaikutusaluetta. Tammisaaren tiiviin taajaman ympärillä on Dragsvikin suunnassa runsaasti potentiaalia rantaradan liikenteen kehittämiseksi avattaville asunto- ja työpaikka-alueille. Hangon uusi taajamayleiskaava tiivistää niemen kärjessä koossapysyneen merikaupungin keskustaa ja tarjoaa maltillisesti uusia omakotialueita lähinnä asukkaiden ikääntymisestä johtuvan väljyyskasvun kattamiseen. Lappohjan taajama on potentiaalinen rantaradan kehityskohde ja Täktomin mahdollisen lentokentän ympärillä on tilaa kehittyä. Rantaradan liikenteen lisääminen yhdessä Täktomin lentokentän kanssa avaisi Tammisaaren ja Hangon välille aivan uuden merellisen Suomen kehitysmahdollisuuden. - Onko rantaradan heikko taso syynä taajamien väestörakenteen vanhenemiseen ja tätä kautta kuntien talousongelmiin? 34

35 MALe TOTEUTTAMISTRATEGIA 1 Maankäytön profilointi PERIAATTEET: 1. Metropolialueen kasvu otetaan vastaan energiaviisailla ratkaisuilla. 2. Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä tuetaan maankäytöllä. 3. Kaupunkitaajamien, maaseututaajamien ja maaseudun raja selkeytetään. Kaupunkimaisten taajamien kaksivaiheinen kehittyminen: 1. Taajamien tiivistyminen ja kasvaminen tukien sisäistä ja ulkoista joukkoliikennettä. Samalla kaavoituksessa varaudutaan hankeselvityksissä esitettyjen asemien avaamiseen ja niiden vaikutusalueen pikkukaupunkimaiseen rakentamiseen. Yleiskaavat päivitetään raideliikenteen toteutumisen mukaan. 2. Raideliikenteen kehittyessä asemanseutujen tehokas rakentaminen ja uusien asemataajamien kehittäminen (radanvarsien nauhakaupunkikehitys) Maaseututaajamien ja alueiden omaleimainen kehittyminen: 1: Maaseututaajamat kehittyvät ja kasvavat omia erityispiirteitään vaalien tavoitteena palvelujen ylläpito, kevyen liikenneverkon kasvattaminen ja joukkoliikenteen kehittäminen 2: Kehitettävät kylät profiloidaan elinvoimaisuuden ja yhdyskuntateknisen mielekkyyden mukaan 35

36 MALe TOTEUTTAMISTRATEGIA 2 Seudullisen liikennejärjestelmän kehittämisen priorisointi Investoinnit: 1: Hanko-Karjaa-Hyvinkää radan sähköistäminen ja Lohjan asemanauha, jolta yhteys Nummelan asemaan (Hanko-Hyvinkääradalla ja Nummelan asemalla olisi olennainen merkitys seudun palveluyhteistyön liikkumisjärjestelmässä myös Karkkilan näkökulmasta) Helsingistä Hankoon ilman junanvaihtoa. 2: Rantaradan perusparannus ja kantatie 51:n perusparannus välillä Vuohimäki- Sunnanvik 3: Länsiradan eli Espoo-Lohja kaupunkiradan rakentaminen 4: Inkoon pistorata 5: Espoo-Salo kaukoliikenteen oikoradan rakentaminen Toiminnan kehittäminen: 1: Olemassa olevien ratojen eli Rantaradan vuorotiheyden ja liityntäliikkumisen voimakas kehittäminen, lippuyhteistyö (myös pyöräilylle) 2: vt2:n, kt110, E18-tien, ja kt51/vt25 joukkoliikenteen ja pysäkkien saavutettavuuden kehittäminen, liityntäpysäköinti ja matkaketjut (myös pyöräilylle) 36

37 MALe TOTEUTTAMISTRATEGIA 3 Palvelujen saavutettavuudelle tavoitteet lähielämä vähentää liikkumiseen käytettyä aikaa, energiaa ja lisää elämänlaatua Koskee sekä julkisia että kaupallisia palveluja 1. Palvelujen suunnitteluun kokonaisnäkemys Ajantasaiset yleiskaavat Kaupallisten palvelujen lyhyen aikavälin kysyntätilanteen tarkastus ennen rakennuslupaa Palveluverkkosuunnittelu osaksi kuntasuunnittelua ja seutuyhteistyötä Tavoitteiden asettaminen erilaisten käyttäjäryhmien palvelujen saavutettavuudelle Palvelujen lähiympäristöjen sujuvuus kaikkien liikkumismuotojen näkökulmasta 2. Palveluverkkojen tavoitteisto vaatii yhteistä analysointi- ja kehitystyötä Suositus: Tarvitaan selvitys palvelujen saavutettavuudesta sekä yhdyskuntataloudellisten ja käyttäjäkohtaisten kustannusten ja päästöjen kohdentumisesta eri käyttäjäryhmien näkökulmasta. Eri palveluille, kaupallisista julkisiin sekä harrastus- ja vapaa-ajankohteisiin analysoidaan käyttäjäprofiilit, saavutettavuus ja saavutettavuuden parantamissuunnitelmat. MALe työässä on tehty saavutettavuusanalyysiaineisto (erillinen teemaraportti MALenettisivulla), joka ensimmäinen vaihe tässä työssä. Kehityksen seuraaminen. Liitteeseen 1 on kerätty yhteisiä tavoitteita palvelujen ja lähielämän suunnitteluun. 37

TULEVAISUUSKUVA > RAKENNEMALLI > MALe STRATEGIA

TULEVAISUUSKUVA > RAKENNEMALLI > MALe STRATEGIA Länsi-Uudenmaan MALe - yhteistyö Teollisuusväylä TULEVAISUUSKUVA > RAKENNEMALLI > MALe STRATEGIA E18 -pikaväylä? järvet luonto - rauha taide - teräs raportti 1.12.2010 / MAL koordinaattori kylät ja kylänraitit

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö

Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö UL - Kehystoimikunta 11.5.2010 Kommenttipuheenvuoro Maakuntakaavan rakennemallityöhön MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää Länsi-Uudenmaan MAL- rakennemallityö etenee samassa

Lisätiedot

TULEVAISUUSKUVA > RAKENNEMALLI >

TULEVAISUUSKUVA > RAKENNEMALLI > Länsi-Uudenmaan MALe - yhteistyö: Teollisuusväylä TULEVAISUUSKUVA > RAKENNEMALLI > taide - teräs MAANKÄYTTÖSTRATEGIA raporttiluonnos 12.11.2010 E18 -pikaväylä - olisiko perinteinen raportti parempi vaihtoehto??

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää LÄHTÖKOHTIA JA TILASTOJA RYHMÄTYÖ 2 Osallistujat: Heikki Rouvinen, Pekka

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2.3.2010 Monkola, KH1, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää RYHMÄTYÖMUISTIO 1: 12.3.2010 Osallistujat: Jussi Savela, Heikki Rouvinen,

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MALe 2009 2010 ohjelmakokonaisuus myös netissä: www.länsi.fi/koko > MALe

Länsi-Uudenmaan MALe 2009 2010 ohjelmakokonaisuus myös netissä: www.länsi.fi/koko > MALe Länsi-Uudenmaan MALe 2009 2010 ohjelmakokonaisuus myös netissä: www.länsi.fi/koko > MALe Esittely 27.1.2011 Valtakunnallinen MAL-verkosto DI Mariitta Vuorenpää, MAL koordinaattori 2009-2010 Taustaa 1 MALe

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka 15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

MAL: LÄNSI-UUDENMAAN YHTEISET ASUNTOPOLIITTISET JA MAAPOLIITTISET TAVOITTEET JA OHJELMAT - ESITE

MAL: LÄNSI-UUDENMAAN YHTEISET ASUNTOPOLIITTISET JA MAAPOLIITTISET TAVOITTEET JA OHJELMAT - ESITE MAL: LÄNSI-UUDENMAAN YHTEISET ASUNTOPOLIITTISET JA MAAPOLIITTISET TAVOITTEET JA OHJELMAT - ESITE (MAL-rakennemallityön puiteohjelman kohdat V ja VI) Esitelty ja hyväksytty tarkentuneeksi sisällöksi AKO-

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Rakennemalliehdotus - YHDISTELMÄMALLI Tärkeää vahvistaa Ylitornion sijaintiin perustuvia kehittämismahdollisuuksia (kauppa,

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaan yleiskaavan kehityskohteet 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaata on rakennettu yleiskaavoilla Helsingin maalaiskunnan yleiskaavaehdotus 1968: aluerakentaminen Yleiskaavallinen suunnitelma 1976: kasvun

Lisätiedot

UUSI LOHJA MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA JA RAKENNEMALLI TAVOITTEET. Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.9. 2013 LIM 1

UUSI LOHJA MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA JA RAKENNEMALLI TAVOITTEET. Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.9. 2013 LIM 1 UUSI OHJ MNKÄÖN KEHISKUV J RKENNEMI VOIEE Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.9. 2013 IM 1 avoitteet tavoitteet on määritelty vyöhykkeittäin lähtötietojen ja vuorovaikutuksessa saadun palautteen perusteella

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko KOKO Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla www.länsi.fi/koko Hyvinvointitoimialan kehittäminen Länsi-Uusimaa HALLINTO Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Toimitusjohtaja - Laskujen hyväksyminen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Seminaarin tulokset 28.1.2015

Seminaarin tulokset 28.1.2015 Seminaarin tulokset 28.1.2015 E18 käytävän solmukohtien kehittäminen Lohjalla Ympäristösi parhaat tekijät Seminaari Lohjan pääkirjastossa 28.1.2015 järjestettiin seminaari Lohjan pääkirjastossa. Tilaisuuden

Lisätiedot

Uusimaa + Itä-Uusimaa 2035 = 25 v. + 430 000 asukasta + 250 000 työpaikkaa

Uusimaa + Itä-Uusimaa 2035 = 25 v. + 430 000 asukasta + 250 000 työpaikkaa Uudenmaan ja Itä- Uudenmaan rakennemallit 2035 Rakennemallien arviointia metropolialueen ja Länsi-Uudenmaan kehityksen näkökulmasta kuntien lausuntojen tueksi / MAL yhteistyö MALkoordinaatttori 30.6.2010

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA JA TAVOITTEISTA MALe TEEMOITTAIN

YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA JA TAVOITTEISTA MALe TEEMOITTAIN YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA JA TAVOITTEISTA MALe TEEMOITTAIN MALe työn taustaselvitys, jossa on dokumentoitu kahden kuntakierroksen anti Materiaali on ollut keskeinen lähtökohta- ja tavoiteaineisto

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA TULEVAISUUSMALLI Vt 19 ja sen varren sekä profiililtaan erilaisten

Lisätiedot

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen Sitra 23.11.2009 Aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa 1 Aluerakentamisen näkökulma

Lisätiedot

OHJELMASSA TERVETULOA!

OHJELMASSA TERVETULOA! Länsi-Uudenmaan MALe -yhteistyö 2010 YHTEISEN ASUNTO- JA MAAPOLIITTISEN OHJELMAN VALMISTELU KUTSU TYÖSEMINAARIIN 2 keskiviikkona 22.9.2010 klo 15 18.00, Lärkkullan opisto, Lärkkullantie 22, Karjaa, Raasepori

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT 19.10.2012 Vaihtoehtojen muodostamisperiaatteet Rakennemallivaihtoehdot ovat kärjistettyjä kuvauksia tulevaisuuden mahdollisista

Lisätiedot

MALe työseminaari. KOKO Länsi-Uusimaan toimintaryhmän, KOKO OHRYn ja luottamushenkilöiden sekä MAL-työryhmän yhteinen työseminaari

MALe työseminaari. KOKO Länsi-Uusimaan toimintaryhmän, KOKO OHRYn ja luottamushenkilöiden sekä MAL-työryhmän yhteinen työseminaari MALe työseminaari KOKO Länsi-Uusimaan toimintaryhmän, KOKO OHRYn ja luottamushenkilöiden sekä MAL-työryhmän yhteinen työseminaari Aika: tiistaina 9.2.2010 klo 12.45 16.15 Paikka: ABC liikenneasema, Karnainen

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan?

Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan? Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan? Asuntomarkkinat 2011 20.1.2011 Aija Staffans Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos IDENTITEETTI PALVELUT JA YHTEYDET SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA OHJELMA - HÄMEENLINNA 2014-2020

KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA OHJELMA - HÄMEENLINNA 2014-2020 KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA OHJELMA - HÄMEENLINNA 2014-2020 Kunnat ja muutos Kuntien tulee uudistaa toimintatapoja kestävämpään suuntaan huomioiden taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen näkökulma Kuntien elinvoima

Lisätiedot

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 LÄHTÖKOHDAT Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 3 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 4 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle

Lisätiedot

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelman tavoitekokonaisuus: Väestön kasvuun varaudutaan Yhdyskuntarakennetta tiivistetään Keskustoja

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Laukaan kunnan Rakennemalli

Laukaan kunnan Rakennemalli Laukaan kunnan Rakennemalli Rakennemalliehdotus 30.4.2015 Rakennemalli Rakennemallin pohjaksi on laadittiin 3 erilaista vaihtoehtoa, joista ohjausryhmä valitsi lausuntokierroksen jälkeen VE 2 Herneenpalko

Lisätiedot

Hämeenkyrön strateginen yleiskaava

Hämeenkyrön strateginen yleiskaava Hämeenkyrön strateginen yleiskaava Lähtökohdat ja tavoitteet: valmisteluvaiheen raportti 10.1.2014 10.1.2014 Page 1 Koko kunnan kattava oikeusvaikutteinen suunnitelmakartta (n. 1:100000, A3) Millaista

Lisätiedot

MAL LÄNSI-UUSIMAA - TYÖOHJELMALUONNOS 9.10.2007

MAL LÄNSI-UUSIMAA - TYÖOHJELMALUONNOS 9.10.2007 MAL LÄNSI-UUSIMAA - TYÖOHJELMALUONNOS 9.10. Länsi-Uudenmaan alueen MAL -suunnitelmassa 18.5. on määritelty toimenpiteet MAL -yhteistyön jatkamiseksi. MAL -suunnittelun ohjausryhmään kuuluvat: Uudenmaan

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

Vaasan kaupunkiseudun tilanne

Vaasan kaupunkiseudun tilanne Vaasan kaupunkiseudun tilanne Esityksen sisältö 1. Mikä on Vaasan kaupunkiseutu? 2. Yhdyskuntasuunnittelun tilanne seudulla 3. Kasvusopimus ja MAL-teemat Suomen suurimmat kaupunkiseudut vuonna 2011 Väestönkasvu

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

KRITEERI 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa.

KRITEERI 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa. Turun raitiotien ensimmäisen vaiheen yleissuunnitelma TAVOITTEET Muistio 5.4.2013 TAVOITE 1: KAUPUNGIN KILPAILUKYKY, KASVU JA KESKUSTAN VETOVOIMA NOUSE- VAT ARVOVALINTA: Turun keskusta on kaupungille ja

Lisätiedot

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma 2 3 Suunnittelun lähtökohtia 4 Lahdenväylän pysäkit, esiselvitys 1998 Valtatie 4 ja sen rinnakkaistiet välillä Kehä III Koivukylänväylä,

Lisätiedot

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on alle

Lisätiedot

Millaisia tilastoja kunnat haluavat?

Millaisia tilastoja kunnat haluavat? Millaisia tilastoja kunnat haluavat? millaisia tilastoja ja tietoja kunnat tarvitsevat? kuka tarvitsee mitä ja mistä? Anja Siilanto-Parviainen, erikoissuunnittelija KUNTA? Missä roolissa ollaan: kuntalaiset

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot