TULEVAISUUSKUVA > RAKENNEMALLI > MALe STRATEGIA
|
|
- Hannes Väänänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Länsi-Uudenmaan MALe - yhteistyö Teollisuusväylä TULEVAISUUSKUVA > RAKENNEMALLI > MALe STRATEGIA E18 -pikaväylä? järvet luonto - rauha taide - teräs raportti / MAL koordinaattori kylät ja kylänraitit Raportointi on toteutettu pp-esityksenä, joka koostuu AIHEKORTEISTA, joita kuntien toimijat voivat kopioida suoraan valmisteluaineistoihin ja esityksiin. urheilu - ulkoilu kauppa - retro? maatalous hevoset kartanot ruukit - taiteilijayhteisöt Työn ja vapaa-ajan väylä golf -luksus huolinta - purjehdus EUROOPPA Opiskelun ja logistiikan väylä ITÄ-SUOMI - VENÄJÄ satamat energia kulttuuri 2asuminen saaristo - veneily Lähteet: Paikkatietoanalyysit Taustaselvitykset Kuntakierrokset Virkamiesryhmätyö Työseminaarit MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää
2 taustaa MALe YHTEISTYÖN VUOROVAIKUTUS Länsi-Uudenmaan MALe -yhteistyön organisoituminen ja ohjaus MALe työn toteutus MALe työ koostuu yhteisen tulevaisuuskuvan, rakennemallin ja Male - strategian työstämisestä, sekä sitä toteuttavan Maankäyttöpoliittisen ohjelman ja Asuntopoliittisen ohjelman laadinnasta. MALe yhteistyötä varten palkattiin vuoden 2009 alusta kaksivuotinen koordinaattori, joka on valmistellut kokonaisuuden ja siinä tuotetut raportit yhteistyössä ohjausryhmän, pienryhmän ja teemakohtaisiin ryhmätöihin kutsuttujen kuntien asiantuntijoiden kanssa. Poliittisella tasolla työtä on seurannut ja ohjannut KOKO ohjausryhmä (OHRY) sekä kaupunginjohtajista koostuva toimintaryhmä (TORY). Luottamushenkilöille ja ohjausryhmälle (OHRY) on järjestetty kolme työseminaaria. Työn selkärangan muodostaa kaksi kuntakierrosta, joissa kuntien avainhenkilöiden kanssa on kerätty aineisto kuntien lähtökohdista ja tavoitteista MALe -ohjelmatyön ja -yhteistyön näkökulmista. Vuorovaikutus tilastoina: Katso työohjelmat, aikataulut, ryhmien jäsenet, seminaarit, raportit ja isot kartat sekä MALe -työtä sivuavat liikennehankkeet nettisivulta: > MALe 9 työryhmän kokousta 7 pienryhmän kokousta esitys 5 ohjausryhmän kokouksessa (OHRY) ja 2 toimintaryhmän kokouksessa (TORY) 6 virkamiesryhmätyötä 3 luottamushenkilöille suunnattua työseminaaria 1 excursio (Hiilineutraaliin Uuteenkaupunkiin) 2 kuntakierrosta = 18 kuntatapaamista 2
3 taustaa MALe SELVITYS- JA OHJELMAKOKONAISUUS MALe ohjelmakokonaisuus 2010 raportit MALe esite Kehityskuva, rakennemalli ja MALe strategia Asuntopoliittinen ohjelma Maankäyttöpoliittinen ohjelma Taustaselvitykset Miksi MALe? tavoitteet ja prosessi Kuntien lähtökohdat ja tavoitteet MALe teemoittain Paikkatieto- ja saavutettavuusanalyysit Maaseutuasumisen vetovoimatekijät ja laatu - kyselytutkimus Tulevaisuuskuvan päivityksen ja asuntopoliittisen ohjelman tilastoanalyysit Kuntakuvailut ja muuttajaikkunat Kaikki raportit, kartat, taustaselvitykset, aikataulut nettisivulla: > MALe Nettisivulta löytyy myös runsaasti työhön liittyvää esittelymateriaalia. Mikä MALe? MALe lyhenteellä tarkoitetaan kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen, liikenteen ja elinkeinojen elinvoimaa luovaan yhteensovittamiseen tähtäävää kaupunkiseutujen yhteistyötä. Kaupunkiseutuyhteistyö on osa PARAS -lain velvoittamaa yhteistyötä (VN 2007), joka pääkaupunkiseudun lisäksi koskettaa 16 pakollista ja kahta vapaaehtoista kaupunkiseutua Suomessa. Länsi-Uusimaa on mukana vapaaehtoisena kaupunkiseutuna. Kaupunkiseutusuunnitelmia arvioiva, eri ministeriöiden edustajista koostuva työryhmä vieraili Länsi-Uudellamaalla Vuodesta 2010 kaupunkiseutuyhteistyön rahoitus on siirtynyt osaksi KOKO ohjelmaa (Työ- ja elinkeinoministeriön Koheesio- ja kilpailukykyohjelma). Kuntarahoitukselle on saanut 50% Makera- ja aluekehitysohjelmatukea Uudenmaanliiton kautta. Länsi-Uudenmaan MALe -yhteistyö kuuluu myös vuonna 2010 perustettuun Valtakunnalliseen MAL -verkostoon. Länsi-Uusimaa on ollut mukana kahdessa teemaryhmässä: 1. Hajarakentamisen seudullinen hallinta / maankäyttöpolitiikka 2. Yhdyskuntarakenne ja palveluverkko Valtakunnallisen MAL -verkoston tiedotussivu löytyy Tampereen kaupunkiseudun nettisivulta > MAL-verkosto Länsi-Uudenmaan MALe -yhteistyö on ollut erityisen tärkeää yhteisen näkemyksen luomisessa seudun kehitystavoitteista suhteessa Uudenmaanliitossa käynnissä olevaan Maakuntakaavan uudistukseen. MALe -työssä laadittiin mm. yhteinen lausuntomuistio kuntien käyttöön. 3
4 TULEVAISUUSKUVA > RAKENNEMALLI > MALe STRATEGIA SISÄLLYSLUETTELO VISIO 5 Länsi-Uusimaa laukkaan rautahevosella LÄHTÖKOHDAT 7 Mitä voimme valita? Kuntien suunnittelutilanne Kaavoitustilannekartta Kuntien strategiset tavoitteet Maankäyttötavoitteet näyttävät samaan suuntaan Raide- ja joukkoliikenteen kehityskäytävät ANALYYSIT 14 Vuorovaikutusalueiden erityispiirteet Raideliikenteen kehityspotentiaali Houkuttelevat potentiaalit ja vetovoimat Kauppaverkon saavutettavuus Paikkatieto- ja saavutettavuusanalyysit TULEVAISUUSKUVA 19 Haasteet käännetään elinvoimaksi Neljä ydintavoitetta Konkreettiset valinnat RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 22 Muuttujana liikennejärjestelmä Maksimi raideliikenne Toimiva bussiliikenne Nykytrendi KEHITYSKOHTEET 28 Taajamarakenne ja kehityskohteet Elinkeinokohteet Matkailun ja vapaa-ajan kohteet Sisäisten yhteyksien kehittäminen Taajamakohtainen kehittyminen MALe TOTEUTTAMISTRATEGIA 34 Maankäytön profilointi Liikennejärjestelmän kehittämisen priorisointi Palvelujen saavutettavuudelle tavoitteet Tulevaisuuskuvan ja rakennemallin toteutusperiaatteet kunnille MALe TOTEUTUSYHTEISTYÖ 38 MALe toteutuskeinojen 5 kohtaa Yhteistyökohteet Käynnistettävät hankkeet LIITTEET: 1. Lähielämä ja palveluverkot ERA17 info 49 4
5 VISIO Länsi-Uusimaa laukkaan rautahevosella visio on muutakin kuin rakennusmassoja Hallinnossa ja päätöksenteossa tarvittiin uusia keinoja Palveluissa otettiin yhteisöllisyyden ja onnen voimavarat käyttöön Raideliikenne ja virtuaalinen kommunikointi tukevat toisiaan Kunnat tekivät rohkeasti kuntaliitoksia niin, että lopuksi Länsi-Uudellamaalla oli vain 2 kuntaa: Suurlohja ja Suurraasepori. Kuntaliitosten vastapainoksi paikallisdemokratiaa vahvistettiin kaupunginosayhdistysten toiminnan kehittämisellä ja aidon vastuun ja tarvittavien resurssien jakamisella niille. Myös asukkaita kannustettiin ottamaan vastuuta omasta elämästään. Kuntien talous saatiin eri palveluja yhdistelemällä ja priorisoimalla ajoissa taloudellisesti kannattavalle tasolle. Myös aktiivinen maapolitiikka levisi kaikkiin kuntiin ja teki maankäytönsuunnittelusta ja rakentamisesta kustannustehokasta. Prosessi oli poliitikoille kipeä, mutta nuorten kannustaminen ja havahtuminen mukaan politiikkaan vauhditti päätöksentekoa. Kollektiivinen katse suunnattiin alueelliseen visioon ja sen toteuttamisen tarvitsemiin ennakkoluulottomiin ponnistuksiin. Alueen poliitikkojen yhteispelikyvyn lisäämiseen otettiin käyttöön uusia, luovuutta ja yhteistyökykyä lisääviä työskentelymenetelmiä aina tulevaisuusdialogeista muutaman viikon suljettuihin päätöksentekijäleireihin. Näin yhteistyökyky kehittyi kuntien toiminnan kaikilla tasoilla ja naapurisopu säilyi tiukkoja päätöksiä vaatineessa tilanteessa. Lisäksi päätöksentekijöiden jatkuva koulutus päätöksentekoaiheista aloitettiin. Kunnan virkamiehet rohkaistiin kehittäjiksi ja edistäjiksi, ja koko virkamiessanan käytöstä luovuttiin. Päivähoito ja koulutus järjestettiin uudelleen yhteistyön ja yhteisöllisyyden periaattein, mikä tuotti säästöjä jo muutaman vuoden sisäänajon jälkeen. Lastenhoidon ja eläkeläisten aktivoinnin yhdistämisellä tuotettiin paljon sukupolvikuilut ylittävää hyvinvointia. Lisäksi projektiin osallistuvan senioriväestön vireys kasvoi kaikkine kerrannaisvaikutuksineen, ja näin saavutettiin paljon säästöjä kuntoutuksessa, lääkityksessä, kotiavussa jne. Erikoissairaanhoitoa järkeistettiin, mutta sairaanhoidon kasvava resurssitarve kääntyi yllättäen laskuun, koska onnelliset asukkaat olivat terveempiä. Suomen kiire johtavaksi energiaviisaan yhdyskuntakehityksen suunnannäyttäjäksi vuoteen 2017 mennessä tuotti uutta panostusta ja innovaatioita joukkoliikenteen kehittämiseen. Länsi-Uudenmaan MALe -yhteistyön sinnikkäällä painostuksella oli tässä keskeinen rooli. Länsi- Uudenmaan raideliikenneinvestoinnit käynnistettiin ja kehitettiin koko Uuttamaata koskevat mallit eri liikennemuotojen yhteistyöhön niin, että matkustaja kulki yhdellä lipulla kuntarajojen yli ja liikennevälineestä toiseen. Kevyen liikkumisen verkoston ja pysäköinnin kehittäminen olivat luonnollinen osa joukkoliikenneinvestointeja. Raideliikenteen asemien syöttöliikenteelle syntyi uusia liikennevälineitä ja liikennöintitapoja kuskittoman oveltaovelle sähköauton kehittyessä. Päästövähennystavoitteiden saavuttamisvelvoite vaikutti voimakkaasti etätyömyönteisyyden kehittymiseen yhdessä tietotekniikan uusimpien kommunikaatiosovellusten käyttöönoton edistämisen kanssa niin, että PKS:lle työtätekevät jäivät yhä enemmän kotiin tai lähityöpisteeseen työskentelemään. E18-tien ja muiden väylien työmatkaruuhkat olivat historiaa. Vaikka suurin osa palveluista ja kaupasta oli muuttunut virtuaalimaailmassa hankittaviksi, vähempään itsensä liikuttamistarpeeseen perustuva elämä synnytti uutta kannattavuutta lähipalveluille. Tällä oli yllättävä paikallistasolla työllistävä vaikutus. 5
6 Lähipalvelut alkoivat kehittyä uudestaan Virtuaalimaailma tarvitsi vastapainokseen ulkoilua, seurustelua ja elämyksiä. Paikallisen liikenneverkon kehittämisen painopiste voitiin siirtää kevyen liikenteen väyliin, esteettömään liikkumisympäristöön ja niiden oheispalveluihin. Raideliikenne ja sen lähellä asuminen kasvattivat suosiotaan, sillä yhä useampien asukkaiden sukulaiset, ystävät ja työ olivat PKS:lla, eikä Helsingin elävää kulttuuritarjontaa tietenkään voinut siirtää virtuaalimaailmaan. Samoin raiteita pitkin tulivat PKS:n virkistysmatkailijat viikonlopuiksi Länsi- Uudenmaan pikkukaupunkeihin golffaamaan ja purjehtimaan sekä uudistumaan kylpylöihin ja erämaaretkille. Karkkilan elokuvakaupunki kehittyi nopeasti kansainvälisesti merkittäväksi kohtauspaikaksi. Kuntasektorilla tietotekniikan läpimurtoon panostaminen ja sen jo nyt tiedossa olevien mahdollisuuksien hyödyntäminen osoittautui yhdeksi suurimmista hallinnon säästökohteista. Osasta julkisia rakennuksia voitiin luopua kokonaan ja virtuaaliopetus teki koulukuljetuksista tarpeettomia. Koska lasten yhdessäolo on koulussa myös yksi olennainen tekijä, alkoi kyliin syntyä uusia monitoimitiloja, kylätaloja, joissa lapset kokoontuivat opiskelemaan, vanhemmat tekemään etätöitä ja seniorit muuten vain surffailemaan netissä tai vaihtamaan puutarhanhoitovinkkejä. Uusi elämäntapa vähensi puun ja paperin kulutusta niin paljon, että Länsi-Uudenmaan metsät tuottivat rahaa hiilinieluina kasvamalla. Myös syrjäisempiä peltoja metsitettiin tähän tarkoitukseen. Metsistä yhdessä puistojen ja talvipuutarhojen kehittymisen kanssa tuli myös suosittuja turistikohteita. Tämän vision tarjosi teille MAL -työn Elinkeinotyöpajan tulevaisuusdialogi ja MAL-koordinaattori Yritystoiminnan kehitykseen investoitiin aluksi tuntuvasti Koska Länsi-Uusimaa ei yksin voi olla hyvinvoiva saareke Suomessa, on myös Suomi kokonaisuutena pysynyt kilpailukykyisenä vientiin panostavan metalli-, kone- ja energiatehokkuusteollisuuden ansiosta. Keskeinen rooli on ollut Länsi-Uudenmaan yritysten yhteistyöllä ensin oppilaitosten ja it-yritysten kanssa Otaniemessä ja sen jälkeen myös muualla maailmalla. Hangosta Karkkilaan ulottuvan elinkeinoyhtiön rohkea ja innovatiivinen toiminta käynnisti uusien yritysten jatkuvan virran Länsi-Uudellemaalle. Alussa panostettiin 50 /asukas yritysneuvontaan. Nykyisin Tammisaaresta löytyy maailman suurin TOFU:n ja tofujalosteiden tehdas, jonka tuotannosta suurin osa menee vientiin aina Japania myöten. Tofua alettiin valmistaa myös kotimaisista raaka-aineista, joita kasvatetaan Länsi-Uudenmaan pelloilla. Karjalohjalta alkunsa saanut polttomoottoriautojen muuttaminen sähköautoiksi osoittautui uudeksi Nokiaksi, jonka ansiosta Lohjan työpaikkaomavaraisuus nousi huippulukemiin. Matkailussa katseet suunnattiin rikkaiden kaukomaiden suurkaupunkeihin ja pian japanilaiset alkoivat viettää osan vuotta Länsi-Uudenmaan rauhassa nauttien erilaisista hoidoista ja tietysti myös tofusta. Korealaiset lomailijat tulivat työperäisen maahanmuuton jälkiaallossa Lohjanjärvelle, jonne oli myös rakennettu heille palveluja ja majoitusta tarjoava pilvenpiirtäjä. Tämä Lohjan maamerkki edustaa tietysti viimeisintä Länsi-Uudellamaalla kehitettyä rakennusteknologiaa ja on täysin energiaomavarainen. Rakentaminen tehtiin työllisyyttä tukien ja kuljetusenergiaa säästäen läheisyysperiaatteella paikallisista raaka-aineista. Rakennuksen ja siinä käytetyn teknologian esittelystä on tullut merkittävä tulolähde Lohjalle. Ulkomaiset investoinnit käynnistivät laajamittaisen tuulivoiman rakentamisen. Lisäksi Inkoosen nousi koko Suomen energiaomavaraisuuden takaava fuusiovoimala. Yhdyskuntasuunnittelua nopeutettiin ja terävöitettiin Koska kuntien piti entistä nopeammin reagoida uusien yritysten, asukkaiden ja energiatehokkuuden maankäyttö- ja liikennetarpeisiin, maankäyttö- ja rakennuslain maapoliittisia välineitä otettiin aktiiviseen käyttöön. Yhdyskuntasuunnittelussa alkoi uusi kulttuuri, jonka mukaan kaikki yleis- ja asemakaavat tehtiin energiatehokkaiksi ja luonnonvaroja säästäviksi, mikä lisäsi myös hiilinielujen säilymistä ja kasvua. Kaupunkisuunnitteluun haettiin uutta potkua Välimeren orgaanisesti kasvaneista rantakylistä, mutta kaavaohjauksessa ei silti annettu yhtään periksi terveellisyyden, turvallisuuden ja energiatehokkuuden vaatimuksista. Uusista ideoista rohkaistuneina Aurlahden rakennusmassat tuplattiin ja epäilyistä huolimatta alueen asunnot myytiin yhdessä päivässä. Parikseen Aurlahti sai pian Lohjanjärvelle viimeisintä energiatehokkuutta edustavan pilvenpiirtäjän, jonka aurinkopaneeli-ikkunat heijastelivat järven aaltoja ja taivaan pilviä. Vieläkin ristiriitaisia tunteita herättävä hanke osoittautui matkailun vetonaulaksi ja jonotetuksi, jopa Helsingin neliöhinnat hakkaavaksi asuin- ja työpaikaksi. Kunnat yhdistivät rakennusvalvonnan voimavaransa antaakseen neuvoja ja starttirahaa rakentajille niin, että kaikista uusista taloista rakennettiin nollaenergiataloja. Ylimääräistä kannustinrahaa sai, jos rakensi uusinta teknologiaa edustavia energiaa tuottavia taloja. Myös olemassa olevan rakennuskannan energiasaneeraus toteutettiin kuntien yhteistyöllä ja asukkaiden yhteisillä projekteilla. Länsi-Uusmaalaisille ominainen yhteisöllisyys oli hyvä pohja aluetta rikastuttavalle kansainvälistymiselle. Virtuaalisen työnteon ja koulunkäynnin yleistyessä taajamien ja kylien paikallisyhteisöt kehittyivät uudelleen. Hyvinvoivien, vehreiden puutarhojen ja älykkäiden asuinalueiden maine kiiri Eurooppaan asti, eikä muuttajajonoille näy vieläkään loppua. 6
7 LÄHTÖKOHDAT Mitä voimme valita? Halusimme tai emme, yhdyskuntien kehittämiselle antavat tänään suunnan ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehdyt päästövähennystavoitteet ja -velvoitteet, joihin EU ja Suomi ovat sitoutuneet. Rakennetun ympäristön osalta lähiajan tavoitteena on energiankulutuksen vähentäminen 20%:lla seuraavan 7 vuoden aikana ja 80%:lla vuoteen Ympäristöministeriön tuottama Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 raportti kartoittaa kuntien liikenteen- ja maankäytönsuunnittelun roolia tavoitteiden saavuttamiseksi (Liite 2). Kestävän kehityksen periaatteet ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen edistämisestä ovat yhä myös voimassa. Ympäristöministeriön Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) 2009 antavat suuntaviivat kestävän kehityksen ratkaisuille yhdyskuntasuunnittelussa. Kansallisten tavoitteiden viestin voi kiteyttää viiteen ydinkohtaan: 1. Henkilöautoriippuvaisuutta lisäävän yhdyskuntakehityksen pysäyttäminen 2. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja tiivistäminen / hajarakentamisen hillitseminen 3. Joukko- ja kevyen liikenteen käytön lisääminen 4. Kaupan suuryksiköiden sijoittumisen estäminen yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle, henkilöautoriippuvaisiin kohteisiin 5. Materiaalien ja energian kulutuksen minimointi rakentamisratkaisuissa ja rakennusten käytössä Nämä tavoitteet muodostavat Länsi- Uudenmaan rakennemallityön sekä sitä toteuttavien asunto- ja maankäyttöpoliittisten ohjelmien raamin. 7
8 LÄHTÖKOHDAT Aktiivinen ote maankäytönsuunnitteluun näkyy useissa kunnissa 8
9 LÄHTÖKOHDAT Kaavoitustilanne Kuntien osayleiskaavoja päivitetään monessa kunnassa Raaseporin uuden kaupunkikokonaisuuden yleiskaavatarkastelu olisi kiireellisin tavoite Myös kuntakohtaiset kaavoitustilannekartat löytyvät MALe - nettisivulta ja kaavavarantolaskelm at asuntopoliittisesta ohjelmasta. 9
10 LÄHTÖKOHDAT Kuntien strategiset tavoitteet Siuntio 1. Kuntakeskuksen väestöpohjan ja palvelurakenteen vahvistaminen 2. Störsvikin asuntoalueen ja vapaa-ajankeskuksen kehittäminen 3. Sunnanvikin yritysalueen kehittäminen, konseptiin yhdistetään työ asuminen vapaa-aika 4. Hajarakentamisen ohjaaminen taajamiin 5. Kehityskäytävät -rantarata, jonka vaikutuspiiriin kuuluvat : Kuntakeskus,Kela, Vuohimäki -kantatie 51, jonka vaikutuspiiriin kuuluvat : Vuohimäki, Sunnanvik, Störsvik Karkkila 1. Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki, jossa yhdistyvät sekä kaupunkimaiset että maaseutumaiset piirteet 2. Tiivis kaupunkirakenne, jossa liikutaan pääasiassa jalan ja polkupyörällä 3. Elinkeino-omavaraisuuden nostaminen palveluja kehittämällä 4. Onnistumisen avaimet: - Asukasmäärän hallittu kasvu - Kaupunkimaisen keskustan ja joukkoliikenteen kehittäminen Ennakoiva ja ohjaava kaavoitus ja maapolitiikka Ympäristöarvot Nummi-Pusula Lohja 1. Maaseutumainen ja viihtyisä, laadukkaan asuinympäristön kunta 2. Hyödynnetään erinomainen sijainti osana metropolialuetta 3. Maankäytön suunnittelulla mahdollistetaan E18-tien, mt 110:n ja VT2:n hyödyntäminen elinkeinoelämän näkökulmasta 4. Kunta toimii aktiivisesti saadakseen tulomuuton kautta asukkaita 5. Kasvu pyritään pitämään hallittuna 1. Länsiradan edunvalvonta ja rakentamisen edellyttämä kaavoitus 2. Energiatehokkaan kaavoituksen toteuttaminen rakenteessa ja rakentamisessa 3. Turvallinen ja toimiva kaupunkiasuminen keskustassa sekä järvi- ja harjumaisemassa 4. Joukkoliikenteen tukeminen kaavoituksen keinoin 5. Kevyen liikenteen reittien kehittäminen 6. Haja-rakentamisen ohjaaminen taajamiin 7. Länsi-Uudenmaan kaupallisen keskittymän aseman säilyttäminen ja sen kehittäminen 10
11 LÄHTÖKOHDAT Kuntien strategiset tavoitteet Inkoo 1. Aseman käytettävyyden ja profiilin nostaminen matkaketjuliikkumisen vaikutusalueen laajuus paremmin huomioon: runsaasti potentiaalisia käyttäjiä jo nyt ja erityisesti kesäisin 2. Liityntäpysäköinnin ja joukkoliikennemuotojen yhteispelin kehittäminen 3. Elinvoimainen satama ja suuret energiantuotantohankkeet 4. Pistoraide Inkoon asemalta syväsatamaan 5. Yleiskaavoituksen ajantasaistamiseen ja maapolitiikan tehostamiseen panostetaan Raasepori 1. Rantaradan parantaminen 2. VT 51:n risteysten liikenneturvallisuuden parantaminen, bussipysäkkien liityntäpysäköintipaikat ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet niille 3. Asemanseutujen kehittäminen: Lappohjan asemanseudun kehittäminen yhdessä Hangon kanssa 4. Haja-asumisen ohjaaminen 5. Puutarhateema matkailun ja asumisen moottorina Hanko Karjalohja 1. Uusi taajamayleiskaava tiivistää ja tehostaa 2. Logistiikkapalvelujen kehittäminen: Hanko-Hyvinkääradan sähköistäminen on tärkein investointi, koska veturin vaihtotarve Riihimäellä on este vuorovaikutuksen kehitykselle Venäjältä Rostockiin 3. Vaihdoitta sujuvan raideliikenteen, joukkoliikenteen jatkoyhteyksien ja lippuyhteistyön kehittäminen (- tukee myös kouluyhteistyötä kaksikielisellä alueella) 4. Matkailutarjonnan laajentaminen ja PKS:n virkistysalueena toimimisen kehittäminen 5. Luovan alan yrittäjiä vapaana oleviin, vanhoihin teollisuusja toimitiloihin 6. Sataman yhteistyöverkoston monipuolistaminen, myös matkustajaliikenne, selvitysvaihe, 7. Täktomin lentokenttävisio, selvitysvaihe 1. Keskustaajaman tiivistäminen omaleimaisesti ja väljästi 2. Yhteydet PKS:lle kuntoon liityntäpysäköinnillä ja E18/Sammatin liittymän joukkoliikenteen ja saavutettavuuden parantamisella 3. Sisäisen liikenneverkon tason kohottaminen ja kevyen liikkumisen verkostojen rakentaminen 4. Järvien virkistys- ja matkailupotentiaalin hyödyntäminen rakentamalla pyörätieverkostoja Lohjanjärven ympäri 11
12 LÄHTÖKOHDAT Maankäyttötavoitteet näyttävät samaan suuntaan Yhteinen lähtökohta: 1. Metropolialueen kasvu halutaan ottaa vastaan kestävällä tavalla. 2. Kunnilla on tuoreita tai valmistumisvaiheessa olevia osayleiskaavoja, joissa *VATTien periaatteita toteutetaan: Hanko, Siuntio, Lohja, Nummi-Pusula, Karkkila 3. Tuoreet kaavat, kuntien strategiset tavoitteet ja ryhmätyöt osoittavat, että Länsi- Uudenmaan kunnissa on syntynyt laaja yhteisymmärrys virkamiesten kesken yhdyskuntarakenteen kehittämistarpeesta VATTien hengessä: 1. Taajamia kehitetään kompakteina joukkoliikenteen ja kevyen liikkumisen toimintaedellytyksiä parantavina kokonaisuuksina 2. Kuntien taloudelle kestämätön ja yhdyskuntien kehittämistä häiritsevä hajarakentaminen lopetetaan ja sen ohjaamiselle etsitään yhteiset kriteerit, joihin sitoudutaan 3. Elinkeinoille luodaan kasvumahdollisuuksia logistisissa solmukohdissa 4. Raideliikenteen lisäämiselle ja rakentamiselle luodaan edellytykset asemien ympäristöjen täydennysrakentamisella, uusia asemanseutuja avaamalla ja asemia hyödyntäviä työpaikka-alueita kehittämällä Nyt kehitettävässä ja valittavassa Länsi-Uudenmaan rakennemallissa ei ole syytä lähteä kyseenalaistamaan näitä tavoitteita. 12
13 LÄHTÖKOHDAT Länsi-Uusimaa laukkaan rautahevosella - raide- ja joukkoliikenteen kehityskäytävät muodostavat Länsi-Uudenmaan rakenteen selkärangan ja rakennemallin lähtökohdan Kehityskäytäviin liittyy v tehtyjä hankeselvityksiä (MALe -nettisivulla linkit aineistoihin kohdassa Liikennehankkeet). Raideliikenteen hankeselvityksis sä on tutkittu asemien paikkoja ja väestöpohjaa. Kokonaisuudes saan uusille asemanseuduill e on visioitu uutta asukasta. 13
14 ANALYYSIT Vuorovaikutusalueiden erityispiirteet Pitkien etäisyyksien takia Länsi-Uudenmaan taajamien välillä on vähän maankäyttövuorov aikutusta yhteiset intressit kohdistuvat liikennekorridoorie n kautta palveluja työpaikkarakentee seen ja sitä kautta koko seudun elinvoimaisuuteen. purjehdus 14
15 ANALYYSIT - Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 ei voi koittaa ilman raideliikenteen voimakasta kehittämistä! NYKYISTEN JA SUUNNITELTUJEN ASEMIEN VÄESTÖPOHJAT NYT Rantaradan parantamisen ja Lohjan kaupunkiradan (Länsiradan) rakentamisen jälkeen 36% (nyt 16%) eli asukasta Länsi-Uudenmaan nykyisistä asukkaista asuisi 2 km:n saavutusvyöhykkeellä raideliikenteestä. 5 km:n saavutusvyöhykkeellä, eli maaseudun ympäröimällä pikkukaupunkialueella todella lähellä, asuisi 62% Länsi- Uudenmaan nykyisistä asukkaista. 15
16 ANALYYSIT Tulevaisuuskuvan taustalla ovat potentiaalit, joista syntyy Länsi-Uusmaalainen elämä sekä uusia asukkaita ja elinkeinoja houkutteleva vetovoima TARJOLLA ELÄMÄN LAATUTEKIJÖITÄ Muuttoliikkeen, mökkeilyn ja matkailun näkökulmista Länsi-Uusimaa on täynnä luontaista potentiaalia niin luonnon kuin teollistumisen historian ja rakennuskulttuurin näkökulmista. Vapaa-ajan palvelujen tarjonta on urheilupainotteista. Tielläliikkujia ja PKS:laisia pysähtymään ja viipymään houkuttelevissa palveluissa, majoittumismahdollisuuksissa, opasteissa, vesiliikenteessä, jne. on paljon kehitystarvetta ja -potentiaalia. Alue voisi esimerkiksi profiloitua moottoripyöräretkeilyn lisäksi myös polkupyörämatkailuun avarien maalaismiljöiden ja mielenkiintoisten kulttuurikohteiden kautta. Tämä edellyttäisi kuitenkin retkipyöräilyyn soveltuvan, erillisen kevyen liikenteen verkoston rakentamista. Verkosto kohottaisi myös asumistasoa ja palvelisi kasvavan senioriväestön elinvoimaa. Tutustu myös Maaseutuasumisen vetovoimatekijät ja laatu kyselytutkimukseen viimeisen viiden vuoden aikaan Länsi-Uudenmaan haja-asutusalueille muuttaneiden motiiveista ja kokemuksista. Tutkimus löytyy MALe-nettisivulta. 16
17 ANALYYSIT 70%:lla Länsi-Uudenmaan asukkaista kauppa on yli 1 km:n päässä kotoa Tiivistäminen ei yksin riitä kauppaverkon ylläpitoon kaavoituksella on olennainen rooli kokonaisuuden kannalta parhaiten toimivien paikkojen tarjoamisessa ja kestävän kehityksen näkökulmasta negatiivisten paikkojen tai liian suurten yksikköjen torjunnassa. Kaupan saavutettavuudelle asemakaavoitetulla alueella tulisi asettaa selkeä tavoite, jonka ylläpidosta neuvotellaan keskusliikkeiden kanssa uusien kaupan hankkeiden aktivoituessa. Kaupan ja muiden palvelujen saavutettavuusanalyysit erillisessä karttaanalyysiraportissa ja MALe -nettisivulla. 17
18 ANALYYSIT 30 paikkatieto- ja saavutettavuusanalyysiä sekä tulevaisuuskuvan tilastoanalyysit kertovat käynnissä olevista ilmiöistä: pendelöinnistä, rakentamisen suuntautumisesta, asukkaiden ikärakenteen vanhenemisesta, palvelujen saavutettavuudesta jne.. Näiden ilmiöiden hallittuun ohjaamiseen kuntatalouden, elämänlaadun ja kasvihuonekaasupäästövähennystavoitteiden näkökulmista kestävään suuntaan on rakennemallityössä etsitty yhteisiä keinoja. Kaavoitetun alueen ulkopuolista rakentamista on käsitelty Maankäyttöpoliittisessa ohjelmassa. Paikkatietoanalyyseistä on erillinen teemakarttojen analysointiraportti, jonka lopussa on strategiatyöskentelyssä esille nostettuja keinoja ilmiöiden ohjaamiseen. ANALYYSIT JA TAUSTASELVITYSRAPROTIT: / KOKO > MALe 18
19 TULEVAISUUSKUVA Haasteet käännetään elinvoimaksi TULEVAISUUSKUVAN HAASTEET: 1. Länsi-Uudenmaan potentiaalien kehittäminen eläväksi osaksi metropolialueen elämänlaatua ja kansainvälistä kilpailukykyä = merellisyyden, järvirikkauden, ruukki- ja teollisuuskulttuurimiljöiden, idyllisten pikkukaupunkien ja ylvään maaseudun potentiaalit käyttöön 2. kasvun dynamiikka alueen sisällä vuorovaikutuksessa metropolialueen kanssa 3. taloudellisesti mielekkään palvelu- ja yhdyskuntarakenteen edistäminen, 4. joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen matkaosuuden kasvattaminen, 5. elinkeinopohjan uudistaminen, erityisesti luovat alat, 6. arjen monipuolisuuden ja ympäristöjen parantaminen taajamissa, 7. ikääntyvän väestön muuttokiertoon ja tarpeisiin vastaaminen, 8. maaseudun viehätykselle kilpailukykyisen tiiviin ja monipuolisen kaupunkiympäristön kehittäminen, 9. maahanmuuttoon varautuminen. KAIKISSA VALINNOISSA MUKANA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN: Tarvitaan CO 2 - ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, energiatehokkuutta ja kestävää kehitystä edistävän tietoisuuden ja tahtotilan synnyttäminen läpäiseväksi periaatteeksi kaikissa ratkaisuissa ja rakentamisessa. MYÖS UUSIA HAASTEITA NÄKÖPIIRISSÄ: Vesivarojen ehtyminen Uutena haasteena maailma on kohtaamassa vesivarojen ehtymisen erityisesti juomakelpoisen veden muodossa. Haaste avaa Suomessa uusia elinkeinopotentiaaleja mutta myös eettisen näkökulman kaikkeen veden käyttöön. Jo nyt on viitteitä yhdyskuntien juomakelpoisen veden kulutuksen joutumisesta uuteen tarkasteluun. Vesikierroiltaan omavaraisia alueita ja kaksivesijärjestelmiä ollaan jo kehittämässä. Nämä uudet mallit voivat haastaa nykyisen kunnallistekniikan rakentamisen. Maapallon vesivarojen ehtymiseen liittyy myös uhkakuva ns. vesipakolaisuuden kasvusta. Vendenpinnan nousu ja tulvavaara-alueet Länsi-Uudellamaalla rakentamisen kannalta ollennainen rakennettavuustekijä ovat myös rantojen tulvavaara-alueet ja ilmastonmuutoksen tuoma merenpinnan kohoamisvaara. Uudenmaanliiton Maakuntakaavan uudistuksen perusselvitysaineistossa voi tutustua tätä käsittelevään materiaaliin. 19
20 TULEVAISUUSKUVA Tulevaisuuskuva kiteytyy neljään ydintavoitteeseen 1. Energiaviisaus (energiatehokkuus, päästöttömyys, kestävä kehitys) 2. Taloudellisuus 3. Saavutettavuus >< lähielämä (riippuen onko kyse mikro- vai makrotason hankkeesta) 4. Työpaikkaomavaraisuus Kaikkien hankkeiden ja rakentamisen kannattavuus peilataan ydintavoitteita vasten. Tulevaisuuskuvassa metropolialueen kasvu halutaan ottaa vastaan kestävällä tavalla. Kestävyyttä tavoitellaan ensisijassa liikkumismahdollisuuksien kehittämisen kautta: Joukkoliikenteen parantaminen Raideliikenteen voimakas kehittäminen Lähiliikkumisen laatukäytävät Tiestön turvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen Kannattavassa hankkeessa 3 / 4 kriteeristä täyttyy. Maankäyttö ja palveluverkon kehitys suunnataan mahdollistamaan asukkaiden ja yrittäjien energiaviisaat liikkumisvalinnat. 20
21 TULEVAISUUSKUVA Energiaviisas tulevaisuus syntyy konkreettisista valinnoista Rantaradan kehittäminen, Hanko-Hyvinkääradan sähköistäminen, joukkoliikenneratkaisut ja Länsiradan (= Lohjan taajamarata) rakentaminen Pitkän aikavalin tavoitteena Espoo-Salo (Turku-Hki) kaukoliikenteen oikorata, jossa asemat Lohjalla ja Nummi-Pusulassa Joukkoliikennereittien läheisyyteen asumista Kuntien sisäinen ja välinen joukkoliikenne toimivaksi Liityntäpysäköinti, jl-hinnan tukitoimet, hintahyppäysrajojen poistaminen: koko Uusimaa yhdeksi joukkoliikennevyöhykkeeksi Kevyen liikenteen kattava verkosto ja sujuvuus kuntien sisällä Energiatehokas kaavoitus, joka vähentää liikkumistarvetta monimuotoisella alueiden käytöllä ja palveluverkon kattavuudella Puutarhakaupunki, jossa yhdistyvät maaseudun ja kaupunkimaisuuden piirteet ja viherrakentaminen ulotetaan pihoilta puistoihin Paikallinen energiantuotanto ja pyrkimys energiaomavaraisuuteen Työpaikkaomavaraisuuden ylläpito ja lisäys Yrittäminen asuminen - vapaa-aika -konsepti (esim. Siuntio) Kylien profilointi: 1: peruspalvelut sisältävien kylien asukaspohjan tukeminen 2: palveluttomien, mutta muuten yhdyskuntateknisesti mielekkäiden kylien salliminen Hajarakentamisen hillitseminen ja tietoinen ohjaaminen 21
22 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakenteen tavoitteena on yhdistää lähielämän toimivuus ja hyvä saavutettavuus 22
23 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Vaihtoehdot syntyvät liikennejärjestelmän kehityksestä ne myös toteutuvat eri aikaan Länsi-Uudenmaan eri osissa TAVOITE 1: MAKSIMI RAIDELIIKENNE + joukkoliikennekorridoorit ja lähiliikkumisen laatukäytävät TAVOITETTA TUKEVA KEHITYS 2: HYVIN TOIMIVA BUSSILIIKENNE + lähiliikkumisen laatukäytävät LÄHTÖTILANNE 3: NYKYTRENDI 23
24 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehdot muodostavat vaiheittainrakentumissuunnitelman RAIDELIIKENNE MAX JOUKKOLII- KENNE MAX Nykytilanne Valinta on nykytrendin kääntäminen energiaviisaan tulevaisuuden suuntaan. 24
25 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 1: MAKSIMI RAIDELIIKENNE + joukkoliikennekorridoorit ja lähiliikkumisen laatukäytävät TAVOITE 1: MAKSIMI RAIDELIIKENNE + joukkoliikennekorridoorit ja lähiliikkumisen laatukäytävät Yhdyskuntarakentaminen kohdistuu voimakkaimmin asemanseuduille: Kasvavat, vanhat asemanseudut, kasvupainejärjestyksessä: Siuntio, Inkoo, Karjaa, Tammisaari, Hanko Uudet asemat, joissa väestöpohjaa on jo: Lohjan keskusta ja Lohjan asemanauha Uudet asemataajamat: Kela/Vuohimäki Vanhojen asemakaupunkien vaikutusalueella yhdyskuntarakennetta ja liikkumista tukevat asemataajamat: Dragsvik, Lappohja Espoo-Salo kaukoliikenneradan asemataajama Lohjalla ja Nummi-Pusulassa Vyöhykeajattelu rakentamisen intensiteetissä, rakentaminen pienkerrostalovaltaista ja monipuolista asemien ympärillä Hajarakentamisen hallinnassa yhteisin kriteerein, vaikka hyvä raideliikenne voi myös lisätä haja-rakentamispainetta Joukkoliikennekorridorit Kt51, Vt2, ja E18/kt110 bussiliikenteen kehittäminen, liityntäpysäköinti liittymiin (kannustinjärjestelmä?) Bussi- ja raideliikenteen saumaton yhteistyö vaihtopisteissä, aikatauluissa ja lipuissa Sisäisen joukkoliikenteen runkolinjat: kehä V (vt25+rata) ja Inkoo/Siuntio Lohja Nummi- Pusula Karkkila (palveluliikenne liityntäliikenne) Lähiliikkumisen laatukäytävät Kevyen liikkumisen verkostojen kattavuus ja laatukäytävät ja pikaväylät Pyöräpysäköinti, lippukannustimet ja matkaketjut (pyörän kuljetus/vuokrausmahdollisuudet) Vaikutushypoteeseja (tutkimusaiheita): Raideliikenteen ja vapaa-ajan palvelujen / matkailun kehittäminen on lisännyt alueen työpaikkoja xxxx kpl Lähielämän, kevyen liikenneverkon ja työpaikkaomavaraisuuden kehittyminen on vähentänyt liikennesuoritetta x% ja CO 2 /kasvihuonekaasupäästöjä y% Luovien alojen yrittäjiä on hakeutunut suurimmille asemille ja teollisuushistorialta vapautuvaan rakennuskantaan 25
26 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 2: HYVIN TOIMIVA BUSSILIIKENNE + lähiliikkumisen laatukäytävät TAVOITETTA TUKEVA KEHITYS 2: HYVIN TOIMIVA BUSSILIIKENNE + lähiliikkumisen laatukäytävät Yhdyskuntarakentaminen omakotivaltaisempaa ja keskittyy lähemmäksi PKS:a. Muuten sama kuin edellä. Joukkoliikennekorridorit vt25/kt51, E18/kt110, vt2 säteettäiset joukkoliikennekorridorit PKS:n suuntaan: pikavuoroja vakioliikenteen roolien kehittäminen, liityntäpysäköinti liittymiin (kannustinjärjestelmä?) Bussi- ja raideliikenteen saumaton yhteistyö Rantaradan asemilla, aikatauluissa ja lipuissa Sisäisen joukkoliikenteen runkolinjat: vt25 ja Inkoo/Siuntio Lohja Nummi-Pusula Karkkila (palveluliikenne vaihtoliikenne) Lähiliikkumisen laatukäytävät Kevyen liikkumisen verkostojen kattavuus, pikaväylät ja laatukäytävät myös taajamien välille ja kylien ympäristöön Pyöräpysäköinti, lippukannustimet ja matkaketjut (pyörän kuljetus/vuokrausmahdollisuudet) Vaikutushypoteeseja: Joukkoliikenteen matkaosuus ei kasva bussiliikenteellä raideliikenteen tasolle 1) matkustusmukavuuden ja 2) väljemmän rakenteen takia. 26
27 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 3: NYKYTRENDI LÄHTÖTILANNE 3: NYKYTRENDI - JOS NYKYTRENDI JATKUU Tarpeeksi isot investoinnit joukkoliikenteen kehittämiseen puuttuvat Tieverkkoa perusparannetaan pahimmissa kohdissa elinkeinoelämän ja liikenneturvallisuuden tarpeisiin Yhdyskuntarakentaminen omakotivaltaista Paine hajarakentamiseen kasvaa lähimpänä PKS:a ja palveluja entisestään harvan kunnan hanska pitää Kesämökkinen muuttuminen asunnoiksi voimistuu rannikolla. Joukkoliikennekorridoorit: Väljempi rakenne ja harventuva asukaskanta vaikeammin palveltavissa. Joukkoliikenne supistaa entisestään: vain pikavuoroja PKS:n suuntaan + koululaisille ja opiskelijoille ostettu liikennöinti. Lähiliikkumisen laatukäytävät: Kevyen liikkumisverkoston kehittämiseen ei löydy motiivia ja varoja, tehdään pieniä parannuksia lähinnä keskustoissa Vaikutushypoteeseja: Uudistumisen elinkeinovaikutukset jäävät toteutumatta Väestö polarisoituu niihin, joilla on varaa liikkua ja asua väljässä ympäristössä tai uusissa varakkaalle senioriväestölle kohdistetuissa kerrostaloissa, ja niihin, joiden on pakko asua peruskorjausta odottavassa kerrostaloympäristössä tai rapistuvissa omakotitaloissa Urbaanin elämän ympäristöt rapautuvat entisestään, palvelujen saavutettavuus heikkenee, parkkipaikkapaine rasittaa keskustoja Kaupan verkko harvenee: kaupan intressinä rakentaa liikennevirtojen varteen, keskustoissa suuntaudutaan vanhenevan väestön palveluihin 27
28 KEHITYSKOHTEET 28
29 KEHITYSKOHTEET Elinkeinokohteet - Logistiikan ja luovien alojen kehittäminen tukevat sekä nykyistä yritystoimintaa että uudistavat elinkeinopohjaa Koko Uudenmaan mittakaavassa merkittäviä elinkeinoalueiden kehityskohteita ovat: Hangon logistiikkakeskus Lohjalla Muijalan-Nummenkylän yritys- ja logistiikka-alueen kehittäminen E18-tien ja mahdollisen Länsiradan vaikutusalueella Siuntion Sunnanvikin pienyritystoimintaan ja erityisesti luoviin aloihin erikoistuva yritysalue kt 51:n ja Siuntiontien risteyksessä Inkoon syväsataman pistoraide Inkoon, Hangon ja Raaseporin tuulienergian tuotantoalueet Halpalentojen lentokenttävisio (Hanko / Täktom) Halpalennoille oma kenttä Etelä-Suomeen vähentää Helsinki-Vantaan ruuhkaa? Hankoon vain tunti junalla PKS:lta - tukee rantaradalle suoria junavuoroja ja Karjaa-Hanko välin sähköistämistä Yhteys Hanko - Hyvinkäärataa pitkin muualle Suomeen - tukee radan sähköistämistä ja avaamista henkilöliikenteelle Toimii tavararahdin uutena väylänä kehä V:n logistiikkakäytävää (vt25+rata) pitkin - PKS:a rasittava tavarankuljetusliikenne vähenee 29
30 KEHITYSKOHTEET Matkailu ja vapaa-aika - Matkailun ja elämänlaadun vetovoimatekijät syntyvät vesistöjen läheisyydestä Matkailun ja vapaa-ajan sekä niihin liittyvien elinkeinojen potentiaaliteemat: Hanko: aalto ja tuuli Raasepori: puutarha Lohja ja pohjoinen Länsi-Uusimaa: vesi Olennaista järvien vapaa-ajan käytön ja näkyvyyden lisääminen kattavilla pyöräilytason reitistöillä: Tavoitteena mahdollisuus pyöräillä järven ympäri: Lohjan järvi Reitit maiseman ja luonnon kohokohtien kautta esim. Karkalin kansallispuisto ja Torholan luolasto Levähdyskohteiden ja palvelujen tarjoaminen, esim. maisemakahvilat, vuokrasaunat Muun oheen sopivan vesivirkistyksen lisääminen, kuten veneiden ja kanoottien vuokraus, retkiluisteluradat, purjelautailu jne. Juna-bussiyhteistyö (+yöpyminen) järvipyöräilyyn ja retkiluisteluun PKS:lta Vapaa-ajan asuinympäristön monipuolistaminen ja matkailutarjonnan potentiaalit näyttävät samaan suuntaan: Lohja Lake Lohjanjärven (erityistä saaret, joissa kyliä, omenatiloja ja maataloutta) koko ympäristön kehityshanke Virkkalassa Kalkkipetterin vanha tehdasalue on potentiaalinen kulttuuri/elämysmatkailun ja majoituksen kehityskohde, ja Billnäs-Fiskars-Mustio akselin jatko Kisakallion maailman ainoa aarniometsä / hiljaisuuden metsä, jonka alla kulkee moottoritie kansainvälisen tason nähtävyys Nummi-Pusulan ja Karkkilan järvien, jokien ja laajojen metsäalueiden virkistyspotentiaalit käyttöön Keräkankareen ulkoilualueen kokonaisvaltainen kehittäminen Etelä-Suomen johtavaksi ulkoilu- ja virkistysalueeksi (Nummi-Pusulan kuntastrategia 2020), jo nyt laajat hiihtomaastot Karkkilassa on käynnistymässä kaupunkipuistohanke, jossa viherrakentamista edistetään Pyhäjärven ja Karjaanjoen läheisyydessä olevilla puistoalueilla, kaduilla ja pihoilla Karkkilan elokuvakaupunki (vrt. Trollhättan Ruotsissa) vanhaan valimomiljööseen ja teollisuustiloihin Siuntion Störsvikissä vapaa-ajankeskus meri asuminen vetovoiman hyödyntäminen ja elämysmatkailu, erityisesti Kopparnäs Störsvik virkistysalueella 30
31 KEHITYSKOHTEET Yhteydet sisäisissä yhteyksissä pullonkauloja SÄÄTEETTÄISEN LIIKKUMISEN HISTORIA OHJAA YHÄ Maasto-olosuhteet, järvisyys ja mäkisyys ovat kehittäneet Länsi-Uudenmaan suorimmat yhteydet säteittäisiksi Helsingin suuntaan (vt2, vt1, kt51), ja vuorovaikutus myös näitä väyliä pitkin on voimakkainta. Poikkeuksen muodostaa Salpausselän suuntainen vt25: Hanko-Tammisaari- Karjaa-Lohja-Hyvinkää yhteys. Tällä yhteydellä ei kuitenkaan ole joukkoliikennettä Lohjan ja Hyvinkään välillä. Maaston takia taajamien välinen paikallistiestö on jäänyt kapeaksi ja mutkaiseksi erityisesti Lohjan suuntaan. Tämä aiheuttaa pullonkauloja Länsi-Uudenmaan sisäisen vuorovaikutuksen kehittymiselle esimerkiksi työssäkäynnissä ja palveluyhteistyössä. Voimakkaimmin kasvaneilla alueille tai mökkeilysesongin aikaan on vanhaan kylätiestöön syntynyt liikennemäärien kasvun seurauksena lukuisia vaarallisia kohtia, joiden seurauksena myös kevyt liikenne on lähes kokonaan poistunut niiltä. Tämä lisää yksityisautonkäyttöä myös palvelumatkoilla. KEHITYSTARPEET: 1: Sisäisen joukkoliikenteen kehittäminen: Sisäinen joukkoliikenne on olematonta ja palvelee vain koululaisia miten sitä voitaisiin kehittää? Puuttuvat sisäiset joukkoliikenneyhteydet: Nummi-Pusula - Lohja Pusula Ikkala Karkkila Lohja Sammatti - Karjalohja Liityntäpysäköinti bussiliikenteeseen E18-tietä pitkin on suosittua ja liityntäpysäköintikapasiteetti on osoittautunut riittämättömäksi E18-tien puuttuvat pikavuoropysäkit: Sammatin liittymä palvelisi hyvin Sammattia, Karjalohjaa ja Nummea Karnaisten liittymä palvelisi hyvin Länsi-Lohjaa Nummi-Pusulassa E18-tien avaaminen on heikentänyt joukkoliikennettä 2: Sisäisen liikenneverkon turvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen: Sisäisen liikenneverkon laatutason kartoitus ja parannussuunnitelma, myös kevyen liikkumisen näkökulmasta (olennainen esim. pyöräretkeilyn ja turismin kehittymisen näkökulmasta). Sopii tehtäväksi kuntien välisenä yhteistyönä. 31
32 KEHITYSKOHTEET Taajamat - kysyntää on sitä enemmän mitä lähempänä PKS:a ollaan Karkkila kasvaa vt2:n teollisuusväylän varrella maltillisesti tiivistyen. Kehä V:n (vt25-hanko-hyvinkäärata) kautta vuorovaikutus lännessä Turun, Lohjan ja Hangon suuntiin sekä idässä pääradalle ja Itä-Suomeen ovat olennaista logistiikkaa. Nummi-Pusula täydentää kolmea taajamaa ja tarjoaa kylä/maaseutuasumisvaihtoehtoja kunnan eteläosassa mt110:n vaikutusalueella. Tarjonta jatkaa kunnan asutushistoriaa, joka on eteläosissa kulttuurivaikutteisempaa ja vanhempaa kuin kunnan pohjoisosissa. Haasteena joukkoliikenneyhteyksien parantaminen ja kevyen liikenteenväyläverkoston laajentaminen. Karjalojan ja Sammatin pikku taajamat ovat jo sen verran kaukana PKS:sta, että alueelle ei kohdistu kokonaisuuden kannalta merkittävää pendelöivään elämäntapaan perustuvaa omakotikysyntää. Sen sijaan perinteiset kirkonkylät tarjoavat Länsi-Uudellamaalla merkittävän omaleimaisen maaseutumaisen asumisvaihtoehdon. Nämä perinteiset loma-asumiskunnat tarjoavat edelleen myös vetovoimaisen loma-asumisen ja virkistysmatkailun kohteen. Lohja kehittyy yhdyskuntarakenteeltaan eheänä nauhakaupunkina Virkkalasta Muijalaan edistäen Länsiradan rakentamista. Lohjan keskusta tiivistyy ja kehittyy monipuolisena kaupan ja keskusta-asumisen alueena. E18- Muijalan, -Lempolan ja -Karnaisten liittymien vaikutus ohjataan uudessa taajamaosayleiskaavassa tukemaan joukkoliikennekaupungin kehittymistä. 32
33 KEHITYSKOHTEET Taajamat Rantaradan varrella merellisen asumisen kehittämiseen on tilaa Siuntion kuntakeskuksen väestöpohjaa vahvistetaan nykyistä aluetta tiivistämällä ja laajentamalla. Siuntion sydän on uusi v rakenteille tuleva rivi- ja pienkerrostaloalue 800 asukkaalle. Störsvikin alueelle rakentuu pientaloalue merelliseen miljööseen vapaa-ajankeskuksen viereen. Kela-Vuohimäen alue on yhdessä Kirkkonummen kanssa tulevaisuuden potentiaali joka liittyy Rantaradan kehittämiseen. Inkoossa aseman ympäristön kehittäminen on iso tulevaisuuden potentiaali, mutta kaavallista valmiutta ei vielä ole. Kuntakeskuksen kehitystä jarruttaa maanomistustilanne. Karjaa kehittää kävelykeskustaa, vaalii puutarhakaupunki-identiteettiä ja avaa uusia omakotialueita aseman vaikutusalueella. Pohja Pinjainen - Fiskari ovat kehittyviä messu- ja kulttuurimatkailun kohteita, sekä luovaa luokkaa ja kakkosasumista houkuttelevia alueita. Karjaan aseman vaikutusaluetta. Tammisaaren tiiviin taajaman ympärillä on Dragsvikin suunnassa runsaasti potentiaalia rantaradan liikenteen kehittämiseksi avattaville asunto- ja työpaikka-alueille. Hangon uusi taajamayleiskaava tiivistää niemen kärjessä koossapysyneen merikaupungin keskustaa ja tarjoaa maltillisesti uusia omakotialueita lähinnä asukkaiden ikääntymisestä johtuvan väljyyskasvun kattamiseen. Lappohjan taajama on potentiaalinen rantaradan kehityskohde ja Täktomin mahdollisen lentokentän ympärillä on tilaa kehittyä. Rantaradan liikenteen lisääminen yhdessä Täktomin lentokentän kanssa avaisi Tammisaaren ja Hangon välille aivan uuden merellisen Suomen kehitysmahdollisuuden. - Onko rantaradan heikko taso syynä taajamien väestörakenteen vanhenemiseen ja tätä kautta kuntien talousongelmiin? 33
34 MALe TOTEUTTAMISTRATEGIA Maankäytön profilointi PERIAATTEET: 1. Metropolialueen kasvu otetaan vastaan energiaviisailla ratkaisuilla. 2. Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä tuetaan maankäytöllä. 3. Kaupunkitaajamien, maaseututaajamien ja maaseudun raja selkeytetään. Kaupunkimaisten taajamien kaksivaiheinen kehittyminen: 1. Taajamien tiivistyminen ja kasvaminen tukien sisäistä ja ulkoista joukkoliikennettä. Samalla kaavoituksessa varaudutaan hankeselvityksissä esitettyjen asemien avaamiseen ja niiden vaikutusalueen pikkukaupunkimaiseen rakentamiseen. Yleiskaavat päivitetään raideliikenteen toteutumisen mukaan. 2. Raideliikenteen kehittyessä asemanseutujen tehokas rakentaminen ja uusien asemataajamien kehittäminen (radanvarsien nauhakaupunkikehitys) Maaseututaajamien ja alueiden omaleimainen kehittyminen: 1: Maaseututaajamat kehittyvät ja kasvavat omia erityispiirteitään vaalien tavoitteena palvelujen ylläpito, kevyen liikenneverkon kasvattaminen ja joukkoliikenteen kehittäminen 2: Kehitettävät kylät profiloidaan elinvoimaisuuden ja yhdyskuntateknisen mielekkyyden mukaan 34
35 MALe TOTEUTTAMISTRATEGIA Seudullisen liikennejärjestelmän kehittämisen priorisointi Investoinnit: 1: Hanko-Karjaa-Hyvinkää radan sähköistäminen ja Lohjan asemanauha, jolta yhteys Nummelan asemaan (Hanko-Hyvinkääradalla ja Nummelan asemalla olisi olennainen merkitys seudun palveluyhteistyön liikkumisjärjestelmässä myös Karkkilan näkökulmasta) Helsingistä Hankoon ilman junanvaihtoa. 2: Rantaradan perusparannus ja kantatie 51:n perusparannus välillä Vuohimäki- Sunnanvik 3: Länsiradan eli Espoo-Lohja kaupunkiradan rakentaminen 4: Inkoon pistorata 5: Espoo-Salo kaukoliikenteen oikoradan rakentaminen Toiminnan kehittäminen: 1: Olemassa olevien ratojen eli Rantaradan vuorotiheyden ja liityntäliikkumisen voimakas kehittäminen, lippuyhteistyö (myös pyöräilylle) 2: vt2:n, kt110, E18-tien, ja kt51/vt25 joukkoliikenteen ja pysäkkien saavutettavuuden kehittäminen, liityntäpysäköinti ja matkaketjut (myös pyöräilylle) 35
36 MALe TOTEUTTAMISTRATEGIA Palvelujen saavutettavuudelle tavoitteet lähielämä vähentää liikkumiseen käytettyä aikaa, energiaa ja lisää elämänlaatua Koskee sekä julkisia että kaupallisia palveluja 1. Palvelujen suunnitteluun kokonaisnäkemys Ajantasaiset yleiskaavat Kaupallisten palvelujen lyhyen aikavälin kysyntätilanteen tarkastus ennen rakennuslupaa Palveluverkkosuunnittelu osaksi kuntasuunnittelua ja seutuyhteistyötä Tavoitteiden asettaminen erilaisten käyttäjäryhmien palvelujen saavutettavuudelle Palvelujen lähiympäristöjen sujuvuus kaikkien liikkumismuotojen näkökulmasta 2. Palveluverkkojen tavoitteisto vaatii yhteistä analysointi- ja kehitystyötä Suositus: Palvelujen saavutettavuuden sekä yhdyskuntataloudellisten ja käyttäjäkohtaisten kustannusten ja päästöjen näkyväksi tekeminen eri käyttäjäryhmien näkökulmasta. Eri palveluille, kaupallisista julkisiin sekä harrastus- ja vapaa-ajankohteisiin analysoidaan käyttäjäprofiilit, saavutettavuus ja saavutettavuuden parantamissuunnitelmat. MALe -työässä tehty saavutettavuusanalyysiaineisto (erillinen teemaraportti MALenettisivulla) on ensimmäinen vaihe tässä työssä. Kehityksen seuraaminen. Liitteessä 1 on kerätty yhteisiä tavoitteita palvelujen ja lähielämän suunnitteluun. 36
37 MALe TOTEUTTAMISTRATEGIA Tulevaisuuskuvan ja rakennemallin toteutusperiaatteet kunnille MAANKÄYTÖN TOTEUTUSPERIAATTEET 1) Raideliikenteen lisäämiselle ja rakentamiselle luodaan edellytykset asemien ympäristöjen täydennysrakentamisella, uusia asemanseutuja avaamalla ja asemia hyödyntäviä työpaikkaalueita kehittämällä. 2) Olevia yhdyskuntia tiivistetään ja tuetaan raideliikenne- ja bussiliikennekorridoreissa Vyöhykeajattelu rakentamisen intensiteetissä: Raideliikennevyöhykkeet Muut joukkoliikennevyöhykkeet Liityntäliikenteen tai -pysäköinnin kautta haltuun otettavat alueet 3) Hajarakentamiskysyntää suunnataan tukemaan tavoitellun rakenteen kehittymistä tarjoamalla sille kilpailukykyisiä asumismahdollisuuksia taajamissa. 4) Elinkeinoille luodaan kasvumahdollisuuksia logistisissa solmukohdissa ja asemien vaikutusaluella. 5) Taajamia ja palvelurakennetta kehitetään aina myös joukkoliikennettä ja kevyttä liikkumista parantavina kokonaisuuksina ja ympäristöinä. LIIKENNEVERKON TOTEUTUSPERIAATTEET 6) Kehä V ajattelua vahvistetaan: raide- ja maantieliikenteen yhteistyön lisääminen ja elinkeinotoiminnan sijoittaminen logistisesti tehokkaisiin kohteisiin, joista on hyvä yhteys muualle Suomeen. 7) Alueen sisäistä joukkoliikennettä kehitetään erityisesti suurimpien kuntakeskusten suuntaan. 8) Kevyttä liikenneverkkoa lisätään palvelemaan joukkoliikenteen, palvelujen ja vapaa-ajan kohteiden parempaa saavutettavuutta. EDELLYTYKSET 1. Kuntien kaavatilanteesta ajantasainen ja kattava Vanhat, paljon hajarakentamisoikeutta sisältävät maaseutualueiden kaavat tarkastetaan (esim. Sammatin osayleiskaava) Raaseporin yleiskaavoituksen kattavuus ja ajantasaisuus Inkoon kaavoituskulttuuri ja kaavavarannon riittävyys Vanhojen asemakaavojen uudistaminen ohjeena ajantasaiset yleiskaavat sekä MALe -tavoitteet ja periaatteet 2: Haja-asumisen ohjaamiselle yhteiset kriteerit. 3. Palveluverkkojen tavoitesuunnittelu eri käyttäjäryhmien, kulkumuotojen, päästöjen ja kustannustehokkuuden näkökulmista. 4. Joukkoliikenteen kehityssuunnittelu. 37
38 MALe -TOTEUTUSYHTEISTYÖ Tulevaisuuskuvan ja rakennemallin toteutuskeinot 1. PKS:n kasvun vaikutukset otetaan hallintaan aktiivisella maankäyttöpoliittisten keinojen käytöllä 2. Elinkeinoelämän kysyntään vastataan entistä ennakoivammalla maapolitiikalla ja nopeammalla hallinnolla 3. Asemanseutujen laadukkaalla toteutuksella lisätään energiaviisasta rakennettua ympäristöä ja vähennetään hajaasumiskysyntää 4. Lähielämän toimivuus, palvelut ja joukkoliikenteen käyttö kehitetään tukemaan toisiaan 5. Yhteistyökulttuurin kehittymiseen panostetaan, myös yhteisen tiedon tuottamisessa ja kehityksen seuraamisessa 38
39 MALe TOTEUTUSYHTEISTYÖ Toteutuskeinojen perustelut 1-3 1: PKS:n kasvun vaikutukset otetaan hallintaan aktiivisella maankäyttöpoliittisten keinojen käytöllä Olennaisimmat tulevaisuuden haasteet liittyvät valmistuneiden ja käynnissä olevien liikennehankkeiden ja PKS:lta tulevan muuttopaineen hyödyntämiseen sekä tästä johtuvan hallitsemattoman kehityksen negatiivisten vaikutusten tunnistamiseen ja torjumiseen. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat yhteiset linjaukset ja periaatteet sovitaan juuri valmistumisvaiheessa olevassa maankäyttöstrategiassa sekä sitä toteuttavissa maa- ja asuntopoliittisissa ohjelmissa. Kuntien kaavapotentiaalin parempi riittävyys ja erityisesti yleiskaavoituksen roolin kasvattaminen yhdessä MRL:n tarjoamien maanhankintavälineiden tietoisemman käytön kanssa ovat keskeisiä toteutuskeinoja, joiden käyttöä tehostetaan. 2: Elinkeinoelämän kysyntään vastataan entistä ennakoivammalla maapolitiikalla ja nopeammalla hallinnolla Ajan henkeen vastaavat, edulliset asunnot, viihtyisät taajamat ja lapsiperheiden arkea helpottava palvelu- ja liikkumisympäristö ovat olennainen kilpailuvaltti hyvien työntekijöiden ja yrittäjien houkuttelemisessa. Liikenneverkon, asemanseutujen ja kaupunkikeskustojen tarjoamat potentiaalit houkuttelevat yrityksiä ja hyödyttävät elinkeinoelämää vain, jos tontti- ja tilatarjonta on oikea-aikaista. Tämä edellyttää saumatonta yhteistyötä kuntien kaavoitus- ja kiinteistötoimen ja elinkeinoelämän asiantuntijoiden välillä, tähän panostetaan. 3: Asemanseutujen laadukkaalla toteutuksella lisätään energiaviisasta rakennettua ympäristöä ja vähennetään haja-asumiskysyntää Asemanseutujen laadukkaat asunnot ja asuntoalueet vastaavat PKS:lta muuttavien tarpeisiin tarjoten lähellä olevat palvelut ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuuden. Yhteisen maapoliittisen ohjelman yhdinhaaste on haja-asumisen ohjauskeinojen terävöittäminen, tietoisuuden lisääminen sen vaikutuksista poliittisella tasolla sekä haja-asumisen kanssa kilpailukykyisten taajamarakentamisvaihtoehtojen tarjoaminen. Nykyisten ja tavoiteltujen uusien asemanseutujen tiivistävä mutta laadukas rakentaminen on olennainen osa tätä strategiaa. 39
Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö
Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö UL - Kehystoimikunta 11.5.2010 Kommenttipuheenvuoro Maakuntakaavan rakennemallityöhön MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää Länsi-Uudenmaan MAL- rakennemallityö etenee samassa
LisätiedotTULEVAISUUSKUVA > RAKENNEMALLI > MALe STRATEGIA
Länsi-Uudenmaan MALe - yhteistyö Teollisuusväylä TULEVAISUUSKUVA > RAKENNEMALLI > MALe STRATEGIA E18 -pikaväylä? järvet luonto - rauha taide - teräs OHRY 2.12.2010 kylät ja kylänraitit Raportointi on toteutettu
LisätiedotInkoo 2020 18.6.2015
Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut
LisätiedotLänsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI
Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2.3.2010 Monkola, KH1, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää RYHMÄTYÖMUISTIO 1: 12.3.2010 Osallistujat: Jussi Savela, Heikki Rouvinen,
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotLiikennejärjestelmäsuunnitelma
Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran
LisätiedotTULEVAISUUSKUVA > RAKENNEMALLI >
Länsi-Uudenmaan MALe - yhteistyö: Teollisuusväylä TULEVAISUUSKUVA > RAKENNEMALLI > taide - teräs MAANKÄYTTÖSTRATEGIA raporttiluonnos 12.11.2010 E18 -pikaväylä - olisiko perinteinen raportti parempi vaihtoehto??
LisätiedotSkaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski
Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei
LisätiedotALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ
ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi
LisätiedotLänsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää
Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää LÄHTÖKOHTIA JA TILASTOJA RYHMÄTYÖ 2 Osallistujat: Heikki Rouvinen, Pekka
LisätiedotKÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström
KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto
LisätiedotHLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset
HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla
LisätiedotKESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI
KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotHannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050
Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050 Visiosta strategisiin linjauksiin ja edelleen eteenpäin 1 Miten yhteinen visio syntyi Ideakilpailu 2007 Kansainvälinen
LisätiedotYlitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT
Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT 19.10.2012 Vaihtoehtojen muodostamisperiaatteet Rakennemallivaihtoehdot ovat kärjistettyjä kuvauksia tulevaisuuden mahdollisista
LisätiedotVaasan kaupunkiseudun tilanne
Vaasan kaupunkiseudun tilanne Esityksen sisältö 1. Mikä on Vaasan kaupunkiseutu? 2. Yhdyskuntasuunnittelun tilanne seudulla 3. Kasvusopimus ja MAL-teemat Suomen suurimmat kaupunkiseudut vuonna 2011 Väestönkasvu
LisätiedotMaankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla
Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu
LisätiedotMänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011
Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne
LisätiedotLaukaan kunnan Rakennemalli
Laukaan kunnan Rakennemalli Rakennemalliehdotus 30.4.2015 Rakennemalli Rakennemallin pohjaksi on laadittiin 3 erilaista vaihtoehtoa, joista ohjausryhmä valitsi lausuntokierroksen jälkeen VE 2 Herneenpalko
LisätiedotMALe työseminaari. KOKO Länsi-Uusimaan toimintaryhmän, KOKO OHRYn ja luottamushenkilöiden sekä MAL-työryhmän yhteinen työseminaari
MALe työseminaari KOKO Länsi-Uusimaan toimintaryhmän, KOKO OHRYn ja luottamushenkilöiden sekä MAL-työryhmän yhteinen työseminaari Aika: tiistaina 9.2.2010 klo 12.45 16.15 Paikka: ABC liikenneasema, Karnainen
LisätiedotMALe -yhteistyön tilannekatsaus: syksy 2010
MALe -yhteistyön tilannekatsaus: syksy 2010 OHRY 30.9.2010, Hanko MAL -koordinaattori Mariitta Vuorenpää MAAKUNTAKAAVAN UUDISTUS ETENEE VAUHDILLA HUOM! Tervetuloa Länsi-Uudenmaan kuntaseminaariin! Tilaisuudessa
LisätiedotNYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset
NYKYINEN SUUNTA Joukkoliikenteen uudet mobiilipalvelut helpottavat matkustamista Luonto ja virkistysreitit ovat suosittuja liikkumispaikkoja Auto on kätevin tapa liikkua. Kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteelläkin
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos
LisätiedotKeran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015
Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä
LisätiedotAsemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena
LisätiedotSipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi
Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan
LisätiedotHOLLOLAN KUNTASTRATEGIA
HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky
LisätiedotUudenmaan maakuntakaavan perusrakenne. - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita. Maakuntakaavan. uudistaminen
Uudenmaan maakuntakaavan 2035 perusrakenne - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita Maakuntakaavan uudistaminen Perusrakenne Maakuntakaavan perusrakenne on sanallinen kuvaus niistä periaatteista, joiden
LisätiedotVoimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa
25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta
LisätiedotKARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017
1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki
LisätiedotUudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka
15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä
LisätiedotLahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto
Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotVihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO
Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Greater Helsinki Vision 2050 - seutuvisioprosessi Kilpailun tavoitteena
LisätiedotRakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011
Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelman tavoitekokonaisuus: Väestön kasvuun varaudutaan Yhdyskuntarakennetta tiivistetään Keskustoja
LisätiedotMITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015
MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 LÄHTÖKOHDAT Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 3 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 4 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle
LisätiedotMaankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi MAAKUNTAKAAVA
Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi 2040 MAAKUNTAKAAVA Yhteiskunnan yleisiä muutoksia Esimerkkejä kohdattavista muutoksista Merkitys aluerakenteelle Merkitys liikennejärjestelmälle Elinkeinot
LisätiedotOHJELMASSA TERVETULOA!
Länsi-Uudenmaan MALe -yhteistyö 2010 YHTEISEN ASUNTO- JA MAAPOLIITTISEN OHJELMAN VALMISTELU KUTSU TYÖSEMINAARIIN 2 keskiviikkona 22.9.2010 klo 15 18.00, Lärkkullan opisto, Lärkkullantie 22, Karjaa, Raasepori
LisätiedotSuunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista
Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista Suomi kaupungistuu kaupungistuuko Suomi Kalasataman Kellohalli, Helsinki Anne Jarva Tulevaisuuden kuntaan kohdistuu monia
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka
Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja
LisätiedotLänsi-Uudenmaan MALe 2009 2010 ohjelmakokonaisuus myös netissä: www.länsi.fi/koko > MALe
Länsi-Uudenmaan MALe 2009 2010 ohjelmakokonaisuus myös netissä: www.länsi.fi/koko > MALe Esittely 27.1.2011 Valtakunnallinen MAL-verkosto DI Mariitta Vuorenpää, MAL koordinaattori 2009-2010 Taustaa 1 MALe
LisätiedotUUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA
UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA ESLogC -tulevaisuusverstas 26.3.2010, Pekka Normo Tavaraliikenteen logistiikka vahvistetussa maakuntakaavassa 2 Kaava sisältää valtakunnallisesti ja maakunnallisesti
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset
Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.
LisätiedotStrategiapeli 18.5.2011. Yhteenveto
Strategiapeli 18.5.2011 Yhteenveto Pelilaudan lähtötiedot Karttapohjassa tulostettuna: pelkistetty yleiskaavojen ja maakuntakaavojen yhdistelmä rata- ja tieverkko ja pääkokoojakadut joukkoliikenteen palvelun
LisätiedotKUUMA-johtokunta Liite 20c
KUUMA-johtokunta 11.4.2018 20 Liite 20c Uusimaa-kaavan valmisteluaineisto on lausunnoilla ja nähtävillä 27.2.-13.4.2018 Tulevaisuustarkastelut Tulevaisuustarkastelu ja väestöennusteet kaavan tavoitteiden
LisätiedotMAANKÄYTTÖSUUNNITELMA
PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain
LisätiedotJUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja
LisätiedotNÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen
NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 13.12.2017 tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan
LisätiedotAsumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
LisätiedotYleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /
Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava
LisätiedotMAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen
MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran
LisätiedotSipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.
Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustassa
Lisätiedotjoensuun kaupunkistrategia
Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,
LisätiedotRakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö
Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento
VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain
LisätiedotRAKENNEMALLIN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN
Järvi-Pohjanmaan alueiden käytön suunnitelma 30.12.2011 RAKENNEMALLIN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne
LisätiedotRajaton seutu työpaja Synteesi- ja ohjelmointipaja
Rajaton seutu työpaja 4 30.5.2018 Synteesi- ja ohjelmointipaja Pajassa 30.5. 10-10:45 1. Edellisessä työpajassa sovittua ja pajojen välissä esiin noussutta asiaa 2. Tiivistelmä analyyseistä sekä niistä
LisätiedotSUUNNITTELUPERIAATTEET
Uudenmaan liitto 10/2017 SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusimaa-kaava 2050 Kaavan tärkeä raami: Tavoitteiden, suunnitteluperiaatteiden ja seutujen erityiskysymysten paketti Taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle
LisätiedotHallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä
Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla
LisätiedotKaavoituksen näkökulma. Hyvinvointiympäristön kehittäminen seututasoisessa suunnittelussa.
Kaavoituksen näkökulma. Hyvinvointiympäristön kehittäminen seututasoisessa suunnittelussa. MAL4-sopimus Rakennesuunnitelman ja Asuntopoliittisen ohjelman päivitys Kaisu Kuusela, Tampereen kaupunkiseutu
LisätiedotAsemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit
Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Ari Hynynen Professori Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos / Seinäjoen kaupunkilaboratorio 28.01.2016 Miksi asemanseudut? Miksi
LisätiedotJyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030
Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne
LisätiedotYLEISTAVOITTEET 21.12.2010
YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotTalousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus)
Pirkkala kasvaa voimakkaasti, väestön kasvun taitekohta v.2000 jonka jälkeen kasvu järjestelmällisesti yli 3%. Hallitsematon asukasmääränkasvu (yli 3%) tuo erityisiä haasteita mm. kunnallistekniikan, terveys,
LisätiedotNurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia
Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet
LisätiedotSaimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme
Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300
LisätiedotMUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm
MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET
LisätiedotMiten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin
Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden
LisätiedotEnergianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto
Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla
Lisätiedottavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo
KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne
LisätiedotKokonaisuuden hallinta merkitys kunnille
Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Ritva Laine Kokonaisuuden näkeminen välttämätöntä Erilaisia ilmiöitä - ilmastonmuutos, niukkeneva julkinen talous, väestön ikääntyminen, erilaistumiskehitys Pelikenttä
LisätiedotLAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.
Lisätiedot14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011
Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa
LisätiedotMetsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025
Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015
LisätiedotVyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa
Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ
LisätiedotLIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.
LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotEnergiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016
Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria
LisätiedotKanta-Hämeen kestävän energian ohjelma
en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut
LisätiedotUusi liikennepolitiikka
Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita
LisätiedotTAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA
LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.
LisätiedotTulevaisuuden kaupunkiseutujen yritysalueiden kehittäminen
Tulevaisuuden kaupunkiseutujen yritysalueiden kehittäminen Tilannekatsaus 4.6.2018 29.5.2018 Page 1 Prosessi 29.5.2018 Page 2 Kirjallisuuskatsaus Yritysten sijaintiin ja toimintaedellytyksiin vaikuttavia
LisätiedotHelsingin liikkumisen kehittämisohjelma
Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea
LisätiedotKuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013
Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Rakennemalliehdotus - YHDISTELMÄMALLI Tärkeää vahvistaa Ylitornion sijaintiin perustuvia kehittämismahdollisuuksia (kauppa,
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA
HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa
LisätiedotK u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i
L O I K K A 2 0 3 0 KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI RAKENNEMALLISOPIMUS 28.05.2012 K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k
LisätiedotRiihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010
Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus
Lisätiedot1.! " # $ # % " & ' (
1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset
LisätiedotIISALMEN YLEISKAAVA strateginen
IISALMEN YLEISKAAVA strateginen 3 MALLIA KAUPUNGIN KEHITTÄMISEKSI IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Iisalmen yleiskaava tavoitteet Kaupunkistrategiasta väestötavoite
LisätiedotESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA
ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA Tapahtunut tähän mennessä 2013 lautakunta päätti käynnistää osayleiskaavatyön valmistelun 2014 Lautakunta päätti vision
LisätiedotAluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan
LisätiedotUUSI LOHJA 2037 MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA JA RAKENNEMALLI
UUSI LOHJA 2037 MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA JA RAKENNEMALLI Kaupunkisuunnittelulautakunta on kokouksessaan 24.9.2013 hyväksynyt maankäytön kehityskuvan tavoitteet, jotka perustuvat vyöhyketarkasteluun. Maankäytön
LisätiedotJoukkoliikenneratkaisun toteutuksen ensimmäinen vaihe
Joukkoliikenneratkaisun toteutuksen ensimmäinen vaihe Kaupunginjohtaja Minna Arve 11.2.2019 Kuva Sigge Arkkitehdit Oy Raitiotiehanke ei ole vain joukkoliikennehanke, vaan merkittävä kasvua tukeva strateginen
LisätiedotHelsinki-Turku nopea junayhteys
Helsinki-Turku nopea junayhteys 28.9.2017 Hankkeen tavoitteet 28.9.2017 Heidi Mäenpää 2 Kasvua kansainväliseen kilpailukykyyn Junayhteys vahvistaa Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta sijoittajille ja
LisätiedotVetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle
Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana
LisätiedotMAL: LÄNSI-UUDENMAAN YHTEISET ASUNTOPOLIITTISET JA MAAPOLIITTISET TAVOITTEET JA OHJELMAT - ESITE
MAL: LÄNSI-UUDENMAAN YHTEISET ASUNTOPOLIITTISET JA MAAPOLIITTISET TAVOITTEET JA OHJELMAT - ESITE (MAL-rakennemallityön puiteohjelman kohdat V ja VI) Esitelty ja hyväksytty tarkentuneeksi sisällöksi AKO-
Lisätiedot